Toimitusjohtajan katsaus...3. Toiminta-ajatus, arvot, visio...4. Vuoden 2016 merkittävimmät tapahtumat...5

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus...3 Toiminta-ajatus, arvot, visio...4 Vuoden 2016 merkittävimmät tapahtumat...5 Matkustajamäärät vakiintuneella tasolla...6 Rahtiliikenteessä jatkui myönteinen kehitys...7 Varastoista pitkäaikaiset vuokrasopimukset...8 Satamaorganisaatiossa jatkui toiminnan kehittäminen...9 Yhteistyötä satamaturvallisuuden kehittämiseksi...10 Ympäristönsuojelu on osa toiminnan laatua...11 Ympäristötilinpäätös...12 Graafit Turun Sataman tilinpäätös positiivinen...16 Tuloslaskelma...17 Tase Rahoituslaskelma

3 Toimitusjohtajan katsaus Turun Satama Oy on Turun kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka toimialana on sataman ylläpitäminen, satamatoiminnan harjoittaminen, turvallisuus ja kehittäminen sekä siihen liittyvä muu liiketoiminta. Toimintavuosi 2016 oli Suomen talouden kannalta edelleen haastava. Siitä huolimatta satamayhtiön liikevaihto ja -voitto kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihtoa kertyi 22 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 7,4 prosenttia. Liikevoitoksi muodostui 5,2 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos oli 1,6 miljoonaa euroa. Myönteiseen kehitykseen vaikuttivat erityisesti sataman rahtiliikenteen kasvu sekä Turun Satama Oy:n oman toiminnan tehostaminen sekä osin ruoppauskaluston myynti. Rahtiliikenteessä saavutettu noin viiden prosentin kasvu kertyi pääosin Saksan liikenteen vilkastumisesta, kun Finnlines lisäsi reittiliikenteensä aluskäyntien määrän neljään viikossa. Yksikköliikenteen lisäksi satama vahvisti asemaansa myös suomalaisen teollisuuden vaativien projektikuljetusten satamana. Sataman matkustajaliikenteessä saavutettiin edellisvuosien tyydyttävä taso. Vuonna 2016 sataman kautta kulki noin 3,3 miljoonaa matkustajaa. Viking Line Oyj ilmoitti loppuvuodesta 2016 solmineensa aiesopimuksen uuden aluksen tilauksesta. M/s Amorellan korvaava alus on kooltaan ja kapasiteetiltaan m/s Viking Gracea suurempi ja sen on tarkoitus valmistua keväällä Vuonna 2016 käynnistettiin Kanavaniemen liikennesuunnittelu matkustajasataman autoliikenteen sujuvoittamiseksi ja palvelutason kehittämiseksi. Hanke liittyy EU:n tukemaan NextGen Link -projektiin, jossa päivitetään meriyhteyttä Turun, Maarianhaminan ja Tukholman satamien välillä. Meriliikenteen kestävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä parantavan hankkeen koordinaattorina toimii Turun Satama Oy ja mainittujen satamien lisäksi projektiin osallistuu myös Viking Line. Vuonna 2017 odotamme Turun Satama Oy:n liikevaihdon jatkavan kasvuaan. Tavaraliikenteen määrää lisää edelleen Saksan ja muun reittiliikenteen kasvu ja kotimaisen kysynnän elpyminen kasvattaa rahdin määrää myös Skandinavian reiteillämme. Matkustajaliikenteen odotamme pysyttelevän vielä nykyisellä tasollaan, kunnes Viking Linen uusi alus tuo Ruotsin reitillemme merkittävän piristysruiskeen vuonna Christian Ramberg, toimitusjohtaja 3

