VAV OY:N ASUKASLEHTI Viestintäjuhla täydentyi uudistuneilla nettisivuilla. VAV

Transkriptio

1 VAV OY:N ASUKASLEHTI Viestintäjuhla täydentyi uudistuneilla nettisivuilla VAV

2 sisällys VAV Asunnot Oy:n kotisivu: VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, VANTAA Päätoimittaja: Matti Alho Toimitussihteeri: Anne Hautala Toimituskunta: Anne Hautala, Timo Karén, Sanna Lesch, Jorma Manner, Tuula Montonen, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Jukka Halonen (Mediataju Oy) Kustantaja/Toteutus: Mediataju Oy PL 20, VANTAA Puh: Taitto: Katri Ristiniemi, Mediataju Oy Kansikuva: Mediataju Oy 2009 Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Painos: Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy ekovinkki 2 Ekovinkki Tiiviit ikkunat säästävät energiaa. 3 Pääkirjoitus 4 Vuokranmääritys käynnissä 6 Tilintarkastaja Reijo Peltola eläkkeelle VAV on taloudellisesti vankalla pohjalla. 8 VAV Asunnot Oy saa uuden toimitusjohtajan Matti Alho eläkkeelle, Teija Ojankoskesta seuraaja. 9 Vuokrasopimuksen päättämiseen joustavuutta 10 Vastuunjakotaulukko 11 Apua oikean energialampun valintaan Kurkkaa Motivan nettisivuille 12 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja tentissä Antti Lindtman vaatii vastuullista asuntopolitiikkaa. 14 VAV kouluttaa naapuruussovittelijoita Asuinympäristöihin vapaaehtoisia rauhanlähettiläitä. 16 Talvikkitien asukastoimikunta aktiiviseen työhön Portaikkoja maalataan asukkaiden omin voimin. 18 Viherpeukalo 20 Ruista leikattiin vanhoin opein Vantaalla 21 Nimitysuutisia VAV:ssa 22 VAV:n edustajat mukana vuokralaispäivillä 24 Isännöitsijöiden yhteystiedot Tiivisteiden tarkistamisaika Syksy on saapunut ja kelit viilenevät. Nyt on siis hyvä aika tarkistaa ikkunoiden ja ovien tiivisteiden kunto. Jos tiivisteet eivät ole kunnossa, se synnyttää epämiellyttävää vetoa sisätiloihin ja on lisäksi melkoinen energiasyöppö, koska lämmin ilma karkaa ulos. Mikäli havaitset, että ikkunasi tai parvekkeen ovesi tarvitsevat uusia tiivisteitä, ota yhteys huoltoyhtiöön. Huoltomies toimittaa silloin tarvittavan määrän uutta tiivistettä eikä se maksa muuta kuin laittamisen vaivan. Näin lämpö pysyy kotona ja asumisviihtyvyys paranee pakkastenkin saapuessa. Samassa yhteydessä on aiheellista tarkistaa pattereiden termostaattien toiminta. Mikäli ne ovat löysällä tai epäilet niiden toimintaa, ota yhteys tässäkin tapauksessa huoltoyhtiöön. Pattereita ei tule ryhtyä korjailemaan tai säätelemään omin päin työkalujen kanssa. Esimerkiksi ilmaaminen aiheuttaa veden vähenemisestä patteriverkostosta ja jos huoltomies ei ole tästä asiasta tietoinen, niin se aiheuttaa ylimääräistä pään raapimista lämmönjakohuoneessa. Kun tulee tuuletuksen aika, tee se energiaystävällisellä tavalla eli nopeasti ja tehokkaasti. Parempi kertarutina kuin ainainen kitinä. 2

3 pääkirjoitus Viestinnän uudet tuulet Pidät kädessäsi lehteä, jolla on meneillään juhlavuosi. Ensimmäinen VAV Viesti julkaistiin 20 vuotta sitten. Ensimmäinen numero oli vaatimaton, nelisivuinen ja kokonaan mustavalkoinen tabloid. Joka tapauksessa tehtävä oli alusta asti selvä: toimia tärkeänä yhteydenpitovälineenä VAV Asunnot Oy:n ja sen asukkaiden sekä sidosryhmien välillä. Paljon on vettä ehtinyt virrata Vantaanjoessa. Näiden 20 vuoden aikana VAV Viesti on kehittynyt monien vaiheiden jälkeen nykyiseen asuunsa. Vuosi sitten toteutetun lehtiuudistuksen myötä lehden ilme vaihtui aikakauslehtimuotoon ja ilmestymiskerrat lisääntyivät neljään. Perustehtävä on edelleen sama. Tiedottaa asukkaille tärkeistä asioista ja tarjota mielenkiintoisia lukuelämyksiä. Jokainen lehden numero on meille tärkeä ja teemme niitä huolella ja harkiten, aina onnistumista toivoen ja siihen uskoen. Saamamme asiakaspalautteen mukaan lehtiuudistus on otettu asukkaiden keskuudessa myönteisesti vastaan ja siitä osaamme olla iloisia. * * * Tämän päivän viestintä vaatii myös nopeutta VAV Viestin tarjoaman perustiedotuksen rinnalla. Tänä vuonna olemme panostaneet nettisivujemme kehitystyöhön. Uudet sivut avautuivat lokakuun alussa. Ulkoinen ilme yhtenäistyi lehden kanssa ja sisältöjako rakennettiin entistä selkeämmiksi. Tärkeät asiat löytyvät uudesta rakenteesta helposti. Olemme panostamassa myös ajankohtaisuutisiin, eli sivuja päivitetään entistä tiiviimpään tahtiin. VAV Viesti ja täydentävät näin toinen toisiaan. Tarkoitus on panostaa nettisivujen kehittämiseen myös tulevaisuudessa. Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan 82 prosenttia vuotiaista suomalaisista ilmoitti käyttäneensä internetiä joko päivittäin tai lähes päivittäin. Internet-yhteyden yleisyys on kasvanut 78 prosenttiin. VAV Asunnot Oy siis vastaa ajan haasteisiin. Ajankohtaistiedot löytyvät nopeasti internetin kautta, mutta neljä kertaa vuodessa ilmestyvä asukkaiden oma lehti VAV Viesti täydentää olennaisesti tiedonvälitystämme tutulla tavalla. VAV Viestin kolmosnumerossa vuonna 1996 toimitusjohtaja Matti Alho kiteytti: Meille asukas on asiakas, ja asiakas on ykkönen. Tämä pätee myös viestinnässämme. Kun olet lukenut tämän lehden, käy tutustumassa nettisivuihimme! Luultavimmin löydät sieltä jo tuoreita asukkaitamme koskevia uutisia. Lämmintä syksyä toivottaen Anne Hautala Tiedottaja VAV

4 Kiinteistöjen hoitokulut ja kiinteistöveron korotus luovat nousupaineita Vuokranmääritys käynnissä Syksy on tuonut tullessaan muutakin kuin syyssateet. VAV:ssa uusien vuokrien laskenta ensi vuodelle on täydessä vauhdissa. TEKSTI: LIISA KÄLVÄLÄ / TALOUSPÄÄLLIKKÖ VAV ASUNNOT OY KUVA: MEDIATAJU OY 4

