YLEISET MÄÄRÄYKSET, voimassa alkaen

Transkriptio

1 1 (9) OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMA YLEISET MÄÄRÄYKSET, voimassa alkaen 1. Jatkokoulutuksen tavoitteet Tutkintoasetuksen (1039/2013) 21 mukaan jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on: 1) perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen; 2) hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 3) perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; 4) saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen; 5) saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Jatkotutkinnon suorittaminen tarjoaa lisäpätevyyden useihin erilaisiin oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin. Näitä ovat perinteisten akateemisten opetus- ja tutkimustehtävien lisäksi muun muassa kansalliset ja kansainväliset lainvalmistelutehtävät, tuomarin- ja syyttäjänvirat sekä asiantuntijatehtävät julkishallinnossa ja elinkeinoelämän ja asianajolaitoksen palveluksessa. 2. Oikeustieteen tohtorin tutkinto Oikeustieteellisiä jatkotutkintoja ovat oikeustieteen tohtorin ja oikeustieteen lisensiaatin tutkinnot. Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on myönnetty alkaen suoritusoikeus ainoastaan oikeustieteen tohtorin tutkintoon. Tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Oikeustieteen tohtorin tutkinto on tarkoitettu sekä tutkijanuralle aikoville että muihin oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin hakeutuville. Tohtorin tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on päätoimisesti opiskellen neljä vuotta. 3. Oikeustieteen tohtoriohjelma Turun yliopistossa toimii koko yliopiston laajuinen tutkijakoulu. Tutkijakoulun tehtävänä on systemaattisen, korkeatasoisen, ohjatun ja kestoltaan hallitun tohtorikoulutuksen

2 2 (9) järjestäminen. Tutkijakoulu koordinoi Turun yliopiston tohtorikoulutusta. Se on rakenteeltaan ja toimintatavaltaan tutkijakoulutuksen kehittämisestä annettujen Suomen Akatemian suositusten mukainen. Tutkijakoulu rakentuu tiedekuntien tuottamista tohtoriohjelmista. Oikeustieteellinen tiedekunta tuottaa oikeustieteen tohtoriohjelman. Tohtoriohjelmaan kuuluvat kaikki oikeustieteellisessä tiedekunnassa oikeustieteen tohtorin tutkintoa suorittamaan hyväksytyt tohtorikoulutettavat. Oikeustieteellinen tiedekunta voi toimia yhteistyössä muiden tohtoriohjelmien kanssa. Tohtoriohjelmasta vastaavat tohtoriohjelman johtaja ja tohtoriohjelman johtoryhmä. 4. Tohtorikoulutettavaksi hakeutuminen 4.1. Oikeus suorittaa oikeustieteen tohtorin tutkinto Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani myöntää hakemuksesta oikeustieteen tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden. Tohtoriohjelman johtoryhmä tekee dekaanille ehdotuksen suoritusoikeuden myöntämisestä. Dekaani myöntää Suomessa oikeustieteen kandidaatin, oikeustieteen maisterin, kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tai oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneelle tai Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa valtiotieteiden maisterin tutkinnon suorittaneelle suoritusoikeuden, jos hän katsoo, että hakijalla on riittävät valmiudet tutkinnon suorittamiseen. Dekaani määrää hakijan työnohjaajaksi tähän tehtävään suostuneen henkilön. Oikeustieteen kandidaatin ja oikeustieteen maisterin tutkintoon verrattavan ulkomaisen oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneelta sekä muun kotimaisen tai ulkomaisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelta edellytetään edellä mainittujen edellytysten lisäksi, että hakija voi osoittaa, että hänen suorittamansa tutkinto antaa valmiudet osallistua oikeustieteelliseen tohtorikoulutukseen ja hänellä on riittävä kielitaito osallistua annettavaan jatkokoulutukseen. Muun kuin oikeustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon verrattavan oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneelle suoritusoikeus myönnetään vain painavista syistä Hakuprosessi Oikeustieteen tohtoriohjelmaan on hakuaika kaksi kertaa vuodessa. Tohtoriohjelmaan valitaan vuosittain korkeintaan uutta tohtorikoulutettavaa. Jatkotutkinnon suoritusoikeutta hakevan on ennen hakemuksen jättämistä neuvoteltava henkilökohtaiseksi työnohjaajaksi esitettävän henkilön tai henkilöiden kanssa. Hakijan tulee esittää ohjaajaksi esitettävälle opettajalle alustava tutkimus- ja jatkokoulutussuunnitelma, joita hän tarvittaessa täydentää käymiensä neuvottelujen perusteella. Jos työnohjaajaksi ehdotettava opettaja puoltaa jatkotutkinnon suoritusoikeuden myöntämistä, hän antaa suostumuksensa työnohjaajan tehtävään. Dekaani myöntää jatkotutkinnon suoritusoikeuden tohtoriohjelman johtoryhmän ehdotuksesta.

