LAPPI. Muutoksessa mukana. Sisältö. Lukijalle. Muutoksessa mukana Lappi -hankkeen kuvaus

Transkriptio

1 Muutoksessa mukana LAPPI Sisältö Lukijalle -hankkeen kuvaus Onnistumiset/ Hyvät käytännöt / TOP kolme toimenpidettä A Työnohjaus ammatillisen ja monikulttuurisen työskentelyn tukena B Koulutukset varhaiskasvattajille ja peruskoulun opettajille C Monikulttuurisuusviikot yhteistyössä kirjastojen ja oppilaitosten kanssa Lapin maahanmuuttostrategian 2017 tavoitteet Muuttoliike maaseudulle miten maahanmuutosta tulee kunnan elinvoimatekijä Sanasto Linkit monikulttuurisuuteen

2 Lukijalle Paula Yliselä, toiminnanjohtaja, Maaseudun Sivistysliitto (MSL) Toimivassa monikulttuurisessa yhteiskunnassa tarvitaan aktiivista ja monipuolista kotouttamista. Kielitaito ja työ ovat maahanmuuttajalle keskeisä asioita. Ne eivät kuitenkaan riitä integroimaan maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan ja toisaalta suomalaisia monikulttuuriseen Suomeen. Kotouttamiseen tarvitaan nykyistä monipuolisempia keinoja ja niiden tulee palvella sekä maahanmuutajia että valtaväestöä. Kotouttaminen ei voi olla vain viranomaistoimintaa, siihen tarvitaan yhteisön mukanaoloa. Työpaikoilla, kouluissa, tarhassa, harrasteryhmissä ja kaikessa yhteisöllisessä toiminnassa on mainio tilaisuus tulla tutuksi, tehdä yhdessä, kasvattaa luottamusta ja ystävystyä. Erityisen tärkeää tämä on maaseudulla, sillä maahanmuuttaja on sillä usein vailla maanmiestensä seuraa ja tuo yhteisöön ominaisuuksia, jotka ovat sille vieraita. Universaalia on kuitenkin jokaisen ihmisen tarve terveelliseen ja riittävään ravitsemukseen, lepoon, yhteisöön kuulumiseen, arvostetuksi tulemiseen ja itsensä toteuttamiseen. Pohjimmiltaan olemme varsin samanlaisia. Arjen asioissa erilaisissa yhteisöissä toimien voimme oppia toisiltamme uusia näkökulmia ja tapoja toimia sekä luoda uutta. MSL on vapaan sivistystyön toimija. Vapaan sivistystyön tehtävänä on tukea ihmisen monipuolista persoonallista kasvua, kykyä toimia yhteisöissä ja yhteisöjen demokratiakasvastusta. Monikulttuurisuuden tukeminen on kaikkea tätä. 2

3 -hankkeen kuvaus Elina Vehkala, aluepäällikkö, Maaseudun Sivistysliitto (MSL) Maaseudun Sivistysliitto on toteuttanut Lapissa Muutoksessa mukana Lappi- hankkeen, joka on ollut osa MSL:n valtakunnallista monikulttuurista ohjelmatyötä maaseutualueilla. Lappi on tänä päivänä kansainvälinen. Siellä asuu joko vakituisesti tai tilapäisesti lukuisia ulkomaalaisia. Matkailu, kaivosteollisuus ja maahanmuutto ovat tehneet Lapista monikulttuurisen alueen. Kunnat, niiden virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat uusien haasteiden edessä ja saavat mietittäviksi uusia ratkaisuja liittyen kotouttamiseen ja kuntien valmiuksiin ottaa kansainväliset uudet lappilaiset vastaan. hanke syntyi tarpeesta saada Lappiin tietoa ja käytännön toimenpiteitä, joilla monikulttuurisuus ja kansainvälisyys saadaan osaksi arkea. Hankkeessa oli mukana yhdeksän kuntaa: Kemijärvi, Pello, Kittilä, Sodankylä, Inari, Kolari, Salla, Enontekiö ja Muonio. Kohderyhmänä ovat olleet Lapin maaseudulla asuvat ja sinne muuttavat maahanmuuttajat, maaseudun kantaväestö, kolmannen sektorin toimijat, oppilaitokset, maaseutuyrittäjät, kuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat. Kuntien toiveena oli saada apua kantaväestön kouluttamisessa, yleisen asenneilmapiirin kehittämisessä sekä kotouttamisohjelmien laadinnassa ja päivityksessä. 3

4 Ulkomaalaisten ja eri kansallisuuksien määrä hankekunnissa. Ulkomaalaisten määrä Ulkomaalaisten määrä Kansallisuuksien määrä Enontekiö Inari Kemijärvi Kittilä Kolari Muonio Pello Salla Sodankylä Kansallisuuksien määrä Muutoksessa mukana hankkeen ensisijainen tavoite oli toteuttaa kaksisuuntaista kotouttamista. Sen tavoitteena oli tukea maaseudulla asuvien maahanmuuttajien nykyistä parempaa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä valtaväestön asennetyön kehittämistä. Tässä integroitumisella tarkoitetaan erityisesti nykyistä parempia toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä nykyistä parempaa asemaa työmarkkinoilla. Maahanmuuttajien orientoituminen yhteiskuntaan ja ympäristöön sekä arjen taidot, elämänhallinta, yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus ovat aihealueita, joiden kattava käsittely ja omaksuminen vaativat konkreettisia kohtaamisia kantaväestön kanssa. Kolmannen sektorin toiminta yhdessä maaseutuoppilaitosten, maaseutuyrittäjien ja kuntien sosiaalitoimen kanssa voivat auttaa avaamaan maahanmuuttajille konkreettisia toiminta-, vaikuttamis- ja harrastusmahdollisuuksia paljon nykyistä kattavammin. Kaksisuuntainen kotouttaminen lisää samalla molemminpuolista ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta. Lapissa maahanmuutto perustuu perhesiteisiin, työhön ja opiskeluun. Myös paluumuuttoa on jonkin verran. Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita ei ole, 4

5 vain yksittäisiä pakolaistaustaisia henkilöitä on muuttanut osaan hankekunnista. Suurimmat kansalaisuusryhmät ovat ruotsalaiset ja venäläiset. Maahanmuuttajia, jotka eivät ole saaneet vielä Suomen kansalaisuutta, oli hankkeen alkaessa per kunta. Tiedonvälitys ja verkostoituminen ovat olleet hankkeen keskeisimmät toimenpiteet. Koulutukset, työpajat, seminaarit, opintomatkat, työnohjaus, seutukunnallinen kotouttamisohjelmatyö Tunturi- Lapissa ja monikulttuurinen klubitoiminta ovat esimerkkejä käytännön toimista hankkeen aikana. Hankkeen aikana syntyi myös osallistujakuntien maahanmuutto- ja monikulttuurisuustyötä tekevien verkosto, jossa voidaan vaihtaa kokemuksia, jakaa hyviä käytänteitä ja saada vertaistukea. Kuntien kotouttamisohjelmien laatiminen tai vanhojen ohjelmien päivitystyö saatiin käyntiin Tunturi- Lapin kunnissa yhteisissä työpajoissa, joita hanke koordinoi. Lisäksi näihin kuntiin nimettiin maahanmuuttovastaavat, jotka jatkossa toimivat yhteyshenkilöinä monikulttuurisuusasioissa. Hankkeen pitkäkestoisiin (yli 7 h) toimenpiteisiin on osallistunut 267 henkilöä, lyhytkestoisiin toimenpiteisiin 241 henkilöä, henkilötyöpäiviä on toteutunut 369 kpl ja hankkeen tiedotustilaisuuksiin on osallistunut 3706 henkilöä. Hankkeen kokonaisrahoitus vuosilta on , hanketta on rahoittanut Euroopan Unionin sosiaalirahasto (ESR), osallistuvat kunnat ja MSL. 5