5 Vuokranmäärityksen käsittelyaikataulu: 2.11 maanantai Vuokralaskelmat asukastoimikunnille Asukastoimikuntien kokoukset kiinteistöillä keskiviikko Asukastoimikuntien lausunnot isännöitsijöille, jotka työstävät mahdollisia muutoksia vuokralaskelmaan lausuntojen pohjalta maanantai Asukastilintarkastaja KHT Kimmo Rautvuori tutustuu vuoden 2010 vuokranmääritykseen torstai Puheenjohtajisto antaa lausunnon vuokralaskelmista hallitukselle tiistai Hallitus käsittelee talousarvion vuodelle 2010 ja vahvistaa uudet vuokrat alkaen. Tärkeä päivämäärä tänä syksynä on maanantai 2. marraskuuta. Silloin postitamme asukastoimikunnille vuokralaskelmaehdotukset. Jos haluaa vaikuttaa vuokranmääritykseen, kannattaa asukastoimikunnan jäsenten kanssa keskustella omaan asuinkiinteistöön liittyvistä asioista. Tänä vuonna puheenjohtajisto jalkauttaa vuokranmäärityksen. Kun kiinteistöjen luottamushenkilöille on postitettu vuokralaskelmat ohjeistuksineen, vuokrista pidetään yhteistoiminta-alueiden kokoukset, joissa on mukana ao. alueen ytepuheenjohtaja ja isännöitsijä. Näin evästetään asukastoimikuntien puheenjohtajia asukastoimikuntien kokouksiin. Niihin asukastoimikunta toivottaa tervetulleiksi kaikki asukkaat, jotka haluavat vaikuttaa ja osallistua yhteistoimintalain toteutumiseen kiinteistöissä. Asukkaille tärkeä asia on myös miettiä tulevan vuoden toimintasuunnitelmaa. Miten panostetaan viihtyvyyden lisäämiseen asuinkiinteistöillä? Pitäisikö pihalle saada uusi pihakeinu vai pesutupaan mankeli? Nyt kannattaa osallistua oman asuinkiinteistön asukastoimintaan! Pääomakulut Viime kevättalven aikana uudistettiin puheenjohtajiston ja toimiston yhteistyönä pääomakulujen tasausta. Rakennus- ja korjauslainojen lyhennykset, korkokulut ja tontinvuokrakulut tasataan arava- ja vuoden 2004 jälkeen rakennutettujen korkotukikiinteistöjen kesken jyvityskertoimien avulla. Jokaiselle kiinteistölle määritetään uusi jyvitetty neliömäärä pääomakulujen jakamiseen. Jyvityskertoimet muodostuvat talopisteistä ja aluepisteistä. Talopisteissä otetaan huomioon kiinteistön ikä, onko kyse rivivai kerrostalosta, onko huoneistokohtaista saunaa ja mikä on asuntojen keskimääräinen koko kiinteistössä. Uutena huomioidaan kerrostalokohteissa hissi. Aluepisteitä kiinteistö saa sijaintinsa ja asuin-alueen tarjoamien palveluluiden sekä kulkuyhteyksien perusteella. Kaikki jyvityskerroinmuutokset päätettiin työryhmässä keskustelujen jälkeen yksimielisinä. Matala korkotaso näkyy pääomakuluissa siten, että aravalainojen vuosimaksuun ei ole tulossa korotusta ja lainojen viitekorkojen tarkistuspäivinä lainan korko alenee velkakirjaehtojen mukaisesti. Vuodelle 2010 arvioidaan pääomakulujen hieman laskevan kuluvan vuoden tasosta. Pääomakulujen jakoperusteiden muutoksista johtuen näkyy kuitenkin joissain kiinteistöissä pääomakulujen nousua matalasta korkotasosta huolimatta. Hoitokulut Maaliskuussa 2010 vuokraa tulee korottamaan lähinnä hoitokulujen nousu. Kuntien perimään kiinteistöveroon on tulossa korotus. Asetusta kiinteistöverosta tultaneen muuttamaan hallituksen esityksen mukaisesti siten, että kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja nostetaan. Vantaalla rakennusten kiinteistöveroprosentti on esitettyjen rajojen alapuolella ja sitä kautta veroprosentti tullee nousemaan muutamalla prosentin kymmenyksellä. Kiinteistökannan suunnitelmallisiin korjauksiin varattua määrärahaa pitää nostaa kiinteistökannan ikääntyessä. Tällä hetkellä jaksottaisten korjausten määräraha on 0,63 /m², uudet vuokralaskelmat sisältävät määrärahaa 0,75 /m². Työvaltaisiin siivouksen ja huollon veloitusten kasvuun on varauduttava. Myös YTV on ilmoittanut jätehuollon veloitusten korotuksista. VAV

6 6

7 TEKSTI JA KUVAT: ANTTI HALONEN Pitkäaikainen tilintarkastaja Reijo Peltola eläkkeelle VAV Asunnot Oy:n talous on hyvässä kunnossa VAV Asunnot Oy:n tilintarkastajana alusta saakka toiminut Reijo Peltola jättää tehtävänsä reilun 20 vuoden jälkeen. 64-vuotias Peltola valmistelee eläkkeelle siirtymistä ja aikoo kiinnittää valvontansa ja huomionsa numeroiden sijaan lapsenlapsilleen. Peltola sanoo, että VAV Asunnot Oy:llä pyyhkii hyvin ja hän toivoo, että yhtiö jatkaa samaan malliin. Reijo Peltolalla on takanaan pitkä ura VAV Asunnot Oy:n omistajan nimeämänä tilintarkastajana. VAV Asunnot Oy:ssä on kaksi tilintarkastajaa, joista toisen nimeää kaupunginhallitus ja toisen asukkaat itse. Peltola on toiminut päätoimisena tilintarkastajana vuodesta 1986 neljässä eri tilintarkastusyhtiöissä. Jo sitä ennen hänellä oli laaja kokemus kiinteistöalalta. En lähtenyt tilintarkastajaksi suoraan koulunpenkiltä, vaan olen toiminut myös muun muassa isännöitsijänä, kiinteistöjen huoltoyhtiön toimitusjohtajana ja Vanamontien lämmön toimitusjohtajana, Peltola kertoo. Kun siis Peltolalla oli vankka kokemus kiinteistöalalta, oli pelkästään luontevaa, että hänen asiakkaansa tilintarkastajana ovat olleet samalta alalta. Aina tarkkana Tilintarkastajan tehtäviin kuuluu kirjanpidon laillisuusvalvonta, hän kirjoittaa raportteja ja kommentteja havainnoista, jos niihin on tarvetta. Tilintarkastaja valvoo, että yhtiö toimii osakeyhtiö- ja kirjanpitolain mukaan. VAV:in tapauksessa on pitänyt huomioida myös aravalain säädökset. Tilintarkastaja ei ota kirjanpidon tarkoituksenmukaisuuteen kantaa, vaan pitää kirjaa ja huolehtii, että kirjanpito toimii laillisesti. Peltola sanoo, että vaikka tilintarkastajan on oltava koko ajan tarkkana, hän ei edes pyri täydellisyyteen. Isommissa yhtiöissä jää aina pieniä kirjanpitovirheitä. Merkittävät ja kokonaisuuden kannalta tärkeät asiat katsotaan aina oikein. Vuokrat oikeaan määritysyksikköön Kun yhtiön tulot tulevat vuokralaisilta, tilintarkastajan on oltava tarkkana, etteivät kustannukset mene väärälle vuokranmääritysyksikölle. Jokainen vuokralainen siis maksaa oikean vuokran. Toki valvomme näitä molemmat, mutta asukkaiden nimeämä tilintarkastaja katsoo tämän puolen vielä tarkemmin, Peltola sanoo. Peltola kehuu yhtiön johdon ja toiminnan luottamusta herättävää henkeä. Peltolan mukaan VAV Asunnot Oy:n johdon toimintaa on ohjannut vilpitön pyrkimys oikeaan. Tilintarkastajana olin sikäli helpossa tilanteessa, ettei minulla ollut mitään syytä epäillä järjestelyitä, jotka eivät olisi olleet yhtiön edun mukaisia. Yhteydenpito ollut tiivistä Yhtiön johtoporras ja talousjohto ovat pitäneet Peltolaan tiiviisti yhteyttä. Olen pysynyt ajan tasalla ja olen voinut käydä asioita läpi silloin, kun ne ovat ajankohtaisia. Useinhan tilintarkastajan tehtävät hoidetaan jälkijunassa. Peltola sanoo, että luotettava ja toimiva yhtiön johto on sekä omistajan, että vuokralaisen etu. Hän kehottaakin VAV:ia jatkamaan samaan malliin. Yhtiö on hyvässä kunnossa hallinnollisesti ja taloudellisesti vankalla pohjalla. Vuokralaisille on turvalliset vuodet edessä. Isoisän roolille aikaa VAV Asunnot Oy kilpailutti vuoden alussa tilintarkastuksen, eikä 64-vuotias Peltola lähtenyt enää ehdokkaaksi yli 20 vuoden jälkeen. Valinnat tehdään usein neljäksi vuodeksi, ja ikää kun on tullut 64 vuotta, en lähtenyt mukaan tarjouskierrokseen. Tähän tuli sellainen luonnollinen eläköityminen, Peltola sanoo. Peltolalla ei ole suurempia suunnitelmia eläkepäiviensä varalle, mies kun kertoo olevansa sen verran työorientoitunut, ettei hänellä ole harrastuksia joiden pariin siirtyä täyspäiväisesti. En osaa pelata edes golfia kunnolla, joten se vähän rajoittaa tätä täydellistä eläköitymistä, Peltola naurahtaa. Vaikka harrastuksia ei valmiiksi löydy, Peltola kertoo, että hänellä riittää tekemistä lastenlastensa harrastuksien seuraamisessa. Peltolan lapsi ja kaksi lapsenlasta asuvat nimittäin samassa talossa, joten yhteys on tiivis. Isoisän rooliin tulee varmaan käytettyä paljon aikaa. Toinen lapsenlapsista on kymmenen ja toinen 12 vuotta, joten viikossa saattaa olla viidetkin harjoitukset ja niihin pääsee sitten osallistumaan. Jos ei muuta, niin ainakin kuljetuspalveluun. VAV

