REAKTIONOPEUS IHMISKEHOSSA TUTKIMUKSELLINEN TYÖ YLÄKOULULAISILLE

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "REAKTIONOPEUS IHMISKEHOSSA TUTKIMUKSELLINEN TYÖ YLÄKOULULAISILLE"

Transkriptio

1 REAKTIONOPEUS IHMISKEHOSSA TUTKIMUKSELLINEN TYÖ YLÄKOULULAISILLE Essi Purhonen 1, Krista Iltanen 1 & Sini Hänninen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Opettajan ohje Aihe: Ihmiskehossa tapahtuu tuhansia erilaisia kemiallisia reaktioita jatkuvasti. Näiden reaktioiden nopeus on olennainen tekijä kaikissa ihmisen elintoiminnoissa. Työssä tutkitaan lämpötilan vaikutusta reaktionopeuteen sekä lähtöaineen konsentraation vaikutusta entsyymin katalysoiman reaktion nopeuteen. Tavoite: Oppimiskokonaisuuden tavoitteena on tutkia ja havainnollistaa reaktionopeuteen vaikuttavia tekijöitä kemian ja biologian oppiaineita eheyttäen. Työn suoritus: Oppilaat tekevät työn pareittain tai pienryhmissä. Työn aikana kannustetaan sekä ryhmien sisäiseen että ryhmien väliseen keskusteluun ja rinnastetaan tätä tiedeyhteisöissä tapahtuvaan keskusteluun, vertaistukeen- ja arviointiin. Kohderyhmä: yläkoulu Prosessidraama toteutettavaksi joko edellisellä oppitunnilla (jos oppilailla on taustaa reaktionopeuksista) tai jälkikoontina Luokkahuone on reaktioastia ja oppilaat ovat atomeja. Reaktiossa atomit reagoivat toistensa kanssa ja muodostavat kaksiatomisia molekyylejä. Oppilaat saavat liikkua koko aktiviteetin ajan vain suoraan eteenpäin (ei kaartelua), ja törmätessään esteeseen tai toiseen atomiin kääntyä ja kimmota toiseen suuntaan, taas suorassa viivassa johonkin toiseen suuntaan. Jos atomit kohtaavat kasvokkain eli oikeassa orientaatiossa, ne reagoivat ja muodostavat sidoksen, eli ottavat käsistä kiinni ja jatkavat liikkumista yhdessä. Reaktio voi tapahtua vain, jos atomeilla on tarpeeksi liike-energiaa, eli ne pääsevät aktivaatioenergianyppylän yli. Reaktion tapahtumiseen ei siis riitä oikea orientaatio, vaan atomien on törmättävä yhteen tarpeeksi suurella energialla. Hidas kävelyvauhti ei siis riitä reaktion aiheuttamiseen, vaan ainakin toisen atomin on oltava nopeammassa vauhdissa kun kävelyvauhti, jotta reaktio voi tapahtua. Oletuksena on ideaalikaasu, jossa hiukkaset eivät ole vuorovaikutuksessa keskenään. Matala lämpötila Opiskelijat alkavat liikkua luokassa kävellen. Vain kaksi opiskelijaa kerrallaan saa kävellä nopeasti, sillä lämpötila on mitta molekyylien keskimääräisestä kineettisestä energiasta. Vain näiden opiskelijoiden kanssa oikeassa orientaatiossa törmäävät atomit voivat reagoida. Nopeasti kävelevien opiskelijoiden (opettaja valitsee aluksi kaksi) on pidettävä

