Maahanmuuttovirasto. Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja.

Transkriptio

1 Maahanmuuttovirasto Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja

2 Rajavartiolaitos Organisaatio Ylijohtaja Maahanmuuton johtava asiantuntija Maahanmuuttoasioita käsittelevät muut viranomaiset rajatarkastus viisumit turvapaikkatutkinta: henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulotavan selvittäminen Johdon tuki Substanssiyksiköt Maahanmuutto Turvapaikka Vastaanotto Kansalaisuus Tukiyksiköt Asiakkuus ja viestintä Hallinto- ja kehittämispalvelut Oikeus ja maatieto Sähköiset palvelut Maahanmuuttovirasto (Migri) on sisäministeriön alainen virasto, joka toteuttaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ja tuottaa tietopalveluja poliittisen päätöksenteon tueksi sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä varten. Toimintansa virasto aloitti nimellä Ulkomaalaisvirasto Nimi vaihtui Maahanmuuttovirastoksi Virasto toimii usealla paikkakunnalla, henkilöstön määrä on noin 300. Maahanmuuttoviraston arvoja ovat avoimuus, osaaminen ja oikeudenmukaisuus. Maahanmuuttoviraston tehtävät oleskeluluvat Suomeen tuleville ulkomaalaisille turvapaikkahakemusten käsittely puhuttelusta päätöksentekoon kansalaisuushakemukset, -ilmoitukset ja -selvitykset vastaanottokeskusten toiminnan suunnittelu ja ohjaus muukalaispassit ja pakolaisen matkustusasiakirjat käännyttämis- ja karkottamispäätökset tietopalvelu päättäjille ja viranomaisille, myös kansainvälisiin tarpeisiin kansainvälinen yhteistyö ulkomaalaisrekisterin ylläpito Lupa-asiat hoidetaan sähköisesti Maahanmuuttohallinnon viranomaiset käsittelevät ulkomaalaisasioita sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän UMAn avulla. Myös asiakkaat voivat jättää useimmat hakemukset sähköisesti. Sähköisen asioinnin kautta asiakas voi täydentää hakemustaan, seurata sen käsittelyä ja saada ilmoituksen päätöksen valmistumisesta. Eduskunta Ulkoministeriö Oikeusministeriö Maistraatit Sisäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Eduskunta lainsäädäntö Edustustot Oikeusistuimet Migri TE-toimistot ja ELY-keskukset Suomen edustustot oleskelulupahakemusten vastaanotto ja hakijoiden haastattelu tarvittaessa viisumit Hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus muutoksenhaku päätöksiin oikeusturva Raja Poliisi Maistraatit Pohjoismaiden kansalaisten rekisteröinti Sisäministeriö maahanmuuttohallinto ja -politiikka maahanmuuttolainsäädännön kehittäminen käännyttämiset rajalla esitykset karkottamisista Poliisi oleskelulupahakemusten vastaanotto oleskelulupien jatkaminen ja pysyvien oleskelulupien myöntäminen turvapaikkatutkinta: henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulotavan selvittäminen esitykset karkottamisista matkustusasiakirjat käännyttämispäätökset karkottamiset ja käännyttämiset käytännössä Suomen kansalaisten Suomessa oleskelevien perheenjäsenten oleskeluluvat EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oleskeluoikeudet Työ- ja elinkeinotoimistot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset työvoimapoliittinen harkinta, eli onko ulkomaiselle työvoimalle tarvetta haetulla ammattialalla Suomessa (työntekijän oleskelulupa) elinkeinon kannattavuuden edellytykset (elinkeinonharjoittajan oleskelulupa) kiintiöpakolaisten ja myönteisen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittaminen kotouttaminen