3 3 (9) Hakuohjeet ja tiedot hakuajoista löytyvät oikeustieteen tohtoriohjelman verkkosivuilta: Tohtorikoulutettavaksi hyväksymisen arviointikriteerit Arvioitaessa jatkotutkinto-oikeutta hakeneen valmiuksia suorittaa tutkinto otetaan huomioon seuraavat seikat tutkimussuunnitelman tieteellinen kiinnostavuus, mielekkyys, toteuttamiskelpoisuus, ja tutkimussuunnitelmassa osoitettu riittävän laaja-alainen perehtyneisyys teemaansa koskevaan tutkimukseen tutkimushankkeen liityntä tiedekunnan tutkimuksellisiin painopistealueisiin, aiemmat oikeustieteelliset opinnot, niiden sisältö ja vaativuustaso, jos hakija on suorittanut muun kuin ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon, mahdolliset julkaisut, ylempään korkeakoulututkintoon ja mahdolliseen oikeudelliseen jatkotutkintoon kuuluneen kirjallisen lopputyön ansiot ja arvosana ja tarvittaessa selvitys kielitaidosta. 5. Työnohjaaja, ohjausryhmä ja mentori Dekaani nimeää tohtorikoulutettavalle henkilökohtaisen työnohjaajan tai tarvittaessa kaksi työnohjaajaa, kun hän myöntää tohtorikoulutettavalle jatkotutkinto-oikeuden. Työnohjaajaksi nimettävän tulee olla tiedekunnan professori tai dosentti. Työnohjaajaksi voidaan määrätä myös Turun yliopiston muun tiedekunnan tai muun yliopiston professori tai dosentti taikka vastaava henkilö, jos tutkimushankkeen luonne edellyttää sitä. Vähintään yhden ohjaajan on kuitenkin oltava työsuhteessa Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Laadukkaan ohjauksen varmistamiseksi suositellaan, että yhdellä ohjaajalla ei ole ilman erityistä syytä enempää kuin 5-7 ohjattavaa. Tarvittaessa työnohjaaja voidaan vaihtaa tai nimetä toinen työnohjaaja. Tohtorikoulutettavalle voidaan nimetä ohjaajan lisäksi mentori. Mentorin tehtävänä on auttaa tohtorikoulutettavaa suunnittelemaan tutkijanuraa ja omaksumaan laajuudeltaan ja laadultaan riittävät taidot sekä antaa tohtorikoulutettavalle yleistä, ohjaajasta riippumatonta vertaistukea. Jokaiselle väitöskirjaansa UTUGS:n tai tohtoriohjelman rahoituksella tai projekti- tai stipendirahoituksella kokoaikaisesti valmistelevalle tohtorikoulutettavalle nimetään työnohjaajan lisäksi ohjausryhmä, joka koostuu työnohjaajan/-ien lisäksi 2-3 ensisijaisesti tiedekunnan henkilökuntaan kuuluvasta tohtorin tutkinnon suorittaneesta henkilöstä. Ohjausryhmän nimeää tohtoriohjelman johtoryhmä. Ohjausryhmiä nimitettäessä pyritään turvaamaan väitöskirjaan liittyvä asiantuntemus. Työnohjauksessa noudatetaan Hyvän työnohjauksen periaatteita. Periaatteet on saatavilla osoitteesta:

4 4 (9) 6. Tohtorintutkinnon rakenne Oikeustieteen tohtoriohjelman laajuus on 240 opintopistettä. Opinnot koostuvat kuudesta kokonaisuudesta: 1. väitöskirjasta (200 op), 2. orientaatiojaksosta (2 op), 3. väitöskirjaseminaarin työskentelyyn osallistumisesta (25 op), 4. metodit-yleisjaksosta (5 op), 5. valinnaisista opinnoista (8 op) ja 6. työn edistymisen seurannasta (0 op) Väitöskirja Väitöskirjan tulee osoittaa hyvää perehtyneisyyttä omaan tieteenalaan sekä syvällistä perehtyneisyyttä omaan tutkimusalaan. Tutkimuksesta tulee ilmetä kyky itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa alan tieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Oikeustieteellinen väitöskirja voidaan julkaista joko monografiana tai artikkeliväitöskirjana. Monografiaväitöskirjan ohjepituus on sivua. Artikkeliväitöskirjan tulee muodostaa kokonaisuus ja vastata tieteelliseltä tasoltaan yhtenäistä väitöskirjatutkimusta (monografiaa): 1. Artikkeliväitöskirja sisältää 3-6 artikkelia, joista vähintään kahden tulee olla tieteellisen arviointimenettelyn läpikäyneitä julkaisuja. 2. Artikkeleiden tulee olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä. Kun artikkeliväitöskirja jätetään esitarkastettavaksi, on tutkimuksen tekijän ja ohjaajan esitettävä luettelo siitä, missä artikkelit on julkaistu tai hyväksytty julkaistaviksi. Samassa yhteydessä on yhteisjulkaisujen osalta esitettävä kirjallinen selvitys siitä, mikä väittelijän työn itsenäinen osuus niissä on. 3. Artikkeliväitöskirjaan tulee sisältyä artikkeleiden lisäksi yksi tai useampi osuus (esimerkiksi johdanto ja/tai päätösluku), jossa/joissa johdatetaan aiheeseen, esitellään miten artikkelit liittyvät toisiinsa ja millaisen kokonaisuuden ne muodostavat, määritellään kokonaisuuden tavoitteet, teoreettinen viitekehys ja menetelmät sekä arvio julkaisujen tulosten merkityksestä ja käytettävyydestä yhteenvedon julkaisemisen aikaan. Johdannon / päätösluvun suositeltava pituus on sivua. 4. Yhteisartikkeleissa tekijän osuus on osoitettava selvästi Orientaatiojakso Orientaatiojaksolla tohtorikoulutettavalle tarjotaan johdatus tutkimustyön käytänteisiin. Orientaatiojakso järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Orientaatiojaksolle voivat osallistua myös jatko-opintoja suunnittelevat Väitöskirjaseminaari Väitöskirjaseminaarin tavoitteena on antaa tohtorikoulutettaville mahdollisuus saada monipuolista palautetta väitöskirjateksteistään ja harjaannuttaa tohtorikoulutettavaa arvioimaan tieteellisiä tekstejä. Tohtorikoulutettava esittää vuosittain seminaarissa keskusteltavaksi seminaarikirjoituksen ja osallistuu aktiivisesti tohtoriseminaarin vuotuiseen työskentelyyn vähintään neljänä vuotena jatko-opintojensa ajan.

