Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2012

Transkriptio

1 Etelä-Savo Pöytäkirja Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2012 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: klo Läsnä: Jorma Tiitinen / Etelä-Savon ELY (pj.) Pertti Manninen / Etelä-Savon ELY (siht.) Juho Kotanen / Etelä-Savon ELY (tekninen siht.) Anne Petäjä-Ronkainen / Etelä-Savon ELY Reijo Lähteenmäki / Etelä-Savon ELY Timo Kauppinen / Pieksämäen kaupunki Irma Kolari / RKTL Sanna Poutamo / Etelä-Savon maakuntaliitto Lasse Hyytinen / Etelä-Savon ELY Heikki Tanskanen / Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Esko Mielikäinen / ProAgria Etelä-Savo, kalatalouskeskus Arto Vilen / Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Seppo Ollikainen / Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo Ossi Tuuliainen / Etelä-Savon ELY Janne Tarkiainen / Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Leo Laukkanen / Mikkelin seudun vapaa-ajanasukkaiden valtuuskunta Hannu Ripatti / Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Vesa Kallio / MTK-Etelä-Savo Eila Puhakainen / Järvi-Suomen kylät ry Pekka Sojakka / Etelä-Savon ELY 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jorma Tiitinen toivotti osallistujat tervetulleiksi ja lausui kokouksen avaussanat. Sihteerinä toimi Juho Kotanen. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen (Mikkeli ) pöytäkirja hyväksyttiin.. Pöytäkirja sijoitetaan Etelä-Savon vesienhoidon Internet -sivulle Yhteistyöryhmät ja osallistuminen alasivulle. 1

2 Todettiin, että vesistökunnostustyöryhmän loppuraportti on julkaistu internetissä osoitteessa: 3. Toiminta ja aikataulut sekä kuulemisen tilannekatsaus Toiminta ja aikataulut Keskeiset vesienhoitotehtävät vuonna 2012 ovat vesienhoitosuunnitelmien toteutus. Ensimmäisen kauden toteutuksen väliarviointi tehdään vuoden loppuun mennessä. Seuraavan suunnittelukauden valmisteluihin v osalta kuuluvat pintavesien rajausten ja tyypittelyjen sekä luokittelujen tarkistus sekä pohjavesien tilan arviointi, merkittävien paineiden tarkistaminen (kuormittavat tekijät), kuuleminen työohjelmasta ja keskeisistä kysymyksistä sekä toimenpiteiden suunnittelun ohjeistus. Vuoden 2013 työsarkaa on alkuvuonna kuulemispalautteen käsittely ja pinta- ja pohjavesien luokittelun viimeistelyä. Loppukeväällä tehdään ihmistoiminnan vaikutusten arviot sekä ryhdytään päivittämään toimenpideohjelmia. Seurantaohjelmien päivitystä on siirretty vuodesta 2012 vuoteen Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmaehdotuksista ja tulvariskien hallintasuunnitelmista pidetään v Vesienhoitosuunnitelmaehdotukset käsitellään valtioneuvostossa. Vesienhoitosuunnitelmien EU-raportointi on v Todettiin, että merkittävät vesiä kuormittavat/vesiin vaikuttavat tekijät (paineet) tarkastellaan nyt uudelleen. Ohjeet päivitetään ja haitallisiin aineisiin sekä mahdollisesti mm. kiintoainekseen kiinnitetään enemmän huomiota. Hydro-morfologiset paineet vesimuodostumissa arvioidaan uudelleen. Ravinnekuormituksen osalta tarvitaan uudet kuormitustiedot. Kuormitusta ei enää arvioida VEPSillä, vaan arviot tehdään VEMALA-työkalun avulla. VEPS on ominaiskuormitusmalli ja se laskee kuormitukset melko karkealla tasolla erityisesti hajakuormituksen osalta. Kullekin maankäyttömuodolle on oma huuhtoumamalli. VEMALA-mallissa mahdollisesti syntyneet arviointivirheet oikaistaan kunkin järven osalta. Malli hyödyntää mitattua vedenlaatutietoa. Se sisältää hydrologisen mallin ja huomioi esim. järviketjussa sedimentoitumisen jne. Malli laskee kuormitusta uudelleen joka yö ja huomioi myös säätietojen perusteella lähitulevaisuuden kuormituksen. Esimerkiksi maatalouden osalta se käyttää hyväksi peltolohkoaineistoja ja mm. pääkasvilajia. VEMALA on vielä kehitysvaiheessa, joten kaikkien olennaisten kuormitussektoreiden kuormituslukuja ei sieltä ole saatavissa. Todettiin, että humuksen ja kiintoaineen entistä parempi huomioiminen vesienhoidossa johtuu osittain turvetuotantoon liittyvästä kansalaisaktiivisuudesta. Keskusteltiin 2. kauden muutoksista mm. ympäristönsuojelun lupien valvonnasta turvetuotannon osalta. Esimerkkinä nostettiin esim. tänä vuonna viranomaisille kohdistetut pyynnöt katselmuksille, joita ei kuitenkaan ole tehty. Vastauksena todettiin, että YM:ssä on valmistumassa uusi turvetuotannon valvontaohje. VAPOn puolelta on tulossa vesiensuojeluun parannusta turvetuotantoalueille. Valvonnan osalta on ongelmana se, että henkilöresurssit ovat rajalliset. Yleisesti todettiin, että turvetuotannon vesiensuojelun vaikuttavuus- ym. tiedon parantuessa voidaan myös parantaa valvontaa. 2

