Sisältö. 1 Toimintakertomus... 4

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2016

2 Sisältö 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Yleinen ja Porvoon kaupungin taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Arvio merkittävimmistä riskeistä Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen Käyttötalousosa yhteensä Konsernihallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta

3 3 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Taseyksikkö Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Liikelaitos Porvoon vesi Liikelaitos Kuninkaantien työterveys Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä

4 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Toimintavuoden aikana toteutettiin täysipainoisesti kaupunkistrategiaa. Tilinpäätös osoittaa, että keskeisimmät toiminnalliset tavoitteet ja palvelujen laatu kyettiin eri toimialoilla ja kaupunkikonsernissa saavuttamaan. Henkilöstön kokonaismäärä pysyi myös tavoitteiden mukaisena. Samanaikaisesti kaupunkiorganisaation eri tasoilla valmistauduttiin mahdollisten valtakunnallisten reformien vaatimiin muutoksiin, vaikka lainsäädäntötyön keskeneräisyys, vaikutusarviointien ja tavoitteiden ristiriitaisuudet ja muutosten valtava mittasuhde muodostivat yhdessä reformien aikataulutavoitteiden kanssa merkittävän ja koko kaupungin toimintaan vaikuttavan epävarmuustekijän. Porvoon ja Uudenmaan maakunnan osalta keskeisin osa reformien valmistelua siirtyi vuosille 2017 ja Kaupunki aloitti syksyllä 2016 eräiden sote-palvelujen yhtiöittämismahdollisuuksien selvittämisen erityisesti valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteisiin paikalliseksi vastaamiseksi. Huomioitavaa on, että kaupungin roolin mahdollista muutosta keskeisestä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajasta ja rahoittajasta lähinnä kuntalaisten edunvalvojaksi ei riittävän laajasti ymmärretty. Tämä koski yhteisesti niin kaupungin päätöksentekoa, asioiden valmistelua, henkilöstöä kuin julkista keskustelua. Kaupungin taloudellinen tilanne vahvistui Kaupungin talouden kokonaistilanne on vahvistunut kahden viimeisen kaupunkistrategian ( ja ) aikana. Huomionarvoista on, että kunnallistalouden keskeisten mittarien, kuten vuosikatteen, nettoinvestointien sekä poistojen suhde on määrätietoisesti parantunut ja samalla kaupungin lainamäärää on voitu vähentää. Talouden strategisten linjausten toteuttaminen mahdollistaa käynnissä olevan merkittävän investointikokonaisuuden koulu- ja päiväkotikiinteistöihin. Tällä voidaan vastata osaltaan terveellisten ja turvallisten toimitilojen vaatimukseen. Toimintavuonna 2016 kaupungin talous oli keskimäärin tasapainossa. Vuosikate oli 36 miljoonaa euroa, mikä on 12,7 miljoonaa euroa parempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate ennen liikelaitosten yhdistelyä oli 31 miljoonaa euroa. Vuosikatteella voitiin rahoittaa 81 prosenttia nettoinvestoinneista ja 118 prosenttia poistoista. Tulos vahvistui merkittävästi erityisesti verorahoituksen kasvun ja omaisuuden myyntitulojen myötä. Omaisuuden myynnit koostuivat pääasiassa tonttikaupoista ja konsernin sisäisistä asuntovarallisuuden kaupoista. Toimintakulujen kasvu oli melko maltillista ja erityisesti palkkamenojen osalta talousarvion tavoitteet kyettiin saavuttamaan. Kaupungin kaikki liikelaitokset saavuttivat positiivisen tuloksen. Kaupungin toimintatuotot olivat 98 miljoonaa euroa, joka on 5 miljoonaa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa. Toimintakuluja syntyi 351 miljoonaa euroa, ja kulut vastaavasti olivat reilut 3 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat. Toimintatuottoihin ja kuluihin sisältyi myös lähes 30 miljoonaa sisäisiä eriä. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat toimintavuonna 35 miljoonaa euroa mittavan ja useampivuotisen investointiohjelman käynnistyttyä. Kaupungin velkamäärä nousi vähäisesti, noin 2,8 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 118 miljoonaa euroa ja lainamäärä asukasta kohti euroa. Summa on noin 600 euroa asukasta kohden pienempi kuin velka Suomen kunnissa keskimäärin. Vuodesta 2011 alkaen kaupungin poistojen määrä on ollut melko korkea. Tarkoituksena oli antaa aikaisempaa realistisempi kuva kaupungin kokonaistaloudesta, koska poistotaso oli aiempina vuosikymmeninä selkeästi alimitoitettu. Kaupungin poistot ja arvonalentumiset olivat vuonna 2016 yhteensä 27 miljoonaa euroa ja liikelaitosten poistot 4 miljoonaa euroa. Rakennusten poistotasoja myös tarkistettiin ja siirryttiin tasapoistojärjestelmään. Poistojärjestelmän muutos nosti poistotasoa kertaluonteisesti noin 4 miljoonaa euroa. Muutos mahdollistaa tasaisemman poistotason tulevaisuudessa. Tilikauden yhdistelty tulos oli 7,5 miljoona euroa ylijäämäinen ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tulos mahdollistaa vapaaehtoiset varaukset kaupungin ja alueen tulevaan elinvoimaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen muutoksessa ja varautumalla yleisemmin maanhankintaan. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilinpäätös osoittaa 3,9 miljoonan euron ylijäämää. Epävarmuudet heijastuvat tulevaan kehitykseen Vaikka kaupungin talouden strategiset tavoitteet näyttävät toteutuvan melko hyvin, ei kaupungin palveluverkon ja -rakenteen uudistamiseen, oikealla tavalla kohdennettujen investointien ja tätä kautta pidemmän ajan kestävän talouden mahdollistamiseen liittyvää valmistelua ja päätöksentekoa kyetty saattamaan sivistysverkon osalta valtuuston päätettäväksi. Asia muodostuu yhdeksi keskeisimmäksi tulevaisuuden pitkävaikutteiseksi ratkaisuksi, johon uuden valtuuston tulee ottaa kantaa mahdollisimman nopeasti. Ulkoisen toimintaympäristön muutosten huomiointi on edelleen aivan keskeistä. Tulevat mahdolliset reformit yhdessä osallistavan uuden kaupunkistrategian kanssa linjaavat, mikä on kaupungin rooli tulevaisuudessa ja millä taloudellis-toiminnallisilla resursseilla kaupunkilaisten hyvinvointia on mahdollista edistää. Toimintavuosi 2016 antoi koko kaupunkikonsernin ja asukkaiden kannalta hyvän pohjan kohdata todennäköinen epävarmuuden aika. Erityinen kiitos tästä kuuluu motivoituneelle henkilöstölle. Jukka-Pekka Ujula Kaupunginjohtaja 4

5 1.1.2 Kaupungin hallinto Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio 5

6 Kaupunginvaltuusto, 51 jäsentä Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikaela Nylander (RKP), 1. varapuheenjohtaja Matti Valasti (SDP), 2. varapuheenjohtaja Taru Tujunen (KOK) Kaupunginvaltuuston voimasuhteet vuosina : Ruotsalainen kansanpuolue 16, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 12, Kansallinen Kokoomus 9, Perussuomalaiset 6, Vihreä liitto 4, Suomen Keskusta 2, Vasemmistoliitto 1, Suomen Kristillisdemokraatit 1 Kaupunginhallitus, 13 jäsentä Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Nuutti (SDP), 1. varapuheenjohtaja Berndt Långvik (RKP), 2. varapuheenjohtaja Jarmo Grönman (KOK), jäsenet Anders Rosengren, Stina Lindgård, Bodil Lund, Kristel Pynnönen, Jussi Sairanen, Tuula Virkki, Raija Tölkkö, Markku Välimäki, Sari Glad, Jari Oksanen Konsernihallinnon johtavat viranhaltijat: Kaupunginjohtaja Jukka Pekka Ujula, Apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz, Hallintojohtaja Outi Lehmijoki, Rahoitusjohtaja Raija Vaniala, Henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari, Toimitilajohtaja Börje Boström Tarkastuslautakunta, 9 jäsentä Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Satu Leinonen, varapuheenjohtaja Sirpa Hanska, jäsenet Mats Green, Anne-May Ståhlberg-Kuovi, Birgitta Vasara, Ilkka Alava, Tuomas Jakovesi, Petri Peltonen, Timo Lilja Ammattitilintarkastuksesta vastasi PwC Julkistarkastus Oy: Vastuullinen tilintarkastaja Outi Koskinen (KHT, JHTT), muut tilintarkastajat Topi Katajala (JHTT) Kaupunkikehityslautakunta, 11 jäsentä Puheenjohtaja Janette Englund, varapuheenjohtaja Silja Metsola, jäsenet Torbjörn Blomqvist, Pehr Sveholm, Jaakko Jalonen, Tom Ingelin, Riitta Ahola, Pekka Malin, Juha Elo, Anne Wetterstrand, Paula Teinonen-Lahti Rakennus- ja ympäristölautakunta, 11 jäsentä Puheenjohtaja Hilkka Knuuttila, varapuheenjohtaja Laura Karén, jäsen Elisabeth Svaetichin, Christian Gustafsson, Patrick Nyholm, Mirja Suhonen, Arja Eenilä, Veijo Eskelinen, Pasi Siltakorpi, Jere Riikonen, Joonas Dachinger Alueellinen jätehuoltolautakunta, 11 jäsentä Puheenjohtaja Kristel Pynnönen, varapuheenjohtaja Matti Kalvia, jäsenet Peter Granqvist, Sari Janhunen, Åke Laitinen, Pekka Malin, Pirkko Nokkala, Bernt Olin, Stefan Rehnström, Reija-Riikka Stenbäck, Camilla Stenvall Sosiaali- ja terveyslautakunta, 11 jäsentä Puheenjohtaja Tapani Eskola, varapuheenjohtaja Björn Sundqvist, jäsenet Gia Mellin Kranck, Johan Sandberg, Matti Lehesniemi, Eila Kohonen, Perttu Tuomaala, Lotta Hällström, Hannu Martikainen, Johanna Olkanen, Henna Oikarinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme, tehtäväaluepäälliköt Piia Väntsi (sosiaali- ja terveystoimen johto), Kati Liukko (terveyspalvelut), Soili Partanen/Lea Laakso (vanhus- ja vammaispalvelut), Maria Andersson (sosiaali- ja terveyspalvelut) Sivistyslautakunta, 11 jäsentä Puheenjohtaja Ulf Backman, varapuheenjohtaja Nina Uski, jäsenet Cecilia Björkskog, Catharina von Schoultz, Markus Hammarström, Marianne Korpi, Juha Jokinen, Juha Kittilä, Sira-Liisa Martniku, Joakim Lybeck, Anne Korhonen Sivistysjohtaja Hilding Mattsson, tehtäväaluepäälliköt Hilding Mattsson (sivistystoimen johto), Jari Kettunen (suomenkieliset koulutuspalvelut), Rikard Lindström (ruotsinkieliset koulutuspalvelut), Leila Nyberg (varhaiskasvatuspalvelut), Merja Kukkonen (kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut) Itä-Uudenmaan aluepelastuslautakunta, 8 jäsentä Puheenjohtaja Ulf Backman (Porvoo) varapuheenjohtaja Kaj Montonen (Loviisa), jäsenet Maria Helgars (Lapinjärvi), Jonna Mäenpää (Myrskylä), Anna Granfelt (Porvoo), Inger Sjöholm (Sipoo), Tero Suominen (Askola), Asko Vilenius (Pukkila) Pelastusjohtaja Olavi Liljemark Liikelaitos Porvoon veden johtokunta, 5 jäsentä Puheenjohtaja Eero Henttala, varapuheenjohtaja Hans Högström, jäsenet Outi Lankia, Teppo Lindh, Anita Spring Toimitusjohtaja Risto Saarinen Liikelaitos Kuninkaantien työterveyden johtokunta, 5 jäsentä Puheenjohtaja Anna Granfelt (Porvoo), varapuheenjohtaja Kari Kytömaa (Porvoo), jäsenet Antti Ansas (Porvoo), Christer Silén (Sipoo), Suvi Vuoksenranta (Sipoo) Toimitusjohtaja Carita Schröder Liikelaitos Porvoon tilapalveluiden johtokunta, 5 jäsentä Puheenjohtaja Torolf Bergström, varapuheenjohtaja Mats Nyman, jäsenet Laura Ollila, Sanna Hänninen, Mikael Stjernberg Toimitusjohtaja Annika Malms-Tepponen 6