2 kättä ylhäällä nopeasti kävelemisen merkiksi. Kun nopeasti kävelevät atomit reagoivat, heitä lähinnä oleva atomi saa nostaa kätensä ja alkaa liikkua nopeasti. Opettaja ottaa aikaa, esimerkiksi minuutin. Aktiviteetin jälkeen keskustellaan seuraavista kysymyksistä: Kuinka monta reaktiota ehtii tapahtua tässä ajassa? Tapahtuiko sellaisia törmäyksiä usein, jotka eivät johtaneet reaktioon? Oliko reagoiminen vaikeaa? Miksi kaikki törmäykset eivät johda reaktioon? Mitä reaktion tapahtuminen edellyttää? Korkea lämpötila Aktiviteetti on sama kuin matalassa lämpötilassa, mutta nyt kuusi opiskelijaa kerrallaan saa nostaa kätensä ja liikkua nopeasti. Hiukkasten keskimääräinen kineettinen energia on nyt suurempi. Opettaja ottaa aikaa, saman ajan kuin matalassa lämpötilassa. Kuinka monta reaktiota ehtii tapahtua tässä ajassa? Miksi reaktioita tapahtui samassa ajassa enemmän kuin matalassa lämpötilassa? Mitä tapahtuu reaktion nopeudelle, kun nostetaan lämpötilaa? Pieni konsentraatio Vain puoli luokkaa on atomeina reaktioastiassa. Toinen puoli on yleisönä ja tarkkailee tilannetta. Kaksi opiskelijaa kerrallaan saa liikkua nopeasti. Muuten sama ohjeistus kuin edellä. Opettaja ottaa aikaa, esimerkiksi minuutin. Kuinka monta reaktiota ehtii tapahtua tässä ajassa? Oliko reagoiminen vaikeaa, kun porukkaa oli niin vähän? Mitäköhän tapahtuisi reaktionopeudelle, jos porukkaa olisi enemmän, eli lähtöaineiden konsentraatio olisi suurempi? Kokeillaan! Suuri konsentraatio Koko ryhmä mukaan, nyt neljä opiskelijaa kerrallaan saa liikkua nopeasti, sillä lämpötila pysyy samana kuin pienessä konsentraatiossa, eli hiukkasten keskimääräinen kineettinen energia ei muutu. Muuten sama ohjeistus kuin edellä. Opettaja ottaa aikaa, saman ajan kuin pienessä konsentraatiossa.

3 Kuinka monta reaktiota ehtii tapahtua tässä ajassa? Miksi reaktioita tapahtui samassa ajassa enemmän, kuin matalassa konsentraatiossa? Mitä tapahtuu reaktion nopeudelle, kun lähtöaineiden konsentraatio on suurempi? Ennakkokysymykset (Ennakkokysymykset toteutetaan keskustellen oppilaiden kanssa, oppilaiden tehtävänä on vastata kysymyksiin. Jos aikaa suoritukseen on enemmän, oppilaille voi johdattelun sijaan antaa aikaa etsiä pienryhmissä vastauksia kysymyksiin.) Mikä on kemiallinen reaktio? Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi. Usein tapahtuu sidosten katkeamista ja/tai muodostumista. Kemiallisessa reaktiossa voi vapautua esimerkiksi kaasua. Miten kemiallisen reaktion nopeutta voisi mitata? Mitä tähän tarvitaan? Mitataan lähtöaineiden häviämisnopeutta tai tuotteiden syntymisnopeutta. Tähän tarvitaan sekuntikello ja jokin tietty kohta reaktiota, esimerkiksi 0,1 litraan kaasun muodostumiseen kulunut aika, tai sakan syntymiseen kulunut aika. Jos haluaisimme tutkia reaktionopeuteen vaikuttavia tekijöitä, millaisia reaktioita meidän kannattaisi valita? Millaisten kemiallisten reaktioiden nopeutta on helpoin mitata? Sellaisten reaktioiden etenemistä, joissa muodostuu kaasua tai sakkaa, on helppo seurata. Minkälaisia reaktioita ihmiskehossa tapahtuu? Miksi ne ovat tärkeitä? Suuria ruokamolekyylejä täytyy esimerkiksi pilkkoa pienemmiksi molekyyleiksi (katabolinen prosessi). Pienistä molekyyleistä täytyy rakentaa suurempia tarvittavia molekyylejä, joita keho tarvitsee. Onko reaktioiden nopeudella väliä? Miksi tai miksi ei? Kyllä - esimerkiksi syöty ruoka on hajotettava riittävän nopeasti, jotta se pääsee verenkiertoomme ja saamme siitä tarvittavat aineet. Myös esimerkiksi juostessa energiaa tuottavien reaktioiden on tapahduttava nopeammin lihaksissa kuin kävellessä.