3 Kuulemisen tilannekatsaus Kuuleminen päättyy Palautetta on tullut tähän mennessä varsin vähän. Lausunnonantajia ja kansalaisia muistutetaan loppusyksystä asiasta. YM järjestää alkuvuodesta 2013 valtakunnallisen sidosryhmätilaisuuden. Keskeiset palautteet ja vastaukset julkaistaan internetissä kuten 1. kierroksellakin. Osaan vastauksista valmistaudutaan valmistelemaan valtakunnallisesti yhtenäiset vastaukset / palaute. Tarpeen mukaan järjestetään YM:n johdolla neuvotteluja valtakunnallisten toimijoiden kanssa Kuulemisasiakirjat on julkaistu sähköisenä versiona. Ne löytyvät inernetistä: Vuoksen vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue: Käytiin läpi ehdotetut vesienhoidon keskeiset kysymykset VHA1-2:lla. Kysymykset ovat pitkälti samanlaisia vesienhoitoalueiden välillä vaikka otsikoinneissa on eroja. Erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesien tilan turvaaminen nostettiin listan kärkeen VHA1:llä. Vesienhoidon parempi huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa on VHA2:lla keskeinen kysymys erityisesti, koska ko. alueella on enemmän asutusta ja maankäyttöä. Hajakuormitus on eritelty VHA2:n puolella, VHA1:llä tämä on yhtenä keskeisenä kysymyksenä. 4. Vesienhoidon 2. suunnittelukierros, ajankohtaiskatsaus Toimenpiteiden jaottelu 2. suunnittelukaudella Ensimmäisellä kaudella oli kansallisesti käytössä nykykäytännön mukaiset toimenpiteet ja lisätoimenpiteet. Erikseen raportointia varten olivat perustoimenpiteet ja täydentävät toimenpiteet. Toisella kaudella on vain yksi jaottelu eli perustoimenpiteet, muut perustoimenpiteet sekä täydentävät toimenpiteet. Perustoimenpiteiksi määritellään EU-lainsäädännön ja sen toimeenpanevan kansallisen lainsäädännön mukaiset toimenpiteet ko. sektorilla. Muut perustoimenpiteet sisältävät ne toimenpiteet, joiden osalta kansallinen lainsäädäntö on kattavampi tai tiukempi kuin yhteisön lainsäädäntö. Täydentävät toimenpiteet määritellään perustoimenpiteiden tueksi. Käytännössä täydentävät toimenpiteet korvaavat kansalliset lisätoimenpiteet. Jaottelun nähtiin olevan hyvä muutos ja yksinkertaistavan asiaa. TPO- ohjeistusprojektin(toimenpideohjelma) aikataulu ja tavoitteet Työssä on perustettu hankeryhmä ja seuraavat toimialakohtaiset tiimit: - Pohjavedet ja pilaantuneet maa-alueet - Yhdyskunnat ja haja-asutus - Maatalous, turkiseläintalous ja happamat sulfaattimaat - Metsätalous ja turvetuotanto - Vesirakentaminen, säännöstely ja kunnostus 3

4 Lisäksi on määritelty vastuuhenkilöt sektoreille: teollisuus ja yritystoiminta, kalankasvatus sekä öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta. Toimialakohtaiset tiimit pitävät seminaarin, jossa käydään läpi ohjeistuksen tilannetta ja sovitaan yhtenäisistä toimista. Opasluonnokset tulevat yhteistyöryhmien kommentoitaviksi vuoden vaihteessa. Opastus sisältää seuraavia asioita: - toimenpideohjelmissa ja vesienhoitosuunnitelmissa käsiteltävät toimenpiteet - toimenpiteiden kustannusten arviointiperusteet - toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi - nykyiset rahoitusjärjestelmät ja ohjauskeinot - rahoitusjärjestelmien ja ohjauskeinojen kehittämistarve - toimialaan kohdistuvat taloudelliset vaikutukset ja kustannusten kohtuullisuus - toimialaan kohdistuvien sosiaalisten vaikutusten arviointi - toimialaa koskevien poikkeamien perusteiden arviointi - toimenpiteiden toteutumisen seuranta ja seurattavat muuttujat Työn pohjana ovat edellisen kierroksen vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat sekä vesienhoidon toteutusohjelma, vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä sekä 1. kauden sektoritiimien raportit. Jokaisesta sektorista valmistellaan oma raporttinsa. Ne toimitetaan yhteistyöryhmille kommentointia varten vuodenvaiheessa EU-komission palaute vesienhoidon 1. kierrokselta MIINUKSET - tilaltaan tuntemattomien vesimuodostumien suuri määrä (paljon luokittelemattomia vesiä) - seurantajärjestelmään liittyvät puutteet (mm. biologisista elementeistä ei indikaattoreita kehitetty riittävästi) - vesien luokitteluun ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien nimeämiseen liittyvät epäselvyydet (mm. seurantajärjestelmän puutteet) - ympäristötavoitteita koskevien poikkeusten käyttö (käytetty lähinnä teknisiä ja luonnon puolelta tulevia esteitä tavoitteiden saavuttamiselle, ei teknisiä mahdollisuuksia, luonto reagoi hitaasti) - rahoituksellinen sitoutuminen epäselvä (esim. maatalouden erityistukien kautta, viljelijöiden päätettävissä, uusi tukikausi, ei näkyvissä muutoksia ohjauksessa vesiensuojeluun, meillä joudutaan tekemään yksityiskohtaista suunnittelua ) - saadaanko kaikki toimet käynnistettyä ennen v. 2012? (ei todennäköisesti saada, niissä saadaan joissa on tehty hyvät pohjatyöt) PLUSSAT - toimenpiteet ovat varsin yksityiskohtaisia ja hyvin strukturoituja ja kustannukset eriteltyjä - ilmastonmuutos toimien suunnittelussa (ei tosin kovin yksityiskohtaisesti) - valtakunnallisesti yhtenäinen käsittely (valtakunnallisesti koordinoitua työtä) 4

