Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2014

Transkriptio

1 Etelä-Savo Pöytäkirja Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2014 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: klo Läsnä: Jorma Tiitinen / Etelä-Savon ELY (pj.) Pertti Manninen / Etelä-Savon ELY (siht.) Juho Kotanen / Etelä-Savon ELY (tekninen siht.) Reijo Lähteenmäki / Etelä-Savon ELY Ossi Tuuliainen / Etelä-Savon ELY Hannu Ripatti / Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Vesa Kallio / MTK-Etelä-Savo Kalevi Puukko / Etelä-Savon kalastusalueet, Puulan kalastusalue Mika Huttunen / Etelä-Savon ELY Pekka Häkkinen / Pieksämäen kaupunki Leo Laukkanen / Mikkelin seudun vapaa-ajanasukkaiden valtuuskunta Anne-Kaarina Lyytinen / Itä-Suomen aluehallintovirasto Arto Vilen / Metsähallitus Anu Eskelinen / GTK Tarja Hämäläinen / Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo Eila Puhakainen / Järvi-Suomen kylät ry Etelä-Savo 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jorma Tiitinen toivotti osallistujat tervetulleiksi ja lausui kokouksen avaussanat. Sihteerinä toimi Juho Kotanen. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen (Mikkeli ) pöytäkirja hyväksyttiin. Pöytäkirja sijoitetaan myöhemmin Etelä-Savon vesienhoidon Internet sivulle: Todettiin, että vesienhoidon asiakirjoissa on ongelmana lukuisat lyhenteet. Sovittiin, että niistä laaditaan seuraavaan pöytäkirjaan liite, jossa ne on selitettyinä. Itä-Suomen AVIn varajäsenenä on jatkossa ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ulla Ahonen ( alkaen). 1

2 3. Vesienhoidon 2. suunnittelukierroksen ajankohtaiskatsaus ja kuulemisen järjestäminen Pertti Manninen esitteli v.2014 töitä ja aikatauluja vesienhoidossa. Tavoitteena on saada kuulemiseen (lokakuun alku) mennessä asiakirjat valmisteltua. Kuuleminen päättyy maaliskuun loppuun 2015 mennessä. Samanaikaisesti kuullaan tulvariskien hallintasuunnitelmista ja merenhoidon suunnitelmista. Vuoksen vesienhoitoalueella ei ole merkittäviä tulvariskialueita. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella niitä on. Valtioneuvoston käsittely vesienhoitosuunnitelmista on alustavasti 12/2015. EU-raportointi suunnitelmista tehdään keväällä Työllä on ollut tiukka aikataulu. Kaikki ei ole mennyt niin sujuvasti kuin alun perin oli arvioitu ja aikataulusta ollaan osin myöhässä. Valtakunnalliset ohjeet ovat olleet osin tulkinnanvaraisia. Valtakunnalliset linjaukset mm. kuormitusmallien laskentaan, seurantaohjelmiin ym. ovat viivästyttäneet työtä. Yhteensovittamista täytyy vielä tehdä vesienhoitoalueella. Vesienhoitosuunnitelmien luonnokset on tarkoitus tehdä kesän 2014 aikana. Jonkin verran on vielä aikaa tehdä muutoksia syyskuun aikana. VHA1:n ja VHA2:n ohjausryhmät kokoontuvat kesäkuun alkupuolella, jossa katsotaan läpi toimenpideohjelmat. Elokuun ohjausryhmän kokouksessa keskitytään niiden yhteenvetoihin eli vesienhoitosuunnitelmiin. Ohjausryhmät ovat vesienhoitoaluekohtaisia ja ne käyvät keskustelua vesienhoitoalueiden sisällä ja ko. ELYjen kesken. Todettiin, että tähän mennessä YTR ei ole saanut TPO-luonnosta kommentoivavaksi sähköpostitse, koska asiakirjat ovat olleet pahasti kesken. ESAELYssä ei ole asiakirjojen osalta käännöstyön