TÄHTITIEDE. Observatorio. Yleistä. Opinnot

Transkriptio

1 TÄHTITIEDE Observatorio PL 14 (Tähtitorninmäki) Helsingin yliopisto Puhelinnumero 1911 (vaihde), ohivalinta Johtaja: Dos. Lauri Jetsu, puh , vastaanotto arkisin klo Sihteeri: Anu Palo, puh , toimisto avoinna ma pe klo Yleistä Tähtitieteen tutkimuskenttänä on kaikki, mikä on maapallon ilmakehän ulkopuolella: aurinkokunnan kappaleet, aurinko, tähdet, tähtijärjestelmät, tähtienvälinen aine, galaksit ja maailmankaikkeuden rakenne. Tähtitiede tutkii aineen olo- ja liikemuotoja alkeishiukkasten tasolta aina galaksien muodostamiin järjestelmiin asti. Tähtitieteen merkitys osana fysikaalista perustutkimusta on jatkuvasti kasvanut. Tämä johtuu siitä, että avaruudessa ja taivaankappaleissa esiintyy mitä erilaisimpia olosuhteita: äärimmäisen suuria ja pieniä lämpötiloja ja tiheyksiä, voimakkaita magneettikenttiä ja suuria energioita. Taivaankappaleiden tutkiminen tarjoaa näin luonnollisen kosmisen laboratorion monien fysikaalisten ilmiöiden testaamiselle ja täysin uusien teorioiden kehittämiselle. Tähtitiede perustuu toisaalta teoreettiseen tutkimustyöhön, toisaalta havaintoihin. Nykyisin havaintoja tehdään sähkömagneettisen säteilyn kaikilla alueilla, gammasäteistä aina radioaaltoihin. Maanpäälliset havainnot tehdään yleensä optisilla tai radioaallonpituuksilla. Suomen vuonna 2004 toteutunut jäsenyys Euroopan Eteläisessä Observatoriossa (ESO) avaa suomalaisille tähtitieteilijöille pääsyn maailman parhaille maanpäällisille havaintolaitteille, esimerkiksi Chilessä sijaitseville optisille 8.2 metrin VLT-kaukoputkille sekä lähivuosina valmistuvalle ALMA radiointerferometrille. Huomattava osa tähtitieteen havainnoista tehdään nykyään satelliiteilla ja avaruusluotaimilla. Suomi on Euroopan avaruusjärjestön ESA:n jäsen ja avaruustähtitiede on keskeisessä asemassa ESA:n tiedeohjelmassa. Observatorion tähtitieteilijät osallistuvat aktiivisesti sekä havaintolaitteiden suunnitteluun että havaintojen hyödyntämiseen tutkimuksessa. Tähtitieteen opetus on ensisijaisesti tutkijankoulutusta. Suurin osa maistereiksi valmistuneista jatkaakin opintoja tähtäimenään tohtorintutkinto. Tähtitieteen koulutus kelpaa pohjaksi monenlaisiin tehtäviin yliopistoissa ja muualla. Tähtitieteen koulutusta saaneet ovat perinteisten tähtitieteen laitosten lisäksi sijoittuneet mm. korkean teknologian yrityksiin, kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimusorganisaatioihin sekä opetus- ja hallintotehtäviin. Uusi tutkintojärjestelmä tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet suuntautua uudelleen jo kandidaatintutkinnon jälkeen. Opinnot Tähtitiede tarjoaa keskeisiä aineksia tieteellisen maailmankuvan kehittymiselle ja havainnollistaa luonnon fysikaalisia lainalaisuuksia. Se on hyödyllinen sivuaine kaikille matemaattisluonnontieteellisten alojen opiskelijoille, erityisesti koulun opettajiksi aikoville. Eräät tähtitieteen kurssit (esim. Maailmankaikkeus nyt) sopivat hyvin myös muiden tiedekuntien opiskelijoille, mutta pidemmälle menevä tähtitieteen opiskelu ja tutkimus vaatii tuekseen perusteelliset fysiikan (ja fysiikan opintojen edellyttämät matematiikan) opinnot, sekä opintoja tietojenkäsittelytieteessä ja/tai menetelmätieteissä, jotka osittain sisältyvätkin tutkintovaatimuksiin.

