Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2010

Transkriptio

1 Etelä-Savo Pöytäkirja Dnro Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2010 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli, Pyöreä kokoustila Aika: klo Läsnä: Pekka Häkkinen / Etelä-Savon ELY (pj.) Pertti Manninen / Etelä-Savon ELY (siht.) Juho Kotanen / Etelä-Savon ELY (tekninen siht.) Anne Petäjä-Ronkainen / Etelä-Savon ELY Reijo Lähteenmäki / Etelä-Savon ELY Varpu Rajala / Etelä-Savon ELY Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY Pekka Sorjonen, JJR-kunnat Tarja Hämäläinen, Etelä-Savon metsäkeskus Emma Marjamäki, Itä-Suomen aluehallintovirasto Vesa Kallio, MTK Etelä-Savo Hannu Ripatti, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Rauno Jaatinen, ProAgria Etelä-Savo, kalatalouskeskus Päivi Kurki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Leo Laukkanen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Eila Puhakainen, Järvi-Suomen kylät ry Hannu Hämäläinen, ProAgria Etelä-Savo Heikki Tanskanen, Mikkelin seutu Hanna Pasonen, Mikkelin seutu Heikki Rintamäki, Etelä-Savon maakuntaliitto Timo Kauppinen, Pieksämäen seutu Hanna Luukkonen, Infra ry Mika Ahola, Elinkeinoelämän keskusliitto Etelä-Savo 1. Kokouksen avaus Ylijohtaja Pekka Häkkinen toivotti osallistujat tervetulleiksi ja lausui kokouksen avaussanat. Pekka Häkkinen toimi kokouksen puheenjohtajana Jorma Tiitisen estyessä. Sihteerinä toimi Juho Kotanen. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen (Mikkeli ) pöytäkirja hyväksyttiin.. 1

2 Pöytäkirja sijoitetaan Etelä-Savon vesienhoidon Internet -sivulle Yhteistyöryhmät ja osallistuminen alasivulle Valtakunnallinen vesienhoidon tilannekatsaus Pertti Manninen esitteli valtakunnallisen vesienhoidon tilannekatsauksen. Todettiin vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanotilanne ja toisen kauden suunnitteluprosessin ja ohjeiston valmistelu. Myös tulvadirektiivi tullaan sovittamaan yhteen vesienhoidon kanssa mm. kuulemisten osalta. Valtakunnallisen toimeenpanon valmistelu on ollut käynnissä keväästä 2010 saakka ja tällä hetkellä ohjelma on lausuntokierroksella. Vesienhoidon aikataululuonnospaperia kierrätettiin kokouksen jäsenillä. Toisen kierroksen tärkeimpiä aikatauluja ovat mm. vesimuodostumien rajausten tarkistaminen ja tyypittely v loppuun mennessä. Luokittelut tarkistetaan v loppuun mennessä. Seuraavalla kierroksella ensimmäinen ja toinen kuuleminen todennäköisesti yhdistetään ja kuuluttaminen tapahtuu v keväällä. Raportti EU:n toimenpideohjelmien täytäntöönpanosta tulee tehdä 2012 loppuun mennessä. Toimenpideohjelmien ja vesienhoitosuunnitelmien kolmas kuuleminen pidetään näillä näkymin loppuvuodesta 2014 ja valtioneuvoston käsittely joulukuussa Kuulemismenettely tullee olemaan suurin piirtein samantyyppinen kuin edellisellä kierroksella. Todettiin, että kansalaisten osallistumisen toivotaan olevan edellisiä kuulemisia vilkkaampaa. Tämä vaatii kuitenkin huomattavaa työpanosta viranomaistahoilta. 4. Valtakunnallisen vesienhoidon toteutusohjelmaluonnoksen esittely, keskustelu ja jatkotoimenpiteet Pertti Manninen esitteli sähköpostitse YTR:lle lähetetyn vesienhoidon toteutusohjelmaasian. Valtioneuvosto on edellyttänyt, että vesienhoidon toteutusohjelma laaditaan vuonna Ohjelman valmistelu edellyttää laajapohjaista yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Vesienhoidon toteutumisen seurantajärjestelmä valmistellaan kesäkuun 2011 loppuun mennessä (lisää asiasta kohdassa 7). YM:n asettama hankeryhmä on valmistellut toteutusohjelmaa (YM, SYKE, ELY-edustus). Keskusteluja on käyty valtakunnallisten sidosryhmien kanssa. Toimeenpanon kannalta keskeiset ministeriöt ovat osallistuneet toteutusohjelman valmisteluun. Toteutusohjelmaluonnoksesta on pidetty valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus ELYt valmistelevat yhteistyössä YTR:ien kanssa kommentit luonnokseen mennessä. Alueellisia toimia tarkennetaan valtakunnallisen toteutusohjelman pohjalta. Yhteistyönä tehtävän valmistelun pohjalta ELYt sopivat alueellisten toimijoiden kanssa eri tahojen vastuista, toteutuksen aikatauluista ja mahdollisuuksien mukaan rahoituksen järjestämisestä syyskuun 2011 loppuun mennessä. Vesienhoitoa edistetään valtakunnallisella toteutusohjelmalla ja alueellisella toteutuksen organisoinnilla. Toteutusohjelmaluonnos sisältää vesienhoitosuunnitelmien toteutuksen eri sektoreilla, rahoituksen kehittämistarpeet, eri tahojen vastuu toteutuksessa, keskeiset ohjauskeinot ja T&K-tarpeet, toteutuksen seurannan sekä sektorikohtaiset ohjauskeinot. Käytiin läpi kes- 2

