Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1029/2004 vp Lakisääteinen tapaturmavakuutus Eduskunnan puhemiehelle Kotitalouden asema työnantajana on helpottunut kotitalousvähennyksen tultua voimaan. Työnantajan lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen on edelleen monimutkaista ja vaikuttaa työllistämistä heikentävästi. Eräs yksittäinen epäkohta pientyönantajien kohdalla liittyy lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen. Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä tapaturmavakuutuslain mukaan, jos työpäiviä kertyy vuodessa yli 12. Jos työtä aloitettaessa tiedetään 12 päivän rajan ylittyvän, lakisääteinen tapaturmavakuutus on otettava työn alkaessa. Raja saattaa ylittyä yhdenkin päivän työnteosta, jos työhön osallistuu yli 12 työntekijää. Vakuutusmaksu riippuu palkkojen määrästä, työn vaarallisuudesta ja vakuutusmuodosta. Vakuutusmaksut vaihtelevat jonkin verran vakuutusyhtiöittäin, mutta maksuperusteet laaditaan sosiaali- ja terveysministeriön määräysten mukaan. Vakuutus on työnantaja-, ei työntekijäkohtainen. Vakuutusyhtiöillä on yleisesti käytössä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen minimimaksu, joka koskee pieniä palkkasummia. Ongelmatilanne syntyy, kun pientyönantaja palkkaa työntekijän esimerkiksi kolmen viikon remonttitöihin alkuvuodesta. Lakisääteisiä tapaturmavakuutuksia myydään sekä kalenterivuodeksi että määräajaksi, ja on luonnollista, että vakuutuksenottaja arvioi vakuutusajan tiedossa olevien työsuhteiden mukaan. Jos vakuutus joudutaankin ottamaan uudestaan vaikkapa vain yhden päivän työsuhteen vuoksi samana kalenterivuotena, minimimaksu peritään uudelleen. Lopullista vakuutusmaksua määrättäessä, eli ns. tasoitusvakuutusmaksuun, ei oteta huomioon kalenterivuoden kokonaisuutta vaan erilliset vakuutussopimukset. Hyvinkin lyhyt ennalta suunnittelematon työsuhde saattaa näin merkitä työnantajalle kaksinkertaista vakuutusmaksua. Vakuutusyhtiöiden vakiintunut toimintatapa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta yllyttää kotitalouksia teettämään työtä pimeästi. Kotitalousvähennys kompensoi työnantajan kustannuksia, mutta ei voi pitää järkevänä, että vakuutusyhtiöt saavat määräajaksi myytävien vakuutusten kautta perusteetonta hyötyä. Vakuutusyhtiöt eivät pyri harhauttamaan asiakastaan, mutta nykyinen käytäntö johtaa asiakkaan osalta virhearvioihin. Kun vakuutusmaksu on koko kalenterivuodelta minimi, jos palkkasumma jää asetetun rajan alle, tulisi lakisääteisen tapaturmavakuutuksen olla pientyönantajilla ajalliselta kestoltaan aina koko kalenterivuoden mittainen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen liittyvästä epäkohdasta ja kuinka hallitus aikoo puuttua tilanteeseen? Versio 2.0

2 Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2004 Sari Essayah /kd 2

3 Ministerin vastaus KK 1029/2004 vp Sari Essayah /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sari Essayahin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1029/2004 vp: Onko hallitus tietoinen lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen liittyvästä epäkohdasta ja kuinka hallitus aikoo puuttua tilanteeseen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Tapaturmavakuutus on pakollista sosiaaliturvaa, jossa vakuuttamisvelvollisuuden sisällöstä säädetään tapaturmavakuutuslaissa. Koska tapaturmavakuutukseen sovelletaan EY:n kolmatta vahinkovakuutusdirektiiviä (92/49/ETY), vuodesta 1999 alkaen lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa on luovuttu ministeriön etukäteen vahvistamista yhteisistä vakuutusmaksujen laskuperusteista, ja jokaisella vakuutusyhtiöllä on yhtiökohtaiset, kunkin yhtiön hallituksen hyväksymät laskuperusteet. Kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön antamien määräysten mukaan vakuutusyhtiöiden lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksujen laskuperusteissa on oltava vähimmäisvakuutusmaksu eli maksu, joka vakuutuksenottajalta vähintään peritään (ns. minimivakuutusmaksu). Vakuutusyhtiöiden laskuperusteissa määritellään muun muassa käytettävän minimimaksun suuruus, ja se voi vaihdella yhtiöittäin. Vakuuttamisvelvollinen työnantaja, mukaan lukien pientyönantaja, voi valita, ottaako lakisääteisen tapaturmavakuutuksen määräaikaisena vai jatkuvana vakuutuksena. Määräaikainen vakuutussopimus voidaan tehdä määrättyä, kestoltaan ajallisesti rajoitettua työtä tai työkohdetta varten. Määräaikaisen vakuutuksen vakuutuskautena on vakuutuksen voimassaoloaika. Jatkuva vakuutus jatkuu vakuutuskauden, käytännössä kalenterivuoden, kerrallaan ja perustuu yhteen vakuutussopimukseen. Jatkuvan vakuutuksen vakuutuskauden lopullinen vakuutusmaksu määrätään kalenterivuosittain vakuutuskauden päätyttyä. Lopullisen vakuutusmaksun määräämistä varten työnantajan tulee ilmoittaa vakuutuskauden aikana maksamiensa palkkojen kokonaismäärä (palkkasumma) työnlaaduittain eriteltynä vakuutusyhtiölle. Jatkuvan vakuutuksen palkkasumma voi koostua useista erilaisista työnlaaduista, kotitaloudella esimerkiksi remonttityöstä ja lastenhoitotyöstä. Jos pientyönantaja valitsee määräaikaisen vakuutuksen, siihen sovelletaan vakuutuksenantajan laskuperusteiden mukaista minimimaksua. Jos pientyönantaja tekee vuoden aikana useamman määräaikaisen vakuutuksen, niitä käsitellään erillisinä vakuutussopimuksina ja niihin jokaiseen sovelletaan laskuperusteiden mukaista minimimaksua. Pientyönantajan tulee vakuutusta ottaessaan itse harkita, kannattaako hänen ottaa määräaikainen vai jatkuva lakisääteinen tapaturmavakuutus. Pientyönantajan on syytä myös vertailla eri vakuutusyhtiöiden laskuperusteiden mukaisia minimivakuutusmaksuja. Jatkuva vakuutus kannattaa ottaa siinä tapauksessa, että pientyönantaja teettää työtä vieraalla työvoimalla vuoden aikana useampaan eri otteeseen. Jatkuvasta vakuutuksesta peritään minimivakuutusmaksu vain kerran, kun määräaikaisista vakuutuksista se peritään kustakin erikseen. Vakuutuksenottajan on 3

4 Ministerin vastaus kirjallisesti irtisanottava jatkuva vakuutus, jos vakuuttamisvelvollisuutta ei enää ole seuraavalla vakuutuskaudella. Määräaikainen vakuutus päättyy ilman irtisanomista. Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2005 Sosiaali- ja terveysministerin sijainen Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 4

5 Ministerns svar KK 1029/2004 vp Sari Essayah /kd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1029/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Essayah /kd: Är regeringen medveten om att den lagstadgade olyckfallsförsäkringen är förknippad med ett missförhållande och hur avser regeringen åtgärda situationen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Olycksfallsförsäkringen är en obligatorisk form av social trygghet och bestämmelser om försäkringsskyldigheten ingår i lagen om olycksfallsförsäkring. Eftersom EG:s tredje direktiv om annan direkt försäkring än livförsäkring (92/49/EEG) tillämpas på olycksfallsförsäkring har ministeriet sedan 1999 inte i förväg lagt fast några gemensamma kalkyleringsgrunder för den lagstadgade olycksfallsförsäkringen. Varje försäkringsbolag har egna kalkyleringsgrunder som antas av bolagsstyrelsen. Men enligt föreskrifter från social- och hälsovårdsministeriet skall det ingå en lägsta försäkringspremie, alltså en minsta premie som tas ut av försäkringstagaren (en s.k. minimipremie), i försäkringsbolagens kalkyleringsgrunder för premierna inom den lagstadgade olycksfallsförsäkringen. I kalkyleringsgrunderna lägger försäkringsbolagen bl.a. fast storleken på minimipremien, och den kan variera från bolag till bolag. Försäkringspliktiga arbetsgivare, inbegripet små arbetsgivare, kan välja om de tecknar en tidsbegränsad eller en fortlöpande lagstadgad olycksfallsförsäkring. Ett tidsbegränsat försäkringsavtal kan ingås för ett bestämt arbete eller arbetsobjekt som pågår under en begränsad tid. Försäkringens giltighetstid är då försäkringsperioden för den tidsbegränsade försäkringen. En fortlöpande försäkring löper under en försäkringsperiod, i praktiken ett kalenderår, åt gången och grundar sig på ett försäkringsavtal. Den slutliga premien för försäkringsperioden för en fortlöpande försäkring slås fast kalenderårsvis när försäkringsperioden har löpt ut. För den slutliga premien skall arbetsgivaren anmäla det sammanlagda beloppet för de löner som betalats ut under försäkringsperioden (lönebelopp) till försäkringsbolaget och specificera beloppet enligt arbetets art. Lönebeloppet för fortlöpande försäkring kan bestå av flera olika typer av arbeten, inom hushåll till exempel av renoveringar och barnomsorg. När små arbetsgivare väljer en tidsbegränsad försäkring tillämpas minimipremien enligt försäkringsgivarens kalkyleringsgrunder på försäkringen. Om små arbetsgivare under ett år tecknar flera tidsbegränsade försäkringar betraktas de som fristående försäkringsavtal, och minimipremien enligt kalkyleringsgrunderna tillämpas följaktligen på var och en av försäkringarna. I en försäkringssituation måste små arbetsgivare själva bedöma om det lönar sig att teckna en tidsbegränsad eller en fortlöpande lagstadgad olycksfallsförsäkring. De bör också göra en jämförelse av minimipremierna enligt olika försäkringsbolags kalkyleringsgrunder. Det lönar sig för små arbetsgivare att teckna en fortlöpande försäkring om de anlitar utomstående arbetskraft i flera repriser under året. För fortlöpande försäkringar tar försäkringsbolagen ut en minimipremie bara en gång, medan de tar ut en separat minimipremie för varje tidsbegränsad försäkring. 5

6 Ministerns svar Försäkringstagaren är skyldig att säga upp en fortlöpande försäkring skriftligt om ingen försäkringsskyldighet föreligger för nästa försäkringsperiod. En tidsbegränsad försäkring löper ut utan att den sägs upp. Helsingfors den 11 januari 2005 Social- och hälsovårdsministerns ställföreträdare Omsorgsminister Liisa Hyssälä 6