BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOIHIN LIITTYVÄT YLEISOHJEET

Transkriptio

1 1(20) Hyväksytty bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 7. päivänä kesäkuuta BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOIHIN LIITTYVÄT YLEISOHJEET 1. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteelliseen jatkokoulutukseen hakeminen Jatkotutkinnon pääaine Kelpoisuus tieteellisiin jatko-opintoihin Kielitaitovaatimukset ja kielitaidon osoittaminen Jatko-opiskelijaksi hakeminen Jatkotutkinnon suoritusoikeus ja valintaperusteet Vuoden määräaikainen jatko-opinto-oikeus Kirjoittautuminen jatko-opiskelijaksi Jatko-opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma Jatko-opintosuunnitelman hyväksyminen pääaineessa Suunnitelma opintojen etenemisestä Tutkimussuunnitelma Jatko-opiskelijan ohjaus Ohjaajien nimeäminen Oikeudet ja velvollisuudet ohjauksessa Jatko-opiskelijan henkilökohtainen seurantaryhmä Ongelmatilanteiden selvittäminen Filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkintovaatimukset Filosofian tohtorin tutkinto Väitöskirja Väitöskirjan ulkoasu Väitöskirjan esitarkastus ja väittelylupa Esitarkastuksen kulku Väitös ja vastaväittäjä Väitöskirjan julkinen esilläolo eli riiputus Väitöstietolomake Väitöstilaisuuden järjestäminen ja kustannukset Väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu Filosofian lisensiaatin tutkinto Lisensiaatintutkimuksen muoto Lisensiaatintutkimuksen tiivistelmäsivu Lisensiaatintutkimuksen tarkastus Lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen ja arvostelu Ohjeita väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastukseen sekä arvosteluun Arvioinnin perusteet Arvosteluasteikko Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan käsittely tiedekuntaneuvostossa Filosofian lisensiaatiksi tai filosofian tohtoriksi valmistuminen Tiedekunnan opintoneuvonta jatko-opiskelijalle Jatkotutkintoja koskevat säädökset Näiden yleisohjeiden voimaantulo...20 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta PL 56 (Viikinkaari 9), Helsingin yliopisto Puhelin (09) 1911, faksi (09) , Bio- och miljövetenskapliga fakulteten PB 56 (Viksbågen 9), FIN Helsingfors universitet Telefon , fax , Faculty of Biological and Environmental Sciences P.O. Box 56 (Viikinkaari 9), FIN University of Helsinki Telephone , fax ,

2 2(20) 1. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: - perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa; - saavuttaa valmiudet soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa itsenäisesti ja kriittisesti tutkimusalansa piirissä; - on tietoinen oman tutkimusalansa yhteiskunnallisesta merkityksestä; - perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä - saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Jatko-opintojen tulee antaa valmiuksia tutkijan tehtäviin sekä muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. 2. Tieteelliseen jatkokoulutukseen hakeminen 2.1. Jatkotutkinnon pääaine Filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinto voidaan suorittaa kaikissa bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tutkintoihin liittyvissä pysyväismääräyksissä mainituissa pääaineissa. Uusien, lähtien voimassa olevien pysyväismääräysten mukaan opiskelevien ja uusien jatkoopintoihin hakeutuvien osalta pääaineet ovat: (1) akvaattiset tieteet, (2) biokemia, (3) biotekniikka, (4) ekologia ja evoluutiobiologia, (5) fysiologia ja neurotiede, (6) kasvibiologia, (7) perinnöllisyystiede, (8) yleinen mikrobiologia, (9) ympäristöekologia ja (10) ympäristömuutos ja -politiikka. Vanhojen, ennen voimaan tulleiden pysyväismääräysten mukaan opiskelevien osalta pääaineet ovat: (1) akvaattiset tieteet, (2) biokemia, (3) biotekniikka, (4) ekologia ja evoluutiobiologia, (5) fysiologia, (6) kasvibiologia, (7) perinnöllisyystiede, (8) yleinen mikrobiologia, (9) ympäristöekologia ja (10) ympäristötieteet. Uusien, lähtien voimassa olevien pysyväismääräysten voimaantulosäännöksen nojalla vanhojen pysyväismääräysten mukaisesti opiskelevilla on halutessaan oikeus siirtyä opiskelemaan uusien pysyväismääräysten mukaisesti. Tällöin fysiologiaa vastaa fysiologia ja neurotiede ja ympäristötieteitä ympäristömuutos ja -politiikka Kelpoisuus tieteellisiin jatko-opintoihin Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voi hakea henkilö, joka on joko a) suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai b) suorittanut vastaavan soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin sekä antaa riittävät tiedot ja valmiudet jatko-opintoihin bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Epävarmassa tilanteessa voit kysyä jatko-opintokelpoisuudesta sähköpostitse biojatkoneuvonta@helsinki.fi Kielitaitovaatimukset ja kielitaidon osoittaminen Ulkomailla jatko-opintokelpoisuuden saavuttaneiden hakijoiden on jatkotutkinnon suoritusoikeuden saamiseksi osoitettava joko suomen, ruotsin tai englannin kielen asiointitasoinen kielitaito. Yliopiston rehtori tekee päätöksen kansainvälistä opiskelijavalintaa koskevista kielitaitovaatimuksista, joka koskee alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavia koulutuksia. Päätöksessä määritellään yliopistossa käytössä olevat kielitaidon vaativuustasot sekä hyväksytyt kielitestit ja niiden pisterajat sekä aikaisemmat opinnot, joilla opiskelija voi osoittaa kielitaitonsa.

3 3(20) Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa jatkotutkinnon suoritusoikeutta hakeva voi osoittaa suomen-, ruotsin- tai englanninkielen asiointitasoisen kielitaidon joko kulloinkin voimassa olevan rehtorin päätöksen liitteiden mukaisesti tai tutkijakoulun tai tohtoriohjelman haastattelussa. Kielitaidon hyväksytyn osoittamisen edellytyksenä haastattelussa on, että - haastattelussa on paikalla vähintään kolme tohtorin tutkinnon suorittanutta haastattelijaa, joista vähintään yhdellä on dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot, ja jotka ovat haastatteluhetkellä haastateltavan suhteen riippumattomia, - hakija hyväksytään tutkijakoulun tai tohtoriohjelman jäseneksi, ja - tutkijakoulu tai tohtoriohjelma antaa tiedekunnalle lausunnon hakijan suomen-, ruotsin- tai englanninkielen kielitaidosta. On suositeltavaa, että haastattelu sisältää lyhyen hakijan esityksen arvioitavalla kielellä. Rehtorin päätöksen mukaiset hyväksytyt tavat osoittaa kielitaito löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta Rehtorin päätökset löytyvät verkkosivuilta Jatko-opiskelijaksi hakeminen Jatkotutkinnon keskeisin osa on oma tutkimustyö, joka tehdään kokeneemman tutkijan ohjauksessa. Jatko-opintoja bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa harkitsevan kannattaa ensimmäisenä ottaa yhteyttä mielestään kiinnostavaa tutkimusta tekeviin tutkijoihin tai tutkimusryhmiin. Jatkoopiskelijaksi voi hakeutua myös tutkijakoulun tai tohtoriohjelman kautta. Kun sopiva tutkimusaihe ja ohjaaja ovat löytyneet, hakija laatii henkilökohtaisen jatkoopintosuunnitelman yhdessä ohjaajansa kanssa. Omalle lomakkeelleen laadittava jatkoopintosuunnitelma liitteineen toimii myös jatkotutkinnon suoritusoikeuden hakemuksena, joka toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Jatko-opinto-oikeuksia voi hakea jatkuvasti. Hakemuksia käsitellään maalis-, kesä-, syys- ja joulukuun ensimmäisillä kokonaisilla viikoilla, ja käsittelyyn otetaan viimeistään kaksi viikkoa aiemmin saapuneet hakemukset joissa ei ole puutteita. Poikkeuksellisesta käsittelyaikataulusta ilmoitetaan tiedekunnan verkkosivuilla. TAULUKKO 1. Jatkotutkinnon suoritusoikeutta haettaessa tarvittavat hakuasiakirjat. Jatkotutkinnon suoritusoikeiden perusteena olevan tutkinnon suorituspaikka Helsingin yliopisto Muu kotimainen oppilaitos kuin Helsingin yliopisto Ulkomaat Tarvittavat hakuasiakirjat jatko-opinto-oikeuden saamiseksi henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma, jonka pääaineen vastuuprofessori on liitteineen hyväksynyt henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma, jonka pääaineen vastuuprofessori on liitteineen hyväksynyt oppilaitoksen virallisesti oikeaksi todistama jäljennös tutkintotodistuksesta oppilaitoksen virallisesti oikeaksi todistama jäljennös opintosuoritusotteesta henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma, jonka pääaineen vastuuprofessori on liitteineen hyväksynyt oppilaitoksen virallisesti oikeaksi todistama suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen jäljennös tutkintotodistuksesta oppilaitoksen virallisesti oikeaksi todistama suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen jäljennös opintosuoritusotteesta voimassa olevan rehtorin päätöksen mukainen osoitus tai tutkijakoulun tai tohtoriohjelman lausunto suomen, ruotsin tai englannin kielen asiointitasoisesta kielitaidosta (kielitaitotodistuksen on oltava joko alkuperäinen tai virallisesti oikeaksi todistettu kopio)

