Taksi ja Max Övningsbok Meänkieli åk 1 3

Transkriptio

1 Taksi ja Max Övningsbok Meänkieli åk 1 3 Taina Sampakoski

2 Publikationen finns att ladda ner som kostnadsfri PDF från Skolverkets webbplats: Grafisk form: Taina Sampakoski och AB Typoform Illustrationer: Otso Sampakoski, förutom Tomas Widlund/AB Typoform s och , Jakob Robertson/AB Typoform s 142, Thinkstock s , , Foto: Thinkstock, där inget annat anges Skolverket, Stockholm 2015

3 Kappale 1

4 Koulu Meininki oon ette oppilhaat oppivat tuntheen semmosten tehtävätyypitten nimet jokka ussein tehthään tiimala leikitten ja pelitten avula. Kappalheessa esiteltyitten sanoitten oppiminen auttaa etheenpäin pitähmään opetuskielen meänkielenä ja antaa oppilhaile kuvan siittä, mitä meänkielen tiimala tullee tapahtumhaan. Kuvia saattaa olla hyvä etheenpäinki pittää framila. Niitten avula saattaa selittää mitä joka tiimala meinathaan tehhä. 4

5 EHOTUS TIIMOITTEN JAKAMISHEEN: Ensimäinen tiima Ala ensimäinen tiima leikilä, jossa oppilas saapii kuunnella sanoja. Ota ensin 4 isoa kuvakorttia ja sano sanat, esimerkiksi: lue, kirjota, pellaa, leiki. Oppilhaitten ei tartte sanoa perässä. Oon hyvä, ette net vain kuuntelevat. Sano sitten sanat uuesti niin, ette oppilhaat saattavat näyttää sormela sannaa. Näytä mallia niistä, kunka sanat saattaa näyttää ruuhmiila. Sano sitten sana, näytä mallia ja näytä sanat yhessä oppilhaitten kansa. Käytämä neljää korttia ja järjestämmä oppilhaan oman aikataulun meänkielen tiimale 1. Sen jälkhiin kukin oppilas saapii näyttää ruuhmiila oman aikataulun. (Tämän kappalheen lopusta sie lövvät kuvat jokka saattaa kopieerata.) Toiset saavat näyttää sopevaa kuvvaa. Jos oppilhaat oon jo 2 3 luokala, saattaa käyttää kaikkia 8 kuvvaa jo ensimäiselä kerrala. Heitä tiima muistopelin pellaamisheen eli näyttämällä ruuhmiila 5

6 Kim-leikhiin. (Leikin neuvot löytyvät tehtäväsivuitten lopusta.) Muistopeliä saattaa ensistä pelata niin, ette opettaja lukkee sanakortin ja oppilas yrittää kääntää oikean kuvakortin. Toinen tiima Toisen tiiman alussa leikithään lyhykäisesti ensimäisen tiiman leikit ja (jos ei sanoja opetettu jo ensimäiselä tiimala) opithaan 4 uutta sannaa. Järjestämmä seuraava meänkielen tiima 2. Jatkethaan sen jälkhiin työkirjatehtäviä. Lopussa kuunelhaan alfabeetti loru kirjasta Ampiaisen aapinen; Inga-Britt Uusitalo eli suomalainen aakkoslaulu You-Tubesta. Kolmas tiima Kolmanella tiimala repeteerathaan lyhykäisesti entiset leikit ja viimi tiimala kuuneltu laulu/ loru. Jatkethaan työkirjatehtäviä. Kolmanella tiimala kaikitten pitäis osata näyttää sanat ruuhmiila, ko net kuulevat sanat. Useimmat oppilhaat ossaavat sanoakki sanat. Tässä 6

7 vaihheessa saatethaan pelata Taho korttia -peliä. (Pelitten nevvot löytyvät tehtäväsivuitten lopusta.) Ennenkö oppilhaat siirtyvät seuraahvaan jakshoon net saavat kuunella, ko opettaja lukkee Taksin ja Maxin alkutekstin Max siirtyy. 7

8 Kappale 1 Koulu Vi föreställer oss att du kommer till en skola där läraren bara pratar meänkieli. Hur ska du förstå vad läraren säger? Du kan titta på lärarens gester, titta vad läraren gör, titta vad de andra eleverna gör och försöka göra likadant. Men det är inte alltid lätt. Som tur är, brukar den här läraren använda bilder som visar vad ni ska göra under lektionen. 8

9 Leiki Lue Kuuntele Kirjota Laula Pellaa Pysslaa Riittaa 9

10 Vad vill du helst att vi ska göra? Om du fick bestämma, vilka bilder skulle du sätta på tavlan? Vad vill du att vi ska göra först? Vad vill du att vi ska göra sedan? Vi hinner kanske inte göra allt under en lektion, men klipp ut bilderna och pyssla ihop ett schema för det som du vill att vi gör. Hur många olika saker hinner man göra under en lektion? Kanske tre? Eller vad tycker du? Är det något som man ska göra varje lektion för att lära sig så mycket som möjligt? Vad tycker din lärare? Planera en lektion genom att först klippa ut bilderna och sedan klistra dem i den ordning som du väljer. Du får först lära dig fyra ord. Sedan får du lära dig 4 fyra ord till. 10

11 Pysslaa. Pyssla ihop ditt önskeschema. meänkielen tiima 1 meänkielen tiima 2 Muistopeli Visa för de andra eleverna med gester hur ditt schema ser ut. (Du får inte visa bilderna, bara visa vad man gör.) De andra skall peka på den bild som de tror du visar. 11

12 Kim-leikki Kuuntele ja kirjota. Opettaja sannoo sanan ja sie kirjotat numeron kir-jo-ta 2. riit-taa 3. pyss-laa 4. lu-e 12

13 Kuuntele ja kirjota. Opettaja sannoo sanan ja sie kirjotat numeron kuun-te-le 2. lau-la 3. lei-ki 4. pel-laa 13

14 Kirjota ensimäinen puukstaavi. L P P R L K L K 14

15 Kirjota sana. Nosta puukstaavit linjale. - U E L - A U L A L - I E L K I - R I A T A I T - S P S L A Y A - E P A L L A 15

16 Yhistä kuva ja sana. pel-laa kir-jo-ta lu-e pyss-laa riit-taa lau-la lei-ki kuun-te-le 16

17 Mitäs sanoja sie löyät? Maalaa sanat ja kirjota. P E L L A A L S T Y K U U N T E L E S L E I K I M A S S A V P M T K K E L R I I T T A A N A Y U O V I L E E A N Ö L A U L A R

18 Kim-leikki niin, ette oppilhaat sanovat sanat. Pinku Taho korttia -leikki Aakkoslaulu suomeksi You-Tubestä 18

19 19

20 pellaa leiki laula lue kirjota kuuntele pysslaa riittaa puhu 20

21 Kim-leikki Kortit panhaan pövväle. Oppilhaat panevat silmät kiini. Opettaja ottaa pois yhen kortin. Mikäs kortti oon poiessa? Se, joka hoksaa ensistä saapii ottaa seuraavan kortin pois. Oppilas saattaa sanoa sanan eli näyttää sen ruuhmiila. Taho korttia -leikki Oppilhaat pellaavat Taho korttia -pelin ( Finns i sjön ) säänöilä. Pittää yrittää saa kaks samanlaista korttia. Oppilhaile jaethaan 2 korttia kullekki. Loput kortit jätethään pakhaan pövväle. Oppilas valittee, keltä tahtoo, ja sannoo sen sanan joka kuuluu hänen korthiin, esimerkiksi LUE. Jos toisela oon LUE kortti, se antaa sen tahtojalle. Tahtoja saapii sitten jatkaa tahtomista. Jos oppilhaala ei ole sitä korttia mitä toinen tahtoo, se sannoo: MIE EN LUE. Silloin vuoro vaihtuu ja seuraava saapii tahtoa. Jos oppilhaala ei ole yhtään korttia käessä, se saapii nostaa pövvältä kaks korttia lissää. Saatat hakea sopevan Aakkoslaulun internetistä (esim. hakusana: Aakkoslaulu) 21

22 Näitten kuvitten avula oppilhaat saattavat planeerata oman aikataulun. 22

23 23

24 24

25 25

26 26

27 Kappale 2

28 Max siirtyy Tässä oon neljä lyhyttä tekstiä, jokka opettaja saattaa lukea oppitiiman alussa. Kappalheessa oon nämät tekstit: Max siirtyy (ruottiksi) Tervetuloa Max! Maxin väsky Maxin alpymmi EHOTUS TIIMOITTEN JAKAMISHEEN: 1. tiima Tavote oppia tervehtimhään meänkielelä oppia sanohmaan Mie olen - lause oppia sanohmaan opettajan perässä Taksin ja Maxin tialookin. Opettaja pannee taulule eri tehtävitten kuvasympoolit: 28

29 Opettaja lukkee lukukirjasta tekstin Max siirtyy ja Tervetuloa Max. Oppilhaat kuuntelevat ja kattovat kuvia. Pyslathaan Taksin ja Maxin keppitokat. Käyttäkää keppitokkia ko tet pellaatta tialookit. Ensistä opettaja saattaa lukea Taksin repliikit. Oppilas puhhuu Maxin ruottinkieliset repliikit. Vaihettakkaa niin, ette eri oppilhaat sanovat Maxin repliikit. Viimeksi se oppilas joka haluaa saapii lukea Taksin repliikitki. Tehthään työkirjatehtävät

30 2. tiima Tavote Opithaan yhistämhään sana ja kuva. Huomathaan, ette monet meänkielen sanat muistuttavat ruottin sanoja. Opettaja pannee taulule sympoolit: Opettaja lukkee lukukirjasta tekstin Maxin väsky. Oppilhaat kuuntelevat ja kattovat kuvia. Pysslathaan (eli riitathaan) Maxin väsky. Riitathaan ja leikathaan tavaroita, joita saattaa panna Maxin väskhyyn. Tehthään net työkirjatehtävät jokka opettaja päättää. 30

31 3. tiima Tavote: oppia ymmärtämhään ko joku selittää hänen omasta perheestä oppia itte selithään omasta perheestä oppia vastaamhaan kysymykhseen Kukas hään oon? Opettaja pannee taulule nämät sympoolit: Kuunelhaan tekstin Maxin alpymmi. Pysslathaan Maxin alpymmi, joka on niin pikkunen ette se mahtuu siihen väskhyyn jonka tehthiin viimeks. Alpymhiin saattaa liimata eli riitata Maxin sisarusten ja vanhemitten kuvat. Tehe kuvat telefoohniin näin: leikkaa irti telefoonin ja liimaa sen kartonkhiin (eli lamineeraa sen). Telefoonin sjärmin reunat leikathaan auki niin ette saattaa sjärmin läpi vettää kuvaremsua. Kuvaremshuun saattaa liimata 31

32 kuvia Maxin alpymmistä eli oman perheen kuvia. Ko oppilas näyttää kuvia telefoonista se saapii selittää omasta perheestä. Kuvitten alle saattaa kirjottaa kuka kuvassa oon. oppilas vastaa kysymyksheen Kukas hään oon? Maxin alpymmi Oppilas selittää omasta perheestä. Se kuljettaa kuvaremsua telefoonin sjärmilä ja sannoo ketä kuvissa oon. Kuuntele eli lue Maxin uusi pere. Pitkitten ja lyhyitten vokaalitten ääntämistä saattaa harjotella hyppyruutula. Katto idea sivulta 32

33 Puhuukaa koiritten nimistä. Tekstissä käytethään kummastaki koirasta kahta nimeä: Taksi ja Tax (tax), Maksi ja Max. Meänkielelä nimet saavat joskus puhheessa eri pääthet: Esimerkiks Alex saatta joskus meänkielelä olla Aleksi. Pieni taxi (tax) oon meänkielisessä perheessä saanu nimen tax + i = Taksi. Ko Max siirtyy Taksin perheesheen, häänki saapii meänkielisen hellyttelynimen Maksi (joka passaa Maxin ishoon kokhoonki). Max muuttaa Taksi-nimen Tax-hiin. 33

34 Kappale 2 Max siirtyy Tehe Taksi ja Max keppitokat. Mikäs nimi? Kirjota. Ota sana loovasta. Hei. Jag heter inte Maksi. Jag heter Max. Mie olen. Du är inte taxi. Du är en tax. Tervetuloa. Kiitos. Maksi Taksi Max Tax 34

35 Kirjota. Mitäs Taksi sannoo? Mitäs Max sannoo? Mie olen Max. Mie olen Taksi. HAU HAU! Hei Max! Hei Taksi! 35

36 Mitäs sie sanot? Valitte loovasta eli keksi itte. Tervetuloa Max! Hei Max! Hei Taksi! Riittaa oma kuva. Mie olen 36

37 Oho! Iso väsky! Titta vilken stor väska. Vad har Max med sig i väskan? Vad tror du? Lyssna på meänkielitexten och titta på bilderna. Många ord kan låta ganska lika på svenska och meänkieli. Kan du gissa vad Max har med sig i väskan? 37

38 Lue eli kuuntele, ko opettaja lukkee. Kirjota numero ruuthuun. 1. nal-le 2. pal-lo 3. luu 4. kup-pi 38

39 Kirjota. Milläs puukstaavila sana alkaa? N P K L 39

40 Mitäs Maxin väskyssä oon? Riittaa. Lue a a aa a i ai vä väs väs-ky pa pal pal-lo 40

41 Lue eli kuuntele (ja näytä sormela kuvia) Maxin alpymmi. Mikäs tämä oon? Se oon Maxin alpymmi. Aukase alpymmi. Pappa ja mamma Ronni ja Rax Sibylla ja Sax Kukas tämä oon? Se oon pik-ku-nen Max. 41

42 Kunkas sana loppuu? Veä viiva. kup ky väs le pal pi nal lo Kirjota sana. Nosta puukstaavit linjale. - A P L O L - N L A E L 42

43 Yhistä kuva ja sana. mam-ma pap-pa Max si-sar ve-li Kunkas sana loppuu? Veä viiva. si li mam ve sar ma 43

44 Kirjota sana. Nosta puukstaavit viivale. Kukas hään oon? - S A I S R - E V L I - P P P A A - A A M M M X M A 44

45 Pysslaa Maxin alpymmi. Selitä Maxin perheestä. Pysslaa. Kuvat telefoonissa. Selitä omasta perheestä. Selitä omasta perheestä. EKSTRA TEHTÄVÄ Riittaa vihkhoon iso väsky. Mitäs sinun väskyssä olis, jos sie siirtysit uutheen kothiin? Riittaa ja selitä. 45

46 Lue ja näytä sormela Maxin UUSI pere Tämä oon Ville. Tämä oon Villen mamma, Elli. Tämä oon Ellin pappa. Hän oon Villen murfaari. Tämä oon murfaarin koira, Taksi. Taksin uusi kaveri oon Maksi. Sanasto tämä oon hään oon uusi kaveri det här är han är, hon är ny kompis 46

47 47

48 48

49 49

50 50

51 Maxin Siirtoväsky Maalaa väsky. Kirjota siihen nimilappu. Leikkaa ja teippaa eli liimaa reunoista. 51

52 Oma alpymmi telefoonissa! Leikkaa harmajan sjärmin pystösuorat kantit niin, ette kuvaremsua saattaa kuljettaa aivan ko ette kattois kuvia telefoonissa. Oppilas riittaa kuvia omasta perheestä ja piian kaverista ja kuljettaa kuvaremsua telefoonissa. Ruuthuin saattaa liimata valokuviaki eli käyttää Maxin perhealpymmin kuviaki. Telefoonin saattaa liimata kartongile eli yli- ja alakantista kiini vihkhoon. 52

53 Kappale 3

54 Matki minua Max Tämä kappale sisältää kaks lyhykäistä tekstiä, jokka opettaja saattaa lukea lukukirjasta oppilhaile joka tiiman alussa. Samala ko opettaja lukkee, oppilhaat seuraavat kuvia. Kappalheessä oon nämät tekstit: Matki minua Max Max ossaa Kappalheessa opithaan verbiä leikkimällä Käske koiraa -leikkiä. Oppihlaat oppivat ensistä minkälainen oon verbitten käskymuoto: istu, marsi, toppaa, jne. ja tekehmään niihin liittyvät liikheet. Seuraavilla tiimoila oppilhaat ossaavat itte hoksata joitaki verbiä ja käskeä kaveria, joka tekkee liikkumiset. Myöhemin tässä kappalheessa oon maholisuus oppia samoista verbistä 1. persoonan kieltomuoto: en istu, en marsi, en toppaa. 54

55 Viimiseksi oppilhaat oppivat ymmärtämhään kysymyksen Istuks sie? ja vastaahmaan siihen Joo, mie istun/en mie istu. Jokku oppilhaat oppivat itte kysyhmään esim. Marsiks sie? EHOTUS TIIMOITTEN JAKAMISHEEN 1. tiima Tavote oppia ymmärtämhään verbitten käskymuoto: istu, marsi, toppaa jne. ja tekehmään niihin liittyvät liikkumiset. Opettaja pannee taulule sympoolit: Opettaja lukkee tekstin Matki minua Max. Oppilhaat seuraavat ja kattovat kuvia. Opettaja opettaa verbit: istu, seiso, marsi, lauko, toppaa, hypi. Opettaja näyttää kuvia ja oppilhaat seuraavat. 55

56 Käske koiraa -leikki Sovithaan, ette oppilhaat ottavat Maxin rollin. Opettaja oon Taksi. Opettaja sannoo sanan ja näyttää liikkumisen. Oppilhaat matkivat liikkumista (net ei sano sanoja). Huom! Käskyitten marsi ja lauko kohala liikkuminen tehhään paikala. (Ei lähetä laukkohmaan ympäri huonetta.) Jatkethaan aktiviteettiä vain vähän aikaa, ettei kläpit innostu liikaa. Luvathaan, ette leikkiä jatkethaan joskus toisti. Seuraavilla tiimoila, ko sanasto oon opittu, joku oppilhaista saattaa ottaa Taksin rollin, ja opettaja yhessä muitten oppilhaitten kansa oon Max. Oppilhaat saavat leikata omat Taksi ja Max pelikortit. Net jokka halvaavat saavat maalata kortit. Kortit liimathaan kartongille. Oppilhaitten vihkhoon kannattaa teipata pikkunen plakkari paperista, johon kortit saatethaan laittaa niin, ette net ei katoa. (Kortitten etupuohleen on hyvä kirjottaa oppilhaan nimi, ettei kortit mene sekasin ko kläpit pellaavat) 56

57 Kim-leikki Kortit panhaan pövväle. Oppilhaat panevat silmät kiini. Opettaja ottaa pois yhen kortin. Mikäs kortti puuttuu? Se, joka keksii, saapi ottaa seuraavan kortin pois. Oppilas saattaa sanoa sanan eli tehhä liikkumisen. 2. tiima Tavote oppia sanohmaan Käske koiraa -leikin sanat oppia sanohmaan Lue En lue oppia kirjottamhaan tavuja ja sanoja oppia laulu Maksi-kulta. Opettaja pannee taulule sympoolit: Käske koiraa -leikki Työkirjatehtäviä jokka opettaja päättää 57

58 Taho korttia -peli Sammaa liikettä tekevät Taksi ja Max oon parissa. (Ennen pelin alkua saatethaan kävvä kuvat läpi niin, ette jokhainen tietää, mikkä kuvat kuuluvat parhiin.) Net, jokka ossaavat jo lukea, saattavat pelata niin, ette tavotheena oon ette saapi kolme korttia: Taksi, Max ja sanakortti. Oppilhaat pellaavat pikku ryhmissä. Jokhainen saapii kaks korttia (eli kolme korttia, jos käytethään sanakorttiaki). Loput kortit oon pakassa pövvälä. Oppilas tahtoo omale kortile paria sanomalla verbin käskymuo on, vaikka Istu. Jos toisela on Istu-kortti, se antaa sen kysyjälle. Jos sillä ei ole korttia, se sannoo: En istu. Kysyjä ottaa kortin pakasta ja vuoro vaihtuu. Ko oppilhaat ossaavat sanoa kaikki käskymuo ot, heile saattaa esitellä uuen pelimallin: Korttia tahothaan kysymällä Istuks sie? Muuten peliä pelathaan samoila säänöilä. Tätä pelathaan vasta, ko oppilhaat ossaavat hyvin kaikki sanat. 58

59 Maksi-kulta Samala ko laulethaan yksi oppilas saattaa olla Max ja tehhä liikheet. Vaihethaan oppilasta aina ko uusi värsy alkaa. Laulua saattaa jatkaa käyttämällä muitaki kappalheessa opittuja verbiä. Saatethaan ottaa myötä verbiä jokka oon olheet myötä ensimäisessä kappalheessa, vaikka näin: Kuvakortit saattavat olla pövvälä. Oppilas nostaa yhen kortin ko oon sen vuoro. Kuvakortti panhaan verbilauhluun Esim. Maksi kulta Maksi kulta Lue jo, lue jo. jne. 3. tiima Tavote oppia pellaahmaan Hae luu -täärninkipeliä oppia kirjottamhaan tavuja ja sanoja oppia lukehmaan tavuja ja/eli sanoja ja/eli lyhykäisen tekstin. Opettaja pannee taulule sympoolit: 59

60 Pelathaan yhessä Hae luu -täärninkipeliä. Opettaja kopieeraa pelisivun, jonka saattaa suurentaa A3-kokoseksi. Pelialustan saattaa liimata vihkhoon eli kartongille. Leikathaan ja taitelthaan peliknapit Taksi ja Max. Peliä saattaa pelata yksin eli kaverin kansa. Opettaja auttaa lukehmaan korttia. Tehthään loput työkirjatehtävät Luethaan tavuja ja/eli teksti Oppilhaat saattavat jatkaa sitä peliä eli leikkiä mitä net halvaavat. 60

61 Matki Kappale 3 minua Max Max förstår inte finska. Han förstår inte när Ville säger Anna tassu. Hur gör man för att Max ska förstå? Kanske ska man visa hur man gör. Det här kapitlet heter Härma mig, Max. Matki minua Max. Näytä sormela kuvvaa. Opettaja lukkee. Taksi istuu. Taksi laukkoo. Taksi toppaa. Taksi seisoo. Taksi hyppää. Taksi marsii. 61

62 Kuuntele, ko opettaja lukkee, ja kirjota numero. 1. is-tu 2. lau-ko 3. top-paa 4. sei-so 5. mar-si 6. hy-pi 62

63 Kirjota. Millä puukstaavilla sana alkaa? I S H T M L 63

64 Mitäs Taksi sannoo? Valitte ja kirjota. Istu. Hypi. Marsi. Kirjota sana. Nosta puukstaavit viivale. - I T U S - R M A S I - I P Y H 64

65 Yhistä kuva ja sana. is-tu mar-si hy-pi lau-ko sei-so Mitäs Max sannoo? Valitte ja kirjota. Istu. Hypi. Marsi. 65

66 Lue tavut i a ta is an tas is-tu an-na tas-su Mites sana loppuu? Valitte loovasta. Kirjota. is- an- tas- na su tu Täärninkipeli: Hae luu! 66

67 Max ossaa Istu! Maksi istuu. Sie olet Maksi. Hyvä Max! Mie olen Max. Istu! Anna tassu Maksi. Taksi istuu. Anna tassu Tax. Hyvä Tax! Sanasto Max ossaa mie olen sie olet hyvä Max kan jag är du är bra 67

68 Maksi kulta Maksi kulta Maksi kulta istu jo istu jo Hyvä hyvä Maksi, hyvä hyvä Maksi. Se istuu jo. Se istuu jo. Maksi kulta Maksi kulta hyppää jo hyppää jo Hyvä hyvä Maksi, hyvä hyvä Maksi. Se hyppää jo. Se hyppää jo. (nuotti: Jaakko kulta) Broder Jakob 68

69 Hae luu Suurena seuraavan sivun pelialusta A3-kokhoon. Pelin säänöt: (Tehe itte sopiva luu vaikka trollitaikinasta eli jostaki muusta) Pelin idea oon ette hakea luu ja tulla takasin kotia. Se, joka kerkiää ensimäisenä siihen ruuthuun, jossa luu on, ottaa sen myötä. Jos toinen tämän jälkhin pääsee hänen siutti, luu siirtyy hälle. Luu siirtyy aina sille, joka mennee toisen siutti. Se, joka tuopii luun kotia, voittaa pelin. Ko tullee vihrehään ruuthuun, saapi nostaa vihreän kortin. Silloin häätyy tehhä jotaki. Punasessa ruu ussa saattaa käyä hyvin eli huonosti. Pane merkile, ette kaikki sanat jokka oon kortissa ei ole vielä oppilhaile tuttuja. Korttia saattaa silti käyttää. Sanat saattaa oppia pelin aikana. 69

70 Alku Maali ota punanen kortti ota punanen kortti Ota vihreä kortti Ota vihreä kortti Ota vihreä kortti Ota vihreä kortti ota punanen kortti ota punanen kortti Ota vihreä kortti Ota luu ota punanen kortti Ota vihreä kortti 70

71 Marsi 3 ruutua etheenpäin. Hypi 2 ruutua etheenpäin. Lauko 3 ruutua etheenpäin. Hypi 1 ruutu takashiin. Lauko 1 ruutu etheenpäin. Promsaa! Oota 1 varvin. Istu 1 varvin. Hypi 2 ruutua takashiin. Lauko 5 ruutua etheenpäin. Toppaa! Oota 1 varvin. Lauko 4 ruutua etheenpäin. Hypi 3 ruutua etheenpäin. 71

72 Istu. Anna tassu. Hyppää 5 kertaa. Hyvväile Taksia. Hiero Maxia. Marsi. Novva pallo. Seiso. Lauko. Toppaa. Seiso. Hypi. Marsi. Toppaa. Hypi. Hypi. Toppaa. 72

73 73

74 Trollitaikina Trollitaikinasta saattaa tehhä vaikka Taksile ja Maxile luita, ruokakuppia, kiviä, penshaita ja puita, erilaisia kampheita tokkatalhoon, eri nisuja tokka leikhiin jne. jokka saattaa liimata kartanolle. Ko sie tehet trollitaikinaa, suojaa käsiä, siksi ko siihen tullee niin paljon suolaa ette se saattaa iriteerata ihoa. Resäpti: Kahvikupilinen suolaaa, kahvikupilinen nisujauhoja, ruokalusikalinen öljyä, vettä. Tehe näin: 1. Mittaa suola, jauhot ja öljy astihaan. Aihneeshiin lisäthään vettä niin paljon, ette niistä saapi hyvän taikinan josta mennee tehhä eri kampheita. Taikinan saattaa färjätä karamällifärilä. 2. Trollitaikinasta ei kannatte tehhä oikhein paksuja töitä ko se oon vähän vaikea kuivauttaa. Koristele työt vetämällä eli pistelemällä mönsteriä vaikka kaffelilla eli hammastikula. 3. Valhmiit työt kuivavat parhaiten pesässä. Alle sata kraia oon sopeva lämpö. 4. Valhmiit työt saattaa maalata ja pruutata lakala. 74

75 75

76 itsu lauko seiso marsi toppaa hypi 76

77 Kappale 4

78 Mie, yksi, kaksi, kolme! Hölmölän ämmitten uintireisu (luethaan ruottiksi) Kunkas monta ämmää? EHOTUS TIIMOITTEN JAKAMISHEEN: Tiimat 1-3 Tavote oppia Hölmöläistarina oppia tuntheen numerot 1 6 ymmärtää kysymys Kunkas monta? lukea ja dramatiseeraata tarina Kunkas monta ämmää? Opettaja pannee taulule sympoolit: Opettaja lukkee tekstin Hölmölän ämmitten uintireissu Räknäthään montako ämmää kertomuksessa oon. 78

79 Opettaja näyttää numerolaput 1 6. Opettaja sannoo numeron ja näyttää numeroa. Oppilhaat kuuntelevat ja näyttävät vuorotellen numeroa. Dramatiseerathaan tarina tässä alla. Opettaja kirjottaa lyhyet lausheet taulule (eli paperille). Opettaja lukkee yhen lausheen kerrala ja näyttää malliksi. Ensistä oppilhaat vain kattovat ja kuuntelevat. Toisela kerralla oppilhaat kuuntelevat ja näyttävät ruuhmiila yhessä. Kunkas monta ämmää? Hölmölän ämmätt (marsii) marsivat tielä. Se oon kuuma. (pyhkii hikeä ottasta) Ämmät riisuvat vaatheet. (riisuu) Het uivat. (ui) Het kuivaavat ittensä. (kuivaa) Het räknäävät. (Näyttää: mie, yks, kaks, kolme, neljä, viis ) Het pölästyvät! (pölästyy) VOI VOI VOI! (huutaa) Vain VIIS ämmää! (näyttää sormila 5) Riitathaan sarjakuva. Kunkas monta ämmää? Puhekuplat ovat valhmiina. 79

80 Työkirjatehtäviä: Kunkas monta ämmää? Panttomiimi. Dramatiseerathaan mitä tapahtuu kuvassa. Toiset arvaavat, mikä kuva oon kysymyksessä. Jokku saattavat sanoa ja/eli lukea tekstin joka kuuluu kuvhaan. Jos oppilas saattaa lukea, sitä saattaa leikata tarinan remshuin. Oppilas ottaa yhen remsun ja pellaa mitä siinä seisoo. Toiset saavat sanoa, mitä remsussa seisoo. EKSTRA TEHTÄVÄ Oppilhaitten kuvat jokka het oon riitanheet saattaa valokuvata ja siirtää taattorin Powerpointhiin eli Keynote prukramhiin. Prukramhiin saattaa kans liittää selittäjän äänen. Joskus oppihlaat piian halvaavat vaatitella hölmöläisiksi, sillon sarjakuvvaa saattaa pittää maanyksenä. Valokuvat saattaa siirtää taattoriprukramhiin ja kattoa isossa tuukissa. 80

81 Mie, Kappale 4 yks, kaks... Riittaa sarjakuva Kunkas monta ämmää? Hölmölän ämmät marsivat tienpäälä. Se oon kuuma. Ämmät riisuvat vaatheet. Ämmät uivat. Ämmät kuivaavat ittensä. 81

82 Ämmät pölästyvät Kirjota puhekuphliin, mitä ämmät sanovat. Valitte loovasta eli hoksaa itte. Voi voi voi! Viis ämmää. Voi ei! Mie, 1,2,3,4,5 Huh huh! 82

83

84 Näitä saattaa käyttää panttomiimileikissä. Remsut saattaa kans leikata ja oppilhaat saavat yrittää panna net oikehaan järjestyksheen Hölmölän ämmät marsivat tienpäälä Se oon kuuma Ämmät riisuvat vaatheet Het uivat Het kuivaavat ittensä Het räknäävät Het pölästyvät VOI VOI VOI! Vain viis ämmää!

85 Taksi plus Maksi oon kaksi Tähän oshaan kuuluvat seuraavat tekstit: Kaks Taksia Halvaaks keksiä? Kunkas vanhaa Maksi oon? Tavote: oppia numerot 1-10 oppia sanat haluatko, anna, kiitos ja ole hyvä kuulla suomalaisen kansansatun oppia laulu ja/eli loru oppia lukemhaan tavuja, sanoja ja lyhkäsiä tekstiä kysyä kysymys Kunkas monta? ja vastata kysymyksheen kysyä kysymys Kunkas vanhaa? ja vastata kysymyksheen. EHOTUS TIIMOITTEN JAKAMISHEEN 1. tiima Tavote repeteerata numerot 1 6. Opithaan numerot kysyä Kunkas monta? 85

86 räknätä kuvista kunka monta ämmää, Taksia, Maxia, keksiä jne. oppia lukemhaan tavuja ja/eli sanoja ja/eli lyhyen tekstin Tehemä trollitaikinasta 10 keksiä jokka oon yhtä paksut ko kruunu. Annethaan kuivaa seuraavhaan kerthaan. (Keksit saattaa kans leikata pahvista) Harjotelhaan numeroita 1 10 esimerkiksi pellaamalla pinkua. Opettaja lukkee tekstin Kaksi Taksia yhessä oppilhaitten kans. Työkirjatehtäviä 2. tiima Tavote repeteerata numerot 1 10 sanoa kysymys Kunkas monta? räknätä kuvista kunka monta ämmää, Taksia, Maxia, keksiä jne. 86

87 oppia vastaahmaan kysymyksheen: Kunkas vanhaa sie olet? oppia kirjottamhaan tavuja ja sanoja oppia lukemhaan tavuja ja/eli sanoja ja/eli lausheita. Käytethään keksit jokka tehthiin viimi kerrala. Opettaja pannee sympoolit taulule: Opettaja lukkee tekstin Kunkas monta keksiä? Käytämä keksit jokka olema tehneet viimi tiimala. Yks oppilhaista kyssyy ja toinen sannoo kunka monta keksiä hään halvaa. Toinen räknää oikean määrän. Muutethaan tekstiä niin, ette oppilhaat kysyvät, ja toinen sannoo, kunka monta keksiä hään halvaa. Toinen räknää oikean määrän. Työkirjatehtäviä 87

88 Luethaan teksti Kunkas vanhaa Max oon? Muita numeroleikkiä, joita saattaa leikkiä Telefooninumero Oppilas ottaa lapun, jossa on viis numeroa telefooninumerossa. riitathaan taululle iso telefooni. Yks sannoo numeron, toinen painaa oikeata knappia. Oppilas ottaa lapun, jossa oon viisnumeroinen telefooninumero. Hään kirjottaa sen numeron toisen oppilhaan selkhään. Se, jonka selkhään kirjotethaan, kirjottaa samat numerot taulule. Lopuksi verrathaan, saathiinko sama numero. Kolme varista Viis pientä ankkaa (löytyy esimerkiksi Ylen arkistosta hakusanala Musarullaa) 88

89 Mie, Kappale 4 yksi, kaksi... Paina telefoohniin Maksin numero: yks yks kaks kaks nolla viis kuus SOITA Mikäs oon Taksin telefooninumero? Keksi itte. 89

90 Kunkas monta Taksia? Tehe rinki. Kirjota numero ruuthuun. yks kaks kolme neljä viis kuus yks kaks kolme neljä viis kuus Kunkas monta Maksia? yks kaks kolme neljä viis kuus yks kaks kolme neljä viis kuus 90

91 Lue tavut ka ka pe kak kat pei kak-si kat-to peih-li kat-too peih-liin Kaks Taksia ja kaks Maksia Taksi kattoo peihliin. Oho! Kaks Taksia. Max kattoo peihliin. Oho! Kaks Maksia. Yksi, kaksi Taksi, Maksi. Yksi plus yksi oon kaksi. Taksi plus Maksi oon kaksi 91

92 Dramatiseerathaan teksti Taksin kioski. Halvaaks sie keksiä? Yks eli kaks? Ole hyvä Maksi. Joo. Kiitos. Anna. Kiitos Taksi. Riittaa. Kunkas monta keksiä? yks kaks kolme neljä viis kuus 92

93 Hae ja maalaa numerot A Y K S M V I I S B I A E Ä R A O Ö K E K I K U U S S A Ö S T Y S U Y I H A L T M J Y H L E S K E M K L E K K O L M E T V K N S I K Ä N S Ö S Y A T P N E L J Ä T N Y R N N y ka ke yk kak kek An-na kaks kek-si-ä! yks kaks kek-si kek-si-ä 93

94 Kunkas vanhaa Maksi oon? Kirjota numero. Kunkas vanhaa sie olet, Taksi? Mie olen kaks. Kunkas vanhaa sie olet, Maksi? Mie olen kaks plus kaks plus kaks. Kunkas vanhaa Maksi oon? Kun-kas van-haa sie o-let Maksi? Mie olen. Kun-kas van-haa sie o-let Maksi? Mie olen + + Kunkas vanhaa Maksi oon?. Kunkas vanhaa sie olet? Mie olen. 94

95 Sanasto Halvaaks? anna kiitos ole hyvä Kunkas monta? Vill du ha? ge tack var så god Hur många? 95

96 Kappale 5

97 Taksin koppi ja Maxin koppi Tässä kappalheessa oon seuraavat tekstit: Max tullee kylhään Laattialla Oma koppi Kappalheen jälkhiin sie saatat siirtyä lukehmaan mukavista taloista: Hölmöläistarina: Valoa pirthiin Villen ja Vallen mökki (laulu You Tubessa) Opithaan asumisheen ja kartahnoon kuuluvia sanoja. Opihtaan käyttämhään Tämä oon -lausetta. Kappalheesheen kuuluu kansansaaka ja laulu. 97

98 EHOTUS TIIMOITTEN JAKAMISHEEN 1. tiima Tavote oppia talhoon (kophiin) ja kartahnoon kuuluvaa sanastoa: laattia, katto, seinä, ovi, klasi, puu, kivi, taivas oppia käyttämhään Tämä oon -lausetta. Opettaja pannee taulule sympoolit. Työkirjan kuva, jossa oon kartano. Opettaja lukkee kartahnoon liittyvät sanat ja näyttää sormela kuvia. Pysslathaan Taksin ja/eli Maxin koppi ja kartano. Sillä aikaa ko pysslathaan, repeteerathaan sanat jokka kuuluvat talhoon ja kartahnoon. 98

99 2. tiima Tavote repeteerathaan kartahnoon kuuluvat sanat kuunella ja oppia ymmärtämhään teksti Max tullee kylhään opithaan kirjottamhaan ja lukehmaan tavuja ja/eli sanoja. Opettaja pannee taulule seuraavat sympoolit: Opettaja lukkee tekstin Max tullee kylhään. Repeteerathaan kartahnoon kuuluvat sanat. Opettaja eli oppilas lukkee ja näyttää sormela kuvvaa Työkirjasta kartanosivut Tavupinku 99

100 3. tiima Tavote oppia mööpelitten nimiä ymmärtää kysymys Missäs? Opettaja pannee taulule seuraavat sympoolit: Opettaja lukkee tekstin Laattialla. Opithaan mööpelitten nimiä kuuntelemalla ja näyttämällä sormela. Työkirjasta mööpelisivut Lukemistehtävät 100

101 4. tiima Tavote kuulla suomalainen kansansaaka kuunella laulua Ville ja Valle oppia erottamhaan saakasta ja laulusta asumisheen kuuluvia sanoja. Opettaja lukkee tarinan. Oppilhaat kirjottavat viivoile net sanat jokka kuuluvat kuvhiin. Leikathaan kuvat ja häftathaan kirjaksi. Vielä yks hassu talo. Kuunelhaan Kirsi Kunnaksen runhoon tehty laulu Ville ja Valle. Mitäs talhoon kuuluvia sanoja sie kuulet? (ikkuna (klasi), ovi...) 101

102 5. tiima Tavote riitata se styyka josta laulethaan laulussa oppia laulahmaan myötä laulussa Ville ja Valle. Kuuntele laulu Ville ja Valle. Mitäs talhoon kuuluvia sanoja sie kuulet? (ikkuna (klasi), ovi...) Luethaan laulun sanat, jokka opettaja oon kirjottanu taulule. Opettaja riittaa renkhaan ovi, klasi, piippu (korsteeni), hattu sanoitten ympäri Riitathaan yhessä Villen ja Vallen styyka laulun tekstin jälkhiin. Riittaa styyka. Riittaa klasi. Klasi oon tukossa. Riittaa ovi. Ovi oon lukussa. Riitta korsteeni. Korsteenin päälä oon hattu. 102

103 Laulethaan Ville ja Valle. Näytethään laulu ruuhmiila samala ko laulethaan. 103

104 Kappale 5 Taksin koppi ja Maxin koppi Lue eli kuuntele, ko opettaja lukkee, ja näytä kuvvaa. puu katto talo seinä klasi trappu tie kukka kivi Tämä oon talo. Tämä oon katto. Tämä oon seinä. Tämä oon klasi. Tämä oon trappu. Tämä oon kivi. Tämä oon Maxin koppi. Tämä oon Taksin koppi. Tämä oon puu. Tämä oon tie. Tämä oon kukka. 104

105 Pysslaa Taksin eli Maxin koppi. Pane koppi kiini alustalle ja tehe puita, penshaita ja kiviä kartahnoon. Ota sanan loppu loovasta. ki - ta - tai- lo vas vi kop - trap - kuk - kat - kla - pu pi to ka si 105

106 Maalaa talo: siniset seinät, musta katto, pruuni ovi. Riittaa kartahnoon tie, kukka, puu, kivi. 106

107 Lue tavut ko o o kop o-ma o-vi kop-pi Lue tavut ma ka laa mat kat laat mat-to kat-to laat-ti-a Laattialla Missäs sie istut, ko ei ole toolia? Mie istun laattialla. Missäs sie nukut, ko ei ole sänkyä? Mie nukun laattialla. Missäs sie syöt, ko ei ole pöytää? Mie syön laattialla. 107

108 Sanasto tämä oon missäs? mie istun sie istut mie nukun sie nukut mie syön sie syöt det här är var? jag sitter du sitter jag sover du sover jag äter du äter Hölmöläisten talo kuvasarja Ville ja Valle Kuuntele laulu Ville ja Valle. Mitäs talhoon kuuluvia sanoja sie kuulet? (ikkuna (klasi), ovi...) Lue laulun sanat 108

109 Riittaa Villen ja Vallen styyka. Riittaa styyka Riittaa kaks klasia. Klasit oon tukossa?. Riittaa ovi. Ovi oon lukussa. Riittaa korsteeni. Korsteenin päälä oon hattu. Laula Ville ja Valle 109

110 Opettaja kirjottaa sanat taulule. Oppilhaat valittevat yhessä opettajan kansa mikkä sanat passaavat teksthiin ja kirjottavat net viivoile. Leikathaan kuvat ja häftathaan net kirjaksi. Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Kuva 4 Kuva 5 Kuva 6 Kuva 7 Kuva 8 Kuva 9 Hölmöläiset rakentavat talon. Talossa oon pimeä. Aurinko paistaa. Aukase säkki, pane säkki kiini, vie säkki sisäle. Viis ämmää mennee sisäle ja ulos. Oon pimeä. Tämä oon Matti. Matti sannoo: - Talossa häätyy olla klasi. Klasi on hyvä idea. Tehthään yks, kaks, kolme, neljä, viis... klasia. Koko talo hajosi läihään Voi voi! Nyt ei ole taloa. Mutta oon paljon valoa. 110

111 Hölmöläiset rakentavat. Talossa oon. 111

112 paistaa. Aukase. Pane kiini. Vie säkki. Viis menee sisäle ja. 112

113 Oon! Tämä oon. Matti sannoo: Talossa häätyy olla. 113

114 Klasi oon HYVÄ. Tehthään YKS, KAKS, KOLME, NELJÄ, VIIS.... Koko hajosi läihään. VOI VOI! Nyt ei ole. Mutta oon PALJON. 114

115 115

116 Saatat isontaa A3-kokhoon. 116

117 Pysslaa näistä kukkia ja puita, eli riittaa itte. Leikkaa ja liimaa vastakkain. Kiviä saattaa tehhä vaikka trollitaikinasta eli plokata kartanolta. Samala ko pysslathaan opetelhaan sanoja sitä myöten, ko niitä tarvithaan: kukka, kuusi, kivi jne. 117

118 kup pi kop pi kat to mat to puu 118

119 Kappale 6

120 Ville siirtyy Tämä kappale sisältää siirtoleikin. Tavote oon ette oppia käyttämhään mööpelitten nimiä ja oppia eri huohneitten nimet. EHOTUS TIIMOITTEN JAKAMISHEEN 1. tiima Tavote oppia sanhoon mööpelitten nimet Ville siirtyy. Leikithään siirtopiilin pakkaamista. Jos oon olemassa vaikka tokkskoopin mööpeliä, sillon saattaa niitä lastata siirtopiihliin eli vaikka riitata oman riitatun piilin. Piilin lavale lastathaan mööpelit jokka opettaja sannoo. Saattaa kans tehhä niin ette oppilas sannoo mööpelin nimen ja toinen oppilas (eli opettaja) lastaa piiliä. Lisämateriaalissa oon kahentyyppisiä mööpeliä. 120

121 Opettaja saattaa valittea niistä net joita hän halvaa käyttää. Oppilhaat saattavat kans riitata lissää mööpeliä. Leikkaa ja liimaa siirtopiili työkirhjaan sillä laila ette lavasta tullee pakkari johonka mööpeliä saatta lastata. Lastaa nämät mööpelit: pöy-tä too-li kak-si fo-töl-jiä kaap-pi kry-pi mat-to sof-fa nel-jä too-li-a 121

122 pyy-roo ruo-ka-pöy-tä sän-ky Työkirjatehtäviä 2. tiima Tavote oppia sanohmaan huohneitten nimet Opettaja kirjottaa mööpelitten nimiä taulule. Nimet luethaan ja panthaan kuvat kiini nimitten viehreen. 122

123 Repeteerathaan leikki Lastataan siirtopiili. Mööpelit viethään eri huohneishiin. Asunon saattaa käyttää pohjariitinkiä joka oon isonettu A3-kokhoon eli pysslata kartongin pohjasta asunon pohja. Opithaan sanat: tv-huone kööki nukkumahuone Villen huone pesohuone tualetti sauna halli Opettaja sannoo ensinä huohneen nimen ja näyttää sormela huonetta, sen jälkhiin opettaja sannoo ja oppilhas näyttää sormela. Siirtopiili purethaan samala ko annethaan käskyjä siirtomiehele: Vie soffa tv-huohneesheen. Vie pöytä köökhiin. 123

124 Opettaja saattaa kysyä esim.näin: Viemäkös pöytä köökhiin eli teeveehuohneesheen? (eli: Oonkos pöytä köökissä eli teeveehuohneessa?) Oppilhaala oon sillon helpompi sanoa sana oikeassa muoóssa. Lopulta, ko oppilhaat jo ossaavat mööpelitten ja huohneitten nimet, saattaa hullutella: Oppilhaat saavat viä mööpelit hulluihin paikhoin niinku hölmöläiset. Silloin sänky oon saunassa, fotöli oon tualetissä jne. 124

125 3. tiima Tavote oppia antamhaan käskyjä lukea teksti kirjottaa ja lukea käskyjä. Leikithään leikkiä joita oon leikitty entisillä tiimoila. Saattaa kans leikkiä Kimin-leikkiä eli Hirsipuuleikkiä mööpelitten eli huohneitten nimilä. Tehhään loput työkirjatehtävät 125

126 Kappale 6 Ville siirtyy Lue eli kuuntele ko opettaja lukkee. Kirjota numero. 1. mat-to 2. too-li 3. fo-töl-ji 4. sof-fa 5. pöy-tä 6. sän-ky 126

127 Milläs äänelä sana alkaa? Kirjota puukstaavi. S S F P T M 127

128 Yhistä sanan alku, loppu ja kuva. mat tä too to sän li pöy ky 128

129 Kirjota sanat ristikhoon. Lue tavut si sii siir siir-ty siir-ty-ä 129

130 Kukas siir-tyy? Mikäs piili? Las-ti-pii-li. Kukas istuu pii-li-ssä? Elli. Kukas muu? Ville. Kukas siir-tyy? Elli. Kukas muu? Ville. Sanasto kukas? siirtyy mikäs? kukas muu? vem? flyttar vad? vem mer? 130

131 Mihinkäs mööpelit kuuluvat? Pane risti ruuthuun. Sof-fa Sän-ky Ruo-ka-pöy-tä Fo-töl-ji Pyy-roo Too-li Sof-fa-pöy-tä Mat-to Taat-to-ri Tee-vee Köök-hiin Tee-veehuoh-neeseen Nuk-kuma-huohnees-heen Sano, mihinkäs mööpelit pittää viä. Esimerkiksi Vie soffa tee-vee-huoh-nees-heen. 131

132 Vie mööpeliä hulhuin paikhoin! Pane risti ruuthuun. sof-fa sän-ky ruo-ka-pöy-tä fo-töl-ji pyy-roo too-li sof-fa-pöy-tä mat-to taat-to-ri tee-vee sauh-naan tua- let-hiin köök-hiin Sano, mihinkä mööpelit pittää viä. Esimerkiksi Vie soffa sauh-naan. 132

133 Viskaa täärninkiä. Mitäs koira tekkee? Viskaa täärninkiä uuesti. Missäs se tekkee niin? hyppii soffala tansaa pövvälä istuu laattialla marsii toolila laukkoo sängyssä tansaa seinälä Max. Taksi. Max. Taksi. Max. Taksi. 133

134 Lue tavut ta tan tan-s tan-saa tans-sii la lau lauk lauk-ko lauk-koo Pohjariittauksen saattaa liimata vihkhoon, ja oppilhaat saattavat liimata kuvia eli riitata itte talon sisäältä. Riittaa oma siirtokuorma. 134

135 Riittaa oma huone. 135

136 136

137 137

138 138

139 139

140 köö-ki Vil-len huo-ne hal-li to-a-let-ti ja tys-si sau-na tee-vee-huo-ne nuk-ku-ma-huo-ne 140

141 141

142 Soffa Maxin matto Taksin matto Soffa Kirjotuspöytä Taattori Tooli Sänky Hallinmatto Tooli Fotölji Ruokapöytä Matto Teevee Matto 142

143 Kappale 7

144 Talvi tuli Tähän kappalheesheen kuuluu seuraavat tekstit: Talvi tuli Mie palelun Kappalheen tehtävissä opetethaan ymmärtämhään ja sanohmaan vaatheitten ja ruuhmiinositten nimiä. Opithaan ymmärtämhään käsky, esim. Pane lakki päähän! ja käskemhään itte. Opithaan lukehmaan tavuja, sanoja ja lyhykäinen teksti. Opithaan kirjottamhaan tavuja ja sanoja. Opetelhaan vaatheitten nimiä pellaamalla Taho korttia -peliä. 144

145 EHOTUS TIIMOITTEN JAKAMISHEEN 1. tiima Tavote oppia vaatheitten nimiä oppia ruuhmiinositten nimiä Opettaja pannee taulule sympoolit: Opettaja lukkee tekstin Talvi tuli ja Taksin vaatheet. Opetelhaan vaatheitten nimiä kuvakortitten avula. Leikithään Kim-leikkiä. Opithaan vaatheitten nimiä: sokut, housut, jakka, kaulahuivi, lakki, saaphaat. Opetelhaan sanat ja fraasit. pää - lakki päähän kaula - kaulahuivi kauhlaan vatta - jakka pääle jalat - saaphaat jalkhaan 145

146 Toinen tapa oppia vaatheitten nimet oon ette panna pääle ja riisua näkymätön tokka esimerkiksi käyttämällä tokan vaatheita, joita panhaan pövväle. Jos ei ole tokan vaatheita, kuvakorttia saattaa isontaa ja leikata niin, ette niitä saatethaan panna pövväle niin, ette niistä tullee ihminen, vaikka tällä laila: Pane hame pääle.* Pane T-paita pääle.* Pane siniset sokut jalkhaan.* Pane saaphaat jalkhaan.* Pane jakka pääle.* Riisu hame ja pane housut pääle.* Riisu siniset sokut ja pane punaset sokut jalkhaan.* jne. Työkirjatehtäviä 2. tiima Tavote repeteerata vaatheitten nimiä ja oppia lissää vaatheita repeteerata Talvi tuli ja lukea teksti Mie palelun oppia kirjottamhaan tavuja ja sanoja. 146

147 Repeteerathaan vaatheitten nimiä vaikka panemalla vaatheita pääle näkymättömälle tokale. Pelathaan Mie palelun-peliä Taho korttia -pelin säänöilä. Meininki oon ette saa kolme samanlaista korttia. Jaethaan pellaajille kolme korttia kullekki. Tahothaan korttia sanomalla vaikka jakka. Jos toisela oon jakkakortti, hän antaa sen kysyjälle. (Jos hällä oon kaks jakkakorttia, hän antaa molemat.) Jos hällä ei ole jakkakorttia, hän sannoo: Mie palelun. Kysyjä nostaa uuen kortin pakasta. Työkirjatehtäviä 147

148 3. tiima Tavote repeteerata vaatheitten nimet oppia ruuhmiinositten nimiä oppia dramatiseeraahmaan teksti Mie palelun Taksi ja Max -paperidokitten avula. Opettaja lukkee uuesti tekstin Mie palelun. Mitäs ruuhmiinosia sie kuulet laulussa? Opithaan Jumppalaulu: pää, olkapää, peppu (perse), polvet, varpaat (varphaat) Leikithään Kapteeni käskee -leikkiä (jos ryhmässä oon usseita oppilhaita). Opettaja alkaa olemalla kapteeni. Hän sannoo: Kapteeni käskee nokka. Silloin kaikki koskevat 148

149 nokhaan. Jos opettaja sannoo vain nokka, silloin ei kosketa nokhaan (siksi ko kapteeni ei käske). Jos joku vahingossa koskee, se joutuu pois pelistä. Työkirjatehtäviä 4. tiima Tavote repeteerathaan vaatheitten nimet ja ruuhmiinositten nimet laulethaan Jumppalaulu opithaan lukehmaan tavuja, sanoja eli tekstit Mie palelun ja Max tullee sisäle opithaan kirjottamhaan tavuja ja sanoja. Viethään vaatheita pyykirihmale kuivahmaan. Riitathaan taulule pyykirihma. Opettaja sannoo: Vie siniset sokut rihmale kuivahmaan. Oppilas ottaa 149

150 sokkukortin, ja pannee sen taulule. Sitten oppilas saapii sanoa, mikä viethään rihmale kuivahmaan. Leikathaan ja liimathaan vihkhoon Domino-peli. Luethaan ja dramatiseerathaan Mie palelun-teksti. Repeteerathaan Jumppalaulu. 150

151 Kappale 7 Talvi tuli Lue eli kuuntele, ko opettaja lukkee. Kirjota numero. 1. hou-sut 2. jak-ka 3. so-kut 4. kau-la-hui-vi 5. saap-haat 6. lak-ki 151

152 Kirjota. Milläs puukstaavilla sana alkaa? J K H S S L 152

153 Lue eli kuuntele ko opettaja lukkee. Kirjota numero. 1. si-ni-set vant-huut 2. lii-lat vant-huut 3. T-pai-ta 4. pu-na-nen lak-ki 5. ha-me 6. pu-na-set so-kut 153

154 Maxi paleltuu. Riittaa Maxile lakki, sokut, jakka ja kaulahuivi. Yhistä kuva ja sana. jak-ka so-kut T-pai-ta vant-huut saap-haat 154

155 Kunkas sana loppuu? Valitte loovasta. so- vant- jak- saap- hou- kau-la-hui- ha- lak- ka kut huut sut me haat vi Lue tavut. ja la so jak lak sok jak-ka lak-ki sok-ku 155

156 Kirjota. Nosta puukstaavit viivoile. Päätä palelee. Pane - pää-hän. A L K I K Kaulaa palelee Pane kauh-laan. U K A A L H I U I V Jal-ko-ja palelee Pane - jalk-haan. A A P S H T A A 156

157 Lue tavut. sa ja ka saa jal kau saap- jal-kaa kau-laa saap-haat jalk-haan kauh-laan Mitäs Taksi sannoo? Valitte loovasta eli keksi itte ja kirjota. Tule Max! Pane lakki päähän! Tule ulos! 157

158 Mitäs Max sannoo? Valitte loovasta eli keksi itte ja kirjota. En tule. Mie palelun. Päätä palelee. Tassuja palelee. Yhistä lak-ki saap-haat kau-la-hui-vi jak-ka kauh-laan pää-hän pää-le jalk-haan 158

159 Kirjota, lue ja leiki. Päätä palelee. Hae Kaulaa palelee. Hae Sormia palelee. Hae Jalkoja palelee. Hae ja. Paleluks sie nyt? En palelu. Lue teksti Mie palelun. Saatat leikata Taksin ja Maxin ja liimata net vihkhoon. Saatat panna vaatheita pääle ja riisua koiria niinku tekstissä seisoo. 159

160 Riittaa, kirjota ja selitä, mikkä oon sinun lempivaatheet. Leikkaa dominoplakkari ja dominokortit. Teippaa plakkari vihkhoon. Kokoa domino. 160

161 Lue ja leiki. Mie palelun. Tule ulos, Max! En tule. Tule, tule! Pää-tä pa-le-lee. Pa-ne lak-ki pää-hän! Kau-laa pa-le-lee. Pa-ne kau-la-hui-vi kauh-laan! Vat-taa pa-le-lee Pa-ne jak-ka pää-le! Jal-ko-ja pa-le-lee. Pa-ne saap-haat jalk-haan ja tu-le u-los! 161

162 Max tullee sisäle Se rii-suu ja-kan. Se rii-suu kau-la-hui-vin. Se rii-suu la-kin ja vant-huut. Se rii-suu saap-haat. Mikäs jääpii? Turk-ki Sanasto talvi paleltuu tule riisuu ulos sisäle Tule ulos! Tule sisäle! turkki vinter fryser kom tar av ut in Kom ut! Kom in! päls 162

163 Riittaa vaatekaupan näyttöklasi. Selitä, mitä näyttöklasissa oon. Keksi kaupale nimi. Saknar orignal. Ska vi rita om? Tervetuloa! Auki ma pe la 9 14 pyhä kiini 163

164 164

165 165

166 166

167 Vaatedomino Leikkaa plakkari ja teippaa se vihkhoon. Leikkaa dominokortit ja säilytä niitä plakkarissa. DOMINO 167

168 hame jakka lakki kaulahuivi saap-haat sukat vanthuut housut T-paita 168

169 169

170 170

171 Kappale 8

172 Villen pännäfutraali Kappalheesheen kuuluvat nämät tekstit: Ei se mene (ruottiksi) Villen pännäfutraali Tavote: oppia ymmärtämhään ja sanohmaan joitaki koulukampheitten nimiä oppia ymmärtämhään ja sanohmaan joitaki färiä oppia ymmärtämhään ja sanohmaan viikonpäivitten nimet oppia käyttämhään kieltoverbiä EHOTUS TIIMOITTEN JAKAMISHEEN: 1. tiima Tavote tuntea koulukampheitten nimet oppia verbit ota, pane pois ja tehhä niin. 172

173 Opettaja lukkee ruottinkielisen tekstin Ei se mene. Ko opettaja lukkee ei se mene oppilhaat saattavat osalistua lukemisheen ja sanoa yhessä ei se mene. Ota, pane pois (harjotusteksti työkirjasta) Työkirjatehtäviä Tiiman lopula saattaa tehhä Ota, pane pois - harjotus uuvesti. 2. tiima Tavote harjotethaan taas koulukampheitten nimiä opithaan tuntheen färiä yhistethään koulukampheitten nimiä uushiin ja entishiin verbhiin. 173

174 Opettaja lukkee uuvesti tekstin Ei se mene ruottiksi ja oppilhaat saattavat sanoa Ei se mene repliikit... Opettaja lukkee tekstin Villen pännäfutraali. Riitathaan pännä, syti jne. jokka tekevät erilaisia asioita. Opithaan erottamhaan färitten nimet ko opettaja sannoo net. Opettaja ottaa viis färipännää: sininen, punanen, keltanen, vihreä ja musta. Opettaja sannoo sanat ja näyttää sormela oikeata pännää. Sen jälkhiin opettaja sannoo färin ja oppilas näyttää sormela pännää. Tehhään Ota, pane pois - harjotus färipännilä. Kim-leikki färipännilä ja/eli koulukampheila 174

175 Kurkistusleikki Opettajalla oon piilossa paperin takana esim. Färipännä. Opettaja saattaa ensinä kysyä: Oonkos tämä terottaja eli färipännä? sen jälkhiin hään tuopii hithaasti framile kampheen ette se vain kätevästi kurkistaa paperin takkaa. 3. tiima Tavote Repeteerata koulukampheitten nimet ja färitten nimet. opithaan lissää färitten nimiä tuntea viikonpäivitten nimet. Opettaja lukkee tekstin Villen pännäfutraali. Tehkää yhessä täärninkiharjotus. Ko täärninkin viskathaan saathaan 175

176 tietää mitä eri koulukampheet tekevät. (niinku työkirjan malli). Opettaja riittaa koulukampheet taulule, ja oppilhaat käyvät riittaamassa mitä se tekkee (esim. syti lentää). Ko oppilhaat viskaavat täärninkiä net saavat vastaavan työkirjatehtävän. Mitäs pännä tekkee eri viikonpäivinä? Net, jokka ossaavat kirjottaa, kirjottavat kuvista tekstin. 4. tiima Tavote harjotethaan koulukampheitten ja färitten nimet eri leikitten kans kuunelhaan Färilaulua (Meänkielen lauluja) ja mitä siinä laulussa sanothaan Färilaulu 176

177 Pelakkaa täärninkipeli: Kelläs oon päälä jotaki punasta? Täärninkipelissä sanothaan kysymys: Oonkos sulla päälä jotaki nosta färikortti. (färikortissa färit oon parttitiivissä sen takia ette net sopivat kysymyksheen). Jos oon, nosta roosa kortti. Siinä sanothaan, mitä sie häyt tehhä. (Verbit tulevat tässä perusmuoóssa (Sie häyt hyppiä). Oppilhaat tuntevat kuitenki verbit, ko het oon oppinheet net jo ennen.) Tässä leikissä käytethään omistusrakennetta kans: mulla oon, sulla oon, oonkos sulla? 177

178 5. tiima Tavote opithaan geograafiset aluheet: Suomi, Ruotti opithaan missä päin Ruottia eri minuriteetit asuvat opithaan tuntheen flaut: Suomen, Ruottin, Meänmaan, ruottinsuomalaisten, saamen. Praatithaan siittä, ette Suomi ja Ruotti oon omia valtioita. Meänkieli, suomi ja saamen kieli oon kansalisia minuriteettikieliä. Niinku romanikielet, jiddish ja viittomakieli. Kattothaan kartasta, missä Tornionlaakso oon ja missä tornionlaakson ulkopuolela oon paljon tornionlaaksolaisia. Puhuthaan lyhysti, miksi Tornionlaaksossa puhuthaan meänkieltä. 178

179 Taho korttia -peli (Finns i sjön) Kopieraa färikortit ette jokhaista korttia oon kaks kappaletta. Tarkotus oon ette saa parin. Oppihlaile jaethaan 2 3 korttia kullekki. Loput kortit jätethään järhveen pövväle. Oppilas valittee, keltä kyssyy, ja sannoo sen färin jonka hään halvaa. Jos toisela oon se färi, hään antaa sen kysyjälle. Kysyjä saapi silloin jatkaa kysymistä. Jos oppilhaala ei ole tätä färiä,hään sannoo: Se oon järvessä. Sillon tullee toisen vuoro kysyä. Ko oppilhaala ei ole yhthään korttia käessä, hään saapii nostaa pövvästä kaks korttia lissää. Kysyjä saattaa ensimäiselä pelikerralla tahtoa korttia vain sanomalla färin nimen. Seuraavalla pelikerrala se saattaa käyttää kysymystä (käyttämällä omistusrakennetta): Onkos sulla sininen? 179

180 Bingo färikortila Päätethään yheksän färiä, joila pelathaan pinkua. Kaikila oon samat färit. Oppilhaat panevat net pövväle kolhmeen rivhiin niinku itte kuki halvaa. Yksi oppilhaista nostaa korttipakasta färin ja sannoo sen meänkielelä. Toiset kääntävät omat kortit. Ko joku saapii pinkun, hään siirtyy sanojan paikale ja sanoja siirtyy tämän oppilhaan paikale. Pantomiimi Pövvälä oon eri koulukampheita ja färipänniä. Oppilas näyttää yhtä (esim. pännää), ja näyttää mitä pännä tekkee (esim. hyppää). Oppilhaat sanovat lausheen: Pännä hyppää. 180

181 Vilhautusleikki Oppilhaila oon silmät kiini. Opettaja ottaa pois yhen tavaran laukusta, ja piilottaa sen selän taka. Oppilhaat aukasevat silmät ja opettaja näyttää kampheen kätevästi. Oppilhaat sanovat, mikä se oon. Opettaja saattaa auttaa kysymykselä Oonkos se liima? mihinkä oppilhaat vastaavat joo eli ei. Sitten oppilas saattaa ottaa kampheen pois. Hään pannee sen selän taka ja näyttää sitä kätevästi. Sokkoleikki Opettaja (ja sen jälkhiin oppilas) ottaa sokkona yhen tavaran laukusta. Hään tuntee sitä ja kyssyy Oonkos se liima?, mihinkä oppilhaat vastaavat joo eli ei. Kysythään niin kavvon, ette oppilas saattaa vastata joo. 181

182 Villen Kappale 8 pännä futraali Tehe näin! Harjotelthaan tekehmään käskyjä. Opettaja sannoo ja näyttää mallia Oppilhaat kattovat ja kuuntelevat. Sen jälkhiin opettaja sannoo ja oppilas tekkee. Ko oon tähti* tehhään niinku siinä seisoo. Ota pännä.* Ota syti.* Ota terottaja.* Ota färipännä.* Pane pois pännä.* Pane pois syti.* Pane pois terottaja.* Pane pois färipännä.* 182

183 Varieeraa Ota, pane pois -harjotusta ja lissää siihen harjotuksheen nämät sanat: tyssi, liima, teippi, saksit Vilhautusleikki Sokkoleikki 183

184 Kuuntele ko opettaja lukkee. Kirjota numero. 1. pän-nä 2. te-rot-ta-ja 3. sy-ti 4. teip-pi 5. lii-ma 6. tys-si 184

185 Kirjota. Milläs puukstaavila sana alkaa? V T K L T L P T 185

186 Yhistä sana ja kuva. pän-nä lii-ma sy-ti kir-ja Yhistä tavut ja kuva. pän ma lii nä sy ja kir ti 186

187 Yhistä sana ja kuva. sak-sit vih-ko lauk-ku tys-si 187

188 Yhistä tavut ja kuva. sak si vih sit lauk ko tys ku 188

189 Riittaa. Pännä Tänäpäivänä mie en kirjota. Tänäpäivänä mie lennän. Syti Tänäpäivänä mie en pyhi. Tänäpäivänä mie hypin. Färipännä Tänäpäivänä mie en maalaa. Tänäpäivänä mie syön. Terottaja Tänäpäivänä mie en terota: Tänäpäivänä mie nukun. 189

190 Viskaa täärninki. Riittaa, mitä pännä tekkee eri koulupäivinä. lennän nukun riittaan syön uin hypin maanantai tiistai keskiviikko tuorestai perjantai 190

191 Kirjota Maanantaina mie Tiistaina mie Keskiviikkona mie Tuorestaina mie Perjantaina mie Riittaa, mitä eri koulukampheet tekevät viikonloppuna, lavvantaina ja pyhänä. Viskaa täärninki. 191

192 Selitä, mitä eri koulukampheet tekevät viikonloppuna. Färileikki (Löytyy CD-levyltä Meänkielen lauluja.) Färipeli Lue tavut ma ti tu maa tii tuo maa-nan tiis tuo-res maa-nan-tai tiis-tai tuo-res-tai Lue teksti Pännä kir-jot-taa. Ei se mene, pän-nä san-noo. Tä-nä-päi-vä-nä mie en kir-jo-ta. Tä-nä-päi-vä-nä mie len-nän. 192

193 Sanasto maanantai tiistai keskiviikko tuorestai perjantai lavvantai pyhä tänäpäivänä måndag tisdag onsdag torsdag fredag lördag söndag i dag 193

194 194

195 195

196 Merkithään karthaan Suomi ja Ruotti. Merkithään karthaan, missä päin Ruottia saattaa kuulla meänkieltä, saamenkieltä ja suomea. Pienet flaut saattaa teipata kiini hammastikhuun ja panna kiinni kartale. 196

197 Sie häyt maalata. Sie häyt laukkoa. Sinun häyt marsia. Sie häyt viskata täärninkin uuvesti. Sie häyt seisoa. Sie häyt teroottaa. Sie häyt riitata. Sie häyt viskata täärninkin uuvesti. 197

198 Sie häyt hyppiä. Sie häyt lentää. Sie häyt kirjottaa. Sie häyt istua. Sie häyt pyhkiä. Sie häyt laulaa. Sie häyt lukea. Sie häyt nukkua. 198

199 Alku Loppu 199

200 PUNASTA VIHREÄTÄ KELTASTA PRUUNIA VALKEATA HARMAJAA ORANSIA MUSTAA LIILAA ROOSAA SINISTÄ VAIKKA MIKÄ 200

201 Kappale 9

202 Soosia ja muusia Kappalheesheen kuluvat nämät tekstit: Soosia ja muusia Kauppalappu Maksivoileipä Tavote oppia ymmärtämhään ja tietämhään joitaki ruokanimiä oppia tahtomhaan: Saankos mie...? oppia kysyhmään: Halvaaks sie...? oppia lukehmaan tavuja/sanoja/lausheita oppia dramatiseeraahmaan teksti. EHOTUS TIIMOITTEN JAKAMISHEEN: 1. tiima Tavote oppia tuntehmaan joitaki ruokanimiä. Opettaja lukkee tekstin Soosia ja muusia. Toisela kerrala opettaja saattaa lukea Maksin repliikit ja oppilhaat lukevat myötä ja sanovat yhessä Taksin repliikit. 202

203 Opetelhaan ruokanimiä ruokapaketitten eli ruokakortitten avula. Ota, pane pois - harjotuksia. Kim-leikki Leikithään kauppaa. Opettaja kirjottaa hantlauslapun Luethaan hantlauslappua ja lapsi plokkaa tavarat (tyhjät paketit) korhiin. Työkirjatehtäviä Koothaan hantlauslappu, jonka Taksi oon repiny. 2. tiima Tavote oppia ruokanimiä ja lukehmaan sanoja oppia lukehmaan lyhykäisen tekstin. 203

204 Repeteerathaan ruokapaketitten nimet. Luethaan teksti Hantlauslappu. Leikithään, ette olhaan kaupassa eli kioskila. Opettaja tahtoo: Saankos mie maitoa? Oppilas antaa. Opettaja tahtoo niin kauon, ette se oon saanu kaikki tavarat hantlauskorhiin. Tehthään Maksin maksivoileipä. Ensin opettaja ja sitten oppilas sannoo, mitä voileivän pääle tullee. (Tähen kohala oppilas tekkee niinku käskethään. Ensistä kuitenki opettaja sannoo käskyn ja näyttää itte mallia kunka tehthään.) Ensistä saatethaan tehhä lukukirjan voileipä, mutta ko sanat oon opittu, saatethaan keksiä hulluja voileipiä esimerkiksi tällä laila: Ota leipä.* Pane voita leivän pääle.* Pane jokyrttiä leivän pääle.* Pane vähän sokkeria* ja paljon ketsuppiä.* Syö.* Oonkos makea? 204

205 Työkirjatehtävät Lue tekstit 3. tiima Tavote oppia fryktitten nimiä lukea resäpti. Tehthään fryktisalaati. Leikithään ennen opittuja leikkiä oppilhaan intressin jälkhiin. Tehthään loput työkirjatehtävät. Kuningas ei, Ture Kilpeläinen 205

206 Soosia ja Kappale 9 muusia Kuuntele, ko opettaja lukkee ja kirjota numero. 1. lei-pää 2. voi-ta 3. kyrk-kaa 4. tu-maat-ti-a 5. juus-to-a 6. mak-ka-raa 206

207 Kirjota. Milläs puukstaavilla sana alkaa? J T M V L K 207

208 Kirjota sanan loppu. Valitte loovasta. juusmak-kakyrkleitu-maat- ra ti to pä ka Leikkaa ruokadominoplakkari ja teippaa vihkhoon. Tehe ruokadomino. 208

209 Lue tavut ju ky ma juu ky mak juus kyrk mak-ka juus-to kyrk-ka mak-ka-ra Mitäs kärrössä oon? Pane risti ruuthuun. Oon-kos kär-rös-sä Oon Ei ole muu-si-a juus-to-a rii-si-ä kyrk-kaa voi-ta mai-to-a lei-pää mak-ka-raa 209

210 Tehe fryktisalaati. Riittaa kuvat. Mitäs fryktisalaathiin tullee? Tehe kuvaresäpti. 2 äpyliä 2 pääronaa 1 purkki pärsikoita 100 g vintruuvoja 4 kiiviä 2 appelsiiniä 2 panaania pärsikkapurkin lientä 210

211 Lue teksti Oon-kos soo-si-a? Ei ole soo-si-a Oon-kos muu-si-a? Ei ole muu-si-a. Oon-kos spa-get-ti-ä? Ei ole spa-get-ti-ä? Oonkos rii-si-ä? Ei ole rii-si-ä. Oonkos kor-vi-a? MI-TÄ! Kor-vi-a EI OLE KORVIA! 211

212 Sanasto oonkos? oon ei ole mitä? finns det? ja det finns inte vad? Minkäslainen Taksin maksivoileipä oon? Kirjota. 212

213 Viskaa täärninkiä neljä kertaa. Mitäs Taksila oon leivän päälä? mak-ka-raa ket-syp-pi-ä pa-naa-ni-a muu-si-a juus-to-a soo-si-a Mitäs leivän päälä oon? 213

214 Riittaa fati Taksin kätheen. Riittaa Taksin maksivoileipä faile. 214

215 Hantlauslista Taksi oon repiny tavut kappalheishiin. Ossaaks sie panna net kokhoon? Liimaa tavut vihkhoon. mai to a juus to a voi ta mak ka raa lei pää soo si a muu si a 215

216 216

217 217

218 218

219 mak-ka-ra mai-to tu-maat-ti kyrk-ka voi lei-pä ap-pel-sii-ni sok-ke-ri pai-ji juus-to 219

220 Ruokadomino Leikkaa tämä irti ja teippaa vihkhoon. DOMINO 220

221 Kappale 10

222 Karkureisu Oshaan kuuluvat nämät tekstit: Faabeli Karkureisu Tavote: oppia tuntheen ja sanhoon asioita ja elläimiä joita oon ympäristössä ja luonnossa oppia lukehmaan tavuja, sanoja ja lausheita. Kävvä mettässä jos oon mahoolista ja ottaa kuvia esimerkiks näistä: puu, pensas, tie, kivi, talo, koulu, pyssipysähte, joki jne. Kuvista saattaa tehhä oppilhaan oman kirja (tikitaalikirja), johonka kirjotethaan sanoja kuvitten avula. EHOTUS TIIMOITTEN JAKAMISHEEN 1. tiima Tavote tutustua suomalaisheen elläinsaakhaan oppia tuntheen sanoja jokka kuuluvat luonthoon. 222

223 Opettaja lukkee tekstin Faabeli ja siittä seuraavan tekstin Karkureisu. Opetelhaan semmosia sanoja jokka kuuluvat luonthoon ja ympäristhöön sillä laila ette niitä näytethään sormela. Pysslathaan färjätylle kartongile mettä, johonka oppilhaat saattavat riitata penshaita, puita ja kiviä. Puut saattaa niinku mettän elläimet taittaa jalasta ja liimata kartongile ette net pysyvät pystössä. Järven eli väylän saattaa leikata sinisestä paperista. Joen yli saattaa paperista hammastikuista tehhä kaarisillan. Pohjale saattaa riitata tien. Tiele kaajethaan paperiliimaa ohkasesti ja sen pääle fiiniä santaa. Sen kertaa ko maisema valmistuu opithaan sanoja. Kananmunanloovista saattaa tehhä esim kiviä. Fuuliepaperista saattaa tehhä kaloja väyhlään eli järhveen. 223

224 2. tiima Tavote oppia luonon sanoja oppia elläimitten nimiä. Jatkethaan maiseman työtä. Lisäthään siihen kopieeratuita elläimiä. Taksi ja Max kulkevat karkuteilä mettän elläimitten kans. Kuvitten avula saattaa puhua esimerkiksi näistä paikkasanoista tielä, maassa, sillala, järvessä, puussa, puun takana, kivelä, kiven takana, jne. Opettaja kirjottaa sanat taulule. 3. tiima Tavote oppia sanohmaan mettän eläimitten nimiä ymmärtää, ko opettaja eli toinen oppilas sannoo, missä net ovat, esim. Karhu seisoo tienpälä. Jänis laukkoo mettässä. lukea tavuja, sanoja ja/ eli lausheita 224

225 Ota kupista lappu, jossa seisoo elläimen nimi. Näytä ruuhmiila elläintä. Toiset saavat arvata, mikä elläin sie olet. Työkirjatehtäviä 225

226 Kappale 10 Karku- reisu Kuuntele eli lue itte. Kirjota numero. 1. ket-tu 2. kar-hu 3. jä-nis 4. o-ra-va 5. lin-tu 6. su-si 226

227 Kirjota. Milläs puukstaavila sana alkaa? O K K L S J 227

228 Kuuntele eli lue itte. Kirjota numero. 1. hir-vi 2. pöl-lö 3. käär-me 4. hii-ri 5. ii-li-kot-ti 6. kar-hu 228

229 Kirjota. Milläs puukstaavila sana alkaa? I K H H K P 229

230 Kirjota sanan loppu. Valitte loovasta. Veä viiva oikehaan kuvhaan. kar - jä - lin - o-ra - su - ket - va hu tu si tu nis Leikkaa elläindomino ja pane se vihkhoon teipathuun dominopakkarhiin. Opettele tekehmään domino. 230

231 Riittaa kuvhaan elläimiä ja lintuja. Riittaa jokheen kaloja. Riittaa aurinko. Maalaa kuva. Pysslaa maisema. Pane elläimet maisemhaan. Näytä ruuhmila elläintä. 231

232 Viskaa täärninki. Missäs elläimet oon? Ket-tu oon Kar-hu oon Jä-nis oon Pöl-lö oon Su-si oon O-ra-va oon ki-vel-lä tiel-lä pu-ros-sa puus-sa maas-sa puun ta-ka-na Lue, missä elläimet oon. Pane net maisemhaan jonka sie olet pysslanu. 232

233 Lue tavut ti ma pu tie maa puu tie-lä maas puus tiel-lä maas-sa puus-sa Lue tavut pö pöl pöl-lö ke ket ket-tu Lue tavut ii hi kä ii-li hii kää ii-li-kot hii-ri käär ii-li-kot-ti käär-me 233

234 Lue sanat ja pane elläimet rivhiin. jänis, kettu, käärme, hirvi, lintu, karhu, iilikotti, susi, orava, pöllö,hiiri Kukas oon karhun eessä? - Kukas oon ketun takana? - Kukas oon iilikotin takana? - Kukas oon pöllön eessä? - - Kukas oon ensimäinen? - Kukas oon viiminen? - Sanasto Eessä takana ensimäinen viiminen framför bakom först sist Katto kirjan kuvvaa. Räknää, kunkas monta lintua, jänistä, kettua ja muuta elläintä kuvassa oon. Pane elläimet maisemhaan jonka sie olet pysslanu. Sano, missä net oovat. 234

235 Riittaa oma kartano eli mettä joka oon sinun lähelä. Taho opettajjaa sanohmaan ja kirjottamhaan net sanat, joita sie et vielä ossaa. LISSÄ TEHTÄVÄ Ota valokuvia omasta ympäristöstä. Tehe niistä tikitaalikirja. 235

236 Tehe ristikko. 236

237 su-si o-ra-va jä-nis pöl-lö kar-hu käär-me ii-li-kot-ti hii-ri hir-vi ket-tu 237

238 238

239 hir-vi su-si ii-li-kot-ti kar-hu lin-tu hii-ri ket-tu jä-nis pöl-lö 239

240 Leikkaa tämä pakkari irti ja teippaa sen oppilhaan vihkhoon. Sisäle saattaa panna dominokortit. DOMINO 240

241 241

242 242

243 243

244 Kappale 11

245 Koirat kotia Kappalheesheen kuuluvat nämät tekstit: Polisi Kyytti Tavote oppia kuvvailehmaan oppia lukehmaan tavuja, sanoja eli lausheita oppia käyttämhään omistusrakenetta oppia kirjottahmaan lyhykäisen viestin. EHOTUS TIIMOITTEN JAKAMISHEEN 1. tiima Karkureisun lopuksi Taksi ja Max kohtaavat polisin. Polisi ottaa karkulaiset kiini. Opettaja lukkee tekstin Polisi Opithaan ymmärtämhään, mikkä sanat sopivat Taksile mikkä sanat sopivat Maxile ja mikkä sanat sopivat molemphiin. Opettaja oon kirjottanu nämät sanat lapuile: koira, pieni, iso, pruuni, keltanen, 245

246 punanen panka, liila panka,kepsi. Luethaan yhessä. Siirrethään sanat jokka sopivat Maxile sen kuvan alle ja sanat jokka sopivat Taksile sen kuvan alle. Pövvälä oon sanalaput: koira, pieni, iso, pruuni, keltanen, punanen panka, liila panka,kepsi. Oppilas näyttää pantomiiminä yhen sanan. Muut saavat arvata, mikä sana se oon. Työkirjatehtäviä. Tuntea sanat. 2. tiima Repeteerathaan teksti Polisi. Repeteerathaan sanat, joila saattaa selittää koirista. 246

247 Työkirjatehtäviä. Kirjottaa tavuja ja sanoja. Katoamisilmotus 3. tiima Harjotelhaan omistusrakennetta näin: Panhaan Taksin, Maxin, murfaarin, Ellin, Villen ja polisin (ja hölmöläisen) kuvat taulule. Muistelhaan aikaisemitten kappalheitten sisältöä ja keksithään yhessä asioita, joita näilä henkilöilä oon. Tehthään sanoista ajatuskartta taulule. Tämän jälkhiin opettaja kirjottaa sanat lapuile. Oppilas saapii nostaa lapun, jossa seisoo vaikka liila panka ja toiset saavat sanoa, kellä se asia eli tavara oon. 247

248 Oppilhaat vastaavat käyttämällä omistusmuotoa: murfaarilla, Taksila, Maxila jne. Arvaa, ketäs mie hunteeraan! Yks oppilhaista mennee vähäks aikaa ulos luokasta. Toisten kansa valithaan sillä aikaa yks entisen harjotuksen henkilöistä. Ko henkilöstä oon sovittu, oppilas tahothaan sisäle. Oppilas yrittää kysyelemällä saa selvile, kukas oon valittu. Oppilas saapii kysyä Onkos hällä - kysymyksiä, joihin muut saavat vastata vain Oon eli Ei ole. Oonkos hällä punanen kepsi? Ei ole Oonkos hällä alpymmi? Oon. Se oon Max. Seuraava oppilas saattaa mennä ulos, ja valithaan uuen henkilön. Työkirjatehtävät: omistusrakentheen harjoittelemista 248

249 Pysslaa polisipiili jonka kyytissä oon Taksi ja Max. Lue tavut ja sanat. Lue teksti Polisi ja Kyytti. 249

250 Koirat Kappale 11 kotia Hae sanan loppu loovasta. pie - i - koipan - kep - ni ta si ra so 250

251 Tehe ristikko. Se oon koiran kaulassa. Taksin panka oon Lll Max ei ole pieni. Max oon Villen äiti RING Kirjota sanat ristikhoon: Elli Panka Liila Soita Ville Polisi Kepsi Iso 251

252 Yhistä. pruu-ni lii-la pu-na-nen kep-si koi-ra pan-ka Oonkos se Taksi eli Max? Yhistä. i-so Tak-sin pu-na-nen pan-ka koi-ra ka-ve-ri Oonkos se Taksi eli Max? Yhistä. si-ni-nen si-ni-nen si-ni-nen jak-ka pii-li lak-ki Kukas se oon? poliisi 252

253 Pane risti ruuthuun. Mikkäs sanat sopivat Taksile? Mikkäs sanat sopivat Maxile? Mikkäs sanat sopivat molemphiin? pruuni keltanen pieni koira iso panka liila panka punanen panka kepsi Kirjota sanat, jokka sopivat Takshiin. Kirjoita sanat, jotka sopivat Makshiin. 253

254 Suunittele ja kirjota Taksin ja Maxin katoamisilmotukset. Tehe alareuhnaan remsuja, joihin saatat kirjottaa koiran omistajan telefooninumeron. Kaonu Sen Sillä oon Sen nimi oon Jos näet koiran, soita 254

255 Maalaa polisipiili Leikkaa ja liimaa Taksi ja Max piihliin polisin taka. Maalaa takalunkka. Leikkaa takalunkka. Teippaa sen vasemasta päästä, ette lunkan saattaa aukasta ja panna kiini. POLISI 255

256 Lue po so ko po-li soi ko-ti po-li soit ko-ti po-li-si soit-taa ko-ti-a Polisi Polisi täälä, päivää Päivää Täälä oon kaks koiraa. Oonkos toinen pieni ja pruuni? Oon. Oonkos sillä punanen kepsi? Oon. Oonkos sillä liila panka? Oon. Seisookos pangassa Taksi? Seisoo. Se oon meän Taksi. Ja se toinen oon varmasti Maksi. Niin oon. 256

257 Kyyt-ti! Tä-mä oon po-li-si-pii-li. Pii-lis-tä hyp-pää Taksi. Pii-lis-tä hyp-pää Max. - Kii-tos kyy-tis-tä, sano Taksi. - Hyvä taksi, sano Maksi. POLISI Kirjota mitä Taksi ja Max sanovat. 257