6 Parhaat käytännöt, Onnistumiset & TOP kolme toimenpidettä Hankkeen parhaiksi käytännöiksi osoittautuivat monikulttuuristen työyhteisöjen työnohjaus, koulutukset varhaiskasvattajille ja peruskoulun opettajille sekä kunnissa pidetyt kirjastoviikot. Näissä kaikissa kohdattiin arjen tasolla monikulttuurisuuden mukanaan tuomia ilmiöitä, asioita, tunteita ja tietoa. Asiantuntijat pystyivät auttamaan niiden käsittelyssä ja näkemään monikulttuurisuuden monet mahdollisuudet ja haasteet. Näiden toimenpiteiden kautta monikulttuurisuusasiat nousivat Lapissa myös julkiseen keskusteluun median välityksellä. A Työnohjaus ammatillisen ja monikulttuurisen työskentelyn tukena Jokaisessa hankkeessa mukana olevassa kunnassa oli mahdollista toteuttaa yksi työnohjausprosessi. Työnohjaus tarjottiin maahanmuuttajien ja/tai koko työyhteisön tueksi. Työnohjausta annettiin mm. päiväkotien, koulujen, vanhusten palvelukotien ja kunnan hallinnon työntekijöille. 6

7 TYÖNOHJAUS JA MONIKULTTUURISUUSTYÖ Asiantuntijana Paula Yliniemi, Rovaniemen ammattikorkeakoulu (RAMK) Työnohjaus on kokemuksellista oppimista, jonka keskeinen menetelmä on keskustelu. Työnohjauksen tavoitteena on yksilöllinen ammatillinen kasvu. Siinä keskitytään työtilanteiden käsittelyyn ja työtilanteissa esiintyvien ongelmien ratkaisemiseen. Työnohjaus tarjoaa ennen muuta mahdollisuuden syventyä pohdiskelemaan omaa työn tekemisen tapaa ja mahdollisuutta löytää uusia toimintamalleja. Työnohjauksessa on myös mahdollisuus keventää työn aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta. Työtilanteissa koettujen tunteiden tarkastelu ja oman toiminnan arviointi käynnistää tavallisesti prosessin, jonka tuloksena osallistuja löytää yhä useampia, entistä tuloksellisempia keinoja työnsä ja siinä esiintyvien ongelmatilanteiden hoitamiseksi. Kun keinot karttuvat, stressin kokeminen vähenee. (Helsinki instituutti) hankkeessa työnohjauksen yhtenä lähtökohtana oli monikulttuurisuus, sen ymmärtäminen ja kohtaaminen työssä. Toinen näkökulma oli sen myötä tulevat mahdolliset haasteet, joita pohjoiseen muuttaneiden maahanmuuttajien ja alueella asuvien saamelaisten myötä työhön tulee. Työnohjauksen yleisinä tavoitteina voidaan ajatella mm. palvelujen parantaminen, työn tason ja laadun nostaminen, luovuuden kehittäminen ja uusien omaperäisten oivallusten löytäminen. Monikulttuurisuus voi tuoda haasteita työntekijälle, jolloin työnohjauksessa on mahdollisuus tarkastella oman työn tekemisen tapaa ja löytää uusia vaihtoehtoja ja näkökulmia. Luovalla ihmisellä on vähemmän estoja ja ei tarvitse olla puolustuskannalla. Työn mukana tuomat haasteet voi kohdata uusina mielenkiintoisina tilanteina, joihin hakee ratkaisua yhdessä asiakkaan ja työryhmän kanssa. Työnohjaus siten siten parhaimmillaan kannustaa omaan ajatteluun ja mielikuvituksen käyttöön. Työnohjauksen toteuttaminen ryhmätyönohjauksena voi mahdollistaa myös uusia ja rikkaampia tarinoita työntekijöille. Tässä projektissa työnohjaukset toteutettiinkin ryhmissä, millä haluttiin taata moniäänisyys ja työntekijöiden tukeminen heidän kokemissaan haastavissa tilanteissa. Kun tilanteita ja kokemuksia jaetaan ryhmässä, niin asiakasta koskeva oivalluskyky lisääntyy ja monipuolistuu samoin ymmärrys erilaisia kulttuureja ja tapoja kohtaan. Yhdessä työntekijät voivat pohtia, miten asiakas vaikuttaa työntekijään ja miten vuorovaikutustilanteet rakentuvat, kun esim. yhteistä kieltä on vähän tai kulttuuritausta on erilainen. Työnohjauksen avulla on mahdollista tutkia merkityskokemuksia ja tapaa ymmärtää asiakkaan todellisuutta. Näin myös oivallus omasta itsestä lisääntyy. Työntekijänä tulee tietoisemmaksi omista tietoisista ja tiedostamattomista tarkoitusperistä. Parhaimmillaan omia mielikuvia ja käsityksiään voi kyseenalaistaa ja muuttaa. Näin kuva itsestä työntekijänä rakentuu realistisemmaksi ja oma ammatti-identiteetti vahvistuu. Myös oma rooli työssä selkiintyy ja voi olla vapaasti oma ammatillinen itsensä. Monikulttuurisuus on tätä päivää ja se muokkaa myös työntekijän maailmakuvaa ja todellisuutta. Työnohjaus on yksi keino, jolla kasvuprosessia voi tukea ja edistää. Muutos on sekä mahdollisuus että haaste. Työnohjauksella on siten myös työsuojelullinen tavoite. Se on paikka jossa työntekijällä on mahdollisuus purkautua ja riisua naamio. Voi tarkastella ja tutkia itseään, omaa toimintaansa ja ajatteluaan turvallisesti. Kun voi olla työssä oma itsensä, myös konfliktit vähenevät, koska oman itsen ja toisenlaisen todellisuuden ymmärtäminen on lisääntynyt. Työnohjauksen avulla voi myös stressinsietokyky parantua, koska tietää selviytyvänsä uusissa tilanteissa. Näin monikulttuurisuus nähdään rikkautena omassa työssä. Vaikka työnohjauksen tavoitteisiin ei ajatella suoraan työtyytyväisyyden lisääntymistä, niin usein näin myös käy. Tämän ymmärtää sitä kautta, että tietoisuus itsestä tavasta tehdä työtä ja ymmärrys asiakkaista ja heidän kulttuuristaan sekä tavoistaan lisääntyy, niin työn tekeminen kaikkinensa helpottuu. Työnohjauksen myötä myös tieto eri kulttuureista ja tavoista kasvaa. Siten lopputuloksena ovat sekä tyytyväiset asiakkaat että työntekijät. 7

