BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOIHIN LIITTYVÄT YLEISOHJEET

Transkriptio

1 1(21) Hyväksytty bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa Ohjeita on päivitetty vastaamaan Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistusta 2014 sekä tiedekuntaneuvoston päätöstä koskien tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden hakemusten käsittelyä ( , kohta 17). BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOIHIN LIITTYVÄT YLEISOHJEET 1. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteelliseen jatkokoulutukseen hakeminen Jatkotutkinnon pääaine ja tohtoriohjelma Kelpoisuus tieteellisiin jatko-opintoihin Kielitaitovaatimukset ja kielitaidon osoittaminen Jatko-opiskelijaksi hakeminen Valintaperusteet ja hakemusten käsittely Kirjoittautuminen jatko-opiskelijaksi Jatkotutkinnon suoritusoikeuden hakemuksena toimiva henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma Hakemuksen arviointi pääaineessa Suunnitelma tutkintoon sisällytettävistä opinnoista Tutkimussuunnitelma Ohjausjärjestelyt Ohjaajien nimeäminen Oikeudet ja velvollisuudet ohjauksessa Tohtorikoulutettavan henkilökohtainen seurantaryhmä Ongelmatilanteiden selvittäminen Tohtorikoulutettavien etenemisen seuranta Filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkintovaatimukset Filosofian tohtorin tutkinto Väitöskirja Väitöskirjan ulkoasu Väitöskirjan esitarkastus ja väittelylupa Esitarkastuksen kulku Väitös ja vastaväittäjä Väitöskirjan julkinen esilläolo eli riiputus Väitöstietolomake Väitöstilaisuuden järjestäminen ja kustannukset Väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu Filosofian lisensiaatin tutkinto Lisensiaatintutkimuksen muoto Lisensiaatintutkimuksen tiivistelmäsivu Lisensiaatintutkimuksen tarkastus Lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen ja arvostelu Ohjeita väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastukseen sekä arvosteluun Arvioinnin perusteet Arvosteluasteikko Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan käsittely tiedekuntaneuvostossa Filosofian lisensiaatiksi tai filosofian tohtoriksi valmistuminen Tiedekunnan opintoneuvonta jatko-opiskelijalle Jatkotutkintoja koskevat säädökset Näiden yleisohjeiden voimaantulo Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Bio- och miljövetenskapliga fakulteten Faculty of Biological and Environmental Sciences PL 56 (Viikinkaari 9), Helsingin yliopisto Puhelin (09) 1911, faksi (09) , PB 56 (Viksbågen 9), FIN Helsingfors universitet Telefon , fax , P.O. Box 56 (Viikinkaari 9), FIN University of Helsinki Telephone , fax ,

2 2(21) 1. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: - perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa; - saavuttaa valmiudet soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa itsenäisesti ja kriittisesti tutkimusalansa piirissä; - on tietoinen oman tutkimusalansa yhteiskunnallisesta merkityksestä; - perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä - saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Jatko-opintojen tulee antaa valmiuksia tutkijan tehtäviin sekä muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. 2. Tieteelliseen jatkokoulutukseen hakeminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa jatkotutkinnon suoritusoikeutta haetaan ja opinto-oikeus myönnetään suoraan tohtorin tutkintoa varten johonkin tiedekunnan pääaineista. Poikkeuksena on sairaalageneetikon erikoistumiskoulutus, jonka voi suorittaa osana lisensiaatin tutkintoa. Tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta hakiessa haetaan myös johonkin soveltuvaan kohdassa 2.1. lueteltuun tohtoriohjelmaan. Jatkotutkintoon johtavien opintojen pohjatutkintona on soveltuva maisterin tutkinto tai ulkomailla suoritettu maisterin tutkintoa vastaava koulutus. Dekaani myöntää tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden tiedekunnan yleisohjeiden mukaisen hakemuksen perusteella jatko-opintokelpoiselle henkilölle, joka täyttää tiedekunnan kielitaitovaatimukset, sen jälkeen kun pääaine ja tohtoriohjelma ovat arvioineet hakemuksen. Tohtorintutkinnon suoritusoikeus ei oikeuta FM tai LuK tutkintojen suorittamiseen tiedekunnassa, vaan niiden suorittamiseen on anottava suoritusoikeutta erikseen. Halutessaan tohtorikoulutettavaksi hyväksytty opiskelija voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkinnon (ks. kohta 7). Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tohtorintutkinnon suoritusoikeutta ei myönnetä hakijalle, jolla on jo voimassaoleva tohtorintutkinnon suoritusoikeus, ellei hakija hakemukseensa liitettävällä selvityksellä osoita, että on suorittamassa kahta erillistä tutkintoa. Sairaalageneetikon erikoistumiskoulutusta koskeva ohjeistus löytyy tiedekunnan Biotieteiden laitoksen perinnöllisyystieteen pääaineen verkkosivuilta Jatkotutkinnon pääaine ja tohtoriohjelma Filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinto voidaan suorittaa kaikissa bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tutkintoihin liittyvissä pysyväismääräyksissä mainituissa pääaineissa. Uusien, lähtien voimassa olevien pysyväismääräysten mukaan opiskelevien ja uusien jatkoopintoihin hakeutuvien osalta pääaineet ovat: (1) akvaattiset tieteet, (2) biokemia, (3) biotekniikka, (4) ekologia ja evoluutiobiologia, (5) fysiologia ja neurotiede, (6) kasvibiologia, (7) perinnöllisyystiede, (8) yleinen mikrobiologia, (9) ympäristöekologia ja (10) ympäristömuutos ja -politiikka. Vanhojen, ennen voimaan tulleiden pysyväismääräysten mukaan opiskelevien osalta pääaineet ovat: (1) akvaattiset tieteet, (2) biokemia, (3) biotekniikka, (4) ekologia ja evoluutiobiologia, (5) fysiologia, (6) kasvibiologia, (7) perinnöllisyystiede, (8) yleinen mikrobiologia, (9) ympäristöekologia ja (10) ympäristötieteet. Uusien, lähtien voimassa olevien pysyväismääräysten voimaantulosäännöksen nojalla vanhojen pysyväismääräysten mukaisesti opiskelevilla on halutessaan oikeus siirtyä opiskelemaan uusien pysyväismääräysten mukaisesti. Tällöin fysiologiaa vastaa fysiologia ja neurotiede ja ympäristötieteitä ympäristömuutos ja -politiikka.