2 Luennot ja laskuharjoitukset: Useimmat tähtitieteen kursseista sisältävät laskuharjoituksia, jotka ovat joko pakollisia, tai antavat hyvityspisteitä. Osa syventävistä kursseista voidaan suorittaa kirjallisuustentteinä. Tietokoneluokka: Observatorion tietokoneluokan koneet ovat pääaineopiskelijoiden käytössä. Laitoksen opetuskäytössä olevat kaukoputket: HY:n Observatoriolla on opetuskäyttöön tarkoitettu peilikaukoputki sekä 2m läpimittainen radioteleskooppi. Metsähovin observatoriossa voidaan myös tehdä tutkimukseen ja opetukseen liittyviä havaintoja. Aineopintojen loppuvaiheessa ja syventävien opintojen aikana opiskelijat voivat osallistua havaintotyöhön tutkimusryhmien kanssa. Lisäksi ainejärjestö Meridiaani järjestää havaintotoimintaa, johon voi osallistua myös opintojen aikaisemmassa vaiheessa. Kurssien keskinäisiä riippuvuuksia: Tähtitieteen perusteiden tietoja tarvitaan lähes kaikilla muilla kursseilla. Aineopintojen kursseilla fysiikan, matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen perusopinnot tai vastaavat tiedot ovat suositeltavia. Tähtitieteen matemaattiset menetelmät -kurssi tai tätä vastaava opintojakso on myös hyvä suorittaa aineopintojen alussa, toisena opiskeluvuonna. Tarvittavista esitiedoista saa tarkempaa tietoa kurssikuvauksista, jotka ovat nähtävillä laitoksen www-sivuilla ( Loppukuulustelut: Luennoitaviin kursseihin liittyy yleensä loppukuulustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan luennoilla. Muutamia kursseja voi suorittaa myös välikokeilla, ja joidenkin kurssien suorittaminen sisältää omalla ajalla tehtävän kirjallisen työn ja/tai käytännön harjoittelua. Lisäksi kursseja voidaan suorittaa laitostenteissä, joita järjestetään kesälomakautta lukuun ottamatta tiistaisin klo kerran kuukaudessa. Kollokviot ja seminaarit: Tähtitieteen kollokvioita pidetään observatorion luentosalissa keskiviikkoisin klo laitoksen www-sivuilla ilmoitettuina päivinä. Niissä tutkijat ja pidemmälle ehtineet opiskelijat esittävät omia ja muualla tehtyjä uusimpia tutkimuksia. Seminaareja järjestetään observatoriossa tehtävään tutkimustyöhön liittyvistä tai muuten ajankohtaisista aiheista. Seminaarien ja kollokvioiden seuraamista suositellaan kaikille pidemmälle ehtineille opiskelijoille. Tuutorointi: Jokaiselle tähtitieteen pääaineopiskelijalle osoitetaan opettajatuutori ensimmäisen opintovuoden alussa. Opettajatuutoroinnin tavoitteena on edistää opintojen sujuvuutta sekä opiskelijoiden ja opettajien välistä vuorovaikutusta. Opettajatuutori auttaa ja neuvoo opiskelijaa opintoihin liittyvissä kysymyksissä ja ongelmissa. Opiskelijoiden tuutoritoiminnan yhteyshenkilönä toimii ainejärjestön (Meridiaani) opintovastaava. Työmarkkinat: Tähtitieteilijä toimii tyypillisesti oman alansa tutkimus- ja opetustehtävissä. Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenyyden myötä myös teknistä kehitystyötä sisältävät avaruustutkimusprojektit tarjoavat työtilaisuuksia. Suomi liittyi vuonna 2004 Euroopan Eteläisen Observatorion (ESO) jäseneksi, minkä ansiosta myös suomalaiset tähtitieteilijät voivat sijoittua järjestön palvelukseen Eurooppaan tai ESO:n Chilessä sijaitseviin observatorioihin. Tähtitieteilijä voi myös työllistyä lähitieteiden tutkimuslaitoksiin sekä korkean teknologian yrityksiin. Sivuaineopinnoilla saattaa olla suuri merkitys sijoittumismahdollisuuksien kannalta, joten opintojen suunnitteluun on syytä kiinnittää huomiota. Informaatioteknologia on yksi tärkeistä sektoreista, jossa tietojenkäsittelytieteen opinnoista on suurta hyötyä. Valmiuksia informaatioteknologian alalle antavat myös mm. seuraavat tähtitieteen kurssit: Tähtitieteen numeeriset menetelmät, Tähtitieteellisen data-

