Erityisen selkeästä ja johdonmukaisesta esitystavasta on voinut saada 0,25 p kunkin kysymyksen ja alakohdan osalta.

Transkriptio

1 Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalipsykologian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2016 YLEISTÄ Pelkästä käsitteiden tai teorioiden mainitsemisesta / luetteloimisesta ei ole annettu pisteitä. Pisteiden edellytyksenä on ollut käsitteiden ja teorioiden määritteleminen ja havainnollistaminen tehtävänannon kontekstissa. Vastauksilta on edellytetty selkää ja johdonmukaista esitystapaa. Tällä tarkoitetaan sitä, että teksti ei ole luettelomaista vaan siinä on rakenne (yksinkertaisimmillaan: alku, keskikohta ja loppu), teksti on sidosteista, eli lauseet ja kappaleet seuraavat toisiaan johdonmukaisessa järjestyksessä. Tekstissä ei ole turhaa toistoa. Erityisen selkeästä ja johdonmukaisesta esitystavasta on voinut saada 0,25 p kunkin kysymyksen ja alakohdan osalta. Vastauksen pituus ei korvaa puutteellisia tietoja. Tehtävänannossa määritellyn enimmäispituuden ylittäviä vastauksia ei ole arvioitu ylimenevältä osalta. Huomattavista asiavirheistä, enimmäispituuden ylittämisestä ja tehtävänannosta poikkeamisesta on vähennetty 0,25 p. KIRJALLISUUSKOE 1. Tehtävänannossa kehotettiin tarkastelemaan ja pohtimaan Schwartzin teoriaa hyödyntäen millaisena suomalaisten arvomaailman näyttäytyy Työ- ja elinkeinoministeriön kuvauksessa. Vastauksen enimmäispituus on 3 sivua. (6 p.) Arvon yleinen määritelmä: toivottavaa lopputulosta tai toimintatapaa koskeva yleisluontoinen käsitys tai uskomus, suhteellisen pysyvä (0,25 p) Arvojen suhde kulttuurin normeihin ja sääntöihin (0,25 p) Schwartz: malli yleismaailmallisesta rakenteesta ja sisällöstä. (0,25 p) Lähtökohtana ihmisten ja yhteisöjen tarpeet (0,25 p) Inhimilliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tarpeet samat eri kulttuureissa (0,25 p) Yksilön tarpeet, sosiaalisten suhteiden järjestäminen, yhteisön jatkuvuus (0,25 p) 1

2 Perusulottuvuudet: säilyttäminen-muutosvalmius, itsensäkorostaminen-itsensäylittäminen, yksilökeskeisyys-yhteisökeskeisyys (0,25 p) Arvoluokkien suhteet ovat samat, tietyt luokat lähekkäin, tietyt vastakkaisia (0,25 p) Erityyppiset arvot pyrkivät sulkemaan toisensa pois (0,25 p) Kymmenen arvotyyppiä, esitetty kehämäisessä muodossa (0,25 p) Arvotyypit: valta, suoriutuminen, mielihyvä, virikkeisyys, itsenäisyys, universalismi, hyväntahtoisuus, perinteet, yhdenmukaisuus, turvallisuus (0,25 p) Arvotyypit sisältävät eri kulttuureissa merkitykseltään samanlaisia arvoja. (0,25 p) Turvallisuus- ja universalismi sisältävät sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä tavoitteita (0,25 p) Mallista puuttuvat arvot, jotka saavat eri merkityksiä eri kulttuureissa (esim. työ, hengellisyys, kunnia) (0,25 p) Esimerkki joka havainnollistaa yksilökeskeisiä arvotyyppejä (0,25 p) Esimerkki, joka havainnollistaa yhteisökeskeisiä arvotyyppejä (0,25 p) Mallia kohtaan esitettyä kritiikkiä (0,25 p) Hiljainen ja rauhallinen: sijoittuminen mallissa (0,25 p) Oma rauha: sijoittuminen mallissa (0,25 p) Hyviä ystäviä: sijoittuminen mallissa (0,25 p) Ahkeruus ja rehellisyys: sijoittuminen mallissa (0,25 p) Täsmällisyys: sijoittuminen mallissa (0,25 p) Yksityisyys: sijoittuminen mallissa (0,25 p) Säännöt: sijoittuminen mallissa (0,25 p) Itsensäylittämisen vs. itsensäkorostamisen painottuminen, perustelu (0,25 p) Säilyttäminen vs. muutosvalmius painottuminen, perustelu (0,25 p) Yksilökeskeisyys vs. yhteisökeskeisyys painottuminen, perustelu (0,25 p) Tekstissä kuvattujen arvojen luokan suhteuttaminen muihin luokkiin (mikä lähellä, mikä kaukana) (0,25 p) Ei viittauksia: esim. Valta, Suoriutuminen, Virikkeisyys, Universalismi (0,25 p) 2. Tehtävänannossa kehotettiin määrittelemään oheiset käsitteet sekä kertomaan miten ne liittyvät toisiinsa. Täysien pisteiden saaminen on edellyttänyt, että vastaaja on sekä määritellyt molemmat käsitteet että osoittanut niiden välisen yhteyden. Kunkin vastauksen enimmäispituus on 1 sivu. (6 p.) a) hypoteesi & falsifiointi Hypoteesi: teoriasta johdettu oletus asioiden kausaalisesta eli syy-seuraus-suhteesta (0,25 0,5 p) 2

