Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2015
|
|
- Maija-Leena Lehtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä-Savo Pöytäkirja Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2015 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: klo Läsnä: Pertti Manninen Juho Kotanen, siht. Jorma Tiitinen, pj Kalevi Puukko Ari Pitkonen Eila Puhakainen Saara Ryhänen Sanna Poutamo Heikki Tanskanen Pena Saukkonen Sanna Kontinen Anne-Kaarina Lyytinen Jari Hyvärinen Pekka Sorjonen Leo Laukkanen Vesa Kallio Hannu Ripatti Yrjö Snellman Ossi Tuuliainen ESAELY ESAELY ESAELY Puulan kalastusalue Savonlinnan yrityspalvelut Oy / kuntayht. Järvi-Suomen kylät ry Maa- ja kotitalousnaiset Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Saimaan vesiensuojeluyhdistys EK/UPM Itä-Suomen aluehallintovirasto GTK Rantasalmi, Juva, Sulkava kunnat Mikkelin seudun vapaa-ajanasukkaiden valtuuskunta MTK Etelä-Savo ry MTK metsänomistajat (metsälinja) Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri ry. ESAELY 1. Kokouksen avaus Jorma Tiitinen toimi kokouksen puheenjohtajana ja sihteerinä Juho Kotanen. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Kokouksen jäsenet esittäytyivät. Työjärjestys hyväksyttiin. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen (Mikkeli ) pöytäkirja hyväksyttiin. Pöytäkirja sijoitetaan myöhemmin Etelä-Savon vesienhoidon Internet sivulle: 1
2 3. Vesienhoidon 2. suunnittelukierroksen ajankohtaiskatsaus Pertti Manninen esitteli töitä ja aikatauluja vesienhoidossa. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuuleminen päättyi maaliskuun lopussa. Tämän jälkeen vesienhoitosuunnitelmia on viimeistelty huomioiden kansalaispalaute ja lausunnot. Tavoiteaikataulu vesienhoitosuunnitelmien kartoille ja taulukoille on Vuoksen (VHA1) ja Kymijoen- Suomenlahden (VHA2) vesienhoitoalueiden ohjausryhmän kokous pidetään Vesienhoitosuunnitelmat tulee olla luovutettuina YM:lle lokakuun loppuun mennessä. YM toimittaa suunnitelmat Valtioneuvoston vahvistettavaksi joulukuussa. Toisen kauden suunnitelmien EU-raportointi on maaliskuun lopussa Todettiin, että erilaisia muutoksia mm. vesienhoitosuunnitelmiin on tulossa melko paljon. Etelä-Savon pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelma päivitetään vasta marraskuun aikana. Todettiin, että loka-marraskuu tulee olemaan kiireinen. 4. Kuulemispalaute ja palautteen huomioiminen, kommentit Pertti Manninen esitteli ylesesti keskeisiä palautteessa esiin nousseita asioita. Suunnitelmia pidettiin yleisesti ottaen pääosin hyvin laadittuina ja asiantuntevina Suunnitelmien luettavuutta ja esittämistapaa sekä suunnitteluprosessin raskautta arvosteltu Sidosryhmäyhteistyötä pidettiin pääosin hyvänä Luokittelu- ja tyypittely, pienet vesimuodostumat, seurantojen riittävyys nousi esille Kuormituksen arviointia pitäisi kehittää (kiintoaine, humus, sisäinen kuormitus, luonnonhuuhtoutuma, merkittävä paine) Toimenpiteiden riittävyys, kohdentaminen ja toteutettavuus Toimenpiteiden toteutus ja rahoitus, eri tahojen rooli toteutuksessa Toimien vapaaehtoisuus/velvoittavuus, vaikutukset lupatoimintaan Motivointi miksi toimet ovat tarpeellisia, vaikka vesien tilan paraneminen on hidasta ja maksaa paljon (hyötyjen esiin tuominen) Palautekoosteet löytyvät vesienhoitoalueiden internet-sivuilta: Vuoksen vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue: Todettiin, että palautekoosteissa ei ole vastauksia. Vuoksen vesienhoitoalueella on tehty dokumentti, joka sisältää myös vastauksia yleisimpiin palautteisiin. Sovittiin, että se lähetetään pöytäkirjan liitteenä. Käytiin lyhyesti läpi palautetta Etelä-Savossa. Kansalaispalautetta saatiin erityisesti Kyyvedeltä ja Puulalta sekä jossain määrin mm. Joroisten ja Rantasalmen seudulta. Palautteessa oli kiinnitetty huomiota mm. turvetuotantoon, hajakuormitukseen sekä matkailun, kalastuksen ja virkistyskäytön kehittämiseen. Palautteissa toivottiin tiukempaa lainsäädäntöä ja valvontaa ja myös vesien omistajien rahoitusta vesiensuojelussa. Vesien luokittelukartat eivät anna oikeata kuvaa kaikista vesistä. 2
3 Todettiin, että moniin muihin ELYihin verrattuna palautemäärä oli kohtalainen. Toisaalta jos ajatellaan kuinka valtavaa kansalaismäärää kuuleminen koskee, tulisi palautteita olla paljon saatua enemmän. Selitys löytynee siitä, että kansalaiset eivät usko palautteella olevan suurta merkitystä. Jossain päin voidaan myös ajatella että vesien tilassa ei ole suurta moitittavaa. Todettiin kuitenkin, että valtakunnan tasolla tulisi miettiä kuinka kansalaiset saataisiin aktiivisemmiksi. Käsitteellisesti vesienhoito on vaikea asia jopa ammattilaiselle. Aineistoa tulisi saattaa kansantajuisempaan ja konkreettisempaan muotoon. Palautelomake oli nähty vaikeaselkoisena ja toisaalta kuulemisaineisto valtavan suurena. Todettiin, että lausuntomäärät ovat melko suuria ja niiden taustalla on paljon aiheeseen tutustumista ja keskustelua. Kalastusalueilta saatua lausuntomäärää pidettiin melko pienenä. Todettiin, että vesienhoitoasioista kuuleminen ja mielipiteiden huomioon ottaminen voitaisiin ottaa paremmin huomioon tulevaisuudessa kalatalousalueilla. Niissä suunnittelun kytkeytyy enemmän käytännön toimintaan ja toisaalta kytkentä löytyy myös kalavesien omistukseen. Kansalaisille etenkin pintavesien biologiset laatutekijät