1. Määrittele seuraavat käsitteet. Havainnollista määritelmiä esimerkkien avulla. Kunkin vastauksen enimmäispituus on 1 sivu. (6 p.

Transkriptio

1 Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalipsykologian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2015 Kirjallisuus- ja aineistokoe Pelkästä käsitteiden tai teorioiden mainitsemisesta / luetteloimisesta ei ole annettu pisteitä, mikäli vastaus ei osoita ko. käsitteiden tai teorioiden ymmärtämistä kysymyksen kontekstissa. Vastauksen pituus ei korvaa puutteellisia tietoja. Kirjallisuuskoe 1. Määrittele seuraavat käsitteet. Havainnollista määritelmiä esimerkkien avulla. Kunkin vastauksen enimmäispituus on 1 sivu. (6 p.) a) objektivointi b) odotusarvomalli (expectancy value model) c) reliabiliteetti Tehtävänannossa kehotettiin määrittelemään oheiset käsitteet. Huomattavista asiavirheistä, enimmäispituuden ylittämisestä ja tehtävänannosta poikkeamisesta on vähennetty -0,25 p. Pisteitä on annettu: a) Objektivointi Osa sosiaalisten representaatioiden teoriaa (0,25 p) Toinen sosiaalisten representaatioiden teorian perusprosesseista (0,25 p) Teoria kuvaa arvojen ja asenteiden liittymistä arkiajatteluun (0,25 p) Yhteydessä figuratiivisen ytimen muodostumiseen (0,25 p) Tekee tuntemattoman tutuksi (0,25 p) Tekee abstraktin konkreettiseksi (0,25 p) Jäsentää sosiaalista maailmaa (antaa sille merkityksen) (0,25 p) Auttaa asioiden luokittelussa ja nimeämisessä (0,25 p)

2 Kommunikaation mahdollistaja (0,25 p) Kulttuurisidonnainen (0,25 p) Esimerkki objektivoinnista (0,25-0,50 p) TAI Minätietoisuuteen liittyvä (0,25 p) Jako objektiminään ja subjektiminään (0,25 p) Objektiminä on sosiaalinen: itseä tarkastellaan toisten silmin (0,25 p) Vaatii roolinottokykyä (0,25 p) Puhuttu kieli helpottaa objektivointia (0,25 p) Kehittyy lapsuudessa sosiaalisessa kanssakäymisessä (0,25 p) Voi jäädä kehittymättä (esim. autismissa) (0,25 p) Merkitykselliset toiset osana objektivointia (0,25 p) Yleistetty toinen (säännöt ja normit) osana objektivointia (0,25 p) Edesauttaa sosiaalista vuorovaikutusta ja sujuvaa kommunikointia (0,25 p) Esimerkki objektivoinnista (0,25 p 0,50 p) b) Odotusarvomalli Motivaation selittäminen Tavoitteiden asettaminen osana odotusarvomallia Yksilö arvioi subjektiivisia todennäköisyyksiä, joilla valinta johtaa tiettyyn seuraukseen (0,25 p.) Yksilö arvioi toiminnan tuloksen koettua arvoa itselleen Yksilön oletetaan valitsevan sen vaihtoehdon joka johtaa hänen kannaltaan parhaaseen tulokseen Kuvaa päätöksentekoprosessia Päätöstä edeltävä vaihe Systematisoi päätöksentekoa Sisältää arvion tavoitteiden vaatimuksista

3 Merkitsevien ihmisten odotukset ja niiden vaikutukset päätöksentekoon Kuvaa yksilön toiminnan säätelyä Odotusarvomallin vastakohta on tyytymisstrategia Esimerkki odotusarvomallista (0,25 p 0,50 p) c) Reliabiliteetti Tarkoittaa tutkimustiedon luotettavuutta Satunnaisvirheiden puuttuminen tai vähäisyys mittauksessa tai koejärjestelyssä Reliabiliteetti on validiuden tarpeellinen muttei riittävä ehto Tutkimuksen reliabiliteetti vaikuttaa ulkoiseen validiuteen eli siihen, voiko koetta toistaa Reliabiliteetti pyritään varmistamaan sekä laboratoriokokeessa että kenttäkokeessa, jossa tutkimuksen ekologista validiutta voidaan parantaa Edellytys sisäiselle validiudelle ja konstruktiovalidiudelle eli sille, että kokeessa on tutkittu juuri tarkoitettua asiaa, eikä asiaan vaikuta muut seikat (esim. koehenkilöiden persoonallisuus tai sosiaalisen taustan yksipuolisuus) Koe on reliaabeli eli luotettava, kun koehenkilöille annetaan ohjeet samalla tavalla ja kun he myöskin ymmärtävät ohjeet samalla tavalla Koe on reliaabeli eli luotettava, kun tiedot mitataan, seurataan ja merkitään ylös huolellisesti Reliabiliteettia heikentävät koehenkilöiden hyväntahtoisuus, arviointiarkuus ja halu auttaa tutkijaa saamaan tukea hypoteesilleen Tutkimuksen reliabiliteetti vaikuttaa siihen, voiko sen tietoa soveltaa ja/tai yleistää Tutkimuksen reliabiliteetti on ehto sille, että sen tulokset voidaan julkaista tieteellisessä lehdessä Reliabiliteetti tulee varmistaa niin laadullisissa kuin määrällisissä tutkimuksissa Esimerkki reliabiliteetista (0,25-0,50 p.) 2. Maija on päättänyt hakea yliopistoon opiskelemaan sosiaalipsykologiaa. Hän on lukenut pääsykoekirjaa ahkerasti ja käynyt maksullisen valmennuskurssin. Silti häntä epäilyttää