8 B Koulutukset varhaiskasvattajille ja peruskoulun opettajille hankkeen varhaiskasvattajien ja ala-asteen opettajien koulutustilaisuudet onnistuivat hyvin. Päivähoidon monikulttuurisen varhaiskasvatuksen on todettu olevan hyvä keino auttaa koko perhettä kotoutumaan. Päivähoidon henkilöstön kanssa on luotu hyvät kontaktit monissa kunnissa. Kittilässä Sirkan päiväkodilla järjestettiin työnohjausprosessissa nousseiden toiveiden pohjalta iltatilaisuus maahanmuuttajataustaisten lasten vanhemmille ja päiväkodin henkilöstölle. Tilaisuudessa keskusteltiin suomalaisen päiväkodin kasvatustavoitteista ja eri kulttuurien eroista lastenkasvatuksen suhteen. Tilaisuuden tarkoituksena oli löytää keskusteluyhteys vanhempien ja päiväkodin henkilöstön välillä sekä luoda luontevia yhteyksiä vanhempien kesken. Tulkkauskäytännöt ovat olleet molemmille osapuolille vieraita ja niihin käytännössä tutustuminen oli kaikille hyvä kokemus. OPETTAJA MUKANA MUUTOKSESSA Asiantuntijana Raimo Salo, Oulun kaupunki Suomalaisten kuntien monikulttuuristuminen lisääntyvän maahanmuuton myötä on vaikuttanut myös opetusalan ammattilaisten työhön ja koulujen arkeen. Vuosittain useaan kuntaan muuttaa ensimmäiset maahanmuuttajat ja aina tieto ei saavuta opetuksen järjestäjiä tai opettajia ennen kuin perhe on jo muuttanut kuntaan. Opetuksen hallinto ja koulut kohtaavat ennen kokemattomia kysymyksiä ja haasteita selvitellessään valtionosuuksien ja tukien mahdollisuuksia opetuksen rahoittamisessa. Opettajien arkipäivään tulee uusia tilanteita aina tulkin käytöstä huoltajien tapaamisissa oman pedagogiikan muuttamiseen eri oppiaineiden opetuksessa. hanke järjesti syksyllä 2012 koulutuspäiviä muutamassa Lapin kunnassa, joissa aiheena olivat mm. maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Lähtökohtaisesti kaikkien oppilaiden opetuksen suunnittelun tulee pohjautua oppilaan sen hetkisen osaamisen tasoon. Erityisesti niiden oppilaiden kohdalla, joiden suomen kielen osaaminen on vielä kehittymässä, tulee opetuksen suunnitteluvaiheesta lähtien tiedostaa oppilaan suomen kielen taitotaso kielen kaikilla osa-alueilla. Kielitaitoprofiilin avulla voimme kuvata sitä, millä kielitaidon taitotasolla oppilas on suomen kielen eri osa-alueilla. Kielitaidon osa-alueita ovat puhuminen, puheen ymmärtäminen, kirjoittaminen ja tekstin ymmärtäminen. Osa-alueiden kuvaukset löytyvät kokonaisuudessaan opetussuunnitelman liitteenä olevasta kielitaidon tasojen kuvausasteikosta, joka on mielestäni yksi opettajan tärkeimpiä työkaluja. Useimmiten oppilaan taidot vaihtelevat eri osa-alueiden välillä ja tästä syystä kielitaitoprofiili saattaa olla hyvinkin epätasainen. Usein puheen ymmärtäminen kehittyy nopeammin kuin muut osa-alueet. Opettajan on oltava tietoinen oppilaan kielitaitoprofiilista, jotta opetus tavoittaisi kaikki luokan oppilaat tasa-arvoisesti. Tiedostaessaan oppilaan kielitaitoprofiilin, opettaja kykenee laatimaan oppilaalle henkilökohtaiset tavoitteet ja sisällöt valmistavan opetuksen aikana opinto- 8

9 ohjelmaan ja perusopetuksen aikana oppimissuunnitelmaan. Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyneen oppilaan suomen kielen taito on suunnilleen A1.3-A2.1. tasolla, jonka hän on saavuttanut noin vuoden kestäneiden opintojen tuloksena. Syvällisen kielitaidon saavuttaminen kestää tutkimusten mukaan noin 5-8 vuotta. Ymmärtääkseen sujuvasti oppikirjojen tekstiä ja opettajan puhetta oppilaan tulee saavuttaa lähes syntyperäisen suomalaisen kielitaito. Mikäli hän on muuttanut Suomeen perusopetusiässä, on todennäköistä, että oppimisen haasteet kohdistuvat oppiaineiden sisällön lisäksi myös suomen kielen opiskeluun koko perusopetuksen ajan. Kaikkien opettajien tehtävänä on huomioida tämä lähtökohta omassa opetuksessaan. Ei ole sellaista perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajaa eikä suomi toisena kielenä oppimäärän opettajaa, joka yksin huolehtisi kaikkien aineiden suomen kielen opetuksesta. Vastuu suomen kielen opetuksesta on kaikkien oppilasta opettavien opettajien yhteinen. Jokaisessa oppiaineessa opiskellaan uusia käsitteitä eri vuosiluokilla. Käsitteet ovat uusia kaikille oppilaille, myös suomea äidinkielenään puhuville oppilaille. Ns. kielitietoisesta opetuksesta hyötyvät kaikki oppilaat. Tällöin opetusta havainnollistetaan monipuolisesti, määritellään uudet käsitteet, annetaan oppilaille aikaa keskinäiseen merkitysten vaihtoon ja huolehditaan siitä, että kaikki oppilaat ovat ymmärtäneet opetettavan asian. Koulun toimintakulttuuria ja yksittäisen opettajan käytänteitä voidaan muuttaa vähitellen. Opettajien keskinäiselle yhteistyölle on löydettävä aikaa ja sen on oltava suunnitelmallisesti johdettua. Työmäärän, vastuun sekä yhtälailla olemassa olevan osaamisen ja materiaalien jakamisen edellytyksenä on pedagoginen johtaminen. Lähes poikkeuksetta opettajilla ei ole arjessa aikaa oppia toinen toisiltaan. Opettajat tulee pysäyttää säännöllisiin palavereihin, joiden aiheina ovat koulun yhteisesti sovitut toimintatavat ja tavoitteet. Tietojen vaihto opettajien välillä helpottaa yksilöiden työtaakkaa ja luo työpaikalle yhteisen vastuun ilmapiiriä kaikkien oppilaiden opettamisesta. Hyväksi havaittuja käytänteitä ovat mm. seuraavat, jotka soveltuvat minkä tahansa oppilasryhmän opetukseen riippumatta oppilaiden taustoista: silmäillään uuden teeman alussa yhdessä oppikirjan sisällysluettelo selataan tulevan aineiston sivut yhdessä läpi ja tutustutaan pääotsikoihin kerrotaan oppituntien alussa lyhyesti tunnin rakenne, aihe ja tavoite, joka kirjoitetaan taululle eriytetään esim. käytettävän materiaalin ja tehtävien avulla kuvaillaan oppilaille mitä ja millä eri tavoilla arvioidaan. Perinteistä kumpuavia arviointimenetelmiä tulisi mielestäni kehittää radikaalisti. Nykyisiä menetelmiä tulisi tarkastella kriittisesti ja sopia yhteisesti, mitä arvoja me oikeasti pidämme tärkeinä. Minkälaisia oppilaita me haluamme tulevaisuuden yhteiskunnan osaajiksi ja kansalaisiksi? Mitä osaamista me arvostamme niin paljon, että niistä taidoista annamme oppilaille kokeesta numeron? Onko hyvä oppilas sellainen, joka muistaa ulkoa mahdollisimman paljon asioita? Miksi kirjoittaminen on useimmiten käytetty osaamisen ilmaisemisen keino ja onko se tärkein osaamisen taito? Arvioinnin menetelmien ohella tulisi muuttaa arviointikäytänteitä. Miten paljon kertoo oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuoden matematiikan opinnoista todistuksessa näkyvä numero seitsemän? Numeerista arviointia tukevat arviointikeskustelut, joissa tulee tarvittaessa olla tulkki mukana. Tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta edellytetään myös oppimistaitojen opettamisessa. Kaikki oppilaat tarvitsevat opintojen suorittamiseen myös opiskelutaitojen oppimista. Opiskelutaitojen opettaminen voi tapahtua esimerkiksi ns. tikapuu-mallin mukaisesti. Tällöin sovitaan koulukohtaisesti mitä opiskelutaitoja harjoitellaan vuosiluokittain eri oppiaineissa. Ryhmätyötaidot eivät ole synnynnäisiä, mutta niiden oppiminen on mahdollista ja tarpeellista kaikille oppilaille ja niitä tulee harjaannuttaa ohjatusti. Lukuvuoden aikana on hyvä keskittyä oppitunnilla aika ajoin vaikkapa erilaisten muistiinpanotekniikoiden tai lukustrategioiden harjoittelemiseen oppiaineen sisällön ohessa. Aina ei ole oleellista mitä opiskellaan, vaan miten opiskellaan. Hyvin opituista opiskelutaidoista on hyötyä myös perusopetuksen jälkeisissä opinnoissa ja työelämässä. 9