3 keiset ohjauskeinot eri sektorien osalta. Esiteltiin myös toimenpiteet v ja (arviot) sekä arvioidut kustannukset ja rahoitus. Monet toimet voidaan toteuttaa jo olemassa olevilla prosesseilla ja hankkeilla (tulosohjaus, ohjeistuksen tarkentaminen, suunnittelukäytäntöjen kehittäminen, lupaprosessien ja - käytäntöjen kehittäminen sekä maankäytön suunnittelu). Osittain tarvitaan julkisen sektorin ja toiminnanharjoittajien lisärahaa. Todettiin, että T&K-toimintaa, ohjausta ja neuvontaa on tarpeen kehittää. Esiteltiin lisätoimenpiteiden kokonaisrahoitustarve sekä arvio julkisen sektorin osuudesta sekä siitä vastaavat ministeriöt. Merkittäviä kustannuksia tulee erityisesti maatalouden ja maaperän happamuuden osalta. Toteutuksen linjauksista todettiin, että eri hallinnonalat kohdistavat omalla toimialallaan käytettävissä olevien talousarvioiden ja valtiontalouden kehysten puitteissa rahoitusta julkisen hallinnon vastuulla oleviin toimenpidekustannuksiin. Toteutuksessa tulee priorisoida toimia, joilla saadaan panostukseen nähden suuri hyöty. Rahoituksessa hyödynnetään eri tukijärjestelmiä sekä kansainvälistä rahoitusta. Rahoitusvajeen kattamiseksi selvitetään uusia innovatiivisia rahoitusmalleja. Toteutusohjelmaluonnoksesta käytiin yhteistyöryhmässä vilkasta keskustelua. Yhteistyöryhmässä nousi keskeisesti esiin huoli vesienhoidon rahoituksesta. Todettiin, että vesistöasiat ovat tulevaisuudessa strategisesti tärkeitä. Vesiensuojeluun varattu budjetti on viime vuosina pienentynyt. Vesienhoitosuunnitelman toteuttamista ajatellen tämä ei ole hyvä suuntaus. Asia tulee viedä maakunnan päättäjille ja muille merkittäville tahoille. Vähintään rahoituksen nykytason turvaaminen tulisi pystyä pitämään yllä maakunnassa. Todettiin, että toteutusohjelma menee valtioneuvoston käsittelyyn ehkä seuraavalle hallituskaudelle. Toivottiin, että ohjelma heijastuisi tulevaan hallitusohjelmaan ja olisi mukana jopa vaalikeskustelussa. Todettiin, että kun valtioneuvoston hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat vuonna 2009, rahasta ei tuolloin juuri puhuttu. Toteutusohjelman tarkoituksena on osoittaa miten toimenpiteitä ja ohjauskeinoja viedään eteenpäin ja miten ne rahoitetaan. Toivottiin, että rahoituskysymyksistä käytäisiin riittävä keskustelu. Paras vaikutus olisi tilanteessa, jossa vaalien jälkeen hallitusohjelman rakentamisen yhteydessä asiakirja heijastuisi hallitusohjelman sisältöön ja sitä kautta vaikuttaisi mm. rahoitukseen. Todettiin, että toteutusohjelmaluonnos on hyvin laadittu mutta yritysmaailman näkökulmasta melko byrokraattinen. Ohjelmassa tulisi olla päävastuutahot sekä alemmat organisaatiot tarkemmin näkyvissä. Todettiin, että luonnoksessa on asetettu paljon painoa virkamiestyölle koskien vastuutahoja. Luonnoksesta kuitenkin puuttuu paljon keskeisiä yhteistyötahoja. Pohdittiin miten yhteistyötahojen ja vastuutahojen toiminta koordinoidaan, jotta tulisi esille käytännön näkemys toimenpiteiden toteuttamiseen liittyvistä näkökohdista. Vesialueiden kunnostuksia koskien vesialueiden omistajien vastuuta ja roolia tulisi korostaa myös toteutusohjelmassa. Jos vesien hyvä tila toteutuu, on tämä erityisesti vesialueen omistajien ja rantakiinteistöjen omistajien etu. Osakaskuntia tulisi kannustaa yhdistymään vesistöaluekohtaisesti tai järvikohtaisesti. Näin voitaisiin saada parhaat tulokset mm. vesistökunnostuksissa. Yhdistämisiä tulisi hieman tukea esim. matkakorvauksin. Nyt osakaskunnat ovat varsin passiivisia maakunnan alueella suurimpia lukuun ottamatta. Todettiin, että Etelä-Savossa on tehty 2000-luvulla yhdistämisiä ja yli 20 % maakunnan vesipinta-alasta on käynyt läpi prosessin. Kyseessä on maksullinen toiminta ja ongelmaksi 3

4 nähtiin erityisesti vähävaraiset osakaskunnat. Lisäksi todettiin osakaskunnissa toimivien ikääntyminen. Jos yhdistymisiä ei tehdä lähitulevaisuudessa, pahimmillaan pienissä osakaskunnissa ei jatkossa löydy enää toimijoita. Vesienhoidon toimenpiteiden toteuttamisessa tarvitaan juridisia organisaatioita, joita ovat mm. kalastusalueet. Tavoitteena on mahdollisimman suurten alueiden muodostaminen (järvikohtaiset tai jopa vesistöaluekohtaiset kalastusalueet). Parhaimmillaan on saatu 30 osakaskuntaa yhteen. Osakaskuntien pintaalan keskiarvona oli ennen 270 ha niillä alueilla, joilla on tehty yhdistymisiä. Nykyisin keskiarvo on noussut yli 1000 hehtaariin. Näillekin