3 Kokeellisen tutkimuksen ideaali on hypoteettis-deduktiivinen selitystapa (0,25 p) Hypoteettis-deduktiivisessa selityksessä hypoteesi joko kumotaan tai sille löydetään tukea kokeessa (0,25 p) Tieteenfilosofi Popperin mukaan koe ei riitä osoittamaan hypoteesia oikeaksi. Koe voi falsifioida eli kumota hypoteesin ja auttaa siten tarkentamaan näkemystä aiheesta (sulkemaan pois huonoja vaihtoehtoja) (0,25 p) Popperin mukaan vain teoria, josta voi johtaa falsifioitavia hypoteeseja on tieteellinen (0,25 p) Mitä enemmän hypoteeseja johdettavissa sen parempi teoria (0,25 p) Edellyttää kokeelta mm. reliabiliteettia ja validiutta (0,25 p) Falsifiointi tarkoittaa hypoteesin kumoamista (0,25 0,5 p) Käsitteet liittyvät kokeelliseen tutkimukseen (0,25 0,5 p) Esimerkki (0,25 p) b. minän esittäminen & moraalinen ura Minän esittäminen ja moraalinen ura liittyvät Erving Goffmanin mikrososiologiaan (0,25 0,5 p) Minän esittäminen: Goffman kuvaa sosiaalista maailmaa teatterina, teatterianalogioiden kautta (roolit, lava), dramaturginen lähestymistapa (0,25 0,5 p) Minää esitetään sosiaalisessa maailmassa (0,25 p) Toiset muodostavat yleisön (0,25 p) Esiintyminen usein tiedostettua ja tavoitteellista (0,25 p) Yleisön oletetaan pitävän esitystä aitona (0,25 p) Toisen esitystä tärkeä kunnioittaa/kohtelias tarkkaamattomuus (0,25 p) Roolia voi tukea rekvisiitalla (0,25 p) Tärkeää voida vetäytyä näyttämön taakse lepäämään (0,25 p) Stigma: sosiaalinen leima (0,25 p) Moraalinen ura: sosiaalisesti leimatun (stigmatisoidun) ihmisen elämä (0,25 0,5 p) Ura alkaa stigman tiedostamisesta (0,25 p) Strategioiden kehittäminen, joilla stigma tuodaan esiin, peitellään tai sen vaikutusta rajoitetaan (0,25 p) Tärkeä vaihe voi olla stigman tunnustaminen (0,25 p) Normaalin ja stigmatisoidun kohtaaminen sosiaalisen elämän perustilanne (0,25 p) 3