7 1.1.3 Yleinen ja Porvoon kaupungin taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kääntyvän lievään kasvuun. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT kasvaa 1,6 prosenttia vuonna 2016 ja seuraavina vuosina yhden prosentin. Vuonna 2016 kasvu perustui kotimaiseen kysyntään, erityisesti yksityiseen kulutukseen. Rakennusinvestoinnit ovat kohentuneet. Työmarkkinoiden tilanne on parantunut. Vuoden päättyessä työttömyysaste oli 7,9 prosenttia. Vuonna 2017 yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, kun kiihtyvä inflaatio hidastaa reaalitulojen kasvua. Kilpailukykysopimuksen vuoksi palkkasumman kasvu jää lyhyellä aikavälillä vaimeaksi. Yksityisten investointien kasvu hidastuu tilapäisesti vuonna 2017 ja rakennusinvestointien kasvu taittuu. Vuonna 2017 julkisten menojen määrä laskee 0,5 prosenttia julkishallinnon lomarahojen leikkauksen, työnantajan sosiaaliturvamaksujen alennuksen ja vuosityöajan pidentämisen vuoksi. Viennin kasvun odotetaan kiihtyvän vuosina 2017 ja Valtiovarainministeriö on julkaissut vuoden 2017 alussa raportin Suomen julkisen talouden tilasta ja näkymistä. Raportin mukaan Suomen julkisen talouden tila on ollut heikko jo lähes vuosikymmenen. Teollisuuden rakennemuutos ja väestön ikääntyminen ovat heikentäneet julkista taloutta. Suhdannetilanteen normalisoituminenkaan ei riitä parantamaan julkisen talouden tilaa olennaisesti, sillä väestön ikääntyminen jatkuu ja rakenteellinen työttömyys on korkea. Myös ensi vuosikymmenellä on varauduttava vaatimattomaan talouskasvuun. Keskeiset hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet eivät täyty. Tavoitteesta, jonka mukaan lisävelkaa ei oteta vuoden 2021 jälkeen, ollaan vielä kaukana. Julkinen velka suhteessa BKT:hen kääntynee kuitenkin tavoitellusti lievään laskuun vuosikymmenen lopussa, mutta velkasuhde uhkaa kääntyä uudelleen kasvuun 2020-luvulla. Työllisyysaste on jäämässä kaksi prosenttiyksikköä tavoiteltua 72 prosenttia alhaisemmaksi vuonna Kuntien tilinpäätösarviot vuonna 2016 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2016 tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden etenevän hyvään suuntaan. Kuntasektorin menot kasvoivat maltillisesti koko maassa, keskimäärin 1,3 prosenttiyksikköä. Toimintakate heikkeni 1,4 prosenttia. Kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvoivat 3 prosenttia. Kunnat saivat verotuloja asukasta kohden euroa (Porvoossa euroa) ja valtionosuuksia euroa (Porvoossa euroa). Kuntien vuosikate parani verorahoituksen kasvun ansiosta. Kuntien lainakanta oli 16 miljardia euroa, jossa oli kasvua 0,5 miljardia euroa. Kuntayhtymien lainakanta oli 3,1 miljardia euroa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli ennakkotiedon mukaan euroa (2 835 euroa vuonna 2015). Itä-Uudenmaan alueen kehitys Itä-Uudenmaan kuntien (Porvoo, Sipoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Pukkila, Myrskylä) asukasluku oli vuoden 2016 lopussa asukasta. Alueen väestönkasvu oli noin 0,5 prosenttia. Porvoon kaupungin asukasluku oli asukasta. Porvoon osuus koko Itä-Uudenmaan väestöstä on noin 52 prosenttia. Porvoon asukasmäärä kasvoi 182 hengellä eli 0,2 prosenttia. Syntyneiden enemmyys oli 37 asukasta, kuntien välinen nettomuutto -55 asukasta ja nettomaahanmuutto 200 asukasta. Porvoon työttömyysaste oli vuoden 2016 lopussa 10,2 prosenttia. Kaupungissa oli vuoden vaihteessa työttömänä henkilöä. Työttömien määrä väheni viime vuoden alusta 282 henkilöllä. Porvoon kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Porvoon kaupungin talous oli lähes tasapainossa vuonna Kaupungin vuosikate ilman liikelaitoksia oli 31 miljoonaa euroa, mikä on 13 miljoonaa euroa parempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikatteella voitiin rahoittaa valtaosa kaupungin 34 miljoonan euron nettoinvestoinneista. Verotulojen kasvu ja verotuksen oikaisutilitykset nostivat kaupungin tilikauden tulosta. Myös omaisuuden myyntitulot kasvoivat 5 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Kaupungin lainamäärä on vuoden lopussa 118 miljoonaa euroa, mikä on noin 2352 euroa asukasta kohti. Asukaskohtainen lainamäärä on lähes 600 euroa pienempi kuin kunnissa keskimäärin. Kassavarat olivat vuoden päättyessä 2 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuoden alussa Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Sote- ja aluehallintouudistus eteni ja lakiluonnokset tulivat lausunnolle syksyllä. Porvoo on osallistunut aktiivisesti Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalmisteluun. Loppuvuodesta aloitettiin myös kaupungin oma yhtiöittämisselvitys. Selvityksessä kartoitetaan, kannattaako kaupungin yhtiöittää osa sote-palvelutuotannosta joko kaupungin kokonaan omistamaan tai yhdessä toisen toimijan kanssa omistettuun yhtiöön jo ennen sote-uudistuksen voimaantuloa. Selvitys koskee pääosin terveysasemapalveluita ja suun terveydenhuoltoa. Sosiaali- ja terveystoimi on valmistellut oman organisaatiorakenteensa uudistamista vuoden 2017 alusta. Tavoitteena on muodostaa asiakkaiden tarpeista lähteviä, terveys- ja sosiaalipalveluja yhdistäviä palvelukokonaisuuksia. Perustoimeentulotuen maksatus siirtyi Kelan hoidettavaksi alkaen, mikä vuoksi kaupunki joutui lakkauttamaan 7 etuuskäsittelijän virkaa. Perustoimeentulotuen rahoitusvastuu jää kuitenkin kunnille, sillä rahoituskulut ja Kelan hallintokulut vähennetään valtionosuuksista. Harkinnanvarainen ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki jää yhä kaupungin hoidettavaksi. Sivistysverkkoselvitys valmistui syksyllä. Valmistelun aikana on järjestetty asukastilaisuuksia ja kuntalaiskysely. Päätöksenteko sivistysverkkoselvityksestä siirtyy vuonna 2017 valittavalle valtuustolle. Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien vuoksi toimintaa on sijoitettu tilapäistiloihin. Kaupunki on käynnistänyt laajan elinkaarihankkeen uusien koulujen ja päiväkotien rakentamiseksi. 7

8 Elinkaarihankkeen lisäksi rakennetaan myös tavanomaisella toteutustavalla useita kouluja ja päiväkoteja. Poistojärjestelmä tarkistettiin vuoden 2016 alusta. Rakennusten poistot lasketaan jatkossa tasapoistojärjestelmän mukaan. Muutoksen seurauksena vuoden 2016 tilinpäätökseen syntyi 4 miljoonan ylimääräinen kertapoisto. Sisäisen vuokran laskentaperusteista laadittiin selvitys, jonka pohjalta vahvistettiin uudet sisäiset vuokrat vuoden 2017 talousarvioon. Uudet laskentaperusteet perustuvat pääosin todellisiin syntyneisiin kustannuksiin, jotka jyvitetään käytön mukaan eri rakennustyypeille ja rakennuksille Sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevien kiinteistöjen mahdollisesta yhtiöittämisestä laadittiin selvitys, joka ei kuitenkaan johtanut toimenpiteisiin korkeiden varainsiirtoveroseuraamusten vuoksi. Saariston vesiosuuskunnan takaustappion järjestelyissä päädyttiin siihen, että kaupunki ostaa osuuskunnalta runkoverkoston ja liiketoiminnan. Vesilaitos ottaa vastattavakseen vesihuollon ja vastaa kaupan rahoittamisesta kaupungin sisäisellä lainalla. Vesilaitos maksaa lainan takaisin 12 vuoden kuluessa ja pitää erilliskirjanpitoa kyseisen alueen vesihuollosta. Järjestelyllä ei rasiteta vesilaitoksen muita asiakkaita. Kaupungin asunto-omaisuuden fuusioimisesta päätettiin. Kaupungin omistuksessa olevat aravarahoitteiset vuokratalot yhdistetään Porvoon A-asunnot Oy:öön ja vapaarahoitteiset vuokratalot KOY Suolapuroon. Vuokratalokaupat on toteutettu vuoden 2016 lopulla. Asuntofuusion muiden osien toimeenpano toteutuu vuonna Lisäksi kaupunki perustaa kahdesta nykyisestä vuokratalosta asunto-osakeyhtiöt, joiden osakkeet tullaan myymään. Muiden kaupungin omistuksessa olevien asuntoyhtiöiden sulautumiset kaupungin aravarahoitteiseen ja vapaarahoitteiseen yhtiöön toteutetaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Kaupunki päätti ostaa Point Collegen osakkeita muilta osakkeenomistajilla. Osakekauppojen jälkeen kaupungin omistusosuus kasvoi 55 prosenttiin ja yhtiöstä tuli kaupungin tytäryhtiö. Kaupunki päätti myös hyväksyä takaukseen verrattavissa olevan sijaantulosopimuksen Point Collegen uudisrakennushankkeen leasingrahoitukselle. Koulutuskuntayhtymien tuleva järjestämisrakenne etenee. Itäisen Uudenmaan ammatillisen koulutuksen omistajina toimivat kunnat ovat selvittäneet toisen asteenammatillisen koulutuksen tulevaa järjestämistapaa useita vuosia. Kuntayhtymien Inveon ja IUKKY järjestämisoikeudet päättyvät vuonna Inveonin toiminta on tarkoitus yhdistää Prakticum Ab:n kanssa. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän ja Point Collegen järjestämisvastuulla olevat toiminnot yhdistetään uudeksi osakeyhtiöksi, josta Porvoon kaupungin omistusosuus olisi yli 50 prosenttia. Suomeen tuli syksyn 2015 aikana ennakoimattoman paljon, yli turvapaikanhakijaa. SPR perusti myös Porvooseen väliaikaisia vastaanottokeskuksia, joiden toiminta jatkui vuoden 2016 loppupuolelle asti. Kaupunginvaltuusto päätti 119 turvapaikahakijan sijoittamisesta Porvooseen. Kuntapaikoista 60 varattiin yksin alaikäisinä tulleille oleskeluluvan saaneille nuorille. Heitä varten palkattiin 2 vuoden määräajaksi 1 sosiaalityöntekijä ja 5 asumisohjaajaa. Alaikäisenä tulleiden nuorten lisäksi Porvooseen on muuttanut 100 muuta turvapaikan saanutta henkilöä. Sivistystoimi perusti viisi lisäryhmää maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen Kaupungin henkilöstö Henkilöstösuunnitelman mukaan vuonna 2016 kaupungin virkojen ja tehtävien lukumäärän tuli laskea yhteensä 21 vakanssilla. Henkilöstösuunnitelma tehdään vakanssien eli virkojen ja tehtävien perusteella, kun tilinpäätöksessä ja henkilöstöraportissa raportoidaan palvelussuhteita. Yhtä vakanssia kohden voi olla yksi vakinainen palvelussuhde ja useita määräaikaisia palvelussuhteita. Lukuja ei siten voi suoraan verrata keskenään Vakinainen Määräaikainen Lyhytaikainen Yhteensä Koko kaupungin henkilöstömäärä (palvelussuhteiden määrä) Kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä väheni 22 palvelussuhteella edellisen vuoden loppuun verrattuna, mutta samanaikaisesti määräaikaiset palvelussuhteet lisääntyivät 40 palvelussuhteella. Tähän on vaikuttanut muun muassa epävarmuus sote- ja maakuntauudistuksen sekä sivistysverkkoratkaisun vaikutuksista tulevaisuuden henkilöstötarpeeseen. Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä on kasvanut maltillisesti ottaen huomioon, että kunnallisen palkkaratkaisun kokonaiskustannusvaikutus oli keskimäärin 0,59 % palkkasummasta. TOIMIALA Henkilökunta Palkat ja palkkiot milj muutos muutos Konsernihallinto ,95 % 10,35 10,63-2,63 % Sosiaali- ja terveystoimi ,89 % 36,29 35,69 1,68 % Sivistystoimi ,65 % 50,94 50,88 0,12 % Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ,57 % 7,53 7,68-1,95 % Porvoon vesi ,98 % 1,89 1,79 5,59 % Kuninkaantien työterveys ,54 % 0,97 1,24-21,77 % Porvoon tilapalvelut ,35 % 7,48 7,37 1,49 % YHTEENSÄ ,28 % 115,47 115,30 0,15 % 8