alueille tarvittaisiin tosin vielä lisäyhdistämisiä. Todettiin, että mm. Pieksäjärvi ei ole vielä yhdistynyt tarpeeksi suureksi alueeksi. Yleisesti nähtiin lisääntyvänä riskinä mahdollisuuksia pitää yllä nykyistä viemäriverkostoa korkeiden kustannusten takia. Todettiin kustannustehokkuusajattelu vesihuollon kehittämissuunnitelmiin liittyen. Kun siirtoviemäreitä tehdään, tulee samalla painottaa myös hulevesien hallintaa. Tällä säästettäisiin mm. siinä, ettei hulevesiä tarvitsisi pumpata viemäriverkostosta pois suurin kustannuksin. Myös pohjavesinäkökulma tulee ottaa huomioon. Pohjavesialueilla on mittavaa asutusta, joten hulevedet tulisi saada imeytymään maaperään hallitusti etenkin kun monilla pohjavesialueilla on ongelmia määrällisen tilan suhteen. Metsätalouden KEMERA- ja luonnonhoitorahoituksesta todettiin, että ei ole selvää että rahoitus kattaisi koko vesienhoitokauden. KEMERA-lakia ollaan uudistamassa ja luonnonhoitohankkeille on muitakin ottajia, kuten mm. metsien monimuotoisuutta koskevat hankkeet. Viime vuosina KEMERA-rahaa on saatu maakuntaan suunniteltuihin hankkeisiin suhteellisen hyvin. Kuitenkin vaikka rahamäärä säilyisi nykyisellään, on tulossa paineita sen suuntaamisessa muihin hankkeisiin. Lisäksi todettiin, että rahoitusta on toteutusohjelmassa käsitelty sektoreittain, jolloin mm. maa-, metsä- ja haja-asutuksen osalta nähtiin tarpeellisena mahdollisuus yhdistää esim. kosteikkojen rakentamisessa eri rahoituslähteitä. Rahoitusperusteet ovat kosteikkojen osalta tällä hetkellä hyvin erilaisia. Vesienhoitosuunnitelmia valmistellessa käytiin keskusteluja miten sektorikohtaiset kustannukset lasketaan. Metsätaloudesta on jäänyt pois kustannuksia mm. suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen korvaavuudesta maanomistajille. Kustannukset ovat olleet tällöin alimitoitettuja. Metsä- ja maatalous on katsottu keskeiseksi sektoriksi toimenpiteiden toteuttamisessa. Näillä tahoilla on myös resursseja käytössä mm. neuvontajärjestöjen ym. suhteen. Todettiin, että maatalouden osuus on noin 20 % koko toimenpideohjelman toteuttamisen rahapotista. Toteutusohjelma on tehty nykyisen ympäristöohjelman perusteella ja on otaksuttu että uusi ympäristötukijärjestelmä (v jälkeen) on edellisen kaltainen. Todellisuudessa rahoista ja niiden suuntaamisesta tulee olemaan kova kilpailu. Toteutusohjelmaluonnos antaa siten liian hyvän kuvan rahoituksesta. Luonnoksessa viitataan ympäristötukia koskevan uudistukseen mutta siinä saisi olla enemmän tekstiä ns. "pahimmasta skenaariosta" rahoituksen suhteen. Epävarmalla pohjalla ollaan erityisesti siinä, että miten viljelijä sitoutuu ympäristötukeen ja sen vaatimiin toimenpiteisiin. Todettiin, että Etelä-Savon alueella on varsin vähän peltojen suojavyöhykkeitä muuhun maahan verrattuna. Maakunnassa tullaan saavuttamaan esim. kasvipeitteisyysvaatimukset. Todettiin, että tulosneuvotteluissa Maaseutuviraston kanssa on noussut esille mahdollisesti asetettavat määrälliset tulostavoitteet. Mahdollisesti mm. lannan käytön sijoittamiseen liittyen voi tulla hehtaarimääräisiä tavoitelukuja. Keskusteltiin toteutusohjelmassa mainitusta nitraattiasetuksesta ja sen uudistamisesta. Todettiin, että 4

5 kansallisessa lainsäädännössä on todennäköisesti tarkentamisen varaa. Asetuksen tulkinnassa on ilmennyt ristiriitaisuuksia. Muutoksia on ilmeisesti valmisteltu ja asia on lähdössä jatkokäsittelyyn. Turvetuotannon osalta todettiin toteutusohjelmaluonnoksessa mainittu kohta, jossa uusi turvetuotanto tulisi ohjata alueille, joilla tuotannosta on mahdollisimman vähän haittaa. Vastuutahoiksi oli merkitty toiminnanharjoittaja. Yhteistyöryhmässä tuotiin yhtenä näkökohtana esille, että vastuutahona voisivat olla viranomaiset. Nykyisin vastuu nähtiin kohdistuvan paljolti alueella asuville ym. kansalaisille. Myös vanhojen turvetuotantoalueiden ongelmat nähtiin vakavina. Kokouksessa keskusteltiin kansallisesta turvestrategiasta. Työ- ja elinkeinoministeriön ja MMM:n valmistelema turvestrategia valmistunee piakkoin. Strategiassa haetaan mahdollisesti turvetuotannon energiatarvetta ja toisaalta turvetuotannosta aiheutuvaa vesistökuormitusta. Aihe nähtiin varsin ajankohtaisena mm. siksi, että turvetuotannon lupahakemuksia on Etelä-Savossakin vireillä varsin paljon tällä hetkellä. Todettiin, että kun kansallinen strategia on pidemmällä, tulisi organisoida myös maakunnallinen keskustelu aiheesta. Vaikka turveasiaa on käsitelty myös vahvistetussa maakuntakaavassa, lisäkeskustelua