4 LÄMPÖTILAN VAIKUTUS REAKTIONOPEUTEEN Reagenssit: 3 erlenmeyerpulloa 3 ilmapalloa leivinjauhetta vettä tietokone, jossa auki PhET-simulaatio, Lisää leivinjauhetta lämpimään veteen. Mitä huomaat? Mitä kysymyksiä sinussa herää? Reaktioseos kuplii ja sihisee. Miksi se sihisee? Mitä muodostuu? Tapahtuuko tässä reaktio? Minkälainen kemiallinen reaktio leivinjauheelle tapahtuu, kun sitä sekoitetaan lämpimään veteen erlenmeyerpullossa? Voit tarvittaessa etsiä tietoa netistä. Reaktio, jossa vapautuu kaasua. Tämän huomaa sihinästä ja kuplista. Muodostuva kaasu on hiilidioksidia. Lisää nyt lämpimään veteen leivinjauhetta laittamalla se ilmapallon sisään, pingottamalla ilmapallo erlenmeyerpullon suuaukolle, ja tyhjentämällä pallo erlenmeyerpulloon. Mitä pallolle tapahtuu? Miksi? Suunnittele tutkimus, jonka avulla voit testata lämpötilan vaikutusta leivinjauheen ja veden reaktionopeuteen. Käytettävänäsi on erlenmeyerpulloja, vettä eri lämpötiloissa, leivinjauhetta sekä ilmapalloja. Kirjoita ylös havaintosi. (Opettaja kiertelee kannustamassa, auttamassa ja ohjeistamassa tarvittaessa.) Tutkimuksesi avulla vastaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten lämpötila vaikuttaa reaktionopeuteen? 2. Miksi lämpötila vaikuttaa reaktionopeuteen? Tutustu PhET-simulaatioon annetulla mobiililaitteella ja käytä simulaatiota apuna selityksessä 3. Ihmiskehon lämpötila on noin 37 celsiusastetta. Miten nopeasti olettaisit leivinjauhetutkimuksesi perusteella reaktioiden tapahtuvan ihmiskehossa? 4. Juttele toisen ryhmän kanssa. Saivatko he tutkimuksessaan saman tuloksen? Miten tämä vaikuttaa tulosten luotettavuuteen? Miten saisit tuloksista vielä luotettavampia? 5. (Itsearviointi) Toimit tässä tutkimuksessa tutkijana. Mikä oli hankalaa? Entä mikä helppoa? Mitä opit tutkimuksen tekemisestä? Mitä opit luonnontieteistä? 6. (Vertaisarviointi) Juttele viereisen ryhmän kanssa. Miten heidän tutkimuksensa sujui? Miten voisitte hyödyntää toinen toistenne tuloksia ja osaamista?

5 KONSENTRAATION VAIKUTUS ENTSYMAATTISEN REAKTION NOPEUTEEN Reagenssit ja tarvikkeet: katalaasientsyymiä hiivaliuoksessa suodatinpaperia pieniksi kiekoiksi leikattuna (esimerkiksi rei ittimellä tehtyjä) pinsetit dekantterilaseja 3,3% vetyperoksidia vettä sekuntikelloja Johdanto: (Toteutetaan keskustellen oppilaiden kanssa, oppilaiden tehtävänä on vastata kysymyksiin. Jos aikaa suoritukseen on enemmän, oppilaille voi johdattelun sijaan antaa aikaa etsiä pienryhmissä vastauksia kysymyksiin.) 37 celsiusasteessa reaktiot eivät pääsääntöisesti etene kovinkaan nopeasti. Mitä vaaraa ihmiskeholle voisi olla siitä, jos reaktiot eivät tapahtuisi riittävän nopeasti? Esimerkiksi jos ruokaa ei pystytä katabolisten reaktioiden avulla hajottamaan riittävän pieniksi molekyyleiksi riittävän nopeassa ajassa, ihminen ei saa riittävän nopeasti tarvitsemiaan raaka-aineita soluihinsa. Tämä vaikuttaa kaikkiin elintoimintoihin. Myös esimerkiksi lihastyö vaatii kemiallisten reaktioiden tapahtumista. Jos reaktiot eivät tapahtuisi riittävän nopeasti, liikkuminen olisi erittäin vaikeaa ja hidasta. Mitä korkeampi lämpötila, sitä nopeammin molekyylit liikkuvat ja värisevät. Joskus molekyylit voivat liikkua ja väristä niinkin voimakkaasti, että ne menevät rikki. Miksi kehon lämpötila ei voi olla korkea, vaikka reaktiot tapahtuisivat kuumemmassa nopeammin? Koska kehon tärkeät molekyylit, kuten proteiinit, voivat mennä rikki eli denaturoitua korkeissa lämpötiloissa. Videon aikana mieti vastausta seuraavaan kysymykseen: Mitä reaktionopeuteen merkittävästi vaikuttavia apuvälineitä ihmiskehosta löytyy? Entsyymejä!

