Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 770/2002 vp Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen takautuvasti Eduskunnan puhemiehelle Eräs lieksalainen mieshenkilö anoi työkyvyttömyyseläkettä vuonna Kela myönsi hänelle kansaneläkkeen, mutta työkyvyttömyyseläkettä Ilmarinen ja Kuntien eläkevakuutus eivät myöntäneet, eikä valituskaan tuottanut tulosta. Vuodesta 1982 lähtien henkilö on joutunut elämään pelkän kansaneläkkeen varassa. Vuoden 2002 keväällä Eläketurvakeskus lähetti henkilölle yllättäen kirjeen, jossa todettiin, että hänellä on ollut oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen vuodesta 1985 lähtien. Kun hän sitten anoi työkyvyttömyyseläkettä, se myönnettiin hänelle kahdelta vuodelta takautuvasti, siis vuoden 2000 keväästä alkaen. Tiedusteltaessa, miksi henkilölle ei myönnetäkään eläkettä koko ajalta, eläkeyhtiöistä todettiin, että lain mukaan takautuvasti eläkettä voi tulla vain kahdelta vuodelta. Tältä henkilöltä jäi siis tämän tulkinnan mukaan 15 vuoden työkyvyttömyyseläke saamatta pelkästään siitä syystä, ettei kukaan tai mikään viranomaistaho opastanut häntä ja kehottanut anomaan uudelleen jo kerran hylättyä työkyvyttömyyseläkettä. Sitäkään ei ole otettu huomioon, että henkilö on aina ollut heikohko hoitamaan minkäänlaisia "paperiasioita". Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallituksella ollut tiedossa, miten paljon työkyvyttömyys- tai muita eläkkeitä jää hakematta eläkkeeseen oikeutetun henkilön tietämättömyyden vuoksi ja näkeekö hallitus, että kaiken kohtuullisuuden nimissä esimerkinomaisissa tapauksissa tulee maksaa eläke kiistattoman työkyvyttömyyden alkamisajankohdasta alkaen, vaikka hakemuksen teko on jäänyt myöhäiseen vaiheeseen hakijan kykenemättömyyden tai tiedon puutteen vuoksi? Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2002 Esa Lahtela /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 770/2002 vp: Onko hallituksella ollut tiedossa, miten paljon työkyvyttömyys- tai muita eläkkeitä jää hakematta eläkkeeseen oikeutetun henkilön tietämättömyyden vuoksi ja näkeekö hallitus, että kaiken kohtuullisuuden nimissä esimerkinomaisissa tapauksissa tulee maksaa eläke kiistattoman työkyvyttömyyden alkamisajankohdasta alkaen, vaikka hakemuksen teko on jäänyt myöhäiseen vaiheeseen hakijan kykenemättömyyden tai tiedon puutteen vuoksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Voimassa olevien säännösten mukaan eläkkeenhakijan on haettava työeläkettä Eläketurvakeskuksen vahvistamalla lomakkeella. Työeläkelakien ja kansaneläkelain mukaista eläkettä voidaan hakea myös samalla lomakkeella. Haettaessa työkyvyttömyyseläkettä eläkelaitokselle on toimitettava myös hakijan terveydentilasta laadittu lääkärinlausunto. Ilman näitä asiakirjoja eläkelaitoksella ei ole mahdollisuutta ratkaista henkilön oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Jos henkilö, jonka eläkeoikeudesta on kysymys, iän, vamman, sairauden tai muun syyn takia ei itse pysty hakemaan eläkettä tai muuten hoitamaan eläkettä koskevia asioitaan eikä hänellä ole edunvalvojaa, voi eläkelaitoksen hyväksymä asianosaisen lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hänestä, käyttää asianosaisen puolesta puhevaltaa hänen eläkeasiassaan. Nykyisessä ratkaisukäytännössä pyritään siihen, että työeläkelakien ja kansaneläkelain mukaiset työkyvyttömyysratkaisut olisivat yhdenmukaisia. Koska mainittujen lakien mukaiset työkyvyttömyysmääritelmät poikkeavat kuitenkin jonkin verran toisistaan, aina ei yhdenmukaista ratkaisua voida kuitenkaan tehdä. Ratkaisukäytännössä näitä eroavia päätöksiä on hyvin vähän. Siten niissä tilanteissa, joissa henkilölle tulee työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen pienuuden vuoksi myös kansaneläkettä maksettavaksi, on hyvin harvinaista, että henkilö saa kansaneläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä mutta ei työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä. Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä suoritetaan aikaisintaan sitä seuraavan kuukauden alusta, jona oikeus eläkkeen saamiseen on syntynyt, ei kuitenkaan takautuvasti pidemmältä ajalta kuin eläkkeen hakemista seuraavaa kuukautta edeltäneen vuoden ajalta. Oikeuskäytännössä erityisen painavasta syystä työkyvyttömyyseläke on voitu myöntää pidemmältäkin ajalta kuin hakemista edeltäneeltä vuoden ajalta takautuvasti. Näitä tapauksia löytyy oikeuskäytännöstä muutamia. Erityisenä syynä ei ole kuitenkaan pidetty esimerkiksi eläkkeen hakijan tietämättömyyttä. Yksityisten alojen eläkelaitoksissa ja eläketurvakeskuksessa ei pidetä tilastoja siitä, kuinka paljon eläkkeitä jää hakematta eläkkeeseen oikeutetun henkilön tietämättömyyden vuoksi. Muutoksenhakuelimissä on työeläkejärjestelmän voimassaolon aikana melko harvoin ja yhä vähenevässä määrin käsitelty valituksia, jotka 2

3 Ministerin vastaus KK 770/2002 vp Esa Lahtela /sd koskevat sitä, ettei eläkettä ole hakemuksen myöhään saapumisen johdosta myönnetty eläkeoikeuden syntymisestä lähtien. Eläkeasioista tiedottaminen on vuosi vuodelta lisääntynyt. Eläkejärjestelmät julkaisevat omia asiakaskunnalleen suunnattuja lehtiä ja muita tiedotteita eläkkeistä. Kaikissa yksityisten alojen eläkelaitoksissa ja Eläketurvakeskuksessa on eläkeneuvontaan nimenomaisesti palkattuja työntekijöitä, joiden puoleen henkilö voi aina kääntyä eläkekysymyksissä. Myös Kansaneläkelaitokselta ja sen paikallistoimistoilta saa eläkeneuvontaa. Työeläkelaitos ei saa esimerkiksi hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen tietoa henkilön terveydentilassa tapahtuvista muutoksista, ellei henkilö itse tai hänen edunvalvojansa tai muu hänen puolestaan puhevaltaa käyttävä henkilö joko valita tästä päätöksestä tai hae uudelleen työkyvyttömyyseläkettä. Eläketurvakeskuksen tehtäviin ei kuulu ratkaista oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen eikä lähettää kehotuksia työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseksi. Kirjallisen kysymyksen perusteluosassa kuvattu tilanne, että Eläketurvakeskus olisi lähettänyt kysymyksen perusteluosassa mainitulle henkilölle kirjeen, jossa todettaisiin kyseisellä henkilöllä olleen oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen vuodesta 1985 lähtien, ei voine pitää paikkaansa. Sen sijaan Eläketurvakeskus lähettää työeläkelaitoksille tiedon sellaisista vanhuuseläkeikää lähestyvistä henkilöistä, jotka eivät saa työkyvyttömyyseläkettä. Tämän ilmoituksen perusteella eläkelaitokset lähettävät näille henkilöille kehotuksen hakea vanhuuseläkettä sekä Eläketurvakeskuksen työsuhderekisteriotteen. Kysymyksen perusteluosassa mainitun henkilön kohdalla on mahdollisesti ollut kysymys tällaisesta tilanteesta. Hänen eläkehakemuksensa käsittelyn yhteydessä on ehkä tullut tutkittavaksi myös hänen oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeeseen ja tällöin on todettu hänen olleen työkyvytön jo pidemmän aikaa. Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2002 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 770/2002 rd: Har regeringen varit medveten om hur många invalid- och andra pensionsansökningar som aldrig görs därför att personer som är berättigade till pension är okunniga om sin rättighet, och inser regeringen att det i exempelfallen i rimlighetens namn borde utbetalas invalidpension räknat från den obestridliga tidpunkten för arbetsoförmågans början, även om ansökan har gjorts först senare på grund av sökandens okunnighet eller brist på information? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt gällande bestämmelser skall den som söker pension ansöka om arbetspension på en blankett som fastställts av Pensionsskyddscentralen. Pension enligt arbetspensionslagarna och pension enligt folkpensionslagen kan också sökas på en och samma blankett. När ansökan gäller invalidpension skall också ett läkarutlåtande om sökandens hälsotillstånd lämnas till pensionsanstalten. Utan dessa handlingar kan pensionsanstalten inte avgöra om en person är berättigad till invalidpension. Om den person, vars rätt till pension skall avgöras, på grund av ålder, skada, sjukdom eller någon annan orsak inte själv