Rukajärveen liittyvä esitelmä Helsingin Rantasalmiseuran kevätkokouksessa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rukajärveen liittyvä esitelmä Helsingin Rantasalmiseuran kevätkokouksessa"

Transkriptio

1 Rukajärveen liittyvä esitelmä Helsingin Rantasalmiseuran kevätkokouksessa Hyvät ystävät Oikeastaan on Sepon syytä, että olen todella hurahtanut kaikkiin asioihin, mitkä liittyvät Rukajärven suunnan taisteluihin. Samassa venneessä -kirjaa suunniteltaessa Seppo pyysi minua kirjoittamaan sukumme neljästä perättäisestä upseeripolvesta. Tällöin en enää lykännyt ajatusta sitten joskus tutkimisen aloittamiseksi. Kirja valmistui ajallaan, mutta tutkimukseni ja kiinnostukseni aiheeseen liittyen sen kun vain jatkuvat. Toinen tärkeä syy- paremminkin mahdollisuus- minulle on tarjoutunut Rukajärven suunnan historiayhdistyksen kautta. Tämä yhdistys on merkinnyt minulle erittäin paljon viime vuosina. Olen tämän yhdistyksen hallituksen jäsen ja sihteeri. Yhdistyksestä lähemmin vielä myöhemmin. Aluksi muutama Jatkosodan Rukajärven suunnan taisteluihin liittyvä erikoispiirre: 1 Rukajärven suunnan joukot, 14. Divisioona, oli ainut yhtymä, joka oli alistettu koko sodan ajan suoraan ylipäällikön alaisuuteen. 14. Divisioonan komentaja, sodan aikana kenraalimajuriksi ylennetty Erkki Johannes Raappana, oli ylipäällikkö Mannerheimin luottomies. 2 Rukajärven joukot sodan sytyttyä ylittivät ensimmäisenä valtakunnan rajan Miinoan kiven kohdalla Kuhmossa kapteeni Jussi Kekkosen (pres. Urho Kekkosen veljen) johdolla. Kapteeni Kekkonen haavoittui kohta sodan alkuvaiheessa (8.7.) sokeutuen. 3 Joukkojen toimesta syntyi Jatkosodan ensimmäinen suurmotti, Omelian motti. 4 Joukot suorittivat 3 sodan suurinta partioretkeä vihollisen selustaan. 5 Jatkosodan viimeiseksi jäänyt taistelu Suomen ja neuvostoarmeijan välillä käytiin tällä rintamalla ( ). 6 Ainut rintama Jäämeren ja Mustanmeren välillä, missä hyökkäysvaiheessa saavutettu rintamalinja pidettiin rauhan tuloon saakka. 7 Sodan loputtua joukot palasivat kotiseudulleen marssimalla. Esim. Ylä-Savon miehille tuli matkaa jopa 430 km. Eräs mies on todennut, että ainoa kyyti, minkä valtio järjesti, oli lossikyyti Iisalmen Peltosalmen yli. 8 Sodan alussa joukot koottiin pääasiassa Yläsavon, Kainuun ja Pielisen-Karjalan miehistä 9 Rintamajoukkojen vahvuus oli n miestä. Kaikkiaan Rukajärven suunnalla on taistellut täydennysjoukot mukaan lukien n miestä. Lisäksi lottia oli n Rintamalla kaatuneiden määrä oli Rintamalinja sijaitsi n. 230 km:n päässä Suomen rajasta. Vastuualue eli kenttävartiolinja oli kaikkiaan sodan lopulla suurimmillaan n. 290 km levyinen, josta yhtenäistä puolustuslinjaa oli vajaa 15 km. Kenttävartiot saattoivat sijaita 10 km:kin päässä toisistaan korpi ja suomaastossa. Perustellusti on sanottu, että sodan vaarallisimpia tehtäviä oli näiden kenttävartiotukikohtien välinen päivittäin suoritettava yhdyspartiointi.