aiheuttamaa ongelmaa, joten kommentointia voidaan tehdä loppukesällä ja syksyllä. YM:n tiedotusväki on kysynyt ELYiltä aiempia kokemuksia ja ideoita kuulemisjärjestelyistä. Tavoitteena on mahdollisimman kustannustehokkaat menetelmät. Kuulemismenettelystä on vielä valtakunnallisesti keskustelu käynnissä mutta ainakin valtakunnallinen Ota kantaa palvelu otetaan käyttöön. Facebookilla ja muulla sosiaalisella medialla tavoitettaisiin laaja käyttäjäryhmä. Asiaa on laajemminkin mietitty ELYn sisällä. Edellisen kuulemisen aikana järjestettiin Etelä-Savossa neljä alueellista tilaisuutta (Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Juva). Todettiin, että tämän vuoden puolella myös SYKEn vetämässä PAKKI-hankkeessa on tarkoitus edistää kartta-aineistojen saatavuutta mm. vesienhoidon osalta ja laatia karttapalvelu kansalaisia varten. Toimenpideohjelmia ei paineta ja vesienhoitosuunnitelmista tehdään painos vain kuntien ilmoitustaululle. Viime kerralla kalastusalueet ja osakaskunnat vastasivat kuulemiseen huonosti. Heidät tulisi saada aiempaa paremmin mukaan. Kalastusalueen edustajille asioita on yleisesti esitelty toimintaryhmissä ja tori- ym. tapahtumissa (esim. kalamarkkinat). Todettiin, että kalastusalueen väki on se taho, jota pintavesien tilan pitäisi kiinnostaa. Passiivisuuteen on yhtenä selityksenä osakaskuntarakenne ja osakakuntien perinteiset tehtävät. Tupailta oikein markkinoituna voisi olla hyvä tapa. Kalapuolella ollaan murtamassa maakuntien välistä rajaa Puulan alueella. Käyttö- ja hoitosuunnitelma tehdään vesistö- 2

3 aluekohtaisesti. Arveltiin, että Etelä-Savossa vesienhoito on läheisimmässä kontaktissa kalastusalueiden ja kalavesien omistajiin. Kalavesien omistajien ääni tulee pitää aina mukana mutta omistajat tulisi saada suunnitteluun mukaan. Pieksämäellä järjestettiin v vesienhoitoseminaari syysmarkkinoiden yhteydessä. Viime kerralla oli n. 40 osallistujaa. Pidettiin järkevänä, että kuulemisen alettua pidettäisiin kunkin viiden toimintaryhmän alueella seminaarityyppinen tilaisuus mahd. toimintaryhmien kokousten jälkeen samana päivänä. Aiheina ovat mm. vesien tila ja toimenpiteet sekä niiden toteuttaminen, kalastusalueen rooli ja toiminta jne. 4. Vesienhoidon 2. suunnittelukierroksen toimenpideohjelmien päivityksen tilannekatsaus Juho Kotanen esitteli toimenpideohjelman päivitystä pintavesien ja Mika Huttunen pohjavesien osalta. Toimenpideohjelmien valmistelun yleis- ja sektorikohtaiset oppaat löytyvät internetistä. FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Suunnitt eluopas Käytiin läpi sisällysluetteloa. Keskeisiä kohtia ovat mm. - vesienhoitoalueen yleiskuvaus - suunnitelmassa tarkasteltavat vedet - pintavesien tyypittely ja luokittelu - kuvaus merenhoidosta - pohjavesien kuvaus - erityiset alueet - pintavesien kuormitus, pohjavesien tilaa heikentävä toiminta - vesien säännöstely ja rakentaminen - vedenotto - uudet hankkeet - pinta- ja pohjavesien seurantaohjelma - vesien parantamistarpeet - toimenpiteet - toimenpidevaihtoehdot ja -yhdistelmät - ympäristötavoitteiden saavuttaminen 1. kaudella - tietolähteet - kansalaisten kuuleminen ja vaikutusmahdollisuudet - ympäristöselostus (SOVA) - vaikutusten arviointi - yhteenveto Todettiin, että maatalouden ja metsätalouden osalta on keväällä pidetty alatyöryhmän kokouksia, joissa on pohdittu ao. toimenpiteitä. Käytiin läpi TPO-luonnos sekä sektorikohtaiset toimenpiteet, jotka ovat vielä osin luonnosasteella. Maataloudessa kosteikkojen rakentaminen on 2. kaudellakin keskeinen päämäärä. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, 3