5 5 (9) Tohtoriohjelma järjestää kolme seminaaria vuodessa. Seminaariesityksen voi suorittaa pitämällä esityksen tutkimuksestaan kansallisessa tai kansainvälisessä seminaarissa tai konferenssissa. Oman esityksen lisäksi tohtorikoulutettavan tulee osallistua vuosittain kaksi kertaa väitöskirjaseminaariin neljän vuoden ajan. Opintopisteiden myöntämisestä päättää tohtoriohjelman johtaja. Seminaarikirjoitusten suosituspituus on 20 sivua. Kirjoitusten tulee olla tohtorikoulutettavan väitöskirjaan liittyviä tieteellisiä tekstejä. Väitöskirjaseminaarien aikataulu ja seminaarikirjoituksia ja -työskentelyä koskevat tarkemmat ohjeet ovat saatavilla oikeustieteen tohtoriohjelman www-sivuilta: it.aspx 6.4. Oikeustutkimuksen metodologioita ja peruslähtökohtia Oikeustutkimuksen metodologioita ja peruslähtökohtia jakson tarkoituksena on lisätä tohtorikoulutettavan tietoja oikeustieteen metodisista kysymyksistä ja kehittää hänen metodista itseymmärrystään. Metodijaksossa tohtorikoulutettava työstää ja kartoittaa oman tutkimuksensa metodisia ongelmakohtia. Jaksossa yhdistetään erilaisia työskentelytapoja. Yleisjaksoon kuuluu artikkelilukupiiri, kirjoitustyöpaja ja luentoja Muut opinnot Muut opinnot antavat tohtorikoulutettavalle mahdollisuuden syventää osaamistaan kiinnostuksensa mukaisesti. Tohtorikoulutettava voi sisällyttää muihin opintoihin esimerkiksi Turun yliopiston tutkijakoulun tuottamia opintojaksoja, Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tuottamia muita jatko-opintojaksoja, muiden yliopistojen tuottamia tohtorikoulutuksen opintojaksoja, kansallista ja kansainvälistä seminaari- ja konferenssityöskentelyä, yliopistopedagogisia opintoja sekä muita hyväksyttäviä yliopistollisia, jatkokoulutuksen tavoitteita palvelevia opintojaksoja. Tohtoriohjelman johtaja päättää työnohjaajan ehdotuksesta muiden yliopistojen tuottamien tohtorikoulutuksen opintojaksojen, seminaari- ja konferenssityöskentelyn ja muiden opintojaksojen hyväksymisestä. Kansalliseen tieteelliseen seminaariin tai konferenssiin osallistumisesta ja kirjoituksen esittämisestä seminaarissa myönnetään 1-3 opintopistettä. Kansainväliseen tieteelliseen seminaariin tai konferenssiin osallistumisesta ja kirjoituksen esittämisestä seminaarissa voidaan myöntää 2-4 opintopistettä.

6 6 (9) 7. Työnedistymisen seuranta Tohtorikoulutettava raportoi tohtoriohjelmalle vuosittain työskentelylleen asetettavista tavoitteista ja työskentelyn tuloksista tohtoriohjelman ohjeiden mukaisesti. Ohjausryhmän tehtävänä on arvioida tohtorikoulutettavan työn etenemistä vähintään neljä kertaa jatko-opintojen aikana. Ensimmäinen arviointi tapahtuu noin neljä kuukautta jatkoopintojen aloittamisen jälkeen, eli tammikuussa aloittaneille huhtikuussa ja elokuussa aloittaneille marraskuussa. Ensimmäisellä kerralla arvioidaan tutkimussuunnitelma ja tutkimuksen aikataulutus ja määritellään osatavoitteet seuraavia arviointeja varten. Seuraavat arvioinnit järjestetään vuosittain vuoden, kahden vuoden ja kolmen vuoden kuluttua jatko-opintojen aloittamisesta. Toisella ja kolmannella ja neljännellä arviointikerralla tarkastellaan sovittua tuotosta, työn edistymistä ja neljättä kertaa lukuun ottamatta tarkennetaan osatavoitteet seuraavaa arviointia varten. Osana työnedistymisen seurantaa jokainen tohtorikoulutettava täyttää sähköisen vuosiraportointilomakkeen määräaikaan mennessä. Vuosiraportissa tohtorikoulutettava arvioi, miten hänen jatko-opintonsa ja väitöskirjansa ovat edistyneet kuluneen lukuvuoden aikana. Raportti käsitellään osana vuosittaista arviointia. Ohjausryhmä laatii arvioinnista kirjallisen raportin, joka toimitetaan tohtorikoulutettavalle ja tohtoriohjelman johtoryhmälle. Väitöskirjaansa osa-aikaisesti valmisteleville voidaan erityisestä syystä nimetä ohjausryhmä, mikäli he esittävät siitä pyynnön tohtoriohjelman johtoryhmälle. Vuosiraportin toimittaminen on opintopisteetön opintosuoritus, joka kirjataan opintorekisteriin. Raportin toimittaminen on edellytys tohtorikoulutettavan aktiivirekisteristatuksen säilymiselle sekä mm. matka-apurahojen hakemiselle. 8. Korvaavuus ja hyväksilukeminen Jatkokoulutettava voi korvata kotimaisilla tai ulkomaisilla yliopisto-tasoisilla opinnoilla tohtoriohjelmaan kuuluvia suorituksia, jos ne sopivat tohtoriohjelmaan laadultaan ja laajuudeltaan. Tällainen suoritus ei kuitenkaan voi olla osa jo suoritettua kotimaista perustutkintoa. Väitöskirjalle ei myönnetä korvaavuutta. Jatkokoulutettava voi myös hyväksilukea kotimaisia tai ulkomaisia yliopistotasoisia opintoja osaksi tohtoriohjelman muita opintoja. Pakollisten opintojen korvaavuutta voi hakea korvaavuushakemuksella. Muiden opintojen hyväksilukemista voi hakea hyväksilukemishakemuksella. Molemmat hakemuslomakkeet löytyvät tohtoriohjelman internet-sivuilta. Opintojen korvaavuudesta päättää tohtoriohjelman johtaja, ja muiden opintojen hyväksilukemisesta päättää oppiaineen professori henkilökohtaisen työnohjaajan lausunnon perusteella.