2 Rukajärven suunta tunnetaan myös sodanjälkeisestä veteraanien käynnistämästä perinnetyöstään. Isäni, everstiluutnantti Erkki Hartikainen, sodan aikaan majuri, oli vuodesta -33 Iisalmessa Suojeluskunnan aluepäällikkö. Hän kokosi Iisalmesta ja sen lähiympäristöstä III/KTR 18, jonka toimialueena koko jatkosodan ajan oli Rukajärven rintama. Isä toimi koko sodan ajan patteriston komentajana, mikä tehtävä laajeni pian ryhmäupseeriksi. Vaikka hän oli kokenut neljä sotaa, hän ei puhunut paljoa sota-asioista. Kuitenkin hänestä välittyi meille lapsille jo omasta kodista peräisin oleva syvä isänmaanrakkaus ja maanpuolustustahto. Tämä maanpuolustustahto on periytynyt veljelleni, hänen pojilleen ja sisareni pojalle uranvalintana. He toimivat...(luettelo) Yksistään jo kiinnostus isän elämää ja sukuhistoriaa kohtaan on sitonut minut kiinteästi Rukajärven seutuun. Kauas kotoa Euroopan suurimman asumattoman erämaan Pieningän salon taakse, jonne kuljettiin yhtä 230 pituista vaarallista huoltotietä myöten, lomalle ja sitä myöten joukot huollettiin. Isälle merkityksellisistä paikoista on tullut merkityksellisiä myös minulle. Toinen tärkeä side Rukajärveen ja Rukajärven rintaman tapahtumiin on syntynyt omista lapsuusmuistoistani. Osa niistä on omakohtaisia ja osa minulle jälkeenpäin kerrottuja, kuten tarina kastevedestäni. Synnyin sotakesällä Isä saapui 3. heinäkuuta Iisalmessa pidettävään kastetilaisuuteeni suoraan rintamalta. Hänen komentopaikkansa sijaitsi Rukajärven itäpuolisen järven, Vansjärven lähimaastossa. Tästä Vansjärvestä hän oli ottanut mukaansa kasteveteni. Minulla on tunne, että täten minut on jo kasteessa liitetty pysyvästi Rukajärven suuntaan ja sen perinnetyöhön. Rukajärvi lähiseutuineen limittyi olennaisesti varhaislapsuuteeni. Se oli isän paikka, mikä vielä silloin enemmän erotti kuin yhdisti meitä. Meille lapsille se oli ennen kaikkea tarinoiden paikka. Rukajärvi välittyi meille kertomuksina paikan tavaroista, sattumuksista ja eläimistä. Ikimuistoisin eläintarina liittyy 14. Divisioonan komentajan, kenraalimajuri Erkki Raappanan lemmikkiin, joka haastoi minut ensitapaamisellamme painiotteluun. Rukajärvellä ammuttiin kevättalvela 1944 karhu pesäänsä. Ampujat toivat mukanaan kenraalin komentopaikalle kaksi orvoksi jäänyttä pentua, joista toista alettiin kutsua Mesikäksi. Mesikkä otti omatoimisesti komentopaikan vartiomiehen pestin. Kellään ei ollut asiaa komentopaikalle, ellei lähetti ollut paikalla ja antanut lupaa.

