KIERTO KIRJEKÖ KO E LM A

Transkriptio

1 POSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKÖ KO E LM A 1973 No 1 No 1 Kiertokirje Posti- ja lennätinlaitoksen pääjohtajan tervehdys laitoksen henkilökunnalle vuoden 1973 alkaessa Posti- ja lennätinlaitokselle oli vasta päättynyt vuosi liikenteen kasvun suhteen hyvä. Laitoksen talouden kehitys sitä vastoin ei ole ollut yhtä myönteistä. Kun laitoksen tariffit eivät ole nousseet lehtien postimaksujen n. 11 %:nja autoliikenteen maksujen n. 14 %:n korotuksia lukuunottamatta, ja kun kustannushintataso on samanaikaisesti kohonnut keskimäärin lähes 10 %, muodostuu laitoksen taloudellinen tulos väistämättä alijäämäiseksi. Alijäämäksi tulisi n. 25 milj. markkaa, mikäli taloudellinen tulos laskettaisiin, kuten aikaisempina vuosina, hallinnollisen kirjanpidon mukaan. Liiketaloudellisen laskelman mukaan laitoksen taloudellinen tulos tulee sensijaan olemaan jo n. 100 milj. markkaa alijäämäinen. Laitoksen liikennetulojen volyymin kasvuvauhti on varsinkin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ylittänyt aikaisempien vuosien kasvuvauhdin. Tietoliikenteen volyymi noussee koko vuonna yhteensä n. 10 % volyymin kasvun oltua viime kymmenvuotiskautena 7.8 % vuodessa. Kasvusta tullee postitoimen liikennetulojen volyymin osalle 6.5 % ja teletoimen 12.5 %. Postitoimen liikenteestä kasvanee postimaksumerkeillä varustettujen lähetysten tulovolyymi runsaat 4 % ja joukkolähetysten peräti n. 35 %, mikä suuri nousu osaltaan johtuu alle 8 kertaa vuodessa ilmestyvien lehtien siirtymisestä joukkolähetyksiin. Teletoimen liikenteessä paikallispuhelinliikenteen liikennetulojen volyymi kasvanee n. 13 %, mikä ylittää edellisen kymmenen vuoden vuotuiskasvun neljällä prosenttiyksiköllä. Kotimaisen kaukopuhelinliikenteen liikennetulojen volyymi puolestaan kasvanee n. 12 % ia telextoiminnan kotimaiset liikennetulot n. 15 % ja ulkomaiset peräti n. 20 %. Lajittelukeskusjärjestelmän toteutuminen päämääränä on kuluneenkin vuoden aikana suoritettu postinkuljetusverkostossa laajoja uudistuksia ja perustettu jälleen uusia postinkuljetusautolinjoja. Lajittelukeskusjärjestelmään soveltuvia kuljetuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon myös tämän päivän postinkuljetukselle asetettavat vaatimukset, koska lajittelukeskusjärjestelmä ei vielä toimi täydellisenä eikä eräiden keskusten kohdalla voikaan toimia mm. tilavaikeuksien vuoksi. Esimerkiksi maan suurimmassa keskuksessa Helsingissä / 1 7 Postiasemille jakelu no 1

2 joudutaan suorittamaan postinkäsittely postitalossa vallitsevan tilanpuutteen takia useassa eri toimintapisteessä, mistä luonnollisesti työn tehokkuus kärsii. Helsinkiin kohdistuvaa painetta on pyritty helpottamaan muodostamalla Keravasta ja Tikkurilasta ns. aluekeskustoimipaikat, jotka määrätyillä alueilla hoitavat toimipaikkojen saapuvan ja lähtevän postin kuljetukset. Pisimmällä lajittelukeskusjärjestelmään soveltuvien postinkuljetusten uudelleenjärjestelyissä ollaan Lapin postipiirissä, jossa ne on saatettu jo päätökseen. Oulun postipiirin lajittelukeskusten järjestelyt ovat lähes valmiit ja Kuopion postipiirissä Kuopion lajittelukeskusalueella suoritettiin kesällä suurehkot uudelleenjärjestelyt, minkä lisäksi suunnitelmat Joensuun lajittelukeskusalueen kuljetusten osalta ovat valmiit