4 onko sosiaalipsykologia hänen alansa. Maijan suvussa on perinteisesti työskennelty lääkäreinä ja myös hänen samanikäinen serkkunsa Matti on hakemassa lääketieteelliseen. Maija puhuu parhaan ystävänsä Minnan kanssa, joka vakuuttaa että Maijassa olisi sosiaalipsykologin aineista, mutta että hänen on tehtävä päätöksensä itse. Mietittyään asiaa Maijasta tuntuu, että lääketiede ei ole hänen alaansa ja hän päättää osallistua sosiaalipsykologian pääsykokeeseen. Tarkastele Maijan päätöksentekoa Leon Festingerin sosiaalisen vertailun TAI kognitiivisen dissonanssin teorian valossa. Sovella vastaukseen vain toista teorioista. Vastauksen enimmäispituus on 3 sivua. (6 p.) Tehtävänannossa kehotettiin tarkastelemaan Maijan päätöksentekoa JOKO sosiaalisen vertailun TAI kognitiivisen dissonanssin teorian valossa. Tehtävänannossa pitäytymisestä ja vastauksen johdonmukaisuudesta ja eheydestä on voinut saada 0,25 p. Huomattavista asiavirheistä, enimmäispituuden ylittämisestä ja tehtävänannosta poikkeamisesta on vähennetty -0,25 p. Pisteitä on annettu: Valitun näkökulman eksplikoiminen (tarkasteleeko kysymystä sosiaalisen vertailun vai kognitiivisen dissonanssin näkökulmasta) Pääsykoekirjan teoreettisen esimerkin soveltaminen tehtävänannon kertomukseen SOSIAALISEN VERTAILUN TEORIA: Sosiaalisen vertailun syntymistä havainnollistava esimerkki Sosiaalisen vertailun teorian historia: osa behaviorismin kritiikkiä Sosiaalisen vertailun teoria liittyy kognitiiviseen vallankumoukseen ja 60-luvuilla (0,25 p.) Sosiaalisiin kontakteihin hakeutuminen liittyy yksilön haluun rakentaa sosiaalista todellisuutta (0,25 p). Näkemykset asioista, joille ei ole saatavissa objektiivisia normeja rakennetaan vertailemalla omia mielipiteitä toisten samankaltaisten ihmisten mielipiteisiin Sherifin kokeet ja sosiaalisten normien vaikutus: toisten arviot ratkaisevana viitekehyksenä oman näkemyksen luomiselle

5 Aschin kokeet: objektiivinen havaintokyky pettää sosiaalisen paineen alla Jako objektiivisesti arvioitavaan maailmaan ja ns. sosiaaliseen todellisuuteen Pyrkimys rakentaa tiedollisesti johdonmukaista näkemystä maailmasta vertailun avulla Sosiaalisen todellisuuden rakentaminen edellytyksenä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa elämiselle Sosiaalista vertailua motivoi halu arvioida omia piirteitä ja kykyjä Yhteisten näkemysten muuttuminen henkilökohtaisiksi näkemyksiksi Eri tavoin ajattelevien kaihtaminen ja saman mielisten joukkoon hankkiutuminen Maijan hakeutuminen sosiaalipsykologiaan / johdantokurssille saman henkisten löytämisen toivossa Sosiaalisen paineen tuoma kognitiivinen ongelma Konformisuuden vaikutus päätöksentekoon Konformisuus: informaatiovaikutus tai normatiivinen vaikutus Ryhmän koheesion vaikutus konformisuuteen Konformisuuden erot individualistisessa ja kollektivistisessa viitekehyksessä Antikonformisuus yleisestä mielipiteestä poikkeaminen Yleisestä mielipiteestä poikkeaminen on helpompaa, jos joukossa on yksikin toinen erimielinen Sosiaalinen vertailu itsetuntemuksen ja itsetunnon / pystyvyydentunteen kohentamisen välineenä Erilaiset vertailun mallit: yksisuuntainen ylöspäin suuntautuva pyrkimys, ylöspäin suuntautuva vertailu, alaspäin suuntautuva vertailu, vertailu saman tasoisiin Kuvitellut vertailukohdat Vertailukohteen merkitys vertailijalle Suvun normien vaikutus Maijan päätöksentekoon: sosiaalinen paine Normin määritelmä: yhteinen käsitys suotavasta ja epäsuotavasta toiminnasta Sosiaalisen vertailun teorian yhteys kognitiiviseen dissonanssiin Sosiaalisen vertailun teorian yhteys sosiaaliseen identiteettiin

6 Ryhmien vertailu myönteisen sosiaalisen identiteetin ylläpitäjänä KOGNITIIVISEN DISSONANSSIN TEORIA: Kognitiivisen dissonanssin syntymistä havainnollistava esimerkki. Kognitiivinen dissonanssi tarkoittaa tilaa, jossa kognitiiviset elementit ovat keskenään ristiriidassa. Kognitiivisen dissonanssin teorian mukaan tiedollinen epäjohdonmukaisuus koetaan epämiellyttävänä ja sitä pyritään välttämään. Kognitiivista dissonanssia pyritään välttämään tai vähentämää muuttamalla joko kognitioita, asenteita tai käyttäytymistä. Pyrkimys rakentaa tiedollisesti johdonmukaista näkemystä maailmasta Ihmisen oma toiminta nähdään keskeisenä kognitiivisena elementtinä (Ihminen on aktiivinen tiedonkäsittelijä). Dissonanssi on voimakas erityisesti silloin, kun joudutaan valitsemaan kahden tasaväkisen vaihtoehdon väliltä. Mitä tärkeämpi päätös on, sitä enemmän dissonanssia se tuottaa / mitä vähemmän tärkeä, sitä vähemmän dissonanssia se tuottaa. Dissonanssia voi vähentää lisäämällä valitun vaihtoehdon ja / tai vähentämällä hylätyn vaihtoehdon arvostusta Etenkin silloin, kun toiminnalle ei ole muita riittäviä perusteluita, asenteita muutetaan toiminnan mukaisiksi. Jos toimintaa on mahdollista perustella ulkoisilla tekijöillä, kuten palkkiolla, on asenteen ja toiminnan välinen kognitiivinen dissonanssi vähäisempi Ihminen muuttaa asenteitaan sitä vähemmän mitä enemmän häntä palkitaan asenteen ilmaisemisesta Kognitiivisen dissonanssin teorian sidos Festingerin aikaisemmin kehittämään sosiaalisen vertailun teoriaan Kognitiivisen dissonanssin yhteys sosiaaliseen identiteettiin Kognitiivisen dissonanssin teoria liittyi kognitiiviseen vallankumoukseen ja 60-luvuilla.