4 4(20) Lomake jatko-opintosuunnitelman tekoon löytyy tiedekunnan verkkosivuilta, ja se voi dekaanin niin päättäessä olla myös sähköinen. Riippuen siitä, missä hakija on suorittanut tutkinnon, jonka perusteella hän on kelpoinen suorittamaan jatkotutkinnon bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa, hänen on toimitettava tiedekunnan kansliaan myös muut taulukossa 1 luetellut asiakirjat Jatkotutkinnon suoritusoikeus ja valintaperusteet Jatkotutkinnon suoritusoikeus bio- ja ympäristötieteelliseen tiedekuntaan myönnetään pääaineen vastuuprofessorin hyväksymän ja näiden yleisohjeiden mukaisen jatko-opintosuunnitelman perusteella jatko-opintokelpoiselle henkilölle, joka täyttää kielitaitovaatimukset. Tutkinnonsuoritusoikeutta voi edeltää vuoden määräaikainen jatko-opinto-oikeus. Jatkotutkinnon suoritusoikeuden myöntää dekaani tiedekunnan kanslian ja tutkimusasiaintoimikunnan valmistelun pohjalta. Hakemuksen käsittely tutkimusasiaintoimikunnassa voidaan kuitenkin erityisestä syystä sivuuttaa, esimerkiksi jos hakijalla on vuoden määräaikainen jatko-opinto-oikeus eikä erityistä tarvetta hakemuksen arviointiin toimikunnassa ole. Hakemuksesta voidaan tarvittaessa pyytää lausunto pääaineen vastuuprofessorilta tai muilta alan asiantuntijoilta. Hakijalle ilmoitetaan dekaanin päätöksestä kirjeitse jatko-opintosuunnitelmalomakkeessa mainittuun osoitteeseen. Jatkotutkinnon suoritusoikeutta hakeneelle voidaan sen sijaan myöntää vuoden määräaikainen jatkoopinto-oikeus, jos hakemus on puutteellinen, mutta vuoden määräaikaisen jatko-opinto-oikeuden edellytykset täyttyvät. Helsingin yliopistossa ensisijainen jatkotutkinto on tohtorin tutkinto. Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa jatkotutkinnon suoritusoikeutta haetaan ja opinto-oikeus myönnetään suoraan tohtorin tutkintoa varten. Poikkeuksena on sairaalageneetikon erikoistumiskoulutus, jonka voi suorittaa osana lisensiaatin tutkintoa. Jatkotutkinnon suoritusoikeus ei oikeuta muiden tutkintojen (FM tai LuK) suorittamiseen tiedekunnassa, vaan niiden suorittamiseen on anottava suoritusoikeutta erikseen. Bioja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa jatkotutkinnon suoritusoikeutta ei myönnetä hakijalle, jolla jo on voimassaoleva jatkotutkinnon suoritusoikeus, ellei hakija hakemukseensa liitettävällä selvityksellä osoita, että on suorittamassa kahta erillistä jatkotutkintoa Vuoden määräaikainen jatko-opinto-oikeus Jatkotutkinnon suoritusoikeutta voi edeltää yhden vuoden määräaikainen jatko-opinto-oikeus, jonka myöntämisen perusteena jatko-opintokelpoiselle henkilölle on pääaineen vastuuprofessorin hyväksymä ja näiden yleisohjeiden mukainen hakemus liitteineen. Vuoden määräaikainen jatkoopinto-oikeus ei ole jatkotutkinnon suoritusoikeus, eikä henkilö voi valmistua filosofian lisensiaatiksi tai tohtoriksi ilman erikseen myönnettyä jatkotutkinnon suoritusoikeutta. Vuoden määräaikaista jatko-opinto-oikeutta haetaan siihen tarkoitetulla lomakkeella, joka voi dekaanin niin päättäessä olla myös sähköinen. Hakemuslomakkeeseen tulee hakijan tietojen lisäksi jatkoopintojen aihe sekä ohjaajan tai ohjaajien tiedot. Muualla kotimaassa kuin Helsingin yliopistossa sekä ulkomailla kelpoisuuden jatkotutkintoon saavuttaneet hakijat toimittavat hakulomakkeen lisäksi virallisesti oikeaksi todistetun suomen-, ruotsin- tai englanninkielisen jäljennöksen tutkintotodistuksestaan sekä opintosuoritusotteestaan. Hakemus liitteineen jätetään tiedekunnan kansliaan. Vuoden määräaikaisen jatko-opinto-oikeuden myöntää dekaani tiedekunnan kanslian ja tarvittaessa tiedekunnan tutkimusasiaintoimikunnan valmistelun pohjalta. Määräaikaista jatko-opinto-oikeutta voi hakea esimerkiksi kun opiskelija tarvitsee aikaa jatkoopintosuunnitelman liitteiden täydentämiseksi, seurantaryhmän kokoamiseksi, kielitaidon osoittamiseksi tai rahoituksen hankkimiseksi. Määräaikaista jatko-opinto-oikeutta ei voi saada hakija, jolla ei ole tutkimusaihetta tai ohjaajaa. Opiskelijoiden tulee hakea suoraan jatkotutkinnon suoritusoikeutta, mikäli mahdollista. Määräaikaisen jatko-opinto-oikeuden voi saada vuodeksi ja se myönnetään hakijalle vain kerran. Varsinaisen jatkotutkinnon suoritusoikeuden saamiseksi opiskelijan tulee toimittaa joko pääaineen vastuuprofessorin hyväksymä ja näiden yleisohjeiden mukainen jatko-opintosuunnitelma liitteineen tai erikseen pyydetyt puuttuvat asiakirjat tiedekunnan kansliaan. Jos opiskelija haluaa varmistaa jatko-