3 Oleskelulupa-asioiden asiantuntija Muut kuin EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin kansalaiset tarvitsevat Suomen oleskeluluvan silloin, kun oleskelevat maassa yli kolme kuukautta. Maahanmuuttovirastossa tehdään yli oleskelulupapäätöstä vuosittain. Osa hakijoista tulee Suomeen tekemään töitä tai opiskelemaan, osa muuttaa Suomessa asuvan perheenjäsenensä luokse tai on paluumuuttaja. Päätöksen perusta on ulkomaalaislaki Hakemuksen saavuttua Maahanmuuttovirastoon se siirtyy maahanmuuttoyksikön asiantuntijoiden käsiteltäväksi. He selvittävät, täyttyvätkö luvansaannin ehdot ja pyytävät tarvittaessa hakijalta lisätietoja. Oleskelulupakortti kertoo saadusta luvasta Merkiksi myönnetystä luvasta asiakas saa oleskelulupakortin. Oleskeluluvan saanut voi asua, oleskella ja liikkua Suomessa vapaasti luvan ollessa voimassa. Hän voi myös matkustaa Suomesta pois ja palata takaisin. Myös jo oleskeluluvan saaneelle voidaan tehdä maastapoistamispäätös.tällöin puhutaan karkottamisesta. Maahanmuuttovirasto voi määrätä käännyttämis- tai karkottamispäätöksen yhteydessä maahantulokiellon Suomeen tai koko Schengen-alueelle. Kielto määrätään esimerkiksi silloin, jos henkilön arvioidaan olevan vaaraksi yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle esimerkiksi tehtyjen rikosten perusteella. Tilastotietoa ja laintulkintaa Oleskelulupa tarvitaan, kun EU- ja ETA-maiden tai Sveitsin ulkopuolelta tulevan henkilön oleskelu Suomessa kestää yli kolme kuukautta. Alle kolmen kuukauden oleskelua varten tietyistä maista tulevat tarvitsevat viisumin, jonka myöntää Suomen edustusto. Ensimmäistä oleskelulupaa on yleensä haettava ennen Suomeen tuloa Suomen edustustossa. Suurta osaa luvista voi hakea myös sähköisesti, jolloin hakemus siirtyy sähköisesti viranomaiselta toiselle paperihakemuksia nopeammin. Hakemukseen liitetään erilaisia selvityksiä riippuen siitä, millä perusteella oleskelulupaa haetaan. Esimerkiksi opiskelijan on liitettävä hakemukseensa todistus opiskelupaikasta. Käännyttäminen ja karkottaminen Maahanmuuttovirasto tekee päätöksiä myös henkilöiden poistamisesta Suomesta. Jos hakijalle ei myönnetä oleskelulupaa ja hän on Suomessa, hänelle tehdään päätöksen yhteydessä käännyttämispäätös. Se tarkoittaa sitä, että hänen on poistuttava Suomesta tietyn ajan kuluessa. Maahanmuuttoyksikön asiantuntijat ovat Suomen oleskelulupa-asioiden ammattilaisia, ja he antavat tietoa, lausuntoja sekä koulutusta päättäjille, muille viranomaisille ja esimerkiksi medialle. Yhteistyötä tehdään myös kansainvälisellä tasolla. Eniten oleskelulupia hakevat Suomeen perheenjäsenensä luokse muuttavat henkilöt. Sen jälkeen eniten lupia hakevat opiskelemaan tai työskentelemään tulevat.