tarvitaan. Todettiin, että Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on järjestämässä turvetuotantoa koskevan seminaarin klo 12 alkaen Mikaelissa. Tilaisuus on tarkoitettu kunnan päättäjille, mutta kutsuja lähetetään mm. muille viranomaisille ja kansalaisjärjestöille. Seminaarin voidaan katsoa olevan yksi osa turvetuotannosta käytävää keskustelua. Kalankasvatuksen osalta todettiin, että vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmia laaditaan parhaillaan. Itä-Suomen osalta tämä tulee valmistumaan alkuvuodesta Vesienhoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia käytetään lupa-asioita koskevissa lausunnoissa ja ratkaisuissa. Todettiin ongelmana, että kun esimerkiksi turvetuotantoa koskevia lupia tulee lausunnolle viranomaisille, kyseisiltä valuma-alueilta ei ole useinkaan tarkempaa ja luotettavaa tietoa painetekijöiden jakautumisesta. Vesienhoidon suunnittelussa tulisi tehdä muutamille turvesoita koskeville valuma-alueille tarkempi kuormituslähdekohtainen painetarkastelu. Ympäristölupakäytännöstä todettiin yleisesti, että kansalaiset ovat avainasemassa kuulutusvaiheessa. Tulisi miettiä kansalaisten roolia valitusprosessissa ja mahdollisesti tähän saatavaa tukea. Toteutusohjelmaluonnoksessa korostetaan kansalaisjärjestöjen roolia, joka koettiin kuitenkin nykyisin vaikeaksi. Toteutusohjelmaluonnosta koskevat kommentit pyydetään lähettämään mennessä Juho Kotaselle. ELY lähettää kommentit YM:lle mennessä. 5. Vesienhoidon toimeenpanon tilannekatsaus Etelä-Savossa Reijo Lähteenmäki esitteli vesienhoidon toimenpiteiden täytäntöönpanoa Etelä-Savossa vuodesta 2010 eteenpäin. Todettiin, että tullaan perustamaan viisi seudullista ryhmää. Tarkoituksena on, että hankeryhmillä olisi itsenäinen toimivalta alueilla ja ne tekisivät määräajoin hankesuunnitelmat. Pinta- ja pohjavedet toimivat pääosin samoissa ryhmissä. Esiteltiin asiaa koskeva organisaatiokaavio sekä toiminta- ja kokoamisaikataulu etenemiselle. 5

6 Pieksämäen seudun ja Kyyveden alueen ryhmät on perustettu vuonna Savonlinnan seudun ryhmän aloituskokous pidetään Mikkelin seudun ryhmää valmistellaan, tavoitteena on että ryhmä kokoontuisi ensimmäisen kerran toukokuussa Tämän jälkeen valmistellaan JJR-kuntien ryhmää. Tavoitteena on, että ryhmä olisi koolla alkuvuodesta ELYn resurssit ovat sen verran vähäisiä, että aikataulun tiivistäminen on tuskin mahdollista. Kyyveden alueesta todettiin, että Suovu siistiksi alatyöryhmä on järjestäytynyt viime vuoden lokakuusta asti ja alueella on tehty mm. jo joitakin selvityksiä. Verkkokoekalastukset on tehty. Yksi kosteikkosuunnitelma on juuri valmistunut. Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena olisi tarkoitus tehdä yksi kosteikko. Lisäksi putkipatojärjestelmiä on suunniteltu maa-alueille. Härkäjärven suunnalla on pidetty tupailta ja käytännön toimintaa suunnitellaan. Osakaskunnat (4 kpl) lähtevät tekemään koe- ja hoitokalastusta alueella. Luusniemen alueella on pidetty kylätapahtuma, jossa esiteltiin Kyyveden hanketta. Kyyveden alueella on tekeillä myös selvitys alivedenkorkeuksien nostamisesta. Hoitokalastusrysien valmistamisen kurssi tullaan pitämään v alussa Haukivuorella. Kyyveden kalastusalue maksaisi rysien tarvikkeet ja opetus saataisiin esim. kansalaisopiston kautta. Maatalouden ympäristönsuojeluhankkeessa selvitellään miten vesiensuojelutoimia toteutetaan alueelle. Lähinnä kyseessä tulee Kyyveden itäpuolinen alue. Kyyvesi kuntoon hanketta on esitelty mm. Haukivuoren kotiseutupäivillä, Mikkelin ja Pieksämäen kalamarkkinoilla sekä internetissä. Pieksänjärven kunnostuksessa on käynnissä EU-hanke. Käytössä on euroa ja aikaa kolme vuotta. Anolan kosteikkosuunnitelma on toteutettu ja Nykäläntiellä ja Pappilantiellä vastaavat ovat tekeillä. Pieksänjärvellä on tehty tehokalastusta. Saaliiksi on saatu 40 tonnia vähäarvoista kalaa. Jatkossa saalistavoite on tonnia vuodessa. Vesikasvien niittoalueet (35 ha) on selvitetty. Niitto alkaa vuonna Osa niittoalueista on keskellä järveä, joten niittojätteiden pois kuljettaminen on kallista. Niittoalueilla luontoarvoselvitykset on tehty ja linnustoselvitykset tehdään keväällä Todettiin, että kun Pieksänjärven hanke saadaan valmiiksi, ryhmän jäsenistöä kannattaa laajentaa nykyisestä. Pieksämäen pohjavesisuunnitelmat ovat valmistuneet Kun ryhmä laajenee, suojelusuunnitelmien toimenpiteiden toteutus on tulossa työlistalle. Naarajärven torjuntaaineongelmaan liittyen todettiin, että torjunta-ainepitoisuuksia on havaittu yli laatunormien. Muutama