5 5(20) opinto-oikeuden keskeytyksettömän jatkumisen vuoden määräajan jälkeen, on asiakirjat toimitettava noin kahdeksan kuukauden kuluessa määräaikaisen jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä Kirjoittautuminen jatko-opiskelijaksi Kun opiskelija on hyväksytty jatko-opiskelijaksi tiedekuntaan, hänelle lähetetään kirjoittautumisohjeet. Opiskelija palauttaa kirjoittautumisasiakirjat tiedekunnan kansliaan, josta ne toimitetaan opintorekisteriyksikköön opiskelijarekisteriin (Oodi) merkitsemistä varten. Jatkotutkinnon suoritusoikeus merkitään suoraan tohtorin tutkintoon, mutta opiskelijalla on niin halutessaan oikeus suorittaa myös lisensiaatin tutkinto. Poikkeuksena ovat ammatillista lisensiaatin tutkintoa suorittamaan hyväksytyt (sairaalageneetikon erikoistumiskoulutus), joille tutkinnonsuoritusoikeus merkitään lisensiaatintutkintoon. Muille kuin Helsingin yliopistossa aikaisemman tutkintonsa suorittaneille opiskelijoille opiskelijarekisteri lähettää tiedon opiskelijarekisteriin kirjaamisesta ja opiskelijanumerosta. Aikaisemmin Helsingin yliopiston opiskelijoina olleiden opiskelijanumero ei muutu. 3. Jatko-opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma Jotta jatkotutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää, on opiskelijalla oltava henkilökohtainen jatkoopintosuunnitelma, jonka opiskelijan pääaineen vastuuprofessori on hyväksynyt liitteineen. Opiskelija laatii jatko-opintosuunnitelman yhdessä ohjaajansa kanssa tiedekunnan lomakkeelle ( joka voi dekaanin niin päättäessä olla myös sähköinen. Jatko-opintosuunnitelma sisältää tutkimussuunnitelman, suunnitelman opintojen etenemisestä sekä ohjausjärjestelyt ja seurantaryhmän kokoonpanon. Tutkimussuunnitelma laaditaan luvun 3.3. ohjeiden mukaisesti. Henkilökohtaista jatko-opintosuunnitelmaa päivitetään yhdessä ohjaajan kanssa koko jatkokoulutuksen ajan. Jatko-opintosuunnitelman sekä sen liitteet ja niihin mahdollisesti tulevat muutokset hyväksyy jatko-opiskelijan pääaineen vastuuprofessori, ohjaaja(t) sekä jatko-opiskelija. Uusi suunnitelma tai sen kopio toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Tutkimustyön ja opintojen etenemistä seurataan tiedekunnassa jatko-opiskelijoiden rekisteriseurannan avulla. Opiskelija poimitaan seurantaan kuuden vuoden kuluttua jatko-opintojen aloittamisesta. Jos seurantaan otetun opiskelijan jatkotutkinto ei valmistu ennen lukuvuoden päättymistä, hänen tulee päivittää jatko-opintosuunnitelmansa. Päivitetty jatko-opintosuunnitelma tai sen kopio toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Seurantaan otetun opiskelijan jatko-opintosuunnitelma on voimassa korkeintaan kolme vuotta kerrallaan. Voimassa oleva jatko-opintosuunnitelma on edellytyksenä jatkoopintojen rekisteröinnille. Tutkijakoulu tai tohtoriohjelma voi edellyttää opiskelijoitaan päivittämään jatko-opintosuunnitelmaa tiedekuntaa useammin Jatko-opintosuunnitelman hyväksyminen pääaineessa Pääaineen vastuuprofessorin ei tule hyväksyä uutta tai päivitettyä jatko-opintosuunnitelmaa, mikäli siinä tai sen liitteissä esiintyy puutteita. Tällaisia puutteita ovat muun muassa: - aiemman opintomenestyksen riittämättömyys tai aiempien opintojen soveltumattomuus jatkoopintoihin pääaineessa, - tutkimussuunnitelman sopimattomuus pääaineeseen, - suunniteltujen opintojen riittämättömyys tai soveltumattomuus pääaineeseen, - ohjausjärjestelyiden puuttuminen tai niiden puutteellisuus, - seurantaryhmän kokoonpanon puuttuminen tai seurantaryhmän kokoonpanon sopimattomuus, - rahoitussuunnitelman puutteellisuus, - vähintään vuoden mittaisen rahoituksen puuttuminen, jos erityisiä syitä (esimerkiksi sivutoiminen jatko-opiskelu) ei ole suunnitelmassa tuotu esiin, sekä - epäselvät tutkinnon tai opintojen suoritusaikataulut. Rahoitussuunnitelmaa ja rahoitusta arvioitaessa otetaan huomioon, että joskus rahoittaja vaatii ennen rahoituksen myöntämistä, että opiskelija on hyväksytty jatko-opiskelijaksi. Tällaisessa tapauksessa voidaan ensisijaisesti myöntää vuoden määräaikainen jatko-opinto-oikeus. Lisäksi pääaineen opetus- ja ohjausresurssien riittämättömyys voi estää jatko-opintosuunnitelman hyväksymisen.

6 6(20) 3.2. Suunnitelma opintojen etenemisestä Suunnitelmassa opintojen etenemisestä esitetään jatkotutkintoon sisällytettäväksi aiotut suoritettavat, jo suoritetut ja korvattaviksi aiotut opinnot. Suunnitelma kannattaa tehdä niin yksityiskohtaisena kuin mahdollista ja siitä on ilmettävä ainakin suunniteltujen opintojen ala, määrä, suoritusaikataulu ja sopivuus jatkotutkintoon. Suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä muun muassa seurantaryhmän ehdotusten pohjalta. Helsingin yliopistossa kaikkiin tohtorin ja lisensiaatin tutkintoihin kuuluu väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen lisäksi muita opintoja. Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa näiden opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Jatkotutkintoon kuuluvien opintojen tulee tukea tutkimustyötä ja antaa valmiuksia sekä tutkijan tehtäviin että muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Pääaineen tutkintovaatimukset ja opintosuunnitelman sopivuuden voi tarkistaa pääaineen opintoneuvojalta. Tiedekunnan tutkintovaatimuksista sekä jatko-opintosuunnitelmaan hyväksyttävistä opinnoista on kerrottu tarkemmin luvussa Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä tutkimuksen - tekijä, ohjaaja(t) ja tekopaikka, - tausta ja merkitys, - tavoitteet, - menetelmät, aineisto ja tarvittavat luvat, - aikataulu (vähimmillään nykyvaihe ja arvioitu valmistumisaika), - mahdollinen hahmotelma julkaisusuunnitelmaksi, - rahoitussuunnitelma, sekä - milloin suunnitelma on tehty. Rahoitussuunnitelmasta tulee ilmetä jo olemassa oleva rahoitus, sekä miten jatko-opiskelija suunnittelee järjestävänsä puuttuvan rahoituksen. Rahoitussuunnitelmaa ja rahoitusta arvioitaessa otetaan huomioon, että joskus rahoittaja vaatii ennen rahoituksen myöntämistä, että opiskelija on hyväksytty jatko-opiskelijaksi. Rahoituksen hankkimiseksi voidaan myöntää ensisijaisesti vuoden määräaikainen jatko-opinto-oikeus. 4. Jatko-opiskelijan ohjaus Jokaisella jatko-opiskelijalla tulee olla nimetty yksi tai kaksi ohjaajaa. Erityisestä syystä ohjaajia voi poikkeustapauksessa olla myös kolme. Lisäksi jokaisen jälkeen hyväksyttävän jatkoopiskelijan tukena tulee olla henkilökohtainen seurantaryhmä (thesis advisory committee). Myös muille jatko-opiskelijoille tulee nimetä seurantaryhmä, mikäli opiskelija sitä pyytää. Jatko-opintojen alkuvaiheen ohjaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jatko-opiskelija tulee perehdyttää jatko-opiskeluun ja häntä tulee ohjata opetustarjonnan hyödyntämisessä. Lisäksi jatkoopiskelijan integroitumista tiedeyhteisöön tulee tukea. Jokaisen jatko-opiskelijan tulee saada säännöllisesti ohjausta sekä tutkimustyöhön että jatkokoulutukseen liittyviin opintoihin Ohjaajien nimeäminen Opiskelijan henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman hyväksyvä opiskelijan pääaineen vastuuprofessori on opiskelijan jatko-opintoja valvova professori. Jokaiselle opiskelijalle nimetään hakuvaiheessa yksi tai kaksi ohjaajaa. Erityisestä syystä ohjaajia voi poikkeustapauksessa olla myös kolme. Valvova professori voi toimia myös ohjaajana. Ohjaajien tulee olla vähintään tohtorin tutkinnon suorittaneita ja vähintään toisen ohjaajista tulee olla dosentin pätevyyden tai vastaavat tieteelliset ansiot omaava henkilö. Mikäli ohjaajia on kaksi tai kolme, kirjataan kunkin ohjaajan rooli jatkoopintosuunnitelmaan. Ohjaussuhde alkaa opiskelijan jatko-opintosuunnitelman laatimisella. Suunnitelman laatimisen yhteydessä ohjaaja ja opiskelija sopivat yhteistyön periaatteista. Samalla sovitaan mm. väitöskirjatyön tavoitteista, aikataulusta, ohjauksen käytännön toteutuksesta, jatkotutkintoon sisällytettävistä opinnoista sekä muista tutkimuksen ja opintojen etenemisen kannalta oleellisista kysymyksistä.