4 Satama pähkinänkuoressa TOIMINTA-AJATUS Turun Satama toimii joustavana meriliikenteen keskuksena edistäen elinkeinoelämän kilpailukykyä. Luomme parhaat edellytykset matkustaja- ja rahtiliikenteelle. Yhtiön toimialana on sataman ylläpitäminen ja yleisen satamatoiminnan harjoittaminen ja kehittäminen sekä siihen liittyvä muu liiketoiminta. Turun Satama Oy on Turun kaupungin kokonaan omistama konserniyhtiö. VISIO Turun Sataman toiminta keskittyy matkustaja- ja jalostettujen tuotteiden rahtiliikennettä tukeviin toimintoihin. Näillä osa-alueilla Turun satama on talousalueen paras vaihtoehto. ARVOT Turun Sataman toiminta perustuu luotettavuuteen, asiakaslähtöisyyteen, osaamiseen, uudistumiseen, vastuullisuuteen ja kannattavuuteen. AVAINLUKUJA Liikevaihto, Meuro 22,0 21,5 21,5 20,5 22,0 Muutos % -3,3-2,5 0,2-4,6 7,4 Liikevoitto, Meuro 4,4 2,5 2,8 3,4 5,2 Liikevaihdosta % 19,8 11,8 12,9 16,6 23,8 Tulos, Meuro -2,1 1,1 1,5 2,1 1,6 Investoinnit 7,8 1,7 1,1 4,0 2,8 Omavaraisuusaste % 97,3 30,1 30,2 32,0 30,7 Henkilöstö keskimäärin TUNNUSLUVUT MUUTOS % Henkilöstö ,0 Josta vakituisia ,3 Hallinto ja talous ,8 Alusliikennepalvelut ,2 Käyttöpalvelut ,0 Tekniset palvelut ,6 Liikevaihto / hlö ,4 4

5 Finnlines lisäsi sekä kapasiteettia että vuoroja Turku Saksa reitillä m/s Gabriella tuurasi Turun reitillä M/S Amorellan ja M/S Viking Gracen telakointien ajan Jatkuvatoiminen melumittaus koekäytössä Pansiossa 1.2. Satama liittyi LinkedIniin 2.2. Satama liittyi Twitteriin 9.2. Pansion satamalle uusi ympäristölupa 4.4. Transrussia, Moskova Risteilyalus m/s Deutschland 8.6. Risteilyalus m/s Albatros NaviGate-messut, Turku Risteilyalus m/s World M/s Gamle Oksøy vieraili Turussa TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU Vuoden 2016 merkittävimmät tapahtumat HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU Risteilyalus m/s Artania 1.7. Swan Regatta Turussa Satamajäänsärkijä s/s Turso vieraili Turussa 6.8. Power Truck Show, Alahärmä Risteilyalus National Geographic Orion Risteilyalus National Geographic Orion Turun sataman laivauspäivät 1.9. Avoin satama -tapahtuma Turun kaasutankkausasema avattiin käyttöön DI Jaakko Nirhamo nimitettiin Turun Satama Oy:n myyntijohtajaksi Suuronnettomuusharjoitus Turun satamassa Viking Strandfelt valittiin vuoden 2016 Satamahampuusiksi Suojan 180 saneeraustyöt aloitettiin Toimenpidelupa meluaidan rakentamiseksi hyväksyttiin Viking Line ilmoitti kirjoittaneensa aiesopimuksen uudesta aluksesta Turku Tukholma-reitille Turun kauppakamarin logistiikkapalkinnot jaettiin Sataman kalenterijuhlissa Vuoden 2017 satamakalenteri julkaistiin