3 Kun miehet lähtivät Rukajärveltä syyskuussa 1944, terhakka vartiomies yritettiin jättää sinne. Joukkoonsa kiintynyt karhu seurasi kuitenkin miehiä maitse ja jopa vesistön yli. Lopulta komentajan auton etupenkille kuljettajan viereen rakennettiin laatikko, missä Mesikkä matkasi Suomen puolelle. Kenraalin lemmikki oli tullut tutuksi Rukajärvellä myös isälleni. Joukkojen saavuttua valtakunnan rajan tälle puolelle isäni siirtyi suojeluskuntapiirin käyttöön Iisalmelle sotilaiden kotiuttamista valmistelemaan. Kun työ oli suoritettu, läksi hän ilmoittautumaan kenraali Raappanalle hänen komentopaikalleen Nurmekseen. Äitini Ella, pari vuotta vanhempi veljeni Vesa ja minä olimme myös mukana tällä tapaamisella. Ja tietysti myös Mesikkä. Saavuttuamme kenraalin komentopaikalle Mesikkä hyppäsi minua vasten, kaatoi maahan ja jäi murisemaan päälleni. Se joko katsoi minut tunkeilijaksi tai tahtoi muuten vaan kellistää kokoisensa. Karhun tavat tuntien isäni ei hötkyillyt, vaan nappasi tilanteesta vielä kuvan ennen reilun vuoden ikäisen tyttärensä pelastamista karhun kynsistä. Olen tätä kuvaa lapsena katsellut hyvin ahkerasi. Valitettavasti se on nyt kadoksissa, mutta tarina tapaamisestamme on piirtynyt mieleeni valokuvaakin vahvemmin. Onneksi toinen, minulle vieraan henkilön ottama kuva heti tilanteen lauettua, on tallella. Tässä kuvassa olemme koko silloinen perheemme Mesikän ympärillä. Kerrottakoon vielä, että Mesikälle löytyi myöhemmin koti Korkeasaaresta. Kenraali Raappana ei kyennyt enää tapaamaan vankeudessa elävää lemmikkiään. Hänen kiintymyksestään Mesikkään kertonee se, että jouduttuaan tutkintavankeuteen asekätkennästä epäiltynä, oli sellin seinällä perhevalokuvien sijaan ainoastaan Mesikän kuvia. Meidän perheemme sen sijaan kävi tapaamassa Mesikkää vuosittain Korkeasaaressa. Se oli helppo tunnistaa muista karhuista kaulassa olevasta leveää pantaa muistuttavasta valkeasta karvasta. Karhun kohtaloksi koitui iskias. Tämän johdosta se tuli niin äkäiseksi, että se jouduttiin lopettamaan. Isän tarinat orvosta karhunpennusta heräsivät lopulta henkilökohtaisiksi tositapahtumiksi. Niin kävi oikeastaan myös kasteveteni kanssa. Tarina Vansjärven vedestä todentui, kun kastauduin lähes päivälleen 70 vuotta ristiäisteni jälkeen ko. järven laineissa. Se oli minulle kuin toinen kaste. Otin järven vettä mukaani ja toista vuotta sitten joulukuussa 2014 tällä sekä Kolkon vedellä kastettiin tyttärenpoikamme Urho. Toivon, että kertomus Vansjärven kastevedestä herättää jonain päivänä hänessäkin kiinnostuksen isoisoisäänsä ja Rukajärven rintaman sotatapahtumiin ja siellä käytyjen taistelujen merkitykseen koko käydyssä sodassa. (maamme historiassa). Kesällä 2013 ja 2014 minulla, Esalla ja Sepolla on ollut tilaisuus tehdä matka Rukajärvelle.