7 7(20) Ohjaussuhdetta voidaan ohjaajan ja ohjattavan niin halutessa selventää vapaamuotoisella kirjallisella ohjaussopimuksella Oikeudet ja velvollisuudet ohjauksessa Ohjaussuhteen alkaessa ohjaaja ja jatko-opiskelija käyvät läpi taulukossa 2 luetellut oikeudet ja velvollisuudet. TAULUKKO 2. Jatko-opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet. Jatko-opiskelija sitoutuu itsenäiseen, kriittiseen ja pitkäjänteiseen työhön on vastuussa opintojensa etenemisestä, ohjaajien ja seurantaryhmän pitämisestä ajan tasalla tutkimuksestaan sekä opinto- ja tutkimussuunnitelman päivittämisestä oikeus saada työlleen nimetty ohjaaja, jonka tuella hän itsenäisesti työskentelee oikeus saada valvovalta professorilta tukea ja neuvoja jatko-opintoja koskevissa kysymyksissä oikeus saada ohjaajilta ohjausta ja apua tutkimusta koskevissa kysymyksissä velvollisuus ilmoittautua yliopistoon joko läsnätai poissaolevaksi lukuvuosittain Ohjaaja sitoutuu pitkäjänteiseen sekä säännölliseen ohjaustyöhön ja ohjattavan tutkimustyön edistämiseen ohjaajalla tulee olla riittävästi aikaa kaikille ohjattavilleen tapaa ohjattavaa säännöllisesti sekä kohtelee kaikkia ohjattaviaan tasapuolisesti opastaa jatko-opiskelijaa tutkimustyöhön liittyvissä käytänteissä (tutkimusetiikka, tutkimussuunnitelman laatiminen, tieteelliset kokoukset, julkaiseminen jne.) sopii ohjaajien keskinäisestä työnjaosta oikeus saada ohjattavalta säännöllisesti tietoa tutkimustyön etenemisestä huomioi tutkimussuunnitelmaa laadittaessa, että tohtorin tutkintoon sisällytettävä väitöskirjatyö sekä jatko-opinnot tulee suunnitella siten, että koko tutkinto on mahdollista suorittaa kokopäivätoimisesti työskennellen neljässä vuodessa tukee opiskelijan kiinnittymistä tiedeyhteisöön keskustelee ohjattavan kanssa tutkimustyön rahoituksesta ja rahoitusmahdollisuuksista huolehtii ohjattaviensa ohjauksen jatkuvuudesta erilaisissa muutostilanteissa varmistaa väitöskirjan käsikirjoituksen laadun ja esitarkastuskelpoisuuden Seurantaryhmä antaa rakentavaa ja kriittistä palautetta jatko-opintojen ja tutkimustyön edistymisestä, mutta seurantaryhmä ei ole ohjausvastuussa opinnäytetyöstä. Seurantaryhmän tehtävänä on arvioida alustavasti, onko opiskelija saavuttanut väittelijältä vaaditut valmiudet ja ovatko opiskelijan saavuttamat tieteelliset tulokset riittävät väitöskirjaksi. Suostuessaan opiskelijan seurantaryhmään asiantuntijajäsenet sitoutuvat tapaamaan opiskelijan ja tämän ohjaajan tai ohjaajat vähintään kerran vuodessa. Valvova professori (pääaineen vastuuprofessori) vastaa opinnäytetöiden ja jatko-opiskelijoiden ohjauksesta pääaineessa. Valvova professori tarkistaa, että opiskelijan jatko-opintosuunnitelmassa mainitut opinnot sekä tutkimussuunnitelma sopivat pääaineen alaan, ja että pääaineen opetus- ja ohjausresurssit mahdollistavat jatko-opintosuunnitelman hyväksymisen. Mikäli ohjaaja ei ole voinut huolehtia ohjauksen jatkuvuudesta, valvova professori auttaa jatko-opiskelijaa saamaan työlleen uuden ohjaajan. Valvova professori tarkistaa, että opiskelijan väitöskirja tai lisensiaatintutkimus on (esi)tarkastuskelpoinen, sekä aloittaa tarkastusprosessin ja valvoo sen etenemistä tutkinnon valmistumiseen saakka Jatko-opiskelijan henkilökohtainen seurantaryhmä Seurantaryhmän (thesis advisory committee) kokoonpano kirjataan jatko-opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan, jonka opiskelijan pääaineen vastuuprofessori hyväksyy. Seurantaryhmään