3 analyysin menetelmät ja Tähtitieteellisten ohjelmistojen sovellettu käyttö. Laitos pyrkii edistämään jatko-opiskelijoiden työllistymistä järjestämällä yleisen pätevöitymisen kursseja. Valmistuneet tähtitieteilijät ovat sijoittuneet hyvin työmarkkinoille. Tutkintovaatimukset Tähtitiede LUONNONTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 OP) 1. Pääaineopinnot (80 op) TÄHTITIETEEN PERUSOPINNOT 25 OP Maailmankaikkeus nyt, 4 op Tähtitieteen perusteet, 7 op Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, 4 op Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi II, 5 op Tähtitieteen käytännön menetelmiä, 5 op TÄHTITIETEEN AINEOPINNOT 55 OP Astrofysiikan peruskurssi, 8 op Aurinkokunnan fysiikka, 4 op Galaksit ja kosmologia, 5 op Linnunradan rakenne, 5 op Taivaanmekaniikka, 7 op Tähtien rakenne ja kehitys, 6 op Tähtitieteen matemaattiset menetelmät I, 7 op Syventävä kurssi tai kursseja, 7 op Kandidaatintutkielma, 6 op ja Kypsyysnäyte Kaksi aineopintojen kursseista voi korvata syventävillä tähtitieteen kursseilla 2. Sivuaineopinnot (80 op) Kustakin sivuaineesta suoritetaan vähintään 25 op perusopintokokonaisuus. Pakolliset sivuaineopinnot 29 op Fysiikka, perusopinnot ja suhteellisuusteorian perusteet, 29 op: Mekaniikka, 9 op Sähkömagnetismi, 5 op Sähködynamiikka, 3 op Aaltoliike ja kentät, 5 op Perusopintojen laboratoriotyöt, 3 op Suhteellisuusteorian perusteet, 4 op Suhteellisuusteorian perusteet kurssi voidaan sisällyttää myös teoreettisen fysiikan opintokokonaisuuteen. Vaihtoehtoiset sivuaineopinnot 25 op

4 Teoreettisen fysiikan, matematiikan tai menetelmätieteiden perusopinnot sivuaineopiskelijoille, 25 op Kokonaisuuteen on sisällytettävä joko teoreettisen fysiikan kurssit: Matemaattiset apuneuvot I-II (53704 ja 53705), 8 op + 8 op tai matematiikan kurssit: Analyysin peruskurssi (57026) tai Analyysi I (57016), sekä Differentiaaliyhtälöt I (57044), 10 op + 5 op Muita sivuainekokonaisuuden kursseja, 9-10 op. Vapaasti valittavat sivuaineopinnot op Edellä mainittujen sivuaineiden opintojaksoja tai jonkin muun aineen opintokokonaisuus. Jos toiseksi sivuaineeksi on valittu teoreettinen fysiikka ja Suhteellisuusteorian perusteet kurssi sisältyy sen perusopintokokonaisuuteen, vapaasti valittavia sivuaineopintoja suoritetaan 30 op. Muussa tapauksessa riittää 26 op. Fysiikan, teoreettisen fysiikan ja matematiikan lisäksi suositeltavia sivuaineita ovat muut fysikaaliset tieteet, kemia, tietojenkäsittelytiede, geologia ja menetelmätieteet. 3. Muut opinnot (20 op) Työelämään orientoivat opinnot: Fysikaalisten tieteiden esittely, 3 op (Voidaan korvata työharjoittelulla (53802)) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS/LuK), 2 op Kieli ja viestintäopinnot, 10 op: Kerro tähtitieteestä populaarikirjoittamisen kurssi, 3 op Toinen kotimainen kieli, 3 op Vieras kieli, 4 op Tieto- ja viestintätekniikan opinnot, 5 op: TVT-ajokortti, 3 op Tähtitieteen TVT-harjoitustyö (53971) tai muita tietojenkäsittelytieteen tai fysiikan laitoksen järjestemiä TVT-opintoja, 2 op FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (120 OP) 1. Pääaineopinnot (70 80 op) TÄHTITIETEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT OP Teoreettisen tähtitieteen syventävä kurssi tai kursseja, 7 op Havaitsevan tähtitieteen syventävä kurssi tai kursseja, 7 op Muita tähtitieteen tai (sopimuksen mukaan) muiden oppiaineiden syventäviä kursseja, op Tähtitieteen seminaariharjoitukset, 3 op Pro gradu -tutkielma, 40 op Kypsyysnäyte Tähtitieteen syventäviin opintoihin voi sisältyä yksi tähtitieteen erikoisseminaari (53830, 3 op). 2. Sivuaineopinnot (15 25 op) Lisäopintoja suoritetuista sivuainekokonaisuuksista tai uusi sivuainekokonaisuus.