6 Matkustajamäärät vakiintuneella tasolla Turun satama on Suomen ja Ruotsin välisen matkustajaliikenteen johtava satama Suomessa. Lähtöjä Turusta Ahvenanmaan kautta Tukholmaan on neljä päivässä, kaksi aamuin ja kaksi illoin. Maisemistaan tunnettua saaristoreittiä liikennöi kaksi varustamoa, Tallink Silja Oy ja Viking Line Abp. Säännöllisen linjaliikenteen lisäksi Turun satamaan tuovat matkailijoita Itämerellä operoivat risteilyvarustamot. RUOTSIN REITTI YHÄ MATKAILIJOIDEN SUOSIOSSA Turun sataman matkustajaliikenteessä saavutettiin edellisvuosien tyydyttävä taso. Vuonna 2016 sataman kautta kulki noin 3,3 miljoonaa matkustajaa, mikä kertoo Turun ja Tukholman välisen reittimme olevan yhä vetovoimainen vaihtoehto muille Suomen ja naapurimaiden välisille matkailureiteille. Lyhyt ja nopea merimatka mahdollistaa monipuolisen risteilytuotetarjonnan sekä vapaa-ajan että kokousmatkailun tarpeisiin. VARUSTAMOT UUDISTIVAT REITIN ALUKSIA Turun sataman matkustajaliikenteen suosiota pitää yllä myös varustamojen halu uudistaa aluksiaan ja palvelujaan asiakkaiden toiveita kuunnellen. Tallink Silja Oy päivitti m/s Galaxyn ravintolamaailman keväällä 2016 ja uudistus jatkuu m/s Baltic Princessillä kevään 2017 aikana. Viking Linen aluksista suurimmat muutokset koki m/s Viking Amorella, jossa ravintoloiden sisustuksen lisäksi uusittiin myös hyttejä tuomalla osaan niistä parivuoteet. M/s Viking Gracella puolestaan laajennettiin aluksen suosittua spa-osastoa. TÄYSIN UUSI ALUS TULOSSA VUONNA 2020 Viking Line Oyj ilmoitti loppuvuodesta 2016 solmineensa aiesopimuksen uuden aluksen tilauksesta. Turun ja Tukholman väliselle reitille suunnitellun aluksen pituus on 218 metriä ja siihen mahtuu matkustajaa. Keväällä 2020 valmistuva alus mahdollistaa Turun sataman matkustajaliikenteen kehittämisen ja parantaa selvästi myös reitin rahtikapasiteettia sekä ympäristöystävällisyyttä. RISTEILYLIIKENNE PAINOTTUI KESÄAIKAAN Turun sataman risteilykausi käynnistyi 10. kesäkuuta ja päättyi 4. syyskuuta. Kesän aikana aluskäyntejä kertyi kaikkiaan kahdeksan, eli saman verran kuin kesällä Risteilyvieraita nämä toivat Turkuun yhteensä noin Viking Line Abp ilmoitti loppuvuodesta 2016 solmineensa aiesopimuksen uuden aluksen tilauksesta. 6