8 8(20) kuuluu 2-4 ulkopuolista asiantuntijaa, joilla on riittävä tieteellinen pätevyys arvioida väitöskirjatyön etenemistä ja jotka ovat sekä väitöskirjatyön ohjaajan tai ohjaajien että jatko-opiskelijan suhteen riippumattomia seurantaryhmän nimitysvaiheessa. Ainakin kahden seurantaryhmän asiantuntijajäsenistä tulee olla dosentin pätevyyden tai vastaavat tieteelliset ansiot omaavia henkilöitä. Seurantaryhmää valittaessa on hyvä huomioida, että toinen esitarkastajista voi olla seurantaryhmän jäsen, mutta toisen on oltava seurantaryhmän ulkopuolelta. Seurantaryhmän jäsenet voivat olla Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Seurantaryhmä tukee jatko-opiskelijan valmistumista siihen tarkoitetussa ajassa. Seurantaryhmän tehtävänä on antaa rakentavaa palautetta jatko-opintojen ja tutkimuksen edistymisestä, keskustella opiskelijan kanssa tämän tutkimussuunnitelmasta, tehdä suosituksia tutkimusta tukevista opinnoista sekä tarvittaessa tehdä suosituksia työn jatkamisesta tai keskeyttämisestä. Seurantaryhmä, jatko-opiskelija sekä ohjaaja(t) kokoontuvat vuosittain opiskelijan tai ohjaajan kutsusta. Kokoontumisen pohjaksi opiskelija toimittaa seurantaryhmälle selvityksen tutkimuksen taustoista ja etenemisestä. Henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma voi toimia tällaisena selvityksenä. Tapaamisessa opiskelija esittää tutkimuksensa nykytilanteen sekä tulevaisuuden suunnitelmat seurantaryhmälle. Tapaamisen muoto on muutoin vapaa, mutta jatko-opiskelijalle on varattava aikaa keskustella seurantaryhmän kanssa ilman ohjaajan tai ohjaajien läsnäoloa. Mikäli jatko-opiskelija on tutkijakoulun tai tohtoriohjelman jäsen, voi sillä olla omia ohjeita seuranryhmätapaamisten järjestämisestä ja raportoinnista, joita opiskelijan tulee tiedekunnan ohjeiden lisäksi noudattaa. Yleensä opiskelija laatii yhteenvedon seurantaryhmän tapaamisesta sekä väitöskirjansa vaiheesta ja toimittaa sen tutkijakoululle tai tohtoriohjelmalle. On suositeltavaa, että opiskelija päivittää jatko-opintosuunnitelmansa seurantaryhmän tapaamisen pohjalta vuosittain. Tiedekunta ei myönnä rahoitusta tapaamisten järjestämiseen. Seurantaryhmä laatii jatko-opintojen loppuvaiheessa allekirjoitetun lausunnon, josta ilmenee, että opiskelija on seurantaryhmän alustavan arvion mukaan saavuttanut 1) väittelijältä vaaditun perehtyneisyyden omaan tutkimusalaansa ja kyvyn harjoittaa itsenäistä tieteellistä tutkimustyötä, sekä 2) tieteelliset tulokset, jotka riittävät väitöskirjaksi. Kun väitöskirjatyö on esitarkastajien määräämisvaiheessa, opiskelija toimittaa tiedekunnan kansliaan seurantaryhmän lausunnon sekä lyhyen raportin seurantaryhmän toiminnasta. Raportti sisältää seurantaryhmän tapaamisaikataulut. Seurantaryhmän lausunnon ja raportin ei tarvitse olla erillisiä. Jos jatko-opiskelija on hyväksytty tiedekuntaan jälkeen, väitöskirjalle ei määrätä esitarkastajia ennen kuin tiedekunta on saanut seurantaryhmän lausunnon sekä raportin Ongelmatilanteiden selvittäminen Ratkaisemattomissa ongelmatilanteissa opiskelijan ja/tai ohjaajan tulee tilanteen selvittämiseksi ottaa yhteyttä opiskelijan seurantaryhmään, valvovaan professoriin, tiedekunnan kansliaan tai tutkimuksesta vastaavaan varadekaaniin. Ohjaussuhde voidaan purkaa kirjallisesti jatko-opiskelijan tai ohjaajan aloitteesta. Mikäli jatkoopiskelijalla on useampia ohjaajia, voidaan ohjauksessa tapahtuvat muutokset sopia jo olemassa olevien ohjausjärjestelyjen puitteissa tai nimeämällä uusi ohjaaja. 5. Filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkintovaatimukset Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee: 1) suorittaa tieteelliseen jatkokoulutukseen kuuluvina opintoina opintosuunnitelman mukaisia pääaineopintoja sekä muita soveltuvia tutkimustyötä tukevia opintoja vähintään 60 opintopistettä, 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua, sekä 3) laatia lisensiaatintutkimus ja/tai väitöskirja. 4) Tohtorin tutkintoa varten väitöskirjaa tulee puolustaa julkisesti. Jatkotutkintoon kuuluvien opintojen tulee tukea tutkimustyötä ja antaa valmiuksia sekä tutkijan tehtäviin että muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin.

9 9(20) Oman tutkimusalan opintojen lisäksi jatko-opintoihin voi kuulua yleissivistäviä opintoja kuten tieteenfilosofiaa, tutkimusetiikkaa ja kansainvälistä tieteellistä toimintaa sekä yleisiä asiantuntijuuteen valmentavia opintoja kuten johtaminen, yliopistopedagogiikka, tieteellinen viestintä ja projektityöskentely. Pakollisen vähintään 60 opintopisteen laajuisen jatko-opintokokonaisuuden lisäksi tutkintoon voidaan sisällyttää yksi tai useampi vähintään 25 opintopisteen laajuinen, tutkimustyötä tai muita vaativia asiantuntijatehtäviä tukeva sivuainekokonaisuus, jota ei ole sisällytetty aiempaan korkeakoulututkintoon. Pääaineen vastuuprofessori voi hyväksyä jatkotutkintoon myös muissa yliopistoissa suoritettuja opintoja. Lisäksi maisterin tutkintoon sisällytettyjä tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittäviä opintoja voidaan sisällyttää jatkotutkintoon, mikäli ne sopivat lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon pääaineen jatkotutkintovaatimuksiin. Asiasta tulee sopia pääaineen vastuuprofessorin kanssa jatkoopintosuunnitelmaa hyväksyttäessä. Jatkotutkintoon sisällytettävät opinnot eivät voi olla maisterin tutkinnon pakollisia opintojaksoja. Aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukemista koskevassa hakumenettelyssä ja päätöksenteossa sovelletaan tiedekunnan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen yleisiä periaatteita. Aikaisempien suoritusten perusteella ei voi korvata jatkotutkintovaatimusten mukaista lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjaa. Mikäli opiskelija on suorittanut aikaisemman jatko-opintojen perustana olevan tutkinnon eri alalta kuin jatkotutkinto, voidaan opiskelijan jatko-opintosuunnitelmaan sisällyttää tutkintovaatimuksissa mainittujen opintojen lisäksi täydentäviä opintoja jatkotutkinnon pääaineen alalta siten, että tutkintoasetuksen mukaiset jatkotutkinnon tavoitteet saavutetaan. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon erona on lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan erilainen tasovaatimus. Väitöskirja syntyy usein lisensiaatintutkimuksen pohjalta sitä laajentamalla ja kehittämällä. Tohtorintutkintoon sisällytettävä väitöskirjatyö sekä jatko-opinnot tulee suunnitella siten, että koko tutkinto on mahdollista suorittaa kokopäivätoimisesti työskennellen neljässä vuodessa. Lisensiaatin tutkinto tulee olla mahdollista suorittaa kokopäivätoimisesti työskennellen 2-3 vuodessa. 6. Filosofian tohtorin tutkinto Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi saada tohtorin tutkinnon, kun hän on suorittanut bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan jatkotutkintovaatimusten mukaiset opinnot sekä laatinut väitöskirjan, jonka tiedekuntaneuvosto on julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksynyt ja antanut arvosanan Väitöskirja Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko osajulkaisuväitöskirja tai monografiaväitöskirja. Osajulkaisuväitöskirja sisältää tiedekuntaneuvoston riittäväksi katsoman määrän samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaisukäsikirjoituksia ja niistä laaditun yhteenveto-osan. Osajulkaisuväitöskirjan yhteenveto-osassa väitöskirjan tekijä esittää tutkimuksen taustan ja tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tyypillisesti osajulkaisuväitöskirja bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa koostuu 3-5 osatyöstä ja yhteenveto-osasta riippuen tutkimusalasta, osatöiden laadusta, laajuudesta ja väittelijän työn osuudesta niissä sekä osatöiden julkaisustatuksesta. Osajulkaisujen tulee mielellään olla asiantuntija-arviointia eli referee-käytäntöä noudattavissa kansainvälisissä tieteellisissä sarjoissa julkaistuja, tai tällaisen tarkastuksen läpikäyneitä ja julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia. Väitöskirjaan voidaan liittää myös käsikirjoituksia, joita ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi. Osajulkaisuväitöskirjan julkaisuista kuitenkin vähintään yhden tulee olla julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi referee-käytäntöä noudattavassa kansainvälisessä tieteellisessä sarjassa ennen kuin väitöskirjalle voidaan määrätä esitarkastajat. Väittelijällä tulee olla kyseisen osajulkaisun kirjoittamisessa sekä tulosten laatimisessa selkeä ja merkittävä rooli, ja hänen tulee olla siinä ensimmäinen kirjoittaja. Tiedekuntaneuvosto voi kuitenkin yksittäistapauksessa päättää