4 Turvapaikan hakeminen 1. Turvapaikanhakija saapuu Suomeen 2. Turvapaikkahakemus rajavartijoille tai poliisille 3. Muutto vastaanottokeskukseen 4. Poliisi tai rajavartiolaitos selvittää henkilöllisyyttä ja matkareittiä 5. Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelu 6. Maahanmuuttoviraston päätös hakemukseen 7. Päätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja sitten hakea valituslupaa korkeimpaan hallintooikeuteen Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta toisesta valtiosta. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Ennen sitä turvapaikanhakija ei siis ole pakolainen, sillä hänen pakolaisuuttaan ei ole vielä selvitetty. Turvaa ja suojelua sitä tarvitseville Suomi tarjoaa apua ihmisille, jotka tarvitsevat turvaa sen vuoksi, että joutuvat kärsimään asuinmaassaan vakavista ihmisoikeusloukkauksista. Kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset käsitellään Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikössä. Turvapaikkaa voivat hakea henkilöt, jotka ovat joutuneet lähtemään asuinmaastaan, koska eivät voi turvautua kyseisen maan viranomaisten apuun ja pelkäävät joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän uskonnon kansallisuuden tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Turvapaikkaa voi hakea vain Suomen valtion alueella. Puhuttelusta päätökseen Turvapaikkayksikön asiantuntijat tutkivat tuhansia turvapaikkahakemuksia vuosittain. Hakijan tilannetta selvitetään esimerkiksi henkilökohtaisella haastattelulla. Lisäksi viraston työntekijä käyttää apunaan Tellus-lähtömaatietokantaa sekä muita selvityksiä hakijan asuinmaasta ja sen ihmisoikeusoloista. Vastaanottokeskusten toiminnan ohjaus Odottaessaan päätöstä turvapaikanhakijat asuvat vastaanottokeskuksissa, joiden toimintaa ohjaa Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikkö. Vastaanottokeskuksessa huolehditaan, että hakija saa arkielämässä välttämättömät tarvikkeet ja tarvittaessa sosiaali- ja terveyspalveluita, tulkkipalveluita, taloudellista tukea sekä oikeusapua. Maahanmuuttovirasto huolehtii siitä, että vastaanottokeskuksissa on sopiva määrä majoituspaikkoja turvapaikanhakijoiden määrään nähden. Turvapaikka-asioiden asiantuntija Maahanmuuttovirasto seuraa jatkuvasti lähtömaiden tilannetta ja turvapaikka-asioiden kehittymistä. Olennaisena osana työhön kuuluvat oikeudelliset selvitykset ja lausunnot, erilaiset ohjeet ja lin jaukset, oikeuskäytännön seuranta ja analyysi sekä koulutustehtävät ja tilastointi. Virasto antaa myös yleisneuvontaa turvapaikka-asioissa. Maahanmuuttoviraston asiantuntijat myös valitsevat Suomeen pakolaiskiintiössä otettavat henkilöt. Kiintiöpakolaiset ovat ihmisiä, jotka ovat joutuneet lähtemään asuinmaastaan toiseen maahan, johon eivät kuitenkaan voi asettua asumaan pysyvästi, vaan asuvat esimerkiksi pakolaisleirillä. He ovat YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaisiksi määrittelemiä ja valitaan niiltä alueilta, joihin Suomen valtio on kiintiön kunakin vuonna kohdentanut.

5 Kansalaisuus sitoo yhteiskuntaan Suomessa henkilöllä voi olla kaksi tai useampia kansalaisuuksia. Tästä käytetään nimitystä monikansalaisuus tai kaksoiskansalaisuus, joka on puhekielen ilmaisu. Päätökset Suomen kansalaisuuden saamisesta, menettämisestä ja säilyttämisestä tehdään Maahanmuuttoviraston kansalaisuusyksikössä. Suomen kansalaisuuden voi saada hakemuksesta tai ilmoituksesta syntymän tai vanhempien kansalaisuuden perusteella. Hakemuksella kansalaisuutta hakevat Suomessa asuvat täysi-ikäiset ulkomaalaiset ja heidän huollossaan olevat alaikäiset lapset. Kansalaisuusilmoituksen voivat tehdä vain tietyt henkilöryhmät, kuten entiset Suomen kansalaiset ja Suomen kansalaisen adoptiolapset. Tarvittaessa virasto voi myös määrittää, minkä maan kansalainen henkilö on. Edellytykset kansalaisuuslaista Päätöstä kansalaistamisesta tehdessään kansalaisuusasioiden ammattilaiset selvittävät, täyttääkö hakija kansalaisuuslaissa määritellyt ehdot. Selvitettäviä asioita ovat esimerkiksi asumisaika Suomessa, riittävä kielitaito ja turvattu toimeentulo Suomessa. Asiantuntijat selvittävät myös, onko kansalaisuuden saamiselle joitakin esteitä, kuten tehdyt rikokset tai maksamatta jääneet verot, sakot tai muut maksut. Osaksi yhteiskuntaa Suomen kansalaisena ulkomaalaisesta tulee yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Kansalaisuus tuo mukanaan kansalaisoikeuksia ja -velvollisuuksia, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen maan poliittiseen, yhteiskunnalliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen elämään sekä kulttuurielämään. Suomen kansalaista ei voida esimerkiksi estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoa luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Koulutusta ja tiedonjakoa Yksi viraston asiantuntijoille kuuluva tärkeä tehtävä on tiedon tuottaminen poliittisen päätöksenteon tueksi sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä varten. Kansalaisuusyksikkö tekee tiivistä yhteistyötä kansalaisuusasioiden parissa toimivien viranomaisten sekä muiden organisaatioiden kanssa ja tarjoaa heille esimerkiksi koulutusta. Suomen kansalaisuuden saamisen perusedellytys on, että hakijan henkilöllisyys on selvitetty luotettavasti. Muita kansalaisuuden saamisen edellytyksiä ei tutkita ennen kuin hakijan henkilöllisyydestä on saatu riittävä selvitys.