4 Jälkimmäisen matkan järjestäjänä, organisoijana, toimi Seppo totutulla taidollaan. Mukana olivat myös Rantasalmelta Veli Hartikainen ja Sirpa Taskinen sekä Satu Paunaro-Hietaneva ja Reijo Hietaneva. Matkalla etsimme erikoisesti isäni tykistön jalanjälkiä, mutta kohokohdaksi muodostui kuitenkin paikan löytäminen, missä Sepon ja minun yhteisen sukulaisen Satu Paunaro-Hietanevan isä, luutnantti Urpo Paunaro kaatui heinäkuun alussa -42 päivää ennen Sadun syntymää. Paikka oli helppo tunnistaa saamamme tarkan tapahtumaselostuksen perusteella. Tällä Kiimasjärven ja Ontrosenvaaran välisellä tieosuudella pidimme liikuttavan ja mieliinpainuvan tilaisuuden. Satu oli tuonut mukanaan kukat ja kynttilälyhdyn ja luki isälleen kirjoittamansa ja Savonlinnan sotaorpojen julkaisemaan kirjaan kirjoittamansa muistokirjoituksen. Sukajärven suunnan perinnetyöstä ja myös tulevaisuuden suunnitelmista riittäisi paljon puhuttavaa. Toivon Teidän tutustuvan Rukajärvi-keskuksiimme Iisalmessa ja Lieksaassa sekä Rukjärven tielle, mikä on ainut Jatkosodan aikainen auktorisoitu taistelutie. Lisätietoa voitte saada yhdistyksemme em. keskusten lisäksi nettisivuiltamme. Aila Elo Rukajärven suunnan historiayhdistys ry:n hallituksen jäsen ja hallituksen sihteeri. Mesikkä Rukajärvellä:

5

"Isäni sotakirjeenvaihtajana Muurmannin radalla 1942", Raine Narvan multimedialuento

Isäni sotakirjeenvaihtajana Muurmannin radalla 1942, Raine Narvan multimedialuento Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Suomi 100 juhlavuoden tapahtumat Hankkeen nimi: Rukajärven suunnan veteraanitapahtumat * Rukajärven suunnan veteraanitapahtumat -nimellä järjestetään Suomi 100 vuotta

Lisätiedot

Suomi 100 tilaisuudet aikajärjestyksessä

Suomi 100 tilaisuudet aikajärjestyksessä Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Suomi 100 juhlavuoden tapahtumat Hankkeen nimi: Rukajärven suunnan veteraanitapahtumat * Rukajärven suunnan veteraanitapahtumat -nimellä järjestetään Suomi 100 vuotta

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. 1 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustettu Marskin Majalla 19.9.2009 www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi 2 Sisällys Yhdistyksen toiminta sääntöjen mukaan... s. 3 Yhdistyksen perustajat...

Lisätiedot

Marskin Maja, Sven Grönvallin v. 1942 maalaus. Taideteos on esillä Mannerheim Museossa Helsingissä.

Marskin Maja, Sven Grönvallin v. 1942 maalaus. Taideteos on esillä Mannerheim Museossa Helsingissä. Rukajärven suunnan historiayhdistys ry, puheenjohtaja Tenho Tikkanen Marskin Maja 18.10.2012 Rukajärven luutnantti kirjan julkistaminen sekä veteraanien Ilmari Koppisen, Ermei Kannisen ja Olavi Tiittasen

Lisätiedot

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT

Lisätiedot

Juhlapuhe/Itsenäisyyspäivä

Juhlapuhe/Itsenäisyyspäivä Juhlapuhe/Itsenäisyyspäivä Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät isänmaan ystävät ja juhlavieraat, tänään juhlimme Suomen itsenäisyyden 98-vuotispäivää. Marraskuussa 1917 eduskunta päätti ottaa korkeimman

Lisätiedot

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO 8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana

Lisätiedot

Bob käy saunassa. Lomamatka

Bob käy saunassa. Lomamatka Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä

Lisätiedot

FT Tuomas Tepora

FT Tuomas Tepora FT Tuomas Tepora 21.4.2016 Ensin YH:n aikana syksyllä 1939 osa palasi ennen sodan alkua Sodan alettua ensin sotatoimialue ja rintamalinjan vetäydyttyä uusia alueita Sodan jälkeen koko luovutettava alue

Lisätiedot

2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA PIELISJÄRVEN (LIEKSAN) JA KUHMON RINTAMALTA

2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA PIELISJÄRVEN (LIEKSAN) JA KUHMON RINTAMALTA 2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA PIELISJÄRVEN (LIEKSAN) JA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P 2424 2./Er. P 13 SOTAPÄIVÄKIRJA 23.2.1940 20.3.1940