7 Rahtiliikenteessä jatkui myönteinen kehitys Turun satama tarjoaa nopean ja kustannustehokkaan reitin kaupan ja teollisuuden tuonti- ja vientikuljetuksille. Tiheä linjaliikenne Skandinaviaan ja Saksaan sekä yhteydet valtamerilinjoille tuovat joustavuutta kuljetusaikatauluihin ja vahvistavat yritysten toimitusvarmuutta. Sataman hyvät sisämaan yhteydet tuottavat lisäarvoa erityisesti kotimaan jakelukuljetuksille ja muille kuljetusketjun toimijoille, joille ajalla on merkitystä. SUURIN KASVU SAKSAN LINJALIIKENTEESSÄ Turun Sataman rahtiliikenne kehittyi myönteisesti vuonna Rahdin kokonaismäärä kasvoi lisääntyneen viennin ansiosta noin 5 prosenttia. Yksikköliikenteessä kasvua kertyi lähes 9 prosenttia, mistä pääosa tuli vilkastuneesta Saksan liikenteestä. Kasvua vauhditti Finnlinesin laivakäyntien lisääntyminen neljään viikossa ja lastikapasiteetin selkeä kasvu. PROJEKTIKULJETUKSIIN PANOSTAMINEN KANNATTI Yksikköliikenteen lisäksi Turun sataman rahtiliikenteessä on vahvistunut vaativien, huolellista lastinkäsittelyä tarvitsevien projektikuljetusten osuus. Pääosa näistä kuljetuksista on raskaan teollisuuden vientitoimituksia, jotka suuntautuvat Euroopan lisäksi Aasian ja Amerikan markkinoille. Turun kautta kulkee maailmalle muun muassa kaivoskoneita, pitkälle jalostettuja terästuotteita ja metsäteollisuuden tuotteita. MUKANA MERITEOLLISUUDEN MENESTYKSESSÄ Turun seudun meriklusterin menestys näkyy myös Turun sataman toiminnassa. Meyer Turun telakka alihankkijoineen hyödyntää sataman palveluja osana materiaalihallintaansa. Aluksiin tulevia asennusvalmiita hyttimoduuleita välivarastoidaan sataman alueella yli tuhat. Lisäksi osa telakan alihankkijoista hyödyntää toiminnassaan satamassa toimivia logistiikkayrityksiä, erityisesti Turun Vapaavarastoa. UUDET ALUKSET TUKEVAT LIIKENTEEN KEHITYSTÄ Turun satamasta liikennöivien varustamojen monipuolinen aluskanta tarjoaa runsaasti kapasiteettia sekä projektikuljetusten että yksikköliikenteen tarpeisiin. Vuoden 2017 aikana aluskantaansa uudistavat muun muassa Baltic Line ja Mann Lines. Ensimmäisenä liikenteeseen tuli Baltic Linen mv Baltic Madonna. Uusi alus ajaa Turusta Norjaan vuoroviikoin mv Mini Starin kanssa, jonka tilalle tulee myös uusi alus kevään aikana. Lisäksi myös Mann Lines ottaa kesällä käyttöön uuden laivan Turusta Bremerhavenin kautta Harwichiin kulkevalle linjalleen. Rahdin kokonaismäärä kasvoi lisääntyneen viennin ansiosta noin 5 prosenttia. Yksikköliikenteessä kasvua kertyi lähes 9 prosenttia. 7

8 Varastoista pitkäaikaiset vuokrasopimukset Turun Sataman liiketoimintoihin kuuluu myös yhtiön hallitsemien alueiden ja kiinteistöjen vuokraus. Vuonna 2016 uusittiin sataman omien varastosuojien vuokrasopimukset, joiden kestoksi sovittiin kohteesta riippuen kahdesta kymmeneen vuoteen. Pitkäaikaisin sopimus solmittiin satamasuojasta 180, joka saneerattiin vuoden aikana nykyajan vaatimusten mukaiseksi raaka-ainevarastoksi. Uusien sopimusten ansiosta sataman oma varastokapasiteetti on täysin varattu vuoteen 2018 asti. Tarvittaessa satamalla on kuitenkin valmiudet nopeaankin varastokapasiteetin kasvattamiseen. Sataman tavaraliikenteen kehitys näkyy myönteisesti myös alueen yksityisten varastojen ja terminaalien korkeassa käyttöasteessa. Lisäksi sataman välittömään läheisyyteen on tulossa runsaasti uutta varastointitilaa. Turun Vapaavaraston uusi kylmä Best-halli otettiin käyttöön tammikuun 2017 lopulla ja toisen, maalämmöllä lämmitetyn hallin rakennustyöt valmistuvat kesän lopulla. SUURET HANKKEET ETENIVÄT SUUNNITELLUSTI Turun Satama on mukana EU:n tukemassa Scan- Med-hankkeessa, jolla valmistaudutaan merenkulun ympäristösäädösten kiristymiseen erityisesti jätevesien vastaanotossa. Uusien alusten on jätettävä jätevetensä maihin viimeistään vuonna 2019 ja vuodesta 2021 alkaen sääntö tulee koskemaan kaikkia Itämerellä liikennöiviä matkustaja-aluksia. Usean sataman yhteishankkeella edistetään myös LNG:n käyttöä meriliikenteessä sekä maasähkövalmiuksien tarjoamista aluksille. Mukana on myös Viking Line, joka solmi aiesopimuksen uudesta aluksesta vuoden 2016 lopulla. Aluksen suunnittelun lähtökohtana on luoda uudenlainen ro-ro-matkustaja-aluskosepti, joka vastaa sekä rahti- että matkustajaliikenteen tarpeisiin Itämeren herkän ympäristön huomioiden. Rahtiliikennettä palvelevista kehityshankkeista mittavin kohdistui sataman nosturitoimintaan. Projektin aikana suoritettiin sataman kontti- ja monitoiminosturien kattava peruskunnostus, jonka yhteydessä muun muassa nosturien logiikka modernisoitiin tämän päivän vaatimusten mukaiseksi. Nosturiprojekti päättyy keväällä Yhteistyössä Neste Jacobsin kanssa selvitettiin LNG:n käyttöpotentiaalia Turun seudulla. Selvitystä varten kartoitettiin laajasti alueen varustamojen, teollisten toimijoiden sekä lämpölaitosten valmiutta LNG:n käyttöön. Saadut tulokset puoltavat pienimuotoisen LNG-terminaalin rakentamista Turun satamaan. Sataman varastotilojen käyttöaste on korkea. Tarvittaessa satamalla on myös valmiudet nopeaan varastokapasiteetin kasvattamiseen. 8