5 3. Muut opinnot (25 op) Tähtitieteen työharjoittelu, 1-3 op HOPS (FM), 1 op Vapaasti valittavia opintoja, op FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNOT Jatko-opiskelijalle määrätään vastuullinen ohjaaja, jonka kanssa opiskelija laatii jatkoopintosuunnitelman. Suunnitelman hyväksyy laitoksen esimies tai professori. Tiedekunnan dekaani päättää jatko-opiskelijoiden valinnasta. FILOSOFIAN LISENSIAATIN TUTKINTO Hyväksytyn jatko-opintosuunnitelman mukaiset 60 op:n opinnot jotka koostuvat tutkimusalan opinnoista (53840) sekä yleisistä jatko-opinnoista (53841) TÄHTITIETEEN JATKO-OPINNOT op Tähtitieteen tai tähtitieteen tutkimusta tukevien sivuaineiden opintoja. Tähtitieteen opintoja on oltava vähintään 20 op ja jatko-opintojen on oltava vähintään aineopintotasoa YLEISET JATKO-OPINNOT OP op yleisiä jatko-opintoja, joihin sisältyy tieteenfilosofia, tutkimusetiikka, kansainvälinen tieteellinen toiminta sekä yleiset asiantuntijuuteen valmentavat opinnot. Yleiset jatko-opinnot voidaan suorittaa joko erillisinä kursseina tai integroituina tutkimustyöhön tai oman tutkimusalan opintoihin. Opinnot voidaan suorittaa osana yleisen pätevöitymisen opintokokonaisuutta, joka kootaan seuraavasti: YLEISEN PÄTEVÖITYMISEN OPINTOKOKONAISUUS op Pakollinen osuus, 10 op: Johdatus projektityöhön, 5 op Johdatus yleisiin asiantuntijatehtäviin, 5 op Valinnainen osuus, 10 op: Muiden laitosten tai korkeakoulujen yleisen pätevöitymisen kursseja, 0-10 op Harjoittelu jossakin tähtitiedettä tai yleisemmin avaruustutkimusta edustavassa organisaatiossa, 0-10 op Valinnaisessa osuudessa tulisi ensisijaisesti suorittaa suositeltuja kokonaisuuksia. Jatko-opintojen lisäksi vaaditaan tiedekunnan hyväksymä lisensiaatintutkimus. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINTO Lisensiaatin tutkintoon vaadittavat opinnot 60 op sekä Tähtitieteen väitöskirja, jonka tiedekunta on hyväksynyt julkisen tarkastuksen jälkeen. Lisensiaatintutkimus ei ole edellytyksenä tohtorin tutkinnolle. Tähtitieteen opintokokonaisuudet sivuaineopiskelijoille PERUSOPINNOT 25 OP Maailmankaikkeus nyt, 4 op

6 53912 Tähtitieteen perusteet, 7 op Muita tähtitieteen kursseja, 14 op AINEOPINNOT 35 OP Tähtitieteen aineopintojen tai syventävien opintojen kursseja, 35 op SYVENTÄVÄT OPINNOT 60 OP Tähtitieteen syventäviä kursseja, 40 op Tutkielma, 20 op Opintojen kulku Tähtitieteen perusteet -kurssin aloittaa vuosittain noin 100 opiskelijaa ja pidemmälle meneviä luentoja seuraa 5-20 opiskelijaa/kurssi. Pro gradu -tutkielmia valmistuu muutama vuodessa. PERUS- JA AINEOPINNOT Maailmankaikkeus nyt ja Tähtitieteen perusteet kannattaa suorittaa ensimmäisenä lukuvuonna ennen muita tähtitieteen kursseja. Maailmankaikkeus nyt kurssi ei vaadi erityisiä ennakkotietoja fysiikasta tai matematiikasta, joten kurssi soveltuu kaikille yliopiston opiskelijoille. Tähtitieteen perusteet - kurssiin liittyy luentojen lisäksi laskuharjoituksia, joista ilmoitetaan luentojen yhteydessä ja ne ovat pakollisia. Molemmat kurssit voi suorittaa luentojen jälkeen pidettävällä lopputentillä. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I ja Tähtitieteen käytännön menetelmiä -kurssi suositellaan suoritettavan ensimmäisenä keväänä. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi II sopii esimerkiksi toiseen syksyyn. Tähtitieteen aineopinnot kannattaa aloittaa toisena opiskeluvuonna. Nämä kurssit tukeutuvat fysiikan perustietoihin. Siksi fysiikka ja teoreettinen fysiikka ovat suositeltavimpia sivuaineita, mutta näiden ohella myös matematiikka ja tietojenkäsittelytiede ovat hyödyllisiä. Sopivista sivuainekokonaisuuksista voi keskustella tähtitieteen opettajien kanssa. Perusopintojen kurssit luennoidaan joka vuosi ja aineopintojen kurssit ainakin kerran kahden vuoden aikana. Laitoksen www-sivulla on kaavio seuraavan kolmen vuoden aikana luennoitavista perus- ja aineopintojen kursseista. Joihinkin kursseihin sisältyy myös pakollisia harjoitustöitä, jotka on tehtävä hyväksytysti ennen kurssin loppukoetta tai viimeistä välikoetta. Kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte kirjoitetaan, kun suurin osa aineopinnoista on suoritettu. Kandidaatintutkielman aiheesta sovitaan laitoksen vähintään FT tutkinnon suorittaneen opettajan kanssa. MAISTERIOPINNOT Sivuaineopinnot kannattaa suorittaa ennen viimeistä opintovuotta, jolloin keskitytään tähtitieteen syventävien kurssien, seminaarien ja erityisesti pro gradu -tutkielman suorittamiseen. Pro gradu - tutkielman aiheesta sovitaan sen ohjaajan kanssa. Vapaasti valittavia kursseja luennoidaan harvemmin, mutta kursseja voi myös suorittaa sopimuksen mukaan kirjatenttinä luentoja kuuntelematta. MUUT OPINNOT Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) työstäminen aloitetaan opintojen alussa opiskelijalle nimetyn opettajatuutorin, sekä laitoksen ja tiedekunnan www-sivuilla annettavan ohjeistuksen tuella.

7 Tieto- ja viestintätekniikan opinnot on syytä suorittaa opintojen alussa. Näihin opintoihin sisältyy tiedekunnan järjestämä TVT-ajokortti (3 op). Loput LuK-tutkintoon vaadittavista TVT-opinnoista (2 op) voidaan suorittaa esim. Tähtitieteen käytännön menetelmiä -kurssin, jota suositellaan ensimmäiseksi kevääksi, yhteydessä. Viestintä äidinkielellä kuuluu luontevasti LuK-tutkinnon loppuvaiheeseen, jolloin opiskelijalla on riittävät perustiedot tähtitieteestä. Laitos järjestää tieteen popularisoinnin kurssin Kerro tähtitieteestä (53972), jonka tavoitteena on, että opiskelija pystyy viestittämään tutkimustuloksista selkeästi ja helppotajuisesti äidinkielellään (suomeksi tai ruotsiksi). Tähtitieteen työharjoittelun tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija valmistumisen jälkeiseen työelämään. Työharjoittelu voidaan suorittaa tähtitieteen laitoksella tai laitoksen ulkopuolella. Vapaista harjoittelupaikoista ilmoitetaan opiskelijoille erikseen. JATKO-OPINNOT Jatko-opinnot koostuvat tutkimusalan opinnoista sekä yleisistä jatko-opinnoista. Jatko-opintoja aloitettaessa laaditaan opiskelijalle jatko-opintosuunnitelma sekä tutkimussuunnitelma. Suunnitelman hyväksyy professori tai laitoksen johtaja ja tiedekunnan dekaani hyväksyy jatko-opiskelijat. Tarkemmat ohjeet löytyvät tiedekunnan www-sivuilta. Jatko-opinnot kannattaa valita niin, että ne palvelevat lisensiaatti- tai väitöskirjatyön kohteena olevaa tutkimusta sekä tulevaa työllistymistä. Yleisen pätevöitymisen opintokokonaisuuden pakolliset kurssit Johdatus yleisiin asiantuntijatehtäviin