Rukajärveen liittyvä esitelmä Helsingin Rantasalmiseuran kevätkokouksessa
|
|
- Kaarlo Ranta
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rukajärveen liittyvä esitelmä Helsingin Rantasalmiseuran kevätkokouksessa Hyvät ystävät Oikeastaan on Sepon syytä, että olen todella hurahtanut kaikkiin asioihin, mitkä liittyvät Rukajärven suunnan taisteluihin. Samassa venneessä -kirjaa suunniteltaessa Seppo pyysi minua kirjoittamaan sukumme neljästä perättäisestä upseeripolvesta. Tällöin en enää lykännyt ajatusta sitten joskus tutkimisen aloittamiseksi. Kirja valmistui ajallaan, mutta tutkimukseni ja kiinnostukseni aiheeseen liittyen sen kun vain jatkuvat. Toinen tärkeä syy- paremminkin mahdollisuus- minulle on tarjoutunut Rukajärven suunnan historiayhdistyksen kautta. Tämä yhdistys on merkinnyt minulle erittäin paljon viime vuosina. Olen tämän yhdistyksen hallituksen jäsen ja sihteeri. Yhdistyksestä lähemmin vielä myöhemmin. Aluksi muutama Jatkosodan Rukajärven suunnan taisteluihin liittyvä erikoispiirre: 1 Rukajärven suunnan joukot, 14. Divisioona, oli ainut yhtymä, joka oli alistettu koko sodan ajan suoraan ylipäällikön alaisuuteen. 14. Divisioonan komentaja, sodan aikana kenraalimajuriksi ylennetty Erkki Johannes Raappana, oli ylipäällikkö Mannerheimin luottomies. 2 Rukajärven joukot sodan sytyttyä ylittivät ensimmäisenä valtakunnan rajan Miinoan kiven kohdalla Kuhmossa kapteeni Jussi Kekkosen (pres. Urho Kekkosen veljen) johdolla. Kapteeni Kekkonen haavoittui kohta sodan alkuvaiheessa (8.7.) sokeutuen. 3 Joukkojen toimesta syntyi Jatkosodan ensimmäinen suurmotti, Omelian motti. 4 Joukot suorittivat 3 sodan suurinta partioretkeä vihollisen selustaan. 5 Jatkosodan viimeiseksi jäänyt taistelu Suomen ja neuvostoarmeijan välillä käytiin tällä rintamalla ( ). 6 Ainut rintama Jäämeren ja Mustanmeren välillä, missä hyökkäysvaiheessa saavutettu rintamalinja pidettiin rauhan tuloon saakka. 7 Sodan loputtua joukot palasivat kotiseudulleen marssimalla. Esim. Ylä-Savon miehille tuli matkaa jopa 430 km. Eräs mies on todennut, että ainoa kyyti, minkä valtio järjesti, oli lossikyyti Iisalmen Peltosalmen yli. 8 Sodan alussa joukot koottiin pääasiassa Yläsavon, Kainuun ja Pielisen-Karjalan miehistä 9 Rintamajoukkojen vahvuus oli n miestä. Kaikkiaan Rukajärven suunnalla on taistellut täydennysjoukot mukaan lukien n miestä. Lisäksi lottia oli n Rintamalla kaatuneiden määrä oli Rintamalinja sijaitsi n. 230 km:n päässä Suomen rajasta. Vastuualue eli kenttävartiolinja oli kaikkiaan sodan lopulla suurimmillaan n. 290 km levyinen, josta yhtenäistä puolustuslinjaa oli vajaa 15 km. Kenttävartiot saattoivat sijaita 10 km:kin päässä toisistaan korpi ja suomaastossa. Perustellusti on sanottu, että sodan vaarallisimpia tehtäviä oli näiden kenttävartiotukikohtien välinen päivittäin suoritettava yhdyspartiointi.