ja ne toteutetaan maaliskuun alusta lukien. Lajittelukeskusten välille perustetuista uusista postinkuljetusautolinjoista tulkoon mainituiksi linjat Helsinki Turku Rauma, Kuopio Iisalmi Oulu ja Tampere Riihimäki Lahti Kouvola. Rautatiepostinkuljetuksissa tapahtui vain vähäisiä muutoksia joitakin postivaunuja lakkautettiin ja toisaalta joidenkin liikennöimää reittiä jatkettiin. Merkittävän parannuksen postitoimen hoitoon keskushallinnossa toi perustettu postiosaston suunnittelutoimisto, jonka tehtävänä on avustaa laitoksen johtoa koko postitoimen suunnittelussa, toteuttamisessa ja valvonnassa. Toimiston tehtäväkenttään kuuluu lisäksi edistää tavoitejohtamista, liiketaloudellisten periaatteiden hyväksikäyttöä, kustannustietoisuutta ja taloudellista ajattelutapaa sekä tehokkuuden lisäämistä koko postitoimessa. Suunnittelutoimiston perustaminen on nähtävä yhtenä osana sitä voimakasta kehittämistyötä, jota parhaillaan tehdään koko valtionhallinnossa suunnittelutoiminnan eteenpäin viemiseksi, ja joka meidänkin laitoksemme piirissä on jo monin kohdin päässyt ilahduttavan hyvään vauhtiin. Kansainvälisen postitoimen alueelta voidaan mainita Helsingissä vuoden alkupuolella allekirjoitettu uusi pohjoismainen postisopimus. Helsinki toimi myös kahden tärkeän pohjoismaisen työryhmän kokouspaikkana. Näistä toinen tutki postin käyttöä ja rationalisointia ja toinen markkinoinnin edistämistä. Edelleen mainittakoon, että Suomen ja Tsekkosi ovakian posti- ja telehallintojen välillä solmittiin yhteistyösopimus. Liikenteen alalta on syytä mainita Helsingin ja Tukholman laivapostiyhteyden tuntuva parantuminen kahden nopean autolautan tultua liikenteeseen. Näin tapahtui myös postipakettiliikenteessä Helsingin ja Lyypekin välillä. Tämä laivareittiyhteys, joka on tärkein Keski-Eurooppaan ja sieltä edelleen ohjatun pakettipostin kuljetustie, saatiin nyt päivittäiseksi. Lentopostin kuljetukseen ulkomaille toi merkittävän avun FINNAIRin uusi päivittäinen reitti Helsinki Frankfurt am Main. Posti-ja telemuseon vuosiohjelmaan kuului osallistuminen mm. neljään koti-ja viiteen ulkomaiseen postimerkkinäyttelyyn. Lisäksi pidettiin museon tiloissa maaliskuussa Saksan Demokraattisen Tasavallan postimerkkien erikoisnäyttely. Lappeenrannan postin saavuttaessa kunniakkaan kahdensadanviidenkymmenen vuoden iän ja Leppävirran sekä Korian postitoimipaikkojen tullessa satavuotiaiksi järjestettiin näissä toimipaikoissa vietettyjen juhlatilaisuuksien yhteyteen niiden historiaa esittelevät näyttelyt. Museo osallistui myös Neuvostoliittoinstituutin Alma Atassa Kazakhstanissa järjestämään Suomen kulttuuriviikkoon sekä Suomen

3 Taideakatemian 1920-luvun graafista taidetta esittelevään kiertävään näyttelyyn. Automaattiseen kaukopuhelinverkkoon saatiin vuoden 1972 aikana liitetyiksi Kajaani, Mikkeli ja Ylivieska. Valmistumisvaiheessa ovat Kauhajoen, Nurmeksen ja Suonenjoen automaattiset kaukokeskukset. Automaattisessa kaukopuhelinverkossa on tällä hetkellä n. 83 % maan kaikkiaan n. 1.4 miljoonasta puhelimesta. Sähkeliikenteen kohdalla kulunut vuosi oli merkkivuosi, sillä korusähke täytti 50 vuotta, minkä johdosta suurimpiin lennätintoimipaikkoihin oli järjestetty juhlanäyttely. Uutena telexkeskuspaikkakuntana saatiin verkkoon liitetyksi Pieksämäki, joten telexkeskusten määrä kohosi 