9 1.1.6 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin taloudellinen tulos oli tilikaudella lähes tasapainossa ja kokonaisuutena merkittävästi parempi kuin edellisenä vuonna. Toiminnan tulos mahdollisti myös vapaaehtoisten varausten tekemisen. Vuosien taloussuunnitelmassa vuosikate on noin miljoonaa euroa. Vuosikate riittää keskimäärin poistojen katteeksi, mutta vuosikatteella voidaan rahoittaa vain osa suunnitelluista nettoinvestoinneista. Rahoitusvaje joudutaan kattamaan lainanotolla. Lainamäärä tullee kasvamaan noin 170 miljoonaan euroon vuoden 2019 loppuun mennessä. Kaupungin strategiassa on otettu kantaa talouden tervehdyttämiseen. Tavoitteena on mm. rakenteellisin ratkaisuin ja palveluverkon uudelleen suunnittelulla parantaa kustannustehokkuutta kaupungin toiminnoissa. Kaupungilla on tulevina vuosina merkittävä investointipaine, sillä sisäilmaongelmia esiintyy lukuisissa toimitiloissa. Investointipainetta puretaan uudis- ja korjausrakentamisella. Toteutustapoina ovat sekä elinkaarisopimukset että perinteiset rakennuttamissopimukset. Uusien tilojen suunnittelussa pyritään taloudelliseen ja tehokkaaseen palveluverkkoon, jolla tulevaisuudessa voidaan hallita käyttötalouden kustannusten kasvua. Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisestä tehtävät valtakunnalliset ratkaisut tulevat muuttamaan kaupungin tehtäviä ja toimintamahdollisuuksia olennaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirtyvät perustettavien maakuntien hoidettavaksi. Lakiesitykset annetaan kevään 2017 aikana. Maakuntien on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2019 alusta. Kaupungin budjetista ja päätösvallasta siirtyy pois runsas puolet. Verotuloista ja valtionosuuksista siirtyy maakunnalle enemmän. Kaupungin peruspääomaosuudet sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymissä siirretään maakunnalle korvauksetta samoin kuin kaikki sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen hallussa oleva irtain omaisuus. Veloituksetta luovutettavan omaisuuden tasearvo on noin miljoonaa euroa. Todellinen arvo on korkeampi, sillä sijoitusten arvo kuntayhtymissä on kasvanut, irtaimisto poistetaan melko lyhyellä poistoajalla ja osa irtaimesta omaisuudesta hankitaan vuosimäärärahoilla. Kaupunki tulee vuokraamaan sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen käytössä olevat kiinteistöt maakunnalle valtion määrittämällä vuokrahinnalla 3-4 vuodeksi. Kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapitovastuu jää kaupungille. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirtäminen maakunnalle vaikuttaa olennaisesti myös jäljelle jäävään kuntaorganisaatioon. Kaupungilla on runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyviä tukipalveluja ja hallinnon palveluja, joiden purkaminen tulee ratkaistavaksi samassa aikataulussa kuin aluehallintouudistus etenee. Osa tukipalvelujen ja hallinnon henkilöstöstä siirtyy maakunnan palvelukseen. Jäljelle jäävä hallinto ja tukipalvelut joudutaan organisoimaan ja mitoittamaan uudelleen. Julkisen talouden kestävyysvaje heijastuu kaupungin talouteen. Valtio on pyrkinyt keventämään valtiontalouden alijäämää lukuisilla ylimääräisillä leikkauksilla kuntien valtionosuuksiin. Toisaalta valtio on myös pyrkinyt helpottamaan kuntien taloutta mm. asiakasmaksujen korotusmahdollisuudella, palvelujen järjestämisen helpotuksilla ja mitoitusten keventämisellä. Kunnassa todellisten säästötavoitteiden saavuttaminen riippuu kuitenkin kunnan omasta halusta ja valmiudesta käyttää valtionhallinnon tarjoamia mahdollisuuksia. Kaupungin väestö ikääntyy. Vanhusväestön määrä kasvaa noin 1-1,5 prosenttiyksikköä vuosittain vuoteen 2030 asti. Lasten ja nuorten määrä pysyy ennusteiden mukaan vakaana. Työikäisen väestön osuus pienenee ja lukumäärä jopa laskee. Työikäisen väestön väheneminen heikentää kunnan taloudellista asemaa, sillä kunnallisverotulojen perusta ja tärkein lähde on palkkaverotus Arvio merkittävimmistä riskeistä Riskillä tarkoitetaan haitallista tekijää tai tapahtumaa, jonka toteutuessa kaupunkikonserni ei saavuta sille asetettuja tavoitteita. Riski voi toteutuessaan aiheuttaa tappiota tai menetyksiä tai se voi vaarantaa kuntakonsernin toimintaa tai sen jatkuvuutta. Riski voi olla myös menetetty mahdollisuus. Strategiset riskit Strategiset riskit ovat kaupungin pitkän aikavälin tavoitteita ja niiden kannalta olennaisia menestystekijöitä uhkaavia riskejä. Strategisista riskeistä etenkin käynnissä oleva maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus heijastuu epävarmuustekijänä kaupungin talouden ja toiminnan suunnitteluun. Konserniyhteisöomistuksiin liittyy riskejä, joilla voi olla kaupunkikonsernille taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Konsernivalvontaa pyritään toteuttamaan kuntalain edellyttämällä tavalla ja varmistamaan näin omistaja-arvon säilyminen. Konsernivalvontaan ja konserniohjaukseen liittyviä käytänteitä on kuluneena vuonna vahvistettu valmistelemalla konserniin kuuluville yhteisöille omistajapoliittiset linjaukset. Taloudelliset riskit Taloudelliset riskit liittyvät kaupungin talouden tasapainoon, investointeihin ja rahoitukseen. Kaupungin velkaantuminen on merkittävä taloudellinen riski eritysiesti tulevina vuosina, kun kaupunki investoi voimakkaasti koulu- ja päiväkotirakentamiseen. Ennakoitu vuosikate ei riitä investointisuunnitelman rahoittamiseen ja rahoitusvaje joudutaan kattamaan lainanotolla. Kaupungin lainakanta oli vuoden päättyessä 118 miljoonaa euroa. Velan määrä on laskenut noin 34 miljoonaa euroa vuodesta Rahoitusriskejä voidaan hallita erilaisilla rahoitusinstrumenteilla ja johdannaisilla. Tilikauden aikana kaupunki on käyttänyt koronvaihtosopimuksia korkoriskeiltä suojautumiseen. Korkoriski muodostuu pääosin lainasalkun vaihtuvakorkoisten lainojen viitekorkojen ja marginaalien muutoksista. Korkoriskiä hallitaan osin kiinteäkorkoisilla lainoilla ja osin korkojohdannaisilla. Lainasalkun suojausaste oli 29 prosenttia ja korkosidonnaisuusaika 1,8 9

10 vuotta. Lainojen ja korkosuojausten keskikorko oli 0,67 prosenttia. Valuuttariskiä ei kaupungin toiminnoissa ole. Kaupungin kassavirta on lähes kokonaisuudessaan euromääräistä. Kaikki lainat ovat euromääräisiä. Luottoriski liittyy rahoituksen hankintaan ja asiakkaiden maksukykyyn. Rahoituksen hankinnassa pyritään käyttämään useita rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja. Toiminnalliset riskit Toiminnalliset eli operatiiviset riskit ovat kaupungin organisaation päivittäisen toiminnan jatkuvuutta, prosesseja ja järjestelmiä uhkaavia riskejä. Operatiiviseen toimintaan liittyvänä riskinä on tunnistettu erilaiset häiriötilanteet. Häiriötilanteet hallitaan pääsääntöisesti normaalistikin johtovastuussa olevan henkilöstön toimesta. Häiriötilanne voi vaatia tehostamaan viranomaisten yhteistoimintaa ja johtamista. Tämä kohdistuu esimerkiksi tilannekuvan muodostamiseen ja ylläpitoon sekä siitä tiedottamiseen. Kaupungin johtoryhmä kehittää varautumista ja osallistuu säännöllisesti valmiuskoulutuksiin. Toiminnallisena riskinä voidaan nähdä osaavan henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet. Lisäksi riskinä henkilöstön ikääntyessä on henkilöstön työkyvyn ja osaamisen ylläpitäminen eläkeikään saakka. Tietojärjestelmien toimintahäiriö voi heikentää huomattavasti palvelutuotannon tehokkuutta ja pahimmillaan keskeyttää tuotannon tai vaarantaa tietojen salassapitoa. Tietoturvaan ja tietojärjestelmiin liittyviä riskejä hallitaan monin tavoin, mm. ohjeistuksella ja koulutuksella sekä teknisin keinoin. Merkittäviä tunnistettuja riskejä liittyy suuriin asukasryhmiin kohdistuviin palveluihin kuten kaupungin vesihuoltoon sekä ruokapalveluihin. Näiden osalta riskien toteutumisen todennäköisyys on pieni, mutta toteutuessaan niillä voi olla merkittävät vaikutukset esim. kuntalaisten terveydelle. Näiden riskien varalta on olemassa omat riskienhallintamenettelynsä sekä toimintamallit niiden tilanteiden varalta joissa riski realisoituu. Vahinkoriskit Vahinkoriskit kohdistuvat tyypillisesti tiettyyn kohteeseen. Vahinkoriskejä ovat esimerkiksi organisaation omaisuuden vaurioituminen, tuhoutuminen tai häviäminen esimerkiksi rikoksen tai muun vahingollisen tapahtuman seurauksena. Kaupungin omaisuuteen, toimintaan, vastuuvelvollisuuteen ja henkilöstöön liittyviä vahinko- ja vastuuriskien seurauksia on rajattu vakuuttamalla. Vakuutusturvan päivitystarvetta käydään säännöllisesti läpi yhdessä vakuutusmeklarin kanssa. Merkittävä omaisuuteen, toiminnan jatkuvuuteen, talouteen ja henkilöihin liittyvä riski sisältyy kaupungin toimitiloihin. Toimitiloissa on edelleen vuonna 2016 todettu lukuisia sisäilmaongelmia, jotka ovat johtaneet tilojen sulkemisiin ja tilapäisiin järjestelyihin. Kiinteistöomaisuuden hoitoa kehitetään mm. uusilla sopimusmalleilla, kuntokartoituksilla sekä korjaus- ja uudisrakentamisella. Merkittävillä panostuksilla investointeihin pyritään turvaamaan terveet ja toiminnallisesti paremmat tilat tulevaisuudessa. Työsuojeluriskejä arvioidaan säännöllisesti. Koulutusta ja raportointia on päivitetty vastaaman työturvallisuuslakia ja Avin työsuojelutarkastuksissa esiin tulleita asioita. Porvoon ympäristön tilassa näkyvät asumisen, liikenteen, maatalouden ja teollisuuden kuormituksen jäljet. Ympäristön tila on kuitenkin taloussuunnittelun aikajaksolla tarkasteltuna vakaa. Seurantatutkimusten mukaan Ilman laadussa ja vesistöjen tilassa ei ole tapahtunut 2016 aikana suuria muutoksia. Ilman laatu on bioindikaattorien perusteella viimeisen kymmenen vuoden aikana jonkin verran parantunut. Tähän ovat vaikuttaneet teollisuudessa, energiantuotannossa ja liikenteen yksikkökohtaisissa päästöissä tapahtunut suotuisa kehitys yhdessä meille ulkomailta kulkeutuvan taustakuormituksen maltillisen tason kanssa. Paikallisesti ilman kuormitus on suurinta Kilpilahden teollisuusalueen ympäristössä, kaupungin keskustassa ja vilkkaimpien liikenneväylien