10 10(20) poiketa ensimmäisen kirjoittajan asemaa koskevasta vaatimuksesta, jos väittelijän voidaan väitöskirjaa kokonaisuutena arvioiden katsoa hankkineen riittävän julkaisukokemuksen. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy tutkimusalaansa sekä saavuttaa valmiudet soveltaa tutkimusalansa menetelmiä itsenäisesti ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kokemus julkaisuprosessista kokonaisuudessaan on oleellista. Julkaisun hyväksyminen tieteelliseen sarjaan on myös osoitus tutkimuksen laadukkuudesta ja tieteellisestä merkityksestä. Väitöskirjatutkimuksen tulisi olla kansainvälisesti korkeatasoista, joten on suositeltavaa, että kaikki osajulkaisut pyritään julkaisemaan kansainvälisissä tieteellisissä sarjoissa. Osajulkaisuväitöskirja voi sisältää julkaisuja tai julkaisukäsikirjoituksia, joissa on useampi kirjoittaja. Väitöskirjan tekijän osuus kaikissa väitöskirjaan sisällytettävissä osatöissä on oltava riittävä ja selkeästi osoitettavissa. Perustellusta syystä voidaan yhteisjulkaisuja tai yhteisjulkaisukäsikirjoituksia käyttää useamman eri opiskelijan väitöskirjassa tai lisensiaatintutkimuksessa. Yhteisjulkaisuista ja yhteisjulkaisukäsikirjoituksista on toimitettava tiedekunnalle tutkimuksesta vastaavan kirjoittajan selvitys a) väitöskirjan tekijän, ja b) muiden opiskelijoiden, joiden väitöskirjassa tai lisensiaatintutkimuksessa työtä on käytetty tai aiotaan käyttää, osuudesta tieteelliseen työhön. Mikäli vastaava kirjoittaja (corresponding author) ei kykene arvioimaan kaikkien tarvittavien opiskelijoiden osuutta työhön, voi selvityksen laatia työn ohjaaja tai tutkimusryhmän johtaja, jolla on selvityksen tekemiseen tarvittava tieto työnjaosta. Saman yhteisjulkaisun tai yhteisjulkaisukäsikirjoituksen sisällyttäminen useamman eri opiskelijan opinnäytetyöhön ratkaistaan tapauskohtaisesti tekijöiden työnjakoa koskevan selvityksen perusteella. Monografiaväitöskirja on yksin väittelijän nimissä oleva tieteellinen esitys, joka perustuu itsenäisen tutkimustyön aikaisemmin julkaisemattomiin tuloksiin. Monografia väitöskirjan tulee täyttää vastaavat tieteelliset kriteerit kuin osajulkaisuväitöskirja. Väitöskirjan tekijä tekee monografiaväitöskirjasta erillisen noin sivun mittaisen tiivistelmän, jonka tekemisen apuna voi käyttää lisensiaatintutkimuksen tiivistelmälle tarkoitettua pohjaa Väitöskirjan ulkoasu Osajulkaisuväitöskirja sisältää kannen ja kansilehdet tietoineen, sisällysluettelon, yhteenveto-osan sekä osajulkaisut. Monografiaväitöskirja sisältää kannen ja kansilehdet tietoineen, tiivistelmän sekä sisällysluettelon ja itse väitöskirjatutkimuksen. Seuraavat ulkonäköä koskevat ohjeet ovat englanninkieliselle väitöskirjalle. Suomen- tai ruotsinkielisessä väitöskirjassa noudatetaan samoja ohjeita, mutta tekstit kirjoitetaan väitöskirjan kielellä. Väitöskirjan kannessa tulee ilmoittaa ainakin a) väitöskirjan nimi, b) väitöskirjatutkimuksen tekijän nimi, ja c) teksti "Faculty of Biological and Environmental Sciences" ja "University of Helsinki" d) painatusvuosi, painatuspaikka sekä ISBN-numero (usein takakannessa). Lisäksi, mikäli tutkimusyksikkö, tutkijakoulu, tohtoriohjelma tai julkaisusarja sitä edellyttää, kannessa voi olla muita tietoja kuten: e) tutkimusryhmän, tutkijakoulun tai tohtoriohjelman nimi, ja f) julkaisusarjan nimi. Kannen sisäpuoli jätetään yleensä tyhjäksi. Väitöskirjan ensimmäiseltä kansilehdeltä tulee ilmetä ainakin a) väitöskirjan nimi, b) väittelijän nimi, c) teksti "Faculty of Biological and Environmental Sciences " ja "University of Helsinki", d) teksti "Academic dissertation",

11 11(20) e) sekä teksti "To be presented for public examination with the permission of the Faculty of Biological and Environmental Sciences of the University of Helsinki in [paikka], on [päivämäärä] at [aika]. Ensimmäisen kansilehden sisäpuolelta tulee ilmetä ainakin a) ohjaajat, b) seurantaryhmän asiantuntijajäsenet, c) esitarkastajat, d) vastaväittäjä, ja e) kustos, sekä heidän toimipaikkansa, ja f) ISSN/ISBN numerot (painettu ja pdf), g) elektronisen version julkaisupaikka ( sekä h) painatuspaikka ja vuosi. Kolmannella sivulla (ei sivunumeroa) väitöskirjatutkimuksen tekijä voi esittää henkilökohtaisia huomioita. Neljännellä sivulla (ei sivunumeroa) on väitöskirjan sisällysluettelo. Viidennellä sivulla (ei sivunumeroa) tulee osajulkaisuväitöskirjassa olla lista osajulkaisuista tai julkaisukäsikirjoituksista. Listasta tulee ilmetä osatyön julkaisustatus. Lisäksi sivulla esitetään joko sanallisesti tai taulukon avulla tekijän osuus yhteisjulkaisuissa sekä mahdolliset tekijänoikeudet/julkaisuoikeudet. Mikäli väitöskirjan yhteenveto sisältää ennen julkaisemattomia tutkimustuloksia, joita ei ole sisällytetty julkaisukäsikirjoituksiin, tulee siitä olla merkintä. Monografiaväitöskirjassa viidennellä sivulla on tutkimuksen tiivistelmä. Kuudennella sivulla on osajulkaisuväitöskirjan abstrakti, tai monografiaväitöskirjassa sivua voidaan käyttää sivujen neljä ja viisi tietojen jatkamiseen. Itse väitöskirja alkaa sivulta seitsemän. Osajulkaisuväitöskirjan yhteenveto-osassa ja monografiaväitöskirjassa tulee olla seuraavat osat: 1) johdanto, joka sisältää aiheen kannalta oleelliset taustatiedot sekä mahdollisen kirjallisuuskatsauksen, 2) tutkimuksen kysymyksen asettelu ja tavoitteet, 3) selvitys käytetyistä aineistoista ja menetelmistä, 4) tulokset tai osajulkaisuväitöskirjassa yhteenveto omista tuloksista, 5) pohdinta, 6) johtopäätökset ja mahdolliset tulevaisuuden näkymät, 7) kiitokset, sekä 8) kirjallisuusluettelo. Osajulkaisuväitöskirjassa osajulkaisut liitetään yhteenveto-osan perään. Osajulkaisuväitöskirjassa tulos- ja pohdintaosassa tulee pyrkiä tekemään synteesiä ja yhteenvetoa tutkimustuloksista osajulkaisujen pohjalta. Ei ole suotavaa, että tulos-osassa tai varsinkaan pohdinta-osassa on merkittävässä määrin suoria lainauksia osatöiden tekstistä tai että väitöskirjan yhteenveto näiltä osin etenee täysin osajulkaisujen jaottelua noudattaen. Yhteenveto-osassa voi esittää myös työhön liittyvää julkaisematonta aineistoa ja tuloksia. Suurin osa väitöskirjoista julkaistaan sekä sähköisessä muodossa että painettuna. Sähköiseen versioon ei liitetä osajulkaisuväitöskirjan alkuperäisjulkaisuja. Väittelijän tulee ottaa tämä huomioon yhteenveto-osaa kirjoittaessaan siten, että yhteenveto-osasta muodostuu itsenäinen kokonaisuus. Menetelmät, tulokset ja pohdinta tulee esittää siinä laajuudessa, että niiden ymmärtäminen on mahdollista ilman samanaikaista tutustumista alkuperäisartikkeleihin. Yhteenvedon tulososassa voidaan käyttää samoja kuvia kuin osajulkaisuissa, mutta niissä tulee olla asianmukaisesti tieto alkuperäisistä lähteistä ja lupa tekijänoikeuksien haltijalta eli lehdestä, jossa osatyö on julkaistu. Sama koskee taulukoita, jos ne on kopioitu osajulkaisuista Väitöskirjan esitarkastus ja väittelylupa Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee olla professoreita tai dosentteja tai henkilöitä, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot. Ehdotuksen väitöskirjan