3 3(21) Vuoden 2014 alusta alkaen jokainen bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden saanut tohtoriopiskelija kuuluu johonkin alla mainituista Helsingin yliopiston tohtoriohjelmista, joiden toimintaan tiedekunta osallistuu. Tiedekunnan koordinoimat tohtoriohjelmat ovat: - Integrative Life Science Doctoral Program (ILS) - Doctoral program Brain & Mind (B&M) - Doctoral Program in Plant Sciences (DPPS) - Doctoral Programme in Wildlife Biology Research (LUOVA) - Doctoral Program in interdisciplinary environmental sciences (DENVI) Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta on myös mukana seuraavissa muiden tiedekuntien koordinoimissa tohtoriohjelmissa: - Doctoral program in sustainable use of renewable natural resources (AGFOREE) - Doctoral program in microbiology and biotechnology (MBDP) - Doctoral programme of school, education, society and culture (SEDUCE) - Doctoral programme in atmospheric sciences (ATM-DP) - Helsinki Biomedical Graduate Program (HBGP) Ammatillista lisensiaatin tutkintoa (sairaalageneetikon erikoistumiskoulutus) suorittamaan hyväksytyn opiskelijan, joille tutkinnonsuoritusoikeus on merkitty lisensiaatintutkintoon, ei tarvitse kuulua tohtoriohjelmaan Kelpoisuus tieteellisiin jatko-opintoihin Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tohtorin tutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää henkilölle, joka on joko a) suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai b) suorittanut vastaavan soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin sekä antaa riittävät tiedot ja valmiudet jatko-opintoihin bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Pohjatutkinnon soveltuvuuden arvioi pääaine, johon tutkinnonsuoritusoikeutta haetaan. Jos hakija suorittaa tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden perustana olevan yllä kuvatun pohjatutkinnon hakuajan päättymisen jälkeen, on hakijan osoitettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta, että hän on suorittanut tutkinnon. Epävarmassa tilanteessa voit kysyä jatko-opintokelpoisuudesta sähköpostitse biojatkoneuvonta@helsinki.fi Kielitaitovaatimukset ja kielitaidon osoittaminen Ulkomailla jatko-opintokelpoisuuden saavuttaneiden hakijoiden on jatkotutkinnon suoritusoikeuden saamiseksi osoitettava joko suomen, ruotsin tai englannin kielen asiointitasoinen kielitaito. Asiointitasoisen kielitaidon voi osoittaa joko kulloinkin voimassa olevan kansainvälisen opiskelijavalinnan kielitaitovaatimuksia koskevan rehtorin päätöksen mukaisesti tai tohtoriohjelman järjestämässä haastattelussa. Kielitaidon hyväksytyn osoittamisen edellytyksenä haastattelussa on, että - haastattelu sisältää lyhyen hakijan pitämän esityksen arvioitavalla kielellä, - haastattelussa on paikalla vähintään kolme tohtorin tutkinnon suorittanutta haastattelijaa, joista vähintään yhdellä on dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot, ja jotka ovat haastatteluhetkellä haastateltavan suhteen riippumattomia, - hakija hyväksytään tohtoriohjelman jäseneksi, ja - tohtoriohjelma antaa tiedekunnalle lausunnon hakijan suomen-, ruotsin- tai englanninkielen kielitaidosta. Rehtorin päätöksen mukaiset hyväksytyt tavat osoittaa kielitaito löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta Rehtorin päätökset löytyvät verkkosivuilta

4 4(21) 2.4. Jatko-opiskelijaksi hakeminen Jatkotutkinnon keskeisin osa on oma tutkimustyö, joka tehdään kokeneemman tutkijan ohjauksessa. Jatko-opintoja bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa harkitsevan kannattaa ensimmäisenä ottaa yhteyttä mielestään kiinnostavaa tutkimusta tekeviin tutkijoihin tai tutkimusryhmiin. Kun sopiva tutkimusaihe ja ohjaaja ovat löytyneet, hakija laatii hakemuksen yhdessä ohjaajansa kanssa sille tarkoitetulle lomakkeelle. Hakemuslomake liitteineen (ks. taulukko 1 ja luku 3) toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Hakemuksia käsitellään kaksi kertaa lukukaudessa. Hakemusten käsittely ja päätöksenteko kestää noin neljä viikkoa. Käsittelyajat ja hakemusten takarajat ilmoitetaan tiedekunnan verkkosivuilla. TAULUKKO 1. Jatkotutkinnon suoritusoikeutta haettaessa tarvittavat hakuasiakirjat. Jatkotutkinnon suoritusoikeiden perusteena olevan tutkinnon suorituspaikka Helsingin yliopisto Muu kotimainen oppilaitos kuin Helsingin yliopisto Ulkomaat Tarvittavat hakuasiakirjat hakulomake liitteineen hakulomake liitteineen oppilaitoksen virallisesti oikeaksi todistama jäljennös tutkintotodistuksesta oppilaitoksen virallisesti oikeaksi todistama jäljennös opintosuoritusotteesta hakulomake liitteineen oppilaitoksen virallisesti oikeaksi todistama suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen jäljennös tutkintotodistuksesta oppilaitoksen virallisesti oikeaksi todistama suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen jäljennös opintosuoritusotteesta voimassa olevan rehtorin päätöksen mukainen osoitus tai tohtoriohjelman lausunto suomen, ruotsin tai englannin kielen asiointitasoisesta kielitaidosta (kielitaitotodistuksen on oltava joko alkuperäinen tai virallisesti oikeaksi todistettu kopio) Linkki hakulomakkeeseen löytyy tiedekunnan verkkosivuilta. Riippuen siitä, missä hakija on suorittanut tutkinnon, jonka perusteella hän on kelpoinen suorittamaan jatkotutkinnon bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa, hänen on toimitettava tiedekunnan kansliaan myös muut taulukossa 1 luetellut asiakirjat Valintaperusteet ja hakemusten käsittely Tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden hakuprosessi ja hakemusten käsittely on kuvattu kaaviossa 1. Hakijan hakukelpoisuus sekä hakemuksen ja sen liitteiden asianmukaisuus tarkistetaan tiedekunnan kansliassa. Tarkistuksen jälkeen asianmukainen pääaine ja tohtoriohjelma arvioivat hakemuksen. Muodollisesti puutteellisia hakemuksia ei lähetetä arvioitavaksi ja siitä ilmoitetaan hakijalle. Pääaine, johon tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta haetaan, arvioi hakijoiden pohjatutkinnon, suunniteltujen opintojen ja ohjausjärjestelyjen sekä tutkimusaiheen soveltuvuuden pääaineeseen kohdassa 3.1. kuvattujen kriteerien mukaisesti. Asianomaisen tohtoriohjelman johtoryhmä tekee tiedekunnalle ehdotuksen valittavista hakijoista arvioituaan näiden tutkimussuunnitelman tasoa ja tutkimusaiheen sopivuutta tohtoriohjelmaan. Tohtoriohjelma voi antaa suosituksia myös ohjausjärjestelyistä ja seurantaryhmästä. Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntämisestä pääaineeseen ja samalla tohtorikoulutettavan tohtoriohjelmasta päättää dekaani. Päätösesitys valmistellaan tiedekunnan kansliassa pääaineen ja tohtoriohjelman arvioinnin pohjalta. Hakijalle ilmoitetaan dekaanin päätöksestä ensisijaisesti sähköpostitse hakemuksessa mainittuun sähköpostiosoitteeseen. Tarvittaessa opiskelija saa virallisen päätösotteen tai läsnäolotodistuksen.