8 VAV Asunnot Oy:n henkilökuntaa informoitiin tuoreeltaan tulevasta toimitusjohtajavaihdoksesta. VAV Asunnot Oy saa uuden toimitusjohtajan VAV Asunnot Oy saa uuden toimitusjohtajan vuodenvaihteessa, kun pitkäaikainen toimitusjohtaja Matti Alho on jäämässä eläkkeelle. Hänen seuraajakseen tulee Vantaan kaupungin asumisasioiden johtaja Teija Ojankoski. Matti Alho on hoitanut VAV:n toimitusjohtajan tehtävää ensi vuoden toukokuun lopussa tasan 14 vuotta. Se on myös päivämäärä, jolloin Alho jää yhtiöstä lopullisesti eläkkeelle. Uusi toimitusjohtaja Teija Ojankoski ottaa tehtävänsä vastaan ja Matti Alho jää taloon vielä senior advisorin tehtäviin saakka. Tuleva toimitusjohtaja Ojankoski kävi esittäytymässä VAV:n henkilökunnalle perjantaina 9. lokakuuta. Tilaisuudessa olivat läsnä myös VAV Asunnot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Peltomäki sekä viestikapulan eteenpäin siirtävä toimitusjohtaja Matti Alho. Teija Ojankoski sanoi olevansa iloinen saamastaan luottamuksesta. Hän sanoi, että VAV:issa on tehty pitkäjänteistä ja hyvää työtä. Yhtiö on hyvässä kunnossa ja sillä on erinomaiset työntekijät. Ojankoski korosti, että edelleen on tarkoitus tehdä hyvää palvelutyötä ja edistää asumisen hyvinvointia. Aina se ei ole helppoa ja se vaatii kovaa ammattitaitoa, mutta sitä VAV:ista löytyy, Ojankoski tiivisti. 8 Tuleva toimitusjohtaja Teija Ojankoski, hallituksen puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki ja toimitusjohtajuuden vuodenvaihteessa jättävä Matti Alho.

9 Vuokrasopimuksen päättämisestä entistä joustavampaa Vuokrasuhteen päättäminen muuttui entistä joustavammaksi lokakuun alusta alkaen. Siitä alkaen vuokrasopimuksen irtisanominen on mahdollista tehdä joko kuukauden viimeinen päivä kuten nykyisinkin, tai sitten kuukauden 15. päivä. T oistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy irtisanomisen perus teella irtisanomisajan kuluttua. Irtisanomisaika on yksi kuukausi. Irtisanominen tehdään aina kirjallisena. Asunnon vuokrasopimus voi olla myös määräaikainen eikä sitä erikseen irtisanota, vaan se päättyy sopimuskauden päättyessä. VAV:n vuokralaisella on nyt mahdollisuus entistä joustavampaan vuokrasuhteen päättämiseen. Lokakuusta alkaen on mahdollista irtisanoa vuokrasopimus päättymään joko kuukauden viimeinen päivä, kuten nykyään tai kuukauden 15. päivä. Rautalankamalli Jos vuokrasopimus irtisanotaan viimeistään 15. päivä, irtisanomisajan laskenta aloitetaan jo kuukauden 16. päivästä ja irtisanomiskuukausi täyttyy seuraavan kuukauden 15. päivä. Jos vuokrasopimus irtisanotaan aikavälillä 16. päivä - kuukauden viimeinen päivä, irtisanomisaika alkaa seuraavan kuukauden alusta. Esimerkiksi jos asunto irtisanotaan päivä lokakuuta, irtisanomisaika alkaa 16. päivä lokakuuta ja päättyy 15. marraskuuta. Jos asunto irtisanotaan lokakuuta, irtisanomisaika alkaa 1. marraskuuta ja vuokrasopimus päättyy 30. marraskuuta. Vuokraa maksetaan irtisanomisajan päätymiseen asti. Lisäohjeita Suositeltavaa on, että irtisanominen annetaan heti, kun muuttoajankohta toiseen asuntoon on varmistunut. Irtisanomisajan tarkoituksena on turvata sopimuksen osapuolten mahdollisuudet hoitaa tilanteeseen liittyvät asiat kuntoon kummankin sopijapuolen ja tulevien uusien vuokralaisten kannalta kohtuullisella tavalla. Jos vuokrasopimus on tehty useamman henkilön nimiin, tulee irtisanomisilmoituksessa olla kaikkien vuokralaisten allekirjoitus. Jos vuokralaisista toinen on lähdössä, hänen tulee käydä kirjallisesti irtisanomassa sopimus omalta osaltaan. Muutoin hän on edelleen vastuussa vuokrista ja asunnon kunnosta. Vuokralaisen kuoltua on kuolinpesä vastuussa vuokraehtojen täyttämisestä. Vuokrasopimuksen irtisanomisessa noudatetaan normaalia yhden kuukauden irtisanomisaikaa. Pesänhoitajan tulee toimittaa kuolin- tai virkatodistus yhtiölle sekä irtisanoa kirjallisesti asunto. Vuokrasopimuksen päättämiseen voit käyttää vuokrasopimuksen irtisanomisilmoitusta. Kun ilmoitus saapuu VAV:n toimistoon, lähetetään asukkaalle vahvistus vuokrasopimuksen päättymispäivästä sekä poismuutto-ohje. Näin asukas varmistuu siitä, että hänen irtisanomisilmoituksensa on saapunut vuokranantajalle. Irtisanominen tulee toimittaa aina todisteellisesti. VAV