4 c. vastaavuuspäätelmä & augmentaatioperiaate Käsitteet liittyvät attribuointiin, asioiden selittämiseen (0,25 0,5 p) Vastaavuuspäätelmä: havaittu ulkoinen käytös johtuu sisäisestä piirteestä (0,25 0,5 p) Päätelmää edistäviä tekijöitä: liittyy minään, erottuvaa, sosiaalisesti epäsuotavaa (0,25 p) Augmentaatioperiaate: estävät syyt antavat lisäpainoa suoritukseen johtaneille syille (0,25 0,5 p) Käytetään sekä usean välttämättömän syyn skeemaa sovellettaessa että usean riittävän syyn skeemaa sovellettaessa (0,25 p) Voivat johtaa tiedonkäsittelyn vääristymään (0,25 p) Esimerkki (0,25 p) 3. Tehtävänannossa kehotettiin analysoimaan miten pystyvyyden tunnetta ja motivaatiota käsittelevät teoriat selittävät Karin tuntemuksia ja suoriutumista haastattelusta. Lisäksi tehtävänannossa kehotettiin vertailemaan teorioita toisiinsa. Täysien pisteiden saaminen on edellyttänyt, että vastaaja on tarkastellut esimerkkitapausta molemmista näkökulmista ja verrannut selitysmalleja toisiinsa. Vastauksen enimmäispituus on 3 sivua. (6 p.) Usko voimiseen luo pohjan tavoitteisiin pyrkimiselle (0,25 p) Tavoitteet antavat toiminnalle yhtenäisyyden (0,25 p) Haluaminen, voiminen ja yrittäminen yhdessä riittävä ehto toiminnalle (0,25 p) Motivaatio: toiminnan suunta, tavoitteiden valinta, toiminnan voimakkuus, toiminnan säätely (0,25 p) Ulkoinen motivaatio (0,25 p) Sisäinen motivaatio: tekemisen ilo (0,25 p) Yliperusteluefekti (0,25 p) Suoriutumismotivaatio, pyrkimys saavuttaa vaikeita asioita (0,25 p) Projektiiviset testit: TAT (0,25 p) Suoriutumisteemat, kulttuurisidonnaisia (0,25 p) Suoriutumismotivaatio ennustaa suoriutumista, yhteys taloudelliseen tilaan (0,25 p) Vanha käsitys: tarpeet motivaation selityksenä (0,25 p) Nykykäsitys: Motivaatio ei ole samanlainen kaikilla alueilla (0,25 p) Aikaisemmin tutkimus lähti liikkeelle tutkijan teolle antamista merkitystä (0,25 p) Nykyinen tutkimus pitää ihmisitä kaikkitietävänä toimintansa suhteen (0,25 p) Yksilöä tarkastellaan päätöksentekijänä, joka voi suunnitella toimintaansa ja punnita eri vaihtoehtoja (esim. odotusarvomalli)(0,25 p) 4