5 5(21) KAAVIO 1. Tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden hakeminen ja hakemusten käsittely Kirjoittautuminen jatko-opiskelijaksi Kun opiskelija on hyväksytty jatko-opiskelijaksi tiedekuntaan, hänelle lähetetään kirjoittautumisohjeet. Opiskelija palauttaa kirjoittautumisasiakirjat tiedekunnan kansliaan, josta ne toimitetaan opintorekisteriyksikköön opiskelijarekisteriin (Oodi) merkitsemistä varten. Jatkotutkinnon suoritusoikeus merkitään suoraan tohtorin tutkintoon, mutta opiskelijalla on niin halutessaan oikeus suorittaa myös lisensiaatin tutkinto. Poikkeuksena ovat ammatillista lisensiaatin tutkintoa suorittamaan hyväksytyt (sairaalageneetikon erikoistumiskoulutus), joille tutkinnonsuoritusoikeus merkitään lisensiaatintutkintoon tai koulutus suoritetaan täydentävinä opintoina. Muille kuin Helsingin yliopistossa aikaisemman tutkintonsa suorittaneille opiskelijoille opiskelijarekisteri lähettää tiedon opiskelijarekisteriin kirjaamisesta ja opiskelijanumerosta. Aikaisemmin Helsingin yliopiston opiskelijoina olleiden opiskelijanumero ei muutu. 3. Jatkotutkinnon suoritusoikeuden hakemuksena toimiva henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma Opiskelija laatii yhdessä ohjaajansa kanssa jatkotutkinnon suoritusoikeuden hakemuksena toimivan henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman tiedekunnan lomakkeelle ( Jatko-opintosuunnitelma sisältää tutkimussuunnitelman, suunnitelman tutkintoon sisällytettävistä opinnoista sekä ohjausjärjestelyt ja seurantaryhmän kokoonpanon. Suunnitelma opintojen etenemisestä ja tutkimussuunnitelma rahoitussuunnitelmineen laaditaan lukujen 3.2. ja 3.3. ohjeiden mukaisesti. Henkilökohtaista jatko-opintosuunnitelmaa päivitetään yhdessä ohjaajan kanssa koko jatkokoulutuksen ajan. Jatko-opintosuunnitelman ja sen liitteisiin mahdollisesti tulevat muutokset hyväksyy tohtorikoulutettavan pääaineen vastuuprofessori, ohjaaja(t) sekä tohtorikoulutettava. Päivitetty suunnitelma toimitetaan tiedekunnan kansliaan.

6 6(21) 3.1. Hakemuksen arviointi pääaineessa Pääaineen vastuuprofessorin ei tule hyväksyä uutta tai päivitettyä jatko-opintosuunnitelmaa, mikäli siinä tai sen liitteissä esiintyy puutteita. Tällaisia puutteita ovat muun muassa: - aiemman opintomenestyksen riittämättömyys tai aiempien opintojen soveltumattomuus jatkoopintoihin pääaineessa, - tutkimussuunnitelman sopimattomuus pääaineeseen, - suunniteltujen opintojen riittämättömyys tai soveltumattomuus pääaineeseen, - ohjausjärjestelyiden puuttuminen tai niiden puutteellisuus, - seurantaryhmän kokoonpanon puuttuminen tai seurantaryhmän kokoonpanon sopimattomuus, - rahoitussuunnitelman puutteellisuus, - vähintään vuoden mittaisen rahoituksen puuttuminen, jos erityisiä syitä (esimerkiksi sivutoiminen jatko-opiskelu) ei ole suunnitelmassa tuotu esiin, sekä - epäselvät tutkinnon tai opintojen suoritusaikataulut. Rahoitussuunnitelmaa ja rahoitusta arvioitaessa otetaan huomioon, että joskus rahoittaja vaatii ennen rahoituksen myöntämistä, että opiskelija on hyväksytty jatko-opiskelijaksi. Lisäksi pääaineen opetus- ja ohjausresurssien riittämättömyys voi estää jatko-opintosuunnitelman hyväksymisen Suunnitelma tutkintoon sisällytettävistä opinnoista Suunnitelmassa opinnosta esitetään jatkotutkintoon sisällytettäväksi aiotut suoritettavat, jo suoritetut ja korvattaviksi aiotut opinnot. Suunnitelma tulee tehdä niin yksityiskohtaisena kuin mahdollista ja siitä on ilmettävä ainakin suunniteltujen opintojen ala, määrä, suoritusaikataulu ja sopivuus jatkotutkintoon. Suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä muun muassa seurantaryhmän ehdotusten pohjalta. Helsingin yliopistossa kaikkiin tohtorin ja lisensiaatin tutkintoihin kuuluu väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen lisäksi muita opintoja. Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa näiden opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Jatkotutkintoon kuuluvien opintojen tulee tukea tutkimustyötä ja antaa valmiuksia sekä tutkijan tehtäviin että muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Pääaineen tutkintovaatimukset ja opintosuunnitelman sopivuuden voi tarkistaa pääaineen opintoneuvojalta. Tiedekunnan tutkintovaatimuksista sekä jatko-opintosuunnitelmaan hyväksyttävistä opinnoista on kerrottu tarkemmin luvussa Tutkimussuunnitelma Enintään kolmisivuisesta tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä tutkimuksen - tekijä, ohjaaja(t) ja tekopaikka, - tausta ja merkitys, - tavoitteet, - menetelmät, aineisto ja tarvittavat luvat, - aikataulu (vähimmillään nykyvaihe ja arvioitu valmistumisaika), - mahdollinen hahmotelma julkaisusuunnitelmaksi, - yksityiskohtainen rahoitussuunnitelma, sekä - päivämäärä, milloin suunnitelma on tehty. Rahoitussuunnitelmasta tulee ilmetä kustannusarvio (palkka- ja tutkimuskulut) sekä niiden kattamiseksi jo olemassa oleva rahoitus (esim. hankkeen nimi, aika ja vastaava tutkija) ja mahdollisimman yksityiskohtaisesti miten jatko-opiskelija suunnittelee järjestävänsä puuttuvan rahoituksen. 4. Ohjausjärjestelyt Jokaisella jatko-opiskelijalla tulee olla nimetty yksi tai kaksi ohjaajaa. Erityisestä syystä ohjaajia voi poikkeustapauksessa olla myös kolme. Lisäksi jokaisen tohtorikoulutettavan tukena tulee olla henkilökohtainen seurantaryhmä (thesis advisory committee).