kaivo on käyttörajoituksessa. Heinäkuussa selvityspyyntö lähetettiin mahd. vastuullisille tahoille. Tällä hetkellä ollaan tutustumassa aineistoihin. Tavoitteena, että pilaamiselle löytyy vastuutaho, joka vastaa kunnostuksesta ja seurannasta. Todettiin, että myös Tuopunkangas ja Hiidenlampi ovat merkittäviä pohjavesien toimenpidekohteita alueella. JJR-kuntien alueen haasteena voidaan pitää alueen laajuutta. Hankkeet keskittyvät Joroisten alueelle, mutta myös Rantasalmella on tehty toimenpiteitä. Muun muassa Pienellä ja Suurella Raudanvedellä on tehty tehokalastusta. Alueella kalastettiin 37 tonnia v Joroisten Hyviänsalmessa tehdään vesikasvien niitot neljäntenä peräkkäisenä kesänä. Kuvansissa Pekinselän hankeryhmä on kokoontunut pari kertaa. Joroisten Kaitaisissa on aloittanut ryhmä, jossa työtä tehdään osakaskuntavetoisesti. Todettiin, että hankeryhmissä ovat mukana myös maa- ja vesialueiden omistajat. Kaitaisten kylässä tehtiin ensimmäinen vesialueiden yhdistäminen, jossa oli pohjana vesialueen kunnostaminen. Tänä vuonna kuusi osakaskuntaa yhdistyi. Nykyisin kylällä on kolme osakaskuntaa Virmaksen, Pihlaksen, Kaidan, Paljon ja Haapasen alueilla. Kaitaisissa pidettiin toimintapäivä syys-lokakuun vaihteessa. Tavoitteena on viedä hanketta eteenpäin Leader-rahoituksella. Tarkoituksena 6

7 on myös hakea vesinäytteet n. 30 purosta ja mitata niistä virtaamat kuormitusselvityksiä varten. Samalla selvitetään mahdollisia paikkoja kosteikoille. Todettiin, että JJR:n alueella on aktivoitunut useita omaehtoisia ryhmiä. Muun muassa Jukajärvellä on tehty vesikasvien niittohankkeita. Myös muitakin aloitteita on JJR-seudulta. Joroisten Jokijärvi, Kolma, Sysmä ja Valvatus ovat kohteita, joista hankkeita toivotaan vireille. Pohjavesien osalta Ruutananharjulla nitraattipitoisuus lähestyy EU-laatunormia. Pohjavesialueen reunavyöhykkeellä olevat pellot viettävät pohjavesialueen suuntaan. Alueella on tehty sopimuksia viljelijöiden kanssa lannoitteiden vähentämiseksi. Vedenottamo on ollut käytössä koko ajan. Pohjavedestä on happi lopussa, joten korjaavia toimia on mietittävä. Myös Joroisten Kotkatharjun pohjavesialueen riskien vähentämistoimet ovat keskeisessä asemassa. Pohjavesialueen rakennemallinnus on käynnissä. Maa-ainesten otto pohjavesialueella on laajaa ja myös vilkas maantie halkaisee pohjavesialueen. Koepumppausta tehdään pohjavesialueella kesällä Muun muassa Varkaus on ollut kiinnostunut vedenhankinnasta alueella. Kotkatharjun ja Kolman suojelusuunnitelmat ovat valmistumassa. Asiakirjat ovat internetissä ja niistä voi esittää lausuntoja. Vedenhankinnan osalta koekairaukset ovat alkamassa marraskuussa Kotkatharjun kaakkoiskulmassa. Vettä on tarkoitus johtaa Joroisiin. Savonlinnan seudun ryhmän aloituskokous pidetään Savonlinnan hankkeessa Puruvesi on merkittävässä roolissa ainutlaatuisuutensa vuoksi. Alueella on syntynyt Pro Puruvesi liike. Sääminginsalo on valuma-alueella keskeisenä kuormittajana erikoisasemassa. Todettiin, että Sääminginsalon vesien hyvä tila on takeena Puruvedelle. Alueeseen kuuluvat mm. Rauvanjärvi, Kuonanjärvi, Suuri Vehkajärvi, Jouhenjoen alue sekä Ruokojärvi. Puruveden Sorvaslahdella on kunnostushanke ollut vireillä. Sidosryhmätilaisuudessa oli mukana noin 30 osakaskuntaa. Yhdistymistilanne näyttää tällä hetkellä kuitenkin vaikealta. Sorvaslahden lisäksi myös Suurella Vehkajärvellä on jo ryhmä toiminnassa. Todettiin, että Suuren Vehkajärven kalastus siirtyy keväälle rysäpyyntiin 2011 huonojen olosuhteiden vuoksi. Punkasalmen vedenottamon vedestä on havaittu torjunta-aineita. Kunta tekee esiselvitystä päästölähteistä. Ensi keväänä mahdollisesti pilaantuneilla alueilla tehdään maaperätutkimukset. Pohjavesialueista todettiin, että Savonlinnan seudun varavedenhankinta on keskeistä alueen pohjavesien hoidossa. Savonlinnan seudun vedenhankinnan osalta on käynnissä Itä-Savon yleissuunnitelma. Savonlinna tarvitsee 5000 m 3 vettä päivässä. Vaihtoehdot vedensaannille ovat joko keräämällä pienistä pohjavesialueista, tekopohjavesiä useilta alueilta (raakavesi mahd. Puruvedestä) tai uusi pintavesilaitos jossa pintavesi otettaisiin Puruvedestä. Mikkelin seudun hankeryhmän toimialueeseen kuuluu mm. Mikkelin alapuolinen Saimaa (tehokalastus, vesikasvien niitto, maatalouden suojavyöhykkeet ja kosteikot). Myös Hanhijärvi on yksi keskeinen kunnostuskohde Mikkelin seudulla. Mikkelin alapuolinen Saimaa on priorisoitu jo v maakunnan ykköseksi kunnostusten osalta. Mikkelin kaupungin jätevesien laskusta kerätään kalatalousmaksuja, joiden käyttöä esim. tehokalastukseen tulisi miettiä. Todennäköisesti ensi keränä tehdään alueella tehokalastus. Vesikasvien niittokartoitus tehdään mahdollisesti ensi kesänä kenties opiskelijatyönä. Suojavyöhykkeet ja kosteikot tulevat suunnitteluun hankeryhmän kautta. Hanhijärven osalta todettiin, että Mikkelin kalastusalue on tehnyt osakaskunnille kyselyn yhdistymiselle. Vuolinkojärvissä ovat olleet 7