42 keskukseen, joissa tilaajaliittymiä on jo lähes Puhelinverkolla tapahtuvan datasiirron yleisjärjestelyjä Suomessa koskeva sopimus tuli lopullisesti hyväksytyksi allekirjoittajaosapuolten, posti- ja lennätinhallituksen, Puhelinlaitosten Liitto ry:n ja Helsingin Puhelinyhdistyksen päättävissä elimissä. Kasvuvauhti datasiirrossa on ollut edelleen voimakasta ja tietojen siirrossa käytettävien modernien määrä on tällä hetkellä jo yli 800, joista laitoksen asiakkailleen vuokraamia on n Laitoksen hoitaman autoradiopuhelinverkon perusrungosta on valmiina jo yli puolet eli n. 70 tukiasemaa. Uusien tukiasemien rakentamisen ohella joudutaan suurilla paikkakunnilla jatkuvasti lisäämään verkon kapasiteettia paikalliskanavien muodossa. Ajoneuvoasemia eli radiopuhelimia on lähes 2 000, joista n. 300 on laitoksen omassa käytössä. Kuluvana vuonna saadaan käyttöön selektiivinen kutsujärjestelmä, joka parantaa huomattavasti palvelua autoradiopuhelinverkossa. Radiopuolelta mainittakoon vielä, että pääosin kehitysalueella rakennettiin uusia puheensiirtoteitä 16 paikkakunnalle pituudeltaan yhteensä n. 860 reittikilometriä. Tämä kävi mahdolliseksi, kun saatiin vuoden aikana käyttöön kotimaiset täysin transistoroidut 300 puhekanavan radiolinkkilaitteet. Niin ikään toteutettiin Pääjärven metsäkeskustyömaalle puhelin- ja telexyhteydet kätevästi ja nopeasti yksikanavaisten radiolinkkien avulla. Kansainvälisessä teleliikenteessä saatiin puhelinyhteyksiä lisää kuutisenkymmentä, joista suurin osa Ruotsin liikenteeseen loppuosan jakaantuessa Tanskan, Norjan, Englannin, Saksan Liittotasavallan ja Sveitsin liikenteen osalle. Vuoden aikana otettiin käyttöön kolme uutta lennätinjärjestelmää, joista yksi päättyi Amsterdamiin, yksi Budapestiin ja yksi Zurichiin. Näin saatiin n. 80 uutta yhteyttä jakaantuen 17 Euroopan maan ja 4 Euroopan ulkopuolella olevan maan telexliikenteen osalle. Lisäksi päästiin vuoden kuluessa alkamaan puhelin-ja telexliikenne, kumpikin kolmen maan kanssa. Vuoden lopulla allekirjoitettiin sopimus 14 kanavan ostamisesta vuonna 1976 valmistuvasta kanavaisesta Atlantin puhelinkaapelista. Kerrottakoon vielä, että Suomi liittyi kansainvälisen telesatelliittijärjestön INTELSATin jäseneksi ja posti- ja lennätinlaitos tuli samalla järjestön omistaman avaruusosan osakkaaksi. Marraskuun 22 päivänä alkaneiden Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssia (ETYK) valmistelevien Otaniemen Dipolissa pidettyjen konsultaatioiden vuoksi jouduttiin suorittamaan runsaasti kansainvälisten yhteyksien järjestelyjä ulkovaltojen kokousedustajien ja lehtimiesten tarpeiden tyydyttämiseksi. Kokouspaikalla sekä hotelli Marskissa Helsingissä avattiin delegaatioiden ja lehdistön

4 käyttöön tilapäiset telepalvelupisteet, joihin asennettiin yhteensä 50 kaukokirjoitinta ja 41 puhelinta. Talorakennustoiminta laitoksen piirissä on vähin erin vilkastumassa. Päättyneenä vuonna valmistuneiden rakennusten lukumäärässä ei ole vielä todettavissa merkittävää nousua, mutta ottaen huomioon rakennus- ja suunnitteluvaiheessa olevat kohteet tulee valmistuneiden rakennusten määrä lähivuosina selvästi kasvamaan. Helsingissä valmistui syksyllä Käpylän postitalo ja Varkauden teletalon valmistuminen loppukesällä tekee mahdolliseksi Varkauden alueen liittämisen pian automaattiseen