7 7(21) Jatko-opintojen alkuvaiheen ohjaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jatko-opiskelija tulee perehdyttää jatko-opiskeluun ja häntä tulee ohjata opetustarjonnan hyödyntämisessä. Lisäksi jatkoopiskelijan integroitumista tiedeyhteisöön tulee tukea. Jokaisen jatko-opiskelijan tulee saada säännöllisesti ohjausta sekä tutkimustyöhön että jatkokoulutukseen liittyviin opintoihin Ohjaajien nimeäminen Opiskelijan pääaineen vastuuprofessori on opiskelijan jatko-opintoja valvova professori. Jokaiselle opiskelijalle nimetään hakuvaiheessa yksi tai kaksi ohjaajaa. Erityisestä syystä ohjaajia voi poikkeustapauksessa olla myös kolme. Valvova professori voi toimia myös ohjaajana. Ohjaajien tulee olla vähintään tohtorin tutkinnon suorittaneita ja vähintään toisen ohjaajista tulee olla dosentin pätevyyden tai vastaavat tieteelliset ansiot omaava henkilö. Mikäli ohjaajia on kaksi tai kolme, ohjaajien välinen työnjako kirjataan jatko-opintosuunnitelmaan. Ohjaussuhde alkaa opiskelijan henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman laatimisella. Suunnitelman laatimisen yhteydessä ohjaaja ja opiskelija sopivat yhteistyön periaatteista. Samalla sovitaan mm. väitöskirjatyön tavoitteista, aikataulusta, ohjauksen käytännön toteutuksesta, jatkotutkintoon sisällytettävistä opinnoista sekä muista tutkimuksen ja opintojen etenemisen kannalta oleellisista kysymyksistä. Ohjaussuhdetta voidaan ohjaajan ja ohjattavan niin halutessa selventää vapaamuotoisella kirjallisella ohjaussopimuksella Oikeudet ja velvollisuudet ohjauksessa Ohjaussuhteen alkaessa ohjaaja ja jatko-opiskelija käyvät läpi taulukossa 2 luetellut oikeudet ja velvollisuudet. TAULUKKO 2. Jatko-opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet. Jatko-opiskelija sitoutuu itsenäiseen, kriittiseen ja pitkäjänteiseen työhön on vastuussa opintojensa etenemisestä, ohjaajien ja seurantaryhmän pitämisestä ajan tasalla tutkimuksestaan sekä opinto- ja tutkimussuunnitelman päivittämisestä oikeus saada työlleen nimetty ohjaaja, jonka tuella hän itsenäisesti työskentelee oikeus saada valvovalta professorilta tukea ja neuvoja jatko-opintoja koskevissa kysymyksissä oikeus saada ohjaajilta ohjausta ja apua tutkimusta koskevissa kysymyksissä velvollisuus ilmoittautua yliopistoon joko läsnätai poissaolevaksi lukuvuosittain Ohjaaja sitoutuu pitkäjänteiseen sekä säännölliseen ohjaustyöhön ja ohjattavan tutkimustyön edistämiseen ohjaajalla tulee olla riittävästi aikaa kaikille ohjattavilleen tapaa ohjattavaa säännöllisesti sekä kohtelee kaikkia ohjattaviaan tasapuolisesti opastaa jatko-opiskelijaa tutkimustyöhön liittyvissä käytänteissä (tutkimusetiikka, tutkimussuunnitelman laatiminen, tieteelliset kokoukset, julkaiseminen jne.) sopii ohjaajien keskinäisestä työnjaosta oikeus saada ohjattavalta säännöllisesti tietoa tutkimustyön etenemisestä huomioi tutkimussuunnitelmaa laadittaessa, että tohtorin tutkintoon sisällytettävä väitöskirjatyö sekä jatko-opinnot tulee suunnitella siten, että koko tutkinto on mahdollista suorittaa kokopäivätoimisesti työskennellen neljässä vuodessa tukee opiskelijan kiinnittymistä tiedeyhteisöön keskustelee ohjattavan kanssa tutkimustyön rahoituksesta ja rahoitusmahdollisuuksista huolehtii ohjattaviensa ohjauksen jatkuvuudesta erilaisissa muutostilanteissa varmistaa väitöskirjan käsikirjoituksen laadun ja esitarkastuskelpoisuuden

8 8(21) Seurantaryhmä antaa rakentavaa ja kriittistä palautetta jatko-opintojen ja tutkimustyön edistymisestä, mutta seurantaryhmä ei ole ohjausvastuussa opinnäytetyöstä. Seurantaryhmän tehtävänä on arvioida alustavasti, onko opiskelija saavuttanut väittelijältä vaaditut valmiudet ja ovatko opiskelijan saavuttamat tieteelliset tulokset riittävät väitöskirjaksi. Suostuessaan opiskelijan seurantaryhmään asiantuntijajäsenet sitoutuvat tapaamaan opiskelijan ja tämän ohjaajan tai ohjaajat vähintään kerran vuodessa. Valvova professori (pääaineen vastuuprofessori) vastaa opinnäytetöiden ja jatko-opiskelijoiden ohjauksesta pääaineessa. Valvova professori tarkistaa, että opiskelijan jatko-opintosuunnitelmassa mainitut opinnot sekä tutkimussuunnitelma sopivat pääaineen alaan, ja että pääaineen opetus- ja ohjausresurssit mahdollistavat jatko-opintosuunnitelman hyväksymisen. Mikäli ohjaaja ei ole voinut huolehtia ohjauksen jatkuvuudesta, valvova professori auttaa jatko-opiskelijaa saamaan työlleen uuden ohjaajan. Valvova professori tarkistaa, että opiskelijan väitöskirja tai lisensiaatintutkimus on (esi)tarkastuskelpoinen, sekä aloittaa tarkastusprosessin ja valvoo sen etenemistä tutkinnon valmistumiseen saakka Tohtorikoulutettavan henkilökohtainen seurantaryhmä Seurantaryhmän (thesis advisory committee) kokoonpano kirjataan tohtorikoulutettavan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan, jonka opiskelijan pääaineen vastuuprofessori hyväksyy. Seurantaryhmään kuuluu 2-4 ulkopuolista asiantuntijaa, joilla on riittävä tieteellinen pätevyys arvioida väitöskirjatyön etenemistä ja jotka ovat sekä väitöskirjatyön ohjaajan tai ohjaajien että tohtorikoulutettavan suhteen riippumattomia seurantaryhmän nimitysvaiheessa. Ainakin kahden seurantaryhmän asiantuntijajäsenistä tulee olla dosentin pätevyyden tai vastaavat tieteelliset ansiot omaavia henkilöitä. Seurantaryhmää valittaessa on hyvä huomioida, että toinen esitarkastajista voi olla seurantaryhmän jäsen, mutta toisen on oltava seurantaryhmän ulkopuolelta. Seurantaryhmän jäsenet voivat olla Helsingin yliopiston ulkopuolelta, mutta erityisesti jos väitöskirjatyö tehdään suureksi osaksi yliopiston tai tiedekunnan ulkopuolella (esim. jokin valtion tutkimuslaitos tai ulkomaat), on yhden jäsenen hyvä olla tiedekunnan piiristä. Seurantaryhmä tukee tohtorikoulutettavan valmistumista siihen tarkoitetussa ajassa. Seurantaryhmän tehtävänä on antaa rakentavaa palautetta jatko-opintojen ja tutkimuksen edistymisestä, keskustella opiskelijan kanssa tämän tutkimussuunnitelmasta, tehdä suosituksia tutkimusta tukevista opinnoista sekä tarvittaessa tehdä suosituksia työn jatkamisesta tai keskeyttämisestä. Seurantaryhmä, tohtorikoulutettava sekä ohjaaja(t) kokoontuvat vuosittain tohtorikoulutettavan ja ohjaajan kutsusta. Kokoontumisen pohjaksi opiskelija toimittaa seurantaryhmälle selvityksen tutkimuksen taustoista ja etenemisestä. Tapaamisessa opiskelija esittää tutkimuksensa nykytilanteen sekä tulevaisuuden suunnitelmat seurantaryhmälle. Tapaamisen muoto on muutoin vapaa, mutta jatko-opiskelijalle on varattava aikaa keskustella seurantaryhmän kanssa ilman ohjaajan tai ohjaajien läsnäoloa. Ensimmäisessä tapaamisessa on suositeltavaa käydä läpi opiskelijan tutkimussuunnitelma sekä suunnitelma suoritettavista opinnoista. Toisen ja kolmannen vuoden tapaamisessa seurataan tutkimuksen ja opintojen etenemistä. Kolmannessa tapaamisessa on jo syytä arvioida tutkimustulosten sopivuutta väitöskirjaan tarkemmin ja käydä läpi myös tohtorikoulutettavan tulevaisuuden urasuunnitelmia. Viimeisessä (neljännen vuoden) tapaamisessa tohtorikoulutettava esittelee seurantaryhmälle väitöskirjakokonaisuutensa, jotta seurantaryhmä voi laatia tiedekunnalle lausunnon esitarkastajien määräämistä varten. Opiskelijan tohtoriohjelmalla voi olla omia ohjeita seuranryhmätapaamisten järjestämisestä ja raportoinnista, joita opiskelijan tulee tiedekunnan ohjeiden lisäksi noudattaa. Yleensä opiskelija laatii yhteenvedon seurantaryhmän tapaamisesta sekä väitöskirjansa vaiheesta ja toimittaa sen tohtoriohjelmalle. On suositeltavaa, että opiskelija päivittää jatko-opintosuunnitelmansa seurantaryhmän tapaamisen pohjalta vuosittain. Tiedekunta ei myönnä rahoitusta seurantaryhmän tapaamisten järjestämiseen. Seurantaryhmä laatii jatko-opintojen loppuvaiheessa allekirjoitetun lausunnon, josta ilmenee, että opiskelija on seurantaryhmän alustavan arvion mukaan saavuttanut 1) väittelijältä vaaditun perehtyneisyyden omaan tutkimusalaansa ja kyvyn harjoittaa itsenäistä tieteellistä tutkimustyötä, sekä 2) tieteelliset tulokset, jotka riittävät väitöskirjaksi. Kun väitöskirjatyö on esitarkastajien määräämisvaiheessa, opiskelija toimittaa tiedekunnan kansliaan seurantaryhmän lausunnon sekä lyhyen raportin seurantaryhmän toiminnasta. Raportti sisältää