10 Hyödyllistä luettavaa Kielitaidon tasojen kuvausasteikko, Perusopetuksen opetussuunnitelma, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma, Maahanmuuttaja opetusryhmässäni esite, OPH, Monikulttuurinen kodin ja koulun yhteistyö, OPH, Monikulttuurinen ohjaus, OPH, Maahanmuuttajien koulutus Suomessa, OPH. Suomen sanoin monin tavoin. Suomi toisena kielenä perusopetuksessa, OPH, Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä opetukseen, OPH, 2006, (maksullinen materiaali) Tasolta toiselle, Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön suomi toisena kielenä opetuksessa, OPH, 2010, (maksullinen materiaali) C Monikulttuurisuusviikot yhteistyössä kirjastojen ja oppilaitosten kanssa Monikulttuurisuusteemaviikot järjestettiin hankkeen osallistujakunnissa syksyllä Tapahtumat järjestettiin Enontekiön, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pellon, Inarin, Kemijärven, Sallan ja Sodankylän kirjastoissa. Kirjastoissa järjestettiin Kulttuurit kohtaavat -iltoja, joissa vierailevana puhujana oli yhteiskuntavaikuttaja, eduskunta-avustaja, vuoden 2010 pakolaisnainen Nasima Razmyar. Lisäksi kirjastoissa järjestettiin kirjakahviloita ja satutunteja, joissa kertojina olivat paikalliset maahanmuuttajat. Maahanmuuttajille annettiin kirjaston käyttökoulutusta ja esiteltiin suomen kielen opiskelumahdollisuuksia. Koululaisille ja opiskelijoille tuotiin monikulttuurisuuteen liittyviä asioita tutuksi mm. nukketeatterin ja kirjavinkkauksen avulla. Omakohtaiset kokemukset, niiden jakaminen sekä tarinat ovat oiva ja kiinnostava tapa tutustua erilaisiin kulttuureihin. Kirjastot ovat osa suomalaisten sivistyksen sydäntä ja helposti kaikkien asukkaiden saavutettavissa. Ne olivat mainio foorumi teemaviikkojen järjestämiseen. Tilaisuuksilla tavoitettiin laaja yleisö ja hanke sekä monikulttuurisuusteema kaiken kaikkiaan saivat runsaasti näkyvyyttä Lapin Kansassa ja Lapin Radiossa sekä paikallislehdissä. 10

11 Lapin maahanmuuttostrategian 2017 tavoitteet Maahanmuuttopäällikkö Mirva Petäjämaa, Lapin Ely-keskus Lappi on moniarvoinen ja monikulttuurinen maakunta, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja edellytykset elää, asua ja tehdä työtä näin visioi alkuvuodesta 2013 valmistunut maahanmuuttostrategia Lapin tilaa vuoteen Vision todeksi tuleminen ja maahanmuuttajien onnistunut kotoutuminen edellyttävät ennen kaikkea inhimillistä ihmisten välistä vuorovaikutusta kaikkialla arjessa, naapurien kesken, työpaikoilla, kouluissa ja harrastustoiminnassa. Maahanmuuttajien on tärkeä tuntea olevansa tervetulleita Lappiin. Ulkomaan kansalaisia asuu Lapissa noin henkilöä; määrä on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Maahanmuuttajat edustavat liki sataa eri kansalaisuutta ja vieraita kieliäkin voi kuulla puhuttavan lähes yhtä montaa. Enemmistö (lähes 80 %) ulkomaan kansalaisista asuu kantaväestön tapaan kaupungeissa, mutta jokaisessa Lapin kunnassa maahanmuuttajia asuu vähintäänkin muutamia. Lappiin muuton syinä ovat useimmiten perheside, opiskelu tai työnteko. Pakolaisia otetaan vastaan Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa, mutta jatkossa vastaanottotyöhön toivotaan mukaan edellisten lisäksi myös uusia kuntia. Lapin maahanmuuttostrategia linjaa alueen maahanmuutto- ja kotouttamistyön kehittämistä neljän toimenpidekokonaisuuden kautta. Ensimmäinen strategian toimenpidekokonaisuuksista painottaa, että kotouttamistoimien 11

12 tulee perustua maahanmuuttajien yksilöllisille tarpeille. Lappi on laaja maakunta, jossa asukkaita on keskimäärin harvassa ja etäisyydet ovat suhteellisen pitkiä. Jo pelkästään haasteellisesta toimintaympäristöstä johtuen verkostoituminen kokeneiden kumppaneiden kanssa, uudet ja luovat monialaisen yhteistyön muodot sekä teknologian hyödyntäminen edesauttavat laadukkaiden kotoutumista tukevien palvelujen ja toimenpiteiden (kuten alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen, alkukartoituksen, kotoutumissuunnitelman ja kotoutumiskoulutuksen) järjestämisessä kaikkialla Lapissa. Toinen strategian toimenpidekokonaisuuksista tähtää maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen vahvistamiseen ja työllistymiseen avoimille työmarkkinoille ja yrittäjiksi tämä on päätavoite. Ulkomaalaisten työttömyysaste on Lapissa, kuten koko maassa, lähes kolminkertainen koko väestöön verrattuna; positiivisia poikkeuksia tästä ovat Lapissa Torniolaakson, Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin seutukunnat. Keinoiksi kohentaa maahanmuuttajien työllisyyttä nähdään puuttuminen keskeisiin työllistymisen esteisiin: maahanmuuttajien suomen kielen taitoa, ammatilliseen koulutukseen pääsyä ja työelämävalmiuksia tulee parantaa, maahanmuuttajien aikaisempaa osaamista tulee tunnistaa ja tunnustaa nykyistä tehokkaammin sekä työyhteisöjä tulee perehdyttää monikulttuurisuuteen ja monimuotoisuuden johtamiseen. Työ on usein myös se paras kotouttaja; työn kautta maahanmuuttaja voi hankkia elannon, luoda sosiaalisia suhteita, kehittää kielitaitoa sekä tuntea itsensä hyödylliseksi suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. Kolmas strategian toimenpidekokonaisuuksista perustuu työelämän kansainvälistymiskehitykseen ja perää työnantajilta toimia työnhakijoiden ja työntekijöiden yhdenvertaiseksi ja tasa-arvoiseksi kohtelemiseksi etnisestä taustasta riippumatta. Maahanmuuttajien tiedetään olevan erityisen alttiita työelämän syrjinnälle ja siksi viranomaisten, työmarkkina-, maahanmuuttajaja kansalaisjärjestöjen sekä muiden toimijoiden on tärkeä yhteisesti sitoutua rasismin ja vihapuheiden ehkäisyyn ja niihin puuttumiseen sekä tuoda esiin maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyviä myönteisiä näkökohtia. Yksi näistä näkökohdista on se, että Lapin työmarkkinoilla on jo nyt työvoimapulasta kärsiviä aloja (kuten sosiaali- ja terveysala), joilla tarvitaan osaavaa työvoimaa myös ulkomailta. Kansainvälinen rekrytointi auttaa paikkaamaan työvoiman nopeaa eläköitymistä ja työmarkkinoille tulevien nuorten ikäluokkien pienenemistä. Neljäs strategian toimenpidekokonaisuuksista painottaa toimivien palvelurakenteiden ja monialaisten verkostojen merkitystä kotoutumisen edistämisessä. Tavoitteena on, että kaikkialla Lapissa maahanmuuttajaväestön tarpeet ja hyvinvointi kyettäisiin huomioimaan läpäisyperiaatteella eri hallinnonaloilla, etenkin työllisyys-, koulutus-, asumis-, liikunta-, kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa, ja että maahanmuuttajilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää palveluja. Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) edellyttää kuntia laatimaan kotouttamisohjelman. Kotouttamisohjelma vastaa tarkoitustaan, kun se kytketään osaksi kunnan muuta suunnittelua ja seurantaa ja kun siinä muun muassa konkreettisesti sovitaan kunnan 12