kaukopuhelinverkkoon. Kesän kuluessa valmistui myös Rovaniemen postitalon lisärakennus, josta saatiin kauan odotetut tilat kaukopuhelinkeskusta varten. Näin myös Rovaniemen alueen liittyminen automaattiseen kaukopuhelinverkkoon lähenee toteutumistaan. Vuoden aikana valmistui lisäksi joitakin kevyehköjä rakennuksia, kuten esim. Tampereen autovarikon halli ja Valkeakosken televarasto sekä muutamia suuria peruskorjauksia ja muutostöitä, joista mainittakoon Turun postitalon muutostyön I vaihe sekä Kokkolan ja Tampereen teletalojen saneeraus. Rakennustoiminnan painopiste on alkaneenakin vuonna telerakentamisen puolella. Tähän mennessä suurimman laitesuojamme, Tähtitorninmäen laitesuoja Helsingissä, työt ovat monien vaikeuksien jälkeen vihdoin alkaneet, minkä lisäksi vuoden jälkipuoliskolla päästiin alkamaan Hämeenlinnan laitesuojan ja Turun teletalon rakennustyöt. Huomattava osa laitoksemme tarvitsemista huonetiloista joudutaan edelleenkin hankkimaan vuokraamalla. Niinpä päättyneenäkin vuonna vuokratilojen lisäys oli n m2, josta keskushallinnon osuus oli lähes kolmannes. Vuonna 1971 aloitettua laskentatoimen kehittämistyötä on suunnitelmien mukaisesti jatkettu ja suunnittelusta vastaavaa projektiorganisaatiota täydennetty. Lisäksi on määrätty eri osastot suorittamaan tavoitebudjetointiin liittyvää selvitys- ja suunnittelutyötä. Laskentatoimen suunnittelutyön pääsisältönä on ollut sen eri osa-alueilla suoritettava selvitys-ja määrittelytyö sekä laskentajärjestelmän perusrakenteen suunnittelu. Rationalisointi- ja työntutkimustoiminta on laajentunut käsittämään myös puhelinvälityshenkilökunnan mitoitusperusteiden luomisen. Merkittävä parannus postipuolen työntutkimuksen resurssitilanteeseen on saatu kouluttamalla postipiireihin 12 työntutkijaa, minkä lisäksi on annettu työntutkimuksen peruskoulutusta myös useille toimipaikkojen virkamiehille. Laitoksen tietokone on korvattu entistä tehokkaammalla ja taloudellisemmalla koneella, IBM S/370 malli 135, joka on varustettu kahdella kaukosiirtolinjan liitännällä. Tietojen kaukosiirtoa ja etäiskäsittelyä on kokeiltu hyvällä menestyksellä. Aluksi tullaan kaukosiirtoa käyttämään laskutustietojen ja puhelinpiirien tietoaineiston siirtämiseksi Oulusta. Näin käynnistyy kehitys, jonka tuloksena jo lähimmän viiden vuoden kuluessa otettaneen laitoksen piirissä käyttöön useita satoja tietojenkäsittelykyvyltään eriasteisia etäispäätteitä. Kunnallisvaalien ennakkoäänestys viime syyskuussa hoidettiin 838 postitoimipaikassa, joissa kävi yhteensä lähes äänestäjää. Ennakkoäänestyksen moitteeton sujuminen tälläkin kertaa tehtäviensä tasalla olevan rutinoidun vaalitoimitsijakunnan sekä postipiirien ja keskushallinnon erinomaisen yhteistyön mer-

5 keissä osoitti jälleen, että posti- ja lennätinlaitos on tämänkin palvelumuodon osalta valtiovallan sille osoittaman luottamuksen arvoinen. Laitoksen piirissä tarvittavien ohjesääntöjen valmistelu-ja uudistustyö on suuritöistä ja pitkäjännitteistä toimintaa, mistä johtuen tämän työn tulokset eivät aina ole nähtävissä niin nopeasti kuin olisi toivottavaa. Sen vuoksi onkin nyt erityisen ilahduttavaa todeta, että laitos on vihdoin saanut uuden virantoimitusohjesäännön, joka tuli voimaan syyskuun 1 päivästä lukien. Tältä työsaralta on vielä mainittava vanhentuneen ja