9 9(21) seurantaryhmän tapaamisaikataulut. Seurantaryhmän lausunnon ja raportin ei tarvitse olla erillisiä. Jos jatko-opiskelija on hyväksytty tiedekuntaan jälkeen tai päivittänyt jatko-opintosuunnitelmansa hyväksytysti jälkeen, väitöskirjalle ei määrätä esitarkastajia ennen kuin tiedekunta on saanut seurantaryhmän lausunnon sekä raportin Ongelmatilanteiden selvittäminen Ratkaisemattomissa ongelmatilanteissa opiskelijan ja/tai ohjaajan tulee tilanteen selvittämiseksi ottaa yhteyttä opiskelijan seurantaryhmään, valvovaan professoriin, tiedekunnan kansliaan tai tutkimuksesta vastaavaan varadekaaniin. Ohjaussuhde voidaan purkaa kirjallisesti jatko-opiskelijan tai ohjaajan aloitteesta. Mikäli jatkoopiskelijalla on useampia ohjaajia, voidaan ohjauksessa tapahtuvat muutokset sopia jo olemassa olevien ohjausjärjestelyjen puitteissa tai nimeämällä uusi ohjaaja Tohtorikoulutettavien etenemisen seuranta Paitsi seurantaryhmätyön avulla, tutkimustyön ja opintojen etenemistä seurataan tiedekunnassa jatkoopiskelijoiden rekisteriseurannan avulla. Opiskelija poimitaan seurantaan kuuden vuoden kuluttua jatko-opintojen aloittamisesta. Jos seurantaan otetun opiskelijan tohtorin tutkinto ei valmistu ennen lukuvuoden päättymistä, hänen tulee päivittää jatko-opintosuunnitelmansa. Jatko-opintosuunnitelman ja sen liitteisiin mahdollisesti tulevat muutokset hyväksyy tohtorikoulutettavan pääaineen vastuuprofessori, ohjaaja(t) sekä tohtorikoulutettava. Päivitetty ja pääaineen hyväksymä jatkoopintosuunnitelma toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Seurantaan otetun opiskelijan jatkoopintosuunnitelma on voimassa korkeintaan kolme vuotta kerrallaan. Voimassa oleva jatkoopintosuunnitelma on edellytyksenä jatko-opintojen rekisteröinnille. Tohtoriohjelma voi edellyttää opiskelijoitaan päivittämään jatko-opintosuunnitelmaa tiedekuntaa useammin. 5. Filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkintovaatimukset Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee: 1) suorittaa tieteelliseen jatkokoulutukseen kuuluvina opintoina opintosuunnitelman mukaisia pääaineopintoja sekä muita soveltuvia tutkimustyötä tukevia opintoja vähintään 60 opintopistettä, 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua, sekä 3) laatia lisensiaatintutkimus ja/tai väitöskirja. 4) Tohtorin tutkintoa varten väitöskirjaa tulee puolustaa julkisesti. Jatkotutkintoon kuuluvien opintojen tulee tukea tutkimustyötä ja antaa valmiuksia sekä tutkijan tehtäviin että muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Oman tutkimusalan opintojen lisäksi jatko-opintoihin voi kuulua yleissivistäviä opintoja kuten tieteenfilosofiaa, tutkimusetiikkaa ja kansainvälistä tieteellistä toimintaa sekä yleisiä asiantuntijuuteen valmentavia opintoja kuten johtaminen, yliopistopedagogiikka, tieteellinen viestintä ja projektityöskentely. Pakollisen vähintään 60 opintopisteen laajuisen jatko-opintokokonaisuuden lisäksi tutkintoon voidaan sisällyttää yksi tai useampi vähintään 25 opintopisteen laajuinen, tutkimustyötä tai muita vaativia asiantuntijatehtäviä tukeva sivuainekokonaisuus, jota ei ole sisällytetty aiempaan korkeakoulututkintoon. Pääaineen vastuuprofessori voi hyväksyä jatkotutkintoon myös muissa yliopistoissa suoritettuja opintoja. Lisäksi maisterin tutkintoon sisällytettyjä tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittäviä opintoja voidaan sisällyttää jatkotutkintoon, mikäli ne sopivat lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon pääaineen jatkotutkintovaatimuksiin. Asiasta tulee sopia pääaineen vastuuprofessorin kanssa jatkoopintosuunnitelmaa hyväksyttäessä. Jatkotutkintoon sisällytettävät opinnot eivät voi olla maisterin tutkinnon pakollisia opintojaksoja. Aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukemista koskevassa hakumenettelyssä ja päätöksenteossa sovelletaan tiedekunnan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen yleisiä periaatteita. Aikaisempien suoritusten perusteella ei voi korvata jatkotutkintovaatimusten mukaista lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjaa.

