KIERTOKIRJE KOKOELMA

Transkriptio

1 1966 POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA No 1 N:o 1 Kiertokirje Posti- ja lennätinlaitoksen pääjohtajan tervehdys laitoksen henkilökunnalle vuoden 1966 alkaessa. Olemme jälleen siirtyneet uuteen vuoteen. Vuosi 1965 on päättynyt ja tavan mukaan on aika hieman tarkastella sen meille jättämää perintöä. On varsin mieluista todeta heti alkuun tietoliikenteen kasvun vuonna 1965 olleen tähän mennessä saatujen tietojen perusteella varsin huomattavan. Laitoksen kokonaisliikenteen volyymin kasvu lienee nimittäin ollut yli 8 % eli 2 prosenttiyksikköä suurempi kuin viime kymmenvuotiskauden keskimääräinen vuotuiskasvu. Postimaksumerkkituloja tuottavan liikenteen volyymi kasvanee n. 6 % ja lehtiliikenteen n. 5 % vuoteen 1964 verrattuna. Tähänastiset tiedot lennätinliikenteestä kertovat sähkösanomaliikenteen volyymin kohdalla tapahtuneen lievää kasvua, kun sensijaan telexliikenteen volyymi kasvoi jopa n. 15 %. Puhelinliikenteessä tapahtui poikkeuksellisen suurta kasvua. Kotimaisten puhelujen liikennevolyymi näyttää kasvaneen n. 12 % ja ulkomaisten puhelujen volyymi jopa n. 20 % edellisestä vuodesta. Onkin epäilemättä niin, että puhelinliikenteen voimakas kasvu asettaa määrärahojen niukkuuden huomioonottaen kapasiteetin vastaisuudessa varsin kovalle koetukselle. Laitoksemme talous oli vuonna 1965 edelleenkin vakaa. Maassamme vallinneesta melko suotuisasta yleistaloudellisesta kehityksestä ja lähinnä puhelinliikenteen lisääntymisestä johtuen saatamme odottaa tilinpäätöksen osoittavan mahdollisesti jopa edellistä vuotta suurempaa ylijäämää. Silti laitoksemme talous kestänee alkavana vuonna nykyisillä taksoilla vain kohtuullisen kustannustason nousun, sillä liikennevolyymien ja tulojen kasvut tuskin yltävät viimevuotisiin lukemiin, varsinkin kun ottaa huomioon talouselämämme tämänhetkiset, kieltämättä jossain määrin epävarmat näkymät. Postinkuljetusten nopeuttamiseksi siirrettiin viime vuosien kehitystä seuraten useita tähän saakka rautateitse tapahtuneita kuljetuksia postinkuljetusautoilla toimitettaviksi. Näin tapahtui mm. Helsingin, Järvenpään, Hyvinkään, Keravan ja Porvoon välisessä liikenteessä, samoin Iisalmen ja Kajaanin sekä toisaalta Imatran, Parikkalan, Savonlinnan ja Pieksämäen välisessä liikenteessä. Huomattavaa postinkuljetusten nopeutumista tapahtui myös rautatiekuljetusten osalla S /5 Postiasemille jakelu N:o 1

2 viime kevään aikataulujen vaihtuessa. Esimerkkinä mainittakoon, että posti yöjunalla Helsingistä Savonlinnaan ehtii nyt perille toista tuntia aikaisemminkuin ennen. Edellämainitunlaisten kuljetusjärjestelyjen avulla saatiin luonnollisesti myös postien jakelut aikaisemmiksi kuljetusten nopeutumista vastaavasti. Samansuuntainen kehitys on jatkunut myös lehtiliikenteen kohdalla ja, mm. erillistä lehtikantoa suoritetaan jo yli 700 eriasteisen toimipaikan alueella. Postipuolelta mainittakoon vielä uuteen osoitejärjestelmään siirtyminen Helsingissä virallisesti kuluvan vuoden alusta lukien. Tämän eri työvaiheiden ja lähinnä lajittelutyön helpottamiseksi ja täten postinkulun nopeuttamiseksi toimeenpannun suurisuuntaisen muutoksen läpivieminen vaatii paitsi suuren yleisön, jota on varsin laajalti informoitu asiassa, myöskin koko henkilökunnan tukea ja valppautta. Vastaavanlaisen osoitejärjestelmän luominen saattaa ennen pitkää hyvinkin tulla kysymykseen