6 Videon katselu (ääni pois, suomennetaan): 0:05-0:52 Miten ihminen voi sulattaa jättimäisen pihvin vain muutamassa tunnissa? Ensin se pureskellaan suussa pienemmiksi palasiksi ja sieltä se kulkeutuu mahalaukkuun. Mahalaukku sisältää vahvaa happoa, suolahappoa, joka voi liuottaa jopa metallia. Tämä happo ei kuitenkaan ole se, joka pilkkoo pihvin, vaan asialla ovat pienet molekyylit nimeltään entsyymit. Nämä entsyymit nopeuttavat esimerkiksi ruoan pilkkoutumiseen liittyvää reaktiota, eli ne toimivat katalyytteina. 2:27-4:40 Entsyymejä on paljon erilaisia, mutta niillä on muutamia yhteisiä tekijöitä. 1. Jokaisella entsyymillä on aktiivinen kohta. Näihin kohtiin substraatit eli reagoivat aineet kiinnittyvät. Substraatit joko hajoavat tai yhdistyvät muodostaen reaktiotuotteita. Esimerkiksi leivässä on tärkkelystä, joka pilkkoutuu glukoosiksi ja imeytyy sitten kehoon. Elimistö käyttää glukoosia energiantuotannossa, mutta jos sitä on liikaa, tietyt entsyymit yhdistävät glukoosimolekyylit glykogeeniksi, joka varastoituu maksaan ja lihaksiin myöhempää käyttöä varten. 2. Entsyymit ovat spesifejä eli ne ovat erikoistuneet tiettyihin substraatteihin. Kukin entsyymi voi sitoutua vain tietynlaisiin substraatteihin. Esimerkiksi lipaasientsyymi pilkkoo rasvamolekyylejä. Molekyylit, kuten glukoosi ja proteiinit, eivät sovi entsyymin aktiiviseen kohtaan. Vain rasvamolekyylit voivat yhdistyä lipaasientsyymin aktiiviseen kohtaan, koska niiden muoto on oikea. (Tämä on tärkeä ominaisuus lipaasientsyymille. Lipaasientsyymi muokkaa rasvamolekyyleistä energiaa. Kuvittele, jos se voisi muokata myös proteiineista kemikaaleja, joita aivot tarvitsevat toimiakseen. Mikäli keho ei enää tarvitsisi rasvamolekyylien tuottamaa energiaa, lipaasientsyymi ei enää toimisi eikä tuottaisi proteiineista aivoille niiden tarvitsemia kemikaaleja. Tämä johtaisi aivojen vahingoittumiseen. Tämän takia entsyymit toimivat vain tiettyihin molekyyleihin.) 3. Entsyymejä voidaan kierrättää reaktiosta toiseen. Entsyymit eivät muutu reaktiossa, jota ne nopeuttavat. Heti reaktiosta vapauduttuaan ne voivat katalysoida uuden reaktion. Siksi tarvitaan vain muutamia entsyymejä tuhansien reaktioiden nopeuttamiseen.