10 10(21) Mikäli opiskelija on suorittanut aikaisemman jatko-opintojen perustana olevan tutkinnon eri alalta kuin jatkotutkinto, voidaan opiskelijan jatko-opintosuunnitelmaan sisällyttää tutkintovaatimuksissa mainittujen opintojen lisäksi täydentäviä opintoja jatkotutkinnon pääaineen alalta siten, että tutkintoasetuksen mukaiset jatkotutkinnon tavoitteet saavutetaan. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon erona on lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan erilainen tasovaatimus. Väitöskirja syntyy usein lisensiaatintutkimuksen pohjalta sitä laajentamalla ja kehittämällä. Tohtorintutkintoon sisällytettävä väitöskirjatyö sekä jatko-opinnot tulee suunnitella siten, että koko tutkinto on mahdollista suorittaa kokopäivätoimisesti työskennellen neljässä vuodessa. Lisensiaatin tutkinto tulee olla mahdollista suorittaa kokopäivätoimisesti työskennellen 2-3 vuodessa. 6. Filosofian tohtorin tutkinto Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi saada tohtorin tutkinnon, kun hän on suorittanut bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan jatkotutkintovaatimusten mukaiset opinnot sekä laatinut väitöskirjan, jonka tiedekuntaneuvosto on julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksynyt ja antanut arvosanan Väitöskirja Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko osajulkaisuväitöskirja tai monografiaväitöskirja. Osajulkaisuväitöskirja sisältää tiedekuntaneuvoston riittäväksi katsoman määrän samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaisukäsikirjoituksia ja niistä laaditun yhteenveto-osan. Osajulkaisuväitöskirjan yhteenveto-osassa väitöskirjan tekijä esittää tutkimuksen taustan ja tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tyypillisesti osajulkaisuväitöskirja bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa koostuu 3-5 osatyöstä ja yhteenveto-osasta riippuen tutkimusalasta, osatöiden laadusta, laajuudesta ja väittelijän työn osuudesta niissä sekä osatöiden julkaisustatuksesta. Osajulkaisujen tulee mielellään olla asiantuntija-arviointia eli referee-käytäntöä noudattavissa kansainvälisissä tieteellisissä sarjoissa julkaistuja, tai tällaisen tarkastuksen läpikäyneitä ja julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia. Väitöskirjaan voidaan liittää myös käsikirjoituksia, joita ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi. Osajulkaisuväitöskirjan julkaisuista kuitenkin vähintään yhden tulee olla julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi referee-käytäntöä noudattavassa kansainvälisessä tieteellisessä sarjassa ennen kuin väitöskirjalle voidaan määrätä esitarkastajat. Väittelijällä tulee olla kyseisen osajulkaisun kirjoittamisessa sekä tulosten laatimisessa selkeä ja merkittävä rooli, ja hänen tulee olla siinä ensimmäinen kirjoittaja. Tiedekuntaneuvosto voi kuitenkin yksittäistapauksessa päättää poiketa ensimmäisen kirjoittajan asemaa koskevasta vaatimuksesta, jos väittelijän voidaan väitöskirjaa kokonaisuutena arvioiden katsoa hankkineen riittävän julkaisukokemuksen. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy tutkimusalaansa sekä saavuttaa valmiudet soveltaa tutkimusalansa menetelmiä itsenäisesti ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kokemus julkaisuprosessista kokonaisuudessaan on oleellista. Julkaisun hyväksyminen tieteelliseen sarjaan on myös osoitus tutkimuksen laadukkuudesta ja tieteellisestä merkityksestä. Väitöskirjatutkimuksen tulisi olla kansainvälisesti korkeatasoista, joten on suositeltavaa, että kaikki osajulkaisut pyritään julkaisemaan kansainvälisissä tieteellisissä sarjoissa. Osajulkaisuväitöskirja voi sisältää julkaisuja tai julkaisukäsikirjoituksia, joissa on useampi kirjoittaja. Väitöskirjan tekijän osuus kaikissa väitöskirjaan sisällytettävissä osatöissä on oltava riittävä ja selkeästi osoitettavissa. Perustellusta syystä voidaan yhteisjulkaisuja tai yhteisjulkaisukäsikirjoituksia käyttää useamman eri opiskelijan väitöskirjassa tai lisensiaatintutkimuksessa. Yhteisjulkaisuista ja yhteisjulkaisukäsikirjoituksista on toimitettava tiedekunnalle tutkimuksesta vastaavan kirjoittajan selvitys a) väitöskirjan tekijän, ja b) muiden opiskelijoiden, joiden väitöskirjassa tai lisensiaatintutkimuksessa työtä on käytetty tai aiotaan käyttää,

11 11(21) osuudesta tieteelliseen työhön. Mikäli vastaava kirjoittaja (corresponding author) ei kykene arvioimaan kaikkien tarvittavien opiskelijoiden osuutta työhön, voi selvityksen laatia työn ohjaaja tai tutkimusryhmän johtaja, jolla on selvityksen tekemiseen tarvittava tieto työnjaosta. Saman yhteisjulkaisun tai yhteisjulkaisukäsikirjoituksen sisällyttäminen useamman eri opiskelijan opinnäytetyöhön ratkaistaan tapauskohtaisesti tekijöiden työnjakoa koskevan selvityksen perusteella. Monografiaväitöskirja on yksin väittelijän nimissä oleva tieteellinen esitys, joka perustuu itsenäisen tutkimustyön aikaisemmin julkaisemattomiin tuloksiin. Monografia väitöskirjan tulee täyttää vastaavat tieteelliset kriteerit kuin osajulkaisuväitöskirja. Väitöskirjan tekijä tekee monografiaväitöskirjasta erillisen noin sivun mittaisen tiivistelmän, jonka tekemisen apuna voi käyttää lisensiaatintutkimuksen tiivistelmälle tarkoitettua pohjaa Väitöskirjan ulkoasu Osajulkaisuväitöskirja sisältää kannen ja kansilehdet tietoineen, sisällysluettelon, yhteenveto-osan sekä osajulkaisut. Monografiaväitöskirja sisältää kannen ja kansilehdet tietoineen, tiivistelmän sekä sisällysluettelon ja itse väitöskirjatutkimuksen. Seuraavat ulkonäköä koskevat ohjeet ovat englanninkieliselle väitöskirjalle. Suomen- tai ruotsinkielisessä väitöskirjassa noudatetaan samoja ohjeita, mutta tekstit kirjoitetaan väitöskirjan kielellä. Väitöskirjan kannessa tulee ilmoittaa ainakin a) väitöskirjan nimi, b) väitöskirjatutkimuksen tekijän nimi, ja c) teksti "Faculty of Biological and Environmental Sciences" ja "University of Helsinki" d) painatusvuosi, painatuspaikka sekä ISBN-numero (usein takakannessa). Lisäksi, mikäli tutkimusyksikkö, tutkijakoulu, tohtoriohjelma tai julkaisusarja sitä edellyttää, kannessa voi olla muita tietoja kuten: e) tutkimusryhmän, tutkijakoulun tai tohtoriohjelman nimi, ja f) julkaisusarjan nimi. Kannen sisäpuoli jätetään yleensä tyhjäksi. Väitöskirjan ensimmäiseltä kansilehdeltä tulee ilmetä ainakin a) väitöskirjan nimi, b) väittelijän nimi, c) teksti "Faculty of Biological and Environmental Sciences " ja "University of Helsinki", d) teksti "Academic dissertation", e) sekä teksti "To be presented for public examination with the permission of the Faculty of Biological and Environmental Sciences of the University of Helsinki in [paikka], on [päivämäärä] at [aika]. Ensimmäisen kansilehden sisäpuolelta tulee ilmetä ainakin a) ohjaajat, b) seurantaryhmän asiantuntijajäsenet, c) esitarkastajat, d) vastaväittäjä, ja e) kustos, sekä heidän toimipaikkansa, ja f) ISSN/ISBN numerot (painettu ja pdf), g) elektronisen version julkaisupaikka ( sekä h) painatuspaikka ja vuosi. Kolmannella sivulla (ei sivunumeroa) väitöskirjatutkimuksen tekijä voi esittää henkilökohtaisia huomioita. Neljännellä sivulla (ei sivunumeroa) on väitöskirjan sisällysluettelo. Viidennellä sivulla (ei sivunumeroa) tulee osajulkaisuväitöskirjassa olla lista osajulkaisuista tai julkaisukäsikirjoituksista. Listasta tulee ilmetä osatyön julkaisustatus. Lisäksi sivulla esitetään joko sanallisesti tai taulukon avulla tekijän osuus yhteisjulkaisuissa sekä mahdolliset