10 Huoneistojen pienet korjaus- ja huoltotyöt Kiinteistönhoitajille tulee jonkin verran korjaus- ja huoltotehtäväpyyntöjä, jotka kuuluvat asukkaan itsensä hoidettaviin. Kertaus tehtäväjaosta ei varmaankaan ole tälläkään kertaa pahaksi. Kiinteistönhoitajan tehtäviin kuuluu kylläkin myös opastus tämän tyyppisissä asioissa. Alempana olevassa taulukossa on asukkaalle kuuluvat tehtävät korostettu (sinisellä) värillä. Nämä asiat on siis hoidettava omatoimisesti ja omalla kustannuksella. Muistattehan, että myös huollolle ja VAV:lle kuuluvat tehtävät eivät ole ilmaisia vaan nämä kustannukset kerätään asukkailta vuokrissa. Huoneiston hyvä ja huolellinen hoito samoin kuin ilmenneiden vikojen välitön ilmoittaminen huoltoliikkeelle on pitkällä tähtäimellä ennen kaikkea asukkaan oman edun mukaista V A S T U U N J A K O T A U L U K K O LÄMMITYS lämpöpatterin ilmaus... HUOLTO patteriventtiilin korjaus... HUOLTO lämpöpatterin korjaus... HUOLTO huoneiston lämpötilan mittaus (ensimmäinen mittaus asukas)... HUOLTO huoneiston lämpötilan perussäätö...vav ILMANVAIHTO asunnon liesikuvun tai tuulettimen asennus ja huolto... HUOLTO asukkaan oman liesikuvun tai tuulettimen asennus ja huolto... ASUKAS liesikupu, vakiovaruste... HUOLTO poistoventtiilien puhdistus kolmen kuukauden välein... ASUKAS poistoventtiilin korjaus... HUOLTO liesikuvun rasvasuodattimen puhdistus kolmen kuukauden välein... ASUKAS asuntokohtaiset ja talon ilmastointikoneet... HUOLTO ilmanvaihtohormien puhdistus...vav ilmanvaihtojärjestelmän säätö...vav korvausilmaventtiilien puhdistus keväällä ja syksyllä... ASUKAS VESI- JA VIEMÄRILAITTEET vesihanan tiivisteet... HUOLTO vesihanan vaihtaminen... HUOLTO vesikalusteiden lisäasennukset... ASUKAS/ HUOLTO pesukoneen tai astianpesukoneen liittäminen... ASUKAS TILAA PUTKILIIKKEEN käsisuihkuletkun uusiminen... ASUKAS pesualtaiden tulpat... ASUKAS pesualtaiden, lattiakaivojen ja hajulukkojen puhdistus... ASUKAS viemärin avaus... ASUKAS/ HUOLTO putkistovuodot... HUOLTO WC-laitteet... HUOLTO SÄHKÖLAITTEET huoneiston sulakkeet... ASUKAS huoneiston noususulake... HUOLTO sähköjohdot (alkuperäiset)... HUOLTO valaisimien kuvut ja lamput, myös lieden, jääkaapin, uunin ja liesikuvun...huolto asukkaan vaihtuessa valaisimien kuvut ja lamput, myös lieden, jääkaapin, uunin ja liesikuvun...asukas asumisaikana valokatkaisijat ja pistorasiat... HUOLTO antenni- ja puhelinpistorasiat... HUOLTO antenniliitosjohto... ASUKAS lisäsähköasennukset... ASUKAS/ HUOLTO saunan kiuas... HUOLTO kiuaskivien uusiminen /talosauna... HUOLTO kiuaskivien uusiminen/ huoneistokohtainen... ASUKAS 10 IKKUNAT JA OVET ikkunoiden lasit (ei itse rikotut)... HUOLTO ikkunoiden lasit (itse rikotut)... ASUKAS /HUOLTO ikkunoiden kiinteät tiivisteet... ASUKAS /HUOLTO aukipitolaitteet... HUOLTO ikkunapuitteiden ja helojen korjaus... HUOLTO sälekaihtimet (jätettävä huoneistoon pois muutettaessa)... ASUKAS huoneistojen ulko-ovet... HUOLTO postiluukku ja ovikello... HUOLTO ulko-oven nimikilpi... HUOLTO ulko-oven lukon sarjamuutos... ASUKAS/ HUOLTO lukot/ helat... HUOLTO sisäovien korjaus... HUOLTO ulko-oven varmuuslukko ja ovisilmä (jätettävä huoneistoon)... ASUKAS AVAIMET lisäavaimet... ASUKAS/ HUOLTO vioittuneen avaimen vaihto... HUOLTO kadonneet avaimet... ASUKAS kadonneet avaimet/ sarjoitus... ASUKAS KIINTEÄT KALUSTEET kaapistot, niiden hyllyt ja helat... HUOLTO vaatenaulakko... HUOLTO peilit, vakiovarusteet... HUOLTO jääkaapin/ pakastimen korjaus, vakiovarusteet... HUOLTO asukkaan hankkima lisälaite... ASUKAS liesi, liesikupu... HUOLTO takka, tuhkan poisto... ASUKAS astiankuivauskaapin ritilähyllyt... HUOLTO SISÄPUOLISET PINNOITTEET kattojen/seinien maalaus/tapetointi...vav tai asukas ja VAV lattiapäällysteet...vav astiakaapin ritilähyllyt... HUOLTO PIHA-ALUE huoneistopihan nurmikko, reunapensaiden sisäpuoli... ASUKAS huoneistopihan istutukset... ASUKAS KUKA MAKSAA JA JA HOITAA KORJAUKSET: HUOLTO = huoltoyhtiö hoitaa, asukkaan ilmoituksen perusteella VAV = VAV hoitaa ASUKAS = vuokralainen hoitaa ja maksaa ASUKAS/HUOLTO= vuokralainen maksaa, yhteys ensin huoltoyhtiöön ASUKAS/VAV = vuokralainen maksaa, yhteys ensin VAV.iin

11 Hyvästit hehkulampuille! Motivan nettisivuilta apua oikean energiansäästölampun valintaan Motiva on avannut verkkopalvelun, josta saa käytännön apua lamppujen valintaan. Oikean lampun valinta oikeaan käyttöön vaatii jatkossa aiempaa parempaa paneutumista. Motivan verkkopalvelussa ( on tiivistetysti kaikki kuluttajia askarruttava tieto energiansäästölampuista. Palvelussa voi sopivaa lamppua hakea sen käyttötarkoituksen ja halutun valotehon mukaan. Valoteho ilmaistaan lumen-arvolla, joka on merkitty lamppupakkaukseen. Hyvä muistisääntö on, että 60 W hehkulamppua vastaavaan valotehoon tarvitaan energiansäästölamppu, jonka Lumen-arvo on noin 700 lm. Watit eivät kerro valotehosta, vaan sähkönkulutuksesta. 700 lm energiansäästölamppu kuluttaakin sähköä vain 11 W, noin viidenneksen hehkulamppuun verrattuna. Energiansäästölamput sisältävät pieniä määriä elohopeaa. Siksi niitä ei saa laittaa tavalliseen sekajätteeseen, vaan ne tulee palauttaa ongelmajätekeräykseen tai sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) kierrätyspisteisiin. Verkkopalvelusta voi etsiä omaa asuinpaikkaansa lähinnä olevat kierrätyspisteet. Energiansäästölamppujen onnistunut valinta tulee ajankohtaiseksi, kun hehkulamput poistuvat markkinoilta asteittain. Vähintään 100 W hehkulamput poistuvat myynnistä Kaupat myyvät vanhat varastonsa loppuun, mutta valmistajat eivät enää saa toimittaa hehkulamppuja myyntiin. Viimeisetkin hehkulamput poistuvat markkinoilta vuonna Energiansäästöä ja vähemmän päästöjä Valaistuksen osuus kotitalouksien sähkönkulutuksesta on reilu viidennes. Lamput ovat eniten sähköä kuluttava yksittäinen laiteryhmä. Kotitalouksien valaistuksen sähkönkulutus vastaa teollisuusvaltaisen Oulun kaupungin koko vuoden energiankulutusta. Toimisto- ja liikerakennuksissa jopa kolmasosa sähkönkulutuksesta aiheutuu valaistuksesta. Energiansäästölamppuihin siirtymisellä tavoitellaan sekä merkittäviä energia- että kustannussäästöjä. Energiansäästö puolestaan realisoituu pienempinä kasvihuonekaasupäästöinä ilmakehään. Energiansäästöt ovat mittavat, sanoo Motivan asiantuntija Antti Kokkonen. Laskentatavasta riippuen energiaa säästyy pelkästään kotitalouksissa arviolta GWh, josta minimi, 900 GWh, vastaa sähkölämmitteisen pientalon vuosittaista energiankulutusta, Kokkonen arvioi. Taustalla EU-direktiivi Veden kulutuksen kasvuun suurin syy on VUOTAVAT WC SÄILIÖT Muista heti ilmoittaa huoltoyhtiöön vuotavista hanoista ja WC säiliöistä. Korjaustyö kuuluu huoltosopimukseen, eikä maksa asukkaalle mitään. Hehkulamput poistuvat asteittain käytöstä. Siirtyminen hehkulampuista energiatehokkaampiin lamppuihin liittyy EU-direktiiviin energiaa käyttävien tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksiin, jonka tavoitteena on hillitä energiankäyttöä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Ensimmäisenä markkinoilta poistuvat mattapintaiset hehkulamput ja kirkkaat 100 W tai suuremman valotehon omaavat hehkulamput. Energiansäästölamppuihin siirrytään vaiheittain niin, että vuoden 2012 syyskuussa viimeisetkin hehkulamput poistuvat markkinoilta. Seuraava etappi on syyskuussa 2010, jolloin poistuvat kirkkaat 75 W hehkulamput. VAV