7 7 (9) 9. Valmistuminen 9.1. Esitarkastus ja väittelylupa Tohtorikoulutettavan on työnohjaajan, työnohjaajien tai ohjausryhmän kanssa neuvoteltuaan haettava väittelylupaa johtokunnalta. Hakemukseen on liitettävä sähköinen versio väitöskirjaksi tarkoitetusta tutkimuksesta. Työnohjaajan tai työnohjaajien on annettava johtokunnalle lausuntonsa siitä, onko tutkimus sisällöllisesti valmis esitarkastettavaksi. Hakemus toimitetaan tiedekunnan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle, joka toimii valmistelijana väitöksiin liittyvissä asioissa. Kaikkiin esitarkastuslupaa hakeviin väitöskirjoihin on liitettävä todistus työnohjaajan tekemästä alkuperäisyystarkastuksesta. Työnohjaaja tekee sähköisen tarkastuksen yliopiston ylläpitämää plagiaatintunnistuspalvelua käyttäen. Lisätietoja saa sivulta Tutkintoon kuuluvien jatko-opintojen tulee olla suoritettuina ennen kuin käsikirjoitus toimitetaan esitarkastukseen. Jos opintoja on suorittamatta, tohtorikoulutettava esittää tohtoriohjelma johtoryhmälle suunnitelman opintojen loppuun saattamisesta ennen esitarkastuspyynnön jättämistä. Opintojen tulee olla suoritettuina ennen väitösluvan myöntämistä. Johtokunta määrää tutkimukselle vähintään kaksi esitarkastajaa. Esitarkastajille asetetaan kahden kuukauden määräaika tarkastusta varten. Esitarkastajien on annettava perusteltu lausuntonsa siitä, osoittaako tutkimus hyvää perehtyneisyyttä omaan tieteenalaan sekä syvällistä perehtyneisyyttä omaan tutkimusalaan ja ilmeneekö siitä kyky itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa alan tieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Esitarkastaja ei voi antaa ehdollista lausuntoa. Väittelyluvan myöntämisestä päättää johtokunta esitarkastajien lausunnot saatuaan. Mikäli väitöslupaa ei myönnetä, esitarkastusprosessi päättyy. Asia voidaan laittaa vireille uudella hakemuksella Vastaväittäjä ja kustos Johtokunta määrää vastaväittäjän työnohjaajaa kuultuaan. Työnohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Perustellusta syystä voidaan määrätä kaksi vastaväittäjää. Johtokunta määrää väitöstilaisuuden kustoksen. Kustoksena toimii väitöskirjan ohjaaja tai oppiaineen tai lähialan professori. Kustoksen tulee olla työsuhteessa Turun yliopistoon Väitöskirjan jakelu Väittelijän on toimitettava väitöskirja julkiseen jakeluun ennen sen julkista tarkastamista painettuna tai erityisestä syystä muulla tavalla valmistettuna. Väitöskirjan julkaisemiseksi on erilaisia vaihtoehtoja, mm.:

8 8 (9) Turun yliopiston Annales-sarja Tieteellinen kustantaja (esim. kansainvälinen kustantaja, erilaiset tieteelliset seurat, kuten Suomalainen Lakimiesyhdistys, IPR University Center) Oikeustieteellisen tiedekunnan oma julkaisusarja Omakustanne Pelkästään verkossa julkaistava väitöskirja Tiedekunta suosittelee väitöskirjan julkaisemista tieteellisen kustantajan julkaisusarjassa aina, kun se on mahdollista. Artikkeliväitöskirjoja voidaan julkaista myös tiedekunnan omassa julkaisusarjassa, koska artikkelit on julkaistu jo aikaisemmin