puutteellisen sanomalehtiohjesäännön korvaavat koti- ja ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä koskevat uudet säännökset, jotka julkaistiin Lehtisäännöt -nimisenä kokoelmana. Vuoden lopulla vahvistettiin niin ikään Postiautohenkilökunnan ohjekirja -niminen ohjekokoelma, joka korvasi jo pahoin vanhentuneen ja puutteellisen Ohjeet posti- ja lennätinlaitoksen postilinja-autojen henkilökunnalle -nimisen ohjekirjan. Telealan koulutustoimikunnan mietinnössä tehdyt ehdotukset posti- ja lennätinhallitus hyväksyi helmikuun 10 päivänä. Päätöksen mukaan koulutusvastuu on posti- ja lennätinhallituksen osastoilla ja kiinteistötoimistolla koulutettavan henkilöstön käyttäjinä. Posti- ja teleopiston johtokunta lakkautettiin ja perustettiin koulutusasiain neuvottelukunta, joka toimii laitoksen ja henkilökuntajärjestöjen välisenä neuvottelevana ja valmistelevana yhteistyöelimenä laitoksen ammattikoulutusta koskevissa yleisissä asioissa. Vuoden aikana on myös lisätty koulutuksen suunnitteluhenkilökuntaa sekä henkilöasiaintoimiston koulutusjaostoon että lennätinosaston yleiseen jaostoon ja ryhdytty toimenpiteisiin telealan koulutuksen laajentamiseksi. Postiliikennekurssit hoidettiin ensi kertaa täysin uudistetun järjestelmän mukaisesti ja saatiin tämän kautta koulutetuksi runsas kolmannes enemmän postivirkamiehiä kuin vuonna Koulutustoimintaa on omiaan helpottamaan myös posti- ja teleopiston siirtyminen uusiin asianmukaisiin toimitiloihin Käpylän vastavalmistuneeseen postitaloon. Uutena koulutusmuotona on kehitetty yhteistoiminnassa Valtion koulutuskeskuksen kanssa posti-ja lennätinlaitoksen työnopetuskurssi. Televirkamiesten koulutuksen uudistaminen tähtäimessä käynnistettiin teletoimipaikoissa uusimuotoinen televirkamiesten alkeiskoulutus. Koulutussektorilta, jossa vuoden aikana on siis paljon tapahtunut, todettakoon lopuksi, että ulkopuolelta ostettavien koulutuspalvelujen käyttöä on lisätty erityisesti teknisen henkilökunnan täydennyskoulutuksen osalta. Työterveyden saralta kerrottakoon laitoksen terveysasemien lisääntyneen kahdella, kun vuoden alussa Kajaaniin ja syksyllä Poriin perustettiin terveysasemat, joita tämän jälkeen on kaikkiaan 15 eri puolilla maata. Terveystarkastuksista mainittakoon Työterveyslaitoksen kenttäklinikan suorittamat terveystarkastukset laitoksen toimipaikoissa Keski-Suomessa ja Oulun läänin länsiosissa sekä Kansaneläkelaitoksen autoklinikan suorittama varsin perusteellinen terveystarkastus Helsingissä koskien n. 800 laitoksen työntekijää. Henkilökunnan vapaa-ajanviettotoimintaan liittyvänä on syytä mainita, että urheiluhengen ja fyysisen kunnon vaalijana menestyksekkäästi toimiva Posti- ja lennätinurheilijat täytti päättyneen vuoden aikana 25 vuotta, sekä omalla sarallaan ensiarvoista työtä tekevän Posti-, lennätin- ja puhelinhenkilökunnan Kristillinen Yhdistys 20 vuotta. Työturvalli-