7 Kognitiivisessa vallankumouksessa behavioristisen kuvan ihmisestä oppimiskoneena korvasi ihmiskuva, jossa korostuu ihmisen aktiivisuus tiedon käsittelijänä. Kognitiivisen dissonanssin teorian ihmiskuva: ihminen nähdään perustelijana, jolla on tarve löytää kognitiivinen perustelu toiminnalleen. Kognitiivisen dissonanssin teorian ihmiskuva: ihminen nähdään järkeistävänä, eli hänen nähdään etsivän perusteluita siitä riippumatta, onko hänen toimintansa järkiperäisesti perusteltavissa vai ei. Kognitiivisen dissonanssin teorian ihmiskuva on yksilökeskeinen. Dissonanssin ratkaiseminen edistää asetettujen tavoitteiden saavuttamista Keskeinen kognitiivinen elementti liittyy omaan käyttäytymiseen tai toimintaan Suvun perinne ja saman ikäisen serkun esimerkki sosiaalinen vertailun, sosiaalisen paineen ja normien lähtökohtana. Järkeistävä vs. järkevä: Arvon muutos ei välttämättä ole loogisesti johdonmukainen, mutta tekee valitun asian eteenpäinviemisestä ja ihmisen olosta helpompaa Hankkiutuminen saman mieliseen seuraan oman asenteen vahvistamiseksi Mitä enemmän koettelemuksia ihminen joutuu läpikäymään päästäkseen ryhmän jäseneksi sitä myönteisempi asenne hänellä on ryhmää kohtaan Valmennuskurssiin ja pääsykokeeseen käytetyt resurssit asenteen muuttajana Päätöksenteko: vaihtoehtojen hyvien ja huonojen puolien arvioiminen Päätöksenteon vihjeiden etsiminen sosiaalisen vertailun avulla Kognitiivisen dissonanssin ja siitä selviämisen vaikutus minäkuvalle Esimerkki: Maijan kokema kognitiivinen dissonanssi ja sen hallitseminen ennen päätöksentekoa Esimerkki: Maijan kokema kognitiivinen dissonanssi ja sen hallitseminen päätöksenteon jälkeen 3. Valintakoekirjassa kysytään: Onko ihminen luonnostaan aggressiivinen eläin? Kirjoita essee, jossa vertailet frustraatio-aggressio mallin JA mallioppimisen teorian tarjoamia vastauksia kysymykseen. Vastauksen enimmäispituus on 3 sivua. (6 p.) Tehtävänannossa kehotettiin vertailemaan frustraatio-aggressio mallin JA mallioppimisen teorian tarjoamia näkökulmia ihmisen aggressiivisuuteen.

8 Tehtävänannossa pitäytymisestä ja vastauksen johdonmukaisuudesta / eheydestä on voinut saada 0,25 tai 0,50 pistettä. Jos vastaus ei ole vertailumuotoinen, siitä on voinut saada enintään 4 pistettä. Huomattavista asiavirheistä, enimmäispituuden ylittämisestä ja tehtävänannosta poikkeamisesta on vähennetty -0,25 p. Pisteitä on annettu: Aggressiivisuuden määritelmä: toisen tarkoituksellinen vahingoittaminen tai vahingolla uhkaaminen Emotionaalisen ja instrumentaalisen aggressiivisuuden erotteleminen Fyysisen, sanallisen ja epäsuoran aggressiivisuuden erotteleminen Ihmisen biologispohjainen aggressiivisuuden varustus (Montagu) Luonnonvalinta on myös suosinut altruismia Miesten ja naisten väliset erot aggressiivisuuden suhteen Frustraatio-aggressiomalli: frustraatio johtaa aina aggressioon ja aggressio on aina seurausta frustraatiosta Frustraatio-aggressiomallin synty: Yhdysvalloissa, Dollard, 1939 Frustraatio-aggressiomalli: aggressiivisuudella evoluutioon perustuvia selityksiä, mutta sen purkautuminen ei ole väistämätön osa ihmisluontoa (verrattuna eläinten dominanssihierarkiaan) Frustraatio-aggressiomalli ja syntipukkiteorian käsitteet Frustraatio-aggressiomalli: turhautuminen luo yllykkeen aggression ja aggressio on ainut tapa päästä tasapainoon Frustraatio-aggressiomalli: aggressiivisuus biologisena viettinä, jonka synnyttäjäksi kuitenkin tarvitaan turhautumisen kokemus Frustraatio-aggressiomalli: esimerkki Frustraatio-aggressiomalli: vaikutteet Freudin katarsis-ajattelusta: aggressiivinen motiivi heikkenee, kunhan aggressio toteutuu Frustraatio-aggressiomalli: aggressiota ei aina suunnata turhautumisen oletettuun aiheuttajaan: jos aiheuttaja on hallitsematon, epämääräinen, sillä on liian paljon valtaa, sitä ei voi tavoittaa tai kohde on samalla rakastettu, aggressio voi siirtyä vaihtoehtoiseen kohteeseen Frustraatio-aggressiomallia tukevat seikat: frustraation määrä ja mielivaltaisuus aggression ehtona (Harrisin ja Worchelin kokeet) Frustraatio-aggressiomallin kritiikki / puutteet: frustraatio ei aina johda aggressiivisuuteen

9 Frustraatio-aggressiomallin kritiikki / puutteet: aggressio ei aina ole seurausta frustraatiosta Frustraatio-aggressiomallin kritiikki / puutteet: aggression purkaminen ei välttämättä heikennä ihmisen aggressiivisuutta Frustraatio-aggressiomallin kritiikki / puutteet: Leonard Berkowitzin kritiikki ja epämieluisten kokemusten vaikutus (frustraation sijaan) Frustraatio-aggressiomallin kritiikki / puutteet: kognitiivisten prosessien vaikutus aggression toteutumiseen tai hylkäämiseen Frustraatio-aggressiomallin kritiikki / puutteet: Asevaikutus: kun aseita on näkyvillä, vihaisen ihmisen aggressiivisen käyttäytymisen todennäköisyys kasvaa Frustraatio-aggressiomallin kritiikki / puutteet: Assosiaatioverkkomalli ja aggressiivisuuden osatekijöiden kytkökset toisiinsa Frustraatio-aggressiomallin kritiikki / puutteet: emootioiden (esim. suru, häpeä) vaikutukset Frustraatio-aggressiomallin kritiikki / puutteet: reduktionistinen lähestymistapa ei selitä ryhmäkäyttäytymistä (Billig, Brown, Hogg & Adams) Frustraatio-aggressiomallin kritiikki / puutteet: olosuhteiden vaikutus (esim. suhteellinen deprivaatio) Mallioppimisen teoria (Bandura): kognitiivinen teoria, jossa aggressiivisuutta ei nähdä perittynä vaan omaksuttuna ja vakiintuneena toimintatapana Mallioppimisen teoria: lapsen vanhemmilta opittu / omaksuttu aggressiivisuus (esim. kova kuri kotona), yhteys autoritaariseen persoonallisuuteen Mallioppimisen teoria: aggressiivista mallia jäljitellään etenkin, kun aggressiosta on mallille suotuisia seurauksia ja kun malli on pidetty tai ihailtu henkilö (Bandura) Mallioppimisen teoria: esimerkki Havaitsemalla oppimisen / mallista oppimisen käsitteet (Bandura): 1) tarkkaavaisuus, 2) säilyttäminen, 3) suorittaminen / tuottaminen, 4) motivaatio Mallioppimisen, vahvistamisen ja välineoppimisen erottelu Mallioppimisen teoria: mallien, esim. vanhempien mahdollisuus toimia myös aggressiivisuutta ehkäisevinä esimerkkeinä Mallioppimisen teoria: mediaväkivallan rooli Mallioppimisen teoria: esim. väkivaltaisten videopelien ja elokuvien rooli: lasten aggressiivisuus lisääntyy etenkin väkivaltaisten mutta humorististen animaatioiden, esim. piirroselokuvien, katselun jälkeen