4 ravinteiden käytönhallinta ja tilakohtainen neuvonta ovat myös tärkeitä toimenpiteitä. Metsätaloudessa tehostettu vesiensuojelusuunnittelu valuma-alueilla on 2. kaudellakin tärkeässä roolissa. Myös luonnonhoitohankkeina tehtäviin vesiensuojeluhankkeisiin ja neuvontaan kannattaa panostaa olemassa olevien resurssien puitteissa. Toisella kaudella on edelleen lukuisa joukko vesimuodostumia, joiden kunnostukseen tullaan panostamaan erityisesti poistokalastuksen osalta. Priorisointia on tehty ELYkeskuksen laatimassa erillisessä selvityksessä, jossa arvioidaan poistokalastustarvetta. Virtavesien kunnostuksessa on monia suuria ja pienempiä kohteita, joita edistetään. Kunnostusten yhteydessä pyritään monin paikoin poistamaan kalojen vaellusesteitä. Haja-asutuksen osalta uusien viemäriin liittyvien kiinteistöjen tavoitemäärää on laskettu, koska merkittävimmät siirtohankkeet on jo toteutettu ja toisaalta valtion tuki on pienenemässä. Haja-asutuksen kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien määrä tulee nousemaan lähivuosina mutta aikataulusta ollaan jäljessä. Yhdyskuntien osalta Mikkelin jätevedenpuhdistamon rakentaminen ajoittuu 2. kaudelle, samoin mahdollisesti muutama siirtoviemärihanke ja puhdistamon saneeraus. Turvetuotannon osalta on VAPOn kanssa arvioitu vesiensuojelun taso vuonna Pintavalutuskenttien määrä on noussut viime vuosina ja muutenkin vesien käsittely tulee paranemaan. Pohjavesien osalta todettiin, että huonossa kemiallisessa tilassa olevilta kohteilta löytyy mm. torjunta-aineita (Punkasalmi) ja kloorifenoleita (Rauhaniemi). Pohjavesiselvityksiä tehdään lisätiedon saamiseksi riskikohteissa ja selvityskohteissa. Naarajärvellä on torjunta-ainepilaantuma, jossa on parhaillaan GTK:n rakenneselvitys- ja virtausmallinnus käynnissä. Suojelusuunnitelmia laaditaan seuraavalla kaudella viidelle alueelle eli niille keskeisille kohteille joilta se vielä puuttuu. Kyseessä on käytännössä tärkein toimenpide, koska jatkossa toteutetaan suojelusuunnitelmissa mainittuja toimenpiteitä. Suojelusuunnitelmien toteutuksen seurantaryhmiä on perustettu ja perustetaan. Niissä on mukana mm. rakennusvalvonta, kaavoitus, vedenottamot ja ELYn liikennepuoli. Aktiivisinta toiminta on Pieksämäellä. Todettiin, että maanomistajien edustus tulisi saada mukaan ryhmiin. Yhdellä pohjavesialueella voi olla useampiakin pilaantuneita maa-alueita. Ne paikoin aiheuttavat merkittävää riskiä pohjaveden laadulle. Kohteet on käyty läpi ESAELYssä. Selvityksiä laaditaan 2. kaudella viidellä kohteella. Vedenoton vaikutusten selvittämistä tullaan tekemään kahdella kohteella. Esimerkiksi Hanhikankaalla on tarkoitus laajentaa vedenottamoa. Kohde on luokittelussa huonossa määrällisessä tilassa, alueelta muodostuvan veden määrä on vähäisempi mitä tullaan ottamaan. Tämä voi aiheuttaa myös laatuongelmia. Alueella tehdään rakenneselvitys, josta