ovat vieraita. Heillä on enemmän kokemusta aistinvaraisista havainnoista mikä tulisi ottaa aiempaa enemmän huomioon. Viranomaisilla tulisi olla esim. seurantaan riittävät resurssit, joita tulisi pystyä täydentämään edellä mainituilla. Satelliittiaineistot ym. ja mallinnukset osaltaan ovat korvaamassa perinteiset seurantamenetelmät. Todettiin, että koskaan ei ole ollut näin paljon hyvää tietoa ympäristön tilasta (sisältäen myös mm. mallitarkastelut). Aineiston jalostamisessa ja kansantajuistamisessa on suuri työ. Resurssien vähentyessä pyritään Käytiin myös keskustelua valtion viranomaisten roolista lähinnä asiantuntijoina. Vesienhoitotoimien vastuu tulee jatkossa olemaan enemmän vesialueen omistajilla. Riittävän suuret osakaskunnat ovat keskeisiä toimenpiteiden toteuttajia ja rahoittajia sekä myös talkootyöllä voi olla suuri merkitys. Keskusteltiin myös, että velvoitteena tehdyt kalanistutukset eivät aina ole toimivia ja tämä raha olisi syytä kohdentaa muuhun vesiensuojelutyöhön alueilla. Näihin tulisi saada ohjausta ja asiantuntija-apua esim. ELYltä. Jatkossa tulee myös huomioida mahdolliset vapaaehtoiset esim. ranta-asukkaiden vesienhoitomaksut, joiden kiinnostavuutta on selvitetty erilaisin kyselytutkimuksin. Monin paikoin hyvää vesienhoitotyötä pystytään edistämään myös antamalla ammattikalastajille riittävän paljon pyyntilupia vesistöihin, joissa tarvitaan poistokalastusta. Samaan aikaan tulisi edistää mm. saaliin käsittelymahdollisuuksia esim. biokaasulaitosten muodossa. 5. Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien muutokset kuulemiskierroksen jälkeen Juho Kotanen esitteli tilannekatsauksen. Todettiin, että johtuen valtakunnallisista aikatauluista, toden teolla vesienhoitosuunnitelman päivitystyötä päästään tekemään vasta jälkeen. Valtakunnallisen mallirungon perusteella yleisiä tekstejä on tarkistettu ja yhdenmukaistettu (YM, MMM, SYKE, LUKE jne. toimesta) kuulemispalautteen ja direktiivin vaatimusten perusteella. Tekstin ulkoasua yritetty selventää mm. sinisin infolaatikoin. VHS:ssä on uusia karttoja ja taulukoita sekä muokkauksia tehdään lähes kaikkiin kuulemisversiossa oleviin. Päivityksiä tehdään mm. vesiin vaikuttaviin uusiin merkittäviin hankkeisiin (YVAn vaativat hankkeet). 3
4 Vesienhoitoalueen seurantaohjelmassa (ei kuulemisversiossa) kuvataan nykyisessä luokittelussa käytetty seurantaohjelma sekä kuvataan tulevaa ohjelmaa. Pinta- ja pohjavesien tila päivitetään kuulemisaineistoon nähden. Todettiin, että pintavesien ekologinen tila ja pohjavesien määrällinen ja kemiallinen tila maakunnan alueella ovat lähestulkoon muuttumattomia kuulemisaineistoon nähden. Uutena karttana on pintavesien ekologisessa tilassa tapahtuneen muutoksen syy ensimmäisen suunnittelukierroksen luokitteluun verrattuna eli onko muutos todellinen vai riippuuko luokan muuttuminen uudesta seuranta-aineistosta tai vaikkapa vesimuodostuman pintavesityypin muuttumisesta. Kemiallisessa tilassa on tekstien osalta paljon muutoksia kuulemisaineistoon nähden. Merkittävimpänä muutoksena on kolme karttaa, jotka korvaavat aiemman yhden: vaaralliset ja haitalliset aineet, kemiallinen tila Elohopean laatunormi (mitattu sekä arvioitu) Muiden haitallisten aineiden kuin elohopean laatunormi Todettiin, että aihepiiri on hyvin vaativa selittää kansalaiselle erityisesti elohopean osalta. Tietyt pintavesityypit ovat automaattisesti huonossa tilassa kansallisen päätöksen perusteella (taustalla mitatut laatunormin ylitykset ko. pintavesityypeissä). Mukana on myös kemiallisen tilan harmonisointi esim. Ruotsin kanssa. Etelä-Savossa ainoastaan Yövedellä elohopean laatunormi on ylittynyt ja muodostuma on huonossa kemiallisessa tilassa. Kalan syöntisuositusten raja-arvot eivät ylity maakunnan vesissä. Edellä mainitut asiat tulisi selittää riittävän kansantajuisesti suunnitelmissa ja ohjelmissa. Todettiin, että Vesikartta: tullaan päivittämään suunnitelmien ja ohjelmien julkaisun yhteydessä. Karttapalvelu sisältää keskeiset vesienhoidon kartat koko Suomesta sisältäen mm. pinta- ja pohjavesien luokittelut ja taustakartat. Ensimmäisen kauden toimenpiteiden toteutumistilanne päivitetään yleisellä tasolla. Toimenpideteksteissä huomioidaan kuulemispalaute ja valtakunnallisten sektoritiimien ohjeistukset. Maatalouden ns. perustoimenpiteiden kustannukset saadaan keskitetysti syyskuun aikana. Maataloudessa on lisätty kasvinsuojeluaineiden vähentämistoimenpiteen (sisältää luomutilat) tiedot. Metsätaloudessa on huomioitu mm. PuruvesiLife-hankkeen toimenpidemäärät ja toimenpiteitä hieman jaoteltu uudelleen metsätalouden painopistealueilla (karkea asiantuntija-arvio), toimenpidemäärät eivät juurikaan muuttuneet kuulemisaineistoon. Kunnostuksissa on huomioitu uusimmat tiedot; järvikunnostushankkeissa ei juurikaan ole muutosta, virtavesikunnostuksissa ja kalatiehankkeissa on joitakin yksityiskohtia muutettu. VHS:ään lisätään koosteet Vuoksen vesienhoitoalueen ja Lappeenrannan pohjavesialueiden kyselytutkimuksista. Ympäristötavoitteiden saavuttamista koskevat tekstit ja tilastot päivitetään. VHS-paperiin lisätään keskeinen kuulemispalaute ja sen huomioon ottaminen. Todettiin, että vielä avoimia asioita ovat pintavesien ns. riskinarvioinnin sekä pintavesiin kohdistuvien merkittävien paineiden kuvaus suunnitelmissa. Erityisalueissa on vielä keskeneräisyyksiä talousveden ottoalueista, suojelualueista (erityisesti pohjavesimuodostumat, jotka ylläpitävät natura-alueita) sekä EU-uimarantojen osalta. Viimeksi mainituista todettiin, että niissä tullaan käyttämään v tietoja. Uimavesiluokkia ei kaikkien osalta ole käytettävissä näytepuutteiden vuoksi. 4