5 Ajankohtaista pohjavesiasioista Anne Petäjä-Ronkainen esitteli ajankohtaisia pohjavesiasioita. Lainsäädännön kehittämisestä todettiin, että YM asetti työryhmän aikavälille Tavoitteena on selvittää pohjavesialueiden kartoitukseen, luokitukseen ja käyttöön sekä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmiin liittyvät lainsäädännölliset ja menettelylliset kehittämistarpeet. Kehittämishankkeessa on olennaista sääntelyn liittäminen vesienhoidon suunnittelun osaksi. Oikeusturvanäkökohdat on huomioitava, koska kyseessä on myös pohjavesialueiden rajausten hyväksyminen. Esiteltiin ryhmän kokoonpano. Työssä on melko kattavasti mukana eri sidosryhmätahoja. Ensimmäinen luonnos raportista on valmistunut. Siinä on esitelty vaihtoehtoisia sääntelymalleja eli arvioitu miten ne vaikuttavat pohjavesien suojelun tasoon ja toisaalta eri toimijoiden oikeusturvaan. Esiteltiin eri sääntelyn vaihtoehtoja pohjavesialueiden kartoitukseen ja luokitukseen sekä suojelusuunnitelmiin ja vedenottamoiden suoja-alueisiin liittyen. Työryhmän mielestä on tärkeää, että rajaus ja luokitus pohjautuu jatkossa lainsäädäntöön. ELY-keskus olisi myös jatkossa taho, joka rajaisi ja vahvistaisi pohjavesialueiden luokituksen. Rajauksesta ja luokituksesta sekä suojelusuunnitelmista säädettäisiin vesienhoitoasetuksessa. Keskusteltiin pohjavesialueen rajojen statuksesta ja tulkitsemisesta. Todettiin, että on tärkeää saada isot linjaukset asiasta. Todettiin, että tällä hetkellä kun ELY vahvistaa pohjavesialuerajat, niistä ei voi valittaa. Tähän mennessä rajoilla on ollut ikään kuin asiantuntijaarvioluonne, jota on käytetty hallintopäätöksissä ilman valitusoikeutta. Jos asia sisällytettäisiin vesienhoitoasetukseen, olisi asiassa ainakin kuulemissäännös. Edelleenkin jatkossa pohjavesialueiden rajat eivät ole kiveen hakattuja. Jos saadaan hydrogeologista tietoa ja perusteita on tarpeeksi rajojen muuttamiselle, näin tullaan tekemään. Todettiin, että työryhmän luonnos on tulossa lausunnolle vuodenvaihteessa. Anneen voi olla yhteydessä mikäli asian suhteen on kysyttävää. Esiteltiin maalämpökaivoihin liittyviä ongelmia pohjavesialueilla. Rakentaminen vaatii toimenpideluvan kunnan rakennusvalvonnasta ( >). Pohjavesialueilla poraamisesta saattaa aiheutua riskejä pohjavedelle. SYKE on päivittämässä vuonna 2009 laadittua Lämpökaivo-opasta, opas on valmis 3/2013. Vanha opas löytyy osoitteesta: Todettiin, että lämpökaivojen poraamisessa on tapahtunut suuri kasvu 2000-luvulla. Poraamisen vaikutukset voivat kohdistua kallioperän rakoiluun ja pohjaveden virtausolosuhteisiin. Pintavettä voi päästä pohjaveteen erityisesti kaivoissa, joissa on huonot tiivisteet. Lämmönsiirtoaineita voi vuotaa pohjaveteen. Aineet ovat usein denaturoitua alkoholia. Riskit voivat olla suurimpia vedenottamoiden läheisyydessä. Vuotoja on sattunut erityisesti asennuksen aikana. On tapauksia, joissa poraus on aiheuttanut samentumista läheisissä yksityisvesikaivoissa. Suurimpia riskialueita Etelä-Savossa ovat Mikkelin keskustan alue, Punkaharjun Punkasalmi, Rantasalmen Ruutananharju ja Pertunmaan Kuortti. Todettiin, että yksittäinen kaivo ei vaikuta kallioperän rakoiluun ja virtausolosuhteisiin. Yksittäisillä teollisuuslaitoksilla voi sen sijaan olla kymmenen lähekkäin sijoitettua lämpökaivoa. Asian suhteen on jo sovittu pelisääntöjä viranomaisten kesken lausuntopyyntöjen ym. osalta. Tärkeintä kuitenkin on, että olisi tiedossa lämpökaivojen sijainti. Suunnitelmissa on porakaivorekisteri. Todettiin ongelmana, että kaivojen sijaintia ei kunnissa välttämättä tal- 5

6 lenneta. Sama ongelma koskee myös mm. haja-asutusalueen jätevesijärjestelmiä. Olisi hyvä myös tietää yksittäiset talousvesikaivot, jolloin niiden suojelu tehostuisi. Maakunnan alueella tulisi olla yhtenäinen käytäntö tietojen keräämisessä. Keskustelua 2. kauden vesienhoidon suunnittelusta ja toteutuksesta Todettiin maatalouden vesiensuojelun toteutumiseen liittyvät ongelmat mm. tiedonkeruun ja tulkinnan osalta. Olennaista esim. ravinnetaseisiin liittyen on sillä paljonko fosforia laitetaan peltoon ja mitä otetaan pois. Pellot ovat olleet monin paikoin aiemmin ylijäämäisiä fosforin suhteen, mutta tilanne on muuttunut. Ylipäätään nähtiin ongelmana se, että vesiensuojelutoimenpiteiden vaikuttavuutta ei monin paikoin tutkita riittävästi. Esimerkkinä mainittiin kemikalointi turvetuotannossa ja maataloudessa ravinteiden saostuksessa. Todettiin, että hajanaista tutkimustietoa asiasta löytyy. Esimerkiksi Heiniöllä Kyyveden valuma-alueella maatalouden ravinnevesiä on saostettu kemikaaleilla ja tänä vuonna Mikkelin ammattikorkeakoulu on tehnyt tutkimusta kemikaloinnin toimivuudesta ja vaikutuksista. Osakaskuntien yhdistäminen osana järvikunnostushanketta herätti vilkasta keskustelua. Oltiin varsin yksimielisiä siitä, että asia tulisi saada lisää pontimia ja edellytykset osakaskuntien yhdistämiselle tulisi saada kuntoon. Osakaskuntien yhdistäminen nähtiin olennaiseksi osaksi koko vesienhoitoa. Pienillä osakaskunnilla ei ole varoja eikä muutenkaan toimintaedellytyksiä ja toisaalta ei myöskään varoja yhdistyä. Esitettiin, että yhteiskunnan tulisi osallistua toimintaan ja yhdistymiset tulisi tehdä ensisijaisesti virkatyönä, kuten vesitilusjärjestelmässä. Muutokset tulisi tehdä lainsäädäntöön. Myös porkkanoita ehdotettiin, jolloin osakaskunnat yhdistyisivät enemmän oma-aloitteisesti ja vapaaehtoiselta pohjalta. Kokonaishyötynä vesiensuojelun kannalta yhdistymiset olisivat edullisia. Vesienhoidon toimintaryhmissä osakaskuntien yhdistämisasia on huomattu tärkeäksi. Monin paikoin ollaan saatu hyviä tuloksia yhdistämisistä. Suuremmat osakaskunnat ovat kooltaan n ha kokoisia (Pihlajavesi). Kyyvedellä on saatu 3000 hehtaarin osakaskunta, Joroisissa yli 2000 hehtaarin osakaskunta. Esimerkkinä käytettiin pohjoisen Puulan Ruovedenselän kunnostusta, jossa osakaskunnat antoivat vesijättöjen lunastusrahat vesiensuojelusuunnitteluun ja toteutukseen. Todettiinkin, että yleisesti osakaskunnat ovat melko sopuisia päätöksenteossa maakunnan alueella. Toisaalta yleensä varsin pieni osuus osakaskunnan jäsenistä on päättämässä asioista. Taannoin tehdyn tutkimuksen mukaan osakaskuntien jäsenistä vain 10 % oli joskus osallistunut osakakuntien kokoukseen. Osakaskunnat ovat varteenotettava tekijä kunnostus- ym. hankkeissa. Esimerkiksi kestävän kalatalouden valtakunnallisissa linjauksissa pyritään pääsemään eroon automaattisista kalanistutuksista. Usein on parempi käyttää varat niittoihin ja poistokalan pyyntiin. Julkinen rahoitus on hankkeissa vähenemässä ja hankkeet eivät usein toteudu, jos ei saada julkisen rahan lisäksi muuta rahoitusta. Yhdistäminen palvelee myös vesialueen käyttäjiä, kuten vapaa-ajankalastajia siten, että kalastuslupien myynti yksinkertaistuu. Osakaskunnan tulisi olla riittävän iso varainhankinnan kannalta. Vesilintujen metsästysluvat ovat paikoin merkittäviä rahanlähteitä. Toisaalta Etelä-Savossa on puute kosteikoista. Isot osakaskunnat voisivat perustaa kosteikoita hyviin paikkoihin vesilintujen kannalta. Tällöin saavutettaisiin monia hyötyjä. 6