12 12(20) esitarkastajiksi tekevät tiedekuntaneuvostolle väitöskirjatyön ohjaaja ja pääaineen vastuuprofessori. Mikäli pääaineen vastuuprofessori on ohjaaja tai vastuuprofessori on estynyt, ehdotuksen esitarkastajiksi tekee ohjaajan kanssa joku muu tiedekunnan professoreista. Ehdotuksessa tulee olla joko väittelijän ilmoitus siitä, ettei hänellä ole huomauttamista ehdotettujen esitarkastajien suhteen, tai hänen huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. Ehdotus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Esitarkastajien valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä henkilöiden asiantuntemukseen että riippumattomuuteen suhteessa käsiteltävään työhön. Esitarkastajaksi ei voida nimetä henkilöä, joka on ollut työn ohjaajana tai kanssakirjoittajana jossakin osajulkaisuväitöskirjan osajulkaisussa. Ainakin toisen esitarkastajan tulee olla väittelijän oman tiedekunnan tai tutkimusyksikön ulkopuolelta. Mikäli väitöskirjan tekijälle on määrätty seurantaryhmä, voi sen jäsenistä yksi toimia esitarkastajana, mikäli ei muita jääviysperusteita ole. Vähintään toisen esitarkastajan sekä vastaväittäjän tulee kuitenkin olla seurantaryhmän ulkopuolelta. Ehdotus väitöskirjan esitarkastajiksi tehdään siihen tarkoitetulla lomakkeella, joka on saatavissa tiedekunnan verkkosivuilta ( Opiskelija toimittaa ehdotuksen lisäksi tiedekunnan kansliaan taulukon 3 mukaiset liitteet. TAULUKKO 3. Ehdotukseen väitöskirjan esitarkastajiksi tulevat liitteet. Osajulkaisuväitöskirja - noin sivun mittainen yhteenveto, joka sisältää lyhyen tiivistelmän väitöskirjasta ja listan osatöistä - kustakin yhteisjulkaisusta tai yhteisjulkaisukäsikirjoituksesta tutkimuksesta vastaavan kirjoittajan (corresponding author, työn ohjaaja tai tutkimusryhmän johtaja) selvitys työnjaosta Opiskelijalta, jolle on nimetty seurantaryhmä: - raportti seurantaryhmän toiminnasta - seurantaryhmän lausunto Monografiaväitöskirja - väitöskirjatyön tiivistelmä - sisällysluettelo Opiskelijalta, jolle on nimetty seurantaryhmä: - raportti seurantaryhmän toiminnasta - seurantaryhmän lausunto Kun tiedekuntaneuvosto on määrännyt esitarkastajat, väittelijä huolehtii osajulkaisuväitöskirjan tai monografian käsikirjoituksen toimittamisesta esitarkastajille viimeistään kuukauden sisällä esitarkastajien määräämisestä. Väittelijä toimittaa myös selvitykset yhteisjulkaisuista ja yhteisjulkaisukäsikirjoituksista väitöskirjan esitarkastajille, vastaväittäjälle ja kustokselle. Esitarkastajat toimittavat tiedekunnan kansliaan lausunnon väitöskirjasta kahden kuukauden kuluessa väitöskirjan käsikirjoituksen saamisesta. Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä esitarkastajien lausuntojen perusteella Esitarkastuksen kulku Tiedekunta lähettää esitarkastajille ohjeet työn tarkastamisesta. Väitöskirjan esitarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa väitöskirjan käsikirjoituksen saamisesta yhdessä tai erikseen antaa väitöskirjasta perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Esitarkastajien lausunnot toimitetaan allekirjoitettuina tiedekunnan kansliaan. Esitarkastajat voivat laatia lausunnon tiedekunnan verkkosivuilta löytyvälle lausuntolomakkeelle ( tai vapaamuotoisena. Lausunnossa on oltava ehdotus väittelyluvan myöntämisestä tai epäämisestä. Vakavat puutteet tai virheet johtavat väittelyluvan epäämiseen. Jos esitarkastaja esittää väittelyluvan epäämistä, tiedekuntaneuvosto ei voi myöntää väittelylupaa. Esitarkastajalla on oikeus antaa väitöstutkimuksen tekijälle parannus- ja korjausehdotuksia väittelyluvan myöntämisestä riippumatta. Esitarkastaja ei kuitenkaan ole väitöskirjatyön ohjaajan asemassa. Mikäli väitöskirjan esitarkastaja toteaa väitöskirjassa puutteita, joiden korjaaminen on ehtona väittelyluvan puoltamiselle, tulee hänen olla yhteydessä suoraan väittelijään ennen lausunnon antamista. Esitarkastaja ja väittelijä sopivat puutteiden korjaamisesta kohtuullisessa aikataulussa. Väittelijä huolehtii muutosten selvittämisestä myös toiselle esitarkastajalle. Mikäli esitarkastaja ei