5 Todettiin, että yhteistyöryhmille lähetetään tutustuttavaksi sekä VHA1:n että VHA2:n vesienhoitosuunnitelmaluonnokset lokakuun puolivälin tuntumassa. 6. Vesienhoidon suunnitteluprosessin kehittäminen jatkossa, valtakunnallinen katsaus Pertti Manninen esitteli asiaa. Valtakunnallisena työnä on mietitty kuinka suunnitteluprosessia voitaisiin kehittää jatkossa. Vaikuttavia tekijöitä ovat mm. Prosessien keventäminen työtä säästävät ratkaisut Tietojärjestelmien kehittäminen Miten asiakirjat ohjaavat ELYjen toimintaa? Mikä on aluehallinnon rakenne 3. vesienhoitokierroksella? Painopiste vesienhoidon toteutukseen Asiakasnäkökulma mitä odotetaan toteutukselta VPD:n tarkistus 2019 vaikuttaa Mitkä ratkaisut ovat toimineet hyvin ja mitkä eivät? Varautuminen resurssivähennyksiin Vesien- ja merenhoidon yhteistyö Työssä huomioitavia asioita ovat mm: Keskittyminen tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja toteutukseen Keskitetty valmistelu, rungot, yhteiset tekstit, minkälaisia asiakirjoja? Kuulemiset vesienhoitoalueilla ELY tason sijaan? Hyvien kokemusten kokoaminen, pilotointi Toteutuksen edistäminen. Sidosryhmiä saatava toteutukseen Työn organisointi, työnjako Verkkosivujen kehittäminen EU-tiedon parempi välittäminen ELYihin Tehtävien karsiminen (valtakunnallinen toteutusohjelma, valtakunnallinen yhteenveto) Reunaehtoja kehittämiselle ovat: Toimenpideohjelmiin ja niiden toteutukseen kiinnitettävä enemmän huomiota Suunnittelulle ja ohjeistukselle on olemassa hyvä pohja Suunnitteluun käytettävät resurssit vähenevät Vesipuitedirektiiviä tullaan tarkistamaan vuonna 2019 Suunnittelun tulee tähdätä siihen, että Suomen vesissä savutetaan hyvä tila mahdollisimman pian Toimenpiteiden suunnittelu hyvän tilan saavuttamiseksi tulee nojata luotettavaan tietoperustaan Sitouttaminen edellyttää paljon yhteistyötä Jo aloitettuja vesienhoidon kehittämishankkeita ovat Vesien- ja merenhoidon palvelut ELYjen yhtenä ydintehtävänä On perustettu toimintamalliryhmä, joka keskittyy palveluiden asiakasnäkökulmaan ja keskeisten palveluiden tuottamiseen: vesien tilan arviointi 5
6 vesien- ja merenhoitosuunnitelmat toimenpide-ohjelmat rahoitus- ja asiantuntijapalvelut ohjaus, neuvonta, raportointi ja viestintä Muista hankkeista todettiin, että seurantojen valtakunnallinen kehittämistyö on käynnissä. Tiedonhallinnan kehittämisessä on laadittu rahoitussuunnitelma vuosille Hanke tähtää digitalisaatioon (tieto paremmin myös kansalaisten käytettävissä) sekä vanhojen tietojärjestelmien uusimiseen. Vesien- ja merenhoidon mallitiekartta on pidemmän aikavälin suunnitelma, jossa erilaiset mallit tukevat nykyistä paremmin vesienhoidon suunnittelua ja toteutusta. Vesien- ja merenhoidon viestintää kehitetään erillisessä hankkeessa. 7. Katsaus toimenpiteiden toteutukseen Etelä-Savossa sekä vesienhoitoon liittyvät projektit JJR-seutu Maatalouden vesienhoidon yleissuunnitelmaa on tehty Joroisselän alueella ja työssä on selvitetty mm. kosteikkopaikkoja ja priorisoitu niitä. Valvatukselle on tehty kosteikkojen yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmaa tehdään syksyllä mm. Kolman ja Jokijärven alueelle. LUMO-maatalouden yleissuunnitelmatyö on käynnissä alueella. Siinä on mukana n tilaa. Maastotyöt valmistuvat syys-lokakuussa Tällä hetkellä Joroisten alueella on suunnittelussa 4 kosteikkoa. Poistokalastusta tehdään Joroisselällä v suunnitelman mukaisesti. Tänä vuonna saatiin vesialueelta poistettua kalaa n. 19 tonnia. Kaitaisten alueella on metsätalouden vesiensuojelun toteutuskohde KEMERAlla (Metsäkeskus). Todettiin, että osakaskuntien yhdistäminen ei alueella ole tiettävästi edennyt. Mikäli Etelä-Savoa koskeva hanke osakaskuntien yhdistämiseksi saa rahoituksen, Joroisten seutu on yhtenä kohteena. Kalatalouden kohteista todettiin, että Liunan voimalapadon alapuoliset kosket (4kpl) on kunnostettu v Enojoen osalta Kolkonjoki- Enojoki- alueella useita koskia ja nivaalueita on tarkoitus kunnostaa vuosina Suunnittelu on käynnissä. Suihkolanjoen useita koskia ja niva-alueita on kunnostusohjelmassa vuosille Joroisvirrassa sijaitsevan Liunan voimalaitoksen kalatiehanke on vireillä. Voimalan kanssa on käyty neuvotteluja asiasta. Voimalan omistaja on vaihtunut ja neuvottelut on käytännössä pitänyt aloittaa uudestaan. Todettiin myös, että organisaatiouudistuksen myötä Hannu Salo Pohjois-Savon ELY-keskuksesta (toimipiste Pirkanmaan ELYssä) vastaa nykyisin Etelä-Savoa koskevista virtavesikunnostuksista. Rantasalmien osalta todettiin, että Pienellä ja Suurella Raudanvedellä on tehty useampia kosteikkosuunnitelmia. Yksi niistä on menossa toteutukseen. Lisäksi todettiin, että pohjavesiryhmä aloitti toimintansa syyskuun alussa. Ryhmässä käsitellään Rantasalmen-Juvan ja Sulkavan pohjavesialueet. Tällä hetkellä on keskitytty Rantasalmen Ruutananharjun pv-alueelle. 6