12 Valtuustoveturi Antti Lindtman: TEKSTI JA KUVAT: JUKKA HALONEN Vantaan on oltava vahva toimija asuntomarkkinoilla Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo, että Vantaa on hyvä paikka asua ja siitä on pidettävä huolta jatkossakin. Vastuu kuuluu niin kaupungille kuin valtiollekin. Lindtman toivoo asuntopolitiikan ratkaisuihin myös ennakkoluulottomuutta esimerkiksi autottomia asuintaloja. Valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman on paljasjalkainen vantaalainen hän on syntynyt, kasvanut ja asunut Vantaalla koko ikänsä. Näin hänellä on hyvä perspektiivi peilata kotikaupunkia asuinpaikkana. Vaikutusvaltainen paikka politiikassa avaa näköaloja laajemmallekin. Asuntopolitiikan ongelmana erityisesti pääkaupunkiseudulla on usein markkinoiden selän taakse piiloutuminen, levitellään käsiä suhdanteiden edessä, Antti Lindtman aloittaa. On totta, että markkinoilla on tällä hetkellä suurempi vaikutus asumisen hintaan kuin koskaan aiemmin. Juuri tästä syystä kaupungin on oltava vahva toimija asuntomarkkinoilla, hän korostaa. Julkisen vallan tehtävä on aika ajoin uida vastavirtaan, eli rakentaa silloin kun kukaan muu ei rakenna. Esimerkiksi tänä ja ensi vuonna aloitetaan enemmän vuokra-asuntokohteita Vantaalla kuin nousukauden aikana. Valtio mukaan asuntotalkoisiin Valtuuston veturi muistuttaa, että toisaalta rakennusbuumin aikana ei kokonaan voi lopettaa kunnallista tuotantoa. Nythän me näemme vuokrien nousuissa sen, että vuosina 2005, 2006 ja 2007 ei vuokra-asuntotuotantoa rakennettu juurikaan. Näin ollen kysyntä ylittää jälkeen jääneen tarjonnan ja se heijastuu valitettavasti vuokriin niiden nousuna. Kaupunki voi omalla toiminnallaan vahvasti vaikuttaa vuokratasoon, mutta myös valtiota kaivataan talkoisiin. Korkotukilainojen ehtoja tulee höllentää. Samoin niin erityisasumisen kuin tavallisen asuntotuotannon investointitukia tulisi nostaa merkittävästi. Nämä toimet näkyvät Lindtmanin mukaan suoraan 12

13 Antti Lindtman 27-vuotias, paljasjalkainen vantaalainen Vantaan lähiöiden kasvatti. Syntynyt ja asunut suurimman osan elämästään Havukoskella, asunut myös Korsossa ja Rekolassa. Telminyt myös Hakunilassa ja Kaivokselassa toisen vanhemman luona käydessään. Asuu tällä hetkellä paritalossa Tikkurilassa avopuolison ja tämän 12-vuotiaan tyttären kanssa. Työssä SAK:n nuorisosihteerinä. Toista kautta kaupunginvaltuustossa, nyt puheenjohtajana. Puoluekanta SDP. vuokralaisen kukkarossa. Hän korostaa, ettei valtio voi vetäytyä vastuusta, mitä tulee asumisen hintaan pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena tulisi olla korkeintaan 10 euron neliövuokra myös uusissa vuokra-asuntokohteissa, Lindtman tiivistää. Vuokra-asuminen on hyvä vaihtoehto Lindtman miettii, että pääkaupunkiseudulla asuvien ihmisten toimeentuloon voidaan vaikuttaa pääosin kahdella tavalla: palkka- ja asuntopolitiikalla. Molemmista on huolehdittava, mutta jälkimmäinen siis asuntopolitiikka on tehokkaampi ja nopeampi tapa vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Mutta se vaatii poliittista tahtoa. Lindtman arvioi, että vuokra-asumisen arvostus on nousussa. Vuokraasumista ei nähdä enää välttämättömänä pahana kohti omakotitalounelmaa, vaan vuokra-asumisesta on tullut todellinen vaihtoehto pankin talonmiehenä elämisen rinnalle. Esimerkiksi monet nuoret eivät enää halua sitoa elämäänsä pitkäksi aikaa, vaan haluavat vapauden valita ja ehkä panostaa muuhunkin kuin asumiseen. Myös kuntien ja valtion on otettava tämä huomioon. Vuokra-asumisen laatu pitää olla omistusasumisen tasolla. Ja tämä on otettava tosissaan myös VAV:ssa. Asumisen hinta alas luovilla konsteilla Antti Lindtman sanoo, että asuntopolitiikassa kaivataan nyt myös luovuutta. Hänen mielestään asuntotuotanto on aika normitettua tänä päivänä. Ja normit yleensä nostavat hintaa, mikä näkyy vuokrissa. Valtuuston puheenjohtaja nostaa esille Vantaan kohdalla uuden ajatuksen, jota pohditaan parhaillaan myös naapurissa Helsingissä. Pitääkö esimerkiksi junaradan varteen rakennetun kerrostalon pihalla olla autopaikka jokaiselle asunnolle? Mielestäni ei, varsinkin kun autopaikan hinta voi hyvinkin olla prosenttia asunnon hinnasta - siis myös vuokrasta, vaikka ei autopaikkaa tarvitsisikaan. Olisiko siis aika miettiä joko kokonaan autottomia taloja, tai hakea tähän jollakin muulla tavoin ratkaisua, joka suosisi myös joukkoliikenteen käyttämistä ja kehittymistä? VAV

14 Asuinympäristön rauhanlähettiläät: NAAPURUUSSOVITTELIJAT VAV Asunnot Oy kouluttaa naapuruussovittelijoita ratkaisemaan naapurien välisiä konflikteja ja ristiriitoja. Kouluttaja Jens Gellin kertoo, että sovittelutyön tavoitteena on saada mahdolliset riitapukarit keskustelemaan asiasta rauhallisesti ja auttaa naapuruksia löytämään itse ratkaisu ongelmaan. TEKSTI: ANTTI HALONEN KUVA: JUKKA HALONEN Naapuruussovittelijakoulutukseen lokakuussa osallistunut joukko yhteiskuvassa. Tällä porukalla on osaamista, jos ongelmia jatkossa syntyy. Naapuruussovittelijat ovat maallikkohenkilöitä, jotka saavat koulutuksen naapureiden välisten ristiriitojen ja konfliktien sovitteluun. Kirkkonummelainen ammattisovittelija ja kouluttaja Jens Gellin sanoo, että riidoissa tarvitaan usein kolmatta osapuolta, joka pystyy puhumaan asiasta rauhallisesti ja auttamaan ratkaisun löytämisessä. Vaikka kyseessä olisi kuinka fiksuja ja filmaattisia ihmisiä tahansa, konfliktit syntyvät siitä huolimatta. Ohjaavaa sovittelua Terapeuttisesta sovittelusta kirjaa kirjoittava Gellin puhuu naapuruussovittelusta fasilitatiivisena sovitteluna, eli ohjaavana sovittelutyylinä. Toisella puolella on taas evaluatiivinen, eli arvioiva sovittelu ja sitä me emme tee. Sovittelijan ei ole tarkoitus ryhtyä maallikkotuomariksi päättämään kuka on oikeassa ja kuka väärässä, vaan auttaa asukkaita löytämään itse yhteisymmärrys ja sovinto. Gellin täsmentää, etteivät rikokset kuulu lainkaan naapuruussovittelun piiriin, vaan niistä vastaavat poliisi ja siviilioikeus. Tietysti sovittelutyössä voi pohtia hyvityksiä, muttei vahingonkorvauksia. Vahingonkorvaukset kuuluvat rikosten piiriin. VAVin naapuruussovittelukoulutus on siinä mielessä ensimmäinen laatuaan, että oppilaat ovat oman alueensa asukasaktiiveja ja he tekevät vapaaehtoistyötä omassa kotikaupungissaan. Sovittelijakoulutusta pidetään pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja tämän vuoden syksystä alkaen myös Oulussa. 14