Lisätiedot

Rukajärveen suunnan historiayhdistys ry. Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä

Rukajärveen suunnan historiayhdistys ry. Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä 1 Rukajärveen suunnan historiayhdistys ry. Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä Lieksan kaupunki Asia: Avustushakemus Kansalaisjuhla 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä kuluihin Tänä vuonna

Lisätiedot

Tenho Tikkanen: Säkylä Pentti Perttuli: Muistotilaisuus Säkylän Ravintola Myllynkivi

Tenho Tikkanen: Säkylä Pentti Perttuli: Muistotilaisuus Säkylän Ravintola Myllynkivi Tenho Tikkanen: 8.6.2017 Säkylä Pentti Perttuli: Muistotilaisuus Säkylän Ravintola Myllynkivi Arvoisat Pentti Perttulin omaiset, veteraanit, hyvä saattoväki. Yhdistyksemme perustajajäsen Pentti Perttuli

Lisätiedot

Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2)

Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) Verkkokauppa Menu Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) 30.06.2017 Suomi viettää 100-vuotisjuhlaa! Juhlavuoden kunniaksi esittelemme Lojerin lähes satavuotisen historian merkittävimpiä etappeja. #Suomi100

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Messuan Historia. on nis tuu.

Messuan Historia. on nis tuu. on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 3./JR25 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2014 1/4 P 3563 3./JR 25 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 27.3.1940 Lähestyessä kranaattituli

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Jalkaväenkenraali K A Tapola

Jalkaväenkenraali K A Tapola SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet 1930 1942 Kapteeni, ST Jussi Pajunen 20.4.2017 1 Ilmauhka ilmavalvonnan kehittämisen peruskivi 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue.

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin ennakkotarkastus suoritettu 16.4.2007 hyväksyntä 5.6.2009 Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa tehdyt 2 pientä muutosta on lihavoitu. JÄSENYHDISTYSTEN

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! Sotiemme veteraanien pohjoisen Suomen Kirkkopäivä, Ouluhalli, Oulu 30.5.2007 Teksti Joh. 16:12-15 Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. Kun

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 P 3630 2.KKK/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 24.1.1940 24.4.1940 2.KKK./JR 65 koottiin

Lisätiedot

Unkajärven lohko Rukajärven suunnalla

Unkajärven lohko Rukajärven suunnalla Unkajärven lohko Rukajärven suunnalla Lohkon kenttävartioiden kartoitus 2017 HISTORIA NYKYAIKA Antti Haapalainen ja Reijo Pulkkinen Rukajärven suunnan historiayhdistys ry Kartoitettu alue HISTORIA Rukajärven

Lisätiedot

Artturi Karjalaisen synnyinmaisemat sijaitsevat Paltamon Melalahden Vaarankylän Vehmasmäellä, josta avautuivat maisemat Oulujärvelle.

Artturi Karjalaisen synnyinmaisemat sijaitsevat Paltamon Melalahden Vaarankylän Vehmasmäellä, josta avautuivat maisemat Oulujärvelle. Artturi Karjalainen - opettaja, nuorisoseura-aktiivi, kotiseutuharrastaja, pidetty puhuja ja esitelmöitsijä Vehmasmäki Artturi Karjalaisen synnyinmaisemat sijaitsevat Paltamon Melalahden Vaarankylän Vehmasmäellä,

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi

Lisätiedot

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa

Lisätiedot

14.Divisioonan Perinneyhdistyksen Nuoriso- ja Perinnepäivät

14.Divisioonan Perinneyhdistyksen Nuoriso- ja Perinnepäivät 14.Divisioonan Perinneyhdistyksen Nuoriso- ja Perinnepäivät Lieksa 1.9.- 3.9.2017 Nuorisotapahtumat TEEMA: 100- vuotisen itsenäisyyden kokemuksella yhdessä valoisaan tulevaisuuteen 1.3-30.4 Kirjoitelmat