7 Kyyveden alue Uusi toimintaryhmä (johtoryhmä) on perustettu vuonna Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 on laadittu ja se löytyy Kyyveden vesienhoidon toimintaryhmän nettisivuilta ( Tänä vuonna on tehty koe- ja poistokalastusta Kyyveden alueella. Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnittelua tullaan tekemään Kyyveden pohjoisilla valuma-alueilla. Maatalouden kosteikkojen suunnittelua on tehty Kyyveden pohjoisosassa. Pieksämäen seutu Pieksämäen seudulla toteutetaan vesienhoitosuunnitelmaa, toimenpideohjelmaa sekä toimintaohjelmaa. Pohjaveden osalta isoin asia on Naarajärven pohjavesialue (mm. torjuntaaineita). Naarajärven pohjavesialueen rakenneselvitys ja virtausmalli ovat valmistuneet. Vuonna 2015 selvitetään pohjaveden puhdistamisen vastuutahoja. Pintavesien osalta merkittäviä kohteita ovat: Pieksäjärvi, Niskajärven yläpuolinen alue, Jäppilän lammet sekä Virtasalmen Etelä- ja Pohjois-Virmas. Kohteissa tullaan tekemään metsätalouden yleissuunnittelua, poistokalastuksia ja koekalastuksia. Pieksämäellä toimii erikseen pinta- ja pohjavesiryhmät, jotka kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa. Todettiin, että vuonna 2014 laaditussa Pieksämäen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on jo otettu huomioon vesienhoidon suunnittelu, kosteikot, niitot, hoitokalastukset ja osakaskuntien yhdistämisasiat. Mikkelin seutu Mikkelin seudulla Mikkelin alapuolisella Saimaalla tehtiin poistokalastus rysäpyyntinä keväällä Kohteena on vesialue Siikasalmeen saakka. Kevään saalis tuotti 57 tonnin saaliin, josta särkikaloja oli yli 90 %. Rehevöitymisen seurauksena särkikalakanta on paisunut jo niin suureksi, etteivät petokalat pysty enää pitämään sitä kurissa. Suurimmat saaliit saatiin Annilanselältä (16 t) ja Kyyhkylänselältä (14 t). Hanke on 3-vuotinen ( ), mahd. hoitokalastusta tarvitaan tästä eteenpäinkin.. Saalistavoite on yht. 155 t kolmen vuoden aikana. Kustannukset ovat yhteensä Kustannukset maksetaan jätevedenpuhd. kalatalousmaksuista, Mikkelin kaupungin, ELYn sekä Mikkelin kalastusalueen toimesta. Rae-hankkeessa tehtiin kosteikkosuunnitelmia Pikku-Surnulle. Maataloudessa on haussa ProAgrian Ravinnepiika-hanke, joka toteutuessaan edistäisi vesiensuojelua mm. Mikkelin alapuolisella Saimaalla erityisesti Visulahden suunnalla. 5-tien parantamishankkeessa on huomioitu hulevesien hallinta ja muutenkin kaupunkialueella huomioidaan hulevedet jatkossa entistä paremmin. Veturintallinlahden kosteikko on otettu käyntiin 4/2015. Tähän kosteikkoon ohjataan Nuijamiesten kaupunginsassa muodostuvat 50 ha hulevedet. Lokkikosteikosta vesi ohjataan jätevedenpuhdistamon lampeen ja sitä kautta Saimaaseen. Lokkikosteikkoon ohjataan myös VT5-alueen hulevesiä. 7
8 Uuden jätevedenpuhdistamon rahoituskuviot ovat selvillä ja rakentaminen on alkamassa Metsä-Sairilassa. Laitoksen arvioidaan valmistuvan Kaikkiaan kustannukset ovat n. 40 miljoonaa euroa. Tyypiltään puhdistamo on ns. kalvobioreaktori (kalvosuodatus), jonka puhdistustuloksista odotetaan erittäin hyviä. Puhdistamon kuormitus suurin piirtein puolittuisi nykyisestä. Pitoisuuksiltaan lähtevä jätevesi vastaisi jo suurin piirtein normaalin hajakuormitusalueen ojavesiä. Mitoituksessa on lähdetty ainakin siitä, että Anttolan ja Ristiinan jätevedet voitaisiin ohjata Metsä-Sairilaan. Lisäksi todettiin, että mikäli hajajätevesiasetus tulisi täytäntöön, saataisiin noin 700 kg vuodessa fosforia pois vähennettyä nykytasosta. Hanhijärven valuma-alueella on tekeillä kuormitusselvitys, jonka arvioidaan valmistuvan v Valuma-alueella lähinnä hajakuormituksen (maa- ja metsätalous ja haja-asutus) toimenpiteet voisivat olla ratkaisuja ongelmiin. Puulan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman ja vesienhoidon suunnitelman yhdistäminen hankeraportti on valmistunut. Toimintaryhmä perustetaan toimintaryhmä edistämään toimenpiteiden toteutusta, ensimmäinen palaveri on suunniteltu syyskaudelle Uuden kalastuslain mukaiset kalatalousalueet ovat mahdollisesti tulossa noin vuonna Tämän jälkeen kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat päivitetään uuden lainsäädännön mukaisesti. Puulalla on tehty tästä malli, jota voinee soveltaa uusille kalatalousalueille. Virtavesien osalta todettiin, että Voikosken kalatien osalta asia on mutkistunut, koska yhtiö katsoo, että sen tavoitteet lupaehtojen määrittelyssä eivät toteutuneet. Kalatiellä on AVIn myöntämä lupa. Mikkelin pohjavesien 1. yhteistyöryhmän kokous pidettiin keväällä. Tavoitteena on erityisesti pohjavesien suojelusuunnitelmien toteutus ja toteutusseurannan järjestäminen. Savonlinnan seutu Pääosa pintavesiä koskevista toimenpiteistä on keskitetty Puruveden Life-hankkeeseen, joka on ollut ns. revisio-vaiheessa. Hankkeessa keskitytään erityisesti metsätalouden eroosiontorjuntaan ja vesiensuojelurakenteisiin sekä jossain määrin järvikunnostuksiin. Varsinainen työ alkaa mahdollisesti v. 2015/ 2016 vaihteessa. Yksi kunnostettava kohde tulisi olemaan Kerimäen kirkkoranta. Alueelta on tehty mm. luontoselvityksiä. Todettiin, että suunnittelussa ja toteutuksessa kannattaa huomioida, että vesiluvan mukaisissa asioissa tullee monin paikoin viivettä ennen kuin luvat ovat lainvoimaisia.. Todettiin, että pohjavesikartoituksia on tehty mm. Punkaharjulla ja Kerimäellä. Pohdittiin, että onko seudulta löytymässä riittävää määrää pohjavettä käytettäväksi. Nykyisin Savonlinna ottaa vettä Saimaasta (n. 90 % käyttämästään vedestä). Pohjaveden löytäminen alueella on sikäli tärkeää. Savonlinnan seudulla on perustettu pohjavesien suojelusuunnitelmien toimeenpanon seurantaryhmä viime vuonna. Punkasalmella on tehty riskialueen (torjunta-aineet) näytteenottoa. Pitoisuuksia on seurattu ja on todettu, että useissa havaintoputkessa on samoja torjunta-aineita mitä on havaittu myös vedenottamolla. Tämä antaisi viitteitä, että alueella on 8
