Yliopisto-opiskelu. Irma Kakkuri Lehtori. Jyväskylän yliopisto opiskeluympäristönä. Akateeminen asiantuntija. Opetuksen rakenteet ja toteutus

Transkriptio

1 Yliopisto-opiskelu oppimistaitona Irma Kakkuri Lehtori Erityispedagogiikan yksikkö Jyväskylän yliopisto opiskeluympäristönä Yliopiston odotukset Opetuksen rakenteet ja toteutus Opetus, ohjaus Opiskelijan taidot Opiskelijan odotukset opiskelija oppiaine Oppiaineen vaatimukset Akateeminen asiantuntija 1

2 Anita Malinen: Ajatuksia aikuisen oppimisesta ja särön välttämättömyydestä; väittämiä: Aikuinen oppija on konservatiivinen ja itsekeskeinen. Perustelut: 1. Aikuisen oppiminen rakentuu jo eletyn varaan, jo koetun varaan; eletty elämä sävyttää ja määrittää oppimista. 2. Aikuinen oppija on holistinen kokonaisuus-, sanaton tieto, biologinen säätö. 3. Jo eletty, jo koettu on aikuiselle oppijalle varmuuden maailma, jossa on turvallista elää Elämänkokemus rakentaa suojavyötä, joka määrittää oppijan vastaanottokykyä uusille asioille. Aikuisen kokemuksellisen oppimisen vaiheet (Malinen 2002) 1. Särö (hyvä, tarpeellinen hämmennys) käynnistää oppimisen, murtaa turvallisen elämäkulun tavalla, jonka oppija kokee merkitykselliseksi. Särön saavat aikaan toissijaiset kokemukset. 2. Kriittis-analyyttisessä vaiheessa on kysymys omien ajattelu- ja toimintatapojen muutoksista, uudelleen tulkinnasta. 3. Tahdonmuodostuksessa oppija päättää, onko asia tai tieto hänelle merkityksellinen ja sitoutumisen arvoinen 2

3 Henkilökohtainen kokemuksellinen tietäminen `kohtaa toissijaiset kokemukset( Malinen,2000 ) toissijainen kokemus toissijainen kokemus henkilökohtainen kokemuksellinen tietäminen OPPIMISEN YDIN toissijainen kokemus suojavyö Yliopisto-opiskelijan henkilökohtainen kokemuksellinen tietäminen `kohtaa toissijaiset kokemukset Opintotuen rajoitukset ikä menestyminen muissa aineissa vahvuus matemaattisissa aineissa traumaattisia kokemuksia lukemisesta, kirjoittamisesta ja englannin opiskelusta Erityisopettajaksi opiskeleva ja ohjaava lehtori analysoivat ja ovat kiinnostuneita opiskelijan oppimisprosessista. Suojavyö: pelko englanninkielistä kurssia kohtaan 3

4 Yliopisto-opiskelun solmukohtia: siirtymä lukiosta tai muusta oppilaitoksesta yliopistoon henkilökohtainen opiskelun ohjaus ja vertaistuki vähenee kirjoittamalla oppimisen lisääntyminen yliopisto-opiskelun informaation hallinta. siirtyminen perusopinnoista aineopintoihin- oman oppiaineen sisällön omaksuminen vieraskielisenä; englannin kielestä tulee oppimisen väline tutkimuksen tekemisen ja kirjoittamisen yhdistäminen tieteellisen tekstin tuottaminen Tekstin tuottamisen solmukohtia (mukaillen Kiiski-Mäki, H ). Tekstissä: huono käsiala, tekstiä liian niukasti, oikeinkirjoitusvirheitä, lauserakenteen virheitä, tekstin johdonmukaisuus heikko, asiasisällön tuottaminen, tekstin jäsentäminen. Kirjoittamisen osataidoissa: vierasperäisten sanojen kirjoittaminen, lukemisen sujuvuus, luetun ymmärtämisen taidot, muisti Kirjoittamisen edellyttämissä taidoissa: oikeinkirjoitussäännöt, kirjallisen asiatyylin hallinta, erilaisten kirjoitustyylien hallinta Kirjoittamisprosessissa: suunnittelu, puutteita ajatusten kääntämisessä kirjoitetun kielen muotoon, ei taitoa lukea omaa tekstiä arvioivasti, aloittaminen vaikeaa. 4

5 Tekstin tuottamisen solmukohtia 2 Metakognitiivisissa tiedoissa ja taidoissa: keskittymisen vaikeuksia, toiminnanohjauksen vaikeuksia Motivaatiossa: en pidä kirjoittamisesta, en koe osaavani kirjoittaa, en jaksa kirjoittaa Muita solmukohtia: Opiskelijoiden kuvauksia solmukohdista vieras kieli tuottaa vaikeutta ymmärtää aloittaminen on aikaa vievää. jäsentely ja suunnittelu voi olla hankalaa opiskelijoiden maailmojen erilaisuus- onko runsas informaatio ja mediakirjoittaminen aina kirjoittamista opettavaa vaikeuksia saada ajatukset tekstiksi. Tekstin tuottaminen on työlästä. Aikatauluissa pysyminen haastaa. 5

6 kirjoittamisen flow-tilan keskittyminen, luetun analysointi ja siitä kirjoittaminen. Yhdyssanavirheet, kirjoittamisen ohjeiden epätarkkuus ja odotukset. suurpiirteisyys, käsitteiden täsmällinen käyttö haastavaa ja pilkkuvirheet Tiukan asiatyylin hallitseminen, i tekstin ti rönsyily Täytesanat Aineisto, lainaukset ja lähteiden merkitseminen tekstin punainen lanka kirjoitustehtävien säädelty pituus tieteellisen tekstin luonnottomuus, jäykkyys. tulee helposti liikaa toistoa teksti voi olla pakkopullaa ympäristön häiriötekijöistä selviytyminen malttamattomuus tekstin suunnittelussa tekstin arvioiminen on hankalaa, koska tekstiin on tunneside epävarmuus vierasperäisissä sanoissa ylikriittisyys oman tekstin suhteen hidastaa kirjoittamista. kirjoitusohjelmien hallinta pohtiva lukeminen hidastaa tekstin lukemista 6

7 Opiskelijoiden kuvauksia solmukohdista: jätän liian pienen ajan tekstin laatimista varten.. perfektionistinen tapani tehdä asioita.. teen muistiinpanoja liian tarkasti.. tekstiä liian runsaasti.. hahmotan kuultua puhetta heikolla korvalla, se on kuin ketjusilmukkavirkkausta.. sisimmän kieli ei ole verbaaliset sanat, vaan kuvat.. oppimiseni liittyy tunnetilaan.. kirjoittamisen kohdalla helposti luovutan... Akateemisen lukutaidon perusprosessit ( Newman, Trenchs-Parera & Pujol 2003) Informaatiotyöskentely altistuminen karsinta työstäminen esittäminen kuvaus Opiskelijat Opiskelijat Opiskelijat Opiskelijat esittivät paneutuivat informaatioon monella eri tavalla informaation arviointiin tai käytäntöön esimerkit Kuuntelivat luentoja, lukivat, kertasivat tekstejä, kuuntelivat nauhoitettuja luentoja löysivät ja karsivat informaatiota teksteistä, luennoista tai keskusteluista Muistiinpanot, alleviivaus, korostus järjestivät informaatiota uudelleen ja tekivät synteesejä asioista Keskustelivat, visualisoivat, kirjoittivat kommentteja ja yhteenvetoja tekstistä Kirjoittivat vastauksia tentteihin tai tehtäviin 7

8 Pohdittavaksi: Olet lukemassa tenttiin, jossa kolme kirjaa, jotka pitää tenttiä yhtenä pakettina. Sinulla on aikaa viikko; pääasiassa vain illat Millä tavoin toimit? Miten luet? Miettikää! Tenttiin lukemisen suunnittelun elementit: Tarkastele kirjojen sisällysluetteloa ja mieti, mitä jo tiedät asiasta - oppiminen rakentuu jo tiedetyn varaan; ennakointi. Etsi vertaistukea ja aloitan asiasta, joka kiinnostaa motivaatio Lähden lukemaan sitä, mistä en tiedä mitään- ongelmaperustainen oppiminen Lukusuunnitelma ajankäytön suunnittelu Luettavan tekstin karsinta osan tekstistä lukee vähän silmäillen 8

9 Ei luo itselleen liiallisia paineita tentistä, tentin voi aina uusia. Miettii, missä tenttikirjassa johdatellaan asiaan ja lukee sen ensin luo kokonaiskäsityksen asiasta. Tee muistiinpanoja ja tiivistelmiä Valitse aika, jolloin olet tehokkain Lue kappaleiden tiivistelmiä, joka tarkentaa kokonaiskäsitystä. Vihjeitä tenttiin lukemiseen Tutki sisällysluettelo ja karsi aikataulun mukaan. Jos samoja sisältöjä, lue vain toisesta kirjasta. Poista päällekkäisyyksiä. Laadi lukusuunnitelma eri päiville. Kirjoja tarkastelemalla luo kokonaiskäsityksen aiheesta. Kiinnittäisin ittäi i asiat aiempaan, esim. muistiinpanoihin. Miksi et aloittanut lukemista jo aiemmin? Tarkastele otsikoita ja ennakoi kokonaisuutta niiden pohjalta. 9

10 Mitä lukemis- ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute, joka ei selity yksinomaan älykkyysiästä, näön epätarkkuudesta tai riittämättömästä kouluopetuksesta. (ICD-10)..näin koulussa.. pedagogisesti määriteltynä:..ei ole oppinut normaalissa ajassa tavanomaisin menetelmin lukemaan ja kirjoittamaan, (Ahvenainen ja Holopainen 2005, 6)..vaikeudet yksittäisten sanojen kokoamisessa äänteistä.. lapsen kokemuksena: k k Lukemisen opettelu tuotti vaikeuksia pitkät ja vaikeat sanat pitää lukea kirjain kirjaimelta..vierasperäiset sanat ovat vaikeita....sainko mä jotain tukiopetusta?... 10

11 ..ja esteinä yliopistoopiskelussa....kun katon kalvolta ja rupean kirjoittamaan.. sitten en tiedäkään mikä se sana on --- Päästyäni koko o tenttialueen loppuun on ensimmäisen kirjan lukemisesta jo niin pitkä aika, että osa asioista on unohtunut. ja heijastuneina vieraan kielen oppimiseen joita voidaan lähestyä kieliperäisinä joita voidaan lähestyä kieliperäisinä kognitiivisina vaikeuksina, jotka ilmenevät vaikeuksina käyttää kielen koodeja. Nämä vaikeudet eivät ulotu muihin kognitiivisiin toimintoihin. (Sparks & Ganshow1993) 11

12 Miten esteitä purettiin? erityispedagogisella opetuksella ja ohjauksella (20 tuntia) yliopisto-opiskelijan sisäisellä dialogilla: ei yliopisto-opiskelijalla voi olla mitään..eikä niistä ainakaan voi puhua.. olin sitä mieltä, että tässä elämänvaiheessa asialle ei enää voi tehdä mitään, mutta se käsitys on muuttunut... ja poistettiin...löytää oleellinen samoin kuin suomenkielisestä tekstistä.....nyt oon päättäny ottaa kurssin, jossa on vain englanninkielinen materiaali...kokeillaan miten käy 12