8 esillä lähinnä vedenkorkeusasiat. Kuukausi sitten pidettiin yleisötilaisuus. Pohjapadon tekninen suunnittelu etenee alueella ja ensi vuoden alkupuolella kaupunki hakee lupaa. Pohjavesiongelmista todettiin, että uuden Tokmannin kohdalla PAH:ia sisältävää vettä pumpataan ja puhdistetaan laitteistossa jatkuvasti. Puhdistustulos on ollut varsin pieni, tähän mennessä on saatu kerättyä n. 50 kg kreosoottia. Selvitykset ovat käynnissä kuinka puhdistustehoa voidaan parantaa. Kloorifenoliselvitykset ovat käynnissä Pursialassa entisen sahan alla. Suojapumppaukset ovat olleet käynnissä noin vuoden verran. Uusia kunnostustoimia on tulossa sahan alueelle. Kuortin pohjavesialueella on ollut vedenottamolla liuotinongelma, jonka päästölähdettä ei ole tiedossa. Hämeen ELY on hakemassa LIFE+ - rahaa, jossa Kuortti voisi olla yhtenä kohteena. Käytiin keskustelua toimenpiteiden toteuttamisesta. Todettiin, että esitetty hankeryhmien perustamisaikataulu on asiallinen käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Aikataulu ei myöskään estä hyvien hankkeiden aloittamista. Annettiin tunnustusta ELY-keskukselle, koska monia toimenpiteitä on jo käynnistetty ja toisaalta henkilö- ja muut resurssit ovat varsin pieniä. Todettiin, työskentelyn helpottamiseksi kussakin hankeryhmässä tulisi olla selkeästi yksi vastuuhenkilö, johon voi ottaa yhteyttä. Hankeryhmän tulee olla riittävän laaja, jotta se voisi priorisoida pienempiä hankkeita ja koordinoida osahankkeiden toteutusta ja hankkia rahoitusta. Ryhmän tehtävänä on mm. miettiä voidaanko pienempiin hankkeisiin käyttää mm. KEMERA-rahaa ja maatalouden tukien ohjaamista. Osa pienemmistä osahankkeista täytyy luvittaa. Ongelmaksi voi muodostua se, että osahankkeiden suunnitelmien ja selvitysten tekijänä olisi yksinomaan ELY. Joiltakin osin tämä voi onnistua yhteistyössä mm. kuntien kanssa. Keskusteltiin ELYn resursseista. Tuloskeskustelut käydään lähiaikoina ministeriöiden kanssa. Tiedossa on, että YM:stä ja MMM:stä on ympäristön hoitotöihin tulossa yhteensä noin euroa. Rahaa voitaisiin käyttää mm. vesienhoidon hankesuunnitelmiin. Hankkeille on toki pakko olla usein omarahoitusosuus kunnossa. Todettiin, että hankkeet tulisi saada suuriksi jolloin käytettävissä oleva rahamäärä mahdollistaisi suuremmatkin kunnostushankkeet. Prosessissa olisi hyvä pystyä mallintamaan hyvät menetelmät hankerahan saamiseksi. Pohdittiin mm. maakunnallisesti vahvan matkailualan hyödyntämistä vesienhoidon toimenpiteiden toteuttamisessa. Esimerkkinä suuremmista hankkeista käytettiin Pieksänjärven EU-hanketta, jossa on rahaa enemmän muihin hankkeisiin verrattuna. Suurempi rahamäärä on antanut valmiuksia teettää selvityksiä ja laatia tarkempia kosteikko- ym. suunnitelmia. Esimerkiksi hoitokalastuksen osalta on nähtävissä hyviä menetelmiä, joita voidaan käyttää muillakin alueilla. Kyyveden alueella järjestettävä rysäkurssi on tarkoitettu kaikille Kyyveden kalastajille. Mikäli toimijat sitoutuvat pidemmän aikavälin kalastukseen, saavat he rysät itselleen. Rysäkurssi on alun perin toteutettu Pieksämäellä. Vesikasveihin liittyen on myös olemassa toimivia menetelmiä. Kyyvedellä kalastusalue kerää tietoa tarvittavista niittoalueista. ELY suunnittelee tämän pohjalta mm. työllisyysvaroin toteutettavaksi niittoja Kyyveden alueelle. Todettiin, että monilla vesienhoidon ongelma-alueilla on kalatalousmaksuja tai muita velvoitteita. Kalatalousmaksuja ELY voi käyttää kokonaisuuden kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Esimerkkinä mainittiin Mikkelin alapuolinen Saimaa, jossa voitaisiin mahdollisesti tehdä ensi vuonna tehokalastusta. Todettiin myös, että kalataloustarkkailuissa on tehty koe- 8