9 Satamaorganisaatiossa jatkui toiminnan kehittäminen Turun Satamassa jatkettiin edellisenä vuonna käynnistynyttä toiminnan kehitysprosessia satamayhtiön asiakaspalvelun ja käytännön toiminnan tehostamiseksi. Työtehtäviä tarkennettiin ja tiimityötä uudistettiin esimerkiksi satamavalvonnan, nosturikäyttäjien sekä teknisen kunnossapidon yhteistyötä tiivistämällä. Henkilöstön ja johdon välisinä vaikuttamiskanavina toimivat sataman yhteistoimintatyöryhmä sekä työsuojelutoimikunta, jotka osallistuivat aktiivisesti henkilöstöasioiden kehittämiseen. Henkilöstön koulutustarpeiden arvioinnissa edettiin tavoitteiden mukaisesti pyrkien vahvistamaan koko henkilöstön osaamista myös tulevaisuuden tarpeita ennakoiden. Toimintavuoden aikana valmisteltiin lisäksi vapaaehtoisuuteen perustuvien ikä- ja määräaikaistarkastusten aloittamista osana työhyvinvoinnin ylläpitämistä ja työssä jaksamisen tukemista. Yli 45-vuotiaille tarkoitetut tarkastukset on suunniteltu toteutettavaksi kolmen vuoden välein. arvosanat muun muassa palveluhalukkuudesta ja yhteydenpidosta asiakkaisiin, minkä ansiosta Turun Satamaa arvostettiin helppona ja luotettavana yhteistyökumppanina. Turun Sataman palveluksessa oli vuoden 2016 lopussa 77 henkilöä, joten henkilöstön määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna yhdellä henkilöllä. Turun Satama Oy:n varsinaisen yhtiökokouksen valitsemina hallituksen jäseninä toimivat vuoden 2016 päättyessä Arja Iho, Satu-Maarit Hilden, Turja Lehtonen, Maria Puhakka ja Jarmo Tamminen. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Marjukka Karttunen. Varapuheenjohtajana toimi Petja Raaska, joka nimitettiin hallituspaikastaan luopuneen Jukka Mikkolan tilalle. Hallitus kokoontui toimintavuoden 2016 aikana kaksitoista kertaa. PALVELUHALUKKUUS JA YHTEYDENPITO ASIAKKAISIIN ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUKSEN KÄRJESSÄ Toimintavuoden aikana tehty asiakastyytyväisyystutkimus kertoo henkilöstön sitoutuneisuudesta sataman strategisiin tavoitteisiin. Syksyllä valmistuneessa tutkimuksessa Turun Satama sai parhaat 9