10 Mallioppimisen teoria: mediaväkivallan välittömät ja pitkän aikavälin vaikutukset aggressiivisuuteen Mallioppimisen teoria: kokeelliset näytöt Mallioppimisen teoria: Baron & Byrnen neljän prosessin malli mediaväkivallasta aggressiivisuuden lisääjänä Mallioppimisen teorian kritiikki / puutteet: väkivaltaelokuvat eivät välttämättä lisää aggressiivisuutta, vaan voivat myös johtaa pelkoon tai ahdistukseen. Mallioppimisen teorian kritiikki / puutteet: mediaväkivallan syy- ja seuraussuhteiden määrittelyn vaikeus Frustraatio-aggressio-mallin ja mallioppimisen teorian kritiikki / puutteet: eivät yksin selitä aggressiivista käyttäytymistä Biologiset ja oppimista painottavat selitysmallit aggressiivisuudesta eivät sulje toisiaan pois Sosiaalisten taitojen oppiminen vähentää aggressiivisuutta Sosiaalisten normien hillitsevä vaikutus aggressiivisuuden purkuun (vertaa eläinkunta) Teknologian ja aseiden kehittäminen lisännyt ihmisten aggressiivisuutta (vertaa eläinkunta) Aggressiivisuuden rangaistuksen tehokkuuden ehdot: ankaruus, nopea toteuttaminen, johdonmukaisuus ja tekoa varmasti seuraava (Berkowitz) AINEISTOKOE 1. Pohdi sosiaalisen identiteetin teorian valossa, mitkä tekijät voivat vaikuttaa ennakkoluulojen syntymiseen oheisessa Helsingin sanomien artikkelissa kuvatussa tilanteessa. Vastauksen enimmäispituus on 3 sivua. (6 p.) Tehtävänannossa kehotettiin pohtimaan ennakkoluulojen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä sosiaalisen identiteetin teorian valossa. Tehtävänannossa pitäytymisestä ja vastauksen johdonmukaisuudesta / eheydestä on voinut saada 0,25 tai 0,50 pistettä. Mikäli vastaaja ei ole soveltanut sosiaalisen identiteetin teoriaa vastauksessaan, siitä on voinut saada enintään 3 pistettä. Huomattavista asiavirheistä, enimmäispituuden ylittämisestä ja tehtävänannosta poikkeamisesta on vähennetty -0,25 p. Pisteitä on annettu:

11 Ihmisen identiteetti koostuu sekä yksilöllisestä että sosiaalisesta identiteetistä Sosiaalisen identiteetin teoria: yksilöt haluavat nähdä oman ryhmänsä positiivisessa valossa koska yksilöillä on tarve positiiviseen minäkäsitykseen ja ryhmän arvostus heijastuu suoraan tähän. Sosiaalisen identiteetin teoria pohjautuu sosiaalisen vertailun teorialle Sosiaalisen identiteetin teoria: oman ryhmän arvoa arvioidaan vertaamalla sitä muihin. Sosiaalisen identiteetin teoria: sisäryhmä suositaan sitä enemmän, mitä tärkeämpi ryhmä on sen jäsenille Sosiaalisen identiteetin teoria: ulkoryhmän syrjinnän ja sisäryhmän suosimisen yhteys itsetuntoon Sosiaalisen identiteetin teoria: tarve erottaa oma ryhmä myönteisellä tavalla toisesta ryhmästä. Sosiaalisen identiteetin teoria: mitä paremmin sisäryhmä pärjää, sitä enemmän siihen halutaan samastua (Cialdini: paistattelu heijastuneessa kunniassa) Sosiaalisen identiteetin teoria: mitä huonommin sisäryhmä pärjää, sitä vähemmän siihen halutaan samastua Sosiaalisen identiteetin teoria: ryhmien status- ja valtaerojen vaikutukset itsetuntoon ja ryhmäkäyttäytymiseen Sosiaalisen identiteetin teoria: vähemmistöryhmillä (esim. muslimeilla) usein alhaisempi status Sosiaalisen identiteetin teoria: sisäryhmän vertaamista ulkoryhmään ennakkoluuloisuuden synnyttäjänä Sosiaalisen identiteetin teoria: ristiriitaiset kokeelliset näytöt Tajfel: Yksilöiden ja ryhmien välinen käyttäytyminen erotettava toisistaan Tajfel: minimaalisten ryhmien tutkimus: pelkkä ryhmään kuuluminen voi johtaa syrjintään. Psykologisesti varmat / epävarmat vähemmistöt Psykologisesti varmat / epävarmat enemmistöt Vähemmistöryhmään kuulumisen vaikutukset: reaktiot: ryhmän jättäminen. Vähemmistöryhmään kuulumisen vaikutukset: reaktiot: ryhmän jättäminen ei ole mahdollista jos ryhmien väliset rajat ovat suhteellisen pysyviä ja läpäisemättömiä, jolloin voidaan turvautua muihin strategioihin.