5 Banduran sosiokognitiivinen teoria (0,25 p) Pystyvyyden tunne: yksilön käsitys vaikutusmahdollisuuksista oman elämänsä merkityksellisiin tapahtumiin (0,25 p) Ulkoinen ja sisäinen kontrolliodotus, opittu avuttomuus vs. reaktanssi (0,25 p) Pystyvyyden tunteella tärkeä motivoiva merkitys oppimisessa (0,25 p) Tieto aikaisemmista suorituksista vaikuttaa pystyvyyden tunteeseen (0,25 p) Sijaiskokemus, tieto kaltaisten suorituksista (0,25 p) Sanallinen vaikuttaminen, tietolähteen kokeminen asiantuntevaksi ja luotettavaksi lisää viestin tehoa (0,25 p) Fyysiset tunnereaktiot (0,25 p) Motivaatioteoriassa yksilön oma intentio merkittävämpi kuin pystyvyyden tunteessa (0,25 p) Pystyvyyden tunteen heijastuminen motivaatioon, motivaation heijastuminen pystyvyyden tunteeseen (0,25 p) Koulujärjestelmän ja kasvatuksen vaikutus (0,25 p) Attribuutioiden vaikutus (0,25 p) AINEISTOKOE 1. Tehtävänannossa kehotettiin kuvailemaan sitä, miten koulutuksen läpäisy on muuttunut ja millaisia eroja siinä esiintyy sukupuolten välillä. Lisäksi kehotettiin pohtimaan miten muutoksia ja eroja voidaan selittää valintakoekirjan sosiaalipsykologisen tiedon valossa. Taulukoiden kuvailusta on voinut saada enintään 3 pistettä ja niiden selittämisestä 3 pistettä. Pelkästä taulukon tietojen luetteloimisesta, ilman niiden sisällön sanallista kuvailua, ei ole annettu pisteitä. Pelkästä sosiaalipsykologisten käsitteiden ja teorioiden luetteloimisesta ei ole annettu pisteitä. Käsitteet ja teoriat on pitänyt liittää tehtävänannon aihepiiriin pisteiden saamiseksi. Vastauksen enimmäispituus on 3 sivua. (6 p.) Yleisesti läpäisyaste on parantunut hieman tai pysynyt ennallaan vuosien välillä (0,25 p) Poikkeuksia: Miehet yliopistokoulutus 6,5 vuotta (-0,2), miehet lukiokoulutus 4,5 vuotta (- 1,2), miehet ammattikoulutus 4,5 vuotta (-1) (0,25 p) Läpäisyaste parantunut molemmilla sukupuolilla (0,25 p) Naisten läpäisyaste yleisesti korkeampi (0,25 p) 5

6 Läpäisyaste pitkäkestoisemmissa opinnoissa heikentynyt (0,25 p) Läpäisyaste pitkäkestoisemmissa opinnoissa suurempi Luvut ovat prosenttilukuja, eivät kerro suorittaneiden määristä (0,25 p) Lukiossa suurempi läpäisyaste kuin ammattikoulutuksessa, yliopistossa suurempi kuin ammattikorkeakoulussa (0,25 p) Taulukko 1. Läpäisyaste parantunut (0,1 1,6) (0,25 p) Lukiossa läpäisyaste suurin (80 79,5) (0,25 p) Suurin parannus yliopistokoulutuksessa (1,6) (0,25 p) Ammattikorkeassa pienin (44 43) (0,25 p) Lukiossa erot pienimpiä (0,25 p) Suurin ero sukupuolten välillä ammattikorkeakoulussa (0,25 p) Taulukko 2. Ammattikorkeakoulussa naisten läpäisyaste suurempi (0,25 p) Suurin parannus miehillä kun opiskeluaika 5,5 vuotta (3,5) (0,25 p) Naiset läpäisevät koulutuksen nopeammin (0,25 p) Miehet kirineet eroa sekä 4,5 että 5,5 vuoden opiskeluajan kohdalla (0,25 p) Taulukko 3. Yliopistossa naisten läpäisyaste suurempi (0,25 p) Suurin parannus miehillä 5,5 vuoden opiskeluvuoden kohdalla (3,3) (0,25 p) Muutokset pieniä, 6,5 opiskeluvuoden kohdalla miehillä hieman heikentynyt (0,2) (0,25 p) Taulukko 4. Lukiossa naisten ja miesten läpäisyasteessa vain pieniä eroja (0,25 p) Läpäisyasteiden muutos pientä (0,25 p) Naiset läpäisevät koulutuksen nopeammin (0,25 p) 3,5 vuoden suoritusajalla miehillä ei muutoksia, 4,5 vuoden kohdalla heikentynyt (1,2) (0,25 p) Taulukko 5. 6