10 Yhteistyötä satamaturvallisuuden kehittämiseksi Turun Sataman turvallisuustoimintojen tavoitteena on ihmisten, alusten ja omaisuuden turvaaminen satamassa ja laivaväylillä. Satama-alueella on ympärivuorokautinen videovalvonta ja ISPS-säännösten mukainen kulunvalvontajärjestelmä. Meriliikenteen turvallisuutta satamaväylillä varmistaa kauppamerenkulun väylät kattava VTS-tutkavalvontajärjestelmä. Turvallisuustyö satamassa on ennen kaikkea ennakointia ja vaaratilanteiden syntymisen ehkäisyä yhdessä eri viranomaisten ja sataman muiden toimijoiden kanssa. HAZARD-HANKE SITOO ITÄMEREN SATAMAT YHTEEN Turun Satama on mukana onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan keskittyvässä, EU:n tukemassa HAZARD-hankkeessa. Maaliskuussa 2016 alkaneen kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on parantaa satamaturvallisuutta Itämeren alueen satamissa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun vetämässä hankkeessa on mukana satamia, pelastuslaitoksia, logistiikkatoimijoita ja akateemisia kumppaneita seitsemästä Itämeren alueen maasta. Varsinais-Suomesta mukana ovat yliopiston lisäksi Turun ja Naantalin satamat, Varsinais-Suomen Pelastuslaitos ja Neste Oyj logistiikka. HARJOITUKSESSA HIOTTIIN VIRANOMAISTEN YHTEISTOIMINTAA HAZARD-hankkeen yhtenä tavoitteena on yhdenmukaistaa turvallisuuskäytäntöjä sekä helpottaa alati muuttuvien ja tarkentuvien turvallisuussäännösten ja -vaatimusten kanssa toimimista. Näihin tavoitteisiin pyritään esimerkiksi satamatoimijoiden ja pelastusviranomaisten yhteisharjoitusten kautta. Yhteistyö eri organisaatioiden välillä on haastavaa ja siksi harjoittelu on välttämätöntä. Yhteistyön kehittämiseksi Varsinais-Suomen pelastuslaitos järjesti suuronnettomuusharjoituksen Turun satamassa 7. joulukuuta Harjoituksella simuloitiin ammoniakkivuotoa Länsisataman alueella, mistä syntynyt tuoksu aiheutti paniikin sataman matkustajaterminaalissa. Varsinaisen pelastustoiminnan lisäksi harjoiteltiin tehokasta viestintää osallistuvien organisaatioiden välillä, mikä on edellytys toimivalle yhteistyölle ja suuronnettomuustilanteen hallitsemiselle. Hankkeen aikana järjestetään vastaavaa suuronnettomuusharjoitusta Turussa, Naantalissa, Klaipedassa ja Hampurissa. Näiden kaupunkien pelastustoimet ja satamat tai satamatoimijat ovat mukana hankkeessa. Maaliskuussa 2016 alkaneen kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on parantaa satamaturvallisuutta Itämeren alueen satamissa. 10