13 13(20) muutosten jälkeen edelleenkään voi ehdottaa väittelyluvan myöntämistä, toimittaa hän tiedekunnalle kielteisen lausunnon. Mikäli esitarkastusta ei joko esitarkastajien välisten näkemyserojen tai työssä havaittujen vakavien puutteiden tai virheiden vuoksi voida määräajassa tai esitarkastajien ja väitöstutkimuksen tekijän välillä sovitun, korkeintaan yhdeksän kuukauden pituisen lisäajan kuluessa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väitöstutkimuksen tekijä halua viedä asiaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Väittelijän on ilmoitettava tiedekunnan kansliaan esitarkastuksen jatkumisesta yli kolme kuukautta esitarkastajien määräämisestä. Esitarkastusmenettely katsotaan rauenneeksi viimeistään vuoden kuluttua esitarkastajien määräämisestä. Väittelijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista, ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta. Tiedekunta lähettää esitarkastajien lausunnot väittelijälle ennen väittelylupa-asian käsittelyä tiedekuntaneuvostossa. Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöstutkimukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja väitöskirjatyön ohjaaja tai muu pääaineen professori puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä Väitös ja vastaväittäjä Väittelyluvan saatuaan väitöskirjan tekijän on puolustettava väitöskirjaansa julkisessa väitöstilaisuudessa. Tiedekuntaneuvosto määrää kuultuaan työnohjaajaa ja pääaineen vastuuprofessoria väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, jotka ovat professoreita, dosentteja tai henkilöitä, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot. Tiedekuntaneuvosto nimeää väitöstilaisuuden valvojaksi eli kustokseksi jonkun tiedekunnan professoreista. Kustokseksi nimetään yleensä sen oppiaineen professori, jonka alaan väitöskirja kuuluu. Väitöskirjatutkimuksen ohjaaja voidaan määrätä kustokseksi ainoastaan, mikäli siihen on perusteltu syy. Tällöin arvosanaehdotuksen väitöskirjasta tiedekuntaneuvostolle antaa joku muu tiedekunnan professoreista, joka osallistuu väitöstilaisuuteen, ja kustos ei osallistu väitöskirjan arvosteluun. Ehdotuksen vastaväittäjäksi ja kustokseksi tekevät väitöskirjatyön ohjaaja ja pääaineen vastuuprofessori siihen tarkoitetulla lomakkeella ( Mikäli pääaineen vastuuprofessori on ohjaaja tai vastuuprofessori on estynyt, ehdotuksen vastaväittäjäksi ja kustokseksi tekee ohjaajan kanssa joku muu tiedekunnan professoreista. Ehdotus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Vastaväittäjän valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä henkilön asiantuntemukseen että riippumattomuuteen suhteessa käsiteltävään työhön. Vastaväittäjänä ei voi olla väitöskirjatyön ohjaaja eikä henkilö, joka on ollut kanssakirjoittajana jossakin väitöskirjaan sisältyvistä osajulkaisuista. Mikäli toinen väitöskirjan esitarkastajista on väittelijän tiedekunnasta tai tutkimusyksiköstä, vastaväittäjän tulee olla tiedekunnan tai tutkimusyksikön ulkopuolelta. Jatkoopiskelijan seurantaryhmän jäsen ei voi toimia vastaväittäjänä. Ehdotuksessa vastaväittäjäksi tulee olla väittelijän ilmoitus siitä, ettei hänellä ole huomauttamista ehdotetun vastaväittäjän suhteen. Kun tiedekuntaneuvosto on määrännyt vastaväittäjän, tiedekunta lähettää vastaväittäjille tiedekunnan ohjeet. Käytännön ohjeistamisesta huolehtii kuitenkin kustos. Väittelijä huolehtii siitä, että vastaväittäjä ja kustos saavat väitöskirjan riittävän ajoissa ennen väitöstilaisuutta. Väitöstilaisuutta valvoo kustos ja siinä noudatetaan yliopiston ja tiedekunnan perinteitä. Se alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria), minkä jälkeen vastaväittäjä esittää väitöstutkimuksesta omat huomautuksensa ja kysymyksensä, joihin väittelijä vastaa. Tämä tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Lopuksi vastaväittäjä esittää loppulausuntonsa. Sen jälkeen on muidenkin sallittu tehdä muistutuksia väitöstutkimusta vastaan. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia. Mikäli väitös kestää pidempään kuin kolme tuntia, on kustoksen keskeytettävä tilaisuus kohtuullisen mittaisen tauon ajaksi. Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, jonka kielestä väitöstilaisuuden kustos määrää etukäteen kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuuden kielenä tulee olla joko suomi tai ruotsi, tai se kieli, jolla väitöskirja on laadittu. Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan.

14 14(20) 6.6. Väitöskirjan julkinen esilläolo eli riiputus Väittelyluvan myöntämisen jälkeen tiedekunta lähettää väittelijälle ns. väittelijän paketin, jossa on väitöskirjan painamiseen ja jakeluun liittyviä ohjeita, ohjeet yliopiston painatustuen hakemista varten sekä ohjeet väitöksestä tiedottamisesta ja väitöstilaisuudesta. Ohjeet ovat myös tiedekunnan verkkosivuilla ( Väitöskirjaa on pidettävä julkisesti nähtävillä ja saatavissa vähintään kymmenen päivää ennen julkista väitöstilaisuutta. Dekaani voi kirjallisesta anomuksesta lyhentää tätä aikaa vähintään viiteen päivään. Halutessaan lyhentää väitöskirjansa esilläoloaikaa väittelijän on toimitettava vapaamuotoinen perusteltu anomus tiedekunnan kansliaan. Esilläoloaikaan voidaan laskea myös pyhäpäivät. Esilläolevan väitöskirjan ei tarvitse olla lopullinen painettu kirja, vaan esille voidaan laittaa myös esimerkiksi kirjapainon oikovedos väitöskirjasta, tai painettavaksi menneen väitöskirjan paperituloste. Väittelijä huolehtii väitöskirjan jakelusta tiedekunnan ohjeiden mukaisesti sekä siitä, että väitöstilaisuuteen määrätty vastaväittäjä ja kustos saavat väitöskirjan riittävän ajoissa ennen väitöstilaisuutta Väitöstietolomake Väittelijä täyttää väitöstietolomakkeen viimeistään kolme viikkoa ennen väitöstä E-thesis-palvelussa ( Kaikki väittelijät täyttävät lomakkeen riippumatta siitä, ilmestyykö heidän väitöskirjansa elektronisessa muodossa E-thesis-palvelussa vai ei. Väitöstietolomaketta varten väittelijä laatii työstään kaksi tiivistelmää: suomen- tai ruotsinkielisen yleistajuisen tiivistelmän sekä englanninkielisen tieteellisen tiivistelmän Väitöstilaisuuden järjestäminen ja kustannukset Väittelijä sopii vastaväittäjän ja kustoksen kanssa väitöstilaisuuden ajankohdasta ja paikasta. Väittelijä, ohjaaja ja/tai väittelijän pääaine huolehtivat väitöstilaisuuden järjestämisestä ja siitä tiedottamisesta. Väitössalin voi varata esimerkiksi Helsingin yliopiston teknisen osaston salivarauksen kautta, jonka tilavaraajat löytyvät verkkosivuilta Väittelyluvan myöntämisen ja väitöstilaisuuden välillä on oltava riittävästi aikaa, jotta väitöksestä tiedottaminen ja väitöskirjan julkinen esilläolo ehditään järjestää. Kustoksella ja vastaväittäjällä ei ole velvollisuutta suostua väitöstilaisuuteen, joka järjestetään normaalin työajan ulkopuolella. Väitöstilaisuuden paikkaa sovittaessa kannattaa myös huomioida etäisestä paikasta mahdollisesti koituvat lisäkulut. Tiedekunta ei myönnä rahoitusta väitöskirjan painatukseen tai väitöstilaisuuden kuluihin. Painatuskuluihin voi hakea yliopistolta väitöskirjan painatustukea. Muiden kulujen jakamisesta on sovittava laitoksen, pääaineen ja tutkimusryhmän kanssa. Usein väittelijän laitos kustantaa väitössalin ja korvaa ainakin osan vastaväittäjän matkakuluista, lisäksi pääaine tai tutkimusryhmä voivat avustaa kulujen kattamisesta. Tiedekunta maksaa vastaväittäjän palkkion, kuten myös esitarkastajien palkkiot. Palkkion maksua varten tiedekunnan kansliaan on toimitettava palkkionmaksulomake liitteineen Väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu Vastaväittäjän tai vastaväittäjien tulee kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekunnalle perusteltu kirjallinen lausunto tarkastamastaan väitöskirjasta. Lausunnon tulee sisältää selkeästi perusteltu arvio väitöskirjan tieteellisestä arvosta sekä väittelijän puolustautumisesta väitöstilaisuudessa. Ehdotuksen väitöskirjan arvosanaksi tekee kustos. Myös vastaväittäjä voi lausunnossaan ehdottaa arvosanaa väitöskirjalle. Kustos antaa tiedekuntaneuvostolle lausunnon, joka sisältää arvion väittelijän puolustautumisesta sekä ehdotuksen arvosanaksi. Kustoksen ollessa ohjaaja joku muu tiedekunnan professoreista antaa lausunnon. Lausunnon antajan on osallistuttava väitöstilaisuuteen. Kustos ei siis osallistu väitöskirjan arvosteluun, mikäli hän on väitöskirjatyön ohjaaja. Arvosanaehdotukseen tulee sisällyttää selkeät perustelut mukaan lukien selvitys siitä, miten esitarkastajien ja vastaväittäjän