saadaan lisätietoa veden määriin. Raportti valmistuu v Liikenteen pohjavesivaikutusten seurantaa tulee tehdä useissa kohteissa, koska kloridipitoisuudet ovat koholla. Kaikki kohteet eivät ole huonossa tilassa. Pohjavesisuojauksia on rakennettu osaan kohteista, mutta monin paikoin kloridit ovat koholla. Lähinnä pohjavesisuojausten toimivuuden arviointi ja ylläpito on tarpeen. Maa-ainesten ottamista on useilla pohjavesialeilla vuosikymmenten ajan. Silläkin voi olla pohjavesivaikutuksia. Kunnostussuunnitelman laatimista ja kunnostusta on esitetty neljälle kohteelle (osa oli mukana myös 1. kaudella). 4

5 Käytiin keskustelua toimenpideohjelmasta. Todettiin, että kyseessä on laaja paperi, jossa alueittaiset ongelmat ja toimenpiteet on osin vaikea saada selville. Olisi suuri työ alueellistaa työtä siten, että siitä saataisiin paremmin palautetta. Tosin toimenpideohjelmassa on ns. suunnittelualueet ja paikalliset ongelmat kuvattu tarkemmin. Vesienhoitosuunnitelma on melko yleisellä tasolla. Vesienhoitosuunnitelmissa esitettävä seurantaohjelma sisältää kartan sisältäen sen seurannan, jolla tilakartat on tehty (v ) seurantapaikat. Seurantaohjelmaa 2016 lähtien kuvataan enemmän sanallisessa muodossa, ei tilastollisina lukuina. Todettiin, että vesienhoitosuunnitelma on varsinainen virallinen asiakirja, joka raportoidaan EU:lle. Toimenpideohjelmat ovat ns. tausta-asiakirjoja. Osaa VHS:ssä olevista teksteistä ei enää toisteta toimenpideohjelmissa. Esimerkiksi uusia ohjelmia ja strategioita kuvataan tarkemmin vesienhoitosuunnitelmassa. Pyydettiin pohtimaan mm. kaukokulkeuma-arvioiden esittämistä TPO:ssa. Ilmastonmuutos vaikuttaa pintavesien tilaan epäsuorasti mm. siten, että tulvat lisääntyvät. Tulvariskien hallinta on mukana vesienhoidon suunnittelussa. Lisäksi tulee huomioida hallinnollisten rajojen ylittävät valuma-alueet (esim. Kälkäjoki). Pidettiin ongelmana, että humus ei ole mukana ekologisessa luokittelussa (toisaalta tyypittelytekijä). Lisäksi näkösyvyyttä seurataan kansalaisten toimesta mutta se on vain luokittelun ns. taustatekijänä. Todettiin ongelmana poistuvat turvetuotantoalueet, jotka otetaan maanviljelyskäyttöön. Niiltä tuleva kuormitus voi olla suurtakin erityisesti ylivirtaama-aikoina. Pyydettiin korostamaan TPO:ssa, että VAPOn lupausten mukaisesti ongelmalliset turvetuotantoalueet tulee saada hallintaan, muutoin tuotanto lopetetaan ko. alueilla. Todettiin, että loma-asutuksen sijaan kannattaisi käyttää termiä vapaa-ajanasutus. Nostettiin esiin, että poistokalastussaalis tulisi nykyistä paremmin pyrkiä hyödyntämään ihmisravinnoksi. Tämä on onnistunut mm. Vesijärvellä. Maatalouden osalta todettiin, että kuntakohtaiset maaperän fosforiluvut ovat suurimmillaan kaupunkiseuduilla (esim. Kuopiossa ja Varkaus suhteessa moniin maatalousvaltaisiin kuntiin kuten Kiuruvesi ja Vieremä. Sovittiin, että toimenpideohjelmaluonnos lähetetään YTR:lle kommenteille heinäkuun loppupuolella. Kommentointi tehdään sähköpostitse. 5. Vesien tilan seuranta kansalaisten toimesta Pertti Manninen kävi läpi kansalaisseurannassa käytettyjä tai mahdollisesti soveltuvia seurantakeinoja. Monitor 2020-hankkeessa on pohdittu kansalaisseurantaan soveltuvia mobiilisovellusmahdollisuuksia: sinilevähavainnot, näkösyvyyden mittaus, pyydysten limoittumi- 5