12 Vähemmistöryhmään kuulumisen vaikutukset: reaktiot: oman ryhmän vertailun rajoittaminen muihin heikon statuksen omaaviin ryhmiin. Vähemmistöryhmään kuulumisen vaikutukset: reaktiot: vertailu-ulottuvuuksien sivuuttaminen/uusien keksiminen/uudelleen arviointi. Vähemmistöryhmään kuulumisen vaikutukset: reaktiot: aseman muutoksen vaatiminen. Vähemmistöryhmään kuulumisen vaikutukset: strategioiden riippuvuus ryhmien välisten suhteiden epäoikeudenmukaisuudesta ja vakaudesta. Ennakkoluulon määritelmä: kielteinen stereotyyppinen näkemys jostain ryhmästä yhdistettynä kielteisiin tunteisiin tämän ryhmän jäseniä kohtaan. Ennakkoluulot ovat kaksin verroin sosiaalisia: yhtäältä ne ovat suhtautumistapoja toisiin ihmisiin, toisaalta niitä ohjaavat ja luovat ryhmät sekä kulloisetkin historialliset olosuhteet ja ryhmien väliset suhteet. Stereotypioiden vaikutus: kielteinen esimerkki (esim. terroristi) yleistetään edustamaan ulkoryhmää (esim. muslimit) kokonaisuudessaan Ennakkoluuloisuuden synty: oppiminen. Ennakkoluuloisuuden synty: suhteellinen deprivaatio. Ennakkoluuloisuuden synty: realistisen konfliktin teoria (Sherif) Ennakkoluulojen synty: frustraatio-aggressiohypoteesi (Dollard) Ennakkoluuloisuuden synty: autoritaarinen persoonallisuus (Adorno) Illusorisen korrelaation vaikutus ennakkoluulojen syntyyn / vahvistamiseen Sosiaalisen ja poliittisen ilmapiirin vaikutukset ennakkoluulojen syntyyn (esim. äärioikeistopuolueiden nousu) Ennakkoluulojen eri ulottuvuudet Ennakkoluulojen vaikutukset uhriin: kielteisen kuvan sisäistäminen/heikko itsetunto. Ennakkoluulojen vaikutukset uhriin: kielteisen kuvan sisäistäminen on mahdollista erityisesti, kun ennakkoluuloisuus on äkillistä ja/tai kun etnisyys on näkyvää. Ennakkoluulot ovat sosiaalisesti tuomittuja, mutta esiintyvät silti esim. symbolisessa muodossa Ennakkoluuloisten asenteiden yhteiset teemat Sekä vähemmistö- että enemmistöryhmät voivat olla ennakkoluuloisia Rasismin määrittely: syrjintä rodun tai etnisyyden perusteella Doise: sosiaalisiin kategorioihin luokittelu.

13 Doise: Kärjistymisvaikutus: samaan ryhmään sijoitettujen koetun samankaltaisuuden ja eri luokkiin sijoitettujen erilaisuuden korostuminen Billig: partikularisointi: myönteinen esimerkki ulkoryhmän jäsenestä nähdään poikkeuksena Quattrone & Jones: He ovat kaikki samanlaisia, mutta me olemme kaikki erilaisia Terrori-iskut voivat lietsoa radikalisoitumista / rasismia muslimien keskuudessa Ulkoryhmän (terroristien tai muslimien) dehumanisoinnin riski Terrori-iskut vaikuttavat kielteisesti muslimien sosiaaliseen identiteettiin ja voi lisätä sisäryhmän hajanaisuutta Terrori-iskut muodostavat ranskalaisille ulkoisen uhkan, joka voi johtaa sisäryhmän korostuneeseen itsetuntoon ja yhtenäisyyteen, ja sitä myötä ulkoryhmään kohdistuviin ennakkoluuloihin Emergentin normin vaikutus ryhmäkäyttäytymiseen (Reicher) Balanssiteoria (Heider): ihmisten arkiajattelun kuvaus, jossa myönteiset asiat ja henkilöt liittyvät yhteen, samoin kielteiset, eikä kielteisten ja myönteisten asioiden välillä ole kytkentöjä Esittäytymisen strategiat (Goffman) Itsearvioinnin säilyttämisen malli (Tesser) Autostereotypioiden vaikutus ryhmäkäyttäytymiseen Sisäryhmää suosiva attribuutiovääristymä: sisäryhmän onnistumiset ja ulkoryhmän epäonnistumiset selitetään sisäisillä ja pysyvillä taipumuksilla, kun taas sisäryhmän epäonnistumiset ja ulkoryhmän onnistumiset selitetään ulkoisilla tekijöillä Ristiriita yksilökeskeisten ja kollektivististen arvojen välillä heijastuu ryhmien välisiin suhteisiin Ryhmien välisten suhteiden parantaminen: kontaktihypoteesi Ryhmien välisten suhteiden parantaminen: uusien, läpileikkaavien ryhmäulottuvuuksien löytäminen 2. Pohdi oheisen Helsingin Sanomien artikkelin JA pääsykoekirjassa esitetyn diskurssianalyysin lähestymistavan valossa miten media voi vaikuttaa ryhmienvälisten suhteiden muotoutumiseen. Vastauksen enimmäispituus on 3 sivua. (6 p.) 3.

14 Vastauksessa pyydettiin käsittelemään median roolia ryhmien välisten suhteiden muotoutumisessa sekä Helsingin Sanomien artikkelia että pääsykoekirjassa esitettyä diskurssianalyysin lähestymistapaa hyödyntäen. Tehtävänannossa pitäytymisestä ja vastauksen johdonmukaisuudesta/eheydestä on voinut saada 0,25 tai 0,50 pistettä. Mikäli vastaaja ei ole soveltanut sekä artikkelin että diskurssianalyysin tietoja vastauksessaan, siitä on voinut saada enintään 4 pistettä. Huomattavista asiavirheistä, enimmäispituuden ylittämisestä ja tehtävänannosta poikkeamisesta on vähennetty -0,25 p. Pisteitä on annettu: Diskurssianalyysi: Puheen ja tekstin tutkimustapa Diskurssin/tulkintarepertuaarin määritelmä: Verrattain eheiden ja säännönmukaisten merkityssuhteiden systeemit, jotka rakentuvat sosiaalisissa käytännöissä ja samalla rakentavat sosiaalista todellisuutta (Jokinen, Juhila & Suoninen) Kieli todellisuuden tulkintojen ja versioiden luojana Diskurssianalyysin mukaan ei ole yhtä ainoaa todellisuutta tai todenmukaisuutta Diskurssianalyysin mukaan sosiaalinen todellisuus on rakennettu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kielen avulla Kulttuuri yhteisten merkitysten luojana Eri kulttuurien diskurssit voivat olla ristiriidassa toistensa kanssa Diskurssianalyysi osana sosiaalisen konstruktionismin lähestymistapaa ja sosiaalipsykologian toista kognitiivista vallankumousta Diskurssianalyysin lähestymistapa: puhe ihmisten, asioiden ja tapahtumien näkemysten luojana (0, 25p.) Merkityksen väliaikaisuus ja epämääräisyys Diskurssianalyysissa ei oleteta ihmisellä olevan vakaata minää, vaan ihminen on hajanainen kokoelma mahdollisia minuuksia Diskurssin sosiaaliset funktiot, esim. yksilölle tai ryhmille osoitetut ominaisuudet Diskurssissa tuotetut subjektipositiot, niiden kiistäminen tai hyväksyminen (0,25p.) Diskurssit voivat olla useita ja päällekkäisiä (Median) puheen / kielen merkitys kategorioiden synnyttäjänä Media eri diskurssien tuottajana ja välittäjänä, ja sitä myötä sosiaalisen todellisuuden luojana Media subjektipositioiden luojana Gergen: diskursseilla usein valtakamppailun luonne