7 Demonstraatio: Vetyperoksidi hajoaa itsestään hitaasti vedeksi ja hapeksi. 2 H2O2 2 H2O + O2 Kun pienen suodatinpaperikiekon upottaa dekantterilasiin, hiljalleen muodostuvat happikuplat nostavat sen ajan saatossa dekantterilasin pinnalle. (Opettaja upottaa pinsettien avulla rei ittimellä tehdyn pienen suodatinpaperikiekon 3,3% vetyperoksidia sisältävään keitinlasiin ja näyttää luokalle, että se ei nähdä nousevan, sillä reaktio on niin hidas.) Kuten videolla näytettiin, ihmiskeholla on apuvälineitä, jotka vaikuttavat kehossa tapahtuvien reaktioiden nopeuteen. (Nyt suodatinpaperikiekko kastetaan hiivaliuokseen, jossa on katalaasientsyymiä. Kiekko upotetaan pinseteillä 3,3% vetyperoksidia sisältävän keitinlasin pohjalle, ja näytetään luokalle, kuinka se nousee.) Mitä tapahtui? Miksi? Entsyymit ovat apuvälineitä, jotka nopeuttavat reaktioita. Hiivaliuos sisälsi katalaasientsyymiä, joka katalysoi hajoamisreaktiota. Entsyymit ovat orgaanisia katalyyttejä, jotka koostuvat proteiineista. Entsyymit ja muut katalyytit nopeuttavat reaktioita kulumatta kuitenkaan itse reaktioissa. Mitä jos lähtöaineen eli vetyperoksidin konsentraatiota muuttaa? Minkälainen vaikutus konsentraation muutoksella on reaktionopeuteen? Sinun tehtävänäsi on suunnitella tutkimus ja selvittää, miten asia on! Kirjoita ylös havaintosi. (Opettaja kiertelee kannustamassa, auttamassa ja ohjeistamassa.) Tutkimuksesi avulla vastaa seuraaviin kysymyksiin: Miten lähtöaineen konsentraatio vaikuttaa reaktionopeuteen? Miksi lähtöaineen konsentraatio vaikuttaa reaktionopeuteen? Tutustu PhETsimulaatioon annetulla mobiililaitteella ja käytä simulaatiota apuna selityksessä. Ihmiskehon lämpötila on noin 37 celsiusastetta. Miten on mahdollista, että reaktiot tapahtuvat riittävän nopeasti ihmiskehossa, jotta ihmiset pysyvät elossa? Juttele toisen ryhmän kanssa. Saivatko he tutkimuksessaan saman tuloksen? Miten tämä vaikuttaa tulosten luotettavuuteen? Miten saisit tuloksista vielä luotettavampia? (Itsearviointi) Toimit tässä tutkimuksessa tutkijana. Mikä oli hankalaa? Entä mikä helppoa? Mitä opit tutkimuksen tekemisestä? Mitä opit luonnontieteistä? (Vertaisarviointi) Juttele viereisen ryhmän kanssa. Miten heidän tutkimuksensa sujui? Miten voisitte hyödyntää toinen toistenne tuloksia ja osaamista? Koontikysymykset (sis. summatiivinen arviointi)

8 Toteutetaan keskustellen. Oppilaille tulisi antaa aikaa etsiä vastauksia ja keskustella niistä pienryhmissä, joissa kirjataan vastauksia yhteisesti ylös ennen yhteistä koontia. 7. Tänään oppimasi perusteella, mitkä tekijät vaikuttavat reaktionopeuteen? Miksi? Lämpötila: Mitä korkeampi lämpötila, sitä suurempi reaktionopeus. Korkeammassa lämpötilassa hiukkaset liikkuvat nopeammin. Mitä nopeammin hiukkaset liikkuvat, sitä todennäköisemmin ne törmäilevät toisiinsa ja reagoivat, joten reaktio on kiivaampi korkeissa lämpötiloissa. Lähtöaineen konsentraatio: mitä suurempi konsentraatio, sitä korkeampi reaktionopeus. Kun lähtöaineita on enemmän tietyssä tilavuudessa, törmäyksiä hiukkasten välillä on enemmän ja reaktionopeus kasvaa. 2. Miksi ruokaa pidetään jääkaapissa? Matalampi lämpötila hidastaa reaktionopeuksia. Ruoan pilaantumiseen liittyy kemiallisia reaktioita. Kylmässä ruoka ei pilaannu yhtä nopeasti, sillä pilaantumisreaktiot eivät tapahdu yhtä nopeasti. 3. Kun syöt ruokaa, entsyymit ja mieto lämpö nopeuttavat reaktioita, jotka pilkkovat ruokaa pienemmiksi molekyyleiksi. Nämä molekyylit imeytyvät verenkiertoon ja päätyvät solujen käyttöön. Millä muilla tavoilla kehosi nopeuttaa ruoansulatukseen liittyviä reaktioita? Pureskelu suurentaa kokonaispinta-alaa, jolloin reaktiot tapahtuvat nopeammin. Vatsalaukku vaivaa ruokaa, eli sekoittaa sitä. Sekoittaminen nopeuttaa reaktioita. 4. Aika on rahaa. Mitä korkeampi lämpötila, sitä suurempi reaktionopeus. Miksi teollisuudessa silti suositaan usein matalampia lämpötiloja? Korkeita lämpötiloja on hankalaa ja kallista ylläpitää. Korkeihin lämpötiloihin voi liittyä myös enemmän turvallisuusriskejä, jotka on tärkeää ottaa huomioon. 5. Tiedemiehet ovat rakentaneet robotin, jonka haluavat jäljittelevän ihmisen elintoimintoja. Robotti osaa toimia ohjeiden mukaan vain, jos ohjeet ovat perusteltuja. Laadi robotille ohje, jonka mukaan sen tulisi toimia voidakseen toteuttaa elintoimintoihin liittyvät kemialliset reaktiot mahdollisimman tehokkaasti. Muista perustelut!