6 Asiakkaan tukena Maahanmuuttovirasto palvelee asiakkaitaan verkossa, puhelimitse ja palvelupisteissä. Viraston verkkosivut ovat yksi tärkeimmistä asiakaspalvelukanavistamme. Asiakkaat ympäri maailman pääsevät lukemaan tietoa hakemisesta ja seuraamaan käsittelyaikoja mihin vuorokauden aikaan tahansa. Sivuilla on vuosittain satoja tuhansia kävijöitä. Virasto palvelee asiakkaitaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lupaa voi hakea verkossa Sähköisen asioinnin kautta asiakas voi täyttää suurimman osan hakemuslomakkeista omalta koneeltaan silloin, kun se hänelle itselleen sopii. Hakemuksen käsittelyä voi seurata palvelussa ilman jonottamista puhelinpalvelussa tai neuvontapisteessä. Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkoston (European Migration Network, EMN) Suomen yhteyspiste toimii Maahanmuuttovirastossa. Vastaavia yhteyspisteitä on kaikissa EU-maissa sekä Norjassa. Verkoston puheenjohtajana toimii EU:n komissio. Verkoston tehtävänä on tuottaa ajantasaista, puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa maahanmuutto- ja turvapaikkaasioista politiikan suunnittelun tukemiseksi Euroopan unionissa. Tietoa jaetaan poliitikkojen ja viranomaisten lisäksi myös yleisölle. Keskeistä EMN:n tuottamaa tietoa ovat vuosittaiset raportit maahanmuuttopolitiikan kehityksestä EU-jäsenmaissa ja erilaiset teematutkimukset ajankohtaisista muuttoliikeaiheista. Luotettavaa lähtömaatietoa Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu tuottaa lähtömaita koskevaa maatietoa (Country of Origin Information / COI) erityisesti niistä maista, joista Suomeen tulee turvapaikanhakijoita, kiintiöpakolaisia ja maahanmuuttajia. Lähtömaatiedolla tarkoitetaan eri lähteistä hankittua, ajantasaista ja täsmällistä tietoa valtion oloista aina ihmisoikeustilanteesta arkielämään liittyviin asioihin. Tietoa päätösten tueksi Lähtömaatietoa käytetään päätöksenteon tukena erityisesti turvapaikkahakemusten, mutta myös oleskelulupa- ja kansalaisuusasioiden tutkinnassa. Tietoa tuotetaan Maahanmuuttoviraston omien tarpeiden lisäksi myös kansallisille ja kansainvälisille viranomaisille, sidosryhmille ja järjestöille. Tieto tallennetaan viranomaiskäyttöön tarkoitettuun Tellus-lähtömaatietokantaan. Maahanmuuttokirjasto Maahanmuuttokirjasto on kaikille avoinna oleva erikoiskirjasto Maahanmuuttoviraston yhteydessä. Kirjastosta löytyy kirjallisuutta maahanmuuttajista ja muuttoliikkeeseen läheisesti liittyvistä ilmiöistä sekä lähtömaiden olosuhteista. Muita pääaihepiirejä ovat pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka, rasismi ja etniset suhteet, muut pakolaisuu- teen liittyvät kysymykset sekä kotoutuminen. Kirjastossa järjestetään myös luento- ja keskustelutilaisuuksia. Ajankohtaisista asioista luennoivat viraston maatietotutkijat ja ulkopuoliset asiantuntijat. migri.fi/maahanmuuttokirjasto FI