muissakin suurimmissa kaupungeissamme. Ulkomaan postiliikenteestä kerrottakoon, että Suomen ja Ruotsin välistä postinkuljetusta kiitolinja-autoissa kehitettiin edelleen ja ulotettiin käsittämään myös Ruotsista Suomeen suuntautuvan liikenteen. Monien välivaiheiden poisjäännin aikaansaama työnsäästö on merkittävä varsinkin kiireisessä joululiikenteessä. Ilolla merkillepantakoon Helsingin ja Tallinnan välisen laivapostiyhteyden avaaminen viime kesäkautena. Postin ja Tullilaitoksen välistä yhteistyötä on pyritty monin tavoin kehittämään. Tästä on ehkä näkyvimpänä tuloksena ulkomaille osoitettujen lahjapakettien tullauksen siirtäminen postittamisen yhteydessä tapahtuvaksi, mikä on omiaan parantamaan asiakaspalvelua. Merkittävä tapaus ulkomaanpostin alalla on Maailmanpostikongressissa Wienissä vuonna 1964 tehtyjen kansainvälisten postisopimusten voimaantulo kuluvan vuoden alusta lukien. Sopimukset sisältävät monta parannusta postiliikenteeseen, jonka kasvaessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota mekanisointiin ja työmenetelmien rationalisointiin. Sopimussäännöksiä on yhtenäistetty ja selvennetty. Jälleen on investointimäärärahojen niukkuus ollut suurimpana huolenaiheena maamme puhelintoimen kehittämisessä. Jotain on kuitenkin saatu aikaan köyhän miehen kukkarollakin. Vuoden aikana pääsivät nimittäin Loimaa, Pälkäne ja Loviisa kaukovalintaverkon piiriin, ja lisäksi saatiin osittaiseen liikenteeseen Forssan automaattinen kaukokeskus. Tilapäisin toimenpitein automatisoitiin Lahden ja Padasjoen sekä Rovaniemen ja Kemin verkkoryhmien välinen puhelinliikenne. Lisäksi ovat rakennustyöt käynnissä Ruoveden, Seinäjoen, Vaasan ja Rauman keskusten liittämiseksi kaukovalintaverkkoon. Vielä voidaan mainita, että kaukovalintaliikennettä laajennettiin myös ottamalla käyttöön n. 70 puoliautomaattista kaukojohtoa. Näin nousi tilaajavalintaisen kaukopuhelinverkon yhteydessä olevien puhelimien määrä vuoden lopussa n :een, mikä on jo n. 67 % koko maan puhelinmäärästä. Lennätin- ja puhelinliikenteen yleisönpalvelun parantamiseksi ryhdyttiin riittävän myöhään aukiolevien yksityisten yritysten yhteyteen järjestämään palvelupisteitä, joissa yleisöllä on mahdollisuus ottaa puheluja ja lähettää sähkösanomia. Vuoden aikana perustettiin tällaisia ns. asiamiespalvelukohteita kaikkiaan 70 ja on odotettavissa, että niiden määrä tulee kasvamaan huomattavasti. Nimenomaan lennätinliikenteessä on vielä syytä mainita pari uutta ja merkittävää palvelu

3 3 muotoa. Toinen on uusi liikennemuoto, ns. telex-sanoma, jolla tarkoitetaan telextilaajan osoitetoimipaikkaan kaukokirjoittamaa tiedotusta, joka sähkösanoman tavoin perilletoimitetaan telexittömälle tiedotuksen saajalle ja toinen ns. ABC-sähkösanoma, jossa teksti sähkötettäessä kotimaisessa liikenteessä voidaan korvata yleisön käyttöön tarkoitetun, yhteensä 400 sähkösanomatekstiä sisältävän opaskirjasen tekstinumerolla ja siten nopeuttaa sähkösanoman välitystä. Tämän myönteisen yleisönpalvelukehityksen lisäksi on todettava täysin automatisoituun kotimaiseen telexverkkoon tulleen vuoden aikana liitetyksi kolme uutta päätekeskusta nimittäin Lahden, Iisalmen ja Mikkelin keskukset sekä viisi ns. osakeskusta. Ulkomaan teleliikenteessä on tapahtunut siinäkin yhtä ja toista merkittävää. Rakenteilla olevan Turun ja Tukholman välisen radiolinkin avulla on jo saatu jokin määrä lisäyhteyksiä