7 Ammatillisessa koulutuksessa miesten läpäisyaste hieman parempi kuin naisten sekä 3,5 että 4,5 vuoden opiskeluaikana (0,25 p) Miesten ja naisten välinen ero pienentynyt välillä. (0,25 p) Sekä miesten että naisten läpäisyaste laskenut 4,5 vuoden opiskeluajan kohdalla (0,25 p) Sosialisaatioympäristöt (0,25 p) Toimeenpanoaikomus (0,25 p) Motivaatio, suoritusmotivaatio (0,25 p) Arvot (0,25 p) Roolit (0,25 p) Odotukset (0,25 p) Asenteet (0,25 p) Konformisuus (0,25 p) Erot eri koulutustasojen ikäryhmissä (0,25 p) Banduran sosiaalisen oppimisen malli (0,25 p) Velvollisuuksien ristiriita (0,25 p) Älyllinen ja eletty ideologia (0,25 p) Päätöksenteon vaiheet (0,25 p) Odotusarvomalli (0,25 p) Toimeenpanoaikomus (0,25 p) Sisäinen ja ulkoinen attribuutio (0,25 p) Kontrolliodotus tai sen puuttuminen, kontrollin palauttaminen (0,25 p) Stereotypiat, autostereotypia (0,25 p) Kognitiivinen dissonanssi (0,25 p) Itseään toteuttava ennuste (0,25 p) Sosiaalinen identiteetti (0,25 p) Tavoitteellinen toiminta (0,25 p) Voiminen ja yrittäminen välttämätön ja riittävä ehto toiminnalle (0,25 p) Opittu avuttomuus (0,25 p) Sosiaaliset normit (0,25 p) Ryhmäpaine (0,25 p) Skeemat ja skriptit (0,25 p) Asenteiden ja toiminnan ristiriita (0,25 p) Itsensä havaitsemisen teoria (0,25 p) 7

8 Sosiaaliset representaatiot (0,25 p) Doisen analyysitasojen selitykset (0,25 p) (0,25 p) Minätietoisuus, minäkuva (0,25 p) Realistisen konfliktin teoria (0,25 p) Valtaetäisyys-arvoulottuvuus (0,25 p) Markkinahinnoitteluun perustuva yhteiskunta (Fiske) (0,25 p) Pystyvyyden tunne (0,25 p) Kiintymyssuhdeteoria (0,25 p) Aggressio (0,25 p) Diskursiiviset tekijät (0,25 p) Pelkkä tuttuus (0,25 p) Sosiometriset selitykset (0,25 p) Balanssiteoria (0,25 p) Sosiaalinen dilemma (0,25 p) Ryhmän koheesio, ryhmän jättäminen (0,25 p) Auktoriteetti (0,25 p) Sosiaalinen vertailu (0,25 p) Käyttäytymisvalmius (0,25 p) Sosiaalisen vaihdon teoria (0,25 p) ELM-malli (0,25 p) Etogeeninen lähestymistapa (0,25 p) Biologiset tekijät (0,25 p) Kulttuurihistoriallinen, toimintateoreettinen näkökulma (0,25 p) Persoonallisuustyypit (0,25 p) Kollektiivisuus-individualismi, kulttuurierot (0,25 p) Kategorisointi (0,25 p) 2. Tehtävänannossa kehotettiin kuvailemaan miten tupakointikäyttäytyminen on muuttunut ja millaisia eroja siinä esiintyy sukupuolten ja ikäryhmien välillä. Lisäksi kehotettiin pohtimaan miten muutoksia ja eroja voidaan selittää valintakoekirjan sosiaalipsykologisen tiedon valossa. Yleisesti: päivittäinen tupakointi laskenut naisia lukuunottamatta (0,25 p) Laskusta huolimatta miehet tupakoivat yhä enemmän (0,25 p) Miehet tupakoineet enemmän tarkastelujaksolla (0,25 p) 8