12 12(21) tekijänoikeudet/julkaisuoikeudet. Mikäli väitöskirjan yhteenveto sisältää ennen julkaisemattomia tutkimustuloksia, joita ei ole sisällytetty julkaisukäsikirjoituksiin, tulee siitä olla merkintä. Monografiaväitöskirjassa viidennellä sivulla on tutkimuksen tiivistelmä. Kuudennella sivulla on osajulkaisuväitöskirjan abstrakti, tai monografiaväitöskirjassa sivua voidaan käyttää sivujen neljä ja viisi tietojen jatkamiseen. Itse väitöskirja alkaa sivulta seitsemän. Osajulkaisuväitöskirjan yhteenveto-osassa ja monografiaväitöskirjassa tulee olla seuraavat osat: 1) johdanto, joka sisältää aiheen kannalta oleelliset taustatiedot sekä mahdollisen kirjallisuuskatsauksen, 2) tutkimuksen kysymyksen asettelu ja tavoitteet, 3) selvitys käytetyistä aineistoista ja menetelmistä, 4) tulokset tai osajulkaisuväitöskirjassa yhteenveto omista tuloksista, 5) pohdinta, 6) johtopäätökset ja mahdolliset tulevaisuuden näkymät, 7) kiitokset, sekä 8) kirjallisuusluettelo. Osajulkaisuväitöskirjassa osajulkaisut liitetään yhteenveto-osan perään. Osajulkaisuväitöskirjassa tulos- ja pohdintaosassa tulee pyrkiä tekemään synteesiä ja yhteenvetoa tutkimustuloksista osajulkaisujen pohjalta. Ei ole suotavaa, että tulos-osassa tai varsinkaan pohdinta-osassa on merkittävässä määrin suoria lainauksia osatöiden tekstistä tai että väitöskirjan yhteenveto näiltä osin etenee täysin osajulkaisujen jaottelua noudattaen. Yhteenveto-osassa voi esittää myös työhön liittyvää julkaisematonta aineistoa ja tuloksia. Suurin osa väitöskirjoista julkaistaan sekä sähköisessä muodossa että painettuna. Sähköiseen versioon ei liitetä osajulkaisuväitöskirjan alkuperäisjulkaisuja. Väittelijän tulee ottaa tämä huomioon yhteenveto-osaa kirjoittaessaan siten, että yhteenveto-osasta muodostuu itsenäinen kokonaisuus. Menetelmät, tulokset ja pohdinta tulee esittää siinä laajuudessa, että niiden ymmärtäminen on mahdollista ilman samanaikaista tutustumista alkuperäisartikkeleihin. Yhteenvedon tulososassa voidaan käyttää samoja kuvia kuin osajulkaisuissa, mutta niissä tulee olla asianmukaisesti tieto alkuperäisistä lähteistä ja lupa tekijänoikeuksien haltijalta eli lehdestä, jossa osatyö on julkaistu. Sama koskee taulukoita, jos ne on kopioitu osajulkaisuista Väitöskirjan esitarkastus ja väittelylupa Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee olla professoreita tai dosentteja tai henkilöitä, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot. Ehdotuksen väitöskirjan esitarkastajiksi tekevät tiedekuntaneuvostolle väitöskirjatyön ohjaaja ja pääaineen vastuuprofessori. Mikäli pääaineen vastuuprofessori on ohjaaja tai vastuuprofessori on estynyt, ehdotuksen esitarkastajiksi tekee ohjaajan kanssa joku muu tiedekunnan professoreista. Ehdotuksessa tulee olla joko väittelijän ilmoitus siitä, ettei hänellä ole huomauttamista ehdotettujen esitarkastajien suhteen, tai hänen huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. Ehdotus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Esitarkastajien valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä henkilöiden asiantuntemukseen että riippumattomuuteen suhteessa käsiteltävään työhön. Esitarkastajaksi ei voida nimetä henkilöä, joka on ollut työn ohjaajana tai kanssakirjoittajana jossakin osajulkaisuväitöskirjan osajulkaisussa. Ainakin toisen esitarkastajan tulee olla väittelijän oman tiedekunnan tai tutkimusyksikön ulkopuolelta. Mikäli väitöskirjan tekijälle on määrätty seurantaryhmä, voi sen jäsenistä yksi toimia esitarkastajana, mikäli ei muita jääviysperusteita ole. Vähintään toisen esitarkastajan sekä vastaväittäjän tulee kuitenkin olla seurantaryhmän ulkopuolelta. Ehdotus väitöskirjan esitarkastajiksi tehdään siihen tarkoitetulla lomakkeella, joka on saatavissa tiedekunnan verkkosivuilta ( Opiskelija toimittaa ehdotuksen lisäksi tiedekunnan kansliaan taulukon 3 mukaiset liitteet.