kan ansöka om pension eller annars sköta sina ärenden som gäller pension, och han eller hon inte har någon intressebevakare, kan en nära anhörig till personen eller en annan person som i huvudsak har tagit han om honom eller henne och som pensionsanstalten godkänner, använda talerätt för hans eller hennes räkning i ett pensionsärende som gäller honom eller henne. I nuvarande avgörandepraxis strävar man efter att de avgöranden som fattas om en persons arbetsförmåga enligt arbetspensionslagarna och folkpensionslagen skall vara enhetliga. Eftersom definitionen på arbetsoförmögenhet i de nämnda lagarna skiljer sig något från varandra, är det inte alltid möjligt att fatta överensstämmande beslut. I praktiken förekommer avvikande beslut ytterst sällan. Det innebär att det i situationer då en person också får folkpension därför att invalidpensionen enligt arbetspensionslagarna är så liten, är mycket sällsynt att en person får invalidpension enligt folkpensionslagen, men inte invalidpension enligt arbetspensionslagarna. Invalidpension enligt arbetspensionslagarna utbetalas tidigast från och med början av månaden efter den månad då rätten till pensionen uppstod, dock inte retroaktivt för längre tid än ett år före månaden efter det att pensionsansökan lämnades in. I rättspraxis har invalidpension av särskilt vägande skäl kunnat utbetalas för en lägre tid än ett år retroaktivt från pensionsansökan. Några sådana fall har förekommit i rättspraxis. Ett särskilt skäl har dock inte t.ex. sökandens okunnighet ansetts vara. Den privata sektorns pensionsanstalter och Pensionsskyddscentralen för inte statistik över hur många pensionsansökningar som aldrig blir gjorda därför att personer som är berättigade till pension är okunniga om sina rättigheter. I besvärsorganen har det under den tid som arbetspensionssystemet varit i kraft jämförelsevis sällan och i minskande antal behandlats besvär som gäller fall där pension inte beviljats från den tid- 4

5 Ministerns svar KK 770/2002 vp Esa Lahtela /sd punkt då rätten till pension uppstod därför att ansökan inkommit sent. Informationen om pensionerna har ökat från år till år. Pensionssystemen publicerar tidningar och annat informationsmaterial om som riktar sig till deras kundkrets. Vid alla pensionsanstalter inom den privata sektorn och vid Pensionsskyddscentralen finns anställda som uttryckligen har till uppgift att vara pensionsrådgivare och till vilka man alltid kan vända sig med frågor som gäller pensionen. Också Folkpensionsanstalten och Folkpensionsanstaltens lokalbyråer har pensionsrådgivning. En arbetspensionsanstalt får t.ex. inte kännedom om förändringar i en persons hälsotillstånd efter att hans eller hennes ansökan om invalidpension avslagits, om inte personen själv eller hans eller hennes intressebevakare antingen söker ändring i beslutet eller ansöker om invalidpension på nytt. Till Pensionsskyddscentralens uppgifter hör inte att avgöra någons rätt till invalidpension eller att sända uppmaningar till någon att ansöka om invalidpension. Den situation som beskrivs i motive-ringen till det skriftliga spörsmålet, där Pensionsskyddscentralen skulle ha sänt ett brev till den nämnda personen med ett konstaterande att denna person skulle ha haft rätt till invalidpension sedan 1985, kan inte stämma. Däremot sänder Pensionsskyddscentralen meddelande till arbetspensionsanstalterna om sådana personer som närmar sig pensionsåldern, men som inte får invalidpension. Efter att ha fått denna information sänder pensionsanstalterna ett meddelande till dessa personer med en uppmaning att söka ålderspension och be om ett utdrag ur Pensionsskyddscentralens register över anställningsförhållanden. I det fall som nämns i motiveringen till spörsmålet kan det ha varit fråga om et sådant fall. I samband med att den nämnda personens ansökan behandlades har möjligen också personens rätt till invalidpension utretts och det har konstaterats att personen har varit arbetsoförmögen redan under en längre tid. Helsingfors den 8 oktober 2002 Social- och hälsovårdsminister Maija Perho 5