13 palvelujen toteuttamisesta maahanmuuttajille soveltuvina, kotoutumista edistävien palvelujen järjestämisestä, toimenpiteistä vastaavista tahoista ja yhteistyön muodoista sekä keinoista ennaltaehkäistä kuntalaisten keskinäistä eriarvoistumista ja vastakkainasetteluja. Lapin haasteena on olla vetovoimainen asuin-, koulutus- ja työpaikka ulkomaan kansalaisille nyt ja tulevaisuudessa. Niin kuin Lappi on joukko erilaisia kuntia, eläviä kaupunkikeskuksia ja rauhallisia kyliä - niin myös maahanmuuttajat ovat heterogeeninen joukko eri kieli- ja kulttuuritaustaisia ihmisiä, joita ei sovi kohdata pelkästään maahanmuuttajuudesta käsin. Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, joka edellyttää onnistuakseen niin maahanmuuttajilta kuin kantaväestöltä aktiivisuutta ja myönteistä asennetta: halua tutustua toisiin ja avoimuutta erilaisuudelle. Maaseudun Sivistysliiton Muutoksessa mukana Lappi hanke on ollut edistämässä kaksisuuntaista kotoutumista Lapin maaseutukunnissa muun muassa lisäämällä tietoutta ja keskustelua maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta, tarjoamalla monikulttuurista työnohjausta työyhteisöille, kirjastoviikkoja kuntalaisille ja koulutusta varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Lue lisää Lapin maahanmuuttostrategiasta osoitteessa 13

14 Muuttoliikettä maaseudulle miten maahanmuutosta tulee kunnan elinvoimatekijä Hyvistä kokemuksista ja valmiista malleista kannattaa ottaa oppia. Osallisena Suomessa -hanke on ollut valtakunnallinen kotouttamista tehostava kokeiluhanke, jossa keskiössä on ollut koulutus, työllistyminen ja yhteiskunnalliset valmiudet. Pohjoisessa Suomessa yksi kokeilukunnista on ollut Pudasjärvi. CASE PUDASJÄRVI Asiantuntija Virpi Harilahti- Juola, Pudasjärven kaupunki, Osallisena Suomessa hanke Pudasjärven kuntasuunnitelma valmistui loppuvuodesta Sen otsikko on Uusi, elinvoimainen ja ennakkoluuloton Pudasjärvi. Tämän kuntasuunnitelman johtavana ajatuksena on, että kunnan tehtävänä on elinvoiman vahvistaminen ja siirtyminen elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan. Elinvoiman edistäminen vaatii kunnalta pitkäjänteistä ja määrätietoista johtamista ja päätöksentekoa. Pudasjärvellä maahanmuuttotyön kehittäminen nähdään yhtenä kunnan elinvoimatekijöistä. Pudasjärvellä on noin 9000 asukasta, joista noin 100 kuntalaisen äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Tämän lisäksi am- 14

15 matillisessa oppilaitoksessa opiskelee kymmenkunta ulkomaalaista opiskelijaa. Paikkakunnalla toimii myös turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, jossa noin sata ihmistä odottaa oleskelulupapäätöstään. Maahanmuutto on osa yleistä muuttoliikettä, jossa ihmiset muuttavat eri syistä sekä maan sisällä että maasta toiseen. Muuton syy voi löytyä työstä, opiskeluista tai perhesuhteista. Kaikista näistä syistä muutetaan myös Pudasjärvelle. Lisäksi kaupunki ottaa vastaan humanitaarisen työn kautta sekä myönteisen oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita että kiintiöpakolaisia. Kansalaisuuksia Pudasjärvellä on tällä hetkellä 21 ja kaupungissa puhutaan 18 eri äidinkieltä. Pudasjärven kaupunki lähtee omassa kehittämistyössään niin sanotusta normaaliuden periaatteesta, mikä tarkoittaa sitä, että kaupungin peruspalveluja on kehitettävä niin, että ne vastaavat myös maahanmuuttajien tarpeisiin. Palveluissa on siis tunnistettava myös maahanmuuttajat asiakkaina. Näitä peruspalveluja ovat muun muassa asumis-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Osallisena Suomessa maahanmuuttotyön kehittämishanke Pudasjärvi on ollut vuosina yksi valtakunnallisen Osallisena Suomessa -hankkeen kokeilukunnista. Hanke on yksi suurimmista vireillä olevista maahanmuuttajien kotouttamisen tehostamiseen tähtäävistä hankkeista. Hanke kehittää maahanmuuttajien koulutusta, työllistymistä ja yhteiskunnallisia valmiuksia. Valtakunnallisessa hankkeessa on mukana useita kehittämishankkeita eri puolilla Suomea ja Pudasjärven hanke on yksi niistä. Pudasjärven kokeilussa on keskitytty uudenlaisen kotoutumiskoulutusmallin sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Osallisena Suomessa on määräaikainen ( ) kokeiluhanke ja siitä säädetään kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 9 luvussa. Hankkeen tulokset on tarkoitus ottaa valtakunnalliseen käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen. Hanketta on toteutettu työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Kuntaliiton, Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin yhteistyöllä ja yhteisrahoituksella. Maahanmuuttotyö kuuluu kaikille Pudasjärvelle on Osallisena Suomessa -hankkeen aikana kehitetty uudenlainen verkostotyöskentelyn malli, jonka keskiössä toimii moniammatillinen maahanmuuttotyön verkosto. Verkoston sisällä ja sitä täydentävästi toimivat koulutus-, työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä vapaa-ajan työryhmät. Tämän mallin tavoitteena on jäsentää ja tehostaa kunnassa tehtävää maahanmuuttotyötä sekä lisätä paikallisten toimijoiden yhteistyötä. Moniammatillinen maahanmuuttotyön verkosto kokoontuu säännöllisesti ja toimii lähinnä tiedotuskanavana ja keskustelufoorumina eri toimijoiden välillä. Työryhmät puolestaan kokoontuvat omilla tahoillaan ja käsittelevät tapaamisissaan oman toimialansa ajankohtaisia asioita. Tarvittaessa asioita viedään myös kaupungin päätöksentekoon asti: lautakuntiin, valtuustolle tai hallitukselle. Työryhmien puheenjohtajat voivat kutsua tapaamisiin myös muiden alojen toimijoita esittämään omat näkemyksensä käsiteltäviin asioihin. 15