9 kalastuksia. Tulee huolehtia siitä, ettei koekalastusten osalta tehdä päällekkäisyyttä erilaisten selvitysten kanssa. Todettiin, että maakunnassa on nykyisin yleensä saatavilla riittävästi suunnittelijoita lukuun ottamatta ajoittain mm. kosteikkosuunnitelmien laatijoita. Pohdittiin mm. opiskelijatyön käyttämistä erilaisissa kunnostusselvityksissä ym. töissä. Sovittiin, että Etelä-Savoa koskeva vesienhoidon tilannekatsaus laitetaan Powerpointesityksenä kohdassa 2 mainitulle internet-sivulle, jossa on kokousten pöytäkirjat ja esityslistat. Linkki sivulle: 4C FF8CB0F} 6. Yhteistyöryhmän ja sidosryhmien kaavailut vesienhoidon toimenpiteiden toteuttamiseksi Mainittiin lyhyesti muutamia hankkeita, kuten MTT:n Fokushanke koskien fosforikuormituksen vähentämisestä sisävesissä. Tutkimukset ovat pitkälti keskittyneet rannikkoseudulle, jolloin mm. vesienhoidon toimenpiteiden oikeanlainen kohdentaminen on vaikeaa. JJR-seudulla on järjestetty hankkeena ympäristökasvatusta 40-50:lle viljelijälle. Maatiloille on aikomus tehdä käynnit ja osallistujille järjestetään koulutusta. Tiloilla käydään läpi maatalouden ravinnetaseet ja pyritään saamaan aikaan vesiensuojelua koskevia sopimuksia. Itä-Suomen alueella on yhteinen Ravinteet euroiksi (RAE) hanke. Kyseessä on ylimaakunnallinen viljelijöiden koulutus ja neuvonta -kehityshanke, jossa ELY on rahoittajana. Hanke kohdistuu erityisesti Vuoksen vesistöalueelle kattaen Pohjois-Karjalan, Pohjois- Savon ja Etelä-Savon. Tähän mennessä on hahmoteltu hanketta. Hankehakemus valmistunee vuoden vaihteessa. Tavoitteena on, että viljelijät tekisivät 5-10-vuotisia investointisopimuksia tai eritystukihakemuksia. Sovittiin, että Pertti Manniselle ja Juho Kotaselle voi toimittaa tietoja erilaisista maakunnallisista ja valtakunnallisista hankkeista koskien vesienhoidon toimenpiteiden ja ohjauskeinojen toteuttamista. 7. Toimenpiteiden toteutumisen seuranta, toimenpiteistä koottavat tiedot ja tietojen saatavuus Juho Kotanen esitteli toimenpiteiden toteutumisen seurantajärjestelmäasiaa. Järjestelmä tulee laatia mennessä. Toimenpideohjelmien EU-raportointi tulee tehdä mennessä. Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmään tullaan tekemään osiot, joihin toimenpiteet tallennetaan. Kansalaisille tämä näkyy internetissä OIVA-palveluna. Seurantajärjestelmä koskee ensisijaisesti vain vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjä toimia. Kyseessä on sektorikohtainen tarkastelu, joka sisältää käytännön toimet ja ohjauskeinot sekä kustannusten seurannan. Tarvittavia tietoja ovat mm. toimenpide, vastuu- ja toteuttajataho, toteutusajankohta, toteutuskustannukset jne. Osaltaan ongelmana on, että toimenpiteitä on kohdistettu suoraan vesimuodostumiin tai yhteistoimenpiteinä usealle vesimuodostumalle, esim. rajatulle painopistealueelle tai toimenpideohjelma osa-alueelle tai jopa 9

10 vielä tätä suuremmalle alueelle. Kohdentaminen vaihtelee suuresti toimenpidetyypeittäin ja ELY keskuksittain. Keskeisenä hankaluutena mainittiin, että järjestelmä ei sisällä toimia joita ei ole vesienhoitosuunnitelmissa tai toimenpideohjelmissa. Tämä vaatisi toimenpiteiden systemaattista läpikäyntiä siitä huolimatta, ettei ko. toimenpiteitä ole suunniteltu. Toimenpiteiden seuranta erikseen nykykäytäntönä ja lisätoimina on hankalaa joidenkin toimenpiteiden osalta. Lisäksi tiedot eivät ole reaaliaikaisia, koska tietoja ei tulla keräämään kaikilta osin esim. joka vuosi. Todettiin, että mm. maatalouden tiedot tulevat pohjautumaan suurelta osin ns. peltolohkorekisterin tietoihin. Yhdyskuntien tiedot tulevat kunnilta, ELYltä tai vesi- ja viemärilaitosyhdistykseltä. Metsätalouden tietojen kerääminen on keskimääräistä haasteellisempaa. Nykykäytännön toimenpiteet mahdollisesti kerätään Metsätaloudellisista vuosikirjoista, lisätoimenpiteet kyselyllä metsätalousorganisaatioilta. Vesistökunnostuksia ja säännöstelyä koskevat toimenpiteet ovat parhaiten tiedossa ELYllä. Turvetuotannossa on ajatuksena, että tuottajat velvoitetaan tallentamaan vesiensuojelurakenteet uuden jaottelun mukaisesti vuosittain ja tiedot kerätään ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHDIsta. Haja-asutuksen toimenpiteiden kerääminen on yksi vaikeimmista tehtävistä ja asia vaatii vielä lisäselvityksiä. Todettiin, että haja-asutuksen jätevesijärjestelmä on toimenpideluvan vaativa. Kunnan rakennusvalvonta tallentaa tietoja toimenpideluvista ja rakennusluvista. Toimenpidelupia ei ole kuitenkaan tällä hetkellä pakko viedä järjestelmään. Toisaalta luvan haltijalla on osoite ja sijainti, jolloin olisi mahdollista saada tietoa haja-asutuksen jätevesijärjestelmistä rekisteripoiminnalla. Todettiin, että YM:n kanssa on käyty vuoropuhelua siitä, että rakennuslakiin saataisiin kirjaus, jonka perusteella saataisiin nykyistä paremmin tietoa haja-asutuksen jätevesijärjestelmistä. Todettiin