tieteellisissä julkaisuissa. Väitöskirja voidaan julkaista omakustanteena esimerkiksi silloin, kun väitöstutkimukselle on tarkoitus saada ulkomainen kustantaja. Silloin tekijänoikeudet säilyvät kirjoittajalla itsellään. Yliopisto suosittelee, että kaikki väitöskirjat tuotetaan sähköisessä muodossa ja julkaistaan yliopiston julkaisuarkistossa. Väittely voi poikkeuksellisesti tapahtua monisteella, mikäli väitöskirja myöhemmin tullaan julkaisemaan tieteellisessä kirjasarjassa. Tällaisessa tapauksessa väittelijän on ennen kuin hän hakee vastaväittäjän ja kustoksen määräämistä ilmoitettava, millä tavalla tutkimus myöhemmin julkaistaan. Katso myös yliopiston ohjeet väitöskirjan julkaisemiseksi: Mikäli väitöskirja painetaan, katso painettavan väitöskirjan painosmäärät ja jakelu oikeustieteellisessä tiedekunnassa: Yliopistolle luovutettavien kappaleiden tulee olla väitöskirja-asuisia. Kirjan väliin liitetään nimiölehti, jolle on lisätty tiedot väitöstilaisuuden ajasta ja paikasta sekä tieto siitä, että kyseessä on tiedekunnan julkisesti puolustettavaksi hyväksymä akateeminen väitöskirja. Rehtorin päätöksen ( ) mukaan väitöskirjassa on aina suomen- ja englanninkielinen tiivistelmä riippumatta siitä, millä kielellä väitöskirja on tehty. Suomen- ja englanninkielisen tiivistelmä lisäksi väitöskirjaan voidaan sisällyttää muulla kielellä kirjoitettu tiivistelmä Tiedottaminen väitöstilaisuudesta Tiedekunta tiedottaa väitöstilaisuudesta oikeustieteellisille tiedekunnille ja muille oikeustieteellistä koulutusta antaville yliopistoille. Lisäksi väittelijän tulee noudattaa Turun yliopiston yleisiä ohjeita väittelijälle ( Tiedotuksen käytännön järjestelyjen vuoksi väittelijää pyydetään hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta ottamaan tiedekunnan kansliaan tiedotteen laatimista varten Väitöstilaisuus Väitöstilaisuutta koskee Turun yliopiston yleinen ohje Ohjeita väittelijälle

9 9 (9) 9.6. Vastaväittäjän lausunto Vastaväittäjän tehtävänä on neljän viikon kuluessa väitöstilaisuudesta esittää johtokunnalle antamassaan lausunnossa joko väitöskirjan hyväksymistä tai hylkäämistä. Vastaväittäjän tulee perustellusti arvioida väitöskirjan laatua. Vastaväittäjän tulee lausunnossaan arvioida tutkimustehtävän ja -ongelman kiinnostavuutta, mielekkyyttä, innovatiivisuutta sekä tieteellistä merkitystä, tutkimuksesta ilmenevää asiantuntemusta omasta tutkimusalasta sekä lukeneisuutta oman oppiaineen ja tieteenalan piirissä laajemminkin, tutkimustyössä tarvittavien menetelmien hallintaa, työn rakennetta, rajausta, viimeistelyä ja tyyliä sekä tekijän kykyä puolustaa tutkimustaan julkisesti. Tiedekunnan johtokunta päättää väitöskirjan hyväksymisestä vastaväittäjän lausunnon saatuaan. 10. Siirtymäsäännökset Ennen oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon suoritusoikeuden saaneita opiskelijoita koskevat v voimassa olevat määräykset. Opintojen järjestämisestä tulee sopia erikseen. Orientaatiojakson (2 op) suorittaminen koskee jälkeen hyväksyttyjä tohtorikoulutettavia.