Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES TOIMINTATIEDOT 2010

Transkriptio

1 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES TOIMINTATIEDOT 2010

2 Toimitus ja taitto Martta Mäkilä Kuvat Jouni Kallio, Miia Malvela, Martta Mäkilä, Katri Väisänen Paino Kopijyvä Oy

3 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES TOIMINTATIEDOT 2010

4 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES LIKES-tutkimuskeskus LINET-tutkimusyksikkö KKI-ohjelma Viitaniementie Jyväskylä

5 SISÄLTÖ Johtajan katsaus 6 Kuukausikatsaus 8 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES 40 vuotta 10 Terveyden edistämisen osasto 14 Tutkimusosasto 17 Sektoritutkimus 26 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 29 Liikkuva koulu -hanke World Sport for All -kongressi 34 Toiminnan tilastot 36 Muu julkaisu- ja asiantuntijatoiminta 41 Henkilöstö 48 Toimintakertomus Tilinpäätöstiedot 53

6 Johtajan katsaus Kulmattomasta huoneesta, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin vuotta 2010 kuvaa parhaiten yksi sana: muutos. Vuoden aikana kaikki Jyväskylässä työskentelevät muuttivat uuteen toimipaikkaan. Tammi-helmikuun ajan tutkimus- ja kehittämisosastot sekä hallinto olivat evakossa eli etätöissä ennen Viitaniemen uusien tilojen valmistumista ja ensimmäistä muuttoa maaliskuun alussa. KKI-ohjelman henkilöstö muutti Viitaniemeen toukokuun alussa ja testiaseman joukkue elokuun lopulla samalla kun klinikan ammatinharjoittajat muuttivat Mehiläiseen. Vivecaan muutti Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta. Muuttourakoista huolimatta tehtiin töitäkin. Säätiön 40-vuotisjuhlaviikko oli sekä LIKESin nykyisen henkilökunnan että aikaisempien vuosien tutkijoiden ja hallintohenkilökunnan yhteinen ponnistus. Oli vaikuttavaa olla mukana kokoamassa säätiön tutkimushistoriaa ja myös pienimuotoista toimintahistoriaa yhdessä Jarmo Hakamäen, Vappu Kiiskin, Ilkka Pajalan, Heikki Parkkisen, Juhani Kirjosen, Risto Telaman, Pauli Vuolteen, Isto Ruoppilan ja Veikko Vihkon kanssa. Muisteluissa ja keskusteluissa välittyi konkreettisesti LIKESin merkitys ainutlaatuisena tieteellisenä yhteisönä, sekä kirjaimellisesti yleishyödyllisenä liikunnan edistäjänä Jyväskylässä. Meillä on poikkeuksellisen arvokas perintö vaalittavanamme. Säätiön tutkimushistoriaan voidaan laskea yli 500 eri tutkimusprojektia. Niitä lähemmin tutkiessa huomio kiinnittyy vastaavien tutkijoiden nimiin valtaosa on yliopiston virassa olevia professoreita. Vasta 1980-luvun alusta vastaavina tutkijoina on ollut säätiön työntekijöitä, mutta edelleen tutkimusprojektiluettelostamme löytyy hankkeita, joiden vetäjä ei työskentele LIKESissä. Miksi näin, kysyin edellä mainituilta emeritusprofessoreilta. LIKES oli sellainen yhteisö, jossa tieteiden ja laitosten välinen yhteistyö oli oikeasti mahdollista, kuului vastaus. Yhteistyö talon sisällä ja talon ulkopuolella leimasivat myös vuotta 2010 Liikuntalääketieteen klinikan, entisen Urheilu- ja kuntotutkimusaseman, toiminta oli kehittynyt vuosikymmenen aikana sellaiseksi, että Mehiläinen, Suomen vanhin yksityinen lääkäriasema, halusi ostaa klinikan vastaanottotoiminnan siihen sisäänrakennettuine toimintamalleineen ja -kulttuureineen itselleen. Säätiö luopui 35-vuotisesta perinteestään, koska näki, että näin klinikalla on mahdollisuus säilyä ja kehittyä. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti, että LIKES on hyvä yhteistyökumppani toteuttamaan monien toimijoiden yhteistyössä toteutettavaa Liikkuva koulu -pilottihanketta ja koordinoimaan siihen liittyvää poikkeuksellisen perusteellista seuranta- ja tutkimuskokonaisuutta yhteistyössä eri yliopistojen, virastojen, aluehallinnon ja liikuntajärjestöjen kanssa. Yhteistyössä onnistuimme järjestämään myös Jyväskylän toistaiseksi kansainvälisimmän kongressin kesäkuussa. Suomen olympiakomitea, Jyväskylän yliopisto ja etenkin liikuntabiologian laitos, Jyväskylän kaupunki, opetus- ja kulttuuriministeriö ja lukuisat kotimaiset ja kansainväliset liikuntajärjestöt olivat mukana liikuntakongressissa, jonka saama huomio tiedotusvälineis- 8

7 sä oli poikkeuksellisen laajaa. Tästä pitää osoittaa kiitos omille aktiivisille ja osaaville tiedottajillemme, ja heidän mainiolle yhteistyölleen tutkijoiden kanssa. Henkilökuntamme on ollut aktiivista uusien yhteisten hankkeiden luomisessa. Liikunnan mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamisessa (yhdessä SLU:n kanssa), urheiluharrastuksen pysyvyys -analyysi (KIHU), kuntoremonttilomien kehittämisprojekti (Suomen ammattijärjestöjen lomaliitto), Liikkujan apteekki (Suomen apteekkariliitto) ovat esimerkkejä luovasta aidosta yhteistyöstä, ja usein jopa yllättävien kumppaneiden kanssa. Osaamisellamme on kysyntää. Johtajana olen erityisen ilahtunut yhteistyön lisääntymisestä oman talomme sisällä. Liikunnan ja terveyden edistäjät ja niiden tutkijat keskustelevat ja työskentelevät yhteisten tavoitteiden eteen ilman toimiala- tai projektirajoja. Juuri näin, ja vain näin, syntyy merkittäviä tuloksia. Asialliset hommat hoidetaan, muuten Yllä oleva sitaatti jatkuu perinteisesti maininnalla kanoista, mutta minä jatkan sitä muuten ei kunnian kukko laula. Vuoden 2010 ylimääräisistä muutto-, juhla- ja kongressiponnistuksista huolimatta perustehtävät ja luvatut työt on hoidettu kunnialla. KKI-ohjelman toteutus ja tulokset ovat vakuuttaneet sekä yhteistyökumppanit että rahoittajat. Tieteellinen tutkimusrahoitus vahvistui kahdella pitkällä post doc-projektilla ja viisi uutta sektoritutkimusta käynnistyi vuoden lopulla. On selvää, että vuoden 2010 mukanaan tuomien muutosten ja poikkeuksellisten operaatioiden jälkeen talon tavat ja ihmiset ovat hieman hämmennyksissä. Varmuutta ja rauhaa eivät varmasti lisää puheet valtiontaloudesta (josta mekin suurimman osan tuotoistamme saamme). Itse näen liikunnan ja sen edistämisen ja tutkimuksenkin tulevaisuuden hyvänä, jos vain osaamme pelata korttimme oikein. Meillä on oltava uskottavia, todistetusti tehokkaita toimenpiteitä, monipuoliset ja ymmärrettävät perustelut, ja raikasta innovatiivisuutta. Ennen kaikkea, meidän on osattava toimia myötäkarvaan, sekä niiden kanssa, joiden liikkumista haluamme lisätä, että etenkin niiden, joiden haluamme toimenpiteemme maksavan. Tämä ei ole nöyristelyä, se on taitavaa myyntiä eli hyvää asiakaspalvelua. LIKESillä on loistava henkilökunta ja asiantunteva hallitus. Olemme hoitaneet yhteistyön eri sidosryhmien kanssa hyvin, me olemme haluttuja ja arvostettuja kumppaneita. Tilanne on seurausta hyvin tehdystä työstä mutta ei automaatti. Kun jatkamme samaan malliin, ja aina välillä ännu lite bättre, saamme jatkossakin nauttia tärkeän työn tekemisestä hienossa yhteisössä. Eino Havas johtaja LIKESin henkilökuntaa yhteiskuvassa maaliskuussa

8 Kuukausikatsaus Tammikuu Vuoden 2009 lopussa LIKES-tutkimuskeskus vuokrasi Yliopistonkadun tilat Jyväskylän yliopistolle. Tammikuussa uudet tilat Viitaniemessä olivat vielä remontin alla, joten LIKESin henkilökunta teki Vivecan lisäksi töitä etänä tammikuusta maaliskuuhun. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi erikoistutkija Esa Rovion johtamalle tutkimusryhmälle kolmivuotisen rahoituksen Liikuntakynnyksen yli vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana -tutkimusta varten. Helmikuu Tutkija Marko Kantomaa väitteli tohtoriksi Oulun yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Tutkija Nina Laakso vieraili Melbournessa Australiassa ja Singaporessa tiedonhankintamatkalla urheilujohtamista käsittelevää väitöskirjaansa varten. Maaliskuu LIKES-tutkimuskeskuksen työntekijät pääsivät muuttamaan uusiin tiloihin Viitaniemeen. Kauko Sorjosen säätiön omistamat tilat remontoitiin täydellisesti talossa aikaisemmin toimineen Kopijyvän jäljiltä. Huhtikuu LIKES juhli 40-vuotissyntymäpäiviään. Juhlaviikolla liikuntalääketieteen klinikka järjesti toiminnallisen iltapäivän Hipposhallissa ja KKI-ohjelma esittäytyi kävelykadulla. Jyväskylän kaupunki tarjosi merkkivuoden kunniaksi avoimen sisäänpääsyn AaltoAlvariin perjantai-iltapäivällä Viikko huipentui järjestettyyn juhlaan Agorassa. Toukokuu KKI-ohjelma muutti Viitaniemeen yhteiseen tiloihin LI- KESin muun henkilökunnan kanssa. Tutkija Maarit Lehti lähti Cincinnatiin Yhdysvaltoihin kahden vuoden post doc -tutkimusvierailulle. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Liikkuva koulu -pilottihankkeen toteutusvastuun LIKESille. Kesäkuu Kesäkuun 2. päivä allekirjoitettiin kauppakirja, jolla LIKES - liikuntalääketieteen klinikan vastaanottotoiminta siirtyi Mehiläinen oy:lle. LIKES järjesti yhdessä Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen kanssa World Sport for All -kongressin Jyväskylän Paviljongissa. Kansainvälisen Olympiakomitean kongressissa oli lähes 600 osallistujaa 86 maasta. Kongressin avasi KOK:n presidentti Jacques Rogge. Kesäkuun lopussa julkaistiin emeritusprofessori Juhani Kirjosen Ulos rautahäkistä METELIn historia -kirja METELI-tukimusohjelman taustoista, synnystä ja toteuttamisesta. LIKESille hankittiin kolme polkupyörää kannustamaan työntekijöitä liikkumaan päivän aikana. Heinäkuu Loma Elokuu LIKES - liikuntalääketieteen klinikan toiminnot siirtyivät Mehiläisen tiloihin Jyväskylän keskustaan. KKI-ohjelma toimi näytteilleasettajana Maailman Tervein Kansa hankkeen Perhepäivässä Helsingissä. Syyskuu Liikkuva koulu -hankkeen avausseminaari järjestettiin Helsingissä. Seminaarin avasi urheilu- ja kulttuuriministeri Stefan Wallin. Kaikki 21 pilottihanketta esittäytyivät. Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET juhlisti 10-vuotissyntymäpäiväänsä. Kattavan LAPS Suomen -tutkimuksen yhteenveto julkistettiin tilaisuudessa. Juhlapuhujana oli OKM:n kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen. LIKES järjesti yhdessä YTHS:n kanssa istuinsijanäyttelyn Alvar Aalto -museolla Jyväskylän kaupungin järjestämän Kulttuurisuunnistus-tapahtuman yhteydessä. 10