6 nen, rantakivien limoittuminen ja pohjanlaatu, vesien vieraslajit (esim. vesirutto, täplärapu runsauden arviointi), helposti tunnistettavat indikaattorilajit (sovelluksessa tunnistusapu). Mahdollisten muiden mobiililaitesovellusten integrointia on myös pohdittu (esim. Secci 3000). Kenttämittariparametrien (esim. sähkönjohtavuus) integrointia on Suomessa testattu. Kansalaiset ovat tehneet sähkönjohtokyvyn mittauksia mm. Talvivaaran alapuolella omilla kenttämittareillaan. Lisäksi kansalaishavaintoja ovat olleet kalat (indikaattorit, petokalat, runsaus), kasvillisuuspeitteisyyden levittäytyminen, umpeenkasvu, markkinoille tulevan jokamiehen sinilevien toksisuustestin tiedot, uudet mittaustekniikat esim. BHD Nordica Metallit jne. Pyydysten limoittumista on seurattu Kyyvedellä koekalastusten yhteydessä. Leväseurantoja tehdään Kyyvedellä. Näkösyvyyden mittaus on tällä hetkellä selkein kansalaisten tekemä seurannan laji. Perinteistä näkösyvyyden mittausta on tehty Kyyvedellä Joroisselällä. Secci 3000 laitetta on kokeiltu Puruvedellä. Kyyveden näkösyvyys- ja levähaitta-aineistoa on saatu melko paljon useilta vuosilta ja useista pisteistä. Joroisselällä näkösyvyyttä on mitattu ja työtä jatketaan v Polykarbonaatista tehtyjä keräimiä on käytetty mm. LifeVuoksi projektissa sekä kalankasvatuslaitosten alapuolisissa vesissä. Keräimillä mitataan biomassaa ja a-klorofylliä sekä tehdään samalla visuaalista havainnointia. Havaskokeita on tehty verkkojen limoittumishaittojen selvityksissä mm. Kyyvedellä 1980-luvulla ja esim. Heinolan lähivesissä. Näytettiin kuvasarjoja laitosten yläpuolelta alavirtaan päin sekä eri puolilta Saimaalta. Esiteltiin kuvia Hyaloteca-levästä. Vieraslajien (mm. vesirutto) kannanvaihteluista pitkän rotaation seurannoilla ei saada tietoa. Vaikutus ekologiseen tilaan ja virkistyskäyttöön voi kuitenkin olla merkittävä. Kenttämittarilla Kyyvedellä on tähän mennessä mm. saatu selville tarkempaa selvitystä vaativat kohteet. Todettiin, että Kyyvedellä kalastusalue pyörittää seurantoja. Havaitsijoille on annettu koulutusta ja luovutettiin secci-levyjä käyttöön (osa itse tehtyjä). Kyyvedeltä henkilö kerää tiedot ja lähettää ELY-keskukseen. Joroisissa ProJoroisselkä-yhdistys tekee graafit ym. loppuun saakka. Kyyvedellä alkuinnostus oli suuri mutta se laantui hiljalleen. Seuranta on kuitenkin saatu ylläpidettyä n. 5-6 havaitsijan voimin. Todettiin, että kansalaishavainnoilla on entistä suurempi merkitys kun ELYn resurssit vähenevät. Kansalaishavainnointi on osaltaan ohjaavaa toimintaa. Mittauksilla kansalainen tulee tietoisemmaksi omasta lähivesistöstä mikä lisää kiinnostusta vesien hoitoa kohtaan. Tämän perusteella seurantaa voidaan kohdistaa ja toisaalta saada tarkempi kuva. Kyyvedellä on myös menettely, että ELYn Nordic-yleiskatsausverkoilla paikalliset koekalastavat ELYn ohjeiden mukaan. Tietoja käytetään vesienhoidon kalastotiedon pohjana. Reijo hankkii loppuvuodesta lisää verkkoja. Pidettiin hyvänä, että kalastusalueiden koko on kasvamassa monin paikoin, jolloin voidaan saada aktiivista väkeä mukaan seurantoihin. Toisaalta päättäjiksi voi tulla entistä enemmän niitä, jotka eivät omista edes venettä. Lisäksi istutusasiat ovat yleensä päällimmäisinä 6

