Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle rakennuslautakunnan päätöksestä , sairaalarakennuksen laajennus

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle rakennuslautakunnan päätöksestä , sairaalarakennuksen laajennus 24/ /2016 RAKLA 44 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja vt. Päivi Salminen, puh Konsernihallinnon lakimies Mika Näykki, puh etunimi.sukunimi(at)lappeenranta.fi Liitteet 1. Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö Asunto Oy Lappeenrannan Saimaa Swingin valitus 3. Karttaote kiinteistöjen sijainneista 4. Viranhaltijan lausunto toimenpidekiellon täytäntöönpanosta 5. Todistus asemakaavapäätöksen (Lappeenrannan kaupunginvaltuusto 114 /2015) lainvoimaisuudesta 6. Etelä-Karjalan museon sähköposti 7. Kaupunkikuvatyöryhmän muistio Oheismateriaali: 1. Rakennuslupahakemus ja rakennuslupapäätös liitteineen 2. Kartta sairaalarakennuksen etäisyydestä naapuritontin asuinhuoneen ikkunoista Asian tausta Rakennuslautakunta on myöntänyt ensimmäisen rakennusvaiheen rakennusluvan ( ) sairaalarakennuksen laajentamiselle kiinteistölle Rakennustyöt on aloitettu. Päätöksestä on vireillä kantelu Itä-Suomen hallinto-oikeudessa. Rakennuslautakunta on myöntänyt samalle kiinteistölle toisen rakennusvaiheen rakennusluvan ( ) sairaalarakennuksen laajentamiselle sekä rakennustöiden aloittamisoikeuden. Rakennuslautakunnan päätös , asian esittely ja päätös perustuu asemakaavaan, joka oli voimassa esityslistan laatimisen ja lähettämisen aikaan. Kokouspäivänä saatiin tieto, että uutta asemakaavaa (Etelä-Karjalan keskussairaala, 7 Kimpinen kortteli 20 tontti 19 ja osa katu-, puisto- sekä urheilu-, ja virkistyspalvelujenalueita) koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi. Tästä mainittiin kokouksessa suullisesti mutta asiasta ei tullut merkintää pöytäkirjaan eikä asian

2 esittelyä ja päätösehdotusta muutettu. Uuden asemakaavan mukainen rakennusoikeus on krs-m². Uuden asemakaavan voimassa ollen rakennuslupa ei edellytä poikkeamislupaa. Myöskään vanhoja rakennuksen osia ei ole tarpeen purkaa koska uuden hankkeen rakennusoikeus ei ylitä uuden asemakaavan mukaista rakennusoikeutta. Asunto Oy Lappeenrannan Saimaa Swing on tehnyt rakennuslautakunnan päätöksestä kantelun Itä-Suomen hallinto-oikeudelle ja lisävalituksen Rakennuslautakunta on antanut kokouksessaan lausunnon kantelusta ( ) hallinto-oikeudelle. Asunto Oy Lappeenrannan Saimaa Swing on tehnyt rakennuslautakunnan päätöksestä valituksen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle (Liite 2). Valituksen johdosta hallinto-oikeus on pyytänyt rakennuslautakunnalta lausuntoa täytäntöönpanokiellon osalta mennessä ja pääasian osalta mennessä (Liite 1). Hallinto-oikeuden sähköpostin mukaan täytäntöönpanokiellon osalta lausunnon voi antaa viranhaltija (rakennustarkastaja). Lausunto on annettu hallinto-oikeudelle mennessä (Liite 4). Asunto Oy Lappeenrannan Saimaa Swingin valitus rakennuslautakunnan päätöksestä Valittaja on vaatinut rakennusluvan kumoamista. Lisäksi valittaja on vaatinut, että rakennuttaja ei saa aloittaa rakentamisesta ennen kuin valituksen alaiset asiat on ratkaistu. Valituksen tausta-osiossa valittaja on kuvannut hanketta muun ohessa