Suomen ja Ruotsin väliseen puhelinliikenteeseen. Kun Suomen ja Ranskan välisessä telexliikenteessä siirryttiin tilaajavalintaan maaliskuun alusta lukien, on nyt mahdollista päästä kaikkiaan 12 Euroopan maahan tilaajavalintaisesti. Telexliikenne on avattu vuoden aikana eräisiin uusiin maihin varsinkin Afrikassa, joten Suomesta on nykyisin telexyhteys jo 81 maahan Euroopan ulkopuolella. Pohjoismaisen sähkösanomaliikenteen nopeuttamiseksi tehtiin vuonna 1963 periaatepäätös Pohjoismaiden keskeisen automaattivalintaisen sanomaliikenteen aloittamisesta parin lähivuoden kuluessa. Ensimmäinen askel kohti tätä ns. pohjoismaista gentexiä otettiin marraskuun alussa, jolloin toteutettiin Suomen ja Tanskan välinen sähkeiden kaukovalinta. Suomen ja Norjan välisessä sanomavaihdossa on vastaavaan liikennöimistapaan sovittu siirryttäväksi kuluvan vuoden alusta lukien. Talonrakennustoiminta tapahtui jälleen lähinnä virastotalolinjalla. Käyttöön saatiin vuoden aikana Kuhmon ja Lapinlahden virastotalot sekä Mikkelin virastotalo postin tilojen osalta. Lisäksi mainittakoon, että rakennustyöt pantiin alulle mm. Porin posti-, lennätin- ja puhelintalon kohdalla. Liikenteen vaatimusten mukaisesti on jatkuvasti jouduttu hankkimaan myös uusia vuokratiloja, joista suurin oli Helsinki Töölön posti- ja lennätinkonttorin huoneisto. Valtiovarainministeriön antamien ohjeiden mukaan on meillä laadittu laitostamme koskeva kustannuslaskennan kehityssuunnitelma, jonka kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö on vahvistanut viime vuonna. Kustannuslaskentatietojen sekä monien muidenkin tietojen ja tehtävien automaattista käsittelyä varten on muutamiin puhelinpiireihin hankittu apukoneiksi kirjanpitoautomaatteja. Systeemisuunnittelu ja ohjelmointityö ovat parhaillaan käynnissä posti- ja lennätinhallituksessa toisaalta tietokoneiden käytön laajentumisen, toisaalta uuteen tietokonetyyppiin IBM 360 siirtymisen johdosta. Näitä töitä lisäävänä tekijänä mainittakoon mm. virkamiesrekisterin perustaminen, joka tulee käsittämään koko valtionhallinnon, ja jota koskevat järjestelyt ovat jo täydessä käynnissä. Laitoksen uudelleen organisointia tutkimaan asetettu Posti- ja lennätinlaitoksen organisaatiokomitea jätti viime kesäkuussa ensimmäisen osamietintönsä. Komitean perustehtäviin kuului tutkia, olisiko tarkoituksenmukaista erottaa posti- ja lennätinlaitoksen puhelin-, lennätin- ja radiotoiminta postitoiminnasta. Komitea on periaatteessa päätynyt siihen tulokseen, että uudelleen organi

4 4 soinnin tulisi tapahtua pitämällä laitos edelleen yhdistettynä posti- ja lennätinlaitoksena ja on tältä pohjalta katsonut kiireisimmäksi tehtäväkseen laitoksen talousjärjestelmän uusimisen nykyistä joustavammaksi. Mietinnön jälkimmäinen osa tulee käsittelemään laitoksen hallinnollisessa organisaatiossa tarvittavia muutoksia. Posti- ja lennätinhallituksessa laaditaan parhaillaan laitoksen linjahallinnon henkilöasiain käsittelyjärjestyksen muuttamista ja toimivallan siirtämistä eräitten henkilöasioitten osalta posti- ja lennätinhallituksesta linjahallintoon koskevia määräyksiä, jotka liittyvät posti- ja lennätinlaitoksesta annetun asetuksen 32 :n muutokseen. Kauan odotettua posti-, lennätin- ja puhelintoimipaikkojen uutta virantoimitusohjesääntöä laatimaan asetetun toimikunnan työ tulee todennäköisesti valmistumaan vielä nyt alkavan vuoden aikana. Samoin