7 asialistoilla. Kalastusalueilla tarvitaan siten aina ainakin muutama aktiivinen. Yleisesti todettiin, että vapaa-ajanasukkaita vesien tila kiinnostaa enemmän kuin monia paikallisia. Todettiin, että kun tehdään luokituksia ym. kansalaishavainnointi on hyvä lisä ja tuki (esim. sinilevähavainnot). ELY tarvitsee lisäresursseja myös yleiseen seurantaan, joka on tiukasti määritelty ja laatuvaatimukset olemassa. Pelko on siitä, että vesiensuojelun ammattilaiset ja seurantaresurssit jatkossa vähenevät. Vähintään nykytaso tulisi säilyttää. Toimenpideohjelman muutokset ym. tulee perustella luokittelukriteerein. Tämä sitoo viranomaisia ja on kansalaisen oikeusturvan kannalta merkittävää. Havaintojen luotettavuus on tärkeää ja tällä hetkellä se täsmää nykyisen luokittelujärjestelmän kanssa. 6. Toimenpiteiden toteutustilanne Etelä-Savossa Kyyvedellä on käynnissä maatalouden kosteikkosuunnittelu. Purukorvenojan kosteikko on rakennettu (enemmän metsätalouskosteikko). Luusniemen LUMO-hanke valmistuu syksyllä; muutamia kosteikkoalueita on löytynyt. Siikalahden kaksi kosteikkoa odottaa maanomistajien kantoja (omarahoitusosuus mietityttää). Kosteikkojen yleissuunnittelua on tehty myös Kyyveden lähivaluma-alueella. Paristakymmenestä kohteesta kolme on toteutettavissa. Iso-Nivun kosteikkosuunnitelma on valmistunut. Juhalan kosteikko on valmistumassa. Pari kosteikkoa on suunnitteluasteella. Poistokalastuksesta todettiin, että syksyllä 2013 tehtiin nuottauksia Luusniemellä ja Rauhajärvellä. Todettiin, että on tilattu alustava poistokalastussuunnitelma koko Kyyveden alueelta. Näkökohtana on myös se, että Kyyvesi saataisiin elinkeinokalastuksen piiriin nykyistä paremmin. Näin ollen tästä saataisiin laajempi hanke. Alustavat suunnitelmat on tehty. Osakaskunnissa käydään tarkempaa keskustelua. Ennen juhannusta pidetään kalastusalueen ylimääräinen kokous. Mahdollisesti keväällä 2015 päästäisiin aloittamaan kalastus. Osakaskuntien yhdistämistä Haukivuoren kirkonkylältä etelään pyritään edistämään. Pieksämäen seudulla on tehty metsätalouden vesiensuojeluvalvontaa. Jäppilän lammilla on tehty poistokalastusta. Pieksänjärven EAKR-hanke loppui vuoden vaihteessa, mutta jätevesien kalatalousmaksu on tuplaantunut euroon vuodessa, mikä riittää poistokalatukseen ja ehkä vesikasvien niittoihin. Alueella on tehty myös kosteikkojen yleissuunnittelua. Kun kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma uusittiin, siihen kirjattiin myös vesienhoidollisia toimenpiteitä. Pieksänjärvellä hapettimia on uusittu. JJR-alueella on tehty Joroisselän kuormitusselvitys. Syksyllä Valvatuksen alueelle tehtiin kosteikkojen yleissuunnitelma. Suunnittelua jatketaan Joroisselän muille alueille. Eteläosaan on tehty aiemmin suunnittelua LUMO-hankkeissa. Poistokalastuksessa Joroisselällä on poistettu 30 tonnia kalaa. Valvatuksen alueelle tulee kesäkuun loppuun mennessä yksi kosteikkosuunnitelma. Jukajärveen laskevan Myllyjoen valuma-alueelle Metsäkeskus teki suunnitelman vesiensuojelusta. Hanke lähtee todennäköisesti KEMERA-rahoituksella toteutukseen. Hankehaussa on myös Kaitaisten alueen vesienhoito. Rantasalmella poistokalastusta tehdään vielä tänä vuonna. Tavoitteet on täytetty jo viime vuonna. Kosteikkosuunnittelu Rantasalmen alueella jatkuu. 7