7 Todettiin, että osakaskuntien yhdistämisasiaan kannattaa ottaa kantaa viimeistään siinä vaiheessa, kun järvikunnostuksia koskevan TPO-sektoritiimin raporttiluonnos tulee kommenteille. 5. Toimenpiteiden toteutuksen tilannekatsaus Toimenpiteiden toteutuksesta tehdään kansallinen väliraportointi v sekä osasta ns. avaintoimenpiteistä tarkempi EU-raportointi. Toimenpiteet raportoidaan VEMUun ja PO- VETiin sillä tarkkuudella kun ne on sinne suunniteltu. Pintavesistä todettiin, että: Maatalous: Nykykäytäntö: käytetään v SYKEstä saatuja maataloustukitietoja, ei tulla muuttamaan v raportoinnissa Lisätoimet: valtakunnallinen aineisto, MAVI/TIKE:stä maatalouden tukitiedot kytkettynä peltolohkorekisteriaineistoon => GIS-pohjainen tarkastelu Maatalouden vesiensuojeluneuvonta: Rantasalmen ymp.kasvatusinstituutti ja RaeHanke; kysytään hankkeilta Metsätalous: nykykäytäntö: valtakunnallinen aineisto METLAlta: metsätilastollisen vuosikirjan tiedot hakkuista, maanmuokkauksesta ja ojituksista => karkea jako suunnittelun osa-alueille lisätoimet: kysely Etelä-Savon metsätalouden toimijoille (Metsäkeskus, Metsähallitus, metsäyhtiöt, metsänhoitoyhdistykset Vesistörakentaminen, kunnostus, säännöstely: Nykykäytäntö ja lisätoimet: tiedot kerätään ELYstä, lisäksi osa tiedoista osakaskunnilta jne. Haja-asutus: kiinteistökohtaiset järjestelmät: kysely kunnille, lisäksi mahd. rakennus- ja huoneistorekisteritiedot viemäriin liittyminen haja-asutusalueilla: kunnat, ELY Yhdyskunnat: uudet puhdistamot, uudet siirtoviemärit: tiedot ELYstä viemärilaitoksen ylläpito: vesihuoltolaitokset? Turvetuotanto: nykykäytäntö: tiedot VAHDIn vuosiraportoinnin mukaisista tiedoista 2010 ja 2011, kohdentaminen vesimuodostumittain lisätoimet: 1. kaudella ei lisätoimenpiteitä, joitakin lisätoimenpiteitä tehty ESAELYn alueella (kemikaloinnin lisääminen jne.) Kalankasvatus: nykykäytäntö: joko valtakunnall. tiedot tai kerätään ELYstä (VAHTI jne.) Teollisuus: nykykäytäntö: tod.näk. valtakunnallinen aineisto 1. kaudella ei lisätoimenpiteitä Pohjavesistä todettiin, että tallennukset tehdään Povetiin. Tallennustyönä on n. 100 toimenpidettä, joista 50 on jo tallennettu. 7

8 Yleisesti aikataulua (lokakuun loppu) on pidetty melko tiukkana ja aikarajaa ei tulla ehkä saavuttamaan. Usein ei ole tarkempaa tietoa toteutuneista kustannuksista, joten tullaan käyttämään valtakunnallisia yksikkö- ja käyttökustannuksia. Todettiin, että vuoteen 2012 loppuun mennessä raportoidaan ns. avaintoimenpiteet. Avaintoimenpiteet valitaan kullekin vesienhoitoalueelle, ne tulee raportoida toimenpidetyypeittäin toteuma-asteella karkealla tasolla. Tämän lisäksi tunnistetaan vesienhoitoalueella keskeisiä toimenpidetyyppejä, joista raportoidaan tarkemmin numero- ym. tietoina. Todettiin, että mahdollisia avaintoimenpiteitä ovat mm. yhdyskuntien toimenpiteet (siirtoviemärit, uudet puhdistamot), maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen yli nitraattidirektiivin vaatimusten. metsätalouden vesiensuojelurakenteet (eroosiohaittojen torjunta, kpl, elinympäristökunnostukset vesistöissä (kpl, ha) sekä maa-ainesten ottoon liittyvät toimet. Pohdittiin Etelä-Savon vesienhoidon avaintoimenpiteitä. Todettiin, että Vuoksen vesienhoitoalueella ainakin maatalouden toimenpiteet ja vesistökunnostuksiin liittyvät toimenpiteet voivat tulla kyseeseen. Mikkelin seutu Vesikasvien poistoa varten tehty luontoarvokartoitus on juuri valmistunut. Kuormitusselvityksen lähtötietojen keräämistä on tehty v aikana, loka- ja marraskuu on vielä ottamatta. Kuormitusselvitys 11/2012-3/2013 on kilpailutettu, työn tulee tekemään Ambiotica, Arja Palomäki). Haitallisista aineista ja lääke-aineista on tehty kertaluontoinen selvitys kesällä. Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on laatimassa hulevesiohjelmaa, valmis Rae-hankkeessa tullaan selvittämään kosteikkoja ym. maatalouden lisätoimenpiteitä v Osakaskuntien yhdistämistä on edistetty v lähtien ja asia on edennyt hitaasti. Mikkelin alapuolisen Saimaan kunnostussuunnitelma kilpailutetaan ja suunnitelman tulisi olla valmiina 12/2013 mennessä. Suunnitelma sisältää kaikki tähän mennessä tehdyt tarkastelut. Kuormitusselvitys osaltaan ohjaa suunnittelua, mutta kunnostussuunnitelma mahd. sisältää tarkemman vesikasvien niittojen toteutussuunnitelman sekä poistokalastussuunnitelman sekä kosteikkojen tarkemman suunnittelun. Yhteistyökumppanit pyritään saamaan mukaan suunnitelman rahoitukseen. On arvioitu, että yhdellä kokonaissuunnitelmalla on helpompi edetä jatkossa. Mikkelin alapuolisen Saimaan vesienhoito on merkitty myös ELYn ja kaupungin väliseen aiesopimukseen. Mikkelin seudulla on viemäriverkostoon liittyminen edistynyt mm. Mäntyharjun tienoilla, jatkossa myös Ukonvedellä (Heinälahti v ). Vuonna 2013 tullaan tekemään vesiensuojelun suunnittelua Hanhijärvellä. Virtavesistä todettiin, että Kissakosken kalatie on juuri valmistunut. Voikoski etenee hitaasti, aikataulu tarkentuu v loppuun mennessä. Virtavesissä on tehty kunnostustoimintaa mm. Tuhankoskessa, Pyhäkoskessa ja Kaivannonkosken sivuhaarassa. Seppälänjoen Kuorekosken suunnittelu on alkamassa. Vuonna 2010 valmistui pieni purokunnostus Mäntyharjulla. Tänä vuonna on valmistunut yksi pohjapato Pertunmaalla. Pari pienempää kohdetta on suunnittelussa parin vuoden sisällä. Puulan länsiosassa tullaan tekemään kuormitusselvitys v Todettiin myös, että Suomenniemi liittyy Mikkeliin vuoden vaihteessa. Kuolimolla on järjestäytynyt ProKuolimoyhdistys ja myös Lönnrot-instituutti on mukana hankkeessa. On esitetty, että ELY kutsutaan myös mukaan viranomaisyhteistyöhön. 8