REAKTIONOPEUS IHMISKEHOSSA TUTKIMUKSELLINEN TYÖ YLÄKOULULAISILLE

REAKTIONOPEUS IHMISKEHOSSA TUTKIMUKSELLINEN TYÖ YLÄKOULULAISILLE REAKTIONOPEUS IHMISKEHOSSA TUTKIMUKSELLINEN TYÖ YLÄKOULULAISILLE Essi Purhonen 1, Krista Iltanen 1 & Sini Hänninen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Oppilaan ohje 1.1 LÄMPÖTILAN

Lisätiedot

KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA II)

KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA II) Johdanto KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA II) Monet palosammuttimet, kuten kuvassa esitetty käsisammutin, käyttävät hiilidioksidia. Jotta hiilidioksidisammutin olisi tehokas, sen täytyy vapauttaa hiilidioksidia

Lisätiedot

REAKTIONOPEUS IHMISKEHOSSA TUTKIMUKSELLINEN TYÖ YLÄKOULULAISILLE

REAKTIONOPEUS IHMISKEHOSSA TUTKIMUKSELLINEN TYÖ YLÄKOULULAISILLE REAKTIONOPEUS IHMISKEHOSSA TUTKIMUKSELLINEN TYÖ YLÄKOULULAISILLE Essi Purhonen 1, Krista Iltanen 1 & Sini Hänninen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Tiivistelmä Ihmisen elintoiminnot

Lisätiedot

Kemiallinen reaktio

Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja 1. Avainsanat 2. Solut tuottavat entsyymejä katalyyteiksi 3. Entsyymien rakenne ja toiminta 4. Entsyymit vaativat toimiakseen

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Työn toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta iilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta Kohderyhmä: Työ on suunniteltu alakoululaisille sopivalle tasolle. Työ ei ole liian vaikea ymmärtää esikoululaiselle, muttei liian helppo

Lisätiedot

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio. REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta iilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta Kohderyhmä: Työ on suunniteltu yläkoululaisille. Tiedelimun valmistus on alakoululaisia ja yläkoululaisia varten suunniteltu vierailu työ.

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA 1)

KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA 1) KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA 1) Johdanto Monet palosammuttimet, kuten kuvassa esitetty käsisammutin, käyttävät hiilidioksidia. Jotta hiilidioksidisammutin olisi tehokas, sen täytyy vapauttaa hiilidioksidia

Lisätiedot

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5 1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Tiedelimsa. Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen?