11 Ympäristönsuojelu on osa toiminnan laatua Turun Sataman ympäristötyö keskittyy Itämeren vesiensuojeluun, ilmapäästöjen vähentämiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Yksittäiset toimenpiteet ympäristöasioiden parantamiseksi ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi määritellään Sataman ympäristöohjelmassa. Lisäksi Satama laatii vuosittain ympäristöraportin, joka kokoaa yhteen vuoden aikana tehdyt toimenpiteet ja seurannat. LAATU- JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT PÄIVITETTIIN ONNISTUNEESTI Turun sataman ympäristö- ja turvallisuusasioiden kehittäminen perustuu DNV GL:n sertifioimaan toimintajärjestelmään. Vuonna 2016 toteutettiin ISO , ISO 9001-standardeja noudattavien järjestelmien uudelleenarviointi ja sertifiointi. Sen tuloksena sataman laatu- ja ympäristönhallintajärjestelmät on nyt päivitetty uusimpien standardien mukaisiksi. LISÄKAPASITEETTIA JÄTEVESIEN VASTAANOTTOON Turun Satamassa on ollut matkustajaliikenteen aluksille kiinteät jätevesipisteet 1980-luvulta alkaen. Osana EU-rahoitteista ScanMed-ympäristöhanketta rakennettiin vuonna 2016 kolme uutta vastaanottopistettä rahtiliikenteen sekä risteilyalusten käyttämille laituripaikoille Länsisatamaan ja Linnanaukolle. Jäteveden keräilyn tehostaminen on osa EU-rahoitteista ScanMed-ympäristöhanketta, jonka tavoitteena on Itämeren tilan parantaminen. ENERGIANSÄÄSTÖÄ VALAISTUSTA TEHOSTAMALLA Satamatoimintojen ja kiinteistöjen energiankulutuksen vähentäminen on osa Turun Sataman ympäristötyötä. Vuoden 2016 aikana energiatehokkuuden parantamiseksi on panostettu muun muassa LED-tekniikan hyödyntämiseen satama-alueen valaistuksessa sekä valaistuksen ohjauksen uudistamiseen. Lisääntyneestä valotehosta huolimatta aluevalaistuksen energiankulutus vähenee puoleen aiemmasta. SATAMAMAKSUT OHJAAVAT PUHTAAMPAAN MERENKULKUUN Turun Satamalla on edelleen yhtenä harvoista suomalaisista satamista käytössä ympäristöperusteiset satamamaksut. Alennetuilla satamamaksuilla kannustetaan varustamoja ottamaan käyttöön typenoksidipäästöjä vähentävää tekniikkaa. Vuonna 2016 satama myönsi aluksille ympäristöperusteisia alennuksia noin euron edestä. 11

12 Ympäristötilinpäätös Tuotot Kulut Investoinnit 1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantuminen Maaperän ja pohjaveden suojelu 5. Melun ja tärinän torjunta Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 7. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 8. Ympäristönsuojelun edistäminen Yhteensä Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut Jätevero 514 Polttoainevero Sähkövero Ympäristötoimintakulut yhteensä Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot Väyläluiskien eroosiosuojaus Täyttöpenkereet Toimitalon perusparannus Ympäristörakentaminen, Pansio Pengerallas, stabilointi, Pansio Ympäristörakentaminen, Länsisatama Muiden investointien poistot Poistot yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ

13 AVAINLUVUT JA GRAAFIT TALOUS JA TILINPÄÄTÖS 13

14 Graafit 2,8 Tavaraliikenne 2,6 2,4 2, Tavaraliikenne, 2,5 milj. tonnia 15 % 20 % 65 % Autolautta Ro-Ro Muut Rekkaliikenne, kpl Matkustajaliikenne, milj. hlöä

15 2500 Aluskäynnit, kpl Keskimääräinen alusten nettovetoisuus, NT Turun Sataman henkilöstö, hlöä Liikevaihto/hlö

16 Turun Sataman tilinpäätös positiivinen Vuosi 2016 sujui Turun Satama Oy:n taloudessa positiivisissa merkeissä. Yhtiön liikevaihto nousi 7,4 prosentilla 22,0 miljoonaan euroon (2015: 20,5 milj. euroa). Liikevaihdon hyvän kehityksen myötä myös liikevoitto kasvoi 53,9 prosentilla 5,2 miljoonaan euroon (2015: 3,4 milj. euroa) haastavista markkinaolosuhteista huolimatta. Yhtiön investoinnit päättyneellä tilikaudella olivat 2,8 miljoonaa euroa, joista merkittävimpiä olivat maasähkö- ja risteilylaivojen jäteveden vastaanottovalmiuksien rakentaminen. POSITIIVINEN VIRE NÄKYI MYÖS LIIKENTEESSÄ Turun Sataman kokonaisliikenne kasvoi alan trendistä poiketen 4,9 prosentilla 2,5 miljoonaan tonniin. Kokonaistonnimäärästä vientiä oli 1,4 miljoonaa tonnia ja tuontia 1,1 miljoonaa tonnia. Kasvuun vaikutti positiivisesti muun muassa Finnlinesin Turku Travemünde-liikenteen kehittyminen. Matkustajia Turun sataman kautta kulki yhteensä 3,3 miljoonaa (-0,5 %) ja satamassa kävi yhteensä alusta (+6,25 %). Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 76 (77) henkilöä. 25 Liikevaihto ja liikevoitto, milj. euroa Liikevaihto Liikevoitto 8 Investoinnit, milj. euroa