2 Rukajärven suunta tunnetaan myös sodanjälkeisestä veteraanien käynnistämästä perinnetyöstään. Isäni, everstiluutnantti Erkki Hartikainen, sodan aikaan majuri, oli vuodesta -33 Iisalmessa Suojeluskunnan aluepäällikkö. Hän kokosi Iisalmesta ja sen lähiympäristöstä III/KTR 18, jonka toimialueena koko jatkosodan ajan oli Rukajärven rintama. Isä toimi koko sodan ajan patteriston komentajana, mikä tehtävä laajeni pian ryhmäupseeriksi. Vaikka hän oli kokenut neljä sotaa, hän ei puhunut paljoa sota-asioista. Kuitenkin hänestä välittyi meille lapsille jo omasta kodista peräisin oleva syvä isänmaanrakkaus ja maanpuolustustahto. Tämä maanpuolustustahto on periytynyt veljelleni, hänen pojilleen ja sisareni pojalle uranvalintana. He toimivat...(luettelo) Yksistään jo kiinnostus isän elämää ja sukuhistoriaa kohtaan on sitonut minut kiinteästi Rukajärven seutuun. Kauas kotoa Euroopan suurimman asumattoman erämaan Pieningän salon taakse, jonne kuljettiin yhtä 230 pituista vaarallista huoltotietä myöten, lomalle ja sitä myöten joukot huollettiin. Isälle merkityksellisistä paikoista on tullut merkityksellisiä myös minulle. Toinen tärkeä side Rukajärveen ja Rukajärven rintaman tapahtumiin on syntynyt omista lapsuusmuistoistani. Osa niistä on omakohtaisia ja osa minulle jälkeenpäin kerrottuja, kuten tarina kastevedestäni. Synnyin sotakesällä Isä saapui 3. heinäkuuta Iisalmessa pidettävään kastetilaisuuteeni suoraan rintamalta. Hänen komentopaikkansa sijaitsi Rukajärven itäpuolisen järven, Vansjärven lähimaastossa. Tästä Vansjärvestä hän oli ottanut mukaansa kasteveteni. Minulla on tunne, että täten minut on jo kasteessa liitetty pysyvästi Rukajärven suuntaan ja sen perinnetyöhön. Rukajärvi lähiseutuineen limittyi olennaisesti varhaislapsuuteeni. Se oli isän paikka, mikä vielä silloin enemmän erotti kuin yhdisti meitä. Meille lapsille se oli ennen kaikkea tarinoiden paikka. Rukajärvi välittyi meille kertomuksina paikan tavaroista, sattumuksista ja eläimistä. Ikimuistoisin eläintarina liittyy 14. Divisioonan komentajan, kenraalimajuri Erkki Raappanan lemmikkiin, joka haastoi minut ensitapaamisellamme painiotteluun. Rukajärvellä ammuttiin kevättalvela 1944 karhu pesäänsä. Ampujat toivat mukanaan kenraalin komentopaikalle kaksi orvoksi jäänyttä pentua, joista toista alettiin kutsua Mesikäksi. Mesikkä otti omatoimisesti komentopaikan vartiomiehen pestin. Kellään ei ollut asiaa komentopaikalle, ellei lähetti ollut paikalla ja antanut lupaa.