13 13(21) TAULUKKO 3. Ehdotukseen väitöskirjan esitarkastajiksi tulevat liitteet. Osajulkaisuväitöskirja - noin sivun mittainen yhteenveto, joka sisältää lyhyen tiivistelmän väitöskirjasta ja listan osatöistä - kustakin yhteisjulkaisusta tai yhteisjulkaisukäsikirjoituksesta tutkimuksesta vastaavan kirjoittajan (corresponding author, työn ohjaaja tai tutkimusryhmän johtaja) selvitys työnjaosta Opiskelijalta, jolle on nimetty seurantaryhmä: - raportti seurantaryhmän toiminnasta - seurantaryhmän lausunto Monografiaväitöskirja - väitöskirjatyön tiivistelmä - sisällysluettelo Opiskelijalta, jolle on nimetty seurantaryhmä: - raportti seurantaryhmän toiminnasta - seurantaryhmän lausunto Kun tiedekuntaneuvosto on määrännyt esitarkastajat, väittelijä huolehtii osajulkaisuväitöskirjan tai monografian käsikirjoituksen toimittamisesta esitarkastajille viimeistään kuukauden sisällä esitarkastajien määräämisestä. Väittelijä toimittaa myös selvitykset yhteisjulkaisuista ja yhteisjulkaisukäsikirjoituksista väitöskirjan esitarkastajille, vastaväittäjälle ja kustokselle. Esitarkastajat toimittavat tiedekunnan kansliaan lausunnon väitöskirjasta kahden kuukauden kuluessa väitöskirjan käsikirjoituksen saamisesta. Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä esitarkastajien lausuntojen perusteella Esitarkastuksen kulku Tiedekunta lähettää esitarkastajille ohjeet työn tarkastamisesta. Väitöskirjan esitarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa väitöskirjan käsikirjoituksen saamisesta yhdessä tai erikseen antaa väitöskirjasta perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Esitarkastajien lausunnot toimitetaan allekirjoitettuina tiedekunnan kansliaan. Esitarkastajat voivat laatia lausunnon tiedekunnan verkkosivuilta löytyvälle lausuntolomakkeelle ( tai vapaamuotoisena. Lausunnossa on oltava ehdotus väittelyluvan myöntämisestä tai epäämisestä. Vakavat puutteet tai virheet johtavat väittelyluvan epäämiseen. Jos esitarkastaja esittää väittelyluvan epäämistä, tiedekuntaneuvosto ei voi myöntää väittelylupaa. Esitarkastajalla on oikeus antaa väitöstutkimuksen tekijälle parannus- ja korjausehdotuksia väittelyluvan myöntämisestä riippumatta. Esitarkastaja ei kuitenkaan ole väitöskirjatyön ohjaajan asemassa. Mikäli väitöskirjan esitarkastaja toteaa väitöskirjassa puutteita, joiden korjaaminen on ehtona väittelyluvan puoltamiselle, tulee hänen olla yhteydessä suoraan väittelijään ennen lausunnon antamista. Esitarkastaja ja väittelijä sopivat puutteiden korjaamisesta kohtuullisessa aikataulussa. Väittelijä huolehtii muutosten selvittämisestä myös toiselle esitarkastajalle. Mikäli esitarkastaja ei muutosten jälkeen edelleenkään voi ehdottaa väittelyluvan myöntämistä, toimittaa hän tiedekunnalle kielteisen lausunnon. Mikäli esitarkastusta ei joko esitarkastajien välisten näkemyserojen tai työssä havaittujen vakavien puutteiden tai virheiden vuoksi voida määräajassa tai esitarkastajien ja väitöstutkimuksen tekijän välillä sovitun, korkeintaan yhdeksän kuukauden pituisen lisäajan kuluessa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väitöstutkimuksen tekijä halua viedä asiaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Väittelijän on ilmoitettava tiedekunnan kansliaan esitarkastuksen jatkumisesta yli kolme kuukautta esitarkastajien määräämisestä. Esitarkastusmenettely katsotaan rauenneeksi viimeistään vuoden kuluttua esitarkastajien määräämisestä. Väittelijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista, ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta. Tiedekunta lähettää esitarkastajien lausunnot väittelijälle ennen väittelylupa-asian käsittelyä tiedekuntaneuvostossa.

14 14(21) Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöstutkimukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja väitöskirjatyön ohjaaja tai muu pääaineen professori puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä Väitös ja vastaväittäjä Väittelyluvan saatuaan väitöskirjan tekijän on puolustettava väitöskirjaansa julkisessa väitöstilaisuudessa. Tiedekuntaneuvosto määrää kuultuaan työnohjaajaa ja pääaineen vastuuprofessoria väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, jotka ovat professoreita, dosentteja tai henkilöitä, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot. Tiedekuntaneuvosto nimeää väitöstilaisuuden valvojaksi eli kustokseksi jonkun tiedekunnan professoreista. Kustokseksi nimetään yleensä sen oppiaineen professori, jonka alaan väitöskirja kuuluu. Väitöskirjatutkimuksen ohjaaja voidaan määrätä kustokseksi ainoastaan, mikäli siihen on perusteltu syy. Tällöin arvosanaehdotuksen väitöskirjasta tiedekuntaneuvostolle antaa joku muu tiedekunnan professoreista, joka osallistuu väitöstilaisuuteen, ja kustos ei osallistu väitöskirjan arvosteluun. Ehdotuksen vastaväittäjäksi ja kustokseksi tekevät väitöskirjatyön ohjaaja ja pääaineen vastuuprofessori siihen tarkoitetulla lomakkeella ( Mikäli pääaineen vastuuprofessori on ohjaaja tai vastuuprofessori on estynyt, ehdotuksen vastaväittäjäksi ja kustokseksi tekee ohjaajan kanssa joku muu tiedekunnan professoreista. Ehdotus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Vastaväittäjän valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä henkilön asiantuntemukseen että riippumattomuuteen suhteessa käsiteltävään työhön. Vastaväittäjänä ei voi olla väitöskirjatyön ohjaaja eikä henkilö, joka on ollut kanssakirjoittajana jossakin väitöskirjaan sisältyvistä osajulkaisuista. Mikäli toinen väitöskirjan esitarkastajista on väittelijän tiedekunnasta tai tutkimusyksiköstä, vastaväittäjän tulee olla tiedekunnan tai tutkimusyksikön ulkopuolelta. Jatkoopiskelijan seurantaryhmän jäsen ei voi toimia vastaväittäjänä. Ehdotuksessa vastaväittäjäksi tulee olla väittelijän ilmoitus siitä, ettei hänellä ole huomauttamista ehdotetun vastaväittäjän suhteen. Kun tiedekuntaneuvosto on määrännyt vastaväittäjän, tiedekunta lähettää vastaväittäjille tiedekunnan ohjeet. Käytännön ohjeistamisesta huolehtii kuitenkin kustos. Väittelijä huolehtii siitä, että vastaväittäjä ja kustos saavat väitöskirjan riittävän ajoissa ennen väitöstilaisuutta. Väitöstilaisuutta valvoo kustos ja siinä noudatetaan yliopiston ja tiedekunnan perinteitä. Se alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria), minkä jälkeen vastaväittäjä esittää väitöstutkimuksesta omat huomautuksensa ja kysymyksensä, joihin väittelijä vastaa. Tämä tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Lopuksi vastaväittäjä esittää loppulausuntonsa. Sen jälkeen on muidenkin sallittu tehdä muistutuksia väitöstutkimusta vastaan. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia. Mikäli väitös kestää pidempään kuin kolme tuntia, on kustoksen keskeytettävä tilaisuus kohtuullisen mittaisen tauon ajaksi. Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, jonka kielestä väitöstilaisuuden kustos määrää etukäteen kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuuden kielenä tulee olla joko suomi tai ruotsi, tai se kieli, jolla väitöskirja on laadittu. Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan Väitöskirjan julkinen esilläolo eli riiputus Väittelyluvan myöntämisen jälkeen tiedekunta lähettää väittelijälle ns. väittelijän paketin, jossa on väitöskirjan painamiseen ja jakeluun liittyviä ohjeita, ohjeet yliopiston painatustuen hakemista varten sekä ohjeet väitöksestä tiedottamisesta ja väitöstilaisuudesta. Ohjeet ovat myös tiedekunnan verkkosivuilla ( Väitöskirjaa on pidettävä julkisesti nähtävillä ja saatavissa vähintään kymmenen päivää ennen julkista väitöstilaisuutta. Dekaani voi kirjallisesta anomuksesta lyhentää tätä aikaa vähintään viiteen päivään. Halutessaan lyhentää väitöskirjansa esilläoloaikaa väittelijän on toimitettava vapaamuotoinen perusteltu anomus tiedekunnan kansliaan. Esilläoloaikaan voidaan laskea myös pyhäpäivät. Esilläolevan väitöskirjan ei tarvitse olla lopullinen painettu kirja, vaan esille voidaan laittaa myös esimerkiksi kirjapainon oikovedos väitöskirjasta, tai painettavaksi menneen väitöskirjan paperituloste. Väittelijä huolehtii väitöskirjan jakelusta tiedekunnan ohjeiden mukaisesti sekä siitä, että