9 Eniten polttavat miesten nuorempi ikäryhmä, naisten nuorempi ikäryhmä, miesten vanhempi ikäryhmä, vähiten naisten vanhempi ikäryhmä (0,25 p) Nuoremmat ikäryhmät tupakoivat yleisesti enemmän kuin vanhemmat (0,25 p) Kuvio 1. Miehet laskenut 32 %:sta 17 %:iin (0,25 p) Naiset pysynyt ennallaan 14 %:ssa (0,25 p) Naiset nousi 1980-luvun lopulla, huipussaan 20 %:ia 1999, josta alkaen laskua (0,25 p) Miehet laskenut 15 %:sta 8 %:iin (0,25 p) Naiset noussut 5 %:sta 8 %:iin(0,25 p) Miehillä laskua kaikissa ikäryhmissä, naisilla myös nousua (0,25 p) Kuvio 2 Miehet laskenut 40 %:sta 18 %:iin (0,25 p) Miehet laskenut 31 %:sta 20 %:iin (0,25 p) Vuonna 1981 nuoremmat polttivat enemmän, vuonna 2014 vanhemmat. (0,25 p) Kuvio 3. Naiset tupakointi kasvanut 10 %:sta 15 %:iin (0,25 p) Naiset tupakointi laskenut 23 %:sta 15 %:iin (0,25 p) Naisten tupakointikäyttäytyminen yhdenmukaistunut ikäryhmissä (0,25 p) Ikäryhmien kehityksessä eroa (0,25 p) Nuoremmilla laskenut, Vanhemmilla noussut (0,25 p) Sosiaalinen oppiminen, mallioppiminen (0,25 p) Asenne (0,25 p) Konformisuus (0,25 p) Informaatio ja normatiivinen vaikutus (0,25 p) Kognitiivinen dissonanssi (0,25 p) Diskursiiviset tekijät, valta (0,25 p) Sosiaalinen normi (0,25 p) Sosiaalinen paine (0,25 p) 9

10 Skeema ja skripti (0,25 p) Sosiaaliset representaatiot (0,25 p) Suostutteleva viestintä, ELM (0,25 p) Odotusarvomalli (0,25 p) Balanssiteoria (0,25 p) Doisen analyysitasot (0,25 p) Joukkoliike (0,25 p) Sosialisaatio (0,25 p) Arvot (0,25 p) Sosiaalinen identiteetti (0,25 p) Minuus, minän esittäminen, roolinottokyky (0,25 p) Persoonallisuus ja yhteiskuntaan sopeutuminen (0,25 p) Itsensä havaitsemisen teoria (0,25 p) Viestintä, viestinnän myöhäisvaikutus (0,25 p) Sosiaaliset odotukset (0,25 p) Stereotypiat (0,25 p) Sosiaalinen vertailu (0,25 p) Biologiset tekijät (0,25 p) Eletty vs. älyllinen ideologia (0,25 p) Aineiston keräystavat, sosiaalisesti suotava vastaaminen (0,25 p) Ryhmäajattelu, joukkoharha (0,25 p) Kontrolliodotus (0,25 p) Kollektiivisuus-individualismi (0,25 p) Roolit (0,25 p) Vähemmistövaikutus (0,25 p) Asenteen saatavuuden parantaminen (0,25 p) Emootiot (0,25 p) Ideologinen taso, yhteiskunnan toimet tupakoinnin rajoittamiseksi (0,25 p) Erottautuminen (0,25 p) Illusorinen korrelaatio (0,25 p) Idiosynkrasialuotto (0,25 p) Viisaus (0,25 p) Pystyvyyden tunne (0,25 p) Toimeenpanoaikomus (0,25 p) Attribuutiot (0,25 p) 10