sekä Johdatus projektityöhön järjestetään joka toinen vuosi. Useimmat opiskelijat suorittavat jatko-opintoihinsa liittyvän tutkimuksen joltakin seuraavista alueista: Planeettakunnan tutkimus, vastuuhenkilö: dos. Karri Muinonen Tähtienvälinen aine ja tähtien synty, vastuuhenkilöt: prof. Kalevi Mattila, dos. Jorma Harju, dos. Mika Juvela, dos. Lauri Haikala, dos. Kimmo Lehtinen Suurenergia-astrofysiikka, vastuuhenkilöt: dos. Juhani Huovelin, dos. Jukka Nevalainen MHD-ilmiöt: havainnot ja mallinnus, vastuuhenkilöt: FT. Maarit Korpi, FT Petri Käpylä, prof.emer. Ilkka Tuominen Jatko-opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua myös pohjoismaisille tutkijakursseille, joita järjestetään pari kertaa vuodessa eri aiheista. Kansainvälisiin Nordplus- ja Erasmus-ohjelmiin liittyviin mahdollisuuksiin kannattaa myös tutustua. Ohjeellinen opintojen ajoitusmalli. Perus- ja aineopintojen kurssien opetussuunnitelma seuraavalle kolmelle vuodelle löytyy laitoksen www-sivuilta (kurssit saattavat siirtyä eri periodien kesken). Luonnontieteiden kandidaatti (3 v) 1.syksy (35 op) Fysikaalisten tieteiden esittely, 3 op Maailmankaikkeus nyt, 4 op Tähtitieteen perusteet (1. osa), 3 op Mekaniikka, 9 op Matemaattiset apuneuvot I, 8 op

8 53705 Matemaattiset apuneuvot II, 8 op 1. kevät (35 op) Tähtitieteen perusteet (2. osa), 4 op Tähtitieteen käytännön menetelmät, 5 op Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, 4 op Sähkömagnetismi, 5 op Sähködynamiikka, 3 op Aaltoliike ja kentät, 5 op Fysiikan perusopintojen harjoitustyöt, 3 op TVT-opinnot, 5 op HOPS, 1 op (osasuoritus) 2. syksy (29 31 op) Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi II, 5 op Taivaanmekaniikka, 7 op tai Tähtien rakenne ja kehitys, 6 op Galaksit ja kosmologia, 5 op tai Aurinkokunnan fysiikka, 4 op Tähtitieteen matemaattiset menetelmät I, 7 op Valinnaisia sivuaineiden kursseja, n. 4 op Toinen kotimainen kieli, 3 op 2. kevät (25 28 op) Astrofysiikan peruskurssi, 8 op tai Linnunradan rakenne, 5 op Suhteellisuusteorian perusteet, 4 op Valinnaisia sivuaineiden kursseja, n. 12 op Vieras kieli, 4 op 3. syksy (29 31 op) Tähtien rakenne ja kehitys, 6 op tai Taivaanmekaniikka, 7 op Aurinkokunnan fysiikka, 4 op tai Galaksit ja kosmologia, 5 op Valinnaisia sivuaineiden kursseja, n. 11 op HOPS, 1 op Valinnainen tähtitieteen kurssi, 7 op 3. kevät (22 25 op) Linnunradan rakenne, 5 op tai Astrofysiikan peruskurssi, 8 op Kandidaatintutkielma ja Kypsyysnäyte, 6 op Kerro tähtitieteestä kurssi, 3 op Valinnaisia sivuaineiden kursseja, n. 8 op Filosofian maisteri (2 v) 1. syksy (29 op) Havaitsevan tähtitieteen kurssi, 7 op

9 Teoreettisen tähtitieteen kurssi, 7 op Sivuaineiden kursseja, 10 op Vapaasti valittavia opintoja, 5 op 1. kevät (30 op) Tähtitieteen syventäviä kursseja, 14 op Sivuaineiden kursseja, 5 op Vapaasti valittavia opintoja, 11 op 2. syksy (21 op) Tähtitieteen syventäviä kursseja, 9 op Tähtitieteen seminaariharjoitukset, 3 op Harjoittelua, 3 op HOPS, 1 op Vapaasti valittavia opintoja, 5 op 2. kevät (40 op) Pro gradu -tutkielma, 40 op ja Kypsyysnäyte Oppikirjat Seuraavassa luetellaan joidenkin kurssien luentojen tueksi soveltuvat oppikirjat. Kurssien oppimateriaalista sovitaan tarkemmin