15 Naapuruussovittelukoulutus sai alkunsa vuonna 2006, kun Suomen pakolaisapu ry käynnisti KOTILO -projektin, jossa naapuruussovittelu oli yhtenä osa-alueena. Nopea, maksuton ja luotettava palvelu Naapuruussovittelijat ovat täysin puolueettomia, eivätkä he ota kantaa itse asiaan. Sovittelijan tehtävä on saada osapuolet keskustelemaan keskenään, pyrkiä purkamaan liittoumat ja saada henkinen väkivalta loppumaan, eikä hän ole vastuussa sopimuksen synnystä tai siitä mitä siihen kirjoitetaan. Sovittelijat eivät ryhdy maallikkotuomareiksi päättämään, kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Sitä varten ovat juristit, syyttäjät ja tuomarit, Gellin kertoo. Oman naapurustonsa riitoja sovittelijat harvemmin lähtevät selvittämään, sillä oman talon asioita selvitellessä puolueettomuus voi vaarantua. Jos sovittelija katsoo itsensä esteelliseksi selvittämään omassa talossaan vallitsevia riitoja, hänellä on oikeus kieltäytyä työstä. Sovittelija voi ottaa jutun läheltä, tai vaikka kymmenen kilometrin päästä, kunhan ei koe itseään esteelliseksi, Gellin selventää. Sovittelijoita sitoo myös vaitiolovelvollisuus, eikä mitään mitä sovittelupöydän ääressä puhutaan kerrota eteenpäin, ellei niin erikseen sovita. Keskustelu on salaista ja sitä kunnioitetaan, Gellin toteaa. Riidat ovat tilannejohdannaisia Naapuruusriidat alkavat usein arkipäiväisistä asumisen asioista, kuten esimerkiksi kulkeutuvista äänistä, pesutuvan käytöstä, saunan siisteydestä, auton virheellisestä pysäköinnistä tai hissiin pissaamisesta. Häiritsevä vahingonteko, äänet, hajut ja käyttäytyminen ovat yleisimmät syyt konfliktiin. Lemmikit ja niihin liittyvät problematiikat ovat myös yleisiä. On koira- ja kissaihmisiä, eivätkä he aina ymmärrä toisiaan, Gellin kertoo. Gellin kuitenkin huomauttaa, etteivät ihmiset aiheuta tahallaan toisilleen vahinkoa tai mielipahaa, vaan riidat syntyvät aina tilanteesta. Asuinympäristöt eivät ole yksinäisiä saarekkeita, vaan ongelma voi syntyä missä vain. Esimerkiksi koulukiusaaminen tai työpaikan ongelmat voivat vaikuttaa naapurustoon. Monet riidat saattavat alkaa silkasta väärinkäsityksestä, sattumasta tai erilaisten toimintatapojen yhteistörmäyksestä. Asuinympäristöjen monimuotoisuus on lisääntynyt ja siellä on erilaisia tapoja tehdä asioita. Esimerkiksi näkemykset lasten kasvatuksesta eroavat suuresti. Jotkut uskovat vapaaseen kasvatukseen, mutta joidenkin mielestä lapset eivät saisi leikkiä ja pomppia piha-alueilla ja rappukäytävissä, Gellin kertoo. Tietysti väärinkäsityksissä sovittelija voi kaivaa teknistä tietoa, kuten taloyhtiön järjestyssäännöt tai lakipykäliä, jos toinen osapuoli ei ole asioista tietoinen. Jos riita koskee esimerkiksi aikatauluja tai yhteisiä tiloja, vastaus löytyy usein papereista, Gellin sanoo. Rohkeasti yhteyttä Naapuruussovittelun ideologia on se, ettei ole yhtäkään konfliktia, jota ei voisi sovitella. Kuka sovittelee ja millä tavoin on tietysti eri asia. Rauha on aina ensisijainen tavoite ja se edellyttää sovittelua. Vastakkainasettelulla ja syyllistelyllä siihen ei päästä. Siinä vaiheessa kun aletaan hyökätä ja syyllistää niin peli on jo menetetty, Gellin sanoo. Gellinin mukaan sovittelu on oppimisprosessi, johon tarvitaan asianomaiset osapuolet. Osapuolet oppivat puhumalla yhdessä, eivät erikseen. Mitä pidemmälle riidat menevät, sitä haasteellisempia ne on yleensä ratkaista. Siinä vaiheessa kun sovittelijaan otetaan yhteyttä, riita on usein eskaloitunut todella pitkälle ja paljon on ehtinyt tapahtumaan, Gellin sanoo. Gellin kehottaakin, ettei ongelmien kanssa jäisi yksin, vaan asukas ottaisi rohkeasti yhteyttä tarpeeksi varhain. Konfliktien ratkaisu varhaisessa vaiheessa myötävaikuttaa siihen, ettei asioista tule rikoksia. Jos riita menee tarpeeksi pahaksi, siitä tehdään rikosilmoitus. Asia pysyy samana, mutta toimijat muuttuvat. Rikosilmoituksia ratkoo poliisi tai siviilioikeus. Naapuruusriidoissa voi ottaa yhteyttä VAV:in yhteyshenkilöihin asumisneuvoja Tuula Montoseen tai asukasasiamies Anne Hautalaan. KOTILO-projektin puolella yhteyshenkilö on koordinaattori Mervi Kivijoki-Poskiparta. Asioiden kanssa ei saisi jäädä yksin. Meidän ideologiamme on, ettei ole ainoatakaan konfliktia jota ei voisi sovitella. Aina voi yrittää, mutta se on tietysti eri asia kuka sovittelee ja millä tavalla, Gellin sanoo. Vaikka ihmiset ovat kuinka fiksuja, erimielisyyksiä naapureiden välillä saattaa silti syntyä. Silloin voidaan tarvita kolmatta osapuolta selvittelemään ongelmia, kouluttaja Jens Gellin sanoo. (kuva: Katri Ristiniemi) Vapaaehtoiseksi naapuruussovittelijaksi? Naapuruussovittelijan koulutus on ilmainen ja siihen voi osallistua vapaasti. Koulutus kestää vajaan viikon verran muutamia tunteja illassa. Tuoreimpia tietoja uusista koulutuksista voi kysellä joko VAV:ilta tai Suomen Pakolaisapu ry:n koordinaattorilta Mervi Kivijoki-Poskiparralta. VAV

