Eläketuki

Transkriptio

1 Eläketuki

2 Sisällysluettelo 1 Etuusohje Hyvä hallinto Tavoite Oikeus ja edellytykset Ikä Suomessa asuminen Karenssiaika Oikeutettu työmarkkinatukeen Saanut työmarkkinatukea ajalla Suhde muihin etuuksiin Hakeminen Vireilletulo Lähettäjän vastuu Asiakirjan siirto Kuka voi hakea etuutta? Henkilö itse Edunvalvoja Edunvalvontavaltuutettu Asiamies eli valtuutettu Lähiomainen tai muu henkilö Kuolinpesä Hakuaika Lisäselvitysten pyytäminen Lisäselvitykset eläketuessa Hakemuksen peruminen Määrä Määräytymisperusteet Tulot Ratkaiseminen Käsittelypaikka Eläke-etuuksien käsittelypaikka Kansainvälisten eläketukien käsittelypaikka Esteellisyydestä Käsittely- ja ratkaisukielto Esteellisyyden toteaminen Lisäselvitykset Päätöksen antaminen Väliaikainen päätös Päätöksensaajat Ratkaiseminen käytettävissä olevin tiedoin Kuuleminen i

3 Milloin asiakasta on kuultava? Miten kuullaan? Maksaminen Maksuosoite Maksunsaajat (nostajat) Etuudensaaja Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvoja Kunta Laitos- tai perhehoito (AML 14 ) Elämäntapa, sairaus ja muut erityiset syyt Kuolinpesä Vangin perhe Ulosotto Tulopohja Suojaosuus Toimenpiteet vakuutuspiirissä Ulosottoviranomaisen tiedonsaantioikeus Maksaminen regressinä Maksaminen toimeentulotukilain nojalla Työttömyysetuuden korvaukseksi Viivästyskorotus Viivästysaika Kolmen kuukauden sääntö Yhden kuukauden sääntö Etuus ei maksussa eräpäivänä (eräpäiväkorotus) Etuudensaajasta johtuva maksueste (estekorotus) Erityistilanteet Korkoprosentti Ei viivästyskorotusta Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet Ennakonpidätyksen perusteet Tietojen saanti ja käyttöönotto Suorasiirtotiedot Tiedot maksunsaajalta Ennakonpidätyksen tallennus Toimittaminen Eläketuki Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Takaisin maksetut etuudet Regressisuoritukset Vuosi-ilmoitukset Kuukausivalvonta Etuusmaksujen peruutukset pankista Etuusmaksujen palauttaminen kuoleman jälkeen Ilmoitusvelvollisuus ii

4 1.11 Päätöksen oikaisu ja poistaminen Tarkistaminen Tarkistamisajankohta Määräaikaistarkistus Keskeyttäminen Väliaikainen keskeyttäminen Vankilassaolo Lakkauttaminen Muutto ulkomaille Pyynnöstä lakkauttaminen Liikamaksu Takaisinperintä Regressimenettely Estävästä ja vähentävästä etuudesta valitus vireillä Kela myöntää tai korottaa takautuen estävän tai vähentävän etuuden Muu laitos myöntää tai korottaa takautuen estävän tai vähentävän etuuden Muutoksenhaku iii

5 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet Hyvä hallinto Hallintolaissa säännellään hyvän hallinnon perusteet. Hallintolakia sovelletaan kaikkiin hallintoasioihin Kelassa. Näihin kuuluvat etuusasiat, sisäisen hallinnon asiat ja sidosryhmäyhteistyö. Hallintolaki on yleislaki. Jos erityislaissa, esimerkiksi etuuslaissa, jostain asiasta säädetään toisin, sovelletaan erityislakia. Hyvän hallinnon perusteista tarkemmin 1.2. Tavoite hallintolain soveltaminen ja asiointi toisen puolesta Kelassa etuusohjeen kohdissa hakeminen ja ratkaiseminen Eläketuen tarkoituksena on turvata toimeentulo ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille työnhakijoille ennen heidän siirtymistään vanhuuseläkkeelle. Eläketukilaki (1531/2016) tulee voimaan Oikeus ja edellytykset Ikä Eläketuki voidaan myöntää Suomessa asuvalle henkilölle, joka * on syntynyt välisenä aikana ja * on ollut oikeutettu työmarkkinatukeen ja * on saanut ajalla työmarkkinatukea vähintään 1250 päivää tai enimmäisajan työttömyyspäivärahaa ja lisäksi työmarkkinatukea vähintään 750 päivää. Eläketuki voidaan myöntää välisenä aikana syntyneelle henkilölle. Eläketukea voidaan maksaa enintään sen kuukauden loppuun, jonka aikana henkilö täyttää 65 vuotta. 1

6 Suomessa asuminen Eläketuki myönnetään vain Suomessa asuvalle henkilölle. Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) perusteella. Henkilöä pidetään Suomessa asuvana, jos hän soveltamisalalain 3, 3a ja 4 :ien mukaan on Suomessa vakuutettu. Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on Suomessa varsinainen asunto ja koti ja jos hän pääasiallisesti oleskelee täällä. Henkilön katsotaan oleskelevan pääasiallisesti Suomessa, jos hän jatkuvasti tosiasiallisesti oleskelee täällä vähintään puolet ajastaan. Jos henkilö muuttaa pysyvästi ulkomaille tai lähtee tilapäisesti ulkomaille, Suomessa asuminen ja oikeus asumisperusteiseen sosiaaliturvaan pitää selvittää. Katso tarkemmin Suomesta muutosta. Jos ulkomailla oleskelu on tilapäistä ja eläketuen maksaminen ulkomailla oleskeltaessa jatkuu, laita eläketukeen seuranta sen seuraamiseksi, palaako henkilö Suomeen tai jatkuuko ulkomailla oleskelu ja onko edelleen oikeus eläketukeen. Kansainväliset säännökset Jos henkilö on asunut Suomessa ja saanut työmarkkinatukea ja täyttää muut eläketuen edellytykset mutta asuu etuutta hakiessaan toisessa EU-maassa, hänelle voidaan myöntää eläketuki EU-asetuksen perusteella. Eläketuki on EU-asetuksen 883/2004 mukainen varhaiseläke-etuus, joten siihen sovelletaan asetuksen 883/2004 I osaston yleisiä säännöksiä etuuksien, tapahtumien ja tosiseikkojen rinnastamisesta (5 art.) ja asuinpaikkaa koskevien sääntöjen huomioimatta jättämistä (7 art.). Sen sijaan varhaiseläke-etuuksia koskevassa 66 artiklan mukaan muiden jäsenmaiden vakuutuskausien yhteen laskemista ei tehdä. Muissa kansainvälisissä sopimuksissa ei ole eläketukea koskevia säännöksiä. Tapahtumien ja tosiseikkojen rinnastamisen perusteella eläketukioikeutta varten voidaan työmarkkinatuen saamista ajalla arvioitaessa ottaa huomioon myös toisissa EU-asetuksia soveltavassa maassa maksettuja vastaavia etuuksia ja tilanteita, jotka Suomessa tapahtuneina rinnastettaisiin työmarkkinatuen saamiseen. Mikäli asiakkaat vetoavat muista EU-asetuksia soveltavista maista maksettuihin etuuksiin, ota yhteyttä KV-osaamiskeskuksen ETTKVELMA-ryhmäpostilaatikkoon etuuksien rinnastamisen selvittämiseksi. EU-asetuksen 7 artiklan mukaan jäsenvaltion lainsäädännön taikka tämän asetuksen nojalla maksettavia rahaetuuksia ei saa pienentää, muuttaa, keskeyttää, peruuttaa tai tuomita menetettäviksi sen vuoksi, että etuudensaaja asuu muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa etuuksien myöntämisestä vastuussa oleva laitos sijaitsee. Jos eläketuen saaja muuttaa pysyvästi EU-asetusta soveltavaan maahan, eläketukea maksetaan edelleen. Eläketuen saajan olosuhteiden seurantaa varten etuuteen laitetaan seuranta kahden vuoden päähän. Jos eläketuen saaja muuttaa pysyvästi muualle kuin EU-asetusta soveltavaan maahan, eläketuki lakkaa muuttoa seuraavan kuukauden alusta Karenssiaika Eläketuessa ei ole karenssiaikaa. 2

7 Oikeutettu työmarkkinatukeen Eläketukioikeuteen liittyviä työmarkkinatuen päiviä sekä tiettyjä siihen rinnastettavia päiviä voi selvittää EKET-kyselytapahtumalla (kyselyhetken tilanteen mukaan). Eläketuen saaminen edellyttää, että asiakas on ollut oikeutettu työmarkkinatukeen Asiakas rinnastetaan työmarkkinatukeen oikeutetuksi myös, jos hänellä on ollut työttömyysetuuden omavastuuaika Esimerkki Eläketuen hakija on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi Omavastuuaika on seitsemän päivää Vaikka omavastuuajalta ei makseta työmarkkinatukea, eläketuessa omavastuupäivä rinnastuu työmarkkinatuen maksupäiväksi. EKET-kyselyllä näkyy vain Kelan työmarkkinatuen ja peruspäivärahan omavastuuaika. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan osalta eläketuen käsittelijä selvittää omavastuuajan työttömyyskassasta. korvaukseton määräaika (ns. karenssi) Tieto näkyy EKET-kyselyllä. työssäolovelvoite Tieto ei näy EKET-kyselyllä. Eläketuen käsittelijä selvittää tarvittaessa työttömyysturvan asiantuntijalta onko hakija ollut työtön työnhakija työmarkkinatuen odotusaika Tieto ei näy EKET-kyselyllä. Eläketuen käsittelijä selvittää tarvittaessa työttömyysturvan asiantuntijalta onko hakija ollut työtön työnhakija työmarkkinatuen tarveharkinta Eläketuen käsittelijä selvittää tarvittaessa työttömyysturvan asiantuntijalta tarveharkintaajan. kuntouttava työtoiminta, jonka ajalta asiakas on saanut toimeentulotukea Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, jonka tavoitteena on edistää henkilön työllistymistä, koulutukseen hakeutumista tai osallistumista TEhallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin. Jos asiakas tuo hakemuksessaan esille olleensa kuntouttavassa työtoiminnassa, varmista asiakkaalta onko hän silloin saanut toimeentulotukea ja jos on, niin selvitä kunnan sosiaalitoimesta montako päivää ja millä ajalla on toimeentulotukea maksettu kuntouttavan työtoiminnan ajalta. sairauspäiväraha Maksettu työttömälle työnhakijalle (TTL 3 luvun 3.1 :n perusteella) Laskettu useimmiten työttömyyspäivärahan perusteella, mutta voi olla laskettu myös työtulojen perusteella. EKET-kysely huomioi vain työttömyyspäivärahan perusteella maksetut sairauspäivärahapäivät. Asiakas täyttää edellytyksen, vaikka sairauspäiväraha olisi maksettu työttömyyttä edeltävän työtulon perusteella, jos hän on ollut työtön työnhakija ennen sairauspäivärahalle jäämistä. Kelan kuntoutusraha Tieto näkyy EKET-kyselyllä. 3

8 Edellytyksen täyttymiseksi ei kelpaa työeläkelaitoksen maksama kuntoutusraha. Kelan tai työeläkelaitoksen maksama kuntoutustuki Tieto näkyy EKET-kyselyllä. Huomaa! Henkilön työskentely alkaen ei estä eläketuen myöntämistä. Takautuvat maksut Asiakas voi tulla oikeutetuksi eläketukeen, jos hänelle myönnetään työmarkkinatuki tai sairauspäiväraha takautuvasti (esim. muutoksenhaun kautta) siten, että sitä maksetaan Tarkista ennen eläketuen ratkaisun antamista etteivät työmarkkinatuen tai sairauspäivärahan maksupäivät ole muuttuneet esimerkiksi liikamaksun vuoksi Saanut työmarkkinatukea ajalla Eläketukioikeuteen liittyviä työmarkkinatuen päiviä sekä tiettyjä siihen rinnastettavia päiviä voi selvittää EKET-kyselytapahtumalla (kyselyhetken tilanteen mukaan). Eläketuen saaminen edellyttää myös, että asiakas on saanut ajalla työmarkkinatukea vähintään 1250 päivää tai enimmäisajan työttömyyspäivärahaa (peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa) ja lisäksi työmarkkinatukea vähintään 750 päivää. Edellä mainittuihin päiviin rinnastetaan työttömyysetuuden omavastuuaika EKET-kyselyllä näkyy vain Kelan työmarkkinatuen ja peruspäivärahan omavastuuaika. Työttömyysturvan ansiopäivärahan osalta eläketuen käsittelijä selvittää omavastuuajan työttömyyskassasta. Esimerkki Eläketuen hakija on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi Omavastuuaika on seitsemän päivää Vaikka omavastuuajalta ei makseta työmarkkinatukea, eläketuessa työmarkkinatuen omavastuupäivät tarkastelujaksolla rinnastuvat työmarkkinatuen maksupäiviksi. Tarkastelujaksolle sijoittuvat neljä omavastuupäivää otetaan huomioon 1250 päivän kertymää laskettaessa. työmarkkinatuen odotusaika Tieto ei näy EKET-kyselyllä. Eläketuen käsittelijä selvittää tarvittaessa työttömyysturvan asiantuntijalta onko hakija ollut työtön työnhakija työmarkkinatuen tarveharkinnan piiriin jäänyt aika Eläketuen käsittelijä selvittää tarvittaessa työttömyysturvan asiantuntijalta tarveharkintaajan. Hakijalla oltava voimassa oleva työvoimapoliittinen lausunto ajalle, jolta päivät hyväksytään. Lisäksi hakijalla on oltava voimassa oleva päätös työmarkkinatuesta ajalle, jolta päivät hyväksytään. Tieto ei näy EKET-kyselyllä. Myös puolison tulojen vuoksi tehty tarveharkinta rinnastuu. kuntouttavan työtoiminnan päivät (jos asiakas on saanut ko. päiviltä toimeentulotukea) 4

9 Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, jonka tavoitteena on edistää henkilön työllistymistä, koulutukseen hakeutumista tai osallistumista TEhallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin. Jos asiakas tuo hakemuksessaan esille olleensa kuntouttavassa työtoiminnassa, varmista asiakkaalta onko hän silloin saanut toimeentulotukea ja jos on, niin selvitä kunnan sosiaalitoimesta montako päivää ja millä ajalla on toimeentulotukea maksettu kuntouttavan työtoiminnan ajalta. Tieto ei näy EKET-kyselyllä. työttömälle maksetut sairauspäivärahapäivät Maksettu työttömälle työnhakijalle (TTL 3 luvun 3.1 :n perusteella). Laskettu useimmiten työttömyyspäivärahan perusteella, mutta voi olla laskettu myös työtulojen perusteella. EKET-kysely huomioi vain työttömyyspäivärahan perusteella maksetut sairauspäivärahapäivät. Jos asiakkaan tiedoista ilmenee, että hän on ollut työtön työnhakija ennen sairauspäivärahan myöntämistä ja sairauspäiväraha on maksettu työttömyyttä edeltävän työtulon perusteella, lasketaan työtulon perusteella maksetut sairauspäivärahapäivät mukaan kertymään käsin. Vastaava etuus EU/ETA-maasta tai Sveitsistä Pyydä asiakkaalta työttömyysturvasta päätös tai todistus, josta ilmenee etuuden maksaja ja aika, jolta etuutta on maksettu. Huomaa! Työttömyyden ei ole tarvinnut olla yhtäjaksoista, koska laskentajakso on kuuden vuoden mittainen. Työttömyyspäivärahapäivien huomioimisesta Työttömyyspäivärahapäivät voidaan ottaa huomioon, jos työttömyyspäivärahapäivien enimmäisaika (500 päivää) tulee täyteen tarkastelujakson aikana. Kaikkien työttömyyspäivärahapäivien (500 päivää) ei tarvise olla tarkastelujaksolla, mutta kertymää laskettaessa huomioon otetaan vain ne päivät, jotka on maksettu tarkastelujaksolla. Työttömyyspäivärahapäivät hyväksytään edellä mainitulla jaksolla, vaikka työttömyyspäiväraha olisi maksettu eri työssäoloehdon perusteella. Asiakkaalla tulee olla työttömyyspäivärahapäivien lisäksi riittävä määrä työmarkkinatukipäiviä tarkastelujaksolla, jotta päiviä kertyy yhteensä vähintään Esimerkki Asiakkaan työttömyyspäivärahan enimmäisaika (500 päivää) on täyttynyt Tämän jälkeen hänelle maksettiin työmarkkinatukea alkaen. Myöhemmin asiakas työllistyi. Työskentelyjakson jälkeen asiakas tuli uudelleen oikeutetuksi työttömyyspäivärahaan uuden työssäoloehdon täytyttyä ja on saanut työttömyyspäivärahaa 300 päivältä. Jos asiakas on saanut ajanjaksolla edellä mainitun 301 työttömyyspäivärahapäivän lisäksi yhteensä vähintään 949 päivää työmarkkinatukea, voidaan asiakas katsoa eläketukeen oikeutetuksi (edellyttäen, että hän on ollut oikeutettu työmarkkinatukeen ). Takautuvat maksut Asiakas voi tulla oikeutetuksi eläketukeen, jos hänelle myönnetään työmarkkinatuki tai sairauspäiväraha takautuvasti (esim. muutoksenhaun kautta) siten, että sitä maksetaan ajalta Tarkista ennen eläketuen ratkaisun antamista etteivät työmarkkinatuen tai sairauspäivärahan maksupäivät ole muuttuneet esimerkiksi liikamaksun vuoksi. 5

10 1.4. Suhde muihin etuuksiin Estävät etuudet Eläketukeen ei ole oikeutta, jos hakija saa jotain seuraavista: kansaneläke (vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke) takuueläke työeläke (esimerkiksi vanhuuseläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki) luopumistuki vapaaehtoinen työeläke, jos se perustuu työ- tai virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan tai luottamustehtävään sairauspäiväraha lukuun ottamatta sairauspäivärahaa eläkkeellä tehdyn työn perusteella (SVL 8 luku 6 ) Kelan maksama kuntoutusraha lukuun ottamatta eläkkeensaajan kuntoutusrahaa (KKRL 4 luku 34 ) vastaava ulkomailta maksettava etuus Huomaa! Myös lepäämässä oleva kansaneläke, takuueläke ja työeläke tai niitä vastaava ulkomainen etuus estää eläketuen saamisen. Kertasuorituksena maksettu estävä etuus, esim. työeläke ei estä eläketuen maksamista. Eläketuen saaja voi saada samanaikaisesti eläkkeensaajan asumistukea tai yleistä asumistukea lapsikorotuksen eläkettä saavan hoitotukea eläkkeensaajan kuntoutusrahaa sairauspäivärahaa, jota maksetaan eläkkeellä tehdyn työn perusteella Eläkkeensaajan asumistuki Eläketuen saaja voi saada eläkkeensaajan asumistukea. Eläketuki otetaan tulona huomioon asumistuessa. Lue lisää eläkkeensaajan asumistuesta (Etuusohjeet > Eläkkeensaajan asumistuki). Lapsikorotus Eläketuen saaja voi saada lapsikorotuksen. Lue lisää lapsikorotuksesta (Etuusohjeet > Eläkeläiset > Lapsikorotus). Eläkettä saavan hoitotuki Eläketuen saaja voi saada eläkettä saavan hoitotukea. Lue lisää eläkettä saavan hoitotuesta (Etuusohjeet > Eläkettä saavan hoitotuki). Eläkkeensaajan kuntoutusraha Eläketuen saaja voi saada eläkkeensaajan kuntoutusrahaa. Eläketuki luetaan eläkkeensaajan kuntoutusrahan perusteeksi Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 34 :n mukaisesti. 6

11 Lue lisää eläkkeensaajan kuntoutusrahasta (Etuusohjeet >Kuntoutus > Kuntoutusraha >Määräytymisperusteet >Eläkkeensaajan kuntoutusraha) Sairauspäiväraha Eläketuen saaja voi saada sairauspäivärahaa, jota maksetaan eläkkeellä tehdyn työn perusteella. Lue lisää sairauspäivärahasta (Etuusohjeet > Sairastaminen > Sairauspäiväraha). Eläketuen saaja ei voi saada vammaistukea työttömyysetuutta työeläkelakien mukaista lykkäyskorotusta samalta ajalta, jolta on saanut eläketukea Eläketuen suhde Kelan kuntoutusrahaetuuksiin Jos eläketukea ollaan myöntämässä henkilölle, jolle on jo myönnetty kuntoutusraha, eläketuen käsittelijä ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja selvittää haluaako asiakas, että kuntoutusraha muutetaan tulevalta ajalta tämän suostumuksella eläkkeensaajan kuntoutusrahaksi, jolloin hänelle voidaan myöntää eläketuki. Takautuvalle ajalle, jolta kuntoutusraha on jo maksettu, ei eläketukea myönnetä. Eläketuki voidaan myöntää vasta eläkkeensaajan kuntoutusrahan myöntämisen jälkeen. Eläketuen käsittelijä tekee etuudelle Kuntoutusraha toimeksiantotyön Oiwaan eläkkeensaajan kuntoutusrahan myöntämiseksi. Toimeksiantotyössä kerrotaan, mistä lukien eläketuki tulisi myönnettäväksi ja mikä sen määrä on. Eläketuen hakemus -työ laitetaan odottamaan kuntoutusrahan toimeksiantotyön valmistumista. Tietojen perusteella kuntoutusrahan käsittelijä myöntää eläkkeensaajan kuntoutusrahan siitä lukien kun kuntoutusrahaa ei ole vielä maksettu. Tämän jälkeen eläketuen käsittelijä myöntää asiakkaalle eläketuen. Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä on kahdeskymmenesviidesosa henkilölle kuukausittain maksettavien eläkkeiden yhteismäärän kymmenesosasta. Lue lisää eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrästä (Kuntoutusraha > Määrä > Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä) Hakeminen Eläketukea on haettava. Se voidaan myöntää aikaisintaan alkaen. Eläketukea ei voi hakea Kelan verkkoasiointipalvelussa eikä suullisesti (ks. lisää suullisesta tarkistamisesta). Eläketukea haetaan lomakkeella (ET1) Eläketukihakemus. Voit pyytää asiakkaalta hakemuksen ja liitteitä alla mainituilla kirjeillä. * ETH01, ETH04 Eläketuen hakeminen * ETH11, Tarvitsemme hakemuksen * ETL01, Tarvitsemme lisätietoja Katso myös eläke-etuuksien viestimallit. 7

12 Vireilletulo Lue asian vireilletulosta. Asian vireillepanotavat Asia pannaan vireille kirjallisesti (myös sähköisesti) tai Kelan suostumuksella suullisesti. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Kelan etuuksien hakemisesta on erityissäännöksiä, joiden perusteella niitä haetaan yleensä erikseen vahvistetuilla hakemuslomakkeilla. Postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Kun etuutta haetaan hakemuksella, hakemuslomake on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Lue myös Asiakirjan täydentämisestä kohdat Hakemuslomakkeen täydentäminen ja Allekirjoitus. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Pyydä hakemuksen täydentämistä viestillä, puhelimitse tai kirjeellä. Lue myös Asiakirjan täydentäminen. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta (Kuitti Kelan toimistoon jätetyistä asiakirjoistayht02) Sähköisen asiointipalvelun kautta Osassa etuuksista asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankin verkkotunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asiointipalvelun kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Asia voi tulla vireille myös viestipalvelun kautta viestillä. Tutustu verkkoasiointiin Kelassa. Sähköpostitse tai faksilla Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Etuusasioita (etuuteen liittyvät tiedot, hakemus tai hakemuksen liitteet) ei kuitenkaan tule Kelaan lähettää sähköpostilla tietoturvasyistä, koska sähköpostin lähettäjää koskevaa tietoa voidaan muokata helposti teknisesti. Henkilön sähköinen tunnistaminen ei ole käytössä Kelan sähköpostissa. Kela ei voi ohjata tai suositella asiakasta lähettämään salassa pidettäviä tietoja suojaamattomassa sähköpostissa. Tämän vuoksi Kela ei ilmoita sähköpostiyhteystietoja, johon etuusasioita voidaan lähettää. Kela tarjoaa sähköisenä palveluna tietoturvallisen Asiointipalvelun. Jos etuutta koskeva viesti lähetetään Kelaan sähköpostilla, Kelassa ei voida turvata sitä, että sähköposti saapuu Kelaan ja etuusasia tulee vireille. Sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle 8

13 Suullisesti lähettäjän omalla vastuulla, joten vastuu sähköpostin perille menosta jää sähköpostia lähetettäessä lähettäjälle. Katso poikkeukset. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava Oiwan yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. Lue suullisesta hakemisesta Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Asiakkaan on varmistettava, että kirjeessä on tarpeeksi postimerkkejä. Lue myös asiakirjan siirrosta Asiakirjan siirto Jos Kelaan on erehdyksessä toimitettu hakemus tai muu asiakirja, sitä ei saa jättää käsittelemättä vaan se on viipymättä siirrettävä toimivaltaiseksi katsottavalle viranomaiselle. Lue asiakirjan siirrosta Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen Henkilö itse 18 vuotta täyttänyt henkilö hakee etuutta yleensä itse voi valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen toimimaan puolestaan (esimerkiksi hakemaan etuutta) voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja ellei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan on täysivaltainen, ellei holhousviranomainen edunvalvojan määrätessään ole julistanut häntä vajaavaltaiseksi 9

14 vajaavaltaiseksi julistetun puolesta etuutta hakee edunvalvoja Lue lisää asianosaisasemasta ja puhevallan käyttämisestä, täysi-ikäiselle määrätystä edunvalvojasta, rinnakkaisesta puhevallasta, toimintakelpoisuuden rajoittamisesta ja vajaavaltaisen puhevallasta Alle 18-vuotias on vajaavaltainen ja hänen puolestaan etuuksia hakee yleensä hänen edunvalvojansa edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa 15 vuotta täyttänyt on vajaavaltainen mutta hänellä on oikeus myös itse hakea etuutta katso tarkemmin etuuskohtaiset menettelyt Jos henkilöllä itsellään ei ole oikeutta hakea etuutta ja hän on jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä tämän edunvalvojaan tai huoltajaan. Lue lisää alaikäisen puhevallan käyttämisestä Edunvalvoja Jos edunvalvoja on määrätty hoitamaan päämiehen (edunvalvonnan alainen henkilö) taloudellisia asioita tai taloudellisia asioita ja varallisuutta/omaisuutta edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta päämiehen puolesta eikä päämiehen toimintakelpoisuutta ole rajoitettu taloudellisten asioiden hoitamisen osalta, etuutta voi hakea ja hakemuksen allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja mutta päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan, etuutta voi hakea ja hakemuksen allekirjoittaa vain edunvalvoja. ja päämies on julistettu vajaavaltaiseksi etuutta voi hakea vain edunvalvoja etuus maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen etuudensaajan tilille Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvojasta. Tieto edunvalvonnasta näkyy Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot. Tieto edunvalvonnasta näkyy Oiwan Asiakkaan palvelutiedot näytöltä. Tarkista edunvalvojan tehtävän sisältö holhousasioiden rekisterikyselyllä. Holhousasioiden rekisteristä näkyy edunvalvojan nimi ja tunniste tiedot tieto edunvalvonnan alkamis- tai lakkaamisajankohdasta tieto edunvalvojan tehtävästä ja henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (onko rajoitettu vai ei) tieto siitä, mikä viranomainen on ratkaissut asian. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy Oiwasta asiakkaan asiakirjoista. Lue lisää edunvalvoja täysi-ikäiselle henkilölle, edunvalvojan rinnakkainen puhevalta, toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja edunvalvojan puhevalta, täysi-ikäisen vajaavaltaisen puhevalta ja edunvalvonnan päättyminen. 10

15 Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity ja kun edunvalvontavaltuutus kattaa taloudellisten asioiden, kuten etuusasioiden hoidon tuki maksetaan edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalla tilille Kela saa väestötietojärjestelmästä tiedon edunvalvontavaltuutuksesta. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/ Henkilötiedot/Perhetiedot. Tieto edunvalvontavaltuutuksesta näkyy Oiwan Asiakkaan palvelutiedot näytöltä. Holhousasioiden rekisteristä rekisterikyselyllä näkyy edunvalvontavaltuutetun nimi ja tunniste. Tarkempi tieto edunvalvontavaltuutetun tehtävästä selviää edunvalvontavaltakirjasta. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan, tarkista valtuutuksen sisältö edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoi Oiwaan. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta ja miten menetellään kun edunvalvontavaltuutettu hoitaa taloudellisia asioita Asiamies eli valtuutettu Asiamies eli valtuutettu voi hakea etuutta päämiehen puolesta. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa Jos asiamiehenä toimii julkinen oikeusavustaja, Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, hänen ei tarvitse esittää valtakirjaa Kelassa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista pidetään julkista luetteloa (oikeudenkäyntiavustajaluettelo). Tiedon siitä, onko lakimies saanut luvan toimia oikeudenkäyntiavustajana, voi tarkistaa oikeushallinnon asiointipalvelusta ( web/asiointi/oikeudenkayntiavustajaluettelo). Asianajajan kuulumisen Asianajajaliittoon voi tarkistaa Asianajajaliiton sivuilta etsi asianajaja haulla ( etsi_asianajaja). Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Lue lisää asiamiehen valtuutukseen perustuvasta oikeudesta toimia päämiehen puolesta ja asiamiehestä ilman valtakirjaa Lähiomainen tai muu henkilö Lähiomainen tai muu henkilö, joka pääasiallisesti huolehtii henkilöstä voi hakea etuutta toisen puolesta jos henkilö ei sairauden, vanhuuden tai muun sellaisen syyn takia itse pysty hakemaan etuutta (tai muutoin huolehtimaan eduistaan ja oikeuksistaan) eikä hänellä ole edunvalvojaa. 11

16 Tämä edellyttää myös sitä, että Kela hyväksyy lähiomaisen tai muun henkilön toimimaan toisen puolesta ja että etuuslaissa on tästä asiasta säännös kansaneläkelain etuudet (KEL 568/ mom.) vammaisetuudet (570/ mom.) kuntoutusetuudet ja kuntoutusrahaetuudet (566/ luku 42 ) eläkkeensaajan asumistuki (EAL 571/ luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslain mukaiset etuudet (SVL 1224/ luku 2 3 mom.) ja vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua koskevat asiat (133/ mom.) Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lue lisää miten lähiomainen tai muu päämiehestä huolehtinut henkilö voi käyttää puhevaltaa ja miten hyväksyminen kirjataan Kuolinpesä Kuolinpesä ei voi hakea eläketukea. Eläketuki on henkilökohtainen etuus, jota ei voi henkilön puolesta hakea hänen kuolemansa jälkeen. Lue myös eläkkeen maksamisesta kuolinpesälle Hakuaika Eläketuki myönnetään aikaisintaan lukien ja se voidaan myöntää enintään kuusi kalenterikuukautta takautuen. Hakemiskuukautta ei oteta huomioon takautuvaa hakuaikaa laskettaessa. Esimerkki Eläketukea on haettu Tuki voidaan myöntää takautuen alkaen. Esimerkki Eläketukea on haettu Tuki voidaan myöntää takautuen alkaen. Erityisestä syystä eläketuki voidaan myöntää pidemmältäkin ajalta takautuen. Erityisenä syynä ei pidetä esimerkiksi hakijan tietämättömyyttä eikä edunvalvojan tai muun hakemiseen oikeutetun henkilön laiminlyöntiä etuuden valvonnassa Lisäselvitysten pyytäminen Lue asian selvittämisestä ja lisäselvitysten pyytämisestä. Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, pyydä asiakasta täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta. 12

17 Viestipalvelulla, soittamalla tai kirjallisesti Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys on etuuskäsittelyssä Viestipalvelu tai puhelin Asiakaskirje (jos viestipalvelu tai puhelin eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaan tilanteeseen) Lisäselvitykset pyydetään ensisijaisesti viestipalvelulla tai puhelimella sen mukaan, kumpi näistä on tarkoituksenmukaisempi, ja saattaa asian paremmin päätökseen. Jos asiakasta ei tavoiteta viestillä tai soittamalla, asiakkaalle lähetetään asiakaskirje. Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Kerro samalla, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi/asiointi Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät esim. Kela.fi:stä kohdasta Henkilöasiakkaat - Postiosoitteet. Käytössä on asiakkaan asuinpaikan mukaiset postilokero-osoitteet. Viestipalvelua käytetään etuuskäsittelyssä silloin, kun asiakas on hyväksynyt viestipalvelun käytön verkossa. Sitä kannattaa käyttää erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole tarvetta asiakkaan kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen tai palvelutarpeen kartoittamiseen. Jos asiakkaalle soitetaan, ja hän ei vastaa puheluun, hänelle lähetetään tekstiviesti tietokoneelta palvelusta (Sinetin etusivu) Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten. Etuuksien omat viestimallit löytyvät Etuuksien ohje sivuilta Työvälineet otsikon alta. Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon Lisäselvitykset on hyvä pyytää asiakaskirjeellä silloin, jos tämä on tarkoituksenmukaista asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen. Vaativissa etuusasioissa voi olla kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko viestipalvelun liitteenä, suullisesti tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaa lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä. Hakemuslomakkeen täydentäminen Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja, ensisijaisesti viestipalvelun avulla. Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä täydennys tai muu tieto Oiwaan (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan 13

18 ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää allekirjoituksesta. Lue lisää hakemuslomakkeen täydentämisestä ja asiakirjan täydentämisestä. Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Lue määräajasta lisäselvityksen toimittamiselle. Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta se voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Ulkomaille lähetettävään lisäselvityspyyntöön on syytä antaa pidempi määräaika. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. Jos asiakas ei toimita lisäselvityksiä määräajassa, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta. Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwan yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä. Vaikka selvitys olisi saapunut määräajan kuluttua umpeen, se otetaan huomioon päätöksenteossa. Jos päätös on jo tehty, se voidaan tarvittaessa oikaista Lisäselvitykset eläketuessa Tutustu ohjeeseen Lisäselvitysten pyytäminen. Voit ratkaisuvaiheessa pyytää lisäselvityksiä hakijalta joko suullisesti tai kirjallisesti. Jos pyydät lisäselvitykset kirjallisesti, voit käyttää eläketuen lisäselvityspyyntökirjeitä ETL01 Eläketuki: tarvitsemme lisätietoja ETH11 Eläketuki: tarvitsemme hakemuksen Voit pyytää lisäselvitykset myös viestillä, jos asiakas on antanut suostumuksensa viestipalvelun käyttöön Ks. viestimallit Hakemuksen peruminen Eläketuen hakija voi perua hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu. Peruminen tulee yleensä tehdä kirjallisesti. Selvissä tapauksissa peruminen voidaan tehdä myös suullisesti. Kirjaa tällöin yhteydenotto Oiwaan ja tee Toimeksianto-työ. 14

19 Poista järjestelmästä hakemuksen vireilläolotieto. Lähetä hakijalle kirje, jossa kerrot, että hakemus on hänen pyynnöstään peruutettu. Voit käyttää kirjepohjaa YHI39. Jos etuudensaajalla on edunvalvoja tai voimassa on edunvalvontavaltuutus, hakija ei voi perua hakemusta ilman laillisen edustajansa suostumusta. Lue lisää pyynnöstä lakkauttamisesta, kun eläketukipäätös on jo annettu. Ratkaisutyö > Etuusohje > Eläketuki > Lakkauttaminen > Pyynnöstä lakkauttaminen. Voit myös ilmoittaa pyynnöstä perumisesta myös viestillä, jos asiakas on antanut viestin käytölle luvan. Ks. viestimalli Määrä Eläketuen määrä on 760,26 euroa kuukaudessa vuonna Se on täyden takuueläkkeen suuruinen. Takuueläkkeeseen tehtävät indeksitarkistukset ja mahdolliset tasokorotukset koskevat myös eläketukea. Eläketukea ei makseta, jos sen määrä on pienempi kuin 6,68 euroa kuukaudessa vuonna Määräytymisperusteet Eläketuen määrästä vähennetään tietyt eläketuensaajan saamat eläkkeet ja korvaukset, joita hänelle maksetaan Suomesta ja ulkomailta Tulot Eläketuessa otetaan eläketuen määrää vähentävänä tulona huomioon tietyt laissa erikseen mainitut eläkkeet ja korvaukset. Muut tulot eivät vaikuta eläketuen määrään. Vuositulot otetaan huomioon bruttomääräisenä. Ratkaise eläketuki vasta sen jälkeen, kun kaikista muualta haetuista eläkkeistä ja korvauksista on saatu tiedot tai niiden määrä on muulla tavalla selvitetty. Eläketuesta vähennettävät eläkkeet ja korvaukset Täysimääräisen eläketuen määrästä vähennetään asiakkaan jatkuvasti tai vuosittain toistuvasti saamat tietyt eläkkeet ja korvaukset. Eläketulo on jatkuva, jos se kestää vähintään kuusi kuukautta. Eläketulo on toistuva, jos eläkkeen maksaminen toistuu vuosittain, vaikkakin lyhyemmän ajan kuin kuusi kuukautta kerrallaan. Kertasuorituksena maksettuja eläkkeitä ei oteta huomioon. Eläketuen määrästä vähennettävät eläkkeet ja korvaukset: Tapaturmaeläkkeet 15

20 Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen (esim. työtapaturma- ja ammattitautilain, maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain, sotilastapaturmalain, tapaturmavakuutuslain tai maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain) perusteella maksettavat tapaturmaeläke ja kuntoutuksen ajalta maksettava tapaturmaeläke elinkorko perhe-eläke huoltoeläke ja kuntoutusraha sen jälkeen, kun vahingon sattumisesta on kulunut vuosi. Myös lakisääteiseen, vapaaehtoiseen tapaturmavakuutukseen perustuva tapaturmaeläke/ elinkorko, perhe-eläke/huoltoeläke ja kuntoutusraha (jota maksetaan, kun vahingosta on kulunut vuosi) otetaan vähentävänä huomioon. Liikennevahinkokorvaukset Liikennevakuutusta koskevan lainsäädännön perusteella maksettavat työkyvyttömyyseläke ja kuntoutuksen ajalta maksettava työkyvyttömyyseläke perhe-eläke ja ansionmenetyksen korvaus, myös kuntoutusajalta, sen jälkeen, kun liikennevahingon sattumisesta on kulunut vuosi. Sotilasvammakorvaukset Sotilasvammalain mukainen elinkorko ja huoltoeläke. Potilasvahinkolain ja rikosvahinkolain mukaiset perhe-eläkkeet Potilasvahinkolain mukainen perhe-eläke Rikosvahinkolain mukainen perhe-eläke Kelan ja Työeläkelaitoksen maksamat perhe-eläkkeet Kelan perhe-eläke Työeläkelaitoksen perhe-eläke Vapaaehtoiset perhe-eläkkeet Vapaaehtoinen perhe-eläke, jos se perustuu työ- tai virkasuhteeseen, yrittäjätoimintaan tai luottamustehtävään. Ulkomailta maksettavat eläkkeet ja korvaukset Kaikki vastaavat eläkkeet ja korvaukset kuin Suomesta maksettuina Yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuvaa eläkettä ei vähennetä eläketuesta, kun vakuutuksenottaja on ollut yksityishenkilö, yksityinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maatalousyrittäjä. Avio- tai avoliitolla taikka työnteolla ei ole vaikutusta eläketuen määrään. 16

21 1.8. Ratkaiseminen Eläketukihakemus tulee käsitellä ilman aiheetonta viivytystä ja siitä on annettava kirjallinen päätös. Hakemus käsitellään ja ratkaistaan pääsääntöisesti siinä vakuutuspiirissä, jossa etuudenhakijan kotikunta sijaitsee. KV-keskuksessa ratkaistaan ne hakemukset, joihin liittyy jokin kansainvälinen kytkös. Lue lisää eläke-etuuksien käsittelypaikka ja KV-eläketukien käsittelypaikka. Eläketuen tekninen ratkaiseminen ja päätöksenanto tapahtuvat EQ-järjestelmässä Käsittelypaikka Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa. Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä. Tähän on poikkeuksia ja esimerkiksi tiettyjen etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoiminta on keskitetty Kelassa erityisyksiköihin. Lue tarkemmin poikkeavista käsittelypaikoista kyseisen etuuden ohjeista kohdan käsittelypaikka alta. Kotikunnan mukaan määräytyvä vakutuuspiiri Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua. Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön Henkilön tietojen kyselyllä (HEKY) (Henkilön tietojen kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot). Hakemus voidaan työn tasaamisen vuoksi valmistella ja ratkaista myös muussa kuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. Vakuutuspiirin vaihtuminen Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMUaloitusvalikon kautta. Lue lisää henkilön yleistietojen muutoksista. Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin käsiteltäviksi. Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin. Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus. Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää, että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakutuuspiirin vaihtamisesta kohdasta Kunta- ja toimistotiedot. 17

22 Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä kohdasta Turvakielto. Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Muutoksenhakuasia Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen. Takaisinperintä Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta. Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä Perintäkeskuksen vastuulle siirtymiseen saakka. Kelan perintäkeskuksessa hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäkeskus hoitaa perintätoimenpiteet sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTEtakaisinperintäjärjestelmässä. Etuuden vastuuyksikkö huolehtii pääsääntöisesti RAKE- järjestelmän perinnöistä. Perintäkeskus Perintäkeskuksessa hoidetaan elatusapuvelan, etuuksien perinnän ja takausvastuusaatavien perintä. Perintäkeskuksessa hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat perinnät). Perintäkeskus hoitaa sekä Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet. Lue lisää saatavien perinnästä. Väärinkäytösepäily Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Kelan maksamaan etuuteen kohdistuvan väärinkäytösepäilyn selvittäminen aloitetaan Kelan vakuutuspiirissä. Myös opintotukilautakunta tai työpaikkakassa selvittää myöntämässään etuudessa esiin tulleen väärinkäytösepäilyn ja Perintäkeskus myöntämässään maksuvapautuksessa. Useamman vakuutuspiirin alueella tehdyksi epäillyn väärinkäytöksen selvittämisestä neuvotellaan ao. vakuutuspiirien kesken. Yhteisten palvelujen Lakipalveluryhmän asiantuntija päättää tutkintapyynnön tekemisestä tai päättää siitä, että tutkintapyyntöä ei ko. tapauksessa tehdä. Lue lisää väärinkäytösepäilyn tunnistamisesta. Lue myös väärinkäytöksistä Eläke-etuuksien käsittelypaikka Eläke-etuuksien valmistelu ja ratkaiseminen tehdään pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä. 18

23 Eläke-etuuksien keskittämiset Eteläinen vakuutuspiiri perhe-eläkkeet kansaneläke, takuueläke, ylimääräinen rintamalisä, lapsikorotus, eläkkeensaajan asumistuki, perhe-eläke ja eläketuki, kun eläke-etuuden liikamaksu peritään regressisäännöksen perusteella muun laitoksen maksamasta eläkkeestä tai korvauksesta (KEL 72, TKL 21, EAL 30 ja ET 13 ) Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa (TK-ratkaisukeskus) työkyvyttömyyseläkeasioissa työkyvyn arviointi ja alkaen koko työkyvyttömyyseläkeprosessi. kansainväliset eläkeasiat Kansainvälisten asioiden yksikössä (KV-yksikkö) vankilailmoitukset Kansainvälisten eläketukien käsittelypaikka Kun eläketuessa on kansainvälinen ulottuvuus, käsitellään hakemus keskitetysti Kansainvälisten asioiden keskuksessa (KV-keskus). UUDET HAKEMUKSET KV-keskus käsittelee tapaukset, joissa hakija asuu pysyvästi ulkomailla. (Tilapäisesti ulkomailla oleskelevien hakemuksia ei siirretä KV-keskukseen.) KV-keskus käsittelee tapaukset, joissa tulee ottaa kantaa, otetaanko jokin ulkomainen etuus tulona huomioon tai estääkö ulkomainen etuus eläketuen myöntämisen. KV-keskus käsittelee tapaukset, joissa tulee ottaa kantaa, täyttyisikö työttömyyskaudet EU-/ Eta-maiden vastaavilla kausilla. Jos ulkomailla asuva henkilö on jättänyt kansallisen eläkehakemuksen ja se on ohjautunut OIWAssa vakuutuspiiriin tai etuuden keskittämisyksikköön, siirrä OIWA-työ KV-keskukseen tarkenteella kv-siirto. TARKISTUSHAKEMUKSET KV-keskus käsittelee tapaukset, joissa eläketuen saaja muuttaa pysyvästi ulkomaille. (Tilapäisesti ulkomailla oleskelevien hakemuksia ei siirretä KV-keskukseen.) KV-keskus käsittelee tapaukset, joissa eläketuen saajalle myönnetään ulkomailta etuus ja tulee ottaa kantaa, siihen, otetaanko se tulona huomioon vai estääkö se eläketuen maksamisen kokonaan. Hakemus vakuutuspiirissä/ keskittämisyksikössä KV-keskuksen työjono, Suomessa asuvan eläketukihakemus KV-keskuksen työjono, Ulkomailla asuvan eläketukihakemus Eläketuki KE Suomessa asuva KE Ulkomailla asuva Ohjaa työt OIWAssa vakuutuspiirin tai muun yksikön työjonosta KV-keskuksen kansaneläketyöjonoon. Merkitse työn tarkenteeksi kv-siirto Esteellisyydestä Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin. Lue lisää esteellisyydestä sekä käsittely- ja läsnäolokiellosta. 19