16 16

17 Työryhmissä pyritään kehittämään kaupungin peruspalveluja juuri siten, että niissä osattaisiin tunnistaa ja huomioida maahanmuuttajat asiakkaina. Moniammatillisen verkoston ja työryhmien yhtenä tehtävänä on myös havainnoida maahanmuuttoa kokonaisuutena ja kehittää palveluja niin, että niissä otetaan huomioon kaikki maahanmuuttajat heidän maahanmuuton syystään riippumatta. Pienen kunnan haasteet ja vahvuudet Pudasjärven haasteita tulevaisuudessa ovat edelleen peruspalvelujen kehittäminen niin, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin erilaisten asiakkaiden tarpeisiin; palveluissa on pystyttävä huomioimaan kunnan moninaisuus. Maahanmuuttotyö vaatii moniammatillisuutta ja eri hallinnonalojen välistä tiivistä yhteistyötä. Tähän liittyy myös yhteisen tahtotilan ja tavoitteen asettaminen ja löytäminen kunnan sisällä. Kotoutuminen on aina kaksisuuntaista ja vaatii kaikilta osapuolilta avoimuutta ja halua oppia uutta. Pudasjärven vahvuuksia maahanmuuttotyön kehittämisessä on kaupungin johdon ja päättäjien vahva tuki ja sitoutuminen työn kehittämiseen. Pienen kunnan vahvuuksia ovat myös mahdollisuus ketteryyteen, nopeaan reagoimiseen ja työn henkilökohtaisuuteen. Moniammatillisuus on kohtuullisen vaivatonta toteuttaa, koska paikalliset toimijat ovat erittäin sitoutuneita työhönsä. Toimijoiden välinen yhteistyö puolestaan mahdollistaa kotouttamispalveluiden räätälöimisen ja asiakaslähtöisyyden. Sanasto Sanasto sisältää keskeisiä maahanmuuttoon liittyviä termejä ja niiden selityksiä. Useimmista termeistä on myös ruotsin ja englannin kielissä käytetyt vastineet. Sanasto on tarkoitettu yleisoppaaksi. Määritelmät eivät noudata sanatarkasti lainsäädännössä käytettyjä määritelmiä. Sen vuoksi virallisissa yhteyksissä tulisi perehtyä asianomaiseen lainsäädäntöön ja muuhun lähdekirjallisuuteen. B-lupa, tilapäinen oleskelulupa (Suomessa) Tilapäinen lupa myönnetään ulkomaalaiselle, jonka tarkoituksena ei ole jäädä Suomeen pysyvästi. Tilapäinen oleskelulupa myönnetään esimerkiksi turvapaikanhakijalle maasta poistamisen estymisen vuoksi, jos hakijaa tilapäisestä terveydellisestä syystä ei voida palauttaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa tai jos hänen maasta poistamisensa ei ole käytännössä mahdollista. B-lupa ei takaa perusoikeuksia kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta. Tilapäinen oleskelulupa myönnetään myös esimerkiksi kolmansista maista tuleville opiskelijoille ja niille työntekijöille, joiden työskentely Suomessa on tilapäistä. Dublin-asetus Vastuunmäärittämisasetus. Se EU:n jäsenvaltio (myös Norja, Islanti ja Sveitsi), jonka kautta turvapaikanhakija on EU-alueelle aluksi tullut, on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen. Pääperiaatteena on, että turvapaikkahakemuksen tutkii vain yksi valtio. Eli jos Suomessa turvapaikkahakemuksen tehnyt henkilö on hakenut turvapaikkaa jossain muussa asetusta/dublinin yleissopimusta soveltavassa valtiossa, tämä valtio on lähtökohtaisesti velvollinen ottamaan hakijan takaisin. Turvapaikanhakijoilta otetaan sormenjäljet EURODAC-rekisteriin, josta tarkistetaan, onko turvapaikanhakija jo aiemmin hakenut turvapaikkaa jostain muusta maasta. Mikäli on, hakija palautetaan ensimmäiseen käsittelijämaahan. Vastuu kuuluu sille valtiolle, jolla on ollut merkittävin osuus turvapaikanhakijan 17

18 tulossa jäsenvaltioiden alueelle tai hänen oleskelussaan siellä, esimerkiksi myöntämällä hänelle viisumin tai oleskeluluvan. ETA Euroopan talousalue EU kansalainen ja häneen rinnastettava sv EU-medborgare eng EU citizen Suomi on EU:n jäsenvaltio samoin kuin Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. EU-maiden kansalaisilla on vapaa liikkumisoikeus unionin alueella. Vapaan liikkumisen säännöksiä sovelletaan myös Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaisiin. Islannin, Liechtensteinin ja Norjan oikeudet perustuvat ETA-sopimukseen, ja Sveitsin kanssa EU on erikseen tehnyt sopimuksen vapaasta liikkuvuudesta. EU sv EU eng EU Euroopan unioni Humanitaarinen suojelu sv Humanitärt skydd eng Humanitarian protection Oleskeluluvan peruste. Myönnetään, kun turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyty, mutta hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin tai siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi, joka voi johtua aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta. Hätätapaukset sv Nödfall eng Emergency cases Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaisiksi määrittelemät henkilöt, joita järjestö tarjoaa kiireellisesti uudelleen sijoitettaviksi. Ihmiskauppa Ihmiskauppa on ihmisten kuljettamista ja myymistä hyväksikäyttötarkoituksessa. Siihen liittyy uhkaamista, pakottamista, orjuuttamista tai harhaanjohtamista esimerkiksi prostituutioon, pakkotyöhön tai elinten siirtämiseksi. Alistussuhde jatkuu myös maahantulon jälkeen. Useat ihmiskaupatuista on lapsia. Ulkomaalaiselle, jonka voidaan perustellusti epäillä joutuneen ihmiskaupan uhriksi, voidaan tietyin edellytyksin myöntää oleskelulupa (lisätiedot Maahanmuuttovirastosta). Uhrit voivat myös saada valtion vastaanottokeskusten (Joutseno ja Oulu) koordinoimana erilaisia palveluja ja tukitoimia. Ilmeisen perusteeton turvapaikkahakemus sv Uppenbart ogrundad asylansökan eng Manifestly unfounded asylum application Turvapaikkahakemus on ilmeisen perusteeton jos sen tueksi ei ole esitetty vakavia ihmisoikeusloukkauksia, tai muita sellaisia perusteita, jotka liittyvät palautuskieltoihin tai vainon pelkoon tai esitetyt väitteet ovat selvästi epäuskottavia - jos hakijan ilmeisenä tarkoituksena on käyttää väärin turvapaikkamenettelyä - jos hakija on saapunut turvallisesta turvapaikka- tai alkuperämaasta, johon hänet voi palauttaa, eikä Maahanmuuttovirasto painavasta syystä ole voinut ratkaista hakemusta määräajassa. 18