16 Talvikkitiellä saatiin uutta vauhtia yhteistyöhön Toimiva asukastoimikunta on tärkeä monella tasolla Talvikkirinne 9:ssä on pitkän tauon jälkeen uusi aktiivinen asukastoimikunta. Kiinteistössä on jo järjestetty pihatalkoot ja tällä hetkellä asukkaat remontoivat rappukäytäviä. asukastoimikunnan puheenjohtaja Harri Sontag kertoo, että toimiva asukastoimikunta on tärkeä niin asumisen viihtyvyyden kuin vuokralaisten oman edun suhteen. Kun asukasaktiivit Harri ja Liisa Sontag muuttivat uuteen kotiinsa Talvikkirinne 9:ään, ei nokka ehtinyt kauaa tuhista, kun kiinteistössä oli uusi asukastoimikunta. Edellisen kerran Talvikkirinteessä on ollut toimikunta vuonna 2004, jolloin edellinen puheenjohtaja muutti pois. Asukastoimikunnan puheenjohtaja Harri Sontag kertoo, että kesäkuussa perustettu asukastoimikunta sai alkunsa pihatalkoista. Asukkaat siivosivat piha-alueensa, tyhjensivät verkkokellarin käytäviltä romut pois ja tekivät polkupyörä varastoon tilaa. Talkoitakaan ei ollut järjestetty pitkään aikaan. Puhuimme talkoissa asukastoimikunnan perustamisesta ja kokoukseen osallistui yli 20 asukasta, joista tuli kaikista toimikunnan jäseniä. Sillä porukalla tässä touhutaan. Vaikka toimikunnan ulkopuoliset asukkaat eivät talon yhteisiin töihin osallistukaan, Harri Sontag kertoo, että he kiittelevät kovasti tehdystä työstä. Harri Sontagin vaimon Liisan mukaan asukkaiden aktiivisuus ei ole aina pelkästään halusta kiinni. Vanhemmat ihmiset kiittelevät työstämme ja sanovat, että hyvä kun joku jaksaa. Heillä olisi haluja osallistua, mutta terveys ja kunto eivät aina anna myötä. Rappu asukkaiden näköiseksi Pihatalkoiden jälkeen asukastoimikunta teki päätöksen rappukäytävien remontoinnista. Pinnat oli raavittu avaimilla rikki, hisseissä ja seinissä oli töherryksiä ja kattopaneelit oli rei itetty todella huonoon kuntoon. Aloitimme maalaustyöt alimmasta tasosta ja tarkoituksemme on jatkaa maalaustyötä jossain vaiheessa ylös asti, sen mukaan kun on aikaa. Näin asukkaat saavat vähän mallia, minkälaista jälkeä pystymme tekemään, Harri Sontag sanoo. Pohjakerroksen seinät on kitattu ja maalattu taitavasti, ja seuraavaksi asukastoimikunta aikoo maalata ovet ja vaihtaa kattopaneelit. Liisa Sontag kehuu, että suurimman työn on tehnyt Harri itse yhdessä Raimo Pääkkösen kanssa. On maalaukseen osallistunut toki muitakin. Mä vaan 16

17 TEKSTI JA KUVAT: ANTTI HALONEN Liisa ja Harri Sontag (kuva oikealla) pistivät Talvikkitien 9:n asukastoimikuntaan vauhtia hyvin tuloksin. Tekemistä riittää vielä, Harri Sontag osoittaa rappukäytävän kattoa (kuva vasemmalla). Asukkaat ovat talkoilla maalanneet rappujen seiniä, mutta uudet kattopaneelit odottavat vielä vuoroaan. teippailen ja teen suojaustöitä, Liisa Sontag sanoo vaatimattomasti. Harri Sontag kertoo, ettei rappuremontti vaatinut käytännössä muuta kuin toimintasuunnitelman toimittamisen VAV:iin. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin ja tekninen isännöitsijä kävi katsomassa ja neuvomassa, mitä maalataan ja miten ja millä maalilla Naapuruussopua ja asumisviihtyvyyttä Harri ja Liisa Sontag suosittelevat asukastoimikunnan perustamista jokaiseen kiinteistöön, jos sellaista ei vielä ole. Jos kukaan ei ole katsomassa asioiden perään, kaikki jää retuperälle. Vuokrat nousevat, kun joudutaan palkkaamaan huoltomiehiä ja korjaajia tekemään asiat, Harri Sontag kertoo. Liisa Sontag lisää, että itse tehty työ lisää asumisen viihtyvyyttä. Kotona on mukava kulkea kun paikat on siistinä. Kun ihmisiä saa mukaan ja asiat tehdään itse, niin hekin alkavat katsomaan yleisilmeen perään. Asukastoiminnassa oppii myös tutustumaan naapureihin, jolla on myönteinen vaikutus naapurisopuun. Kun on taho, jolle tuoda asioita julki, löytyy aina ratkaisu tavalla tai toisella, kun asiaa lähestyy oikealla tavalla, Harri Sontag sanoo. Asioista puhutaan yhdessä Liisa Sontagin mukaan asukkaiden keskuudessa syntyy turhaa kränää, jos mieltä askarruttavista asioista ei voi puhua eteenpäin. Jos jotakuta ottaa päähän esimerkiksi roskaaminen, puhumme asiasta asukastoimikunnassa ja asialle voi tehdä jotain. Harri Sontag sanoo, että toimiva asukastoimikunta ei ole pelkästään linkki talon sisällä, vaan myös VAV:iin. Asukastoimikunnassa vuokralaiset pitää huolta vuokralaisten asioista. Jos asukkaat eivät tuo omaa mielipidettään esiin, ei sitä tuo kukaan muukaan. Sontagien mukaan asukkaat lähtevät yllättävän helposti mukaan asukastoimintaan ja asian voi ottaa puheeksi vaikkapa pihatalkoissa. VAV

18 viherpeukalo TEKSTI: JUKKA HALONEN KUVA: HENRIK KETTUNEN Parvekkeet ja yleiset tilat talvikuntoon Nyt on se vuodenaika, jolloin parveke tulee laittaa talvikuntoon. VAV:n hortonomi Kristiina Pirhonen-Pohja antaa perusneuvot hyvälle parvekkeen ja yleisten tilojen hoidolle. Ennen pakkasia parvekkeelta kannattaa kerätä puiden lehdet pois. Samoin on viisasta kerätä kesäkukkien istutukset pois. Pirhonen-Pohja neuvoo istuttamaan tilalle mahdollisesti kanervia, callunaa tai havunoksia, jos viherpeukaloiminen yltää kylmän ajan yli. Parvekkeen kaiteen yli ei saa roikkua mitään, vaan parvekelaatikotkin kuuluu pitää sisäpuolella. Kesäkalusteet ym. kuuluu kerätä pois talvivarastoon, näin parvekkeelta on helpompi luoda lumet pois, Pirhonen-Pohja neuvoo. Kiinteistöjen järjestyssäännön mukaan parvekkeet on pidettävä siisteinä ja talvisin niiltä on luotava lumet. Tomuttaminen sekä roskien heittely parvekkeilta on ehdottomasti kielletty. Hortonomi Pirhonen Pohja muistuttaa myös yleisestä turvallisuudesta. Kaikki lautasantennit vaativat asennukseen luvan isännöitsijältä, myös kaikki näköesteet esim. bambuverhot ovat kiellettyjä. Talon rakenteisiin ei saa kiinnittää myöskään mitään muutakaan omin luvin