8 Savonlinnan osalta todettiin, että Kuonanjärvellä tehopyynti ei onnistunut, mutta tänä vuonna järvellä on kalastettu rysillä. Puruvedelle on tehty laaja metsätalouden vesiensuojelusuunnitelma. Suojavyöhykeraportti siihen valmistuu kesäkuussa. Savonlinnan seudulla on perustettu pohjavesien suojelusuunnitelmien toimeenpanon seurantaryhmä viime vuonna. Punkasalmella on tehty riskialueen (torjunta-aineet) näytteenottoa. Todettiin, että Viinvaara-Tahvananmäen pohjavesialueella Puruveden itäosissa on tehty paljon metsähakkuita, seurataan pohjaveden laatua ja lentokuvaus. Pohjavesien purkautumisen lämpötilakuvausta on tarkoitus tehdä alueella loppukesästä. Tällä selvitetään, että mistä kohtaa pohjavedet purkautuvat pintavesiin. Todettiin, että Metsähallituksella käynnistyy sisävesien Life-hanke, jossa Etelä-Savossa olisi ainakin Puruvesi edustettuna ja myös Joroisten-Rantasalmen Natura-lintuvesiä on ehdotettu mukaan. Suunnittelua on tehty ELYn kanssa. Hankkeeseen on tullut hyvin suuri joukko alueita, joista pitäisi karsia osa pois. Hakemus tehdään tämän vuoden aikana. Pro- Puruvesi on ollut hankesuunnittelussa aktiivinen. Mikkelin alapuolisen Saimaan yleissuunnitelma alkaa olla lähes valmis. Poistokalastuksen toteutussuunnittelu on tehty ja tavoitteena on aloittaa rysäpyynti keväällä Rae-hanke panostaa alueella kosteikkojen suunnitteluun kesällä Kissakosken kalatiessä on tehty seurantaa ja pientä teknistä parantelua. Voikosken uuden voimalaitoksen suunnittelu on käynnissä. Kohteessa on tehty kalatalousselvitys ja piirustuksissa on esitetty kalatietä lupaprosessia varten. Vuonna 2014 tullaan tekemään vesiensuojelun suunnittelua ja kuormitusselvitystä Hanhijärvellä. Puulan länsiosassa on tehty kuormitusselvitystä, joka valmistui alkuvuonna Hanketta veti Mikkelin seudun ympäristöpalvelut. Syksyllä 2014 kokoonnutaan pohtimaan käytännön toimenpiteitä valuma-alueella. Todettiin, että Puulalla on tehty laajoja osakaskuntien yhdistämisiä, joita voidaan pitää merkittävinä vesienhoidon toteuttamisen kannalta. Todettiin myös, että alueellisen vesiensuojelun ja kalatalouden edistämiseksi Puulan kalastusalueella tehdään pilot-luonteisesti kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma, jossa myös vesienhoito kuuluu mukaan. Pohjavesien vesienhoidon toteutuksesta todettiin, että keskeiset pohjavesien suojelusuunnitelmat ovat valmistuneet v Suojelusuunnitelmien toteutusta varten ei toistaiseksi ole perustettu seurantaryhmää mutta tällainen on luvassa. 7. Muut asiat Todettiin, että yksi parhaista vesienhoidollisista toimenpiteistä vesistöissä on kalastus. Vesienhoidon suunnittelussa on nähty tärkeäksi, että on tuettava ja tehostettava talouskalastusta. Ammattikalastuksen toimintaa kuitenkin tällä hetkellä estetään; Saimaalta on poistunut yli ha muikun troolivesiä mm. kalavesien omistajien toimesta. Kaikkien talouskalojen kalastusta on ylläpidettävä ja tehostettava ja tämä kannattaa kirjoittaa myös 2. kauden suunnitelmiin. 8