9 Suomen Akatemia myönsi tutkija Maarit Lehdelle kolmivuotisen tohtoritutkijan apurahan. KKI-ohjelma kiersi maata syys-marraskuussa Suomi- Mies-seminaarikiertueen puitteissa yhteensä 19 paikkakunnalla esittelemässä toimivia käytäntöjä ja uusia näkökulmia miesten terveys- ja liikuntaneuvonnan tueksi terveysalan ammattilaisille. KKI-ohjelma oli Jämsässä FinnMetko-metsäkonemessuilla SuomiMies seikkailee -messuosastolla testaamassa messukävijöitä. Lokakuu Liikkuva koulu -hankkeen seuranta käynnistyi fyysisen aktiivisuuden objektiivisilla mittauksilla, kyselyillä ja haastatteluilla. KKI-ohjelma oli näytteilleasettajana Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä ja Työterveyspäivillä ja lisäksi Jyväskylän Paviljongissa KoneAgria-messuilla Suomi- Mies seikkailee -messuosastolla testaamassa messukävijöitä. Marraskuu KKI-ohjelma järjesti yhdessä TELI-olosuhderyhmän tahojen kanssa Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaarin Helsingissä, josta se videoitiin ELY-keskusten järjestämiin tilaisuuksiin Jyväskylässä, Oulussa, Raisiossa, Rovaniemellä ja Vaasassa. LIKES järjesti yhdessä muiden liikuntalääketieteen keskusten ja Liikuntatieteellisen seuran kanssa Liikuntalääketieteen päivät Helsingissä. KKI-ohjelma näytteilleasettajana Työterveyshoitajien luentopäivillä ja Farmasian päivillä. Joulukuu Liikkuva koulu -hankkeen alkumittaukset saatiin päätökseen. LIKES muutti Kauko Sorjosen säätiön tiloihin Jyväskylän Viitaniemeen maaliskuussa

10 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES 40 vuotta Lauantaina tuli kuluneeksi tasan 40 vuotta siitä, kun Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES merkittiin säätiörekisteriin virallisesti oikeustoimikelpoiseksi säätiöksi. Perustajajäseninä olivat Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. päällikkö Timo Haukilahti. Jyväskylän kaupungin yhteyspäällikkö Erkki Huovinen ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Jarno Miettinen toivat juhlaan säätiön perustajajäsenien tervehdykset. Myös LIKESin pitkäaikainen yhteistyökumppani Jyväskylän yliopisto esitti juhlassa virallisen tervehdyksensä. Puhujana oli liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan dekaani Lasse Kannas. Perustamisen yhteydessä säätiön haltuun tuli Jyväskylän uimahalli, jota laajennettiin pariinkin otteeseen ennen sen luovuttamista kaupungille vuonna Liikuntapaikkarakentaminen onkin tärkeä osa LIKESin historiaa. Juhlaviikko Tilaisuudessa LIKESin hallituksen puheenjohtaja Kimmo Suomi ja varapuheenjohtaja Asko Malinen luovuttivat LIKES-mitalin numero 23 kanslianeuvos Erkki Tuunaselle. Juhlassa esiintyivät Jyväskylän puhallinorkesteri sekä Jyväskylän Parkour Akatemia. Lauantaina järjestettiin säätiön syntymäpäiväjuhla Jyväskylässä Agora-rakennuksessa. Juhlapuheen tilaisuudessa piti opetusministeriön liikuntayksikön Syntymäpäiviensä kunniaksi LIKES esitteli toimintojaan kaupunkilaisille juhlaviikolla. Koko viikon ajan yleisöllä oli mahdollisuus tutustua LIKESin tutkimush- LIKESin hallituksen puheenjohtaja Kimmo Suomi toivotti yleisön tervetulleeksi LIKESin 40-vuotisjuhlaan Agorassa

11 istoriaan posterinäyttelyssä, joka oli esillä Jyväskylän yliopiston Liikunta-rakennuksen aulassa. Tiistaina liikuntalääketieteen klinikka järjesti toiminnallisen iltapäivän Jyväskylän Hipposhallissa. Ohjelmassa oli mm. esitelmiä, lihaskuntotestejä, parkourrata ja voimistelijoiden näytös. Lisäksi noin 50 ihmistä juoksi testiaseman järjestämän Cooperin testin iltapäivän aikana. Keskiviikkona vuorossa oli Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman tapahtuma Jyväskylän Kauppakadulla. KKIteltassa jaettiin tietoa ohjelmasta, ja ihmisillä oli mahdollisuus testauttaa oma puristusvoimansa ja kehonkoostumuksensa. Yhteensä noin parisataa ihmistä kävi tutustumassa ohjelmaan. Jyväskylän kaupunki huomioi LIKESin syntymäpäivän tarjoamalla kaikille kaupunkilaisille ilmaisen sisäänpääsyn uimahalli AaltoAlvariin. Lähes 500 uimaria nautti kaupungin lahjasta säätiölle perjantaina iltapäivällä. LIKES-mitali numero 23 luovutettiin kanslianeuvos Erkki Tuunaselle. Parkour Akatemian Concept of Dash -ryhmän näytös LIKESin juhlassa oli lennokas. 13

12 Seuraavin sanoin LIKESin johtaja Eino Havas kirjoitti säätiön historiasta ja juhlavuodesta ilmestyneessä Keskisuomalaisessa: LIKES näkyy Jyväskylässä ja vaikuttaa koko Suomessa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES täyttää 40 vuotta Säätiö on kasvanut paikallisesta toimijasta merkittäväksi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi paikallisuutta unohtamatta. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja Jyväskylän kaupunki perustivat säätiön huolehtimaan taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneesta uimahallista. Uimahallin historia on nykysilmin katsottuna värikästä poliittista järjestelyä. Silloinen korkeakoulun rehtori Aarni Penttilä sai suostuteltua uimahallin rakennuttajaksi Ylioppilaskunnan valtio oli aiemmin kieltäytynyt. Pitkien suostuttelujen jälkeen kaupunkikin saatiin mukaan rahoitukseen muutoin hallia olisivat voineet käyttää vain korkeakoulun opiskelijat! Uimahallihan oli valmistuessaan 1955 Suomen suurin ja kaunein, ja vihkiäisjuhlatkin kestivät suunnitellun yhden sijasta kaksi päivää. Uimahallin ylläpito ei tuolloinkaan ollut ylioppilaskunnan ydinosaamisaluetta, ja uuden isännän etsintä alkoi jo 1960-luvun alussa. Kuitenkin vasta vuoden 1969 viimeisenä päivänä kaikki asiaan liittyvät järjestelyt oli saatu sovittua, vaikka asiallisesti lähtien LIKES oli huolehtinut uimahallin toiminnoista. Ylioppilaskunta luovutti hallin velkoineen ja maapohjan vuokraoikeuden säätiölle, joka vastasi uimahallin toiminnoista 25 vuotta, ja omisti uimahallin aina vuoteen 2005 saakka, jolloin Jyväskylän kaupunki lunasti hallin itselleen sovitulla 10 markan hinnalla. Itse asiassa tuo 10 markan hinta piti sisällään myös Hipposhallin, jonka LIKES rakennutti ja omisti vuodesta Jyväskylän kaupunki sai siis omistukseensa säätiön rakennuttamat ja hoitamat keskeiset liikuntapaikat. Mittavat rakennushankkeet tehtiin säätiössä luottamusmiespohjalta, ainoastaan toiminnanjohtaja Jarmo Hakamäki oli palkkatyössä. Keskeisimmin rakennushankkeissa vaikuttivat varatuomari Erkki Rutanen sekä säätiön asiamies varatuomari Ilkka Pajala. Liikuntapaikat palvelivat kaikkia kaupunkilaisia. Nykyisin LIKES tunnetaan paikallisesti parhaiten Liikuntalääketieteen klinikastaan. Klinikan juuret ulottuvat vuoteen 1975, jolloin perustettiin Urheilu- ja Kuntotutkimusasema. Ylilääkäri Harri Selänteen johtama klinikka on yksi Suomen kuudesta liikuntalääketieteen keskuksesta, joiden tehtävänä on mm. liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutus. LIKESin erikoisosaamista ovat tuki- ja liikuntaelimistön vammojen hoito ja tehokas kuntoutus. Alkuaikojen keskittyminen urheilijoiden testaamiseen ja tutkimiseen on vaihtunut pääosin tavallisen väestön terveyskunnon mittaamiseen ja edistämiseen. Kilpaurheilun tutkimus ja edistäminen ovat siirtyneet vuonna 1990 perustetun Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) alaisuuteen. LIKESin toinen kivijalka on ollut liikuntatieteellinen tutkimus. Tutkimuksessa LIKES on ollut tutkijoita ja eri tieteenaloja yhdistävä yhteisö, jonka suojissa on toteutettu yli 500 tutkimusprojektia. Merkittävä osa hankkeista on ollut laajasti verkottuneita, monitieteisiä yhteistyöhankkeita, etenkin Jyväskylän yliopiston kanssa. Konkreettisinta tuotosta ovat olleet yli 40 väitöskirjaa ja yli 30 lisensiaattityötä. Mittava ja onnistunut tutkimustyö on rakentanut vuosien varrella uskottavuutta ja luottamusta etenkin opetusministeriöön. Opetusministeriö onkin antanut LIKESin toteutettavaksi Suomen laajimman terveysliikunnan edistämishankkeen, Kunnossa kaiken ikää -ohjelman, joka on vuodesta 1995 lähtien kannustanut työikäistä väestöä liikkeelle. KKI-ohjelma toimii koko Suomessa, toki Jyväskylä on yksi aktiivisimmista kaupungeista tässäkin asiassa. Huhtikuussa 40 vuotta täyttänyt Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö on ylpeä historiastaan ja toimintaympäristöstään Jyväskylän kaupungin ja Yliopiston rinnalla. Täällä on hyvä jatkaa työtä liikunnan ja terveyden edistämiseksi sekä niiden tutkimuksen tukemiseksi. 14

13 Historiallista tutkimusta There is but one way to avoid making mistakes. That is to do nothing, at least anything new. This, however, may be the greatest mistake of all. Näillä unkarilaisen nobelistin Albert Szent-Györgyin sanoilla aloitti LIKESin johtaja Eino Havas puheensa säätiön 40-vuotisjuhlassa. LIKES on ollut aina yhteisö, jossa ei ole pelätty uusia asioita, rohkeita ratkaisuja taikka tienraivaajaa väistämättä odottavia ongelmia, Havas totesi. Tienraivaajana LIKES myös aloitti tutkimushistoriansa, kun monitieteinen METELI-tutkimus Metalliteollisuuden henkilöstöjen työolot, terveydentila ja liikuntakäyttäytyminen käynnistettiin 1970-luvun alussa. Vuonna 2010 emeritusprofessori Juhani Kirjonen julkaisi kirjan Ulos rautahäkistä METELIn historia, joka kertoo ohjelman synnystä, taustasta ja toteuttamisesta. Emeritusprofessori Juhani Kirjonen oli toinen tutkimusohjelman johtajista yhdessä edesmenneen professori Jeddi Hasanin kanssa. Tutkimusohjelma kohtasi paljon kritiikkiä niin mediassa kuin eduskunnassakin. Tutkijat joutuivat painimaan paitsi oman tiedeyhteisönsä konservatiivisten voimien myös rahoitus- ja tilaongelmien kanssa. METELI-ohjelmasta kuitenkin kasvoi laaja tutkimus, joka on saanut tieteellistä tunnustusta ja arvostusta. Hankkeen merkityksestä kertoo jotain myös se, että ohjelma jatkuu edelleen, ja tuorein väitöskirja valmistui vuoden 2010 keväällä. METELI-ohjelma oli ensimmäinen LIKESin tieteidenvälisistä tutkimuksista. Juhlavuonna julkaistiin myös LAPS Suomen -tutkimus: 3 12-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus. Kuvausraportti vuoden menetelmistä ja tutkimuksista -teos, joka nitoo yhteen laajan LAPS Suomen -tutkimuksen tulokset. Professori Heimo Nupposen johtama tutkimusryhmä keräsi tietoa yli 5500 lapsen liikunta-aktiivisuudesta mittauksin ja päiväkirjoin kaikkina eri vuodenaikoina. LAPS Suomen -tutkimus oli ensimmäinen valtakunnallinen tutkimus, jossa mukana olivat näin nuoret lapset. Lasten ja nuorten liikkumisesta ja liikkumisen määristä on viime vuosina noussut huoli, jonka tämäkin raportti on osoittanut aiheelliseksi. Tulosten mukaan aktiivisimmat lapset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi, mutta vähän liikkuvien lasten määrä on huolestuttavan suuri. LAPS Suomen -tutkimusraportti julkaistiin syyskuussa Kuvassa tutkimuksen kirjoittajista vas. Heimo Nupponen, Mikko Pehkonen, Susanna Parkkisenniemi ja Tuija Tammelin. 15

14 Terveyden edistämisen osasto LIKESin terveyden edistämisen osastoon kuulunut liikuntalääketieteen klinikka myytiin kesäkuussa 2010 Mehiläinen oy:lle. LIKESin lääkäreiden ja ammatinharjoittajien vastaanottotoiminta siirtyi Mehiläiselle elokuun loppupuolella, ja klinikan pitkä historia osana LIKESiä päättyi. LIKESillä oli urheiluklinikka vuodesta 1975, ja nykymuotoinen liikuntalääketieteen klinikka perustettiin vuonna Klinikan myynnistä huolimatta LIKES jatkaa edelleen liikuntalääketieteellistä tutkimusta ja erikoislääkärikoulutusta yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Klinikan myynnin myötä LIKES lopetti liikuntalääketieteellisen elinkeinotoiminnan, mutta jatkaa edelleen yleishyödyllisiä toimintoja. Myynti selkeytti yleishyödyllisen ja elinkeinotoiminnan ajoittain vaikeaa rajanvetoa esimerkiksi verotuskysymyksissä. Klinikan ylilääkäri Harri Selänne toimii myös Mehiläisen urheiluklinikan ylilääkärinä. Selänne jatkaa myös LIKESin palveluksessa tieteellisen tutkimuksen ja erikoislääkärikoulutuksen parissa. Vuodesta 1999 LIKESin klinikalla työskennellyt Selänne koki myynnin ja muuton luonnollisesti haikeana, mutta näki muutoksen tuoneen paljon etuja niin henkilökunnalle kuin asiakkaillekin. Muutettuamme Mehiläiseen olemme saaneet kokea ison talon edut, Selänne sanoo. Voimme lähettää potilaan vaikkapa erikoislääkärille tai röntgeniin suoraan yläkertaan. Myös kirurgisia toimenpiteitä voidaan hoitaa oman talon sisällä. Suurin osa LIKESin klinikan kanssa yhteistyössä olleista urheiluseuroista on jatkanut sopimuksiaan Mehiläisen kanssa, ja Selänne uskoo seurojen olevan tyytyväisiä uusiin järjestelyihin. Jyväskylän Hippoksella sijaitseva Viveca-rakennus toimi terveyden edistämisen osaston tukikohtana vuodesta 2003 vuoden 2010 elokuuhun. Laboratoriotoiminnan ja työfysioterapian yhteistyö Metso oyj:n työterveyshuollon kanssa jatkuu klinikan muutosta huolimatta. Kuntotestausasema Klinikan myynnin jälkeen LIKESin kuntotestausasema muuttui mobiiliksi, maata kiertäväksi testiasemaksi, joka tekee kuntotestejä lähinnä työpaikoilla ja muissa yhteisöissä. Kuntotestauksen toimisto muutti Viitaniemeen. Kuntotestauksen testauspäällikkönä toimii edelleen liikuntafysiologi Jarmo Heiskanen. Vuoden 2010 aikana kuntotestaukseen palkattiin kolme uutta päätoimista työntekijää; Janne Kulmala, Hermanni Oksanen ja Heidi Syväoja. Maratonkoulut Harri Selänne jatkaa LIKES-Mehiläinen urheiluklinikan ylilääkärinä. LIKESin perinteiset maratonkoulut jatkuvat edelleen. Vuonna 2010 alkoi kolme maratonkoulua, joihin osallistui 37 innokasta juoksijaa. Tammikuussa alkanut ryhmä otti tavoitteekseen syyskuun Jyväskylän Finlandia Marathonin, ja lokakuussa harjoittelun aloittaneen porukan päätavoite on vuoden 2011 toukokuussa juostava Tukholma City Marathon. Maratonkoulun jatkokurssille osallistuneet juoksijat aloittivat yhteisen harjoittelun 2010 marraskuussa. Maratonkoulun vastuuvalmentajana aloitti vuonna 2010 Juha Sorvisto. 16

15 Terveyden edistämisen osaston henkilökunta Hakanen Ulla, toimistosihteeri Heiskanen Jarmo, testauspäällikkö Ikonen Taneli, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ( saakka) Korkki Pirjo, klinikkasihteeri (siirtyi eläkkeelle ) Lehikoinen Mari, klinikkasihteeri ( ) Muhonen Sari, klinikkasihteeri Majori Sirkku, laboratorionhoitaja Selänne Harri, ylilääkäri Siekkinen Kirsti, tutkimuskoordinaattori/fysioterapeutti Valtonen Maarit, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Vilkki Leila, laboratorionhoitaja (siirtyi eläkkeelle ) Yksityiset ammatinharjoittajat Di Bella Massimo, osteopaatti Kallinen Mauri, fysiatrian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Kangasniemi Anu, psykologi Kuoppakangas Marco, kiropraktikko Lehto Katja, fysioterapeutti, hieroja Nyrhinen Jukka, ortopedian erikoislääkäri Paloneva Juha, ortopediaan erikoistuva lääkäri Patala Arja, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tiilikainen Kalle, fysioterapeutti Venho Kari KK, keuhkotautien erikoislääkäri Waller Ben, fysio- ja allasterapeutti Kuntotestausaseman työntekijät Hokka Laura, valmentaja Ikonen Pasi, valmentaja Nurminen Enni-Maria, testaaja Sorvisto Juha, valmentaja Syväoja Heidi, testaaja Wennman Heini, valmentaja LIKESin klinikan laboratoriossa vuodesta 1975 työskennellyt Leila Vilkki jäi eläkkeelle vuonna Kiitoskukat ojentamassa LIKESin hallituksen puheenjohtaja Kimmo Suomi. 17

16 Palvelutoiminnan tilastot Kuntotestausasema Yleishyödyllinen Palvelu Kehon rakennemittaukset - kehon koostumusanalyysi 211 Kestävyyskunto - epäsuora pp-ergometritesti harjoitustasotesti rasitus-ekg 4 Voimamittaukset - päälihasryhmien voimantuotto 96 - kontaktimaton vuokraus (vrk) 1 Paketit ja konsultaatiot - kuntotestauspaketit maratonkoulu 23 - maratonkoulun jatkokurssi 14 - juoksukoulu 20 - testaustoiminnan esittely 3 - asiantuntijaluento 4 - liikuntafysiologin konsultaatio 1 Toimintakyky ja terveys - ortostaattinen koe 4 - lepo-ekg, urheilijoiden terveystarkastukset 50 SuomiMiehen kuntotestit - kehon koostumusanalyysi Polar-kuntotesti puristusvoimamittaus Yhteensä Laboratorion näytteet Palvelu Tutkimus Liikuntalääketieteen klinikka Lääkärin vastaanotto Fysioterapian vastaanotto

17 Tutkimusosasto Vuosi 2010 oli myös LIKESin tutkimusosastolla aktiivinen vuosi. Merkittävin tapahtuma oli Liikuntakynnyksen yli -hankkeen käynnistyminen täydellä teholla OKM:n rahoituksen turvin. LASERI-tutkimus jatkui osana Suomen Akatemian ja OKM:n rahoittamaa WORK-ohjelmaa ( ). Lisäksi Liikkuva koulu -hankkeen käynnistyminen syksyllä 2010 toi myös tutkimushaasteita seurannan ja tutkimuksen rakentamiseksi hankkeen vaikutusten arvioimiseksi. LIKES-tutkimuskeskuksen tutkimus on monialaista ja monitieteistä. Tieteellisen ja sektoritutkimuksen intressit ovat usein samankaltaisia, ja yhteisiä hankkeita onkin käynnissä useita. Sektoritutkimus tuottaa nopeasti keskeiset käytännölliset tulokset, tieteellinen tutkimus puolestaan selvittää asioiden ja ilmiöiden taustat ja syy-seuraussuhteet. LIKESin tutkimustyötä johtaa tutkimusjohtaja FT Tuija Tammelin. Tulevien vuosien toiminta näyttää myös lupaavalta. Syksyn 2010 aikana Suomen Akatemia myönsi rahoituksen lihaksen aineenvaihdunnan säätelyä selvittävälle tutkimushankkeelle (Maarit Lehti tutkijatohtorihanke ), ja joulukuussa 2010 OKM:ltä tuli tieto Liikunta, oppiminen ja koulutus -hankkeen rahoituksesta tuleville vuosille (Marko Kantomaa ja tutkimusryhmä ). Yhteistyöverkosto LIKESin tutkimustyölle on ominaista aito yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa. Tutkimusprojektien suuri määrä johtuu pääosin tutkijoiden laajasta verkottumisesta: LIKESin tutkijoiden erikoisosaaminen on kysyttyä useissa hankkeissa. Kuvio 1. LIKESin yhteistyökumppaneita tutkimushankkeissa vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopisto -liikuntatieteiden laitos - liikuntabiologian laitos - psykologian laitos - terveystieteiden laitos TTL THL Kansainvälinen yhteistyö: University of Cincinnati, USA Technical University of Denmark, Tanska Islannin yliopisto, Reykjavik Norjan urheilukorkeakoulu, Oslo Imperial College, Lontoo, Iso-Britannia Medical Research Council, Cambridge, Iso-Britannia LIKES KIHU Turun yliopisto Nuori Suomi ry Oulun yliopisto Kuopion yliopisto 19

18 Jyväskylän yliopisto on yliopistoista tärkein yhteistyökumppani ja yhteistyötä tehdään tiiviisti liikuntatieteiden, liikuntabiologian, terveystieteiden ja psykologian laitosten kanssa. Turun yliopiston kanssa yhteistyö LASERI-tutkimuksen tiimoilta on muotoutunut kiinteäksi jo 1980-luvulta lähtien. Lisäksi tutkimuksessa tehdään yhteistyötä myös Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa. Oulun yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä Pohjois-Suomen syntymäkohorttien 1966 ja 1986 seurantatutkimuksessa. Liikkuva koulu -hankkeen myötä on muodostumassa yhteistyöverkosto, johon kuuluu hankkeeseen liittyvien opinnäytetöiden ohjaajia Jyväskylän yliopistosta, Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitokselta, Turun yliopistosta sekä Åbo Akademista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tärkeä yhteistyökumppani Liikuntakynnyksen yli -hankkeessa sekä ES- TER-tutkimuksessa. Lisäksi yhteistyötä tehdään lasten ja nuorten terveysseurannan kehittämiseksi. Liikuntakynnyksen yli -hankkeessa on yhteistyötä myös Nuorisotutkimusseuran tutkijoiden kanssa. Nuori Suomi ry:n kanssa on tehty yhteistyötä Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten aktivointi -hankkeessa. LIKESin tutkijat ovat kirjoittaneet hankekatsauksen ja kirjallisuuskatsauksen sekä olleet mukana asiantuntijaryhmän työskentelyssä. Nordic monitoring -hankkeen pohjoismainen yhteistyö koordinoidaan Kööpenhaminasta tanskalaisin voimin (Techninal University of Denmark, National Food Institute). Liikuntakyselyn validointitutkimus toteutetaan yhtenevillä menetelmillä Islannissa (Islannin yliopisto, Reykjavik) ja Norjassa (Norjan urheilukorkeakoulu, Oslo). Suomessa LIKES koordinoi mittauksia ja toteuttaa lasten ja nuorten mittaukset. Aikuisten mittaukset toteuttaa Työterveyslaitos Helsingistä. Kansainvälistä yhteistyötä Pohjois-Suomen kohorttitutkimusten osalta sekä ESTER-tutkimuksessa on tehty Lontoon (Imperial College London) ja Cambridgen (Medical Researh Council) tutkijoiden kanssa. Maarit Lehden siirtyminen tutkijavaihtoon Cincinnatin yliopistoon kesällä 2010 käynnisti tiiviin yhteistyön kahden paikallisen tutkimusryhmän kanssa tutkimuksissa, jotka liittyy liikunnan vaikutuksiin lihaksen aineenvaihdunnan säätelyyn. LIKESin tutkijoita: ed. vas. Jaana Jaako, Tuija Tammelin, Maarit Valtonen, Anu Kangasniemi, Nina Laakso, Henna Haapala, Kati Kauravaara; takaa vas. Harri Selänne, Jarmo Heiskanen, Salla Turpeinen, Esa Rovio, Kaarlo Laine ja Xiaolin Yang. 20

19 Tutkimuslinjat Tieteellinen tutkimus jakaantuu kolmeen tutkimuslinjaan, jotka kuvaavat tutkimuksen tematiikan ja yleisen tavoitteenasettelun. Yksittäisten tutkimusprojektien kysymyksenasettelu vastaa osaltaan tutkimuslinjan haasteeseen. 1) Liikunta-aktiivisuuteen vaikuttaminen 2) Liikunta, terveys ja hyvinvointi 3) Liikunta-aktiivisuuden mittaaminen LIKESin tutkimusten kohteina ovat pääasiassa lapset, nuoret ja työikäiset. Kuvio 2. LIKESin tutkimushankkeiden kohdistuminen eri ikäluokkiin (lapset, nuoret ja aikuiset) sekä sijoittuminen eri tutkimuslinjoille vuonna Sama tutkimushanke voi sijoittua useampaan tutkimuslinjaan (vihreä väri: linjat 1 ja 2.) Tutkimuslinjojen alla on kuvattu ne tutkimushankkeet, joista LIKES vastaa kokonaisuudessaan tai joissa LIKESin tutkijoilla on keskeinen itsenäinen kokonaisuus. Lisäksi on erikseen kuvattu ne muiden tahojen vetovastuulla olevat yhteistyöhankkeet, joissa LIKESin tutkijat ovat mukana. Tutkimushankkeiden yhteydessä on nimetty hankkeen vastaava tutkija, mukana olevat LIKESin tutkijat sekä tärkeimmät yhteistyötahot. Linja 1. Liikunta-aktiivisuuteen vaikuttaminen Tutkitaan, mitkä tekijät vaikuttavat liikunta-aktiivisuuteen ja miten liikuntaa voitaisiin parhaalla tavalla edistää vähän liikkuvien keskuudessa. Erityisesti pyritään löytämään parhaita tapoja liikunnan edistämiseen erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Lapset ja nuoret < 18 v Aikuiset v Linja 1. Liikuntaaktiivisuuteen vaikuttaminen Liikkuva koulu Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine Liikuntakynnyksen yli vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana Esa Rovio Linja 2. Liikunta, terveys ja hyvinvointi Linja 3. Liikuntaaktiivisuuden mittaaminen Lapsuudesta aikuisikään jatkuvan liikuntahistorian yhteys terveyteen (LASERI) Xiaolin Yang Fyysinen aktiivisuus, kunto ja terveys Pohjois-Suomen syntymäkohorttien 1966 ja 1986 seurantatutkimuksessa Tuija Tammelin Liiku, Opi, Osallistu Jarno Purtsi Nordic monitoring- Pohjoismaisen liikuntakyselyn kehittäminen ja validointi lapsilla, nuorilla ja aikuisilla Tuija Tammelin Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelijänä Maarit Lehti Liikunta, mielenterveys ja metabolinen terveys keski-ikäisillä miehillä Maarit Valtonen 21

20 Liikuntakynnyksen yli vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana Erikoistutkija, LitT Esa Rovion johtama tutkimusryhmä sai vuoden 2010 alussa kolmivuotisen rahoituksen opetusministeriöltä Liikuntakynnyksen yli vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana -tutkimukselle. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa vähän liikkuvien ryhmiä ja kannustaa heitä lisäämään liikuntaa. Lähes puolet suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi, vaikka liikunnan edistämiseen ja sen terveysvaikutuksista tiedottamiseen käytetään runsaasti yhteiskunnan varoja. Rovion ryhmän tarkoituksena on selvittää vähäisen liikkumisen taustatekijöitä sekä tutkia, kuinka liikkumisen esteitä voidaan vähentää. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tilastojen perusteella tunnistettiin vähän liikkuvia suomalaisia aikuisväestöryhmiä. Vuoden 2010 aikana pyrittiin syventämään ymmärrystä ryhmien osalta teemahaastatteluilla. Kolmannessa vaiheessa suoritetaan tutkimusinterventio vähän liikkuvien motivoimiseksi fyysisesti aktiivisen elämäntavan pariin ja testataan intervention vaikuttavuus. Tutkimushankkeessa on LIKES-tutkimuskeskuksen lisäksi mukana useita kansainvälisiä ja kansallisia yhteistyökumppaneita, muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Jyväskylän yliopisto. Laajan poikkitieteellisen tutkimusryhmän muodostavat liikunta- ja yhteiskuntatieteiden asiantuntijat, kuten liikuntapsykologian, fysiologian, sosiologian ja psykologian ammattilaiset. Tutkimuksesta valmistuu kaksi väitöskirjaa sekä useita pro gradu -tutkielmia. Lisäksi hankkeesta valmistuu Hyvät käytännöt -oppikirja, joka tarjoaa konkreettista apua liikunnan lisäämiseen. Rovio toteaa, että tutkijat pyrkivät aktiivisesti keskustelemaan eri toimijoiden kanssa tuottaakseen vaikuttavaa tietoa, jonka eri toimijat kokisivat hyödylliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Tutkija Kati Kauravaara tekee liikuntasosiologian alaan kuuluvaa väitöskirjaansa Rovion tutkimusryhmässä. Kauravaaran tutkimuksen aiheena on vähäinen liikunta nuorten miesten arjessa ja elämäntavassa. Tutkija käyttää työssään etnografista tutkimusotetta. Kauravaara aloitti vuoden pituisen kenttätyöskentelynsä syyskuussa Väitöskirjan arvioitu valmistumisaika on vuonna Anu Kangasniemen psykologian väitöskirjan tavoitteena on kehittää lyhytinterventio vähän liikkuvien motivoimiseksi fyysisesti aktiivisen elämäntavan pariin ja testata sen vaikuttavuus. Interventio toteutetaan vuoden 2011 aikana. Tutkimusryhmän johtaja Esa Rovio uskoo, että tutkimuksen aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä. Yhä useammat ihmiset vieraantuvat liikunnasta eikä liikunta ole enää osa ihmisten arkipäivää, Rovio toteaa. Monien valintojen virrassa fyysinen aktiivisuus jää liian pieneksi osaksi ihmisten elämää, jolloin liikunta ei ole enää osa suomalaista kulttuuria eivätkä ihmiset selviä arkipäivän askareista ja velvoitteista. Rovio toteaa, että nyt on jo viitteitä väestöryhmistä, joilla vähäinen liikunta-aktiivisuus heikentää työkykyä. Tulevaisuuden tilanne huolestuttaa tutkijaa: Mikä on työntekijöiden kyky tehdä töitä vuoden päästä, hän pohtii. Erikoistutkija LitT Esa Rovio johtaa Liikuntakynnyksen yli -tutkimusryhmää. Vastaava tutkija LIKES: Esa Rovio 22

21 LIKESin henkilöstö: Kati Kauravaara, Anu Kangasniemi, Kaarlo Laine ja Tuija Tammelin Yhteistyötahot: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Jyväskylän yliopisto; perhetutkimuskeskus, psykologian laitos ja liikuntatieteiden laitos; Nuorisotutkimusverkosto Rahoitus: opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) Keskeiset julkaisut 2010: Rovio E, Hakonen H, Tammelin T, Laine K, Helakorpi S, Uutela A, & Havas E Physically inactive adults in Finland Identification of the subgroups. 13th Sport for All Congress Jyväskylä. Teoksessa J. Kallio, J. Avela, & J. Komulainen (toim.) 13th Sport for All Congress (June 14 17) LIKES Research Reports on Sport and Health 235. Abstract Book, 82. (posteriesitys.) Liiku, Opi, Osallistu CP ja muut toimintarajoitukset oppimisen ja osallistumisen esteenä -tutkimusprojektin tarkoituksena on lisätä tietämystä motorisen toiminnan merkityksestä oppimiselle, oppimisvaikeuksille ja tasavertaiselle arjen toimintoihin osallistumiselle. Viisivuotinen projekti alkoi vuonna 2007 RAY:n rahoittamana Suomen CPliitossa. Liikuntatieteiden maisteri Jarno Purtsi tekee projektissa psykologian väitöskirjatyötään Nuorten motoriset taidot, liikunta-aktiivisuus ja motorinen oppiminen. Väitöskirjassaan Purtsi tarkastelee nuorten liikuntaaktiivisuuden ja motoristen taitojen sekä motorisen oppimisen yhteyksiä. Purtsin väitöskirjaohjaajana toimii professori Timo Ahonen Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta. Vastaava tutkija LIKES: Jarno Purtsi Suomen CP-liitto ry ja LIKES Yhteistyötahot: CP-liitto ry, Jyväskylän yliopiston psykologian ja liikuntatieteiden laitokset sekä Niilo Mäki Instituutti Rahoitus: Raha-automaattiyhdistys (Suomen CP-liitto), LIKES Keskeiset julkaisut 2010: Viholainen H, Ahonen T, Crawford S, Cantell M, Aro M & Kooistra L. (painossa). Are balance problems connected to reading speed or the familial risk for dyslexia? Developmental Medicine and Child Neurology. Tutkimuksessa selvitettiin, miten lapsuuden liikunnalliset leikit ja motoriset taidot ovat yhteydessä liikuntaaktiivisuuteen ja kestävyyskuntoon nuoruusiässä. Tutkimuksessa havaittiin, että liikkumattomuus ja huono kestävyyskunto olivat erityisen yleisiä niillä 16-vuotiailla nuorilla, joilla esiintyi motorisia ongelmia ja jotka eivät mielellään osallistuneet liikunnallisiin leikkeihin 7 8 vuoden iässä. Tutkimus on osa Pohjois-Suomen syntymäkohortti seurantatutkimusta ja liittyy myös Liiku, opi, osallistu -hankkeeseen. Tutkimus jatkuu liikuntamuotojen osalta osana Jarno Purtsin väitöskirjatyötä. LIKESin tutkijat: Marko Kantomaa, Jarno Purtsi ja Tuija Tammelin Yhteistyö: Oulun yliopiston terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Suomen CP-liitto Rahoitus: Suomen CP-liitto ja LIKES Keskeiset julkaisut 2010: Kantomaa MT, Purtsi J, Taanila AM, Remes J, Viholainen H, Rintala P, Ahonen T, Tammelin TH. Suspected motor problems and low preference for active play in childhood are associated with physical inactivity and low fitness in adolescence. Käsikirjoitus valmistui vuoden 2010 aikana ja on hyväksytty julkaistavaksi. (PLoS One Jan 18;6(1):e14554.) ESTER-tutkimus. Ennenaikainen syntymä ja äidin raskausdiabetes -aikuisiän liikkumattomuuden riskitekijöitä? Nuorten työikäisten fyysistä kokonaisaktiivisuutta ja kuntoa sekä niihin vaikuttavia tekijöitä selvitetään osana ESTER-tutkimusta. LIKESin vastuualueena on asiantuntemus fyysisen kunnon ja aktiivisuuden objektiivisista mittauksista. Aineiston keruu jatkuu Oulussa ja LIKESillä analysoidaan liikeantureilla mitattu fyysisen kokonaisaktiivisuuden data. Hankkeen johtajana toimii Eero Kajantie (THL). LIKESin tutkijat: Tuija Tammelin, Harto Hakonen Yhteistyö: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Oulun yliopiston terveystieteiden laitos Lapsuuden motoristen taitojen ja liikunnallisten leikkien vaikutus nuoruusiän fyysiseen aktiivisuuteen ja kuntoon. 23

22 Linja 2. Liikunta, terveys ja hyvinvointi Tutkimuksissa selvitetään liikunnan ja liikkumattomuuden (istuminen) vaikutuksia fyysiseen toimintakykyyn ja terveyteen elämänkulun eri vaiheissa. Liikuntaa ja liikkumattomuutta pyritään tutkimushankkeissa mittaamaan objektiivisesti. Lisäksi selvitetään liikunnan vaikutuksia fyysiseen kuntoon ja fyysisen kunnon merkitystä terveydelle. LIKES on mukana kahdessa laajassa epidemiologisessa lapsuudesta aikuisikään etenevässä pitkittäistutkimuksessa, joissa LIKESillä on keskeinen rooli fyysiseen aktiivisuuteen ja kuntoon liittyvissä tutkimuksissa. Tähän linjaan kuuluu myös vuonna 2011 käynnistyvä Liikunta, oppiminen ja koulutus -tutkimushanke, joka selvittää liikunnan vaikutuksia oppimiseen ja kouluttautumiseen elämänkulun eri vaiheissa. LASERI Tutkimus Lapsuudesta aikuisikään jatkuvan liikuntahistorian yhteys terveyteen jatkuu osana laajaa LA- SERI-projektia vuosina teemalla liikuntahistoria ja työkuormitus osana Suomen Akatemian WORK-ohjelmaa. Tutkimuksessa selvitetään liikunnan ja liikkumattomuuden vaikutuksia terveyteen (metabolinen terveys, alaselkäkivut, luuston terveys) sekä liikuntaan ja liikkumattomuuteen vaikuttavia tekijöitä elämänkulun eri vaiheissa. LIKESin tutkijat: Xiaolin Yang, Risto Telama (hankkeen johtaja) ja Tuija Tammelin Yhteistyö: Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitos, Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskus ja Kliinisen fysiologian laitos, Helsingin yliopisto Rahoitus: Suomen Akatemian WORK-ohjelma, OKM, LIKES Keskeiset julkaisut: Yang X, Telama R, Hirvensalo M, Hintsanen M, Hintsa T, Pulkki-Råback L, Mansikkaniemi K, Viikari JS, Keltikangas-Järvinen L, Raitakari OT. Sustained Involvement in Youth Sports Activities Predicts Reduced Chronic Job Strain in Early Midlife. J Occup Environ Med Dec;52(12): Yang X, Telama R, Hirvensalo M, Hintsa T, Pulkki-Råback L, Hintsanen M, Keltikangas-Järvinen L, Viikari JS, Raitakari OT. Leadership Component of Type A Behavior Predicts Physical Activity in Early Midlife. Int J Behav Med Nov 30. [Epub ahead of print] Yang X, Telama R, Hirvensalo M, Hintsanen M, Hintsa T, Pulkki-Råback L, Viikari JS. The benefits of sustained leisure-time physical activity on job strain. Occup Med (Lond) Aug;60(5): Tutkijadosentti Xiaolin Yang jatkaa tutkimustyötään laajan LASERI-projektin parissa. Hirvensalo M, Telama R, Tammelin T, Yang X, Viikari J & Raitakari O. Suomalaisten naisten arjessa enemmän askeleita kuin miehillä. Liikunta & Tiede 4/2010: Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelijänä: titiini-kompleksin proteiinien merkitys signaloinnissa Tutkimus liikunnan harjoittelun vaikutuksista lihaksen aineenvaihdunnan säätelyyn jatkuu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen kanssa. Vuosina tutkimusta tehdään yhteistyössä Cincinnatin yliopiston kanssa (Metabolic Diseases Institute, University of Cincinnati, USA), jossa Maarit Lehti toimii post doc -tutkijana. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa edullisesti aineenvaihduntaan. Liikunnan vaikutukset lihassolun toimintaan välittyvät solusignalointireittejä pitkin. Sarkomeeri on lihaksen supistuvan koneiston pienin yksikkö ja toiminnan keskipiste kaikentyyppisissä lihassupistuksis- 24

23 sa. Kuitenkin sarkomeerin vaikutuksia solusignalointiin tunnetaan huonosti. Tämä tutkimus selvittää sarkomeerin keskeisen proteiinin, titiinin ja siihen sitoutuvien proteiinien merkitystä lihaksen signaloinnin säätelyssä. Tutkimuksessa käytetään useita eläinmalleja sekä solu- ja molekyylibiologian että fysiologian menetelmiä. Tulokset lisäävät ymmärrystä erityyppisten liikuntamuotojen vaikuttavuuden taustalla olevista molekyylimekanismeista ja mahdollisesti johtavat parempaan aineenvaihdunta- ja lihassairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Vastaava tutkija: Maarit Lehti LIKESin muut tutkijat: Jyrki Komulainen, Eino Havas ja Tuija Tammelin Yhteistyö: Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos ja University of Cincinnati, Yhdysvallat Rahoitus: Suomen Akatemia ( ), LIKES, University of Cincinnati Keskeiset julkaisut 2010: Gene expression centroids that link with low intrinsic aerobic exercise capacity and complex disease risk. Kivelä R, Silvennoinen M, Lehti M, Rinnankoski-Tuikka R, Purhonen T, Ketola T, Pullinen K, Vuento M, Mutanen N, Sartor MA, Reunanen H, Koch LG, Britton SL, Kainulainen H. FASEB J Nov;24(11): Liikunnan, mielenterveyden ja metabolisen terveyden väliset yhteydet keski-ikäisillä miehillä Tutkimusta toteutetaan osana Kuopion yliopiston johtamaa Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimusta (SVVT), joka tunnetaan paremmin nimellä The Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor (KIHD) Study. Aineistona on 2682 itäsuomalaista keski-ikäistä miestä, joiden sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, psyyketekijöitä ja elämäntapoja kuten fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa on seurattu keskimäärin 18 vuotta. Maarit Valtonen tutkii psyykkisten oireiden yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen sekä metabolisen oireyhtymän kehittymiseen keski-ikäisillä miehillä. Tavoitteena on saada lisätietoa psyykkisen hyvinvoinnin vaikutuksista metabolisen oireyhtymän kehittymiseen ja siitä, kuinka fyysinen aktiivisuus vaikuttaa fyysisen ja psyykkisen terveyden välillä. Vastaava tutkija LIKES: Maarit Valtonen Yhteistyö: Kuopion yliopisto Rahoitus: LIKES, Suomen Akatemia, useat eri säätiöt Keskeiset julkaisut 2010: Valtonen M, Laaksonen DE, Laukkanen J, Tolmunen T, Rauramaa R, Viinamaki H, Mursu J, Savonen K, Lakka T, Niskanen L, Kauhanen J. Sedentary lifestyle and emergence of hopelessness in middle-aged men. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil Oct;17(5): Maarit Valtonen valmistelee väitöskirjaa Kuopion yliopistolle. 25

24 Linja 3. Liikunta-aktiivisuuden mittaaminen Tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön eri-ikäisille parhaiten soveltuvia fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmiä. Laajoihin väestötutkimuksiin tai vastaanotolle soveltuvien kyselymenetelmien luotettavuutta selvitetään. Objektiivisia mittausmenetelmiä otetaan käyttöön ja niiden soveltuvuutta eri väestöryhmille arvioidaan. Tutkimuksia varten LIKESille on hankittu Actigraph -kiihtyvyysantureita; laajojen otosten mittauksissa käytetään antureita yhdessä Työterveyslaitoksen ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Nordic monitoring -hanke Hankkeessa kehitetään yhteispohjoismainen liikunnan, ravitsemuksen ja ylipainon monitorointijärjestelmä. Hankkeen aikana kehitetään puhelinhaastattelumenetelmä väestön fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen lapsille, nuorille ja aikuisille (NordPAQ). Mittaukset on tehty ja ne raportoidaan vuonna Tutkimuksessa arvioidaan haastattelumenetelmän luotettavuutta suhteessa objektiivisesti liikeantureilla mitattuun fyysisen aktiivisuuteen. LIKES koordinoi tutkimusta Suomessa sekä suorittaa lasten ja nuorten osalta mittaukset. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Työterveyslaitoksen kanssa, joka vastaa työikäisten mittauksista. LIKESin tutkijat: Tuija Tammelin, Marko Kantomaa ja Harto Hakonen Yhteistyö: Työterveyslaitos, Norges Idrætshøgskole, (Norjan urheilukorkeakoulu, Oslo, Norja) ja University of Iceland (Islannin yliopisto, Reykjavik, Islanti) sekä pohjoismainen työryhmä Rahoitus: Pohjoismainen ministerineuvosto ja Nordic Innovation Center, LIKES-tutkimuskeskus ja Työterveyslaitos Terveysliikuntakyselyn validiteetti Työikäisille suunnatun terveysliikuntakyselyn validiteettia selvitettiin vertaamalla tuloksia objektiivisiin kiihtyvyysanturimittauksiin. Hanke oli osa Työterveyslaitoksen johtamaa Nuadu-tutkimusta. Hankkeessa valmistui Tuija Tammelinin ohjauksessa Hilkka Runtin pro gradu -tutkielma Oulun yliopistoon. Lisäksi käytetty kysely ja validointitutkimuksen tuloksia raportoitiin seuraavasti: Tammelin T, Runtti H, Halonen J, Simonen R, Hopsu L. Terveysliikuntakysely antaa käyttötietoa nykysuositusten mukaan liikkuvien osuudesta. Liikunta & Tiede 4/2010, Runtti H, Halonen J, Hopsu L, Simonen R, Konttinen J, Lindholm H, Uitti J, Leino T & Tammelin T. Do people meet the recommended level of physical activity? A new short questionnaire to identify physically active adults test-retest reliability and comparison to objective measurements. 13th Sport for All Congress Jyväskylä. Teoksessa J. Kallio, J. Avela, & J. Komulainen (toim.) 13th Sport for All Congress (June 14 17). LIKES Research Reports on Sport and Health 235. Abstract Book, 60. (posteriesitys.) Muut tutkimukset Nina Laakso Urheilujohtajien narratiivit suomalaisten urheilujohtajien kokemuksia, näkemyksiä ja käsityksiä urheilujohtajana toimimisesta suomalaisen liikunnan ja urheilun kontekstissa (väitöskirjatyö). Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin on mukana useimmissa tutkimushankkeissa. Nina Laakson väitöstutkimuksen tarkoituksena on tutkia merkittävässä asemassa olevien urheilujohtajien kokemuksia, näkemyksiä ja käsityksiä urheilujohtajana toimimisesta suomalaisen liikunnan ja urheilun kon- 26

25 Tutkimuksen avulla saadaan uutta tietoa liikuntakulttuurin kehittämis- ja tutkimustarpeista johtamisen ja strategisen päätöksenteon tueksi. Tämä tutkimus tuo sisällöllisesti ja metodologisesti uuden näkökulman suomalaisen liikunta- ja urheilualan johtamistutkimukseen. Tutkimus liittyy kauppatieteelliseen (johtaminen, organisaatiotutkimus) sekä liikuntatieteelliseen (toimintakonteksti) viitekehykseen. Väitöstyön ohjaajina toimivat professori Tuomo Takala ja YTT, KTT Teppo Sintonen Kauppakorkeakoulusta (JY) sekä YTT, yksikönjohtaja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskuksesta. Yhteistyötahot: Jyväskylän yliopisto Rahoitus: OKM, LIKES Olli Salmi Pelaajan itseohjautuvuuden edistäminen joukkuevalmennuksessa (väitöskirjatyö). Nina Laakson väitöskirja käsittelee urheilujohtajien narratiiveja. tekstissa: Millaisia sisältöjä ja merkityksiä urheilujohtajat antavat suomalaiselle urheilujohtamiselle? Tutkimuksessa tarkastellaan johtajien omien kertomusten avulla heidän käsityksiä itsestään, johtamisesta sekä tulevaisuudesta liikunnan ja urheilun viitekehyksessä. Tutkimuksen kohdejoukoksi valittiin 15 yksityisen, julkisen sekä kolmannen sektorin merkittävimmissä ja vaikutusvaltaisimmissa johtoasemissa olevaa henkilöä, Laakso kertoo. Kohdejoukko koostuu operatiivisista- ja luottamusjohtajista, joilla on kansallisesti ja/tai kansainvälisesti korkea asema, sekä henkilöistä, joilla on muodollinen asema urheilujohdon huipulla. Liikuntatieteiden lisensiaatti Olli Salmen väitöskirjatyö Pelaajan itseohjautuvuuden edistäminen joukkuevalmennuksessa pyrkii selvittämään minkälaisia itseohjautuvuuden esteitä ryhmätilanteessa koetaan, ja miten niitä voidaan ratkoa. Tutkimuksen lähestymistapa on etnografinen ja tutkimusjoukkona vuotiaiden poikien jääkiekkojoukkue. Laadullisen aineiston päähankintamenetelmä on ollut osallistuva havainnointi ja sen pohjalta kirjoitettu päiväkirja. Väitöskirjan ohjaajina toimivat liikuntapsykologian professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta ja LitT Esa Rovio LIKES-tutkimuskeskuksesta. Yhteistyötahot: Jyväskylän yliopisto, Montfortin yliopisto, Bedford, Englanti ja Birminghamin yliopisto, Englanti. Tutkimuksen pääaineistonkeruumenetelmänä käytetään narratiivista haastattelua. Lisäksi käytetään verkostoanalyysiä, jonka avulla tutkitaan johtajien tärkeimpiä siteitä ja suhteita. Vuonna 2010 suoritettiin haastattelut, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin tekstiksi. Lisäksi vuoden 2010 aikana Laakso keräsi väitöstyön kansainvälistä aineistoa haastattelemalla urheilujohtajia Australiassa ja Singaporessa. Tutkimusaineisto analysoidaan ja raportoidaan vuosien aikana. Monografiaväitöskirja julkaistaan vuonna

26 Sektoritutkimus Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET LINETin alkuvuosien suurin hanke, LAPS Suomen -tutkimus, eli liikunta-aktiivisuuden perusselvitys, tutki yli vuotiaan lapsen liikunta-aktiivisuuden määrää ja laatua. LINET vastasi tutkimuksen toteutuksesta vuosina LAPS Suomen -tutkimuksen loppuraportti julkaistiin LINETin syntymäpäivänä. Raportin kirjoittamiseen osallistuivat tutkimuksen johtaja professori Heimo Nupposen lisäksi Titta Halme, Susanna Parkkisenniemi, Mikko Pehkonen ja Tuija Tammelin. Tutkimusta rahoittivat opetusministeriö, Jyväskylän yliopisto, Juha Vainion säätiö, Urheiluopistosäätiö ja Jyväskylän kaupunki. Syyskuun 8. päivänä vuonna 2000 perustettu LINET juhli vuonna 2010 kymmenenvuotissyntymäpäiväänsä. Tutkimusyksikkö on kiinteä osa LIKESiä. LINETin pääpaino on policy relevantissa sektoritutkimuksessa, mutta se on mukana myös muissa erilaisissa lasten ja nuorten liikuntaan, elämäntapaan, hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä arviointi- ja tutkimushankkeissa. Yksikön tärkein yhteistyökumppani ja rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö. Yksikköä johtaa YTT Kaarlo Laine, jonka lisäksi LINETillä on neljä työntekijää. Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuus on ollut tärkeä puheenaihe 2000-luvulla. Myös LAPS Suomen -raportti paljastaa, että lasten aktiivisuus usein laskee iän myötä. Yksikönjohtaja Laineen mukaan lasten ja nuorten elämäntapa on ollut muutoksessa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kamppailu ajankäytöstä on lisääntynyt, Laine toteaa. Harrastukset ja muut mielenkiinnon kohteet ovat lisääntyneet huomatta- Kaarlo Laine on ollut LINETin yksikönjohtaja vuodesta 2003 alkaen. Viime vuosina LINET on keskittynyt sektori- ja tilaustutkimukseen ja eri hankkeiden seurantaan, Laine toteaa. LINET on tuottanut useita selvityksiä ja katsauksia lasten liikuntaan liittyen. LINETin henkilöstö, vas. Katja Rajala, Nina Laakso, Kaarlo Laine, Matti Hakamäki ja Kati Lehtonen, juhlisti syyskuussa LINETin 10-vuotissyntympäivää. 28

27 vasti ja teknologia ja digitalisoituminen ovat muuttaneet elämäntapaamme passiivisemmaksi. Laine huomauttaa, että lapsia ja nuoria tulee aikuisten esimerkillä kannustaa liikkumaan arjessa. Henkilöstö Hakamäki Matti, erikoissuunnittelija Laakso Nina, tutkija Laine Kaarlo, yksikönjohtaja Lehtonen Kati, tutkija Rajala Katja, tutkija Sektori- ja tilaustutkimukset Lasten ja nuorten liikuntaohjelman seuranta ja arviointi Liikuntaohjelman keskeisiä osia ovat liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittäminen, seuratoiminnan tukeminen ja liikunnan mahdollistaminen lapsille. LINET on toteuttanut ohjelman arviointia vuodesta 2004 alkaen. Arvioinnissa lähtökohtana on jatkuvan, ajantasaisen ja ohjelman kannalta oleellisen kehittämistiedon tuottaminen. Uusina avauksina on yhteistyössä Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) tutkija Jari Lämsän kanssa aloitettu urheilun lisenssijärjestelmän analyysi (drop-out). Lisäksi on aloitettu tutkimusjohtaja Tuija Tammelinin johdolla lasten fyysisen aktiivisuuden viitearvojen keruu. Seuratuen arviointi Vuodesta 2009 veikkausvoittovaroista alettiin myöntää urheiluseuroille seuratoiminnan kehittämistukea. Tukea on jaettu seuroille päätoimisen työntekijän palkkaamiseen ja seuratoiminnan muun toiminnan kehittämiseen. LINET toteuttaa seuratoiminnan kehittämistuen seurantaa ja arviointia yhdessä Turun yliopiston kanssa. Lasten fyysisen aktiivisuuden peruskartoitus Vuonna 2010 aloitettiin fyysisen aktiivisuuden peruskartoitusta alakouluikäisten osalta (7 12-vuotiaat). Peruskartoitus tuottaa tietoa alakouluikäisten kokonaisaktiivisuudesta ja fyysisen aktiivisuuden eri ulottuvuuksista. Kokonaisaktiivisuus käsittää tässä liikunnan vapaa-aikana, koulupäivän aikana ja koulumatkoilla. Lisäksi tarkastellaan liikkumattomuutta, istumista ja ruutuaikaa. Fyysistä aktiivisuutta mitataan objektiivisesti liikeantureilla 7 päivän ajan. Liikuntaa ja ruutuaikaa kartoitetaan kyselyiden ja päiväkirjojen avulla. Fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä taustatekijöitä selvitetään mm. vanhemmille kohdistettujen kyselyjen avulla. Kartoitus tuottaa tärkeää perustietoa alakouluikäisten fyysisestä kokonaisaktiivisuudesta, sekä siitä, miten ikä ja sukupuoli vaikuttavat aktiivisuuteen arkipäivinä ja vapaapäivinä. Kartoitus jatkuu vuonna Vastaava tutkija: tutkimusjohtaja Tuija Tammelin Muut tutkijat: Henna Haapala, Kirsti Siekkinen, Marko Kantomaa ja Harto Hakonen Yhteistyö: Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos Rahoitus: OKM Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten aktivointi Nuori Suomi ry:n vetämässä hankkeessa tehtiin kevään 2010 aikana taustakartoitus hankkeista ja kirjallisuudesta liittyen vähän liikkuvien lasten ja nuorten aktivoimiseen ja laadittiin yhteisjulkaisu LIKESin ja Nuori Suomi ry:n kanssa. Lisäksi Tuija Tammelin osallistuu Nuori Suomi ry:n perustaman liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten asiantuntijaryhmän työskentelyyn. LIKESin tutkijat: Katja Rajala, Marko Kantomaa ja Tuija Tammelin Yhteistyö ja rahoitus: Nuori Suomi ry Julkaisut: Rajala K, Haapala H, Kantomaa M ja Tammelin T. Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset. Liikunnasta syrjäytyneet -hanke, Nuori Suomi ry, tutkimus- ja kirjallisuuskatsaus. LIKES-tutkimuskeskus, Rajala K. Vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivointi raportti hanketoiminnasta. Liikunnasta syrjäytyneet -hanke. Nuori Suomi ry ja LIKES. Reprotalo LINETin julkaisut 2010 Huotari PRT, Nupponen H, Laakso L & Kujala UM Secular trends in aerobic fitness performance in year-old adolescents from 1976 to British Journal of Sports Medicine 44, Huotari PRT, Nupponen H, Laakso L & Kujala UM Secular trends in muscular fitness among Finnish adolescents. Scandinavian Journal of Public Health 38,

28 Muut sektoritutkimushankkeet TELIRANE-hankkeen arviointi LIKES sai vuoden 2010 alussa järjestetyssä tarjouskilpailussa vastuulleen TELIRANE-hankkeen arvioinnin. Kyseessä oli Terveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneuvontamalli hanke, jonka toteutuksesta vastasi Kainuun Liikunta ry. Asiakasmäärä hankkeessa on vuosina ollut n kainuulaista. Arviointi sisälsi hankkeen aikana asiakkaille tehtyjen terveysmittausten (alku-, loppu- ja seurantamittaukset) ja asiakastyytyväisyyskyselyiden analysoinnin ja raportoinnin. Arvioinnin suorittivat Kaisa Koivuniemi, Heidi Syväoja, Harto Hakonen ja Tuija Tammelin. Kahdeksan edellisen World Sport for All -kongressin jälkeen Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) on julkaissut julkilausuman kunkin kongressin keskeisistä tuloksista ja tavoitteista Sport for All -ideologian levittämiseksi. KOK tilasi LIKES-tutkimuskeskukselta sisältöanalyysin julkaistuista julkilausumista. Suunnittelija Olli-Pekka Kärkkäinen teki analyysin julkaisujen teemoista ja trendeistä sekä yhteenvedon julkaisuissa todettujen tavoitteiden täyttymisestä. Sisältöanalyysi tarjoaa tietoa Sport for All -liikkeen kehittämiseksi ja linjaamiseksi. Vastuuhenkilö: Olli-Pekka Kärkkäinen Rahoitus: KOK Julkaisu: Report to the International Olympic Committee, Sport for All Commission, on the Content Analysis of World Sport for All Congress Declarations ( ). March p. Julkaisut: Syväoja H, Koivuniemi K, Hakonen H & Tammelin T. Terveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneuvontamalli, TELIRANE-hanke , arvioinnin kokonaisraportti. LIKES-tutkimuskeskus Suomalaisten työikäisten kestävyyskunto Kehittämishankkeessa hyödynnetään yhteistyökumppanin (Aino Active oy) yritystoiminnassaan tieteellisesti luotettavin menetelmin keräämä laajaa aineistoa, johon kuuluu yli työikäistä. Hankkeessa raportoidaan suomalaisten työikäisten vuotiaiden kestävyyskunto ja verrataan tuloksia Suomessa yleisesti käytössä oleviin viitearvoihin. Lisäksi tuotetaan maksimaalisen hapenottokyvyn uudet normiviitearvot pohjautuen polkupyöräergometritesteihin. Tulosten raportointi on aloitettu kansainvälisissä kokouksissa vuonna 2010 ja sitä jatketaan vuonna LIKESin tutkijat: Jarmo Heiskanen, Harto Hakonen, Olli-Pekka Kärkkäinen, Tuija Tammelin ja Eino Havas Rahoitus: OKM Julkaisut: Heiskanen J, Tammelin T, Hakonen H, Eklund J & Havas E. The aerobic fitness of 9000 employees aged 20 to 64 years. 13th Sport for All Congress Jyväskylä. Teoksessa J. Kallio, J. Avela, & J. Komulainen (toim.) 13th Sport for All Congress (June 14 17). LIKES Research Reports on Sport and Health 235. Abstract Book, 54. (posteriesitys) IOC Declaration content analysis Suunnittelija Olli-Pekka Kärkkäinen esitteli analyysinsä Sport for All -kongressien julkilausumista KOK:n Sport for All -komissiolle kesäkuun kongressin yhteydessä. 30

29 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman tavoitteena on innostaa yli 40-vuotiaita liikkumaan säännöllisesti ja luoda eri puolille Suomea helposti lähestyttäviä liikuntapalveluja. KKI-ohjelmaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Valtakunnallista toimintaohjelmaa tukevat myös liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö sekä Metsähallitus. LIKES vastaa ohjelman toteutuksesta. Vuonna 2010 KKI-ohjelmassa keskityttiin syksyn 2010 SuomiMies seikkailee -seminaarikiertueen ja Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaarin järjestämiseen sekä tv-tuotantoon. KKI-ohjelma oli mukana näytteilleasettajana Maailman Tervein Kansa hankkeen Perhepäivässä Helsingissä 15.8., Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä , Työterveyspäivillä , Työterveyshoitajien luentopäivillä sekä Farmasian Päivillä Lisäksi valmisteltiin erityisesti vuoden 2011 tapahtumia: KKI-Päiviä, SuomiMies seikkailee - rekkakiertuetta ja Kunnon Laivaa. Hanketuki KKI-ohjelma voi myöntää taloudellista tukea rekisteröidyille toimijoille, jotka järjestävät aloittelijoille sopivaa liikuntatoimintaa sekä kehittävät keinoja houkutella terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia yli 40-vuotiaita henkilöitä säännöllisen liikunnan pariin. Vuonna 2010 pyrittiin erityisesti tukemaan hankkeita, jotka 1) aktivoivat huonokuntoisia miehiä liikunnan pariin ja/tai 2) sisälsivät painonhallintaan liittyviä liikunta- ja ravitsemusmalleja. Hanketukihaku toteutettiin kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2010 hanketukea haki yhteensä 408 hakijaa. Tuettujen hankkeina (ml. paikallis- ja kehittämishankkeet) oli 233 ja kokonaistukisumma oli yhteensä Kehittämishankkeet ovat laajempia hankekokonaisuuksia, joissa KKI-ohjelmalla on merkittävä rooli esimerkiksi hankkeen käynnistämisvaiheessa tai toiminnan ohjaamisessa. Vuoden 2010 kehittämishankkeita olivat Mies 40 -hanke Kirkkonummella, Liikkujan Apteekki -hanke, Metalli Liikkuu -hanke Päijät- Hämeessä, Stadin kundi kondikseen -hanke ja Tornion kaupungin hanke sekä seuratoiminnan kehittämishankkeet. Tuetuista hankkeista pelkästään miehille kohdentui 27 hanketta, pelkästään yli 60-vuotiaille kohdentui 17 hanketta, työyhteisöhankkeita oli 24 ja urheiluseurahankkeita 54. Vuonna 2010 käynnistettiin hanketuen sähköistämisen suunnittelu. Varsinainen sähköistetty hanketukihaku avataan rinnakkain perinteisen hakuprosessin kanssa vuoden 2011 aikana. KKI-ohjelma esittäytyi Jyväskylän keskustassa LIKESin juhlaviikolla huhtikuussa. Tapahtumakoordinaattori Niina Valkama ja ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen Radio Jyväskylän haastattelussa. 31

30 Televisiotuotanto KKI-ohjelma oli mukana vuonna 2010 tuottamassa ja suunnittelemassa kolmea televisio-ohjelmaa. Läähätän ja läkähdyn -sarja esitettiin kesällä 2010 YLE TV2:lla. SuomiMies seikkailee -teemaan liittyen KKI ja YLE rahoittivat yhdessä kuusiosaisen (á 30 minuuttia) Läähätän ja läkähdyn -sarjan, jossa kaksi Suomea kiertävää orkesteria, Menneisyyden vangit ja Finlanders, lähtivät kohottamaan kuntoaan ja parantamaan elämäntapojaan. KKI toimi sarjassa asiantuntijana ja taustatahona. SuomiMies seikkailee -kampanja vieraili YLE TV2:n Jumppa-ohjelmassa. SuomiMiehen kuntopiiri esitettiin ja Toiminnallinen kuntopiiri Ohjelman tavoitteena on aktivoida suomalaisia liikunnan pariin paitsi television välityksellä, myös omatoimisesti. Ohjelman pääkohderyhmänä ovat liikuntaa harrastavat, liikuntaa aloittelevat ja kotikuntoilua harrastavat keski-ikäiset. SuomiMies seikkailee -teemaan liittyen KKI osallistui Hyötyhiki-sarjan suunnitteluun ja toteutukseen. Sarja oli osa YLE SLU-teemavuotta Kuusiosaisessa (á 40 minuuttia) Hyötyhiki-sarjassa äijäporukat tekivät talkoita yhteiseksi hyväksi. Talkoiden lomassa jaettiin vinkkejä kuntoiluun ja työasentoihin sekä tehtiin talkooruokaa. KKI:n panos Hyötyhiki-sarjassa oli liikunnan ja ravinnon asiantuntemuksen tuominen ohjelmaan. KKI-liikuntafysiologina toimi Timo Haikarainen ja KKI-ravitsemusasiantuntijana Olli Ilander. Sarjaa esitettiin joulukuussa Sarja jatkuu vuonna SuomiMies seikkailee -kampanja KKI-ohjelma jatkoi miehille suunnattua valtakunnallista liikuntakampanjaa, jonka tarkoituksena on luoda pysyvää toimintakulttuuria liikkumattoman mieskohderyhmän aktivoimiseen. Syksyllä 2010 KKI-ohjelma järjesti yhdessä SLU-aluejärjestöjen ja kaupunkien kanssa 19 paikkakunnan SuomiMies seikkailee -seminaarikiertueen. Yksipäiväiset seminaarit oli suunnattu liikunta-, terveys-, sosiaali- ja ravitsemusalan asiantuntijoille. Seminaareihin osallistui noin asiantuntijaa. Seminaareissa puhuivat ravitsemusasiantuntija Patrik Borg (miesten syömisohjaus), työnohjaaja, kouluttaja Matti Alpola (miesten motivointi) sekä liikuntalääketieteeseen erikoistuneita lääkäreitä (liikunnan merkitys terveyden edistämisessä). Lisäksi seminaareissa esiteltiin yksityiskohtaisesti SuomiMiehen kuntotestit demotestillä. KKI-ohjelma oli mukana Jämsässä FinnMetko-metsäkonemessuilla sekä Jyväskylässä KoneAgria-maatalouskonemessuilla SuomiMies seikkailee -messuosastolla testaamassa messukävijöitä. Vuonna 2010 valmistauduttiin vuoden 2011 rekkakiertueeseen uudistamalla kampanjan visuaalinen ilme, suomimies.fi-verkkosivut ja kampanjamateriaalia sekä tuottamalla miesten herättelyyn soveltuva SuomiMiehen säätöjä -materiaali. Materiaalituotanto Vuonna 2010 julkaistiin kaksi numeroa KKI-ohjelman omaa Kipinät-lehteä. Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta tarjoavan lehden ensimmäistä numeroa painettiin kpl ja elokuussa julkaistua numeroa 8000 kpl. Taulukko 1. KKI-ohjelman tuottamat materiaalit vuonna Painotuote Virikkeiltä vertaisohjaajalle: Toiminnallinen harjoittelu Paino hallintaan asiantuntijoiden avulla -opas Kappalemäärä SuomiMiehen kunto-opas KKI-kuntokortti Ta chansen, låt det bli en vana! -opas Hyvinvoinnin lähteillä 5000 Suunnista voimavarojesi lähteille SuomiMiehen Säätöjä Kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä Virveli Virtaa verkostoihin liikunnasta KKI-kunto-opas KKI-kunto-opas Kipinät-lehti Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari TELI-olosuhderyhmän toimintasuunnitelmaan sisältyi uusi avaus poikkihallinnollisen yhteistyön edistämiseksi arkiliikunnan olosuhteiden edistämisessä. KKI- 32

31 ohjelma koordinoi yhdessä TELI-olosuhderyhmän tahojen kanssa järjestetyn Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaarin. Seminaari järjestettiin Helsingissä Biomedicumissa ja se videoitiin viiteen ELY-keskuksen järjestämään tilaisuuteen Jyväskylässä, Oulussa, Raisiossa, Rovaniemellä ja Vaasassa. Seminaarin teemana oli poikkihallinnollisuus ja tavoitteena poikkihallinnollisuuden lisääminen kunnissa terveyttä edistävien olosuhteiden edistämisessä. Lisäksi seminaarissa haluttiin tuoda esille hyviä malleja arkiliikunnan olosuhderatkaisuista. Seminaari suunnattiin kaavoituksen, liikennesuunnittelun sekä terveysliikunnan asiantuntijoille, viranhaltijoille ja päättäjille. Seminaari sai hyvän vastaanoton sekä Helsingissä että ELY-keskuksissa, joissa videoseminaareja toivotettiin järjestettäviksi myös jatkossa. Kokonaismäärä oli 300 seminaariosallistujaa. KKI-ohjelman johtoryhmä (2010 kesäkuu 2012) Puheenjohtaja Haukilahti Timo, opetus- ja kulttuuriministeriö ( saakka) Jäsenet Aalto-Nevalainen Päivi, opetus- ja kulttuuriministeriö Havas Eino, LIKES Ilanne-Parikka Pirjo, Suomen Diabetesliitto ry Karvinen Elina, Ikäinstituutti Koskinen Ari, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Miettinen Mari, sosiaali- ja terveysministeriö Savola Jorma, Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry Uutela Antti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Vasankari Tommi, UKK-instituutti KKI-ohjelman henkilöstö Kinnunen Liisamaria, kehittämispäällikkö Kivimäki Sari, kenttäpäällikkö ( alkaen) Koivuniemi Kaisa, vt. kenttäpäällikkö ( ) Komulainen Jyrki, ohjelmajohtaja Malvela Miia, ohjelmakoordinaattori Soini Anne, vs. kenttäpäällikkö ( asti) Suutari Anna, tiedotussihteeri Tarkiainen Elina, hankevalmistelija Valkama Niina, tapahtumakoordinaattori Väisänen Katri, tiedottaja KKI-toimiston henkilökunta maaliskuussa

32 Liikkuva koulu -hanke Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus asetti vuonna 2009 tavoitteeksi lasten ja nuorten liikunnan lisäämisen kouluissa ja koulujen yhteistyöverkostojen kanssa. Asian taustalla oli huoli suomalaisten lasten ja nuorten liikunnallisesta passivoitumisesta. Tämän kannanoton tiimoilta käynnistettiin Liikkuva koulu -hanke. Liikkuva koulu hankkeen päätavoitteena on liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen peruskoulujen koulupäivään ja sen yhteyteen. Päämääränä on vakiinnuttaa suomalaisiin kouluihin liikunnallinen toimintakulttuuri. Koulun liikunnalla tarkoitetaan kaikkea sitä fyysistä aktiivisuutta, joka sisältyy koulupäivään tai sen välittömään yhteyteen ei ainoastaan liikuntaa oppiaineena. Liikkuva koulu -hanke on laaja pilotti, jossa 21 hankkeessa selvitetään, millä keinoilla ja edellytyksillä koulupäivän rakenne tukisi tavoitetta, että mahdollisimman moni kouluikäinen lapsi liikkuisi fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaisesti. Hankkeen pilottivaiheessa on mukana yhteensä 45 koulua, joissa testataan erilaisia jo hyväksi todettuja sekä myös uusia toimintamalleja koulupäivän liikunnallistamiseksi. Pilottihankkeita tukemaan on perustettu mentoriverkosto, johon kuuluu 14 liikunta-alojen asiantuntijaa. LIKES vastaa hankkeen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta. Hankkeen hankepäällikkönä toimii Antti Blom. Liikkuva koulu -hankkeen seuranta- ja tutkimuskokonaisuudesta vastaa LIKES-tutkimuskeskus. Tutkimuskokonaisuudessa ovat mukana yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta sekä hankkeeseen liittyvien opinnäytetöiden ohjaajia Jyväskylän yliopistosta, Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitokselta ja Turun yliopistosta sekä Åbo Akademista. Pilottien valintaprosessi Maaliskuussa 2010 OKM järjesti seminaarin Säätytalossa Helsingissä, jolloin opetusministeri, kulttuurija urheiluministeri sekä puolustusministeri tiedottivat hankkeesta ensimmäisen kerran medialle. Kaikille kouluille avoin hakuaika hanketukia varten alkoi maaliskuussa, ja hakemuksia saapui 58 kappaletta. Kesäkuun alussa OKM myönsi tukea 21 pilottihankkeelle. Hankepäällikkö Antti Blomin mukaan hankkeiden valinnassa kiinnitettiin huomiota muun muassa toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttamiskelpoisuuteen, eri sidosryhmien mukanaoloon, omarahoitusosuuteen ja kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Avausseminaari Syyskuussa 2010 järjestettiin Liikkuva koulu -hankkeen avausseminaari Vantaalla. Seminaarin avasi urheiluja kulttuuriministeri Stefan Wallin, joka puheessaan ilmaisi huolensa lasten ja nuorten liikkumisen määristä. Wallin sanoi Liikkuva koulu -hankkeen olevan tärkeä avaus liikkumisen lisäämiseksi. Liikkuva koulu -hankkeen hankepäällikkönä toimii Antti Blom. Avausseminaarissa kaikki 21 pilottihanketta saivat puheenvuoron ja mahdollisuuden esitellä omia suunnitelmiaan. Pilottikouluissa aiotaan seuraavan kahden vuoden aikana mm. järjestää kävelyretkiä, taukojump- 34

33 pia, turnauksia, uusia kerhoja, teemapäiviä, lisätä välituntiliikuntaa, kouluttaa välituntiohjaajia, hankkia liikuntavälineitä ja kunnostaa koulujen pihoja liikuntaystävällisemmiksi. Joissakin piloteissa toteutetaan vain yhtä toimenpidettä, osassa useampaa. Hankkeen aikataulusta ja tavoitteista Hanke käynnistyi keväällä 2010 ja päättyy vuoden 2012 lopussa. Pilottihankkeet käynnistyivät vuoden 2010 syksyllä, ja hankepäällikkö Blom kertoo, että kahden lukuvuoden aikana on tarkoitus seurata miten kouluissa tehtävät toimenpiteet vaikuttavat pilottihankkeissa mukana olevien oppilaiden liikkumiseen. Tavoitteena on liikunnallisen toimintakulttuurin leviäminen Suomen kaikkiin kouluihin pilottivaiheen jälkeen pilottikoulujen kokemuksia hyödyntäen, sanoo Blom. Blomin mielestä hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää niin lasten kuin aikuistenkin motivoimista ja toisaalta rakenteiden muuttamista lasten luontaisen liikkumisen mahdollistavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa koulujen liikuntaolosuhteiden parantamista ja koulupäivien rakenteen muuttamista liikkumiseen kannustavaksi. Hankkeen seuranta ja tutkimus Tutkimuksen ja seurannan päätavoitteena on selvittää, miten oppilaiden fyysinen aktiivisuus muuttuu pilottihankkeiden myötä, ja mitkä hankkeen vaikutukset ovat kouluyhteisöön. Hankkeen aikana saadaan myös perustietoa koululaisten liikkumisesta. Liikkuva koulu -hankkeen työryhmä: Tolonen Hannu, ylitarkastaja (puheenjohtaja) (OKM) Aalto-Nevalainen Päivi, kulttuuriasiainneuvos (sihteeri) (OKM) Biskop Maria, ylitarkastaja, yleissivistävän koulutuksen yksikkö ( alkaen) (OKM) Heikkinen Satu, erityisneuvonantaja, yleissivistävän koulutuksen yksikkö ( ) (OKM) Jakobsson Kristiina, toiminnanjohtaja (Koululiikuntaliitto) Karlsson Tobias, enhetschef (Finlands Svenska Idrott) Laakso Lauri, liikuntapedagogiikan professori (Jyväskylän yliopisto) Laitinen Hilkka, pääsihteeri (Opiskelijoiden Liikuntaliitto) Miettinen Mari, ylitarkastaja (STM) Pohjonen Petri, ylijohtaja (Opetushallitus) Puska Arja, erityissuunnittelija (Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry) Pääjärvi-Myllyaho Riitta, puheenjohtaja (Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry) Ruokonen Reijo, kehitysjohtaja (Nuori Suomi) Santtila Matti, liikuntapäällikkö (puolustusministeriö) Tokola Johanna, suunnittelija ( ) (Suomen Vanhempainliitto) Blom Antti, hankepäällikkö (sihteeri) (LIKES, OPH) Havas Eino, johtaja (pysyvä asiantuntija) (LIKES) Vuoden 2010 syksyn aikana aloitettiin lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden mittaukset pilottikouluissa. Oppilaiden fyysistä aktiivisuutta mitattiin päiväkirjoilla ja kiihtyvyysantureilla, joita oppilaat pitivät viikon ajan. Lisäksi useissa kouluissa on tehty kyselytutkimuksia lasten ja nuorten liikkumisesta, harrastuksista ja muista elämäntavoista. Mittauksia ja kyselyitä toistetaan pilottivaiheen aikana yhteensä neljä kertaa. Kaikkien pilottihankkeiden etenemistä, vaikutuksia ja mahdollisia ongelmia seurataan hankevastaavien ja rehtoreiden haastatteluilla. Lisäksi kaikki koulut täyttävät seurantapäiväkirjaa kouluissa toteutetuista toimenpiteistä, osallistumismääristä, hankinnoista ja koulutuksista. Hankkeiden seurannasta vastaa LINETtutkimusyksikkö yksikönjohtaja Kaarlo Laineen johdolla. 35

34 13. World Sport for All -kongressi Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) alainen World Sport for All -kongressi järjestettiin Jyväskylässä kesäkuuta World Sport for All on maailman suurin kunto- ja terveysliikuntakongressi, joka järjestettiin viime vuonna 13. kerran. Kongressin käytännön toteutuksesta vastasivat Suomen Olympiakomitea, LIKES ja Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitos. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän yliopisto olivat tärkeitä yhteistyökumppaneita kongressin onnistumisen kannalta. nä toimi professori Paavo Komi ja pääsihteerinä Jouni Kallio. Kongressi oli kansainvälisin Jyväskylässä koskaan järjestetty kongressi; siihen osallistui lähes 600 asiantuntijaa 86 maasta. Jyväskylän Paviljongissa kuultiin 86 suullista esitystä ja esillä oli myös 73 posteriesitystä. Kutsutut asiantuntijat ympäri maailman puhuivat liikkumisen tärkeydestä taloudellisista, terveydellisistä ja sosiaalisista näkökulmista. Suomen peruspalveluministeri Paula Risikko esitteli kuulijoille Suomen mallia eri ministeriöiden yhteisistä toimista liikkumisen lisäämiseksi. Kongressin avasi KOK:n presidentti Jacques Rogge. Kongressissa olivat paikalla myös lähes kaikki Sport for All -komitean jäsenet sekä komitean puheenjohtaja Sam Ramsamy Etelä-Afrikasta. Kongressin presidentti- Kongressi ja kongressijärjestelyt saivat paljon kiitoksia kongressivierailta. Sport for All -kongressi onnistui ta- KOK:n presidentti Jacques Rogge vieraili Jyväskylässä World Sport for All -kongressissa kesäkuussa. 36

35 Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) luennoi Suomen hallituksen toimista Sport for All -ideologian levittämiseksi. Vieressä LIKESin johtaja Eino Havas. voitteessaan koota yhteen asiantuntijoita kansainvälisen liikuntakentän eri tahoilta. Samalla osallistujille tarjoutui mahdollisuus tutustua alan uusimpiin tutkimustuloksiin ja kuulla esimerkkejä toimivista käytännön sovelluksista. Kongressin presidentti Komi oli kongressipäiviin erittäin tyytyväinen niin sisällön kuin järjestelyjenkin osalta. Erityisen tärkeäksi Komi koki Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Anderssonin ja Jyväskylän yliopiston rehtorin Aino Sallisen panoksen kongressin aikana. Virallisen ohjelman lisäksi osanottajille oli järjestetty myös iltaohjelmaa. Keskiviikkoiltana kongressivierailla oli mahdollisuus tutustua Jyväskylän kaupunkiluontoon liikunnan merkeissä. Kongressi päättyi torstaina juhlavaan loppubankettiin Jyväsjärven kesäisissä maisemissa Agorassa. Kongressivieraat nauttivat maukkaista suomalaisista ruuista rennossa ilmapiirissä. Yli 100 kongressivierasta tutustui Jyväskylän kaupunkiin sauvakävellen, suunnistaen ja geokätköjä etsien. 37