Tiedelimsa. Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen? Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen? TAUSTAA Moni ihminen lapsista aikuisiin saakka on varmasti joskus pohtinut hiilidioksidiin liittyviä

Lisätiedot

Lämpö- eli termokemiaa

Lämpö- eli termokemiaa Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos

Lisätiedot

Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen

Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen Justus / Biotieteiden opetuksen keskus BioPop 13.6.2017 1 Päivän ohjelma 16:00 16:25 Mitä tutkimuksellisuus on? 16:25 16:35 Johdatus päivän tutkimustyöhön 16:35

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA sivu 1/8 ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA TAUSTA Nautit päivittäin tärkkelystä sisältäviä ruoka-aineita. Oletko koskaan pohtinut mitä tärkkelykselle tapahtuu elimistössäsi? Mitkä ruoka-aineet

Lisätiedot

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita? KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI

Lisätiedot

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio sivu 1/7 PETTAJALLE Työn motivaatio Työssä saadaan kemiallinen reaktio näkyväksi käyttämällä katalyyttiä. Työssä katalyyttinä toimii veren hemoglobiinin rauta tai yhtä hyvin liuos joka sisältää esimerkiksi

Lisätiedot

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde Materiaalin nimi Mitä ruualle tapahtuu kehossa? Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Työohje Materiaalin sisältö Ruuansulatus Kuvaus (yksi kappale) Tässä työohjeessa tarkastellaan ruuan matkaa kehossa

Lisätiedot

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Kannaksen lukio Perjantai 26.9.2014 VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN 1. A. Selitä käsitteet ja määritelmät (lyhyesti), lisää tarvittaessa kemiallinen merkintätapa:

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla? VÄRIKÄSTÄ KEMIAA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. Parhaiten työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme tai yläkouluun kurssille

Lisätiedot

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva. SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa

Lisätiedot

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn

Lisätiedot

HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ Mitä hunaja sisältää? Hunaja sisältää noin 200 yhdistettä, muun muassa erilaisia sokereita, vettä, happoja, vettä proteiineja, vitamiineja, hivenaineita, entsyymejä

Lisätiedot

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Entsyymit ja niiden tuotanto Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja (eli valkuaisaineita), jotka vauhdittavat (katalysoivat) kemiallisia

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laajaalainen osaaminen T1

Lisätiedot

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ TAUSTA Nautit päivittäin tärkkelystä sisältäviä ruoka-aineita. Oletko koskaan pohtinut mitä tärkkelykselle tapahtuu elimistössäsi? Mitkä ruoka-aineet sisältävät tärkkelystä ja kuinka

Lisätiedot

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 Alkudemonstraatio: Käsi lämpömittarina Laitetaan kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä.

Lisätiedot

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta. K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy

Lisätiedot

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA?

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA Oppiaineen tehtävä Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa. sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.

Lisätiedot

kertausta Boltzmannin jakauma infoa Ideaalikaasu kertausta Maxwellin ja Boltzmannin vauhtijakauma

kertausta Boltzmannin jakauma infoa Ideaalikaasu kertausta Maxwellin ja Boltzmannin vauhtijakauma infoa kertausta Boltzmannin jakauma Huomenna itsenäisyyspäivänä laitos on kiinni, ei luentoa, ei laskareita. Torstaina laboratoriossa assistentit neuvovat myös laskareissa. Ensi viikolla tiistaina vielä

Lisätiedot

Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa

Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: 2. vuosiluokka TAVOITTEET: Opetuskokonaisuudelle asetettu yleinen tavoite on tutustua

Lisätiedot

ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia

ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia Entsyymikatalyysi Vuento & Heino ss. 66-75 ECB: Luku 3, s. 90-93 & luku 4, s. 144- Dos. Tuomas Haltia, Biotieteiden laitos, biokemia ja biotekniikka Miten entsyymit

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Kemian menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Kemialliset tapahtumat

Kemian menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Kemialliset tapahtumat Kemian menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Kemialliset tapahtumat ISBN: Jarkko Lampiselkä, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope Taitto:

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje SUPERABSORBENTIT KOHDERYHMÄ: Soveltuu kaiken ikäisille oppilaille. Työn kemian osuutta voidaan supistaa ja laajentaa oppilaiden tietojen ja taitojen mukaisesti. KESTO: 5 15 min. MOTIVAATIO: Kosteuspyyhkeet

Lisätiedot

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti Tehtävä 1 Selitä lyhyesti: a Mikä on Einsteinin ja Debyen kidevärähtelymallien olennainen ero? b Mikä ero vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa on kanonisella

Lisätiedot

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua Ideaalikaasulaki Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua ja tilanmuuttujat (yhä) paine, tilavuus ja lämpötila Isobaari, kun paine on vakio Kaksi

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA Opsii!