3 Kun miehet lähtivät Rukajärveltä syyskuussa 1944, terhakka vartiomies yritettiin jättää sinne. Joukkoonsa kiintynyt karhu seurasi kuitenkin miehiä maitse ja jopa vesistön yli. Lopulta komentajan auton etupenkille kuljettajan viereen rakennettiin laatikko, missä Mesikkä matkasi Suomen puolelle. Kenraalin lemmikki oli tullut tutuksi Rukajärvellä myös isälleni. Joukkojen saavuttua valtakunnan rajan tälle puolelle isäni siirtyi suojeluskuntapiirin käyttöön Iisalmelle sotilaiden kotiuttamista valmistelemaan. Kun työ oli suoritettu, läksi hän ilmoittautumaan kenraali Raappanalle hänen komentopaikalleen Nurmekseen. Äitini Ella, pari vuotta vanhempi veljeni Vesa ja minä olimme myös mukana tällä tapaamisella. Ja tietysti myös Mesikkä. Saavuttuamme kenraalin komentopaikalle Mesikkä hyppäsi minua vasten, kaatoi maahan ja jäi murisemaan päälleni. Se joko katsoi minut tunkeilijaksi tai tahtoi muuten vaan kellistää kokoisensa. Karhun tavat tuntien isäni ei hötkyillyt, vaan nappasi tilanteesta vielä kuvan ennen reilun vuoden ikäisen tyttärensä pelastamista karhun kynsistä. Olen tätä kuvaa lapsena katsellut hyvin ahkerasi. Valitettavasti se on nyt kadoksissa, mutta tarina tapaamisestamme on piirtynyt mieleeni valokuvaakin vahvemmin. Onneksi toinen, minulle vieraan henkilön ottama kuva heti tilanteen lauettua, on tallella. Tässä kuvassa olemme koko silloinen perheemme Mesikän ympärillä. Kerrottakoon vielä, että Mesikälle löytyi myöhemmin koti Korkeasaaresta. Kenraali Raappana ei kyennyt enää tapaamaan vankeudessa elävää lemmikkiään. Hänen kiintymyksestään Mesikkään kertonee se, että jouduttuaan tutkintavankeuteen asekätkennästä epäiltynä, oli sellin seinällä perhevalokuvien sijaan ainoastaan Mesikän kuvia. Meidän perheemme sen sijaan kävi tapaamassa Mesikkää vuosittain Korkeasaaressa. Se oli helppo tunnistaa muista karhuista kaulassa olevasta leveää pantaa muistuttavasta valkeasta karvasta. Karhun kohtaloksi koitui iskias. Tämän johdosta se tuli niin äkäiseksi, että se jouduttiin lopettamaan. Isän tarinat orvosta karhunpennusta heräsivät lopulta henkilökohtaisiksi tositapahtumiksi. Niin kävi oikeastaan myös kasteveteni kanssa. Tarina Vansjärven vedestä todentui, kun kastauduin lähes päivälleen 70 vuotta ristiäisteni jälkeen ko. järven laineissa. Se oli minulle kuin toinen kaste. Otin järven vettä mukaani ja toista vuotta sitten joulukuussa 2014 tällä sekä Kolkon vedellä kastettiin tyttärenpoikamme Urho. Toivon, että kertomus Vansjärven kastevedestä herättää jonain päivänä hänessäkin kiinnostuksen isoisoisäänsä ja Rukajärven rintaman sotatapahtumiin ja siellä käytyjen taistelujen merkitykseen koko käydyssä sodassa. (maamme historiassa). Kesällä 2013 ja 2014 minulla, Esalla ja Sepolla on ollut tilaisuus tehdä matka Rukajärvelle.