11 3. Tehtävänannossa kehotettiin suunnittelemaan valintakoekirjallisuuden ja aineistojen 1. ja 2. pohjalta tutkimus jossa tarkastellaan koulutuksen ja tupakointikäyttäytymisen yhteyttä toisiinsa. Suunnitelman tuli sisältää tutkimuksen tavoitteet, tutkimusmenetelmän, eettiset kysymykset ja perustelut miksi ilmiötä on tärkeä tutkia. Lisäksi kehotettiin pohtimaan millaisten sosiaalipsykologisten teorioiden valossa tutkimuksen tuloksia voisi tarkastella. Täysien pisteiden saamiseksi vastauksen on pitänyt pohjautua aineistoihin 1. ja 2. sekä valintakoekirjallisuuteen. Vastauksen on täytynyt sisältää tavoitteet, menetelmän, eettisten kysymysten käsittelyn ja perustelut tutkimukselle. Lisäksi vastauksessa on pitänyt pohtia oletettuja tuloksia sosiaalipsykologisten teorioiden valossa. Tutkimuskysymys (0,25 p) Tutkimusmenetelmä (0,25 p) Perustelut tutkimusaiheelle (0,25 p) Tutkimuksen kohderyhmä (0,25 p) Pitkittäistutkimus (0,25 p) Survey (0,25 p) Puhelinhaastattelu (0,25 p) Likert-asteikon käyttö (0,25 p) Haastattelu (0,25 p) Lomaketutkimus (0,25 p) Edustavuus (0,25 p) Yleistäminen (0,25 p) Osioanalyysi (0,25 p) Ositettu otanta (0,25 p) Otos, satunnaistaminen (0,25 p) Perehtyneesti annettu suostumus (0,25 p) Kato, valikoituminen (0,25 p) Validiteetti, reliabiliteetti (0,25 p) Naiset ja miehet (0,25 p) Harhautus (0,25 p) Epämiellyttävät kokemukset (0,25 p) Aineistojen hallinta (0,25 p) Anonymiteetti, yksityisyyden suoja (0,25 p) Palautekeskustelu, tutkittavien informointi (0,25 p) 11

12 Kognitiivinen dissonanssi (0,25 p) Asenne (0,25 p) Sosiaalinen vertailu (0,25 p) Sosiaalinen normi (0,25 p) Sosiaalinen identiteetti (0,25 p) Itsetunto (0,25 p) Kategorisointi (0,25 p) Balanssiteoria (0,25 p) Sosiaalisen oppimisen teoria (0,25 p) Kulttuurihistoriallinen & toimintateoreettinen näkökulma (0,25 p) Kognitiiviset teoriat (0,25 p) Sosialisaatio (0,25 p) Kulttuuriset tekijät (0,25 p) Roolit (0,25 p) Etnometodologia: keskusteluanalyysi (0,25 p) Diskurssianalyysi (0,25 p) Hypoteesi (0,25 p) Hypoteesin falsifioituminen (0,25 p) Kenttätutkimus (0,25 p) Vertailuryhmät (0,25 p) Arviointiarkuus (0,25 p) Vapaaehtoisuus (0,25 p) Tilastoaineisto (0,25 p) Kvasikokeellinen tutkimus (0,25 p) Laboratoriokoe (0,25 p) Tutkimuslupa (0,25 p) Manipulaatio (0,25 p) Sosiaalisesti suotava vastaaminen (0,25 p) Monimenetelmäinen tutkimus (0,25 p) Riippuva ja riippumaton muuttuja (0,25 p) Operationalisointi (0,25 p) Hypoteettis-deduktiivinen lähestymistapa (0,25 p) Korrelaatio (0,25 p) Kausaliteetti (0,25 p) Sosiometria (0,25 p) 12

13 Joukkoliike (0,25 p) Sosiaalinen paine (0,25 p) Motivaatio (0,25 p) Toimintatutkimus (0,25 p) Pystyvyyden tunne (0,25 p) Itsensä havaitseminen (0,25 p) Implisiittiset asenteet (0,25 p) Oikeudenmukaisuus (0,25 p) Arvot (0,25 p) Sosiaalinen konstruktionismi (0,25 p) Itseään toteuttava ennuste (vihjepiirteet) (0,25 p) Idiosynkrasialuotto (0,25 p) Auktoriteetti (0,25 p) Minuus (0,25 p) Frustraatio-aggressio (0,25 p) Itsetunto (0,25 p) Skeemat ja skriptit (0,25 p) Stereotypiat ja ennakkoluulot (0,25 p) Sosiaaliset representaatiot (0,25 p) Suostutteleva viestintä (0,25 p) Ryhmäajattelu (0,25 p) Kontrolli (0,25 p) Roolit (0,25 p) 13