15 Vallitsevan ideologian merkitys: media esittää usein enemmistöryhmän versiota / tulkintaa todellisuudesta ja sosiaalisista ryhmistä Median diskurssit valtasuhteiden ylläpitäjänä / haastajana (Fairclough) Foucault: tieto on se versio, joka on saanut totuuden leiman. Tämä pätee usein median diskursseihin Foucault: tiedon arkeologia : tiedon ja vallan yhteen kietoutuminen: vallitseva tieto marginaaliryhmien syrjäyttäjänä Vähemmistöryhmien vastustava diskurssi voi muuttaa median diskurssia Media valitsee, minkä ryhmän diskurssit / versiot se tuo esille Median mahdollisuus vaikuttaa siihen, kumman marginaaliryhmän diskurssit tuo esille (esim. etnisten vähemmistöjen tai poliittisten ääriliikkeiden) Median diskurssit illusoristen korrelaatioiden luojana Median välittämät diskurssit ryhmien välisten erojen korostajina/vähättelijänä Median eri retoristen keinojen käyttäminen ja funktioiden luominen Median välittämät diskurssit tunteisiin vetoavina Media uhkakuvien rakentajana Media mallioppimisen välineenä. Media normien ylläpitäjänä ja luojana. Media rooli stereotypioiden vahvistajana ja ylläpitäjänä tai haastajana Media ennakkoluulojen vahvistajana ja ylläpitäjänä tai haastajana Median stereotyyppiset mielikuvat ja vaikutukset stereotypioiden kohteisiin Median mahdollisuus lisätä eri ryhmien tietoisuutta toisistaan ja sitä myötä toimia ryhmien välisten suhteiden parantajana Mediassa ilmenevä symbolinen rasismi. Media (rasististen) asenteiden vahvistajana ja ylläpitäjänä tai haastajana Media sosialisaatioagenttina Median suostutteleva viestinä Media rakentavan tai skandaalinomaisen diskurssin luojana ja välittäjänä Median vaikutus lapsiin ja nuoriin

16 Median välittämien diskurssien ja sosiaalisen ympäristön ja poliittisen ilmapiirin vaikutus toisiinsa Vähemmistön / maahanmuuttajien esittäminen negatiivisen tiedon yhteydessä (esim. maahanmuuttajat rikollisina / raiskaajina) synnyttää / vahvistaa ennakkoluuloja Median mahdollisuus nostaa vähemmistön edustajia / maahanmuuttajia myönteisissä asiayhteyksissä voi vähentää ennakkoluuloja (0, 25 p.) Mediaväkivallan vaikutus aggressiivisuuteen Median mahdollisuus toimia ryhmien yhteisten diskurssien luojana Median diskurssien vaikutus ihmisten arkiajatteluun / elettyyn ideologiaan Seminin ja Fiedlerin kielellisen kategoriamalli erottaa neljä tapaa miten esim. media voi kuvata ihmisiä ELM-malli: median välittämät diskurssit voivat vaikuttaa ihmisten asenteisiin sekä perifeerisen että keskeisen suostuttelureitin kautta Historian esimerkit median roolista ryhmien välisten suhteiden muotoutumisessa esim. propagandan levittäjänä 3. Interventiolla tarkoitetaan toimenpidettä, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisen tai ihmisryhmän toimintakäytäntöihin. Lue oheinen katkelma Nelli Hankosen artikkelista Sosiaalipsykologia vaikuttamisen tieteenä, vaikuttajana yhteiskunnassa. Suunnittele sitä sekä pääsykoekirjan tietoja hyödyntäen interventio, jolla vähemmistö- ja enemmistö-ryhmien suhteita voitaisiin pyrkiä parantamaan oheisessa Helsingin Sanomien artikkelissa kuvatun kaltaisessa tilanteessa. Pohdi kirjallisuutta hyödyntäen mitkä seikat voivat hankaloittaa intervention onnistumista. Vastauksen enimmäispituus on 3 sivua. (6 p.) Tehtävänannossa kehotettiin suunnittelemaan vähemmistö- ja enemmistöryhmien välistä suhdetta parantamaan pyrkivä interventio aineistoa sekä pääsykoekirjan tietoja hyödyntäen. Vastauksissa pyydettiin myös pohtimaan intervention onnistumista mahdollisesti hankaloittavia seikkoja. Täydet pisteet vastauksesta edellyttävät, että vastauksessa on käsitelty kaikkia tehtävänannon osia ja että siinä on hyödynnetty sekä aineiston että pääsykoekirjan tietoja.