9 Todettiin, että vesienhoitotyössä on tehty poistokalastusta monilla vesillä. Tavoitteena on, että kalastajat kiinnostuvat järvessä olevasta kalasta, koska sitä saisi helposti jatkojalostukseen. Tällöin parhaimmillaan kalastajat tekevät hoitokalastusta maksutta. Tällöin valtionkaan ei tarvitsisi tukea poistokalastusta. Tällaista positiivista kierrettä tarvittaisiin kalavesin hoitoon. 8. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään torstaina alkaen klo Etelä-Savon ELYssä Pyöreässä kokoustilassa. Toimenpideohjelma ja vesienhoitosuunnitelma lähetetään kommentoitavaksi loppukesällä. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Jorma Tiitinen puheenjohtaja Juho Kotanen sihteeri Jakelu: Anne-Kaarina Lyytinen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Hannu Ripatti, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Antti Tiihonen, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Jari Hyvärinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Anu Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Irma Kolari, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Leskelä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Pitkonen, Itä-Savon kuntayhtymä Aune Kupiainen, Itä-Savon kuntayhtymä Arto Vilén, Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut Eila Puhakainen, Järvi-Suomen kylät ry Tuula Eloranta, Järvi-Suomen kylät ry Hanna Eklund, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Jari Hassinen, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Hanna Luukkonen, INFRA ry Kalevi Kaipia, INFRA ry Heikki Tanskanen, Mikkelin seutu Seppo Ruhanen, Mikkelin seutu Heli Kivisaari, Turveteollisuusliitto/VAPO Jari Marja-Aho, Turveteollisuusliitto/VAPO Reijo Turkki, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Jani Koski, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY, kalatalous Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY, kalatalous Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY, maaseutuelinkeinot 9

10 Kaija Siikavirta, Etelä-Savon ELY, maaseutuelinkeinot Mika Ahola, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Juha Lohjala, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Kari Mielikäinen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Leo Laukkanen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Leena Lahdenvesi-Korhonen, ProAgria Etelä-Savo, maaseutukeskus Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto Marko Tanttu, Etelä-Savon maakuntaliitto Merja Koivula-Laukka, JJR-kunnat Pekka Sorjonen, JJR-kunnat Pena Saukkonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys Päivi Kurki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pentti Seuri, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Rauno Jaatinen, Etelä-Savon kalatalouskeskus Yrjö Snellman, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Riitta Lunti, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Tarja Hämäläinen, Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo Seppo Ollikainen, Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo Pekka Häkkinen, Pieksämäki Tapani Mähönen, Pieksämäki Vesa Kallio, MTK Etelä-Savo Miia Ikonen, MTK Etelä-Savo Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY Anne Petäjä-Ronkainen, Etelä-Savon ELY Reijo Lähteenmäki, Etelä-Savon ELY Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY Teemu Tuovinen, Etelä-Savon ELY 10