9 Pohjavesien vesienhoidon toteutuksesta todettiin, että keskeiset pohjavesien suojelusuunnitelmat ovat valmistuneet v ja Mikkelin kaupungin tekninen lautakunta saanut asian tiedoksi mutta asiasta ei ole kuulunut sen jälkeen mitään. Pohjavesiasioita ei siten viedä tällä hetkellä eteenpäin missään Mikkeliä koskevassa alueellisessa ryhmässä. VR:nkyllästämön osalta on tehty pohjaveden puhdistusta mutta kreosoottiöljyjä ei saada poistettua. Pohjavedestä on tavattu myös kloorifenolia, mutta kunnostustoimintaa ei ole vielä järjestetty. Kyyvesi Liittymistä viemäriverkostoon on tapahtunut mm. Naarajärvellä ja Koiraselällä (Hiirolan alue). Maatalouden osalta toteuma on selvitysvaiheessa. Alustavien tarkastelujen perusteella lähinnä ravinnetaseiden hallinnan osalta on tapahtunut edistystä. Suunniteltujen 10 kosteikon paikan löytäminen voi olla haastavaa. Poistokalastus on alkanut Suovunselällä rysäpyynnillä. Suovunselällä on tehty kaksi kosteikkoa ja yksi on valmistumassa. Metsätalouden luonnonhoitohankkeita on tehty Luusniemellä ja Suovunselällä. Kyyveden Siikalahdella on suunniteltu 2 kosteikkoa. Niiden osalta on ajankohtaista maanomistajien suostumisten selvittely. Kyyveden-Suovunselän niittotarvetta on selvitetty. Kasvillisuus on alueelta kartoitettu ja makrofyyttitilanteen oli katsottu olevan kohtuullisen hyvä. Vesi on suhteellisen tummaa, mikä estää valon tunkeutumisen syvälle vesipatsaaseen ja rajoittaa osaltaan vesikasvien kasvua. Niittotarvetta harkitaan edelleen. Heiniöllä paikalliset tekevät vesikasvien niittoja ja työ jatkuu vuosittain. Heiniön poistokalastusta tulee ehkä jatkaa. Kalastus lopetettiin pari vuotta sitten. Heiniölle on tehty lisätoimenpiteenä pintavalutuskenttä, joka käsittelee maa- ja metsätalouden vesiä. Todettiin, että ylipäätään Kyyveden valuma-alueella suunnitelmat vielä elävät ja toteuttaminen riippuu paljolti siitä kuinka saadaan paikallisia tahoja mukaan toimintaan. Virtavesikunnostuksia on suunniteltu Kyyveden valuma-alueelle 7 kpl, mutta ne eivät kaikilta osin tule toteutumaan. Porsaskoski kunnostetaan syksyllä Valvontaviranomainen vaati patoa korjattavaksi. Samalla tehdään kunnostus padon ylä- ja alaosalle kalatien seutuville. Vuojakosken pohjapadon uusimisen yhteydessä koski kunnostetaan, suunnittelu on v Naarajoen kalataloudellinen kunnostus on alkuvaiheessa. Koko Kyyvettä koskeva poistokalastussuunnitelma tullaan tekemään. Pari aiempaa vuotta on tehty koeverkkokalastuksia ja myös tänä vuonna mm. Nykälän lahtialueella ja Kapustasalmen tienoilla. Koenuottauksia on tehty kahtena vuonna. Koekalastukset jatkuvat eteläisillä alueilla. Poistokalastuksen toteuttamisesta saadaan lähtötiedot valmiiksi viimeistään v lopussa. Metsäojitusten vesiensuojelusuunnitelmat on katsottu Kyyveden alueella tavanomaista tarkemmin mm. käyden maastossa. Todettiin, että Haukivuoren lähialueella on 5 vuoden sisällä poistumassa 350 ha turvetuotantoaluetta ja on ilmennyt kiinnostusta muuttaa niitä pelloiksi. Esitettiin, että vesiensuojelullisesti voisi olla parempi muuttaa ne metsätalouskäyttöön. Mikäli ne olisivat maatalouskäytössä, tulisi minimoida niiden vesistövaikutukset mm. oikein kohdennetulla neuvonnalla mm. viljelykasvien ja muokkauksen osalta sekä 9

10 karjanlannan levityksen osalta. Asiassa nähtiin myös tutkimuksellista tarvetta, koska tällaisista maankäytön muutostilanteista ei ole kovin paljoa taustatietoa vesiensuojelun suhteen. Todettiin myös, että virtavesien kunnostuksen osalta Rauhanvirta ja Läsäkosken yläkanava ovat olleet osittain suunnittelussa. Aliveden nostohanke vaikuttaa suunnitelmiin. Nostohankkeesta on tehty mielipidekysely hankkeen jatkamisen kannalta. Suunnittelua tullaan jatkamaan. Jatkossa tullaan mahdollisesti perustamaan vesilain vaatima vesioikeudellinen yhteisö nostohanketta varten. Vesioikeudellisen yhteisön perustamisedellytyksiä selvitetään 2013 alussa. Pieksämäen seutu Liittymistä viemäriverkostoon on tapahtunut lähinnä mahdollisesti Pieksämäki-Vaalijalasuunnalla jälkiliittyjien muodossa. Pieksänjärven valuma-alueella on toteutettu metsätalouden vesiensuojelun luonnonhoitohanke. Pieksänjärven kunnostusta on tehty EAKRhankkeena vesikavien poistoa 10 ha kumpanakin vuotena, yhteensä 50 tonnia kalaa. Jatkossa kalastukseen käytetään enemmän kaupungin varoja. Pieksänjärven hapetusta jatketaan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Todettiin hapettimien mahdollinen uusimistarve. Hapetuksen tehostaminen on Pieksämäen vedellä suunnitelmissa, mutta vanhalla kalustolla toimitaan vielä tämän vuoden ajan. Vehka- ja Uuhilampien ohituksesta jätevesien osalta on tehty alustava arvio ja suunnittelua jatketaan. Pieksämäen alueella on parikymmentä järveä, joihin on aiemmin esitetty kunnostusta. Kohteet on listattu ja niistä on tehty alustava arvio hankkeistuksen kannalta. Alueellisen hoito-ohjelman valmistelemiseksi on haettu rahoitusta. Pohjavesistä todettiin, että alueella pohjavesien suojelusuunnitelmat (kolme suunnitelmaa kahdessa paperissa) ovat valmiina ja niitä valvova seurantaryhmä on kokoontunut ensimmäisen kerran. Naarajärven maaperätutkimuksia on tehty Hako-Palokin alueella. Hiidenlammella Jäppilässä on vanhan kaatopaikan selvitys vuonna 2013 (laajuus jne.). Alueelle asennetaan muutama pohjavesiputki. Jäppilän keskustan lähellä olevat lammet ovat nousseet esille tänä vuonna mm. karjanlaidunnuksen takia. Kohteet on otettu tarkasteluun ja suunnitteluun. Tammikuussa pidetään yhteinen palaveri tietojen keruun pohjalta. Ensi keväänä pidetään paikallinen tupailta ja työ pyritään saamaan liikkeelle. JJR-seutu Viemäriverkostoon liittymisessä on tapahtunut paikoin edistystä erityisesti Sysmä- Maavesi-Syvänsi -suunnalla. Kotkatharju-Valvatus on v suunnitelmissa. Joroisselän alueella on tehty vesiensuojelun suunnittelua. Joroisselän valuma-alueella on tehty kolme näytteenottokierrosta tietopohjan tarkentamiseksi ja kuormituksen selvittämiseksi ja alueelle tullaan tekemään kuormitusselvitys. Selvitys osaltaan johtaa vesienhoidon toimenpiteisiin. Poistokalastussuunnitelmaa on päivitetty. Tänä syksynä on Joroisselältä tehty poistokalastuksia nuottaamalla. Poistokalastuksia on tarkoitus toteuttaa suunnitelman mukaisesti v saakka. Joroisselällä on vanhoja vesikasvien poistoselvityksiä. 10

11 Niitä on täydennetty luontoarvokartoituksilla. Suunnitelmat ovat vielä kesken ja mm. tietoa kootaan vielä mahdollisista lisäkohteista. Maatalouden kosteikkoja on tehty Joroisselän lähivaluma-alueella yksi kappale sekä Valvatuksen alueella yksi kappale. Suojavyöhykkeiden määrä ei ole kasvanut. Maatalouden Rae-neuvontahankkeessa on Joroisselän alueella mukana 7 maatilaa. Alueella tehdään ko. kohteilla mahd. kosteikkoselvitystä. Metsänhoitosuunnitelmissa on kartoitettu kosteikkoja ja huomioitu erityisesti jo luonnostaan olevat kosteikot. Rantasalmen Pienen ja Suuren Raudanveden valuma-alueella ei ole tehty kosteikkoja. Raudanvesillä on tehty sen sijaan tehty poistokalastusta kolmena vuotena ja ne jatkuvat vuoteen Haapajärvi-Ankele-Monni-Salmenjärvi vesiensuojeluhankkeelle voisi olla tilausta. Vesiensuojeluongelmia esiintyy koko järviketjulla. Osakaskunnat pitäisi saada alueella yhteen. Siitinselkä-Vuoriselälle on täydennetty vesiensuojelusuunnitelmaa v Hoitokalastus on alueella tekemättä. Nevajärvi on erillinen kohde, jossa on joskus tehty hoitokalastusta ja niittoja. Jatkossa täytyy etsiä toimijatahoa ko. alueelta. Paljolla on tehty kunnostushanke. Kalastusta ei saatu keväällä aikaiseksi. Alueella on meneillään ruoppaussuunnitelmien laatiminen. Paikallista suunnittelua tarvitaan vielä siitä mitkä ruoppauksista on järkevää toteuttaa. JJR-alueella on meneillään paljon virtavesiin liittyviä hankkeita. Liunan tilanteesta todettiin, että kalatiehanketta on esitelty voimayhtiölle. ELYllä on valmiina oma hakemus lupaehtojen muuttamiseksi. Liunan alapuoliset 3-4 koskea kunnostetaan tulevana talvena. Itse Liunankoskea ei ehkä kunnosteta, sillä kalatien toteutuessa tämä aiheuttaisi koskessa jälleen toimenpiteitä. Todettiin, että Kiekkaa ei kunnosteta ennen kuin Liuna on valmis ja sen toimivuus on varmistettu. Suihkolanjoki, Enonjoki-Kolkonjoki ovat kunnostussuunnittelussa. Suunnitelmat valmistuvat tulevana talvena ja toteutus olisi ehkä sitä seuraavana talvena. Todettiin, että Uitonvirran vesistöreittiä koskeva kunnostushanke (11 koskea) on valmistunut. Pohjavesistä todettiin, että riskialueille on valmistunut kolme pohjavesien suojelusuunnitelmaa. Työ tullaan tekemään tämän vuoden loppuun. Todettiin, että JJR-seudulla ei ole toimintaryhmässä ELYn pohjavesiasiantuntijaa. Savonlinnan seutu Viemäriverkostoon liittymistä on tehty eri puolilla aluetta. Metsätalouden Metsäkeskus on vetämässä Puruveden vesiensuojeluprojektia, jossa yleissuunnittelussa olisi suhteellisen suuri määrä rahaa (n e). Metsätalouden vesiensuojelusuunnittelussa on hanke Pieni- ja Iso Vehkajärvellä sekä Kuonanjärvellä. Pienellä Vehkajärvellä on suunniteltu Metsäkeskuksen toimesta kosteikkoa. Järveä on laskettu n. 60 senttiä. Iso Vehkajärvessä on tehty tehokalastusta. Kalakanta on järvessä jo korjaantunut. Kuonanjärvellä on ollut sinilevää ym. vesiensuojeluongelmia. Esitarkasteluna on tehty vesikasvitarkastelua ja poistokalastuksen esivalmisteluja. On todettu, että järvellä ei voi vetää nuottaa kovinkaan tehokkaasti järven ominaispiirteiden vuoksi. Kunnostussuunnitelmassa tultaneen ehdottamaan rysäpyyntiä. 11

12 Maatalouden lisätoimenpiteistä Sorvaslahdella on tehty yksi kosteikko. Sorvaslahdella on paljon osakaskuntia ja kunnostuksen osalta työ ei ole siellä tämän vuoksi edennyt. Puruvedellä on testattu kaukokartoitusmenetelmiä, jolla voidaan selvittää pintaveden lämpötilaa, klorofylliä, sameutta ja väriä. Tämä on osa Puruveden taustaselvitystä, joka valmistuu tämän vuoden aikana. Taustaselvitys tarkentaa mahd. kohdentavia toimenpiteitä. Pienempien virtavesien kunnostuksia ei ole alueella näköpiirissä kunnostusmäärärahojen niukkuuden vuoksi. Virtavesien osalta kohteet ovat pieniä ja vedet ovat verrattain hyvässä kunnossa. Pohjavesien osalta todettiin, että riskialueille on tehty kolme suojelusuunnitelmaa. Suojelusuunnitelmia tulee valmistumaan 8 kpl tämän vuoden loppuun mennessä eli enemmän mitä toimenpideohjelmassa oli esitetty Ylimääräisenä on tehty suojelusuunnitelma Lähteelän ja Kaamanniemen osalta. Punkaharjun vanhan Utrasniemen kaatopaikan kunnostus on saatu valmiiksi. Kulennoisharjulla on teetetty maa-ainesten yleissuunnitelma (maaainesten otto / vedenotto ristiriita) ja myös suojelusuunnitelma on valmistumassa. Varmavesi-hanke on käynnissä Savonlinnan seudulla, jossa Kulennoisharjua tullaan tutkimaan vedenhankintamielessä. Punkasalmen torjunta-ainekysymyksen osalta todettiin, että verkostovedessä on havaittu yksittäisten torjunta-aineiden pitoisuuksia, jotka ylittävät paikoin raja-arvot. Vesilaitos asentaa kaavailujen mukaan lähtevän veden päähän aktiivihiilisuodatuksen. Torjunta-aineiden päästölähdettä pyritään vielä selvittämään. Vuodelle 2012 oli loppukesästä aikomus tehdä Puruveden etelärannalla II-salpausselällä lentäen kokeiluluontoiset lämpökuvaukset kohteisiin, joista näkyisi mahdollinen kylmien pohjavesien purkautuminen pintavesiin. Koekuvaus siirtynee vuodelle Muut alueet Valamo-Karvion jätevesien siirtolinja ei toteudu. Heinäveden kirkonkylän puhdistamon purkuputken siirtoselvitys on valmistunut. Purkuputki siirrettäisiin Heinäveden reitin päävirtaan. Todettiin, että kunnalta on tulossa avustushakemus ELYlle ja hanke voitaisiin toteuttaa ensi vuonna. Palokissa nousuesteen intressivertailu on tehty. Palokki-seminaarissa kävi ilmi, että hanke on menossa eteenpäin. ELY on hankkeessa asiantuntijana. Hanke maksanee kymmeniä miljoonia euroja. Eri suunnitelmavaihtoehtoja on useita sisältäen mm. yksinkertaisen kalatien tai jopa Palokin nousuesteen poistaminen kokonaan. Päätös tullaan tekemään poliittisella tasolla. Kunnat ovat voimalaitoksen osakkaina mutta ovat nousuesteen poistamisen kannalla. Pienempien virtavesien kunnostuksen osalta todettiin, että suunnitelmat ovat vielä kesken ja asia kaipaa vielä tarkastelua. Asia riippuu saatavasta rahoituksesta. 12