17 Ilman intervention toteutustavan kuvaamista vastauksesta on voinut saada enintään 4 pistettä. Tehtävänannossa pitäytymisestä ja vastauksen johdonmukaisuudesta / eheydestä on voinut saada 0,25 p. Huomattavista asiavirheistä, enimmäispituuden ylittämisestä ja tehtävänannosta poikkeamisesta on vähennetty -0,25 p. Pisteitä on annettu: Intervention suunnittelu lehtiartikkelin kuvaamaan yhteisöön. Sosiaalisesti suotava käyttäytyminen tutkimustilanteessa. Osallistujien epämieluisat kokemukset/psyykkinen stressi interventiossa. Osallistujien vapaaehtoisuus Mahdollisuus keskeyttää interventioon osallistuminen. Osallistujien anonymiteetin turvaaminen tutkimusraportissa/tutkimusmateriaalissa. Sellaisen asetelman käyttäminen, joka ei edellytä salaamista tai harhauttamista. Implisiittisiin ennakkoluuloihin vaikuttaminen vaatii hienovaraisia menetelmiä. Motivoinnin epäonnistuminen intervention haasteena. Intervention osallistujien motivaatio (sisäinen, ulkoinen). Koe- ja kontrolliryhmät osana intervention vaikuttavuuden arviointia. Asenteen mittaus osana intervention vaikuttamisen arviointia. Manipulaation toteuttaminen koeryhmässä interventiotavan valitsemiseksi. Teoriaperusteinen interventio on tehokkaampi kuin ei-teoriataustainen. Hypoteesin johtaminen sosiaalipsykologisen teorian pohjalta. Intervention kohde-/ koeryhmän määritteleminen. Intervention tavoitteen määrittely. Intervention toteuttamistavan yksityiskohtainen kuvaaminen. Kohderyhmän (ennakkoluuloisten) tavoittaminen interventiota varten. Interventioon liittyvän tutkimuksen ekologisen validiteetin arvioiminen. Käytännön kokeen ja teorian vuorovaikutuksen kuvaaminen. Interventioon liittyvän tutkimuksen elementit (esim. validius, reliabiliteetti, yleistäminen). Osallistujien sitoutuminen projektiin. Psykologisesti varmat/epävarmat vähemmistöt. Psykologisesti varmat/epävarmat enemmistöt.

18 Ennakkoluuloisuuden vähentäminen/ryhmien välisten suhteiden parantaminen: yhteiset tavoitteet ja yhteistyö. Suhteiden parantaminen/ennakkoluulojen vähentäminen luokittelurajoja uusimalla. Ennakkoluuloisuuden vähentäminen/ryhmien välisten suhteiden parantaminen: kulttuuripluralismi/monikulttuurisuus. Sosiaalisen identiteetin teorian mukaan ryhmien välisiä ennakkoluuloja ja ristiriitoja voidaan vähentää muuttamalla ryhmien väliset stereotypiat vähemmän jyrkiksi ja halventaviksi ja järjestämällä ryhmille vain molemmin puolin hyväksyttyjä, ei-väkivaltaisia kilpailumuotoja Minimaalisten ryhmien koesarjan mukaan pelkkä ryhmään kuuluminen vaikuttaa ryhmien väliseen käyttäytymiseen ja voi johtaa syrjintään. Realistisen konfliktin teorian mukaan vähemmistön ja enemmistön yhteistyö yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi voi parantaa ryhmien välisiä suhteita. Jos vähemmistö ja enemmistö löytävät intervention kautta uusia yhteisiä sisäryhmiä, ennakkoluuloja ja syrjivää käyttäytymistä on mahdollista vähentää. (0,25 p) Intervention ryhmien muodostamisella siten, että sisäryhmät leikkaavat toisiaan, voidaan pyrkiä vähentämään ryhmien välisiä ennakkoluuloja. (0,25 p) Interventioon osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden pitkäaikaiseen ja yhteistyötä vaativaan kontaktiin, jonka kontaktihypoteesin mukaan parantaa ryhmien välisiä suhteita. (0,25 p) Kontaktihypoteesin mukaan kontaktin on tapahduttava yhteiskunnan virallisen integraatiopolitiikan tuen turvin, joka luo suvaitsevien käytäntöjen syntymiselle otollisen sosiaalisen ilmapiirin (0,25 p) Kontaktihypoteesin mukaan kontaktin tulisi tapahtua sosiaaliselta statukseltaan samanlaisten ihmisten (tai ryhmien) välillä (0,25 p) Vähemmistöt ovat yleensä statukseltaan heikommassa asemassa enemmistöön nähden, joten tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota. (0,25 p) Kontaktit vähemmistön ja enemmistön välillä vähentävät ennakkoluuloja, kun ihmiset havaitsevat olevansa samankaltaisempia kuin olivat ajatelleet ja alkavat siten pitää toisistaan. (yhdistävien tekijöiden korostaminen) (0,25 p) Ryhmien edustajien välisen positiivisen kontaktin oletetaan yleistyvän eli parantavan asenteita koko ryhmää eikä vain sen ennestään tuttua jäsentä kohtaan. (0,25 p) Usein asenteen muutos rajoittuu vain kontaktiin osallistuneisiin ulkoryhmän jäseniin. Jotta asenne yleistyisi, ryhmäjäsenyyksiä olisi hyvä korostaa kontaktin aikana. (0,25 p)

19 Tasapainottelu: ryhmäjäsenyyksiä on korostettava juuri niin paljon, että mahdollinen myönteinen lopputulos voidaan yleistää ulkoryhmiin kokonaisuudessaan, muttei niin paljon, että mahdollinen epäonnistuminen johtaa takaisin vanhoihin ennakkoluuloihin Ryhmien väliset kontaktit voivat myös lisätä monikulttuurisuuden kunnioittamista, jolloin kiinnitetään huomiota olemassa oleviin eroihin ryhmien välillä samalla kun pyritään poistamaan kieliteisiä asenteita ja eriarvoisuutta kunnioittamalla eri ryhmien perinteitä. (0,25 p) Vähemmistön asema yhteiskunnassa on usein heikompi kuin enemmistön asema ja sosiaalinen vertailu vaikuttaa näin ollen usein kielteisesti vähemmistöön kuuluvien itsetuntoon. (0,25 p) Median vaikutus asenteiden muodostumiseen ja niiden muuttamiseen. Ennakkoluulojen syntymisen selittäminen teoreettisesti (esim. frustraatio-aggressio, suhteellinen deprivaatio, sosiaalisen identiteetin teoria, autoritaarisuus). Interventioon osallistuvien pystyvyyden- (usko asioihin vaikuttamiseen) ja hallinnantunteen kasvattaminen. Aiemmat kokemukset ja omat fyysiset- ja tunnereaktiot pystyvyyden tunteen osana. (0,25 p.) Itsen kaltaisten yksilöiden suositukset ja sanallinen vaikuttaminen. Opittu avuttomuus voi estää ongelmatilanteissa toimimisen. Perifeerinen ja keskeinen tiedonkäsittely: väliaikainen ja pitkäkestoinen asenteen muutos. Toimeenpanoaikomus: osa kontrollista siirretään ympäristölle. Realistisen konfliktin teorian mukaan ryhmien väliset eturistiriidat (esim. vähemmistön ja enemmistön edustajien jäsenten joukkueet kilpailevat keskenään) ylläpitävät ryhmien välisiä ennakkoluuloja. (0,25 p) Kontaktissa olevien ryhmien samanlaisuuden korostaminen saattaa luoda vääriä odotuksia ja siten huonontaa suhteita entisestään, sillä ryhmät usein todella ovat erilaisia. (0,25 p) Partikularisointi: Kontakti yleensä parantaa asenteita vain kontaktiin osallistuvia kohtaan, ilman että se yleistyisi koskemaan koko ryhmää mm. siksi, että kontakti on todellisuudessa usein yksilöiden välistä eikä ryhmien välistä. (0,25 p) Jos yhteisiä tavoitteita ei saavuteta yhteistyöllä, ryhmien välinen syrjintä voi lisääntyä (0,25 p.) Yhteistyön kautta ryhmien väliset rajat hämärtyvät, mikä voi johtaa uusiin konflikteihin oman ryhmän identiteetin säilyttämiseksi (sulatusuuni)