seuraavasti. Valittaja kuvaa hanketta huomattavan suurena n. 45 m korkeana ja 100 m leveänä, epäsuhtaisena, muurimaisena ja massoittelultaan poikkeavana muista alueen korkeista rakennuksista. Rakennus ei sovi koon eikä värityksen osalta ympäröivään rakennustapaan. Oletettavasti rakennus tuo merkittävän haitan naapurikiinteistölle sekä viihtyvyyden että asuntojen arvon alennuksen osalta. Valittaja pitää rakennuksen julkisivuväritystä sopimattomana ympäristöön. Rakennus ei ole voimassa olevan asemakaavan [valittaja tarkoittaa asemakaavaa] mukainen. Valittaja perustelee, että

3 rakennus ei paranna sairaala-alueen ilmettä idän suuntaan niin kuin asemakaavan tarkoitus oli. Kaavaselostuksen havainnekuvassa suunniteltu sairaala on n. 5 kerroksinen. Kaupunkikuvatyöryhmän lausunnossa ei oteta kantaa korotukseen ja julkisivuun, koska korotus ja julkisivut voidaan rakentaa vasta kun uusi asemakaava on vahvistunut. Asemakaavassa uudisrakennuksen alue on merkitty kaupunkikuvallisesti tärkeäksi alueeksi, sk. Uudisrakennus ei noudata ulkoasullisesti asemakaavan henkeä. Rakennus ei sopeudu ympäristön ominaispiirteisiin. Valittaja on tuonut esiin seuraavia perusteita, jotka valittajan mukaan tukevat rakennusluvan kumoamista. 1. Rakennuslupa on myönnetty puutteellisen tiedon pohjalta Rakennuslautakunta on tehnyt rakennuslupapäätöksen mahdollisesti väärän ja puutteellisen tiedon pohjalta. Rakennuksen ympäristöllisistä vaikutuksista ei ole vaadittu tosiasioihin pohjautuvia selvityksiä vaikka rakennus poikkeaa merkittävästi asemakaavaselostuksen massoituksesta. Rakennusluvan myöntämiseen oleellisesti liittyvän rakennuskannan purkamisen taustoja ja rakennuttajan aitoa purkuaikomusta ei ole selvitetty riittävästi. Purkamisesta oleva dokumentaatio on puutteellinen siltä osin, että rakennusten purkusuunnitelmat ja sairaanhoitopiirin hallituksen päätös purkamissista puuttuvat. Rakennuttajan purkamisilmoituksen aitoutta voi pitää kyseenalaisena. Lisäksi Rakennuksista B1 on merkitty alkuperäisen aluekokonaisuuden kannalta merkittäväksi rakennukseksi. Tällaisen rakennuksen osalta pitäisi olla selvitykset siitä ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen häviämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. 2. Rakennus ei sovi ympäristöön Valituksen kohteena oleva rakennus ei sopeudu ympäröivän alueen rakennustapaan rakennuksen koon ja värityksen osalta. Rakennus on suhteettoman korkea välittömässä läheisyydessä oleviin valittajan edustamiin kaksikerroksisiin pientaloihin nähden. Pientalojen asuinhuoneiden ikkunan edessä tulee olla avointa tilaa vähintään vastapäisen rakennuksen korkeuden verran. Sairaala on 45 m korkea ja se sijaitsee 30 m päässä pientaloista. Sairaala on 15 metriä liian korkea paikkaansa. 3. Rakennus ei ole voimassa olevan asemakaavan mukainen Rakennusluvassa oleva rakennus poikkeaa merkittävästi