4 Jälkimmäisen matkan järjestäjänä, organisoijana, toimi Seppo totutulla taidollaan. Mukana olivat myös Rantasalmelta Veli Hartikainen ja Sirpa Taskinen sekä Satu Paunaro-Hietaneva ja Reijo Hietaneva. Matkalla etsimme erikoisesti isäni tykistön jalanjälkiä, mutta kohokohdaksi muodostui kuitenkin paikan löytäminen, missä Sepon ja minun yhteisen sukulaisen Satu Paunaro-Hietanevan isä, luutnantti Urpo Paunaro kaatui heinäkuun alussa -42 päivää ennen Sadun syntymää. Paikka oli helppo tunnistaa saamamme tarkan tapahtumaselostuksen perusteella. Tällä Kiimasjärven ja Ontrosenvaaran välisellä tieosuudella pidimme liikuttavan ja mieliinpainuvan tilaisuuden. Satu oli tuonut mukanaan kukat ja kynttilälyhdyn ja luki isälleen kirjoittamansa ja Savonlinnan sotaorpojen julkaisemaan kirjaan kirjoittamansa muistokirjoituksen. Sukajärven suunnan perinnetyöstä ja myös tulevaisuuden suunnitelmista riittäisi paljon puhuttavaa. Toivon Teidän tutustuvan Rukajärvi-keskuksiimme Iisalmessa ja Lieksaassa sekä Rukjärven tielle, mikä on ainut Jatkosodan aikainen auktorisoitu taistelutie. Lisätietoa voitte saada yhdistyksemme em. keskusten lisäksi nettisivuiltamme. Aila Elo Rukajärven suunnan historiayhdistys ry:n hallituksen jäsen ja hallituksen sihteeri. Mesikkä Rukajärvellä:
5
"Isäni sotakirjeenvaihtajana Muurmannin radalla 1942", Raine Narvan multimedialuento
Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Suomi 100 juhlavuoden tapahtumat Hankkeen nimi: Rukajärven suunnan veteraanitapahtumat * Rukajärven suunnan veteraanitapahtumat -nimellä järjestetään Suomi 100 vuotta
LisätiedotSuomi 100 tilaisuudet aikajärjestyksessä
Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Suomi 100 juhlavuoden tapahtumat Hankkeen nimi: Rukajärven suunnan veteraanitapahtumat * Rukajärven suunnan veteraanitapahtumat -nimellä järjestetään Suomi 100 vuotta
LisätiedotPerustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.
Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:
LisätiedotOnnin elämän merkkipaaluja...
Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä
LisätiedotRukajärven suunnan historiayhdistys ry.
1 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustettu Marskin Majalla 19.9.2009 www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi 2 Sisällys Yhdistyksen toiminta sääntöjen mukaan... s. 3 Yhdistyksen perustajat...
LisätiedotMarskin Maja, Sven Grönvallin v. 1942 maalaus. Taideteos on esillä Mannerheim Museossa Helsingissä.
Rukajärven suunnan historiayhdistys ry, puheenjohtaja Tenho Tikkanen Marskin Maja 18.10.2012 Rukajärven luutnantti kirjan julkistaminen sekä veteraanien Ilmari Koppisen, Ermei Kannisen ja Olavi Tiittasen
LisätiedotEvl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA
Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT
LisätiedotPAPERITTOMAT -Passiopolku
PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.
LisätiedotVuokatin Urheiluopiston rakentaminen - satumainen tarina
Vuokatin Urheiluopiston rakentaminen - satumainen tarina Puhuttaessa Vuokatin Urheiluopiston perustamisesta on mentävä vuosikymmenten taakse vuoteen 1943 Rukajärven rintamalle. Tämän tarinan päähenkilö
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotJuhlapuhe/Itsenäisyyspäivä
Juhlapuhe/Itsenäisyyspäivä Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät isänmaan ystävät ja juhlavieraat, tänään juhlimme Suomen itsenäisyyden 98-vuotispäivää. Marraskuussa 1917 eduskunta päätti ottaa korkeimman
LisätiedotBob käy saunassa. Lomamatka
Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä
LisätiedotFT Tuomas Tepora
FT Tuomas Tepora 21.4.2016 Ensin YH:n aikana syksyllä 1939 osa palasi ennen sodan alkua Sodan alettua ensin sotatoimialue ja rintamalinjan vetäydyttyä uusia alueita Sodan jälkeen koko luovutettava alue
Lisätiedot2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA PIELISJÄRVEN (LIEKSAN) JA KUHMON RINTAMALTA
2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA PIELISJÄRVEN (LIEKSAN) JA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P 2424 2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA 23.2.1940 20.3.1940
LisätiedotRukajärveen suunnan historiayhdistys ry. Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä
1 Rukajärveen suunnan historiayhdistys ry. Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä Lieksan kaupunki Asia: Avustushakemus Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä kuluihin Tänä vuonna
LisätiedotOrbinskin sukuseuran kiertoajelu Rantasalmella dosentti Jorma Kaimion opastuksella
Orbinskin sukuseuran kiertoajelu Rantasalmella dosentti Jorma Kaimion opastuksella Rantasalmesta tuli Turun rauhassa 1743 Ruotsin ja Venäjän rajapitäjä. Kouluja ja laitoksia siirrettiin idästä länteen
LisätiedotTenho Tikkanen: Säkylä Pentti Perttuli: Muistotilaisuus Säkylän Ravintola Myllynkivi
Tenho Tikkanen: 8.6.2017 Säkylä Pentti Perttuli: Muistotilaisuus Säkylän Ravintola Myllynkivi Arvoisat Pentti Perttulin omaiset, veteraanit, hyvä saattoväki. Yhdistyksemme perustajajäsen Pentti Perttuli
LisätiedotKatsaus Lojerin historiaan (osa 1/2)
Verkkokauppa Menu Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) 30.06.2017 Suomi viettää 100-vuotisjuhlaa! Juhlavuoden kunniaksi esittelemme Lojerin lähes satavuotisen historian merkittävimpiä etappeja. #Suomi100
LisätiedotToimintakertomus 2018
Vansjärvi Ванчозеро 2018 Hallitus on hyväksynyt toimintakertomuksen kokouksessaan 23.2.2019 Yhdistys on hyväksynyt toimintakertomuksen vuosikokouksessaan 23.3.2019 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry
LisätiedotTästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen
Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen
LisätiedotAgricolan Monenlaista luettavaa 1
Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat
LisätiedotYhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.
Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten
LisätiedotMiksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?
Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys? Veikko Vaikkinen Rautuseura 4.4.2018 Raudun taistelua tuskin olisi ollut ilman Raasulin rataa. Rata oli rakennettu
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotMessuan Historia. on nis tuu.
on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti
LisätiedotANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
LisätiedotRetki Panssariprikaatiin 10.5.2011
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotTarinasi ISOISÄ ISOISÄ. on erityinen KERRO MINULLE KERRO MINULLE. Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään.
ISOISÄ ISOISÄ KERRO MINULLE KERRO MINULLE Anna kirja isoisällesi täytettäväksi ja saa se takaisin täynnä muistoja. Tarinasi on erityinen Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään. Antaja Saaja
Lisätiedot3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/4 P 3563 3./JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 27.3.1940 Lähestyessä kranaattituli
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotSotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.
PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi
LisätiedotYksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija
Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat
LisätiedotPegasosten ja yksisarvisten maa
Pegasosten ja yksisarvisten maa Olipa kerran pegasos Lily joka asui perheensä kanssa pilvien päällä. Pegasokset ja yksisarviset ovat sodassa vaikka heillä on sama jumalatar alicorn tamma Alron. Lily ja
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotJalkaväenkenraali K A Tapola
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan
LisätiedotERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa
LisätiedotAinutlaatuinen kaukopartiodokumenttielokuvan ensi-ilta Paisuan Ahteelassa
Ryhmä Pieninkä 22.5.2018 Lisätietoja: Tauno Oksanen puhelin: 045-1951111, sähköposti: tane.oksanen@hotmail.fi Ari Komulainen puhelin: 044-5234772, sähköposti: ajkomulainen@gmail.com Ainutlaatuinen kaukopartiodokumenttielokuvan
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Puh. +358 4054 080 45 Tenho Tikkanen c/o Purokuja 3 C 02300 Espoo www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi tenho.tikkanen(ät)gmail.com 1 Sisällysluettelo 1. Yleistä...
LisätiedotPerinneaineiston kerääminen ja tallentaminen
Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Toimintakertomus 2012-2013 Yleistä Rukajärven suunnan historiayhdistyksen perustaminen tuli v. 2009 aikana ajankohtaiseksi sen jälkeen kun useat veteraanit ja erityisesti
LisätiedotJÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue.
Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin ennakkotarkastus suoritettu 16.4.2007 hyväksyntä 5.6.2009 Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa tehdyt 2 pientä muutosta on lihavoitu. JÄSENYHDISTYSTEN
LisätiedotMATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri
MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu
LisätiedotKuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO
LisätiedotSotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
LisätiedotArmo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
Sotiemme veteraanien pohjoisen Suomen Kirkkopäivä, Ouluhalli, Oulu 30.5.2007 Teksti Joh. 16:12-15 Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. Kun
LisätiedotVIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015
VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for
Lisätiedot1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA
1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA Kun olet koulussa oman uskonnon oppitunnilla, opit ortodoksiseen uskontoon kuuluvia asioita. Tässä jaksossa tutustut ortodoksisuuteen kodeissa ja lähiympäristössäsi.
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
Lisätiedot2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 P 3630 2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 24.1.1940 24.4.1940 2.KKK./JR 65 koottiin
LisätiedotUnkajärven lohko Rukajärven suunnalla
Unkajärven lohko Rukajärven suunnalla Lohkon kenttävartioiden kartoitus 2017 HISTORIA NYKYAIKA Antti Haapalainen ja Reijo Pulkkinen Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Kartoitettu alue HISTORIA Rukajärven
LisätiedotToimintakertomus 2017
Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Puh. +358 4054 080 45 Tenho Tikkanen c/o Purokuja 3 C 02300 Espoo www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi tenho.tikkanen(ät)gmail.com 1 Sisällys 1. Yleistä... 2
LisätiedotJacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915
Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen
LisätiedotValtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet
Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet 1930 1942 Kapteeni, ST Jussi Pajunen 20.4.2017 1 Ilmauhka ilmavalvonnan kehittämisen peruskivi 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000
LisätiedotSISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513
SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23
LisätiedotLiperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.
Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri
Lisätiedot14.Divisioonan Perinneyhdistyksen Nuoriso- ja Perinnepäivät
14.Divisioonan Perinneyhdistyksen Nuoriso- ja Perinnepäivät Lieksa 1.9.- 3.9.2017 Nuorisotapahtumat TEEMA: 100- vuotisen itsenäisyyden kokemuksella yhdessä valoisaan tulevaisuuteen 1.3-30.4 Kirjoitelmat
LisätiedotSergei Radonezilainen -keppinukke
Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala
LisätiedotToimintasuunnitelma 2019
Tsirkka-Kemi Чирка-Кемь 2018 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Puh. +358 4054 080 45 Tenho Tikkanen c/o Purokuja 3 C 02300 Espoo www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi tenho.tikkanen(ät)gmail.com
LisätiedotLyhyt katsaus Kennel Kairojen alkutaipaleeseen
Lyhyt katsaus Kennel Kairojen alkutaipaleeseen Kirjoittanut Jouni Partanen Kaikki alkoi siitä, kun Rovaniemellä osoitteeseen Juurakkotie 28 tuli sedälleni, Sarin isälle, Maurille pieni ja pippurinen pikinokka
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotKuolinilmoitukset ja surukiitokset
Ylä-Savon asialla. Kuolinilmoitukset ja surukiitokset (veroton pmm-hinta 1,88 ) Yksipalstaiset mm á yht. sis. 1 x 70 1 x 75 1 x 80 1 x 85 1 x 90 1 x 95 1 x 100 1 x 105 1 x 110 1 x 115 1 x 120 1 x 125 1
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotKOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3587 1/3 KOL./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 18.1.1940 2.4.1940 KOL./JR 27 perustettiin
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö,
1 Pro Patria taulujen paljastus / Kenraalimajuri Juha Kilpiän puhe 21.5.2017 Kuusankoski Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, Pro Patria Isänmaan
LisätiedotKuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences
Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jeremia, kyynelten mies
Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
LisätiedotSANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI
Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm
LisätiedotPodcast, podcast. Tutkimus podcastien kuuntelusta
Podcast, podcast Tutkimus podcastien kuuntelusta Podcast, podcast RadioMedia selvitti syksyllä 2018 podcastien kuuntelua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon podcasteja kuunnellaan, ketkä
LisätiedotOhjeet opettajalle/ oppilaalle
Ohjeet opettajalle/ oppilaalle Mistä tässä on kyse? Erikoinen kaupunki on täynnä tehtäviä, joita voi ratkaista kirjoittamalla tai piirtämällä. Kaupungin karttaa voi jatkaa piirtämällä tai sinne voi lisätä
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotKarj ala, sua ikävöin
Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi
Lisätiedot[;e ~c. lupahakemus Korkeimpaan Oikeuteen. Arvoisa Korkein Oikeus, TURUN HOVIOIKEUS. Haen lupaa valittaa Turun hovioikeuden DNO R 02/1506 päätöksestä.