19 Jäljittäminen sv Spårning eng Tracing Jäljittämisellä tarkoitetaan, että maahan ilman huoltajaa saapuneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vanhempien tai muiden huoltajien sijainti on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä. Kaksoiskansalaisuus/monikansalaisuus sv Dubbelt medboragarskap/flerfaldigt medborgarskap eng Dual nationality/multiple nationality Henkilöllä voi olla kaksi tai useampia kansalaisuuksia. Kaksoiskansalaisuus on puhekielen ilmaisu. Kansainvälinen suojelu sv Internationellt skydd eng International protection Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan pakolaisasemaa, toissijaista suojeluasemaa tai humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävää oleskelulupaa. Kansalaistaminen sv Naturalisering eng Naturalisation Kansalaisuuden myöntäminen hakemuksesta. Kansalaisuusaseman määrittäminen sv Bestämmandet av medborgarskapsstatus eng Definition of citizenship status Epäselvissä tapauksissa Maahanmuuttovirasto selvittää, minkä valtion kansalaisena henkilöä on Suomessa pidettävä. Kansalaisuus sv Medborgarskap eng Nationality, Citizenship Jäsenyys tietyssä valtiossa. Sisältää sekä oikeuksia että velvollisuuksia mm. täydet poliittiset oikeudet ja oikeuden saada diplomaattista suojelua ulkomailla. Kansalaisuushakemus sv Medborgarskapsansökan eng Application for Finnish citizenship Mahdollisuus saada Suomen kansalaisuus hakemuksen perusteella. Myönnetään, kun kansalaisuuslaissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Edellytyksistä voidaan poiketa laissa säädetyillä perusteilla. Kansalaisuusilmoitus sv Medborgarskapsansmälan en Finnish citizenship by declaration Oikeus saada Suomen kansalaisuus ilmoituksen perusteella. Koskee vain tiettyjä, kansalaisuuslaissa määriteltyjä henkilöryhmiä. Kansalaisuusvaltio sv Nationalstat eng Country of nationality/citizenship Valtio, jonka kansalainen henkilö on. Kansallisuus sv Nationalitet eng National/Ethnic origin Etninen tausta. Henkilö, joka kuuluu tiettyyn kansanryhmään (esim. inkerinsuomalainen, kurdi, romani), mutta ei välttämättä ole tai ole koskaan ollutkaan asuinmaansa kansalainen. 19

20 Karkottaminen (maasta karkottaminen) sv Utvisning eng Deportation Maastapoistamismenettely. Jos ulkomaalaisella on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta, hänet karkotetaan (kts. myös käännyttäminen). Kiintiöpakolainen sv Kvotflykting eng Quota refugee Henkilö, jolle UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman ja jolle on myönnetty maahantulolupa budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. Kiintiöpakolainen Kiintiöpakolainen on henkilö, jonka pakolaisaseman YK:n pakolaisjärjestö UN- HCR on vahvistanut ja joka uudelleen sijoitetaan Suomeen. Eduskunta päättää vuosittain pakolaiskiintiön suuruuden ja valtioneuvosto päättää kiintiön kohdentamisesta. Suomen kiintiö on vuodesta 2001 lähtien ollut 750 henkeä vuodessa. Kotouttaminen Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä toimia. Kotouttamisen tavoitteena on, että maahanmuuttajat voivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan kuten muutkin maassa asuvat. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on yksi kotoutumisen keskeinen tekijä. Kielitaidon karttuminen edistää mahdollisuuksia työllistyä tai jatkaa opintoja. Kotoutuminen Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä, jonka tavoitteena on hänen osallistumisensa työelämään ja suomalaisen yhteiskunnan toimintaan oma kieli ja kulttuuri säilyttäen. Merkittäviä kotoutumisen valmiuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi koulutustaso, kielitaito, maahanmuuttoikä, terveys ja aikaisempi kokemus muista kulttuureista. Keskeisessä roolissa on henkilön oma motivaatio ja aktiivisuus, mutta maahanmuuttajan kotoutumiseen vaikuttavat myös ympäröivä yhteiskunta ja valtaväestön asenteet. Käännyttäminen sv Avvisning eng Refusal of entry Maastapoistamismenettely. Kun ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa ja hänet päätetään poistaa maasta, hänet käännytetään (kts. myös karkottaminen). Laillinen oleskelu sv Laglig vistelse eng Legal residence Laillisella maassa oleskelulla tarkoitetaan tässä asiayhteydessä ulkomaalaisen maassa oleskelua asianmukaisin ja voimassa olevin luvin. Maassa oleskelu on laillista silloin, kun ulkomaalainen oleskelee maassa voimassa olevalla viisumilla, viisumivapauden perusteella tai voimassa olevalla oleskeluluvalla. Maahanmuuttaja/Maastamuuttaja sv Invandrare/Utvandrare eng Immigrant/Emigrant Maasta toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä. Maahantulokielto sv Inreseförbud eng Prohibiting entry to Finland Käännyttämisen tai maasta karkotuksen yhteydessä ulkomaalaiselle voidaan määrätä kielto saapua Suomeen uudelleen. Kielto voi olla voimassa määräajan tai toistaiseksi ja se koskee joko koko Schengen-aluetta tai vain Suomea. 20

21 Muukalaispassi sv Främlingspass eng Alien s passport Matkustusasiakirja, joka voidaan myöntää ulkomaalaiselle, jos hän ei voi saada passia kotimaansa viranomaiselta tai hän on kansalaisuudeton tai siihen on muutoin erityinen syy. Muukalaispassi myönnetään henkilölle, joka on saanut oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella. Oleskelulupa sv Uppehållstillstånd eng Residence permit Ulkomaalainen tarvitsee oleskeluluvan voidakseen oleskella pidemmän aikaa Suomessa. Poikkeuksena ovat muiden Pohjoismaiden kansalaiset sekä EU- ja ETAjäsenvaltioiden kansalaiset. Ensimmäistä oleskelulupaa haetaan yleensä hakijan kotimaassa olevasta Suomen edustustosta, josta hakija saa hakemuslomakkeita ja lisätietoja asiasta. Päätöksen oleskelulupahakemuksesta tekee Maahanmuuttovirasto. Lisätietoa ulkoasiainministeriön sivulta. Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa sv Uppehållstillstånd för näringsidkare eng Residence permit for a self-employed person Opiskelijan oleskelulupa sv Uppehållstillstånd för studier eng Residence permit for studies Oleskelulupa perhesiteen perusteella sv uppehållstillstånd på grund av familjeband eng residence permit on the basis of family ties Pysyvä oleskelulupa sv Permanent uppehållstillstånd en Permanent residence permit Pysyvä oleskelulupa myönnetään henkilölle, joka on oleskellut Suomessa yhtäjaksoisesti jatkuvalla oleskeluluvalla neljä vuotta. Oleskelun syy tai muut erityiset syyt voivat aiheuttaa poikkeuksia. Lupa myönnetään toistaiseksi eikä sitä tarvitse uusia. Pysyvään oleskelulupaan merkitään kirjaintunnus P. Määräaikainen oleskelulupa sv Tidsbegränsat uppehållstillstånd eng Fixed-term residence permit Määräaikainen oleskelulupa voidaan myöntää joko jatkuvaisluonteista tai tilapäisluonteista oleskelua varten: Jatkuva oleskelulupa sv Kontinuerligt uppehållstillstånd eng Continuous residence permit Lupa myönnetään ulkomaalaiselle, joka on tullut Suomeen pysyvässä maahanmuuttotarkoituksessa. Lupa on uusittava määräajan päätyttyä. Jatkuvaan oleskelulupaan merkitään kirjaintunnus A. Tilapäinen oleskelulupa sv Tillfälligt uppehållstillstånd eng Temporary residence permit Lupa myönnetään ulkomaalaiselle, jonka tarkoituksena ei ole jäädä Suomeen pysyvästi. Lupa on uusittava määräajan päätyttyä. Tilapäiseen oleskelulupaan merkitään kirjaintunnus B. 21