VANHEMPAINILTA Opsii! VANHEMPAINILTA 6.9.2016 Opsii! ILLAN SISÄLTÖ Ops - mitä uutta? Arvioinnin ja arviointikäytänteiden muutokset Kaikki koodaataan! Laaja-alainen osaaminen ja valinnaisuus OPS MITÄ UUTTA VAI MITÄÄN UUTTA?

Lisätiedot

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015 Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut

Lisätiedot

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi. Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole

Lisätiedot

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>

Lisätiedot

Luvun 8 laskuesimerkit

Luvun 8 laskuesimerkit Luvun 8 laskuesimerkit Esimerkki 8.1 Heität pallon, jonka massa on 0.40 kg seinään. Pallo osuu seinään horisontaalisella nopeudella 30 m/s ja kimpoaa takaisin niin ikään horisontaalisesti nopeudella 20

Lisätiedot

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017 PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Touko Herranen Luento 2: kineettistä kaasuteoriaa Pe 24.2.2017 1 Aiheet tänään 1. Maxwellin ja Boltzmannin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Vesimolekyylien kiehtova maailma

Vesimolekyylien kiehtova maailma Vesimolekyylien kiehtova maailma Luokka-aste Oppitunti molekyylimallinnuksesta oli suunniteltu 8. luokan oppilaille. Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kemiallista mallia ja syventää kemiallisen mallin

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. Valitse listasta kunkin yhdisteen yleiskielessä käytettävä ei-systemaattinen nimi. (pisteet yht. 5p) a) C-vitamiini b) glukoosi c) etikkahappo d) salisyylihappo e) beta-karoteeni a. b. c. d. e. ksylitoli

Lisätiedot

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA sivu 1/10 ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA LUOKKA-ASTE/KURSSI ARVIOTU AIKA Yläasteelle tai lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Myös ala-asteryhmille opettajan avustaessa kemikaaleissa

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

VATSAHAPPO JA NÄRÄSTYSLÄÄKKEET

VATSAHAPPO JA NÄRÄSTYSLÄÄKKEET VATSAHAPPO JA NÄRÄSTYSLÄÄKKEET Johdanto Ihmisen maha on luonnostaan melko hapan. Mahaneste koostuu pääasiassa suolahaposta ja sen konsentraatio on noin 0,01 mol/l. Näin hapan ympäristö on tarpeen proteiinien

Lisätiedot

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko)

Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) VINKKEJÄ OPETTAJALLE: Työ voidaan suorittaa 8 luokalla ionisidosten yhteydessä. Teoria ja kysymysosa osa voidaan suorittaa kotitehtävänä. Kirjallisuudesta etsimiseen

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa.

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa. HAPANTA HUNAJAA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu alakouluun, mutta sitä voi soveltaa muillekin luokka-asteille. Yläkouluissa ja lukiossa voidaan käyttää vahvoja happoja ja emäksiä ja laskea tarkemmin pitoisuudet

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi BIMLEKYYLEJÄ IMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia, kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä eli biopolymeerejä jo pitkään arkipäivän tarpeisiinsa. Biomolekyylit

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista 5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

VATSAHAPPO JA NÄRÄSTYSLÄÄKKEET

VATSAHAPPO JA NÄRÄSTYSLÄÄKKEET VATSAHAPPO JA NÄRÄSTYSLÄÄKKEET Johdanto Ihmisen maha on luonnostaan melko hapan. Mahaneste koostuu pääasiassa suolahaposta ja sen konsentraatio on noin 0,01 mol/l. Näin hapan ympäristö on tarpeen proteiinien

Lisätiedot

7. luokan kemia. Nimi

7. luokan kemia. Nimi 7. luokan kemia Nimi Kurssin arviointi arvosana socrative 1: turvallinen työskentely hyväksytty/hylätty socrative 2: työvälineet 410 socrative 3: kemialliset merkit 410 socrative 4: alkuaine, yhdiste,

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot