Palvelevat kylät -hanke, Markkuun seudun kyläyhdistys ja Tyrnävän kunta Markkuun koulu Tarja Pahnila, kouluttaja, PSK-Aikuisopisto

Transkriptio

1 Palvelevat kylät -hanke, Markkuun seudun kyläyhdistys ja Tyrnävän kunta Markkuun koulu Tarja Pahnila, kouluttaja, PSK-Aikuisopisto

2 osuuskuntalaki 2014 o Osuuskunta on yhteisö, jonka jäsenmäärää ja osuuspääomaa ei ole ennalta määrätty. o Osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla (1:5 ).

3 1. Osuuskunnan tausta-ajatus ei ole varsinaisesti tuottaa omistajilleen voittoa, vaan hyödyttää omistajia esimerkiksi tuottamalla heille edullisempia palveluja tai tuotteita. 2. Osuuskunta on yritysmuotona demokraattinen: äänivalta jakaantuu omistajien kesken tasan (jäsen/ääni) tai muutoin oikeudenmukaisella tavalla. (HUOM! Osuuskuntalain mahdollistamat muutokset yleisperiaatteesta)

4 o OKL 1:5 Toiminnan tarkoitus Osuuskunnan toiminnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla. Toiminnan tarkoituksesta voi säännöissä määrätä toisin. o Osuuskunnan tarkoitus voi olla tuottaa voittoa. o Osuuskunta voi olla ns. yhteiskunnallinen yritys, jonka toiminnan tarkoitus on jonkun yhteiskunnallisen tai esimerkiksi ympäristöongelman ratkaiseminen.

5 Osuuskunnan perusperiaatteet o OKL:n (2014) myötä monikäyttöinen ja joustava yritysmuoto o Päätarkoitus on jäsenen elinkeinon tai talouden tukeminen harjoittamalla kannattavaa liiketoimintaa. o Toiminnan tarkoituksesta voidaan myös määrätä toisin (esim. yhteiskunnallinen tavoite tai voiton tuottaminen). o perustuu demokratiaan, pääsääntönä jäsen/ääni -periaate (ääniporrastusmahdollisuus) o Jäsenyyttä ei voi myydä tai luovuttaa => pysyvä yritysmuoto. o Jäsen voidaan erottaa ja jäsen voi erota. o Taloudellinen vastuu on rajoitettu (kuten oy) sijoitettuun pääomapanokseen. o ei lakisääteistä minimipääomavaatimusta

6 o liikkeen-/ammatinharjoittaja o avoin yhtiö o kommandiittiyhtiö o osakeyhtiö o osuuskunta

7 Yritysmuoto Omistajat Vastuut Panos Toiminimi -liikkeen- tai ammatinharjoittaja yksi rajaton ei vaadi rahapanosta Avoin yhtiö useita (väh. kaksi) rajaton ei vaadi rahapanosta Kommandiittiyhtiö useita -väh. yksi vastuunalainen -väh. yksi äänetön yhtiömies rajaton sijoitetun pääoman määrällä ei vaadi rahapanosta rahapanos Osakeyhtiö yksi tai useampi sijoitetun pääoman määrällä rahapanos (yhteensä väh euroa) Osuuskunta yksi tai useampi sijoitetun pääoman määrällä rahapanos (osuusmaksu)

8 o Markkinointiosuuskunta = osuuskunta, joka markkinoi jäsentensä tuottamia tavaroita/palveluita => jäsenet yleensä yrityksiä. o Hankintaosuuskunta = osuuskunta, jonka jäsenet hankkivat osuuskunnan kautta tuotteita/tavaroita/palveluja. o Työosuuskunta = osuuskunta, joka on työntekijöidensä omistama. Sen henkilöjäsenet ovat työsuhteessa osuuskuntaan ja he tarjoavat osuuskunnan kautta omaa työpanostaan ja osaamistaan.

9 Työosuuskunta/palvelujentuottajaosuuskunta Esimerkki: Työntekijöiden osuuskunta o Osuuskunta tarjoaa jäsenilleen työllistymistä varten tarvittavia palveluja: markkinointi, työnhankinta, kirjanpito, palkanlaskenta, TA-palvelut, toimitilat, koneet/laitteet o Osuuskunnan ulkopuolisille asiakkaille tarjotaan jäsenten työpanosta eli palveluja. Jäsenet ovat työtä tehdessään työsuhteessa osuuskuntaan. o Osuuskunta saa tulonsa perimällä ulkopuolisilta asiakkailta hinnan, joka pitää sisällään työntekijän palkkakulut sivukuluineen sekä provision, jolla osuuskunta rahoittaa oman toimintansa. o Osuuskunnan hallinnolliset työt ja yrityksen toiminnot voi hoitaa joko joku jäsen tai palkattu työntekijä tai nämä työt voidaan ostaa alan yritykseltä. Työllistymispalvelut ja palkka Työpanos Työllistymispalvelut ja palkka Työpanos Jäsenten työpanos Maksu työstä A s i a k k a a t Jäsen 1 Osallistuu osuuskuntaan saadakseen työllistymistään varten halvemmalla markkinointi-, laskutus-, TA- ja muut työnhakupalvelut ja/tai osaamisen niihin liittyen. Jäsen 2 Osallistuu osuuskuntaan joko turvatakseen tarvitsemiensa palvelujen saannin ja/tai saadakseen palvelut halvemmalla. Jäsen 3 Osallistuu osuuskuntaan joko turvatakseen tarvitsemiensa palvelujen saannin ja/tai saadakseen palvelut halvemmalla.

10 1. Osuuskunta markkinointikanavana Jäsen = työntekijä - suorittaa työn Osuuskunta - palveluiden markkinointi - järjestetty asiakaspalvelu (toimisto, nettivaraus, sähköposti yms.) - sopimus asiakkaan kanssa - toimeksiannon hoitaminen - laskutus - työnantajavelvoitteet Ei selvityksiä TEtoimiston kanssa, mikäli jäsen työttömyysetuuden saaja. Asiakas - sopimus osuuskunnan kanssa - laskun maksu

11 2. Osuuskunta laskutuskanavana Osuuskunta - sopimus asiakkaan kanssa - laskutus - työnantajavelvoitteet Jäsen = työntekijä - suorittaa työn HUOM. Jäsen on itse markkinointivastuussa osaamisestaan ja usein myös sopimusten tekemisestä asiakkaan kanssa sekä laskuttamisesta (osuuskunnan nimissä). Usein selvityksiä TE-toimiston kanssa, mikäli jäsen työttömyysetuuden saaja. Asiakas - sopimus osuuskunnan kanssa - laskun maksu

12 Toiminnan tarkoitus on jäsenen talouden tai elinkeinon tukeminen. o Osuuskunnassa jäsenet käyttävät päätösvaltaa. o Lähtökohtana ovat jäsenten yhtäläiset oikeudet. Tällöin jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Jos osuuskunnassa on oikeuksiltaan tai velvollisuuksiltaan toisistaan poikkeavia osuuksia, on näistä määrättävä säännöissä. o Osuus ja osake eivät tuota äänioikeutta, ellei säännöissä niin määrätä. Säännöissä voidaan määrätä, että JÄSENEN äänimäärä lasketaan osuuksien ja osakkeiden omistuksen perusteella. o Osuuskunnan on ylläpidettävä jäsen- ja omistajaluetteloa, joka on oltava nähtävissä esimerkiksi osuuskunnan kokouksissa. o Jäsenellä on oikeus osallistua osuuskunnan kokouksiin, myös osuuden ja osakkeen omistajalla on oikeus, ellei säännöissä toisin määrätä.

13 Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenillä on erisuuruinen äänimäärä. Jäsenen äänimäärä saa olla suurempi kuin kaksikymmentä kertaa toisen jäsenen äänimäärä vain sellaisessa osuuskunnassa, jonka sääntöjen mukaan jäsenten enemmistön on oltava osuuskuntia tai muita oikeushenkilöitä tai jonka jäseninä on sääntöjen mukaan oltava vähintään yksi julkisyhteisö.

14 Osuuskunnan kokous (jäsen/ääni -periaate) Hallitus 1 5 jäsentä (jos vähemmän kuin kolme jäsentä, on valittava vähintään yksi varajäsen) Toimitusjohtaja (pienosuuskunnissa ei pakollinen)

15 Varsinainen ja ylimääräinen kokous (lain 5. luku) Varsinainen osuuskunnan kokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa on päätettävä: 1. tilinpäätöksen vahvistamisesta, mikä emo-osuuskunnassa käsittää myös konsernitilinpäätöksen vahvistamisen; 2. taseen osoittaman ylijäämän käyttämisestä/ toimenpiteistä tappion kattamiseksi 3. vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle; 4. hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten, tilintarkastajan/toiminnantarkastajan valinnasta, jollei tässä laissa säädetä tai säännöissä määrätä toisin näiden toimikaudesta tai valinnasta; sekä 5. muista sääntöjen mukaan varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa käsiteltävistä asioista.

16 Ylimääräinen kokous Ylimääräinen osuuskunnan kokous on pidettävä, jos: 1. säännöissä määrätään niin; 2. hallitus katsoo siihen olevan aihetta; 3. jäsen, tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja vaatii sitä 5 luvun 5 :n mukaisesti; tai 4. hallintoneuvosto katsoo siihen olevan aihetta ja sillä on sääntöjen mukaan oikeus päättää ylimääräisen osuuskunnan kokouksen pitämisestä. Oikeus vaatia ylimääräistä kokousta Ylimääräinen osuuskunnan kokous on pidettävä, jos tilintarkastaja, toiminnantarkastaja tai jäsenet, jotka edustavat vähintään kymmenesosaa tai säännöissä määrättyä pienempää osaa jäsenten koko äänimäärästä, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelemistä varten. Kokouskutsu on toimitettava kahden viikon kuluessa vaatimuksen saapumisesta.

17 o Esim. osuuskunnassa kolme henkilöjäsentä, joista yhdellä on viisi äänioikeuden tuottavaa osuutta ja kahdella jäsenellä kummallakin yksi yhden äänen tuottava osuus. o Omistus- ja äänivalta jakaantuu: 71,4%, 14,28% ja 14,28%. o Jäsen, jolla on 71,4 % omistus- ja äänivaltaosuus yrittäjästatus (YEL-velvoite, starttiraha mahdollinen) o Jäsenet, joilla 14,28% omistus- ja äänivaltaosuus palkansaajan status TyEL ja myös palkansaajan työttömyysturva

18 Hallitukseen on valittava yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, jollei säännöissä määrätä toisin. Jos hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on oltava ainakin yksi varajäsen. Mitä tässä laissa säädetään jäsenestä, sovelletaan myös varajäseneen. Jos hallituksessa on useita jäseniä, sille on valittava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jos hallitusta valittaessa ei ole päätetty toisin tai säännöissä ei määrätä toisin.

19 Tilintarkasta on valittava osuuskunnassa vain, mikäli kaksi kolmesta seuraavasta ehdosta täyttyy: 1) taseen loppusumma ylittää euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. Tilintarkastaja voidaan myös jättää valitsematta toimintaansa aloittavassa yhteisössä, jollei ole ilmeistä, ettei edellytyksiä tilintarkastajan valitsematta jättämiseen ole. Osuuskunta valitsee tilintarkastajan asemesta TOIMINNANTARASTAJAN.

20 o Jäsenet vastaavat vain sijoittamillaan osuusmaksuilla ja osakkeisiin sijoittamallaan summalla. o Rahoitus hoidetaan samoin kuin muissa yrityksissä. Perustamiskustannukset rahoitetaan omistajien sijoituksilla. usein mahdollisuus myös avustuksiin/tukiin, esim. palkkatuki muut kulut eli käyttöpääoma (palkat, vuokrat, markkinointi, kirjanpito, puhelinkulut ym.) tulorahoituksella eli asiakas maksaa Alussa voi olla järkevää ottaa vierasta pääomaa eli lainaa käyttöpääomatarpeisiin. o Jäsen voi myös tuoda osuuskuntaan omia työvälineitään, kalustoaan ja koneitaan, joiden kulumisesta sovitaan yleensä erillinen korvaus.

21 Ylijäämä (voitto): Voidaan jakaa jäsenille vain, jos säännöissä niin määrätään! o jätetään osuuskunnalle investointeja varten tai o maksetaan korkoa osuusmaksuille tai o ylijäämän palautuksena: palvelujen käytön suhteessa tai esim. sen mukaan, kuinka kukin jäsen on tuottanut tulosta osuuskuntaan. Kannattaa kysyä tilitoimistolta neuvoja kulloinkin järkevimmän ratkaisun tekemiseksi ennen tilin-päätöksen vahvistamista.

22 Osuuskunnan verolaskelma (esimerkki) Osuuskunnan tulos ennen veroja = verotettava tulo 1000 Tilikauden verot = 20% verotettavasta tulosta Tilikauden ylijäämä 800 5% ylijäämästä siirretään vararahastoon Osuuskunnan jakokelpoinen ylijäämä korkeintaan (huomioidaan aiempien tilikausien tappiot myös) 760

23

24 o Aina oikeus työttömyysturvaan? o Aina palkansaajan status? o Mikä ihme on osuuskuntayrittäjä? o Osuuskuntalaki muuttui => toiminimiyrittäjästä osuuskuntayrittäjäksi, koska oikeus työttömyysturvaan? o Osuuskuntalaki määrää henkilöjäsenen statuksen?

25 o Työsuhteessa tehty työ Työsuhteen tunnusmerkkien on täytyttävä; myös direktio-oikeus ns. freelancer-työt ja tieteellinen / taiteellinen työ / sivutoiminen yrittäjyys o Yrittäjänä tehty työ Vähintään 15 %:n omistus ja äänivalta yrityksessä (TTL 1:6 ) Kun yrittäjyys on päätoimista ja estää kokoaikaisen työn vastaanottamisen työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla.

26 1. Työttömyysturvalaki 1:6 Osuuskunnan jäsen katsotaan yrittäjäksi, kun hänen omistusosuutensa ja äänivaltansa on vähintään 15 % (jäsenyys tuo ns. johtavan aseman) => työosuuskunnissa yleensä min. 7 jäs. tai kun hän toimii laskutusosuuskunnassa ja laskutus voidaan katsoa päätoimiseksi yrittäjyydeksi, vaikka muut työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät. 2. Yrittäjän eläkelaki 2:3 Osuuskunnan jäsen on yrittäjä, kun hänen omistus- ja ääni-valtansa on yli 30 % ja hän työskentelee johtavassa asemassa. 3. Verolainsäädännössä ei vakiintunutta tulkintaa (EPL 25:2 ) Verottaja tekee kokonaisarvioinnin työskentelyn todellisesta laadusta. Verottajan tulkinta ei ole täysin sama, kuin työsopimuslain 1:1.1.

27 Yrittäjäksi katsotaan myös yrityksen osaomistaja. Osaomistajana pidetään tätä lakia sovellettaessa henkilöä, 1. joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai 2. joka työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai 3. joka edellä 1 tai 2 kohdassa säädetyllä tavalla työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa katsotaan olevan mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta.

28 o Työsopimuslaki: Työsuhde, kun työntekijä sitoutuu tekemään työtä henkilökohtaisesti työnantajan lukuun palkkaa tai muuta vastiketta vastaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena (TSL 1:1) o Kun työsuhteen ehdot täyttyvät, sovelletaan myös: työaika-, vuosiloma- ja työturvallisuuslakeja, työeläke- ja tapaturmavakuutuslakia, työterveyshuolto-, tasa-arvo- ja yt-lakia

29 o Työnantajavelvollisuudet ovat samat yritysmuodosta riippumatta. o Direktio-oikeutta käyttää yleensä osuuskunnan hallitus. Työnantajan ja työntekijän roolit sekoittuvat helposti. o Työnantajan on noudatettava alan yleissitovaa työehtosopimusta. o Työntekijä ei voi luopua TES:n tai työsopimuslain ehdoista, vaikka olisi myös osuuskunnan jäsen (omistaja). o Vähimmäispalkka on TES:n mukainen tai työsopimuslain mukainen tavanomainen ja kohtuullinen palkka.

30 KUN työtä tehdään työsuhteessa, on huolehdittava, että: Työsopimus on kirjallinen (tai työsuhteen ehdot kirjattu). Työajanseuranta on kirjallinen ja palkanmaksun perusteena. Sopimukset ovat osuuskunnan ja asiakkaan välisiä. Lakisääteiset maksuvelvoitteet toteutuvat; sairausajan palkka ja palkka myös silloin, kun asiakas on maksukyvytön. Huom! Dokumentointi ei vielä tee työsuhdetta työskentelyn todellinen muoto ratkaisee! (vrt. laskutuspalvelut).