;,,;" r; ;!, [;e c, \ r:. V\ - luu...} ", i.. SAA Muutoksen lupahakemus Korkeimpaan Oikeuteen P U I 25-09- 2003 4 Arvoisa Korkein Oikeus, TURUN HOVIOIKEUS Haen lupaa valittaa Turun hovioikeuden DNO R 02/1506
LisätiedotYrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura
Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
LisätiedotVETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA
VAPAAEHTOINEN VETERAANITYÖ VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA 1939-1945 Talvi- ja jatkosota 1967-2017 Pukkilan Sotaveteraanit 50 vuotta PUKKILAN SOTAVETERAANIT RY Jaakko Karjalainen, 92 vuotta, on Uudenmaan
LisätiedotArtturi Karjalaisen synnyinmaisemat sijaitsevat Paltamon Melalahden Vaarankylän Vehmasmäellä, josta avautuivat maisemat Oulujärvelle.
Artturi Karjalainen - opettaja, nuorisoseura-aktiivi, kotiseutuharrastaja, pidetty puhuja ja esitelmöitsijä Vehmasmäki Artturi Karjalaisen synnyinmaisemat sijaitsevat Paltamon Melalahden Vaarankylän Vehmasmäellä,
LisätiedotPERKELE KIUSAA JEESUSTA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin
LisätiedotMuonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti
42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston
LisätiedotI/KTR 9 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA
I/KTR 9 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/8 P 3548 I/KTR 9 SOTAPÄIVÄKIRJA 23.1.1940 24.4.1940 Perustamisesta ja ajasta
LisätiedotLataa Karhu - Kimmo Ohtonen. Lataa
Lataa Karhu - Kimmo Ohtonen Lataa Kirjailija: Kimmo Ohtonen ISBN: 9789522912145 Sivumäärä: 175 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.76 Mb Eräänä kesäyönä 9-vuotias poika karkasi metsään. Paljain varpain hän
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi
Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta 23.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelut Kainuussa Kainuun
LisätiedotMinä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.
Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa
LisätiedotPohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863
Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto 1232/73/2009 3.11.2009 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Kainuun maakunta -kuntayhtymän lausuntopyyntö, asiakirja Dnro
LisätiedotOma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa
Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.
LisätiedotEUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT
EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT Cultural heritage -makers 2016, LASTU, Lapinlahti, Finland LASTU School of Architecture and Environmental Culture LASTU School
LisätiedotAntiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys
Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Perhe antiikin Kreikassa: Perhe eli oikos Perheeseen kuuluivat myös perheen omistamat orjat Perheessä isä
LisätiedotLeppävaara sisällissodassa 1918
Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:
LisätiedotJokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.
Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun
LisätiedotMotinteosta mottimetsään
SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN
LisätiedotNUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo
NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad
LisätiedotVauhkonen ampui venäläisen sotilaan
Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.
LisätiedotAntti Tuuri, Talvisota
1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.
LisätiedotEsitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen
Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotNimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla
Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut
LisätiedotIitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015
IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015 VER29.3 Hallitus 2015 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-0859670 Jouni Laurikainen, liik. ups. 040-8451070
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa
Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,
Lisätiedot