myös, että asiassa voitaisiin hyödyntää ELYn toimintaa. ELY käy kuntien kanssa vuosittaiset kehityskeskustelut, joissa käydään mm. rakennuslupatilanne läpi. Pohjavesiä koskevien toimenpiteiden tietoja saadaan osittain edellä mainittuja sektoreita koskevista tietolähteistä. Tiedot kerätään pääosin ELYistä, kunnista ja toiminnanharjoittajilta. Myös mm. liikenneviraston tietoja voidaan käyttää hyväksi. Yksikkökustannuksista ja niiden jatkokäytöstä todettiin, että vesienhoitosuunnitelmia laadittaessa yksikkökustannuksissa oli varsin suuret vaihteluvälit. Yksikkökustannuksia tulisi pyrkiä tarkastelemaan toisaalta suunniteltujen, toisaalta toteutettujen kustannusten osalta, jos tiedot on vain jotenkin saatavissa. Maatalouden kustannusten osalta todettiin, että maatalouspuolen koulutukset tehdään maatalouden kehittämisrahaston avulla. Hankeraporteista löytyvät niistä melko kattavasti tiedot. Seurantajärjestelmän kehittämisen aikatauluista todettiin, että kehittämistä koskevat sektorimuistiot jaetaan näillä näkymin YTR -jäsenille kommenteille joulukuussa Kommentit pyydetään mennessä. Keväällä 2011 esitellään järjestelmä YTR kokouksissa ja kommentit pyydetään mennessä. Toimenpiteiden seurantajärjestelmän kuvaus tehdään mennessä ja tietohallintasovellus mennessä. 10

11 8. Muut asiat Jaettiin Suomen luonnonsuojeluliiton tekemä Ääntä vedestä II julkaisu yhteistyöryhmän jäsenille. 9. Kokouksen päättäminen ja seuraavan kokouksen ajankohta Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Seuraava kokous pidetään Tarkemmasta ajankohdasta ja -paikasta tiedotetaan myöhemmin. Sovittiin, että kokouksen pöytäkirja lähetetään YTR-jäsenille noin 2 viikon sisällä kokouksesta. Pekka Häkkinen puheenjohtaja Juho Kotanen tekninen sihteeri 11

12 Jakelu: Seppo Ruhanen, Mikkelin seutu Heikki Tanskanen, Mikkelin seutu Hanna Pasonen, Mikkelin seutu Merja Koivula-Laukka, JJR-kunnat Pekka Sorjonen, JJR-kunnat Timo Kauppinen, Pieksämäki Tapani Mähönen, Pieksämäki Ari Pitkonen, Itä-Savon kuntayhtymä Aune Kupiainen, Itä-Savon kuntayhtymä Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto Heikki Rintamäki, Etelä-Savon maakuntaliitto Reijo Turkki, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Jani Koski, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY/ETOK, maaseutuelinkeinot Eerikki Ellä, Etelä-Savon ELY/ETOK, maaseutuelinkeinot Tarja Hämäläinen, Etelä-Savon metsäkeskus Seppo Ollikainen, Etelä-Savon metsäkeskus Arto Vilén, Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut Emma Marjamäki, Itä-Suomen aluehallintovirasto Eeva-Liisa Launonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Vesa Kallio, MTK Etelä-Savo Miia Ikonen, MTK Etelä-Savo Hannu Ripatti, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Antti Tiihonen, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Hanna Kuru, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Henrik Sjögrén, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Mika Ahola, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Juha Lohjala, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Rauno Jaatinen, ProAgria Etelä-Savo, kalatalouskeskus Esko Mielikäinen, ProAgria Etelä-Savo, kalatalouskeskus Hannu Hämäläinen, ProAgria Etelä-Savo, maaseutukeskus Leena Lahdenvesi-Korhonen, ProAgria Etelä-Savo, maaseutukeskus Yrjö Snellman, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Riitta Lunti, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Risto Tarikka, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Jari Hyvärinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Anu Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Päivi Kurki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pentti Seuri, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pentti Saukkonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys Heikki Torpström, Turveteollisuusliitto/VAPO Jari Marja-Aho, Turveteollisuusliitto/VAPO Leo Laukkanen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Kari Mielikäinen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Hanna Luukkonen, INFRA ry Kalevi Kaipia, INFRA ry Irma Kolari, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Leskelä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Eila Puhakainen, Järvi-Suomen kylät ry Henrik Hausen, Järvi-Suomen kylät ry Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY Anne Petäjä-Ronkainen, Etelä-Savon ELY Reijo Lähteenmäki, Etelä-Savon ELY Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY 12