19 Vielä ehtii sienimetsään Suppilovahverot ovat suurta herkkua ja niiden paras keruuaika on juuri nyt. Eivätkä vantaalaisten sienimetsät sijaitse edes kaukana. Sienestys on todellakin halpa harrastus. Oikeastaan ei tarvita kuin hyvä sienten tunnistusopas ja hyvä kompassi tai GPS, niin kaikki tarpeellinen on olemassa. Toki on vielä hyvä mainita sellaiset itsestäänselvyydet kuin hyvät kumisaappaat, sieniveitsi ja kori. Oikea sienestäjän varuste on todellakin kori eikä muovipussi. Siinä nämä luonnon antimet eivät kestä pitkään. Sienestys tarjoaa runsaasti terveellistä ilmaa, hyvää tuulta luonnon helmassa ja tietysti itse sienet kaupasta ostettuna suppilovahverot ovat suorastaan arvotavaraa. Metsäntutkimuslaitoksen tuoreen kyselyn mukaan 43 suomalaisista harrastaa sienestystä, suosio on kasvanut hieman vuosituhannen vaihteeseen verrattuna. Suurin osa eri sienilajeista poimitaan keskikesällä ja alkusyksystä, mutta suppilovahvero on iloinen poikkeus. Se kasvaa vielä ensilumien valkaistessa maata. Hyvien sieniapajien löytäminen on seikkailu ja mielihyvää riittää vuosiksi, sillä kun oikealle mättäälle osuu kerran, samoilla kulmilla vahveroita löytyy todennäköisesti seuraavinakin vuosina. Sienestäminen on jokamiehen oikeus, joten siihen ei tarvitse kysyä maanomistajan lupaa. Etsi oikeat paikat Suppilovahveroita löytyy jopa Vantaan rajojen sisäpuolilta, mutta monet suuntaavat vähän kauemmaksi, Espoon Nuuksioon tai Sipoonkorpeen. Jos kuitenkin haluaa löytää sienensä kotikaupungista, niin niitä kannattaa hakea Petikosta sekä Storträskin alueelta Sotungin ja Sipoon rajalla. On hyvä tietää, millaisesta maastosta suppilovahveroita etsii. Nämä sienet viihtyvät paksusammalpohjaisilla kuusikoilla. Jos siis haluaa suppiksia, ei kannata kapsahtaa koivikkoon. Sen sijaan esimerkiksi lähisukulainen kantarelli muodostaa sienijuurta erityisesti koivujen jos toki muidenkin puulajien kanssa. Ja ylipäätään poimithan vain sieniä, jotka varmasti tunnistat. Näin säästyt mahdolliselta myrkytykseltä. Suppilovahvero on helppo tunnistettava (kts kuvaa). Kaupunkialueilla on hyvä muistaa, että sieniä ei kannata kerätä isojen katujen, teiden ja saastuneiden alueiden ympäristöstä. Sienet ovat hyvin herkkiä keräämään maaperän raskasmetalleja itseensä. Maanteistä kannattaa siis pitää etäisyyttä hyvinkin parisataa metriä. Näin loppusyksystä suppilovahverot ovat siitä kiitollisia poimittavia, että useimmat muut sienilajit ovat jo maatuneet syksyn tieltä. Vaikeuksia sen sijaan tuottavat puista pudonneet lehdet, joiden alla vahverot piilottelevat. Tarvitaan siis tarkkaa silmää sieltä mistä yksi löytyy, löytyy monta muutakin. Sienet maistuvat parhaimmillaan tuoreina, mutta niitä voi säilötäkin monella tavalla, erityisesti kuivaamalla. Erinomaisia neuvoja sienten käsittelyyn löydät Marttajärjestön kotisivuilta Käytä hakusanaa sieni ja vinkit löytyvät. Yhteiset tilat Kiinteistöjen yhteiset tilat ovat kylmän aikaan tavallista aktiivisemmassa käytössä. Yhteisissä tiloissa on liikuttava meluttomasti ja turha oleskelu niissä on kielletty. Kun on kysymys yleisistä tiloista, niiden käytössä on noudatettava erityistä siisteyttä ja järjestystä. Tavaroita saa säilyttää vain niitä varten varatuissa tiloissa. Porraskäytävissä ei saa säilyttää mitään tavaroita. Mopojen yms. laitteiden säilyttäminen kellareissa ja muualla sisätiloissa on kielletty, ellei polttoainetta ole kokonaan poistettu. Pirhonen-Pohja muistuttaa, että lukituista ovista kuljettaessa on huolehdittava siitä, että ne lukkiutuvat. Rakenteiden tai kalusteiden tärvelemisestä, ikkunoiden rikkomisesta, seinien vaurioittamisesta tai likaamisesta ym. vastaavasta peritään vahingon tehneeltä tai vastuuvelvolliselta täysi korvaus. VAV VAV

20 Seutulassa opeteltiin rukiinleikkuun perinteitä Ruista ranteeseen ja lyhteille Vantaalaiset saivat ihmetellä rukiinleikkuun perinteitä elokuun puolivälissä, kun Vantaan kansanperinteen ystävät ja Vantaan kaupungin maatila järjestivät jo 12. kerran rukiinleikkuutalkoot Katrinebergin ruispellolla. Pellolla kykkivät niin pienet lapset kuin vanhat konkaritkin. Rukiinleikkuu on monelle kaupungistuneelle vantaalaiselle täysin vieras taito. Sirppikin on työkaluna tuttu enimmäkseen historian lipuista, joten kotiseutuneuvos Lauri Leppänen kutsui porukan kasaan vanhalla lehmänkellolla ja kertoi hieman rukiin perusasioista. Ruis on korsivartinen heinäkasvi, joka kukkii kerrottuja tähkiä. Ruis leviää tuulen mukana ja sen kukintoa kutsutaan heilimöinniksi. Kuivalla, aurinkoisella ja tuulisella säällä heilimöivät ruispellot näyttävät siltä, että ne savuaisivat, Leppänen kertoi. Kotoisin Etu-Aasiasta Ruis on rantautunut Eurooppaan Etu-Aasiasta yli 3000 vuotta sitten, ja se on sittemmin vakinaistanut suosionsa viljelyskasvina erityisesti Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Suomessa ruis on tuttu 300-luvulta asti. Heinäkuussa Vantaalta löytyi todisteita Tuupakan kylän kaivauksista, että ruista on ollut Vantaalla ainakin 500-luvulta lähtien. Ruislajikkeita on ollut Suomessa kaikkiaan neljä; suviruis, syysruis, peltoruis ja köyryruis. Leppänen huomautti, että Katerinebergin pellon ruis on puoliruista. Puoliruis tarkoittaa sitä, ettei maata ole lannoitettu tai rukiita myrkytetty hyönteisten varalta. Siellä on paljon rikkakasveja joukossa. 20 Leppäsen puheenvuoron jälkeen kirkkoherra Jaakko Simojoki siunasi leikkuun ja kylvön, ja luki Matteuksen evankeliumista Jeesuksen siemenvertauksen. Jeesuksen siemenvertaus sopii hyvin tähänkin päivään. Täällä on se hyvä maa, johon kannattaa kylvää. Siemenestä Reissumieheksi Ruisjauhojen valmistus lähtee vakkakylvöstä, jolloin siemenet istutetaan maahan. Seuraavana vuonna ruis leikataan ja sidotaan lyhteiksi tähkät alaspäin, jotteivät lyhteet ala itämään. Lyhteet pinotaan kuhilaiksi, joiden annetaan kuivua noin viikon päivät. Kun kuhilaat ovat kuivat, leikattu ruis viedään teolliseen puimakoneeseen, tai ennen vanhaan riiheen, jossa jyvät kirjaimellisesti erotetaan akanoista. Puinnin jälkeen ruis viedään myllyyn, jossa se jauhetaan puuro- ja leipäjauhoiksi. Puurojauho on paljon karkeampaa kuin leipäjauho. Näissä talkoissa leikatusta rukiista tehdään niin ikään jauhoja ja jokainen talkoolainen saa kiitokseksi itselleen kilon tai kahden jauhopussin, Leppänen kertoi. Katrinebergin pellolta kuhilaat päätyvät teolliseen puimuriin, josta ruis viedään Andersbölen myllylle jauhettavaksi. Aikaisemmin puinti on pystytty tekemään Westerkullan perinteisellä riihellä, mutta talkoolaisten harmiksi riihi on siirretty Vantaan Maatalousmuseoon. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa Raimo Tanskanen Ruskeasannalta on ollut kaupungin kanssa järjestämässä Katrinebergin talkoita alusta asti. Rukiita hän on leikannut jo pikkupojasta kotiseudullaan Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalassa ruis oli miehen mittaista. Nämä keskenkasvuiset täytyy leikata ihan juuresta asti, sanoi Tanskanen ja huitaisi rukiinkorret sirpillä poikki lähes maata viistäen. Lyhyet korret eivät miestä kuitenkaan haittaa, sillä ruispelto harvenee Tanskasen kohdalla paljon muita ketterämmin. Onhan tämä jäänyt veriin, kun on rukiita leikannut jo alta kouluikäisestä. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa on hyvä suomalainen sananparsi. Katriinankujan talkoiden lisäksi Tanskanen on ollut pitkään järjestämässä Laurin Elojuhlia Pyhän Laurin kirkolla. Elojuhlat juhlittiin elokuun alussa jo kahdettakymmenettä kertaa ja juhlavuoden teemoina olivat hyvä naapuruus ja Vantaan monikulttuurisuus.