20 Jos yhteistyö kontaktissa, eli interventiossa, ei onnistu, myös kielteinen lopputulos yleistetään helpommin koskemaan koko ulkoryhmää. (0,25 p) Ryhmien välisessä tilanteessa kilpailunormin aktivoituminen saattaa lisätä sisäryhmän suosimista jos vähemmistöön ja enemmistöön kuuluvat osallistujat ovat omissa ryhmissään. (0,25 p) Vähemmistön asema yhteiskunnassa on usein heikompi kuin enemmistön asema ja sosiaalinen vertailu vaikuttaa näin ollen usein kielteisesti vähemmistön itsetuntoon. (0,25 p) Yhteiset tavoitteet eivät aina paranna ryhmien välisiä suhteita. Esimerkiksi jos interventiossa muodostetut ryhmät eivät saavutat yhteistä tavoitetta yhteistyöllä, ulkoryhmästä saatetaan pitää entistäkin vähemmän. Näin voi käydä varsinkin silloin kun epäonnistumisesta voidaan syyttää ulkoryhmää. (0,25 p) Yhteistyössä toimiville ryhmille saattaa olla tärkeää, että niillä on erilliset ja selvästi määritellyt omat roolit. Muuten uusia konflikteja voi syntyä oman ryhmän identiteetin säilyttämiseksi. (0,25 p) Jos intervention ryhmät on muodostettu siten, että heikon statuksen ryhmäjäsenyydet kasaantuvat yhteen ryhmään, sisä- ja ulkoryhmäerottelu korostuu entisestään. (0,25 p) Enemmistön edustajat voivat purkaa aggressioitaan helposti saataville oleviin ja heikommassa asemassa oleviin vähemmistöjäseniin. (0,25 p) Pelkoviestintä voi aiheuttaa bumerangireaktion (toivottua tavoitetta ei saavuteta). Asenteen ja toiminnan välinen yhteys on heikko. Asenteen muutos mullistumisen (uusi tieto) tai kirjanpidon kautta (positiivisten kokemusten kasautuminen). Epäonnistuneen viestinnän aiheuttama asenteiden jyrkentyminen. Ennakkoluulojen vähentäminen tietoa lisäämällä. Ristiriitaisen / heikosti argumentoidun informaation vaikutus intervention epäonnistumiselle. Implisiittisen ja eksplisiittisen rasismin ero. Positiivinen asenne yleistyy todennäköisemmin, mikäli sen kohde on sekä tyypillinen ryhmänsä edustaja että miellyttävä. Sosialisaatioympäristöjen (esim. koulu tai koti) merkitys asenteille ja sosialisaatioympäristöihin ympäristöihin vaikuttaminen. Asenteiden, sosiaalisten normien ja käyttäytymisaikomusten yhteys ennakkoluuloiseen/ennakkoluulottomaan käyttäytymiseen. Asenteiden, sosiaalisten normien ja käyttäytymisaikomusten muuttaminen syrjinnän vähentäjänä.

21 Asenteisiin vaikuttaminen esimerkkien ja samaistumisen kautta. Persoonallisten ominaisuuksien muuttaminen ei ole yhtä tehokasta kuin sosiaalisiin normeihin vaikuttaminen. Konformisuus/ryhmäpaine syrjinnän aiheuttajana. Uusien sosiaalisten normien luominen/normeihin vaikuttaminen osana interventiota. (0,25 p.) Mallioppiminen syrjinnän aiheuttajana. Mallioppimisen-teorian hyödyntäminen interventiossa. Häpeän aiheuttama aggressio ennakkoluuloisen käytöksen selittäjänä. Uusien toimintamallien opettelu interventiossa. Tiedon lisääminen ei riitä, jos aiheeseen liittyy voimakas emootio, ennakkoluulo voi säilyä implisiittisenä. Vaikuttaminen useilla eri tasoilla: yksilötaso, paikallinen taso kansallinen taso, kansainvälinen taso. Asenteen mukaan käyttäydytään todennäköisemmin silloin, kun sen saatavuus on hyvä. Lewin: toimintatutkimus, ryhmän aktiivinen osallistuminen muutoksen aikaansaamiseen. Frustraation vähentäminen osana interventiota. Syrjivien toimintatapojen muuttaminen osana interventiota (itsensä havaitsemisen teoria). Itsensä havaitsemisen teoria ei toimi kovin hyvin tilanteissa, joissa asenteen kohde on hyvin merkityksellinen. Roolinottokyvyn kehittäminen osana interventiota. Aikomuksiin vaikuttaminen (toiminnan arkiteoria). Yleistynyt negatiivinen käsitys toisesta ryhmästä ennakkoluuloisuuden syynä. Odotusperäiseen ja aineistoperäiseen illusoriseen korrelaatioon vaikuttaminen ja näiden erot. Sisäryhmää suosiva attribuution erhe. Vallitseviin arvoihin vaikuttaminen. Arvoihin vetoaminen toimii lähinnä silloin, kun kohde on jo sisäistänyt tällaisen arvon. (0,25 p.) Kaikki ryhmäjäsenyydet eivät ole yksilöille yhtä merkityksellisiä. Yhteisen tavoitteen tavoitteellisuus (satunnainen tavoite ei toimi). Suostutteleva viestintä intervention välineenä. Viestijän auktoriteetin vaikutus tiedon omaksumiseen.

22 Hallituksen harjoittaman integraatiopolitiikan vaikutus ennakkoluulojen vähentämiseen. Poliittisen tuen puuttuminen intervention onnistumisen esteenä. Aggressiota aiheuttavan tilanteen välttäminen.