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Sergei Radonezilainen -keppinukke

Sergei Radonezilainen -keppinukke Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala

Lisätiedot

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset Ylä-Savon asialla. Kuolinilmoitukset ja surukiitokset (veroton pmm-hinta 1,88 ) Yksipalstaiset mm á yht. sis. 1 x 70 1 x 75 1 x 80 1 x 85 1 x 90 1 x 95 1 x 100 1 x 105 1 x 110 1 x 115 1 x 120 1 x 125 1

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö,

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, 1 Pro Patria taulujen paljastus / Kenraalimajuri Juha Kilpiän puhe 21.5.2017 Kuusankoski Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, Pro Patria Isänmaan

Lisätiedot

KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3587 1/3 KOL./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 18.1.1940 2.4.1940 KOL./JR 27 perustettiin

Lisätiedot

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeremia, kyynelten mies

Nettiraamattu lapsille. Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

[;e ~c. lupahakemus Korkeimpaan Oikeuteen. Arvoisa Korkein Oikeus, TURUN HOVIOIKEUS. Haen lupaa valittaa Turun hovioikeuden DNO R 02/1506 päätöksestä.

[;e ~c. lupahakemus Korkeimpaan Oikeuteen. Arvoisa Korkein Oikeus, TURUN HOVIOIKEUS. Haen lupaa valittaa Turun hovioikeuden DNO R 02/1506 päätöksestä. ;,,;" r; ;!, [;e c, \ r:. V\ - luu...} ", i.. SAA Muutoksen lupahakemus Korkeimpaan Oikeuteen P U I 25-09- 2003 4 Arvoisa Korkein Oikeus, TURUN HOVIOIKEUS Haen lupaa valittaa Turun hovioikeuden DNO R 02/1506

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

I/KTR 9 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

I/KTR 9 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA I/KTR 9 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/8 P 3548 I/KTR 9 SOTAPÄIVÄKIRJA 23.1.1940 24.4.1940 Perustamisesta ja ajasta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi

Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta 23.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelut Kainuussa Kainuun

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Lataa Karhu - Kimmo Ohtonen. Lataa

Lataa Karhu - Kimmo Ohtonen. Lataa Lataa Karhu - Kimmo Ohtonen Lataa Kirjailija: Kimmo Ohtonen ISBN: 9789522912145 Sivumäärä: 175 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.76 Mb Eräänä kesäyönä 9-vuotias poika karkasi metsään. Paljain varpain hän

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863 Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto 1232/73/2009 3.11.2009 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Kainuun maakunta -kuntayhtymän lausuntopyyntö, asiakirja Dnro

Lisätiedot

EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT

EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT Cultural heritage -makers 2016, LASTU, Lapinlahti, Finland LASTU School of Architecture and Environmental Culture LASTU School

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Leppävaara sisällissodassa 1918

Leppävaara sisällissodassa 1918 Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

14. DIVISIOONA RUKAJÄRVEN SUUNNASSA

14. DIVISIOONA RUKAJÄRVEN SUUNNASSA 14. DIVISIOONA RUKAJÄRVEN SUUNNASSA PERUSTAMINEN 14.Divisioona perustettiin 17.6 1941 alkaen Maaselän Sotilasläänin alueella, sotilasläänin aikaisempi nimi oli Kainuun sotilaslääni. Sotilaslääniin kuuluivat

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

J Martikainen, O Nikkanen 14.3.2012 1

J Martikainen, O Nikkanen 14.3.2012 1 J Martikainen, O Nikkanen 14.3.2012 1 JOUKO MARTIKAISEN JA OSMO NIKKASEN MATKA SRI LANKAAN 18.2.-4.3.2012 Yhteisen matkamme tarkoituksena oli 1. olla mukana kummityttäremme Nadeeshan koulujuhlissa yhdessä