4 voimassa oleva asemakaavan massoittelusta. Rakennuslupa ylittää merkittävästi voimassa olevan asemakaavassa osoitetun lisärakennusoikeuden. Rakennusluvassa oleva suunnitteluratkaisussa on ristiriidassa asemakaavassa tavoitellun yhtenäisen sairaala-alueen rakentamisen kanssa, koska rakennusmassa keskitetään sairaalakompleksin laidalle. 4. Purkamiselle ei ole riittäviä perusteita rakennusluvan yhteydessä. Tontin käytettävissä oleva rakennusoikeus ei riitä uuden rakennuksen rakentamiseen. Rakentajalla on vireillä poikkeuslupahakemus rakennusoikeuden lisäämiseen mutta samalla haetaan purkulupaa, jotta rakennusoikeutta saataisiin lisää. On mahdollista, että purkamisluvalla on haluttu ohittaa poikkeusluvan käsittely ja rakennuksia ei ole tarkoituskaan purkaa. Purettavista rakennuksista B1 on merkitty aluekokonaisuuden kannalta merkittäväksi rakennukseksi. Koska uuden rakentaminen ei edellytä rakennusluvassa mainittujen rakennusten purkamista, tällöin purkuluvat tulisi käsitellä erikseen rakennusluvasta. Edellytyksiä purkamisen kytkemiseksi rakennuslupaan ei ole olemassa. Museoviraston lausunto purkamiseen liittyen on epäselvä ja siten käsittelyn osalta puutteellinen. Lisäksi rakennusluvan tietojen oikeellisuus väestönsuojalaskelmaan liittyen tulisi tarkistaa. On mahdollista, että purettaviksi ilmoitetuissa rakennusosissa sijaitsee väestönsuojia, jotka on ilmoitettu käyttöön jääviksi. Rakennuslupaa ei voida myöntää ehdollisena, että rakentamisen aloittaminen asetetaan riippumaan jostain myöhemmästä purkamisen toteuttamisesta. Rakennuslautakunnalla ei ole toimivalta myöntää rakennuslupaa hankkeeseen, koska rakennusoikeus ylittyy määräajaksi merkittävästi ja poikkeamispäätös pitää tällöin tehdä ELY-keskuksessa ennen rakennusluvan myöntämistä. Purkamiselta olisi pitänyt vaatia purkulupaa, koska jos purkaminen myöhemmin ei ole mahdollista, tontin rakennusoikeus ylittyy merkittävästi. Purkaminen ja rakennuslupa olisi pitänyt edellä mainituista syistä käsitellä erillisinä asioina. Toimeenpanokiellon vaatimusperusteitä ei ole kirjattu tähän koska aloittamisoikeus ja siihen liittyvä toimeenpanokielto on käsitelty erillisenä asiana virkamieslausuntona. Liite Rakennuttajan antamat tiedot ovat puutteelliset. Rakentajalla pitäisi olla valituilla metodeilla tehdyt arviot

5 rakennuksen vaikutuksesta ympäristöön. Suunnitellusta rakennuksesta ei ole esitetty selkeitä maantasolta ja eri kulmista tehtyjä havainne kuvia, joista selviäisi miltä rakennus tulee näyttämään. Vaikutuksia ei ole arvioitu tosiasiaperusteisesti. 6. Naapurien kuuleminen on tehty virheellisesti Naapurien kuulemista ei ole tehty MRL 192 :n mukaisesti ja täten kuuleminen on tehty virheellisesti. Rakennuskohteella on kaksi naapuria. Lisäksi rakennuslupaan liittyvästä purkamisesta ei ole ollut saatavilla tietoa ennen rakennusluvan käsittelyä. Jotta lupamenettely olisi läpinäkyvää kaikille osapuolille, lupapäätöksessä pitäisi olla esittää tarkempi selvitys purkamisesta. Rakennuttajan tulisi esittää lisäinformaatiota purkamisesta tehdyistä suunnitelmista, purkamispäätöksistä, arvioinneista ja laskelmista. Valittajan yhteenveto Yhteenvedossaan valittaja väittää, että rakennushankkeessa ei ole huomioitu riittävästi niitä vaikutuksia, jotka hankkeella on ympäristöön ja naapureihin. Rakennushanketta on lähdetty toteuttamaan välittämättä sen sopivuudesta ympäristöön ja asemakaavaan. Ympäristöllisiä vaikutuksia ei ole huomioitu tosiasiaperusteisesti ja päätöksen teko on perustunut puutteelliseen informaatioon. Naapureiden kuuleminen on toteutettu virheellisesti ja oleellista tietoa ei ole jaettu naapureille lupapäätösten yhteydessä. Sairaalan asemakaavaa ja maanomistajien tasapuolista kohtelua ei ole otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 54 edellyttämällä tavalla. Päätöksen teossa on loukattu asianosaisten oikeusturvaa ja tasapuolista kohtelua. Vt. rakennustarkastajan lausuntoehdotus valittajan vaatimuksiin ja niiden perusteluihin Valituksenalainen rakennuslupa on osa suurempaa kokonaisuutta. Rakennushankkeen ensimmäisen vaiheen (rakennuslautakunnan päätös ) osalta sairaalarakennuksen laajennuksen rakennustyöt ovat käynnissä. Rakennuslautakunnan päätöksen osalta on vireillä kantelu Itä-Suomen hallinto-oikeudessa. Hankkeen toisen vaiheen lupapäätös kahden lisäkerroksen rakentamiselle ja rakennusosien purkamiselle sekä aloittamisoikeus rakennustöiden aloittamiselle on myönnetty. Päätös ei ole saavuttanut lainvoimaa valituksen vuoksi. Rakennuslautakunnan kokouksessa rakennuslautakunta sai kokouksen alussa tiedon, että sairaala-alueen asemakaavasta ei

6 ollut tullut valituksia määräaikaan mennessä ja että kaupungin valtuuston vahvistama uusi asemakaava on lainvoimainen. Valittaen on todettava, että asiasta ei tullut mainintaa pöytäkirjaan, joten pöytäkirjassa on siten virheellisesti vanhan asemakaavan mukainen maininta rakennusoikeudesta ( krs-m²). Uuden, lainvoimaisen eli voimassa olevan asemakaavan mukaan rakennusoikeus on krs-m². Päätöksen tekohetkellä oli siis voimassa asemakaava, jonka rakennusoikeus on krs-m². Tontille on rakennettu ja myönnetty rakennettavaksi ennen kokousta yhteensä kerrosalaneliömetriä. Näin ollen rakennuslupahakemuksen mukainen hanke (3523 krs-m²) mahtuu kokonaisuudessaan voimassaolevan asemakaavan rakennusoikeuteen ( krs-m²). Näin ollen rakentamisen kerrosneliömäärän vuoksi ei enää olisi pakottavaa tarvetta purkaa rakennuksen osia, koska asemakaavan mukainen rakennusoikeus ei ylity. Rakennuksen laajennus on kooltaan leveimmillään n. 28 metriä ja pituudeltaan noin sata metriä ja muodoltaan rusettimainen. Rakennuksen laajennusosa sijoittuu tontin Kahilanniementien puoleiselle reunalle tien suuntaisesti. Rakennus sijoittuu rinteeseen siten, että pohjoispäässä rakennus on n. 45 m korkea ja eteläpäässä 33 m:ä korkea. Valittajan kiinteistö sijoittuu viistosti laajennuksesta koilliseen sairaalan erillistä paikoitustaloa (rakennettu 2012) vastapäätä, Kahilanniementien toiselle puolelle. Havainnekuvia, joita valittaja käyttää valituksessaan, on asemakaavan kaavaselostuksesta. Asemakaavaselostuksen havainnekuvat ovat kaavaa selventäviä ja ohjeistavia mutta eivät velvoittavia. Arkkitehtisuunnittelija voi suunnitella asemakaavan määräysten mukaisen rakennuskokonaisuuden toisinkin ympäristöönsä sopivana ratkaisuna, joka lupaprosessissa arvioidaan. Kaupunkikuvatyöryhmässä oli käytettävissä koko rakennushankkeen tiedot massojen ja julkisivujen värimaailmasta, jotka olivat erikseen esitelty suunnittelijoiden toimesta kaupunkikuvatyöryhmälle. Kaupunkikuvatyöryhmä käsitteli asiaa toistamiseen. Lisäkerrosten lupavaiheessa ei katsottu tarpeelliseksi kokoontua uudestaan. Hanke oli jo kahteen kertaan käyty läpi ja katsottu periaatetasolla paikkaansa sopivaksi.

7 Suunnitelmat olivat olleet samat koko prosessin aikana. Rakennuslupahakemus saatettiin rakennuslautakunnan päätettäväksi. Rakennuksen osan arkkitehtuurinen massoittelu ja ilme on tarkoin harkittu. Kyseinen laajennusosa antaa uutta ilmettä sairaala-alueelle piristäen ympäristöä positiivisella vireellä varustetulla värimaailmalla. Veistoksellinen kapearunkoinen massa tasapainottaa tontin kokonaisrakennusmassaa itäiseltä puolelta. Sairaalan vanha korkea torniosa sijoittuu vastaavasti tontin läntiselle puolelle. Uutta värikästä osaa kehystää kauniisti vanhan osan hillitympi värimaailma. Suuren sairaalakompleksin rakennusmassa on hallittua ja mielenkiintoista ja ilmeeltään iloa ja toivoa herättävä. Rakennus sopii kokonsa ja värityksensä osalta ympäröivään rakennustapaan sekä ympäristöön eikä haittaa naapurikiinteistöä eikä sen asukkaiden viihtyvyyttä. Rakennus sijoittuu kokonaisuudessaan eri puolelle katua kuin valittajan kiinteistö. Ei ole ollut mitään lakiin perustuvaa estettä myöntää hakijalle hakemansa rakennuslupa. Seuraavassa kommentoidaan valittajan muita perusteita samaa numerointia käyttäen 1. Väite, että rakennuslupa olisi myönnetty puutteellisin perustein, on väärä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan lupahakemukseen on liitettävä hallinta ja rakennussuunnittelijan varmentamat pääpiirustukset. Lisäksi rakennusvalvontaviranomainen voi hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarvittaessa edellyttää otetta asemakaavasta ja kiinteistörekisteristä, selvitystä perustamis- ja pohjaolosuhteista, energiaselvitystä, selvitystä rakennuspaikan terveellisyydestä ja korkeussuhteista, selvitystä rakennuksen kunnosta, tai muuta tarvittavaa olennaista selvitystä, jolla on merkitystä ratkaisuun. Rakennuslautakunnalla on ollut käytettävissä koko laaja, kattava ja riittävä lupa-aineisto lausuntoliitteineen, jonka esittelijä on heille kaikilta osin esitellyt ennen päätöksen tekoa. Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu ja tutkittu asemakaavan valmistelussa, koska kaava oli ns. räätälöity kaava ko. hankkeelle. Rakennusluvan päätöksen edellytyksenä ei ole rakennuslupa/purkamispäätöksen toteuttamista koskevat päätökset.

8 Rakennuskannan purkamisen taustoista on saatu riittävät perustelut purkamiselle. Rakennuksen osien toimintoja siirretään uudishankkeeseen. Purettavat osat ovat rakenteellisesti elinkaarensa lopussa eikä niillä ole rakennuskulttuurihistoriallista säilyttämisen arvoa. Purettavat tilat ovat hyvin epäkäytännölliset nykyajan sairaalatoiminnoille. Rakennuslupaviranomaisen velvollisuutena on selvittää, että purkamiselle ei ole asemakaavallisia, suojelullisia tai kaupunkikuvallisia esteitä. Esteitä purkamiselle ei ole. B1 osa ei kuulu rakennuksen suojeltavaan osaan (sr-2). Osalla ei ole suojeluarvoja, joita pitäisi erityisesti suojella, joten purkaminen ei ole haitaksi asemakaavan toteuttamiselle. 2. Rakennuslautakunta on tarkastellut rakennuksen sopivuutta ympäristöön hankkeen kummankin luvan yhteydessä. Päätöksen teon pohjana on ollut värijulkisivupiirustukset, värilliset havainnepiirustukset sekä maastoon istutetut mallinukset. Lisäksi ennen lautakuntakäsittelyä kaupungin kaupunkikuvatyöryhmä on käsitellyt hanketta (Liite 7). Suomen rakentamismääräyskokoelman G1 määräys, että asuinhuoneiden pääikkunoiden edessä tulee olla kahdeksan metriä tai vähintään vastapäisen rakennuksen korkeuden verran vapaata tilaa, täyttyy. Lähin kohtisuora (edessä) etäisyys naapurikiinteistön rakennuksen makuuhuoneiden pääikkunoista on naapurikiinteistön rakennuksen seinään n. 70 m. Sairaalarakennuksen korkeus ko. ikkunoiden kohdalla on ambulanssien sisääntulokatoksen kohdalla n. 5,5 m ja katoksen takaisen päämassan seinän kohdalla n. 39 m. 3. Rakennuslupa on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Luvanmyöntö hetkellä voimassa oli kaupunginvaltuuston vahvistama asemakaava, jonka julkipanoajalla ei ollut tullut yhtään valitusta mennessä. Asemakaava on lainvoimainen. Tämän asemakaavan rakennusoikeus on krs-m² ja enimmäiskerrosluku 11. Valituksen alaisen hankeen koko rakennuksen osan kerrosluku vaihtelee rinteeseen sijoitettuna Rakennusoikeutta jää jäljelle lisärakentamiseen. Asemakaavassa ei ole merkitty velvoittavaa rakennusoikeuden tai kerrosten käyttöä rakennusaloilla. Ainoastaan suojelumerkinnällä varustettuja jo rakennettuja rakennuksen vanhojen osien rakennusaloilla on kerrosmerkintä.

9 4. Uusi, lainvoimaiseksi tullut asemakaava poistaa tarpeen poikkeamisluvalle. Rakennuttaja on halunnut samalla hakea myös rakennuksen purettaville rakennuksen osille samanaikaisesti lupaa purkamiselle. Rakennusosien purkamislupien käsittelylle ei ole ollut mitään estettä samanaikaisesti samassa luvassa. Lappeenrannan rakennusvalvonnassa käsitellään uudisrakentaminen ja purkaminen samassa hakemuksessa, jos ne tapahtuvat luvan voimassaoloaikana ja samalla kiinteistöllä. Etelä-Karjalan museon sähköposti (liite 6) on selkeä ja yksiselitteinen; purkamiselle ei ole estettä. Säilytettävät rakennuksen osat oli tutkittu ja määritelty jo asemakaavaprosessissa. Rakennusluvassa käsitellyt purettavat rakennuksen osat eivät ole asemakaavassa säilytettäviä rakennuksen osia. Hakija voi tehdä uuden hakemuksen, perustuen nyt voimassa olevaan asemakaavaan. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa myös näiden purettaviksi edellytettyjen rakennusten säilyttämisen. Väestönsuojamitoituspäätökseen on tutkittu ja laskettu erikseen suojien sijainti ja kokotarve. Kyseiset suojat eivät ole purettavissa rakennusosissa. Valittaja väittää, että rakennusoikeus ylittyy määräajaksi merkittävästi. Tällä väitteellä ei ole merkitystä koska nyt voimassa olevan asemakaavan mukaan rakennusoikeus ei ylity ja rakennusoikeutta jää edelleen jäljelle. Aloittamisoikeuteen liittyvästä toimeenpanokiellosta on annettu erillinen viranhaltijalausunto hallinto-oikeuden pyynnöstä mennessä. (Liite 4) 5. Valittaja väittää, että rakennuttajan antamat tiedot ovat puutteelliset ja että vaikutuksia ei ole arvioitu tosiasiaperusteisesti. Väite ei pidä paikkaansa. Käytössä on ollut oikea ja riittävä aineisto päätöksen tekoa varten. 6. Valittaja väittää, että naapurien kuuleminen on toimitettu virheellisesti. Valittajan mukaan kuulemista ei ole tehty maankäyttö- ja rakennuslain 192 mukaisesti koska lainkohdan mukaisesti arvioituna rakennuskohteella on kaksi naapuria. Naapureita kuullaan rakennusluvan vireille tulosta ja vähäisistä poikkeamista maankäyttö- ja rakennuslain 133 ja asetuksen 65 mukaan. Kuultavia naapureita on 16 kappaletta ja koska

10 kuultavia on enemmän kuin 10, naapurit on kuultu virallisella lehti-ilmoituksella Etelä-Saimaa-lehdessä. Naapurien kuuleminen on toteutettu maankäyttö- ja rakennuslain 133 :n1 ja 4 momentin ja -asetuksen 65 :n 2 momentin edellyttämällä tavalla. Rakennusvalvontaviranomaisilla sekä naapureilla on ollut riittävät tiedot purettavista rakennuksen osista käytettävissään ennen rakennuslupapäätöksen tekoa. Valittajan yhteenvedossaan esittämä väite ympäristöllisten vaikutusten arvioinnin puutteellisuudesta ei pidä paikkaansa. Kyseisen hankkeen sekä hankkeen uuden asemakaavan valmistelussa on huomioitu kaikki ympäristölliset vaikutukset koska kaavat ovat ns. hankekaavoja. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 mukainen maanomistajien tasapuolinen kohtelu on arvioitu asemakaavan valmistelussa ja vahvistamisessa. Rakennuslupapäätös perustuu voimassa olevan asemakaavan toteuttamiseen ja antaa mahdollisuuden asemakaavan mukaiseen rakentamiseen. Rakennuslupa on täyttänyt kyllä myös edellisen, nyt jo vanhentuneen kaavan ( ) vaatimukset. (PS, MN) Rt vt. Rakla Rakennuslautakunta antaa asiassa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle lausuntonaan edellä esitetyn vt. rakennustarkastajan lausuntoehdotuksen todeten lisäksi, että rakennuslupa on myönnetty oikein perustein, rakennuslupa on myös uuden, voimassaolevan asemakaavan mukainen ja että rakennuslupapäätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole virheellinen tai lainvastainen ja vaatii, että valitus Itä-Suomen hallinto-oikeudessa on kaikilta osin hylättävä. Hyväksyttiin.