6 suusasia on jatkuvasti aktuelli. Se on sitä koko maata ajatellen, mutta myös ja ennen kaikkea oman laitoksemme piirissä. Jo vuosi sitten tällä paikalla kerroin vuoden 1972 alusta voimaantulleista uusista työturvallisuusohjeista, joiden mukaisesti on laitokseen sittemmin perustettu kaikkiaan 40 työturvallisuustoimikuntaa, joihin kuuluvat työnantajan, työnjohdon sekä virkamiesten ja työntekijäin edustajat. Keskushallintoon on lisäksi perustettu työturvallisuustyön keskustoimikunta, johon kuuluvat jäseninä posti-ja lennätinhallituksen ja henkilökuntajärjestöjen edustajat. Tarkoituksena on yhteistoimin ylläpitää ja entisestään tehostaa työturvallisuutta työpaikoilla. Tähän liittyen on syytä tuoda suurta huolestuneisuutta tuntien esiin viime aikoina laitokseen kohdistuvien rikosten huomattava lisääntyminen. Posti- ja lennätinhallitus onkin kiinnittänyt erityistä huomiota ennen muuta henkilökunnan mutta myös omaisuuden, rahaliikenteen ja postilähetysten ennalta turvaamiseen rikoksilta. Tässä tarkoituksessa on muun ohella turvallisuustyön organisaatio järjestetty uudelleen, turvallisuusohjeet uudistettu, turvallisuustarkastuksia huomattavasti lisätty sekä ryhdytty toimenpiteisiin hälytys- ja muiden turvalaitteiden lisäämiseksi. Näillä ja vielä suunnitteluasteella olevilla muilla toimilla, mutta myös ja ennen muuta jokaisen laitoksen palveluksessa olevan omalla aktiivisella toiminnalla uskon meidän pääsevän tässä turvallisuustyössä merkittävän askeleen eteenpäin. Laitoksen eräitä tilapäisiä toimihenkilöitä ja satunnaisia apulaisia koskeva virkaehtosopimus astui voimaan huhtikuun alussa. Sopimusta on pidettävä tärkeänä, sillä sen myötä saatiin luoduksi yhtenäiset työaikaan, koulutukseen ja palvelusajan pituuteen nojautuvat palkkausta ja sosiaalisia etuja koskevat perusteet. Vuoden alkupuolella selvitettiin myös työsopimussuhteessa olevien talonmiesten ja siivoojien työ- ja palkkaehdot ja ensimmäinen mainittuja työntekijöitä koskeva työehtosopimus allekirjoitettiin elokuun 1 päivänä. Tämän jälkeen laitoksen piirissä on voimassa yhteensä 10 työehto-ja palkkasopimusta. Henkilöstöhallinnon systemaattinen ja kokonaisvaltainen suunnittelu- ja kehittämistoiminta on pantu alulle laitoksen piirissä. Tässä työssä tarvittavan riittävän informaation saamiseksi on jo ryhdytty toimenpiteisiin ATK-pohjalle laadittavan henkilörekisterin luomiseksi. Virkanimitysmenettelyä varten on kehitetty henkilöarviointijärjestelmä, jonka avulla toivottavasti saadaan entistä tarkemmat ja luotettavammat tiedot nimityksen perustaksi. Myös henkilökunnan palvelukseenoton kehittämistä ja virkanimikkeiden sekä virkoihin ja toimiin vaadittavien opinnäytteiden tarkistamista varten on perustettu työryhmät, joiden työn pohjalla tullaan aikanaan puuttumaan näissä kohdin esiintyviin heikkouksiin ja puutteellisuuksiin. Henkilöstöhallinnon suunnittelu- ja kehittämistoiminnan avulla pyritään lisäämään tehokkuutta laitoksen tehtävien hoitamisessa sekä samalla lisäämään henkilökunnan työviihtyisyyttä ja -halukkuutta luomalla kullekin yksilölle mahdollisuudet toimia edellytyksiään ja pyrkimyksiään vastaavissa tehtävissä sekä varmistamalla henkilökohtaisten taitojen ja kykyjen hyväksikäyttö ja niiden jatkuva kehittäminen. Aika tulee näyttämään, miten pitkälle näiden mahdollisuuksien luomisessa päästään ja miten onnistuneesti meistä itsekukin niitä pystyy hyväksikäyttämään niin yhteisen laitoksemme kuin oman itsensä parhaaksi. Yhdessä on meidän syytä toivoa, että tässä onnistuisimme.

7 Näiden ajatusten myötä esitän Teille lämpimät kiitokseni kuluneen vuoden ansiokkaasta työstä ja toivotan Teille ja perheillenne onnea ja menestystä alkaneelle vuodelle Helsingissä tammikuun 1 päivänä Pääjohtaja Oiva Saloila