9 useita päästölähteitä. Torjunta-aineita poistetaan aktiivihiilisuodatuksella. Punkasalmella on tärkeää laatia rakenne- ja virtausmalli. 8. Muut asiat Käytiin vielä lyhyesti läpi SisävesiLife-hanketta Puruvedellä sekä Monitor 2020-hanketta. Todettiin myös osakaskuntien yhdistämishanke, jonka haku on vireillä. Todettiin, että kalastusalueilla on hankkeeseen ollut kiinnostusta. Hankkeeseen haetaan rahoitusta mm kunnilta. Hanke nähdään yleisesti maakunnassa tärkeänä ja sille on tilausta mm. vesienhoidossa. Saimaannorpasta ja kalastuksesta on laadittu kansalaiskysely. Norpan suojelemiseksi tehdyt asetukset ovat päättymässä. MMM arvioi mm. kyselyn tulosten perusteella jatkokuvioita. Kysely löytyy maakuntaliiton kotisivuilta Kyselyyn on jo saatu vastauksia suhteellisen paljon. 9. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraavan kokouksen ajankohtaa ei päätetty, koska kyseessä oli tämän yhteistyöryhmän viimeinen kokoontuminen. Ryhmän toimintakausi päättyy. Seuraava ryhmä nimetään kuudeksi vuodeksi. Etelä-Savon ELY tekee esityksen uuden ryhmän kokoonpanoksi viimeistään v alussa. Todettiin, että myös puheenjohtaja tulee vaihtumaan. Puheenjohtaja kiitti ryhmän toiminnasta. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Jorma Tiitinen puheenjohtaja Juho Kotanen sihteeri 9
10 Jakelu: Anne-Kaarina Lyytinen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Hannu Ripatti, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Antti Tiihonen, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Jari Hyvärinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Anu Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Irma Kolari, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Leskelä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Pitkonen, Itä-Savon kuntayhtymä Aune Kupiainen, Itä-Savon kuntayhtymä Arto Vilén, Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut Eila Puhakainen, Järvi-Suomen kylät ry Tuula Eloranta, Järvi-Suomen kylät ry Hanna Eklund, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Jari Hassinen, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Hanna Luukkonen, INFRA ry Kalevi Kaipia, INFRA ry Heikki Tanskanen, Mikkelin seutu Seppo Ruhanen, Mikkelin seutu Heli Kivisaari, Turveteollisuusliitto/VAPO Heikki Torpström, Turveteollisuusliitto/VAPO Reijo Turkki, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Jani Koski, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY, kalatalous Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY, kalatalous Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY, maaseutuelinkeinot Kaija Siikavirta, Etelä-Savon ELY, maaseutuelinkeinot Mika Ahola, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Juha Lohjala, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Kari Mielikäinen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Leo Laukkanen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Leena Lahdenvesi-Korhonen, ProAgria Etelä-Savo, maaseutukeskus Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto Marko Tanttu, Etelä-Savon maakuntaliitto Merja Koivula-Laukka, JJR-kunnat Pekka Sorjonen, JJR-kunnat Pena Saukkonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys Päivi Kurki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pentti Seuri, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Rauno Jaatinen, Etelä-Savon kalatalouskeskus Yrjö Snellman, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Riitta Lunti, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Seppo Ollikainen, Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo Pekka Häkkinen, Pieksämäen seutu Tapani Mähönen, Pieksämäki seutu Vesa Kallio, MTK Etelä-Savo Miia Ikonen, MTK Etelä-Savo Kalevi Puukko, Etelä-Savon kalastusalueet Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY Anne Petäjä-Ronkainen, Etelä-Savon ELY Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY Teemu Tuovinen, Etelä-Savon ELY Pekka Sojakka, Etelä-Savon ELY Vesa Rautio, Etelä-Savon ELY 10
Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY
Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä 19.3.2015 Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Joroinen-Rantasalmi, toimintasuunnitelma vers 4.3.2015 Vuonna 2014 suunnittelua jatkettin Joroisselän valuma-alueella Kohteena
LisätiedotYleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus
Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset
LisätiedotPertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2017 8.11.2017 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet
LisätiedotJoroisten vedet Joroisten vesienhoitotilaisuudet P.Manninen/ Etelä-Savon ELY- keskus
Joroisten vedet 2016 Joroisten vesienhoitotilaisuudet 17.11.2016 P.Manninen/ Etelä-Savon ELY- keskus Joroisten vesienhoito Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuksen edistäminen Vuoksen vesienhoitoalue
LisätiedotJakelussa mainituille VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS.
1 Jakelussa mainituille 15.1.2015 Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA Aika: Tiistai 13.1.2015 klo 13.00 16.00 Paikka: Videoneuvottelu
LisätiedotToiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla
Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Vesienhoidon yleisötilaisuus Joroinen 30.10.2014 Joroisselän kunnostustarve ja aikaisemmat selvitykset Joroisselän
LisätiedotVesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotPIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO
PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO KUTSU KOKOUKSEEN Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet ) kokous pidetään Pieksämäellä 11.12.2014 klo 15.00 16.30 Kokouspaikka Kanttila, osoite: Vilhulantie
LisätiedotJoroisselän alueen toiminta 12/2011
Joroisselän alueen toiminta 12/2011 - mitä on tehty Joroisselän ja Joroisvirran veden laadun ja ympäristön monimuotoisuuden parantamiseksi? - mitä on tällä hetkellä suunnittellla? Joroisselän ja valuma-alueen
LisätiedotPoissa: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen
1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2012 Aika: Tiistai 20.11.2012
LisätiedotVesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito
Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa
LisätiedotEtelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2015
Etelä-Savo Pöytäkirja 27.5.2015 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2015 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: 16.4.2015 klo. 10.00 12.35 Läsnä: Pertti Manninen Esa
Lisätiedot03.12.2015. Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä
Etelä-Savo Mikkeli 03.12.2015 Dnro ESAELY/1237/2014 Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä KUULUTUS Valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan 3.12.2015 vesienhoitoalueiden
LisätiedotTämä kuulutus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat nähtävillä sähköisesti myös verkko-osoitteessa
Etelä-Savo Mikkeli 29.09.2014 Dnro ESAELY/1237/2014 KUULUTUS Vesien tila hyväksi yhdessä kuuleminen ehdotuksesta Vuoksen ja Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille
LisätiedotJakelussa mainituille VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS.
1 Jakelussa mainituille 6.4.2016 Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA Aika: Tiistai 5.4.2016 klo 13.00 15.00 Paikka: Videoneuvottelu
LisätiedotEtelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2010
Etelä-Savo Pöytäkirja 22.6.2010 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2010 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli, Pyöreä kokoustila Aika: 8.6.2010 klo. 12.00 15.40 Läsnä:
LisätiedotMuistio Kyyvesi kuntoon -hankkeen työnyrkin kokouksesta
Muistio Kyyvesi kuntoon -hankkeen työnyrkin kokouksesta Aika : 20.02.2015 alkaen klo 12.00 (14.30 tavoitteellinen lopetusaika) Paikka: nh. PUULA (2 krs.), Jääkärinkatu 14, MIKKELI Asialista 1. Avaus Puheenjohtaja
LisätiedotJakelussa mainituille
1 Jakelussa mainituille 16.6.2014 Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2014 Aika: Keskiviikko
LisätiedotVesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus
Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Hämeen ELY-keskus Vesienhoitosuunnitelmat 2016-2021 Hyväksytty valtioneuvostossa 3.12.2015 Astuivat voimaan 2016 ja ohjaavat vesienhoidon toteutusta Löytyvät osoitteesta
LisätiedotPoissa: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen
1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2011 Aika: Maanantai 10.10.2011
LisätiedotLäsnä: Jari Mutanen, pj. Pohjois-Savon ELY-keskus. Poissa: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus
1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2013 Aika: Keskiviikko 16.10.2013
LisätiedotEtelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja
LisätiedotJakelussa mainituille VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS.
1 Jakelussa mainituille 27.1.2017 Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA Aika: Torstai 27.1.2017 klo 9.00 12.00 Paikka: Videoneuvottelu
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi
Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna 2018 Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 9.5.2018 Visa Niittyniemi Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille
LisätiedotEtelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2014
Etelä-Savo Pöytäkirja 11.7.2014 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2014 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: 22.5.2014 klo. 10.00 13.30 Läsnä: Jorma Tiitinen /
LisätiedotPieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet) kokous Pieksämäellä alkaen klo 13.00
PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO MUISTIO KOKOUKSESTA Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet) kokous Pieksämäellä 25.3.2014 alkaen klo 13.00 Kokouspaikka Kanttila, osoite: Vilhulantie 5,
Lisätiedot1. Kokouksen avaus - Puheenjohtaja Veli Manninen toivotti osanottajat tervetulleiksi ja avasi kokouksen.
Muistio Kyyvesi kuntoon hankkeen toimintaryhmän kokouksesta Aika: 23.03.2011klo 13.00 alkaen Paikka: Sanomalehti Länsi-Savon kokoustila, Teollisuuskatu 2-6 Mikkeli (2.krs) Asialista 1. Kokouksen avaus
LisätiedotEtelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2012
Etelä-Savo Pöytäkirja 1.6.2012 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2012 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: 11.4.2012 klo. 10.00 14.50 Läsnä: Jorma Tiitinen / Etelä-Savon
LisätiedotMaakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta
Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta Maakuntaliitot -maankäytön suunnittelu -aluekehitys Maakunnat (18 kpl) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Aluehallintovirastot
LisätiedotJoroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY
Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä 24.11.2015 Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Vesienhoidon suunnittelu, vesienhoitokaudet Suunnittelu ja kuuleminen Suunnittelu ja kuuleminen Suunnittelu ja kuuleminen
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät , organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.