17 Tuloslaskelma LIIKEVAIHTO , ,44 Valmistus omaan käyttöön , ,04 Liiketoiminnan muut tuotot , ,84 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,12 Ulkopuoliset palvelut , ,58 Materiaalit ja palvelut yhteensä , ,70 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,15 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,52 Muut henkilösivukulut , ,90 Henkilöstökulut yhteensä , ,57 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,14 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä , ,14 Liiketoiminnan muut kulut , ,88 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , ,03 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 0,00 0,00 Muilta , ,23 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille , ,82 Muille , ,38 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,97 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,06 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,06 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Tilinpäätössiirrot yhteensä 0,00 0,00 Tuloverot Tilikauden verot 0,00 0,00 Tuloverot yhteensä 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) , ,06 17

18 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo , ,44 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,44 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat , ,99 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,59 Koneet ja kalusto , ,31 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,70 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,59 Sijoitukset Saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,00 Osuudet omistusyhteysyrityksissä , ,00 Sijoitukset yhteensä , ,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,03 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä , ,07 Myyntisaamiset muilta , ,17 Muut saamiset Muut saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,26 Muut saamiset muilta , ,55 Siirtosaamiset Siirtosaamiset saman konsernin yrityksiltä ,00 Siirtosaamiset muilta , ,71 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,76 Rahat ja pankkisaamiset 749, ,20 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,96 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,99 18

19 Tase VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma , ,00 Maksullinen osakeanti Muut rahastot Sijoitetun vapaan pääoman rahasto , ,82 Edellisten tilikausien voitto (tappio) , ,40 Tilikauden voitto (tappio) , ,06 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,28 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille , ,00 Muut pitkäaikaiset velat , ,57 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä , ,57 Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat Saman konsernin yrityksille , ,94 Muille , ,31 Muut velat Saman konsernin yrityksille , ,00 Muille , ,44 Siirtovelat Saman konsernin yrityksille , ,87 Muille , ,58 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,14 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,71 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,99 19

20 Rahoituslaskelma (epäsuora) Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä (+/-) , ,06 Oikaisut liikevoittoon , ,11 Suunnitelman mukaiset poistot , ,14 Rahoitustuotot ja -kulut , ,97 Muut oikaisut ,28 0,00 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta , ,17 Käyttöpääoman muutos , ,55 Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys/vähennys , ,23 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys/vähennys , ,68 Toiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , ,62 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista , ,20 Saadut korot liiketoiminnasta , ,23 Rahavirta ennen satunnaisia eriä , ,65 Toiminnan rahavirta , ,65 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,60 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot ,00 Investoinnit muihin sijoituksiin ( ) , ,00 Investointien rahavirta , ,60 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut ( ) , ,00 Maksetut osingot ja muu voitonjako ( ) ,00 Rahoituksen rahavirta , ,00 Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys ( ) , ,05 Rahavarat tilikauden alussa 5 475, ,15 Rahavarat tilikauden lopussa 749, ,20 20

21

22 VUOSIKERTOMUS 2016 Juhana Herttuan puistokatu 21, TURKU Puh