22 Pakolainen sv Flykting eng Refugee Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella. Pakolainen oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella siitä syystä, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Pakolaisen matkustusasiakirja sv Resedokument för flykting eng Travel document for refugee Matkustusasiakirja, joka myönnetään pakolaiselle. Palauttamis-/palautuskielto (non-refoulement) sv Non-refoulement-principen / Återsändningsförbud eng Non-refoulement Palauttamiskielto (non-refoulement) on periaate siitä, että ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Paluumuuttaja sv Återinvandrare eng Returnee Ulkosuomalainen, joka palaa Suomeen. Suomessa käsitettä sovelletaan entisiin ja nykyisiin Suomen kansalaisiin sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleviin henkilöihin kuten inkerinsuomalaisiin, joilla on suomalainen syntyperä. Viimeksi mainitut ovat kansallisuudeltaan, mutta eivät kansalaisuudeltaan suomalaisia. Passi sv Pass eng Passport Kotimaan viranomaisen antama matkustusasiakirja, joka ulkomaalaisella on oltava Suomeen saapuessaan ja Suomessa oleskellessaan (poikkeus mm. pohjoismaiden kansalaiset). Perheenkokoaja sv Anknytningsperson eng Sponsor Suomessa oleskeleva henkilö, joko Suomen kansalainen tai muunmaalainen, jonka Suomessa oleskelun perusteella ulkomailla olevalle perheenjäsenelle haetaan oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Periytymisperiaate sv Härstamningsprincipen eng parentage principle Suomen kansalaisuuslainsäädännössä omaksuttu ensisijainen periaate kansalaisuuden siirtymisestä lapselle lapsen vanhemman kansalaisuuden mukaan. Rekisteröity parisuhde sv Registrerat partnerskap eng Registered partnership Rekisteröity parisuhde on samaa sukupuolta olevan parin mahdollisuus rekisteröidä parisuhteensa ja antaa sille sitä kautta juridinen asema. Rekisteröidyn parisuhteen voi solmia kaksi samaan sukupuoleen kuuluvaa, jos molemmat ovat täyttäneet 18 vuotta ja jos kumpikaan ei ole ennestään avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. 22

23 Siirtolainen sv Migrant, In-/utvandrare eng Migrant Henkilö, joka muuttaa maasta toiseen rakentaakseen siellä itselleen uuden elämän. Maastamuuttaja tai maahanmuuttaja. Suomalainen syntyperä sv Finländsk härkomst eng Finnish birth Ulkomaan kansalaisella on suomalainen syntyperä, jos hän on ollut Suomen kansalainen tai ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai yksi hänen isovanhemmistaan on tai on ollut syntyperäinen Suomen kansalainen. Suomen kansalainen sv Finsk medborgare eng Finnish citizen Henkilö, joka syntyessään tai myöhemmin muulla tavalla on saanut Suomen kansalaisuuden. Sur place tilanne sv Sur place situation eng Sur place -situation Tilanne, jossa kansainvälisen suojelun tarve syntyy vasta henkilön lähdettyä kotimaastaan. Esim. turvapaikanhakijan kotimaan tilanne on muuttunut niin, ettei hän pysty enää palaamaan takaisin. Turvapaikanhakija voi myös olla suojelun tarpeessa omien toimiensa vuoksi, joihin hän on osallistunut ulkomailla kotimaasta lähtönsä jälkeen. Syntymämaaperiaate sv Territorialprencipen eng Birthplace principle Suomen lainsäädännössä omaksuttu toissijainen periaate, jonka mukaan Suomessa syntyvä lapsi saa syntymäpaikan perusteella Suomen kansalaisuuden, jos hän ei saa syntyessään minkään vieraan valtion kansalaisuutta. Syntyperäinen Suomen kansalainen sv Infödd finsk medborgare eng Finnish citizen by birth Henkilö, joka on syntyessään saanut Suomen kansalaisuuden Säilöönotto sv Tagande i förvar eng Detention Turvaamistoimi, valvontakeino. Ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön esim. silloin, jos on odotettavissa, että hän piiloutuu välttyäkseen käännyttämiseltä tai maasta karkottamiselta. Turvapaikanhakija voidaan ottaa säilöön, jos säilöönotto on tarpeellinen epäselvän henkilöllisyyden selvittämiseksi. Toissijainen suojelu sv Alternativt skydd eng Subsidiary protection Oleskeluluvan peruste. Myönnetään, kun turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, mutta hakijaa uhkaa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus. Lupa voidaan myöntää myös, jos on ilmeistä, että hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi (kts. myös sur place -tilanne). 23

24 Turvapaikanhakija sv Asylsökande eng Asylum applicant/seeker Henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Turvapaikanhakija ei siis vielä ole pakolainen. Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan myös, voiko oleskeluluvan saada jollain muulla perusteella. Turvapaikka sv Asyl eng Asylum Oleskelulupa, joka annetaan ulkomaalaiselle turvapaikkaprosessissa pakolaisaseman perusteella. Turvapaikan hakeminen 1. Turvapaikanhakija saapuu Suomeen 2. Turvapaikkahakemus Suomen rajavartijoille tai poliisille 3. Siirtäminen vastaanottokeskukseen 4. Poliisi tai rajavartija selvittää henkilöllisyyttä ja matkareittiä 5. Maahanmuuttovirasto ottaa turvapaikkapuhutteluun 6. Maahanmuuttoviraston päätös a) myönteinen päätös: sijoitus kuntaan tai hakeutuminen yksityismajoitukseen b) kielteinen päätös: käännytys lähtömaahan c) Dublin-päätös: palautus toiseen EU-maahan 7. Hakija voi valittaa päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen hakea valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Turvapaikkatutkinta sv Asylutredning eng Asylum investigation Menettely, jossa poliisi tai rajavartija ensin selvittää turvapaikanhakijan henkilötiedot ja hänen matkareittinsä. Sen jälkeen Maahanmuuttovirasto puhuttelee hakijan selvittääkseen hänen perusteensa turvapaikkahakemukselle. Ulkomaalainen sv Utlänning eng Alien, Foreign citizen Henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Ulkomainen työvoima sv Utländsk arbetskraft eng Foreign workforce Ulkomaalaiset, joilla on oikeus tehdä työtä maassa. Ulkosuomalainen sv Utomlands bosatta finländare / utlandsfinländare eng Finnish expatriot Ulkomailla asuva entinen tai nykyinen Suomen kansalainen ja näiden jälkeläinen, joka pitää itseään suomalaisena. UNHCR Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu Viisumi sv Visum eng Visa Maahantulolupa, joka myönnetään ulkomaalaiselle matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten. Viisumilajeja ovat kauttakulkuviisumi, kertaviisumi, lentokentän kauttakulkuviisumi, paluuviisumi ja toistuvaisviisumi. 24