Vesien- ja merenhoidon tehtävät 2016-18, organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.2017 Taina Ihaksi Vesienhoidon vaiheet Mauri Karonen 2 Suunnitelmat
LisätiedotEtelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 3/2014
Etelä-Savo Pöytäkirja 14.10.2014 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 3/2014 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: 9.10.2014 klo. 10.00 14.10 Läsnä: Pertti Manninen
LisätiedotVesienhoidon kuulemispalaute
Vesienhoidon kuulemispalaute Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Anna Bonde Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.5.2015 Kuulemispalaute, yhteenveto Vesienhoidon
LisätiedotPirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 21.9.2017 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Pohjavesien keskeiset kysymykset ja
LisätiedotPertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 2/
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 2/2017 9.8.2017 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 2/2017 Ominaispiirteet
LisätiedotMikkelin pohjavesialueet & pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat
Mikkelin pohjavesialueet & pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Geologi Anne Petäjä-Ronkainen Etelä-Savon ELY-keskus Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä 22.4.2015 Näkyvä vesi on jäävuoren huippu
LisätiedotKalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019
Kalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019 Etelä-Savon kalastusaluepäivä 7.2.2018 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Kalatalousalueiden rajat karttapalvelussa
LisätiedotMIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2014 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta
MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2014 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantai 3.10.2014 klo 13.00 16.00 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Lisätietoja:
LisätiedotJoroisten vedet Joroisten vesienhoidon toimintaryhmän kokous
Joroisten vedet 2016 Joroisten vesienhoidon toimintaryhmän kokous 15.3.2016 Vesienhoidon suunnittelu lyhyt tilannekatsaus Vesienhoidon suunnittelu, vesienhoitokaudet Suunnittelu ja kuuleminen Suunnittelu
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotVesienhoito Joroisissa
Vesienhoito Joroisissa ProJoroisselkä- yhdistyksen yleisötilaisuus 24.11.2015 Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Vesienhoidon suunnittelu, vesienhoitokaudet Suunnittelu ja kuuleminen Suunnittelu ja kuuleminen
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotVesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus
Vesienhoito hallinnonuudistuksessa Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä 23.5.2018 Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus 1 2 14 000 htv Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen vuosibudjetit yhteensä noin 1 200 000 000 euroa
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA
Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2016 1 Kokousaika kello 9:30 11.30 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, Mikkeli, nh TUPA Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Edellisen kokouksen
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, nh. Pyöreätorni, Mikkeli
Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika 6.2.2017 kello 13:00-16:00 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, nh. Pyöreätorni, Mikkeli Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden
Lisätiedotympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen keskeisistä kysymyksistä
Helsinki UUDELY/9/07.04/2012 15.6.2012 Liitteet 1 kpl Jakelussa mainitut Viite: Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä Lausuntopyyntö vesienhoidon suunnittelun
LisätiedotNeuvottelukunnan toiminta ja yhteistyösopimuksen esittely
Neuvottelukunnan toiminta ja yhteistyösopimuksen esittely Heidi Heino, yksikön päällikkö Pirkanmaan ELY-keskus 12.12.2018 Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta Valtakunnallisesti ainutkertainen
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, MIKKELI, NH Pyöreä torni
Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika 20.12.2017 kello 13:00-15:30 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, 50100 MIKKELI, NH Pyöreä torni Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden
LisätiedotPoistokalastuksen suunnittelu Kyyveden valuma-alueen pohjoisosalla
Diaarinumero ESAELY/175/07.00/2012 MIKKELI 1.10.2014 Poistokalastuksen suunnittelu Kyyveden valuma-alueen pohjoisosalla Toimintasuunnitelma 2014-2016 Yleistä Vesienhoitoa toteutetaan pääasiassa Etelä-Savossa
LisätiedotEtelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2013
Etelä-Savo Pöytäkirja 11.10.2013 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2013 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: 3.10.2013 klo. 10.00 14.05 Läsnä: Jorma Tiitinen /
LisätiedotPIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO
PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO KOKOUS KUTSU Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet + pohjavedet) kokous pidetään Pieksämäellä 12.12.2013 klo 09.00 11.30 Kokouspaikka Kanttila, kokoustila
LisätiedotLäsnä: Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen
1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN VESIENHOITOALUEEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS. PÖYTÄKIRJA VHA1 ja VHA2 ohjausryhmät, kokous 2/2010 Aika: Torstai 18.11.2010
LisätiedotPuheenjohtaja Tapani Mähönen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja avasi kokouksen.
PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO Muistio Pieksämäen seudun vesienhoidon toimintaryhmän (pintavedet) kokouksesta Aika ja paikka: 7.2.2013 alkaen klo 09.00. Kanttila, kokoushuone 1, osoite: Vilhulantie 5, 76850
LisätiedotVesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY
Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto
LisätiedotVesienhoito Joroisissa
Vesienhoito Joroisissa ProJoroisselkä- yhdistyksen yleisötilaisuus 24.11.2015 Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Vesienhoidon suunnittelu, vesienhoitokaudet Suunnittelu ja kuuleminen Suunnittelu ja kuuleminen
LisätiedotUudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset
Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus, 7.2.2017 Vesien tilan parantamiseen liittyvät avustukset ELY-keskus voi myöntää ympäristöministeriön hallinnonalan
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesiyksikkö Nykytoiminnan kuvaus VARELY Vesiyksikkö / Mirja Koskinen 14022017 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue johtaja Risto Timonen Alueiden
LisätiedotAika: alkaen klo Paikka: Pieksämäki Kanttila, kokoushuone 3, osoite: Vilhulantie 5, NAARAJÄRVI
PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO MUISTIO PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOIDON TOIMINTARYHMÄN (PINTAVEDET) KOKOUKSESTA Aika: 3.7.2013 alkaen klo 09.30 Paikka: Pieksämäki Kanttila, kokoushuone 3, osoite: Vilhulantie
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
LisätiedotMIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2017 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta
MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 3/2017 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantaina 15.9.2017 klo 13 14.35 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuoneenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone, 2. krs Paikalla:
LisätiedotVESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA
PÖYTÄKIRJA VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA KOKOUS 3/2018 Joroisten toimintaryhmä, kunnanvirasto/lentokenttä 17.12.2018 alkaen klo 9.30 Kokouksen järjestäytyminen. Petri Miettinen Joroisten
LisätiedotAika : alkaen klo Paikka: Ympäristötalo, neuvotteluhuone Pyöreä torni. Jääkärinkatu 14, MIKKELI
Muistio Kyyvesi kuntoon työnyrkin kokouksesta Aika : 06.11.2014 alkaen klo 13.00 Paikka: Ympäristötalo, neuvotteluhuone Pyöreä torni. Jääkärinkatu 14, MIKKELI Asialista 1. Avaus Puheenjohtaja Veli Manninen
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/ Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, nh Piällysmies
Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2016 1 Kokousaika kello 12:00 14:00 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, nh Piällysmies Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Maakuntauudistuksen
LisätiedotKyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta 2011. Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa
Etelä-Savo Etelä-Etelä-Savo Kyyvesi kuntoon hanke Toimintakertomus vuodelta 2011 Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemän (7) vesienhoitosuunnitelmaa
LisätiedotVESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA
VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 3/ Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, Piällysmies
Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 3/2017 1 Kokousaika kello 12:00 14.10 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, Piällysmies Asialista: 1 Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA kello 12:00-16:00 (11:00-12:00 omakustanteinen lounasmahdollisuus)
Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika Kokouspaikka 27.4.2017 kello 12:00-16:00 (11:00-12:00 omakustanteinen lounasmahdollisuus) Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, 50100 MIKKELI, NH Pyöreä
LisätiedotNosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,
Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, 2.2.2017 Suomesta kestävän bio- ja kiertotalouden edelläkävijä Cleantech Biotalous Kiertotalous
LisätiedotPertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2018 17.12.2018 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet
LisätiedotLIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus
LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta
LisätiedotEtelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2014
Etelä-Savo Pöytäkirja 28.4.2014 Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2014 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: 20.2.2014 klo. 10.00 14.10 Läsnä: Jorma Tiitinen /
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO 1
Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO 1 Kokousaika kello 14:00 16:00 Kokouspaikka Partalan kuninkaankartano, Juva Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen 4 3 Maakunta-
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1. Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä
Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika 23.1.2017 kello 13:00-15:30 Kokouspaikka Joroisten kunnanhallituksen kokoushuone, Joroisten lentokenttä Asialista: 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden
LisätiedotSiuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset
Viedään vesistö kohti hyvää tilaa YHDESSÄ! Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Vesienhoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA kello 9:30-11:30 (omakustanteinen lounasmahdollisuus)
Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA 1 Kokousaika Kokouspaikka 18.10.2017 kello 9:30-11:30 (omakustanteinen lounasmahdollisuus) Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, 50100 MIKKELI, NH Pyöreä torni Asialista:
LisätiedotMIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 13.5.2015
MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: keskiviikkona 13.5.2015 klo 14.05 16.00 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Jäsenet:
LisätiedotMaakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta
Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta 1.3.2017 Palvelukyky säilytetään muutoksen aikana sekä uusien maakuntien ja valtion viraston toiminnan alkuvaiheessa.
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 3/ Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, Piällysmies
Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 3/2017 1 Kokousaika kello 12:00 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, Piällysmies Asialista: 1 Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistion
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Täydennykset LAPELY Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausunnot
LisätiedotPuruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta
LisätiedotVESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA. KOKOUS 1/2015 Joroisten toimintaryhmä, kunnanvirasto 19.3.2015 alkaen
PÖYTÄKIRJA VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA KOKOUS 1/2015 Joroisten toimintaryhmä, kunnanvirasto 19.3.2015 alkaen klo 14.00 Kokouksen järjestäytyminen. Petri Miettinen Joroisten kunnasta toimi
LisätiedotAjankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta
Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta - alustus teemaan, kehityssuuntia Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton koulutuspäivät 22.11.2018, Ikaalinen Ari Kangas Ympäristöministeriö Vesienhoito
LisätiedotKuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua
Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan
LisätiedotVESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA
VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Toimintaryhmän kokous 5.2.2013 Tilannekatsaus/ajankohtaiset asiat Suunniteltujen toimenpiteiden toteutuksen edistäminen Enojoen kunnostussuunnitelma-asia Joroisten
LisätiedotOSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN
OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN HYÖDYT MM. KUNNOSTUKSISSA JA KALAKANTOJEN HOIDOSSA Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Mikkeli 3.6.2019 Projektipäällikkö Jouni Kivinen, Metsähallitus 040 157 9561, jouni.kivinen@metsa.fi
LisätiedotHoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen
LisätiedotToimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus. Sini Olin, Suomen ympäristökeskus
Toimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus Sini Olin, Suomen ympäristökeskus Vesienhoidon suunnittelun vaiheet Toimenpiteiden suunnittelun aikataulu Vesienhoidon
LisätiedotPäivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous
Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus
LisätiedotMIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 1/2016 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta
MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 1/2016 sivu 1 Kokoustiedot Aika: perjantaina 18.3.2016 klo 13.00 15.00 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuoneenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone, 2. krs Läsnä:
LisätiedotPalvelukokonaisuuksien sisällöt ja palvelukanavat. Projektiryhmä Pekka Häkkinen
Palvelukokonaisuuksien sisällöt ja palvelukanavat Projektiryhmä 21.3.2017 Pekka Häkkinen 1 15.3.2017 - Pekka Häkkinen Maakunnan palvelukokonaisuudet 2 15.3.2017 - Julkisten palveluiden palvelukanavat Sähköinen
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2017 1
Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2017 1 Kokousaika kello 9:00 11.30 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 10, nh TUPA Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen muistion
LisätiedotJoroisten seudun vesienhoito v
Joroisten seudun vesienhoito v. 2012-2017 Joroisten seudun vesienhoitoryhmä 2017 Kooste: Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus 16.8.2017 Joroisten seudun vesienhoito v. 2012-2017 Yleistä Joroisselän
LisätiedotVESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA. KOKOUS 1/2016 Joroisten toimintaryhmä, kunnanvirasto alkaen
PÖYTÄKIRJA VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA KOKOUS 1/2016 Joroisten toimintaryhmä, kunnanvirasto 15.3.2016 alkaen klo 9.30 Kokouksen järjestäytyminen. Petri Miettinen Joroisten kunnasta toimi
LisätiedotVesistöjen kunnostusstrategian esittely
Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat
LisätiedotTilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu
Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu Valuma-aluetason suunnittelun koulutus 14.11.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon
LisätiedotSisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015
Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 9 1. Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies. Asialista 1. Kokouksen avaus...
Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 9 1 n kokous Kokousaika kello 9-11 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista 1. Kokouksen avaus... 3 2. Asialistan
Lisätiedot