on asianlaita parhaillaan uusittavana olevien ammattitutkintovaatimusten kohdalla. Postialan koulutustoimikunnan esitysten toteuttamista on edelleen jatkettu posti- ja lennätinhallituksen periaatepäätöksen mukaisesti, mutta telealan koulutustoimikuntaa ei ole vieläkään saatu posti- ja lennätinhallituksen esityksestä huolimatta perustetuksi. Myös päättyneeltä vuodelta on syytä todeta palkkarintaman rauhallisena pysyminen. On vain syytä toivoa, että virkamiesten palkkausasioissa sovellettavan menettelytapakin toteuttaminen kuluvan vuoden alusta lukien suo mahdollisuuden jatkaa sitä vakaata kehitystä, joka palkkarintamalla on jo parin vuoden ajan vallinnut. Vuoden 1964 lopulla ruuhkatyön teettämistä ja korvaamista koskevia pysyväismääräyksiä laatimaan asetettu toimikunta antoi lausuntonsa marraskuun alussa ja vielä saman kuun aikana kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö vahvisti eräin posti- ja lennätinhallituksen esittämin muutoksin asian ja posti- ja lennätinhallitus puolestaan antoi siitä soveltamismääräyksensä. Vahvistaessaan ruuhkatyökorvaussäännökset ministeriö velvoitti samalla posti- ja lennätinhallituksen laatimaan kuluvan vuoden toukokuun alkuun mennessä uudet työaikaa koskevat määräykset työaikalain ulkopuolella oleville virkamiehille. Koska laitoksemme toimipaikkojen 100-, 200- ja 300-vuotispäivien saattaminen julkisuuteen sopivin tavoin herättää epäilemättä ao. paikkakunnalla huomiota ja on myös omiaan kehittämään suhteitamme laitoksemme asiakkaisiin, on ryhdytty entistä laajemmassa määrin viettämään tällaisia merkkipäiviä. Viime vuoden aikana täytti kaikkiaan 6 posti- ja 4 lennätintoimipaikkaa 100 vuotta ja 200-vuotisjuhlaa vietettiin Liperissä. Useille paikkakunnille oli juhlan vieton yhteyteen järjestetty laitosta esittelevä näyttely. Joulukuussa 50 vuotta täyttäneessä leimaveron kannossa, mikä on kuten tiedetään kuulunut alusta alkaen osana laitoksemme hoitamiin rahaliiketehtäviin, otetaan ikäänkuin syntymäpäivälahjana käyttöön leimaverokoneita. Tätä koskeva valtiovarainministeriön päätös astui voimaan viime vuoden lokakuun alusta ja posti- ja lennätinhallituksen annettavat ao. koneiden valvontaohjeet saapuvat toimipaikoille heti vuoden vaihteen jälkeen. Paljon on jälleen ehtinyt vuoden varrella tapahtua. Vain osaa tästä olen voinut edellä kosketella. Laitoksemme on suuri. Esimerkiksi me itse kukin olemme vain n. yksi 38-tuhannesosa laitoksemme koko henkilökunnasta. Näin

5 5 suureen joukkoon yksilö saattaa pelätä hukkuvansa. Tämä pelko on kuitenkin turha. Jokainen on tarpeellinen välttämätön omalla paikallaan. Automaatio koneellistuminen on meidänkin laitoksellemme melko tyypillinen ja yhä selvemmäksi käyvä piirre. Mutta koneellistumisen mukanaan tuoma kehitys on osattava ottaa oikein. Se on nähtävä ihmisen auttajana palvelijana. Se vapauttaa meidät määrätyistä huolista ja tehtävistä ja suo täten meille mahdollisuuden jakaa omia palveluksiamme eteenpäin laitoksemme asiakkaille, suurelle yleisölle niin maamme rajojen sisä- kuin ulkopuolellakin entistä nopeammin ja entistä paremmin. Kiitän Teitä laitoksemme jokaista toimihenkilöä lämpimästi laitoksemme hyväksi vuoden 1965 kuluessa suorittamastanne suuriarvoisesta työstä ja toivotan Teille kaikille perheinenne mitä parhainta vuotta Helsingissä tammikuun 1 päivänä Pääjohtaja Oiva Saloila. Helsinki Valtioneuvoston kirjapaino