13 6. Vesimuodostumien rajaus, tyypittely ja luokittelu ja pohjavesien kemiallisen ja määrällisen tilan arviointi 2. suunnittelukaudella sekä seurantaohjelma Pekka Sojakka esitteli tyypittelyn ja luokittelun tilannekatsausta 2. vesienhoitokaudella. Uusi pintavesityyppien tarkastus on juuri saatu valmiiksi. Tyyppien määräytyminen on pitkälti ennallaan. Runsasravinteinen ja kalkkinen järvityyppi on 2. kaudella erotettu toisistaan. Jokimuodostumia on uudella kaudella 47 kpl eli muutama kappale enemmän 1. kauteen verrattuna. Tyypeissä oli vain vähän muutoksia (2 kpl). Uusina muodostumina tullaan mahdollisesti ottamaan vielä mukaan n. 5 kpl taimenpuroja. Järvimuodostumia on 505 kpl. Huomattava osa muuntuneista tyypeistä oli ns. rajatapauksia. Uusia järviä on mukana 24 kpl. Ensimmäisellä kaudella muodostumat oli jouduttu tyypittelemään asiantuntija-arviona, nyt tietopohjaa on kartutettu mm. näytteenottotietojen ja keskisyvyystietojen osalta. Näytteenottoon perustuvia tyyppimuutoksia oli 38 kpl (45 % muutoksista). Uusista luodatuista kohteista 70 % tyypiteltiin uudestaan syvempään tyyppiin. Keskisyvyyden estimoinnissa jouduttiin muuttamaan 15 muodostuman tyyppi. Myös veden väriluvun tarkennetut tiedot ja trendimuutokset aiheuttivat tyyppimuutoksia (14 kpl). Yhteensä muutoksia tuli 84 kpl, joista valtaosa oli alle 100 ha vesimuodostumissa. Tyyppimuutoksen kokeneista muodostumista oli luokiteltu 1. kaudella 30 kpl. Luokittelusta todettiin, että uusi luokitusohje on otettu käyttöön elokuussa Toinen luokittelukierros toteutetaan vuonna (alustava luokitus 1/2013 ja lopullinen 3/2013). Luokitusta on kehitetty, koska 1. kaudella useissa tekijöissä oli puutteellisia tietoja erityisesti biol. aineistojen osalta. Myös arviointikriteerit olivat vielä kehitysvaiheessa. Myös eurooppalaisen interkalibraation tuloksena vertailuoloista on entistä parempaa tietoa. Vertailuarvot ja luokkarajat ovat täsmentyneet. Luokittelu toteutetaan pääosin v aineistoilla. Luokittelu tulee muuttumaan mm. siten, että uusia muuttujia on tullut lisää eri laatutekijöiden sisälle (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat). Uusia muuttujia mm. kasviplanktonin planktontrofiaindeksi, rantavyöhykkeen piilevät, rantavyöhykkeen pohjaeläimistö, syvänteissä uusi syvännepohjaeläinindeksi. Rantavyöhykkeen tilaa tullaan arvioimaan entistä paremmin. Jokien osalta on laatutekijäkohtaisia muutoksia. Ekologisten laatusuhteiden tarkastelu on muuttunut ja ELSlukuja on keskenään yhteismitallistettu (ns. skaalattu ELS) jolloin huomioidaan alkuperäisten luokittelumuuttujien arvojen sijainti suhteessa luokkarajoihin Vaarallisiin (EU) ja haitallisiin (kansalliset) aineisiin ja niiden arviointiin on tulossa muutoksia. Kemiallisen tilan luokittelussa on vain kaksi tasoa: hyvä ja hyvää huonompi. Ekologinen tila voidaan luokitella enintään tyydyttäväksi jos yhdenkin kansallisesti valitun haitallisen aineen vuotuinen keskiarvo ylittää ympäristönlaatunormin. Päätös ekologisesta tilasta ja asiantuntija-arvio ekologisesta tilasta on yhdistetty eli käytössä on vain yksi luokka (vrt. 1. suunnittelukausi). Mataliin järvityyppeihin on tullut arvioinnin tiukennuksia luokkarajoihin. Lisää apukeinoja luokitukseen on tullut mallintamisen ja ryhmittelyn käytön osalta. Kun tiedetään järven pintavesityyppi, sille voidaan mallin avulla laskea keskiarvo esim. fosforipitoisuuden osalta. Tämän avulla saadaan estimaatteja luokituksen toteutumiseen kohteista, joista on erittäin vähän tietoa. Ryhmittelyä voidaan käyttää tilaluokittelussa havaintoaineistojen puuttuessa tietyin kriteerein (mm. sama pintavesityyppi, ihmistoiminnan vaikutukset vähäiset ja samaa 13

14 suuruusluokkaa jne.). Uuden seurantaohjelman laatiminen siirtyy v loppuun. Vuosi 2013 mennään seurantojen osalta entiseen malliin. Keskusteltiin luokitteluasiasta. Todettiin, että keskeisistä maakunnan vesiensuojelukohteista on mahdollista saada luokitustietoa ennen kuin virallinen luokitus julkistetaan 3/2013. Yhteenvetona todettiin, että uusi luokittelu tullee todennäköisesti heikentämään vesien tilaa mm. luokitusjärjestelmän tiukkenemisen takia. Sama tilanne tulee todennäköisesti olemaan koko Vuoksen vesienhoitoalueella. Pohjavesien luokittelua ei ehditty käsittelemään kokouksessa. Asian käsittely siirtyy seuraavaan kokoukseen. Yhteistyöryhmässä keskusteltiin Saimaan tulvatilanteesta ja siitä, että vesitilanne vaikuttaa hajakuormitusta lisäävästi. Juoksutuksia tullaan pitämään maksimissaan niin kauan kun tilanne hellittää. 7. Muut asiat Ei muita asioita. 8. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään Etelä-Savon ELYssä Pyöreässä kokoustilassa. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Jorma Tiitinen puheenjohtaja Juho Kotanen tekninen sihteeri 14

15 Jakelu: Seppo Ruhanen, Mikkelin seutu Heikki Tanskanen, Mikkelin seutu Merja Koivula-Laukka, JJR-kunnat Pekka Sorjonen, JJR-kunnat Timo Kauppinen, Pieksämäki Tapani Mähönen, Pieksämäki Ari Pitkonen, Itä-Savon kuntayhtymä Aune Kupiainen, Itä-Savon kuntayhtymä Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto Marko Tanttu, Etelä-Savon maakuntaliitto Reijo Turkki, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Jani Koski, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY, maaseutuelinkeinot Eerikki Ellä, Etelä-Savon ELY, maaseutuelinkeinot Tarja Hämäläinen, Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo Seppo Ollikainen, Etelä-Savon metsäkeskus Arto Vilén, Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut Päivi Määttä, Itä-Suomen aluehallintovirasto Eeva-Liisa Launonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Vesa Kallio, MTK Etelä-Savo Miia Ikonen, MTK Etelä-Savo Hannu Ripatti, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Antti Tiihonen, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Sanna Kontinen, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Jari Hassinen, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Mika Ahola, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Juha Lohjala, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Rauno Jaatinen, ProAgria Etelä-Savo, kalatalouskeskus Hannu Hämäläinen, ProAgria Etelä-Savo, maaseutukeskus Leena Lahdenvesi-Korhonen, ProAgria Etelä-Savo, maaseutukeskus Yrjö Snellman, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Riitta Lunti, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Risto Tarikka, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Jari Hyvärinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Anu Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Päivi Kurki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pentti Seuri, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pena Saukkonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys Heli Kivisaari, Turveteollisuusliitto/VAPO Jari Marja-Aho, Turveteollisuusliitto/VAPO Leo Laukkanen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Kari Mielikäinen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Hanna Luukkonen, INFRA ry Kalevi Kaipia, INFRA ry Irma Kolari, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Leskelä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Eila Puhakainen, Järvi-Suomen kylät ry Henrik Hausen, Järvi-Suomen kylät ry Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY Anne Petäjä-Ronkainen, Etelä-Savon ELY Reijo Lähteenmäki, Etelä-Savon ELY Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY Teemu Tuovinen, Etelä-Savon ELY 15