luentojen yhteydessä Maailmankaikkeus nyt: Palviainen, Oja: Maailmankaikkeus 2009, Ursa, Oheislukemistona voi myös käyttää: Teerikorpi, Valtonen: Kosmos - maailmamme muuttuva kuva, Ursa, Heikki Oja: Polaris - koulun tähtitieto, 6. painos, Ursa, Tähtitieteen perusteet: Karttunen, Donner, Kröger, Oja, Poutanen: Tähtitieteen perusteet, 4. laitos, Ursa, Karttunen, Kröger, Poutanen: Tähtitieteen harjoitustehtäviä, uudistettu laitos, Ursa, Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I: Nilsson, Takalo, Piironen: Havaitseva tähtitiede, Ursa, Wilson: Reflecting Telescope Optics, Volume I, Springer, Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi II: Harju, Juvela, Kontinen, Heikkilä, Wiik: Johdatus radioastronomiaan. Huovelin & Alha: Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi, röntgen- ja gammatähtitiede. Observatory, University of Helsinki, Rohlfs, Wilson: Tools of Radio Astronomy, Springer, Astrofysiikan peruskurssi: Liljeström: Teoreettisen astrofysiikan peruskurssi (luentomoniste), Mattila, Juvela: Tähtienvälisen aineen fysiikkaa (luentomoniste), 2004 Novotny: Introduction to stellar atmospheres and interiors, 1973 Böhm, Vitense: Introduction to Stellar Astrophysics, 2. Stellar atmospheres, Cambridge University Press, 1989.

10 53966 Tähtitieteen matemaattiset menetelmät: Juvela, Kaasalainen: Tähtitieteen matemaattiset menetelmät I, Report 1/2003, Observatory, University of Helsinki. Arfken, Weber: Mathematical Methods for Physicists, Academic Press, Press, Teukolsky, Vetterling, Fannery: Numerical Recipes, Cambridge University Press, Taivaanmekaniikka: Karttunen: Johdatus taivaanmekaniikkaan, Ursa, Danby: Fundamentals of Celestial Mechanics, Szebehely: Theory of Orbits, Roy: Orbital Motion, Tähtien rakenne ja kehitys: Huovelin, Schultz: Tähtien rakenne ja kehitys, Report 1/2005, Observatory, University of Helsinki Kippenhahn, Weigert: Stellar structure and Evolution, Springer, Bowers, Deeming: Astrophysics I, Academic Press, Linnunradan rakenne: Mattila: Linnunradan rakenne (luentomoniste), Scheffler, Elsässer: Physics of the Galaxy and Interstellar Matter, Springer, Mihalas, Binney: Galactic Astronomy, W.H. Freeman & co, Galaksit ja kosmologia: Galaksit ja kosmologian luentomoniste saatavissa luennoitsijalta. Sparke, Gallagher: Galaxies in the Universe, Cambridge University Press, 2 nd Edition, Combes, Boissé, Mazure, Blanchard: Galaxies and Cosmology, Springer, 2 nd Edition 2001, Corr. 2 nd printing Tähtitieteen käytännön menetelmiä: Luentomoniste saatavissa luennoitsijalta. Karttunen: Datan käsittely, CSC, Oetiker, Partl, Hyna, Schlegl: The not so short introduction to LaTeX2e, Oetiker, Partl, Hyna, Schlegl: Pitkänpuoleinen johdanto LaTeX2e:n käyttöön, Tähtitieteen historia: Seuraavista kirjoista kaksi ensimmäistä kuuluvat kurssiin Tähtitieteen historia I ja jälkimmäiset kaksi kurssiin Tähtitieteen historia II: Karttunen: Vanhin tiede - tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, Ursa, Herrmann: The history of astronomy from Herschel to Hertzsprung, CUP, Dreyer: A history of astronomy from Thales to Kepler, Dover, Pedersen & Pihl: Early physics and astronomy. A historical introduction. Science History Publications, 1974.