Lisätiedot

Kuljen muistojen tietä

Kuljen muistojen tietä Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Yhdistysluettelo 2017

Yhdistysluettelo 2017 Yhdistysluettelo 2017 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2017 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 41 1 ALAVIESKAN KVT RY 41 1

Lisätiedot

Lapsille ja lasten kanssa luettavaksi:

Lapsille ja lasten kanssa luettavaksi: Lapsille ja lasten kanssa luettavaksi: Endres, Brigitte: Niilon uusi perhe Niiloa harmittaa: äiti, jonka kanssa hän asuu kaksistaan, on rakastunut. Ja vielä hänen päiväkotikaverinsa Emman isään! Kaiken

Lisätiedot

VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA

VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA VAPAAEHTOINEN VETERAANITYÖ VETERAANI- PERINNETTÄ LUOMASSA 1939-1945 Talvi- ja jatkosota 1967-2017 Pukkilan Sotaveteraanit 50 vuotta PUKKILAN SOTAVETERAANIT RY Jaakko Karjalainen, 92 vuotta, on Uudenmaan

Lisätiedot

Janakkala, Sauvala, RATALAHTI

Janakkala, Sauvala, RATALAHTI !jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

1 (7) Onni Hurskainen Joensuun Kataja M 8v. 1 km 11:00:00 11:04:45 04:45 2 (6) Voitto Voutilainen Joensuun Kataja M 8v. 1 km 11:00:00 11:05:14 05:14

1 (7) Onni Hurskainen Joensuun Kataja M 8v. 1 km 11:00:00 11:04:45 04:45 2 (6) Voitto Voutilainen Joensuun Kataja M 8v. 1 km 11:00:00 11:05:14 05:14 Lieksan Kansalliset 14.1.2017 Naiset 8 v 1,0 km V 1 (2) Noora Hukka Joensuun Kataja N 8v. 1 km 11:00:00 11:05:16 05:16 2 (1) Aino Kolmonen Joensuun Kataja N 8v. 1 km 11:00:00 11:05:27 05:27 Miehet 8 v

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Pojat 9 40m 6.20 se, pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 60m 8.86 pe Elmer Vauhkonen 2015 12.8. Iisalmi 100m 14.58 pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 150m 21.76

Lisätiedot

Matti Jalava sari Jalava. Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu. Painopaikka. saarijärven Offset Oy

Matti Jalava sari Jalava. Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu. Painopaikka. saarijärven Offset Oy 9 Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu Kansi Kustantaja Painopaikka Matti Jalava sari Jalava vakkamedia Oy saarijärven Offset Oy Paperi G-Print 130 g/m 2 Takakannen kuva Paateneen kauppala 1943. Matti Jalava

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Lataa Muista minut - Anne-Maarit Koivuniemi. Lataa

Lataa Muista minut - Anne-Maarit Koivuniemi. Lataa Lataa Muista minut - Anne-Maarit Koivuniemi Lataa Kirjailija: Anne-Maarit Koivuniemi ISBN: 9789523002333 Sivumäärä: 194 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.95 Mb Viisi vuotta sitten Anne-Maarit Koivuniemi

Lisätiedot

Lataa Kitara soi niin hiljaa. Lataa

Lataa Kitara soi niin hiljaa. Lataa Lataa Kitara soi niin hiljaa Lataa ISBN: 9789525291674 Sivumäärä: 126 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 19.02 Mb Miehet surevat omalla tavallaan. Vaikka miehen ja naisen suru olisi sama, tapa ilmaista ja

Lisätiedot

Miten lapsia tehdään?

Miten lapsia tehdään? 2.5.2013 Miten lapsia tehdään? Anna Moring Koulutussuunnittelija anna.moring@sateenkaariperheet.fi Erilaisia sateenkaariperheitä Ydinperheitä (naisparin tai miesparin) Apilaperheitä (2 miestä + nainen,

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot