TEKNOLOGIAN TIENNÄYTTÄJÄ
|
|
- Elli Hiltunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEKNOLOGIAN TIENNÄYTTÄJÄ VUOSIKERTOMUS 2009
2 Tampereen teknillinen yliopisto Rehtorin katsaus Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) tunnetaan ennakkoluulottomana edelläkävijänä, joka omatoimisesti tarttuu hyviksi tunnistamiensa asioiden toteutukseen. Näin TTY:stä on kehittynyt kansallinen ja kansainvälinen teknologian tiennäyttäjä, haluttu tutkimusyhteistyökumppani ja Suomen vetovoimaisin tekniikan ja arkkitehtuurin opiskeluympäristö. Yliopiston kansainvälistä kärkitasoa edustavista tutkimusaloista laajimpia ja vakiintuneimpia ovat signaalinkäsittely, nanofotoniikka sekä älykkäät koneet. TTY:ltä valmistuneita arvostetaan työelämässä. Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit työllistyvät erinomaisesti koulutustaan vastaaviin tehtäviin heti valmistuttuaan. Vuoden 2010 alusta alkaen TTY toimii säätiöyliopistona. Tampereen teknillinen yliopisto muodostuu viidestä tiedekunnasta ja 22 laitoksesta. Organisaatio 2009 Tampereen Teknillinen Yliopisto Neuvottelukunta Hallitus RehtoriT Opetusneuvosto Yliopistopalvelut 5 tiedekuntaa 22 laitosta Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikka Erillislaitokset Luonnontiede ja ympäristötekniikka Rakennettu ympäristö Kirjasto Teknis-taloudellinen Porin yksikkö Tieto- ja sähkötekniikka Täydennyskoulutuskeskus Edutech Hallinto TTY:n hallitus Neuvottelukunta TTY-säätiön hallitus (valittu ) Rehtori Markku Kivikoski, pj Teknologiajohtaja Kimmo Forsman, ABB Oy Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori Professori Toivo Lepistö Professori Helge Lemmetyinen Professori Ralf Lindberg Vuorineuvos Stig Gustavson M.Sc.(Eng) Katja Karintaus, Life Works Consulting Ltd Teknologiajohtaja Markku Karlsson, UPM-Kymmene (hallituksen puheenjohtaja) Toimitusjohtaja Marjo Miettinen (hallituksen varapuheenjohtaja) Uuden ajan kynnyksellä Professori Ulla Ruotsalainen Professori Olavi Uusitalo Toimistosihteeri Tiina Heikkilä Vanhempi tutkija Heikki Jokinen Lehtori Pentti Vanha-aho Johtaja Timo-Pekka Leinonen Toimitusjohtaja Timo Salli Apulaispormestari, emerita Irja Tulonen Tekn. yo Emmi Laukkanen Tekn. yo Juha-Pekka Onnela Tekn. yo Kimmo O. Virtanen Toimitus Julkaisija: Tampereen teknillinen yliopisto Päätoimittaja: Katja Ayres Tuottaja: Marjut Kemiläinen Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Mainio Paino: Hämeen Kirjapaino Johtaja Timo Kekkonen, Elinkeinoelämän keskusliitto Toimitusjohtaja Asko Koskinen, Medilaser Oy Rehtori Markku Lahtinen, Tampereen ammattikorkeakoulu Professori Yrjö Neuvo Päätoimittaja Hannu Olkinuora, HBL Tutkimus- ja kehitysjohtaja Peter Sandvik, Rautaruukki Oyj Toimitusjohtaja Erkki Solja, Kiilto Oy Hallituksen puheenjohtaja Toimi Tarkiainen, A-Insinöörit Oy Hallituksen puheenjohtaja Pentti Yliheljo, KTA-Yhtiöt Oy Toimitusjohtaja Raimo Ylivakeri, Rekvia Oy Painosmäärä: 3000 Valokuvat: Petri Laitinen, Arto Jalonen, TTY:n arkisto Etusivun kuva: arkkitehtiopiskelija Ida Väänäsen harjoitustyö Asuntosuunnittelun ammattikurssille 2010 Toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä Toimitusjohtaja Sixten Korkman Akateemikko Leena Peltonen-Palotie Muotoilujohtaja Anne Stenros Toimitusjohtaja Mika Uusi-Pietilä Suomessa vuosi 2009 oli yliopistoille viimeinen valtion tilivirastoina. Tampereen teknillinen yliopisto on valmistautunut pitkäjänteisesti ja huolella historialliseksi luonnehdittuun yliopistouudistukseen. Vuoden 2010 alusta TTY on toiminut säätiöyliopistona. Kertomusvuonna yliopiston johtamis- ja toiminnanohjausjärjestelmää kehitettiin merkittävästi. Myös yliopiston strategia uudistettiin. Strategiassaan TTY on profiloitunut ainoaksi tekniikan yliopistoksi Suomessa. Kiitelty strategia sisältää paljon muitakin linjauksia, valintoja ja kunnianhimoisia tavoitteita. Säätiömalli tukee näiden toteuttamisessa ja parantaa yliopiston asemaa kilpailtaessa lahjakkaista opiskelijoista, hyvistä tutkijoista ja innostavista opettajista. Se antaa myös hyvän perustan edelleen vahvistaa yhteyksiä elinkeinoelämään ja koko yhteiskuntaan. TTY:n erityispiirteenä on sen perustamisesta lähtien ollut kiinteä yritysyhteistyö. Soveltavan tutkimuksen rinnalle on useilla aloilla kehittynyt laajaa ja korkeatasoista perustutkimusta. Tutkimuksessa kilpailuvalttina on perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutus, jonka kautta voidaan saada aikaan aivan uusia avauksia elinkeinoelämän tarpeisiin. Yksi lähivuosien tärkeimmistä tavoitteistamme on Suomen Akatemian ja eurooppalaisen tutkimusrahoituksen määrän kasvattaminen. Tätä tuetaan muun muassa panostamalla valmistelun resursseihin yliopiston sisällä tiedekuntatasolla sekä kehittämällä verkostoyhteistyötä. TTY:n asema opiskelijoiden arvostamana yliopistona säilyi vuonna 2009, mistä kertoo hakijamäärän reilu kasvu. Yliopisto haluaa vakiinnuttaa asemansa parhaana suomalaisena tekniikan yliopistotason opiskelupaikkana. Tähän tähdäten käynnistyi kertomusvuonna TTY:ssä vuoteen 2015 kestävä koulutuksen kehittämisohjelma. Se ulottuu kaikkien yksiköiden ja koulutusohjelmien toimintaan ja sisältää toimenpiteitä, joilla parannetaan opintoprosesseja sekä opetuksen ja oppimisen laatua. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien perusvalmiuksiin kuuluu kyky toimia kansainvälisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä. TTY:ssä kansainvälisyys on osa yliopiston kaikkea toimintaa. Se on myös korkeatasoisen tutkimustoiminnan elinehto. Opiskelijavaihdon suunnitelmallisuutta ja tehokkuutta lisätään solmimalla aiempaa tiiviimmät suhteet korkeatasoisiin ja hyviksi koettuihin yhteistyöyliopistoihin eri maissa. Hervannan kampuksella edistetään opiskelijoiden mahdollisuuksia kotikansainvälistymiseen. Samalla pyritään helpottamaan ulkomaalaisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden integroitumista yliopistoyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Markku Kivikoski rehtori 2 ORGANISAATIO REHTORILTA 3
3 Tutkimus ratkoo ihmiskunnan suuria haasteita Panostuksia opiskelijoiden ohjaukseen ja koulutuksen kehittämiseen TTY:n tieteellisessä toiminnassa yhdistyvät vahva luonnontieteellinen ja teknillinen tutkimus sekä teolliseen liiketoimintaan liittyvä tutkimus. Monilla tutkimusaloilla on keskeinen rooli globaalien haasteiden ratkaisemisessa. TTY:n kansainvälistä kärkitasoa edustavista tutkimusaloista laajimpia ja vakiintuneimpia ovat signaalinkäsittely, nanofotoniikka sekä älykkäät koneet. Tutkimuksessa erityisenä vahvuutena on perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutus. TTY:n signaalinkäsittelyn ryhmä. TTY:n signaalinkäsittelyn laitos on jossakin muodossa ollut mukana kaikissa Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköohjelmissa vuodesta TTY osallistuu Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP) toimintaan. HIP huolehtii Suomen yhteistyöstä Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestön Cernin kanssa. TTY osallistuu erityisesti Cernin tutkimustoiminnan tuottaman valtavan mittaustiedon käsittelyyn ja laskentaan tietokoneverkkojen (GRID) avulla. Maailmanlaajuinen ITER-koevoimalahanke on tämän hetken haastavimpia energiahankkeita. Ranskaan rakennettavan fuusiolaitoksen kriittisten osien huollon kehittäminen on VTT:n ja TTY:n vastuulla. TTY on perustajajäsen Tampereen yliopiston hallinnoimassa yhteislaitos Regeassa, jossa tehdään solu- ja kudosteknologia-alan tutkimusta. Painopisteitä ovat kantasolututkimus sekä kantasoluja ja biomateriaaleja yhdistävä tutkimus. Tamperelaiset yliopistot selvittävät tutkimusyhteistyön tiivistämistä kauppatieteiden, tietojohtamisen ja tuotantotalouden alalla. Lisäksi yliopistot perustivat loppuvuodesta 2009 yhteisen matematiikkakeskuksen. Tampere Mathematics Centerin tarkoituksena on muun muassa edistää kansainvälisesti korkeatasoista matemaattista tutkimusta ja tutkijakoulutusta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa TTY tekee energiatekniikan tutkimusyhteistyötä. TTY osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkeisiin. Vuonna 2009 käynnissä oli 52 EU-rahoitteista projektia, joista neljässä yliopistolla oli koordinointivastuu. Yliopiston tutkijat, tutkijaryhmät ja tutkimusverkostot toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden saman alan ulkomaisten toimijoiden kanssa. Useilla TTY:n laitoksilla tutkimusta tehdään hyvinkin monikulttuurisessa ympäristössä. Vuonna 2009 myös kansainvälinen tutkijavaihto kasvoi. Vuonna 2009 TTY:stä valmistui 794 diplomi-insinööriä ja arkkitehtia. Valmistuessaan heistä oli työllistynyt 81 prosenttia. Parhaiten työllistyivät tietotekniikan, tietojohtamisen ja rakennustekniikan diplomiinsinöörit, joista yhdeksällä kymmenestä oli työpaikka valmistumisajankohtanaan. Vuonna 2009 TTY:n hakijamäärä nousi edellisvuodesta liki tuhannella. Aloituspaikkoihin verrattuna eniten hakijoita oli arkkitehtuuriin, biotekniikkaan ja tuotantotalouteen. Myös rakennustekniikan, tietotekniikan ja konetekniikan koulutusohjelmat olivat hakijoiden suosiossa. Erinomaista ylioppilastodistusta ja pääsykoemenestystä vaadittiin erityisesti biotekniikan, teknis-luonnontieteellisen ja tuotantotalouden koulutusohjelmiin. Vuonna 2009 TTY:ltä opiskelupaikan saaneista uusista ylioppilaista 37 prosenttia on pirkanmaalaisia. Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Satakunnan maakunnista uusia opiskelijoita tuli kustakin noin 8 prosenttia. Yliopistot siirtyivät kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen vuoden 2005 syksyllä. Ennen tätä opintonsa aloittaneet saavat opiskella vanhan tutkintorakenteen mukaisesti saakka, jolloin siirtymäaika päättyy. Vuoden 2009 aikana tämän ryhmän valmistumista tuettiin monin tavoin, muun muassa lisäämällä kesäajan, iltojen ja viikonloppujen opetustarjontaa. Kaikilla koulutusaloilla opetuksessa huomioidaan kestävän kehityksen ja inhimillisen hyvinvoinnin turvaaminen sekä perehdytään myös yrittäjyyteen ja elinkeinoelämän lainalaisuuksiin. Opintojen ohjausta ja neuvontaa kehitetään jatkuvasti. Vuoden 2009 alussa aloitti uusi opinto-ohjaaja ja marraskuussa hyväksyttiin TTY:n ohjauksen kehittämissuunnitelma. TTY:lle vahvistettiin myös Koulutuksen kehittämisohjelma vuosille Sen avulla tuetaan koulutuksen kehittämistä kaikilla toimintotasoilla. Kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa TTY:tä oppimisympäristönä, jotta opiskelu olisi mahdollisimman sujuvaa ja laadukasta. Lähtökohtana on tutkimukseen perustuva opetus, joka edistää opiskelijan oman alan asiantuntijuuden kehittymistä. OPISKELIJAMÄÄRÄT Opiskelijat Perustutkinto-opiskelijat Jatkotutkinto-opiskelijat Ensisijaisesti hakeneet Hyväksytyt Hyväksytyistä opiskelijoista naisia 25 % 28 % 24 % Perustutkinnot (diplomi-insinööri ja arkkitehti) Jatkotutkinnot (lisensiaatti ja tohtori) Luvut perustuvat loppuvuoden 2009 tilanteeseen TTY tekee kiinteää tutkimusyhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Teknillisen korkeakoulun kanssa TTY:llä on monipuolista yhteistyötä esimerkiksi signaalinkäsittelyn sekä älykkäiden koneiden ja järjestelmien tutkimuksessa. TTY:n hydrauliikan ja automatiikan laitoksella toimiva Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköksi nimeämä älykkäiden koneiden huippuyksikkö GIM onkin jaettu Teknillisen korkeakoulun kanssa. Vuonna 2009 TTY:llä toimi toisena tutkimuksen huippuyksikkönä kansainvälisesti tunnettu TIETEELLISET JULKAISUT referee-julkaisut muut julkaisut referee-julkaisut muut julkaisut Referee-julkaisut: tieteellisissä lehdissä julkaistut referee-artikkelit ja artikkelit referoiduissa konferenssijulkaisuissa. Muut julkaisut: vertaisarvioimattomat artikkelit, artikkelit kokoomateoksissa ja vertaisarvioimattomissa konferenssijulkaisuissa, toimitetut julkaisut, kustannetut kirjat, oppikirjat, raportit, patenttihakemukset ja sähköiset julkaisut. Lähde: TTY:n tilastokirja TTY:llä osaamisen keskeinen kriteeri on laadultaan ja määrältään korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, jonka tulokset julkaistaan kansainvälisissä julkaisuissa. Niiden määrä kasvoi edelleen vuonna Myös valmistuneiden tohtoreiden määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta. Valtakunnallisten tohtorikoulujen lisäksi TTY:lla toimii oma 39 opiskelijan tohtorikoulu. Ulkomaalaisten osuus tutkijakoulutettavista ylitti selvästi asetetun tavoitteen. JATKOTUTKINNOT Jatkotutkinto-opiskelijoita Tohtoriksi väitelleitä Väitelleistä ulkomaalaisia Väittelijöiden keski-ikä 34,5 34,2 34,0 Lisensiaatin tutkintoja Tutkijakoulutettavia opiskelijoita (htv) Tutkijakoulutettavista ulkomaalaisia 21 % 15 % 21 % Alumnitoiminta kasvussa Vuosi 2009 oli Tampereen teknillisen yliopiston Alumni ry:n yhdestoista kokonainen toimintavuosi. Toiminnan kehittymisen ja sen aktiivisuuden lisääntymisen myötä yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi jo yli kahdentuhannen. Kertomusvuoden aikana TTY Alumni ry:lle suunniteltiin missio, visio ja strategia sekä pysyvän toiminnan toteuttamiseen vuosikello. Uusina tapahtumina lanseerattiin alumniseminaarit, joita järjestettiin kaksi vuoden aikana. Wappupäivää juhlistettiin Tampereen yliopiston Alumni ry:n kanssa yhteisessä teltassa. TTY Alumni ry:n tavoitteena on vuoden 2010 aikana vakiinnuttaa toiminta saavutettuihin uomiinsa. Alumnikoordinaattori Ville Ossi Vastavalmistuneiden sijoittuminen työelämään Alueittain Länsi-Suomen lääni 78 % 75 % Aloittain Yksityinen sektori 69 % 74 % Etelä-Suomen lääni 17 % 18 % TTY 21 % 18 % Muu Suomi 2 % 2 % Muu julkinen sektori 7 % 6 % Ulkomaat 3 % 1 % Yrittäjä 3 % 2 % 4 TUTKIMUS KOULUTUS 5
4 Osaamista ja tutkittua tietoa yhteiskunnan tarpeisiin Tavoitteena kansainvälisesti tunnustettu huippuyliopisto TTY:n kansainvälinen kampus on vireä ympäri vuoden. Heinäkuussa 2009 se toimi Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien (EYOF) kisakylänä. Kampuksella ja sen ympäristössä Hervannassa järjestettiin yli urheilijanuorelle majoitus, ruokailut sekä monipuolista ohjelmaa. TTY:n toiminnassa alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus tarkoittaa erityisesti tutkimustulosten, teknologian ja osaamisen siirtämistä teollisuuteen ja elinkeinoelämään. Lukuisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden voimavarat yhdistyvät tuottamaan uutta tietoa, osaamista, tuotteita ja palveluita. Tärkeimpiä ovat Tekes-, Suomen Akatemia- ja EU-projektit sekä kahdenväliset hankkeet yritysten kanssa. TTY tunnetaan haluttuna teollisuuden tutkimusyhteistyökumppanina, joka on Nokian menestymisen lisäksi vaikuttanut vahvasti muun muassa merkittävän koneteollisuuden klusterin muodostumiseen Pirkanmaalle. TTY on aktiivisesti mukana myös strategisen huippuosaamisen keskittymissä SHOKeissa ja niiden ohjelmien käynnistämisessä. TTY:n osaamisen pohjalta on viimeisen viiden vuoden aikana syntynyt 28 yritystä. Eniten uusia yrityksiä on syntynyt ohjelmistoliiketoiminnan alueelle sekä yliopiston perustutkimukseen liittyen, erityisesti fysiikasta, optoelektroniikasta, bio- ja materiaalitekniikasta yhdistettynä lääketieteelliseen tekniikkaan sekä ympäristö- ja energiatekniikasta. Monilla näistä yrityksistä on myös paljon kansainvälistä potentiaalia. Perinteisimmiltä teollisuuden aloilta, kuten koneenrakennuksesta tai rakennustekniikasta, on uutta yritystoimintaa käynnistynyt suhteellisen vähän. Alaan liittyvien tutkimusprojektien taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys on kuitenkin erittäin suuri. TTY on panostanut merkittävästi uusyritystoimintaan oman yritysvalmennusohjelmansa, Yritystallin, kautta. Vuonna 2009 sen toiminnan pohjalta käynnistyi 7 yritystä. TTY oli vuonna 2009 mukana Porin, Seinäjoen, Kokkolan ja Lahden yliopistokeskuksissa. Porin yliopistokeskuksessa TTY:llä on koordinointivastuu. TTY:n Porin yksikkö toimii tavanomaisena opetus- ja tutkimusyksikkönä. Muissa yliopistokeskuksissa TTY:n pääpaino on tutkimuksessa, erityisesti alueen teollisuutta tukevassa tutkimus- ja kehitystoiminnassa. TTY harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa myös muun muassa Hyvinkäällä nosto- ja siirtotekniikan alalla, Kankaanpäässä älyvaatetekniikan alalla, Lahdessa materiaalitekniikan alalla, Kokkolassa, Nastolassa ja Vammalassa muovi- ja elastomeeritekniikan alalla sekä Raumalla elektroniikan ja hydrauliikan aloilla. TTY järjestää täydennyskoulutusta yrityksille ja julkisille organisaatioille. Porissa toimivan täydennyskoulutuskeskus Edupointin tarjoamaa JOKO-ohjelmaa on järjestetty jo 25 vuotta ja MBA-koulutuksessa käynnistyy neljäs ohjelma. Tampereella täydennyskoulutuskeskus Edutech toteutetti 34 johtamis- ja asiantuntijaohjelmaa, joista saatu asiakaspalaute oli erinomaista. Vuonna 2009 uusia koulutuksia käynnistyi muun muassa vesihuollon johtamisen ja kehittämisen sekä painettavan elektroniikan alueella. Edutech sai loppuvuodesta opetusministeriöltä kehittämisrahaa oppisopimustyyppisen koulutuksen ja erityispätevyyksien kehittämiseen tekniikan alalle yhdessä muiden teknillisten yliopistojen kanssa. Selvitystyö valmistuu keväällä INNOVAATIOTOIMINTA Patenttihakemuksia Myönnettyjä patentteja Keksintöilmoituksia TTY on edelleen kansainvälisesti suosittu opiskelu- ja työpaikka. Opiskelija- ja tutkijavaihdolla mitattuna se on Suomen kansainvälisin teknillinen yliopisto. Yliopiston vetovoimaisuudesta kertoo muun muassa saapuvien vaihto-opiskelijoiden suuri määrä. Vuonna 2009 yliopistolla työskenteli palvelusuhteessa noin 290 ulkomaalaista. Kansainvälisiä huippututkijoita, FiDiPro-professoreja, työskenteli yliopistolla kuusi. Ulkomaalaisia perus- ja jatkotutkintoopiskelijoita TTY:llä oli yhteensä noin 900. Kiinnostus lähteä TTY:ltä vaihto-opiskelijaksi ulkomaille on hieman kasvanut. Tähän on vaikuttanut paitsi määrätietoinen markkinointi myös se, että ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksymistä TTY:llä tehtävään tutkintoon on helpotettu. Vuonna 2009 puolensataa TTY:n opiskelijaa oli ulkomailla suorittamassa tutkintoon kuuluvaa työharjoitteluaan. Vaihto-opiskelijat liikkuvat yliopistojen välillä solmittujen yhteistyösopimusten puitteissa. TTY:llä on yli 250 yhteistyöyliopistoa eri puolilla maailmaa. TTY:n seitsemän englanninkielistä maisteriohjelmaa kasvattivat suosiotaan ja hakemuksia saapui jälleen enemmän kuin edellisinä vuosina. Opiskelupaikan sai 306 hakijaa. Vuonna 2009 perustettiin myös uusi englanninkielinen arkkitehtuurin ohjelma. Suomalainen arkkitehtuuri on kansainvälisesti maineikasta, joten myös ohjelman odotetaan olevan suosittu. Ensimmäiset opiskelijat aloittavat opinnot syksyllä TTY:n strategian yhtenä painopistealueena on kansainvälistyminen. Strategian toimeenpanemiseksi perustettiin työryhmä, jonka tavoitteena on jalkauttaa kansainvälisyyteen liittyviä toimenpiteitä yliopistolla sekä kehittää yliopistoa kohti aidosti kansainvälistä yhteisöä. ULKOMAALAISET OPISKELIJAT Ulkomaalaisia opiskelijoita Perustutkinto-opiskelijoita Jatko-tutkinto-opiskelijoita VAIHTO-OPISKELIJAT 3 10 kk mittaiset vaihtojaksot TTY:ltä opiskelijavaihtoon lähteneet TTY:lle opiskelijavaihtoon saapuneet OPETTAJA- JA TUTKIJAVIERAILUT Yli 1 kk kestäneet vierailut TTY:ltä ulkomaille Ulkomailta TTY:lle viikkoa 1kk kestäneet vierailut TTY:ltä ulkomaille Ulkomailta TTY:lle Yhteiskunnallinen vaikuttavuus KANSAINVÄLISYYS 7
5 Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunta Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunta Hydrauliikan ja automatiikan laitos Konstruktiotekniikan laitos Materiaaliopin laitos Systeemitekniikan laitos Tuotantotekniikan laitos Automaatiotekniikan koulutusohjelma Konetekniikan koulutusohjelma Kuitu ja tekstiilitekniikan koulutusohjelma Materiaalitekniikan koulutusohjelma International Master s Degree Programme in Machine Automation International Master s Degree Programme in Materials Science Perustutkinto-opiskelijat Jatkotutkinto-opiskelijat Perustutkinto Lisensiaatti 3 1 Tohtori Opetushenkilöstö Muu henkilöstö referee/muu 154/82 126/138 -referee/muu 19/62 - /68 Tiiviit suhteet teollisuuteen kehittävät tutkimusta ja koulutusta TTY:n tiedekunnista automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunta on painottunut puhtaasti tekniikkaan. Sen laitokset toimivat läheisessä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ja ovat mukana useissa strategisen huippuosaamisen keskittymissä (SHOK). Vuonna 2009 tiedekunta järjesti ensimmäisen teollisuusfoorumin vahvistaakseen yhteyksiään teollisuuteen. Muun muassa näin elinkeinoelämästä saatavan palautteen avulla kehitetään koulutusta ja tutkimusta. Tiedekunnan laitokset saivat vuonna 2009 monipuolista tunnustusta ja palkintoja omilla tutkimuksen erityisosaamisalueillaan. Näistä mainittakoon Suomen automaatioseura ry:n myöntämä Automaatiopalkinto sekä ITEA Achievement Award. Hydrauliikan ja automatiikan laitos on nimetty Suomen Akatemian huippuyksiköksi vuosille Tuotantotekniikan laitos oli yliopistokoulutuksen laatuyksikkö vuosina Kertomusvuonna tiedekunta osallistui valtiontalouden tarkastusviraston teettämään inhimillisten voimavarojen arviointiin. Vuonna 2009 käynnistyi kaikkien tiedekunnan laitosten ja koulutusohjelmien yhteinen kandidaatin tutkinnon suorittamista sujuvoittava koulutuksen kehittämishanke. Uusi tiedekuntarakenne on osoittautunut toimivaksi. Henkilökunnan ja opiskelijoiden määrällä mitattuna TTY:n toiseksi suurimmassa tiedekunnassa vallitsee vahva yhteishenki ja yhteistyö sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Dekaani Toivo Lepistö Huippututkimus houkuttaa lahjakkaita tutkijoita ja opiskelijoita Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunnan tutkimuksen painopistealat liittyvät nanotieteisiin ja -tekniikkaan sekä energia-, bio- ja lääketieteelliseen tekniikkaan. Nanofotoniikka on yliopiston tutkimuksen kärkialoja ja biotekniikka kehittyvä vahvuusala. Tiedekunnassa on myös merkittävää teoreettisen ja laskennallisen mallintamisen osaamista. Tutkimus on synnyttänyt useita high-tech -yrityksiä. Vuonna 2009 tiedekunnan ryhmät menestyivät erinomaisesti muun muassa Suomen Akatemian tutkimusohjelmissa ja strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) hankkeissa. Tiedekunnan tutkijoille myönnettiin TEKin väitöskirjapalkinto ja Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinto. Tiedekunnan alaisen Optoelektroniikan tutkimuskeskuksen (ORC) johtoon nimitettiin Pekka Savolainen professori Markus Pessan siirryttyä eläkkeelle. Tiedekunnan koulutusohjelmat ovat hakijoiden keskuudessa TTY:n suosituimpia. Ne houkuttelevat lahjakkaita opiskelijoita, mutta pyrkijöistä vain kolmasosa hyväksytään opiskelijaksi. Tiedekunnan laitokset vastaavat koko TTY:n luonnontieteellisestä perusopetuksesta. Tiedekunnan antaman opetuksen osuus on runsas viidennes koko yliopiston opetuksesta. Tiedekunnan laitokset tuottavat yli 40 prosenttia TTY:n vertaisarvioiduista kansainvälisistä julkaisuista. Näistä suuri osa on syntynyt yhteistyössä ulkomaisten yliopistojen kanssa. Dekaani Helge Lemmetyinen Biolääketieteen tekniikan laitos Energia- ja prosessitekniikan laitos Fysiikan laitos Kemian ja biotekniikan laitos Matematiikan laitos Optoelektroniikan tutkimuskeskus Biotekniikan koulutusohjelma Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma International Master s Degree Programme in Biomedical Engineering International Master s Degree Programme in Science and Bioengineering Perustutkinto-opiskelijat Jatkotutkinto-opiskelijat Perustutkinto Lisensiaatti 2 - Tohtori Opetushenkilöstö Muu henkilöstö referee/muu 347/ /272 -referee/muu 11/71 8/73 Patentit 1 1 Patentit TIEDEKUNNAT TIEDEKUNNAT 9
6 Rakennetun ympäristön tiedekunta Teknis-taloudellinen tiedekunta Arkkitehtuurin laitos Rakennustekniikan laitos Arkkitehtuurin koulutusohjelma Rakennustekniikan koulutusohjelma Perustutkinto-opiskelijat Jatkotutkinto-opiskelijat Perustutkinto -arkkitehdit diplomi-insinöörit Lisensiaatti - 1 Tohtori 1 - Opetushenkilöstö Muu henkilöstö referee/muu 32/16 30/17 -referee/muu 11/65 12/76 Arkkitehtuurin ja rakennustekniikan kumppanuus avaa uusia mahdollisuuksia Lähes 30 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta kertyy rakentamisesta ja siihen läheisesti liittyvistä toiminnoista. Noin 70 prosenttia kansallisvarallisuudesta on sidottu rakennettuun ympäristöön ja rakennuksiin. Tämä asettaa arkkitehti- ja diplomi-insinööritutkinnoille korkeat ammattitaitovaatimukset. Arkkitehtuurin ja rakennustekniikan laitosten yhteistyö on todellinen mahdollisuus, jota on hyödynnetty järjestämällä yhteisiä opintojaksoja. Tarjontaa on laajennettu siten, että arkkitehtuurin opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa enemmän rakentamiseen liittyviä opintojaksoja ja päinvastoin. Uusimpia tutkimustuloksia siirretään aktiivisesti opetukseen. Opetusohjelman sisältöä ja opetuksen laatua kehitetään siten, että kiinnostus ja motivaatio alaa kohtaan säilyvät. Tiedekunnan vahvuutena ovat yhteiskunnan tarpeista lähtevät tutkimusalat, joilla vastataan muun muassa uudis- ja korjausrakentamisen haasteisiin. Vuonna 2009 käynnistyi arkkitehtuurin ja rakennustekniikan laitosten yhteistyönä ARA:n rahoittama tutkimushanke Energiatehokas lähiökorjaaminen. Rakennustekniikan laitos ja Ratahallintokeskus solmivat puitesopimuksen Elinkaaritehokas rata -tutkimusohjelmasta vuosille Teknillisen korkeakoulun ja elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä toteutettu mittava tutkimushanke Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous saatiin päätökseen. Dekaani Ralf Lindberg Insinööri tarvitsee liiketoimintaosaamista ja kielitaitoa Tekniikan akateemisten liitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto korostavat liiketoimintaosaamisen tärkeyttä diplomi-insinöörikoulutuksessa. TTY:llä teknis-taloudellinen tiedekunta vastaa diplomi-insinöörien liiketaloudellisesta osaamisesta ja kielitaidosta. Sen laitokset tuottavat opetusta paitsi omiin koulutusohjelmiinsa myös runsaasti sivuaineopintoja yliopiston muihin koulutusohjelmiin. Kielikeskuksessa voi opiskella kymmentä eri kieltä, muun muassa venäjää ja kiinaa. Tutkimuksessaan tiedekunta painottaa liiketoiminnan kannattavuuden, innovaatioiden, turvallisuuden johtamisen ja riskien hallinnan, tiedon ja tietoturvallisuuden johtamisen sekä logistiikan tutkimusta. Vuonna 2009 tiedekunnassa aloitti viisi uutta professoria, joista kaksi nimitettiin lahjoitusprofessuureihin. Toinen niistä perustettiin teollisuustalouden laitokselle, joka on yliopiston toiseksi suurin opintopisteiden tuottaja. Yrjö ja Senja Koivusen säätiön rahoittama professuuri keskittyy teollisen yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämiseen ja projektinhallintaan globaalissa toimintaympäristössä. Se täydentää laitoksen resursseja ja vastaa osuvalla tavalla teollisuuden tarpeisiin. Tiedonhallinnan laitokselle perustettiin digitaaliseen mediatuotantoon keskittyvä professuuri, joka tukee hyvin laitoksen toimintaa. Sen lahjoitti Kunnallisneuvos C. V. Åkerlundin säätiö. Dekaani Olavi Uusitalo Kielikeskus Teollisuustalouden laitos Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Tietojohtamisen koulutusohjelma Tuotantotalouden koulutusohjelma Programme in Business and Technology Perustutkinto-opiskelijat Jatkotutkinto-opiskelijat Perustutkinto Lisensiaatti 2 2 Tohtori 9 9 Opetushenkilöstö Muu henkilöstö referee/muu 152/29 105/32 -referee/muu 1/36 3/57 Patentit 1 - Patentit TIEDEKUNNAT TIEDEKUNNAT 11
7 Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Uusi henkilöstöstrategia painottaa johtamista ja hyvinvointia Elektroniikan laitos Ohjelmistotekniikan laitos Signaalinkäsittelyn laitos Sähköenergiatekniikan laitos Tietokonetekniikan laitos Tietoliikennetekniikan laitos Signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelma International Master s Degree Programme in Information Technology International Master s Degree Programme in Radio Frequency Electronics perustutkinto-opiskelijat jatkotutkinto-opiskelijat Kansainvälisestä tiedekunnasta valmistui ennätysmäärä tohtoreita Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta on Tampereen teknillisen yliopiston suurin. Sen laaja kansainvälinen tutkimus painottuu signaalinkäsittelyyn pohjautuvien menetelmien, älykkäiden ja hajautettujen sähköenergiajärjestelmien, lyhyen kantaman radiotekniikan tiedonvälityksen sovelluksiin ja sähkötekniikan ilmiöiden matemaattiseen mallinnukseen. Vuonna 2009 tiedekunnasta valmistui 42 tohtoria, mikä on ennätys ja puolet koko yliopistosta valmistuneiden tohtoreiden määrästä. Tiedekunnan koulutusohjelmat ovat vastanneet hyvin elinkeinoelämän tarpeisiin, josta on hyvänä osoituksena valmistuneiden opiskelijoiden erinomainen työllistyminen. Esimerkiksi tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneista työllistyi 97 prosenttia. Tiedekunta on varsin kansainvälinen. Sen kahdessa kansainvälisessä maisteriohjelmassa ja jatkotutkinto-opiskelijoina on vuosittain noin 400 opiskelijaa. Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä tiivistävät tiedekunnan laitoksille saadut neljä FiDiPro-professoria. Vuonna 2009 tiedekunta sai yhden uuden Tekesin rahoittaman FiDiPro-professuurin elektroniikan laitokselle. Vuonna 2009 TTY:llä tehtiin 2020 henkilötyövuotta, mikä on 3,5 prosenttia edellisvuotista enemmän. Henkilöstöä oli 2168 ja henkilöstömenot kasvoivat 7 prosenttia. TTY:llä on edelleen paljon määräaikaisia työntekijöitä. Suuri osa heistä on opiskelijoita, joiden opintoja työnteko tukee. Siksi myös TTY:n henkilöstön keski-ikä on varsin alhainen, 36 vuotta. Vuoden 2008 lopussa valmistui TTY:n henkilöstöstrategia, jossa painotetaan osaamisen, johtamisen ja työhyvinvoinnin edistämistä. Samoihin aikoihin yliopistossa toteutettiin henkilöstötutkimus, joka muun muassa luotasi henkilöstön kokemuksia työstään, yksikkönsä toiminnasta ja johtamisesta. Kertomusvuonna henkilöstötutkimuksen tulosten käsittely ja henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelmat saatiin onnistuneesti sidottua yhteen. Alkuvuodesta yliopiston eri laitokset ja yksiköt käsittelivät keskuudessaan henkilöstötutkimuksen tuloksia. Keväällä tehty seurantakysely kertoo, että suurin osa oli käsitellyt tuloksia laitoskokouksissaan, laitoksen johtoryhmässä tai yhteisillä kehittämispäivillään. Vuoden aikana laitokset ja yksiköt laativat myös toimenpidesuunnitelmat henkilöstöstrategian toteuttamiseksi. Henkilöstöstrategian mukaisesti kaikkien esimiesten odotetaan osallistuvan esimieskoulutukseen. Esimieskoulutuksen tarjonta ja koulutukseen osallistuminen onkin lisääntynyt. Keväällä 2009 alkoi seitsemäs TAHTO-valmennus. Syksyllä aloitettiin myös uusi valmennussarja Esimiehenä arjessa. Yksi kertomusvuoden painopisteistä oli perehdyttämisen kehittäminen. Jokaiselle laitokselle nimettiin perehdytysyhdyshenkilö, jonka tehtävänä on edistää perehdytystä omassa yksikössään. Perehdytysverkostolle järjestetään säännöllisesti koulutusta. Kaikissa yliopistoissa siirryttiin virkasuhteista työsuhteisiin, ja TTY:lläkin valmistauduttiin tähän muutokseen. Kaikille TTY:n työntekijöille laadittiin uusi työsopimus loppuvuodesta TTY:N HENKILÖSTÖ TTY:n henkilöstö (htv) Opettajia Tutkijoita Tutkimusapulaisia Tukihenkilöstöä Perustutkinto Lisensiaatti 3 5 Tohtori Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa toimii Suomen Akatemian ja opetusministeriön valitsemana tutkimuksen huippuyksikkönä signaalinkäsittelyn tutkimusryhmä, Center of Excellence in Signal Processing (SPAG ). Opetushenkilöstö Muu henkilöstö Dekaani Ulla Ruotsalainen -referee/muu 396/ /292 -referee/muu 2/30 2/27 Patentit 2 3 Henkilöstöstä 2009 Naisia 32 % Ulkomaalaisia 10 % Osa-aikaisia 19 % Määräaikaisia 72 % Korkeakoulututkinnon suorittaneita 59 % Tohtorin tutkinnon suorittaneita 15 % 12 TIEDEKUNNAT HENKILÖSTÖ 13
8 Kokonaistuotot kasvoivat TILINPÄÄTÖS 2009 Vuonna 2009 TTY:n kokonaistuotot kasvoivat edellisvuodesta 2 prosentilla 154,5 miljoonaan euroon. Tuottojen kasvua hillitsi yleinen taloudellinen epävarmuus, mikä näkyi yritysrahoituksen määrän pienenemisenä. Tuotoista 62 prosenttia oli yliopistolle valtion talousarviossa osoitettua määräraharahoitusta ja 38 prosenttia varsinaista tulorahoitusta sekä muiden valtion virastojen tutkimus- ja koulutushankkeisiin osoittamia määrärahoja. Noin kolmannes kertyi yritysten, Suomen Akatemian, Tekesin ja EU:n tutkimusrahoituksesta. Suomen Akatemian rahoitus kasvoi merkittävästi. TTY:n kokonaismenot vuonna 2009 olivat 133,6 miljoonaa euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 7 miljoonaa. Suurimmat kuluerät olivat henkilöstökulut, joiden osuus oli 66 prosenttia kaikista toiminnan kuluista, vuokrien osuus oli 11 prosenttia ja palvelujen ostojen 8 prosenttia. Tilinpäätös Tilinpäätös Osuus Muutos KOKONAISTUOTOT Maksullinen palvelutoiminta: % -11 % Yritykset ja yksityiset Julkishallinto Yhteisrahoitteinen toiminta: % 5 % Tekes EU ja muu ulkomainen Muut rahoittajat Muu täydentävä rahoitus % 14 % Suomen Akatemia Muu julkishallinto Budjettirahoitus % 3 % Siirtyvä raha edelliseltä vuodelta Kuluvan vuoden toimintamenoraha KOKONAISRAHOITUS , milj. euroa TUOTOT YHTEENSÄ % 2 % Täydentävä rahoitus Budjettirahoitus 142,9 151,1 154,5 Rahoitus lähteittäin 2009 Yritykset 16,2 milj. KOKONAISMENOT Palkat sivukuluineen % 6 % Aineet ja tarvikkeet % 6 % Vuokrat % 5 % ,7 57,9 58,2 85,2 93,2 96,3 Muut julkiset rahoittajat 13,2 milj. EU ja ulkomaat 3,7 milj. Tekes 18,1 milj. Suomen Akatemia 7 milj. Budjettirahoitus 96,3 milj. Ostetut palvelut % 4 % Matkat % 3 % Muut kulutusmenot % 8 % Hankinnat % -5 % MENOT YHTEENSÄ % 6 % KOKONAISJÄÄMÄ % KOKONAISJÄÄMÄ % 16 % 14 % 14 TALOUS TALOUS 15
9 Korkeakoulunkatu 10 PL 527, Tampere Puhelin (03) TTY-säätiön säädekirja allekirjoitettiin 9. helmikuuta 2009 TTY:llä. Valtioneuvoston puolesta säädekirjan allekirjoitti opetusministeri Henna Virkkunen ja Teknologiateollisuus ry:n ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön puolesta Wärtsilän toimitusjohtaja Ole Johansson. Rehtori Markku Kivikoski ja Tekniikan Akateemiset ry:n hallituksen puheenjohtaja Merja Strengell seuraavat allekirjoitusta. Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunta Korkeakoulunkatu 6, PL 589, Tampere Hydrauliikan ja automatiikan laitos Konstruktiotekniikan laitos Materiaaliopin laitos Systeemitekniikan laitos Tuotantotekniikan laitos Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunta Korkeakoulunkatu 3, PL 692, Tampere Biolääketieteen tekniikan laitos Energia- ja prosessitekniikan laitos Fysiikan laitos Kemian ja biotekniikan laitos Matematiikan laitos Optoelektroniikan tutkimuskeskus Rakennetun ympäristön tiedekunta Tekniikankatu 12, PL 600, Tampere Arkkitehtuurin laitos Rakennustekniikan laitos Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Korkeakoulunkatu 1, PL 553, Tampere Elektroniikan laitos Ohjelmistotekniikan laitos Signaalinkäsittelyn laitos Sähköenergiatekniikan laitos Tietokonetekniikan laitos Tietoliikennetekniikan laitos Erillislaitokset Kirjasto Korkeakoulunkatu 10, PL 537, Tampere Täydennyskoulutuskeskus Edutech Hermiankatu 1, PL 589, Tampere Puhelin (03) Porin yksikkö Pohjoisranta 11 A, PL 300, Pori Puhelin (03) Teknis-taloudellinen tiedekunta Korkeakoulunkatu 8, PL 541, Tampere Kielikeskus Teollisuustalouden laitos Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi
Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampere Metropolialueen ulkopuolella Suomen suurin kaupunki, 220 000 asukasta, yksi Suomen nopeimmin kasvavista keskuksista
LisätiedotTSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology
TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
LisätiedotJatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille
Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5-4v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotMAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka
MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologia
Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan
LisätiedotHAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä
HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla
LisätiedotKohti huippua, tehokkaampaa hallintoa ja tiiviimpää yhteistyötä
Kohti huippua, tehokkaampaa hallintoa ja tiiviimpää yhteistyötä EK Tampereella 2.10.2007 Jarl-Thure Eriksson Rehtori Cam-joki Cambridgen yliopisto Cam-silta Perustettu 1209 Opiskelijat 18 000 Budjetti
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotJATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE
JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön
LisätiedotTekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta
Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n
LisätiedotDiplomi-insinööriksi Porissa. Let science be your playground
Diplomi-insinööriksi Porissa Let science be your playground your Haaveissa urakehitys? Opiskele diplomi-insinööriksi Porissa! 2 Voit suorittaa johtamisen ja tietotekniikan diplomi-insinööritutkinnon työn
LisätiedotKOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto
KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti
LisätiedotTampereen teknillinen yliopisto. TTY teknologian tiennäyttäjä Tampereen teknillisen yliopiston strategia
Tampereen teknillinen yliopisto TTY teknologian tiennäyttäjä Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2010 2013 Rehtorin esipuhe Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) on kansallinen ja kansainvälinen
Lisätiedot5/6/2010. www.ucpori.fi
5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita
LisätiedotICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit
ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotTIETEELLISET RATKAISUT
TIETEELLISET RATKAISUT PUHDAS ENERGIA Energiamarkkinat ja aurinkotalous Energian muunto- ja varastointiteknologiat Kestävyystutkimus KESTÄVÄ LIIKETOIMINTA JA YRITTÄJYYS Innovointi ja kestävä arvonluonti
LisätiedotAalto-yliopisto PL Aalto puhelin aalto.fi
Aalto-yliopisto PL 11000 00076 Aalto puhelin 09 47001 aalto.fi Mistä tulemme Korkeakoulut ja laitokset Insinööritieteiden korkeakoulu energiatekniikka, koneenrakennustekniikka, maankäyttötiede, rakennustekniikka,
LisätiedotOffshore-alan yliopistokoulutuksen tulevaisuus. Tarmo Lipping TTY, Porin laitos
Offshore-alan yliopistokoulutuksen tulevaisuus Tarmo Lipping TTY, Porin laitos MIKSI OFFKO? 2 Meritekniikan ylempi tutkimus ja koulutus: Analyysi sidosryhmien tarpeista ja odotuksista (selvityshanke; BIT
LisätiedotHämeen ammattikorkeakoulu HAMK
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut
LisätiedotJYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU
Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja
LisätiedotErkki Antila Teknillinen tiedekunta
9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen
LisätiedotElinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen
Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen Korkeakouluverkko ja sen kehittäminen (Visio 2030) Monipuolinen koulutustarjonta Oamk tarjoaa AMK-tutkintoon ja ylempään AMK-tutkintoon (YAMK) johtavaa koulutusta,
LisätiedotB 14/11 2 Vuoden 2012 kansainvälisten hakujen valmistelu: kv-maisteriohjelmien valintaperusteet
Tiedekuntaneuvosto 5/11 23.5.2011 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 11/11 1 Kokouksen päätösvaltaisuus OPINTOASIAINPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA B B 13/11 1 Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tutkintosääntö
Lisätiedottiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen
TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotLIITE 6: TYÖVOIMAN TARVE JA ALOITTAJATARVE
LIITE 6: TYÖVOIMAN TARVE JA ALOITTAJATARVE 2017-2025 KASVU (SEKTORI) KAIKKI TARKASTELLUT TUTKINTONIMIKKEET YHTEENSÄ 7 116 7 636 6 526 6 662 9 488 10 181 Kaikki tarkastellut tutkintonimikkeet yhteensä,
LisätiedotFysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.
Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto http://www.jyu.fi/fysiikka Opetuksen ja tutkimuksen huipulla* Ystävällinen ja innostava ilmapiiri Monipuolista opetusta ja tutkimusta Kansainvälinen ympäristö * Koulutuksen
LisätiedotTTY Tampereen teknillinen yliopisto
TTY Tampereen teknillinen yliopisto 1 Teknologian tiennäyttäjä Perustettu 1965 12 200 opiskelijaa (2007) Yhteistyötä 250 yliopiston kanssa ympäri maailmaa 2 Tekniikan perustutkinto-opiskelijat Suomessa
LisätiedotValitsemisen solmukohdassa. Oulun yliopisto teknillinen tiedekunta
Valitsemisen solmukohdassa Oulun yliopisto teknillinen tiedekunta 400 aloituspaikkaa 7 koulutusohjelmaa arkkitehtuuri konetekniikka prosessitekniikka ympäristötekniikka sähkötekniikka tietotekniikka tuotantotalous
Lisätiedotmonialainen tiede- ja taideyhteisö. Se on perustettu vuonna 2010, jolloin Helsingin kauppakorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu
Mistä tulemme Aalto-yliopisto on teknisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan monialainen tiede- ja taideyhteisö. Se on perustettu vuonna 2010, jolloin Helsingin kauppakorkeakoulu, Teknillinen
Lisätiedot-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa
-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotPorin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015
Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotOULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani
OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotChydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus
Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle
LisätiedotRakennus- ja kiinteistöala
Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16
LisätiedotTulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti
Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,
LisätiedotTietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat % 90 % -1 % 4 % Yhteensä % 100 % -1 % 3 %
Asemointitilastot 2016, 1/6 Tampereen teknillisen n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ylemmät korkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013
LisätiedotAmmattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin
Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotKANSAINVÄLINEN KORKEAKOULUKAMPUS
KANSAINVÄLINEN KORKEAKOULUKAMPUS LUT-korkeakoulut Ensimmäisenä. Suomessa. Taas. MISTÄ LÄHDETTIIN MISSÄ OLLAAN NYT? Saimaan AMK muutti Skinnarilan kampukselle 2011 Tilojen yhteiskäytön lisääntyminen vaiheittain
LisätiedotMÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009
Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa
LisätiedotUNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS
UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006
LisätiedotTukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri
1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden
LisätiedotHaku tutkinto-opiskelijaksi tekniikan maisteriohjelmiin johtavalta väylältä
HAKU AVOIMEN YLIOPISTON TEKNIIKAN MAISTERIOHJELMIIN JOHTAVIIN VÄYLÄOPINTOIHIN 2018 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua,
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotARKKITEHTUURIN TULEVAISUUS TUOTANTOTALOUDEN JA RAKENTAMISEN TIEDEKUNTA
ARKKITEHTUURIN TULEVAISUUS TUOTANTOTALOUDEN JA RAKENTAMISEN TIEDEKUNTA TUOTANTOTALOUDEN JA RAKENTAMISEN TIEDEKUNTA ARKKITEHTUURIN LAITOS TUOTANTOTALOUDEN JA RAKENTAMISEN TIEDEKUNTA ARKKITEHTUURIN LAITOKSEN
LisätiedotKoulutukseeni liittyvät työelämäsuhteet ovat tiiviit 1. KOULUTUSOHJELMA OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖSKETELYILMAPIIRI Tiedonkulku on toimivaa Opiskeluympäristö on viihtyisä ja toimiva Opiskelijoita kohdellaan
LisätiedotTampereen teknillinen yliopisto (TTY)
Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Heini Wallander, yritysyhteyspäällikkö Kumi-instituutin syysseminaari 26.9.2017 Alihankintamessut Tampereen teknillinen yliopisto
Lisätiedot14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot
Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot
LisätiedotHaku tutkinto-opiskelijaksi tekniikan maisteriohjelmiin johtavalta väylältä
HAKU AVOIMEN YLIOPISTON TEKNIIKAN MAISTERIOHJELMIIN JOHTAVIIN VÄYLÄOPINTOIHIN 2017 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua,
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotTERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä
TERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä Ingmar Björkman Dekaani Kristiina Mäkelä Varadekaani Aalto-yliopisto Ainutlaatuiseen yhteisöömme kuuluu: 80 000 alumnia 20 000 opiskelijaa
LisätiedotLiikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa
Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,
LisätiedotUlkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun
LisätiedotHAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015
HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotVaasan yliopisto Vasa Universitet University of Vaasa. Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö School of Technology and Innovations
Käännökset (su-ru-eng) Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö 10/2018 Translations for School of Technology and Innovations (Finnish-Swedish-English) Vaasan yliopisto Vasa Universitet University of
LisätiedotPARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN
YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN HUIPPULAADUKAS OPISKELU JA TUTKIMUS OPPIMISEN ILO JA HALU YLIOPISTOJEN RESURSSIEN PARANTAMINEN PARASTA SUOMELLE TEKin
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotKohti parempaa maailmaa
Kohti parempaa maailmaa Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden monialainen yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. tutkinto-opiskelijaa (laskennallinen FTE-luku) alumnia Vuonna
LisätiedotOsaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotI KOKO YLIOPISTOYHTEISÖÄ KOSKEVAT KRIITTISET EDELLYTYSTEKIJÄT
LIITE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KANSAINVÄLISEN KAMPUKSEN KRIITTISET MENESTYS- JA EDELLYTYSTEKIJÄT JA NIIDEN TOTEUTUS I KOKO YLIOPISTOYHTEISÖÄ KOSKEVAT KRIITTISET EDELLYTYSTEKIJÄT 1. Kansainvälisten asioiden
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä
LisätiedotCASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio
1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotPorin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori
Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen
LisätiedotMatkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena
Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti
LisätiedotAmmattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen
Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta
LisätiedotVuoden 2015 opiskelijavalintojen aloituspaikkamäärät
Liite 1 Vuoden 2015 opiskelijavalintojen t Vuonna 2012 ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 1315 opiskelijaa ja vuonna 2013 vastaavasti 1324 opiskelijaa. Vuonna 2012 alemman korkeakoulututkinnon suoritti
LisätiedotLappeenrannan teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle
Asemointitilastot 2016, Lapppeenrannan 1/6 teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015
LisätiedotIdeasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu
1 20.1.2009 Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu 15.1.2009 Top down -politiikka VTTN 1990 perustutkimuksessa panostetava tieteelliseen tasoon kv-kärkitason huippuyksiköiden
LisätiedotOpiskelijavalinta ja opiskelu. Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta
Opiskelijavalinta ja opiskelu Tekniikan ala Koulutuspäällikkö Sirpa Nelo Teknillinen tiedekunta Missä voi opiskella diplomi insinööriksi ja arkkitehdiksi? DIA yhteisvalintaan kuuluvat yliopistot OULU Vaasa
LisätiedotKulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto KEVÄT 2019 AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto medianomi (AMK) musiikkipedagogi (AMK) tanssinopettaja (AMK) Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
LisätiedotPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja
LisätiedotTERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä
TERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä Ingmar Björkman Dekaani Kristiina Mäkelä Varadekaani Aalto-yliopisto Ainutlaatuiseen yhteisöömme kuuluu: 80 000 alumnia 20 000 opiskelijaa
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotKuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja. Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala
Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala TTY 13.5.2014 Taustaa Miksi vaihtoon? Minne? Mitä opiskelemaan? Miten
LisätiedotLIITE 5: TYÖVOIMAN PERUSKEHITYS
LIITE 5: TYÖVOIMAN PERUSKEHITYS OPINTOALA/TARKASTELURYHMÄ/TUTKINTONIMIKE TYÖVOIMA (TILASTOVUOSI 2014) VUOSITTAINEN POISTUMA 1 KAIKKI TARKASTELLUT TUTKINTONIMIKKEET YHTEENSÄ 158 581 5 199 4 895-304 Kaikki
Lisätiedot9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018
9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 2 Teknologia muuttaa maailmaa, ihmiset rakentavat tulevaisuuden. 3 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51
LisätiedotOpinto-opas. Teknillinen tiedekunta. lv Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot
Opinto-opas lv 2017-2018 Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot Kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot 1 Opinto-oppaan käyttäjälle Teknillisen tiedekunnan opinto-opas on tarkoitettu
LisätiedotÄlykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK
Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään
LisätiedotAsiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotKorkeakoulujen kevään yhteishaku 2019
Korkeakoulujen kevään yhteishaku 2019 Hakukohde Hakijat Hakijoista ensisijasia Hakijoista ensikertalaisia Hyväksytyt Paikan vastaanottaneet Aloituspaikat Arkkitehtuuri, Arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma,
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotTURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN
TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta
LisätiedotX -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA
5.4.2017 LUONNOS X -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA X-säätiö X stiftelsen X Foundation Me allekirjoittaneet olemme päättäneet perustaa X säätiön, jonka tarkoituksena on yliopistoja koskevassa lainsäädännössä tarkemmin
LisätiedotYliopistolaki muuttuu- muuttuuko yliopisto? Tuomo Tiainen Tampereen teknillinen yliopisto
Yliopistolaki muuttuu- muuttuuko yliopisto? Tuomo Tiainen Tampereen teknillinen yliopisto 1 Tampereen teknillinen yliopisto 2009 2 3 Tampereen teknillinen yliopisto pähkinänkuoressa Tampereen teknillisessä
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys palasi lievään kasvuun vuoden 2013 toisen neljänneksen lopussa
LisätiedotTutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj
Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä
LisätiedotTulossopimus Tavoite Yliopisto Ammattikorkeakoulu Tohtorit 2 - Ylemmät tutkinnot 20 5 Alemmat tutkinnot
Tulossopimus 01 Tällä sopimuksella Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) sopivat toiminnan tavoitteista, kehittämistoimenpiteistä ja resursseista.
LisätiedotJOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ
JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,
Lisätiedot