31 Kaupparekisterin listaus antaa vain 9 kyläosuuskuntaa, joista lähin on o Sydänmaan Kyläosuuskunta, Sykkeentie 40, KÄRSÄMÄKI, puh. (08) Esko Vähätiitto, rekisteröity : o Jelppis-Tiimi osk, Vaasa: o Palveluja kuntalaisille, Osuuskunta Sompion Tähti, Sodankylä:

32 Lakeuden Työosuuskunta Lato, Liminka, rekisteröity Luovon Puoji Osk, Hailuoto, puh Osuuskunta Waria, Oulu Osuuskunta Oulun Kotihoiva Ossuuskunta Aittaputtiikki, Oulu Osuuskuntarekisteri

33 Innovative Village Kekseliäät kylät -hanke, JAMK Kekseliäät kylät (Innovative Village) oli kansainvälinen yhteistyöhanke, jolla etsittiin kylälähtöisiä ratkaisuja maaseutujen ongelmiin ja pienten kylien palveluiden katoamiseen Suomen, Pohjois-Irlannin ja Viron hankekylissä. o Viisi partneria kolmessa maassa: Suomessa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Viisari ry ja JyväsRiihi ry, Virossa Tartumaa Arendusselts (TAS) ja Pohjois-Irlannissa Koillis-Irlannin North East Rural Devopment Partnership (NER) Saarijärven kaupungin suurimman kylän, Pylkönmäen esite kylän palveluista: o Rautalammin kunta ja Suonenjoen kaupunki o Osallisuutta osuuskunnista, Kiipulasäätiö: o Osuuskunta Työllistä itsesi -esiselvityshanke, Kemijärvi:

34 KYLÄOSUUSKUNTIEN MENESTYMINEN JA SEN MITTAAMINEN Jussi Joutsiniemi Maatalouden liiketaloustieteen Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos Toukokuu 2004 Tutkimuksen tausta: Suomessa viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtuneen yhteiskuntarakenteen muutoksen seurauksena maaseudun asukasmäärä on laskenut merkittävästi. Yhä suurempi osa ihmisistä on muuttanut kaupunkeihin ja suurten asutuskeskusten läheisyyteen. Maaseudun asukasluvun laskun seurauksena on monin paikoin jouduttu luopumaan monista kunnan järjestämistä palveluista. Myös yritystoiminta on monin paikoin muuttunut kannattamattomaksi asiakkaiden puuttuessa, jolloin yritykset ovat joutuneet luopumaan toiminnastaan tai siirtämään toimintansa suuremmille markkinoille. Yritystoiminnan heikentyminen ja kunnallisen toiminnan väheneminen ovat aiheuttaneet monille paikkakunnille myös vaikean työttömyyden. Maaseudulle monille paikkakunnille syntyneet kyläyritykset ovat osaltaan kasvattaneet alueen elinkeinotoimintaa sekä parantaneet alueen palvelutasoa ja lisänneet työllisyyttä. Kyläyritykset voivat toimia sekä kaupallisten että julkisten palveluiden tuottajana, mutta niiden toiminta voi olla myös kylän yhteisöllisyyttä tukevaa.

35 o Perustamiseen vaaditaan vain yksi luonnollinen tai juridinen henkilö eli jäsen. o Perustajat tekevät perustamissopimuksen ja laativat osuuskunnan säännöt. o Jäseneksi tulevat maksavat osuusmaksun/lunastavat osakkeet. o Osuuskunta merkitään kaupparekisteriin. o Kaupparekisterin palvelusta löytyy perustamislomakkeisto ohjeineen ja rekisteröintimaksutietoineen.

36

37 o Uusia jäseniä voidaan ottaa myös perustamisen jälkeen. o Osuuskunnasta voi erota, jolloin saa osuusmaksunsa takaisin (jakokelpoisen ylijäämän sallimissa rajoissa). Huom! Takaisinmaksu voi tapahtua vasta eroamishetken tilikautta koskevan tilinpäätöksen ja sitä seuraavan osuuskunnan kokouksen jälkeen. Huom. Määrittely hyvä tehdä sääntöihin, muutoin toimittava kuten laissa määrätään!

38 o liiketoimintasuunnitelma puuttuu tai on vanhentunut o sisäiset säännöt (pelisäännöt) puuttuvat o tavoitteiden asetanta/seuranta ontuvat o markkinoinnin suunnittelu/toteutus puutteellista o rahoitus järjestämättä o jäsenistön sitoutuminen heikkoa o aktiivisten/passiivisten jäsenten määrä o jäsen asettaa oman edun osk:n edun edelle o työn/tuotteen/palvelun laatu huonoa ( sitoutuminen) o koulutus/perehdyttäminen järjestämättä

39 Kiitos! PSK Aikuisopisto