varsilla. Kilpilahdessa ja sen lähialueilla esiintyy erityisesti tuotantohäiriöiden yhteydessä kohonneita rikkiyhdisteiden ja öljyhiilivetyjen pitoisuuksia sekä samalla hajua ja häiritsevää melua. Ympäristölupaehtojen tunti- vuorokausi- tai vuosipäästöjen raja-arvoja ei seurantaraporttien perusteella ole pääsääntöisesti ylitetty. Yhdyskuntajätevesien vesistökuormitus on vähentynyt laajentuneen viemäriverkon, mm. Hinthaaran siirtoviemärin ja pienkuormittajien vesienkäsittelyn tehostuvan trendin ansiosta. Maa- ja metsätalousalueiden kuormitus, eroosion hallinta pelto- ja metsämailta ei ole oleellisesti edistynyt. Tämä pitää vesistöt sameina ja ravinteisina, näkyvimmin joki- ja rannikkoalueillamme. Lyhytaikaisia vaihteluja vesien laadussa esiintyy vuodenajasta ja säästä riippuvasti. Itämeren altaan vedenlaadussa on havaittu Ympäristötekijät 10 edistystä reunavaltioiden yhteisten toimenpiteiden ansiosta. Myönteistä kehitystä jarruttavat syvänteissä esiintyvät hapettomat vyöhykkeet. Näissä olosuhteissa pohjaan jo kerrostuneesta sedimentistä liukenee ravinteita uudelleen aktiiviseen kiertoon. KHO:n päätöksellä jäi vastuu Mätäjärven kaatopaikan kunnostuksesta Porvoon kaupungille. Päätös tarkoittaa 2,5-3,5 milj.euron, kunnostuskustannuksia, jossa paino on vuosilla Varaus koskee kuntatekniikan talousarviota. Porvoo kuuluu HINKU kuntien ryhmään ja tavoittelee kasvihuonekaasupäästöjen 80 prosentin leikkausta 2007 päästötasoon verrattuna 2030 mennessä. Vuoden 2016 aikana tavoitteesta oli toteutunut runsas kolmannes. Poikkihallinnollinen ilmastonmuutos- työryhmä on koordinoinut kaupungin eri sektoreilla tapahtuvaa työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kaupunki haastoi Porvoossa sijaitsevat yritykset ja yksityishenkilöt ilmoittamaan ilmastoystävälliset tekonsa internet-sivuilla olevaan HINKUmappiin. Ympäristöön kohdistuvaa riskiä poikkeustilanteissa kasvattavat ilmastonmuutoksen eteneminen, lähialueiden ydinvoimalat ja petrokemian teollisuus sekä yleiset riskitekijät, kuten ulkopoliittiset jännitteet tai terrorismin uhka. Nämä korostavat tarvetta varautua puhtaan veden, ilman ja ravinnon saamiseen myös poikkeustilanteissa ja haastavat miettimään ennalta toimintamalleja näissä tilanteissa.

11 Tunnuslukuja Ympäristönsuojelun viranomaistyö, Liikennemäärä Mannerheiminkadun ja Aleksanterinkadun sillalla, ajon./vrk, yht Tilapalvelujen hallinnoimien kiinteistöjen sähkönkulutus kwh * öljynkulutus litraa * Kevyen liikenteen väylän pituus, km * tietoja ei saatavilla 11

12 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja toiminnan tehokkuus. Kuntalain 14 :n mukaan valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kaupunginvaltuuston vuonna 2015 vahvistamat perusteet koskevat kaikkia kuntakonsernin toimielimiä ja johtoa sekä kaikkea kuntakonsernin toimintaa, josta kunta vastaa omistuksen, ohjaus-ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden myötä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan organisointia ja vastuita koskevat määräykset on sisällytetty hallintosääntöön kaupunginhallituksen, lautakuntien ja kaupunginjohtajan tehtäviin ja päätösvaltaan sekä erikseen hallintosäännön 39 :ään Kaupunkikonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Johtavat viranhaltijat ja toimintayksiköiden esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta sekä raportoivat valvonnasta vastuussa olevalle ylemmälle toimielimelle tai viranhaltijalle. Kaupungin tehtävät on järjestettävä ja hoidettava taloudellisesti ja riskejä välttäen niin, että toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on kaikilla tehtäväalueilla ja tulosyksiköillä. Näillä tulee olla hyvää hallinto- ja johtamistapaa edistävät menettelyt ja käytännöt (hallintosääntö 31 ). Tämä selonteko perustuu toimialojen ja liikelaitosten tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tekemään itsearviointiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimialoilla ja liikelaitoksissa ei ole havaittu lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muita lakien ja säännösten tai ohjeiden vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Työyksiköiden ja henkilökunnan tuntemusta työhön liittyvien sääntöjen, ohjeiden ja päätösten noudattamista varmistetaan johtoryhmätyöskentelyn, esimieskokousten, säännöllisten työpaikkakokousten sekä muun sisäisen viestinnän keinoin. Vuonna 2016 organisaation riskienhallintaosaamista on vahvistetuttu mm. koulutuksilla. Lisäksi esimiehet ovat tehneet oman vastuualueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan itsearvioinnin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintapäätökset on tehty lainsäädännön ja hankintaohjeiden mukaisesti sekä määrärahojen puitteissa. Kilpailutusprosesseissa toimialat tekevät yhteistyötä hankintapalveluyksikön kanssa. Mätäjärven entisen kaatopaikan kunnostusvastuu määrättiin kaupungille. Käytöstä poistettujen rakennusten jäännösarvot on kirjattu arvonalennuksina kirjanpitoon. Sopimustoiminta Sopimusseurantaa on pääsääntöisesti toteutettu asianmukaisesti. Käytössä olevaa sopimushallintaohjelma Dynastiaa ja toimialojen omia seurantajärjestelmiä on kehitetty, mutta ne eivät kaikilta osin palvele sopimusseurannan tarpeita. Riskejä sisältyy jossain määrin sopimusehtojen noudattamisen valvontaan sekä sopimusten määräaikojen seuraamiseen. Tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden valvomisessa käytetään osassa organisaatiota Valvoja.fi -palvelua. Palvelun käyttöä laajennetaan koko organisaatioon vuoden 2017 aikana. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäisen tarkastuksen järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämistä ja tuloksellisuutta sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän jatkuvaksi kehittämiseksi. Tehtävää hoitaa kaupungin controller. Sisäisen tarkastuksen toimeksiantojen tulokset on raportoitu kaupunginjohtajalle niiden valmistuttua. Kaupunginhallitukselle toteutuneista toimeksiannoista raportoidaan vähintään kerran vuodessa seuraavan vuoden toimintasuunnitelman yhteydessä. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden toteutumista on seurattu ja raportoitu säännöllisesti. Kuukausi- ja osavuosiraportit on käsitelty kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja liikelaitosten johtokunnissa sekä sisäisesti eri johtoryhmissä. Talouden ja toiminnan ohjaus ja seuranta on kytketty yhteen vuosikellossa. Riskienhallinnan järjestäminen Koko kaupunkikonsernia koskevissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa on kuvattu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut eri organisaatiotasoilla, riskienhallintaprosessin vaiheet sekä kriteerit riskien arvioimiselle ja niihin suhtautumiselle. Riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastaavat johtavat viranhaltijat ja toimintayksiköiden esimiehet. Esimiehet vastaavat siitä, että henkilöstöllä on riittävät tiedot sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Sisäisen valvonnan kehittäminen Jokaisen toimialan, tehtäväalueen, tulosyksikön ja kustannuspaikan oma johtamisjärjestelmä, oma sisäinen valvonta ja sisäiset kontrollit ovat ensisijainen keino toiminnan laillisuuden, oikeellisuuden ja tuloksellisuuden varmistajana. Toimialojen ja tehtäväalueiden tulee tuottaa omaan toimintaympäristöön soveltuvat sisäisen valvonnan ohjeet ja käytännöt. Controller-toiminto avustaa ja konsultoi tässä tehtävässä ja valmistelee koko kaupungin yhteisiä toimintamalleja mm. riskienhallintaprosessiin. Konsernivalvonnan painoarvo on kasvanut kuntien toimintaympäristön muutoksen sekä kuntalain konsernia koskevien tiukentuneiden säädösten johdosta. Konsernivalvontaa on vuonna 2016 kehitetty laatimalla kaupunkikonsernille omistajapoliittiset linjaukset. Vuonna 2017 päivitetään konserniohjeita ja parannetaan konserniraportointia. 12

13 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden 2016 kokonaistulos on poikkeuksellisen hyvä. Hyvän tuloksen taustalla on useita kertaluonteisia tekijöitä, jotka kohdistuivat vuoteen 2016, mutta joiden tarkkaan ajankohtaan kaupungin omat vaikutusmahdollisuudet ovat lyhyellä aikavälillä vähäiset. Merkittävimpiä hyvän tuloksen tuojia olivat omaisuuden myyntitulojen ja verorahoituksen kasvu. Tilikauden 2016 tulos on laadittu siten, että varsinaiseen kaupunkiorganisaatioon on yhdistelty samaan organisaatioon kuuluvat liikelaitokset ja taseyksikkö. Tuotoista ja kuluista on eliminoitu eri toimijoiden väliset sisäiset erät. Tilikauden yhdistelty tulos oli 7,5 miljoona euroa ylijäämää ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilinpäätös osoittaa 3,9 miljoonan euron ylijäämää. Liikelaitosten yhteenlaskettu tulos oli 0,8 miljoonaa euroa ylijäämää. Kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset tulot olivat 74,6 miljoonaa euroa. Tulot kasvoivat edellisestä vuodesta 5,7 miljoonaa euroa, mikä oli 8 prosenttia. Tulojen kasvu on pääosin omaisuuden myyntitulojen kasvua. Kaupunki myi konsernin sisäisesti asuntovarallisuutta noin 3 miljoonan euron arvosta. Muiden toimintatuottojen kasvu oli maltillista. Kaupungin ulkoiset menot olivat 321 miljoonaa euroa. Ulkoisten menojen kasvu oli noin 6 miljoonaa euroa, mikä oli 2 prosenttia. Toimintakuluihin sisältyy 3 miljoonan euron suuruinen pakollinen varaus kaatopaikkavelvoitteen täyttämistä varten. Muu ulkoisten menojen kasvu johtuu työttömyysvakuutusmaksun noususta, toimeentulotukimenojen kasvusta, työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta ja tarvikemenojen kasvusta. Palkat ja palkkiot olivat edellisvuoden tasolla, mutta palkkojen sivukulut kasvoivat työttömyysvakuutusmaksun nousun vuoksi. Toimintakate oli 247 miljoonaa euroa, mikä on lähes yhtä hyvä kuin edellisenä vuonna. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista parani 22,8 prosenttiin. Vuotta aikaisemmin osuus oli 21,5 prosenttia. Verotuloja kertyi 229 miljoonaa euroa, mikä on 7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Kunnallisverotulot kasvoivat 9 miljoonaa euroa, josta vuodelta 2015 periytyvien oikaisutilitysten osuus oli 6 miljoonaa euroa. Yhteisöverotulot laskivat 3 miljoonaa euroa. Kuntien ryhmäosuus yhteisöverosta laski lainsäädäntömuutoksen vuoksi. Kaupungin osuus laski aikaisemman heikon yhteisöverokertymän vuoksi. Kiinteistöverotulot olivat edellisvuoden tasolla. Kunnallisvero- tai kiinteistöveroprosentteja ei muutettu. Valtionosuudet kasvoivat lähes 6 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Valtionosuuksien kasvusta huolimatta aikaisemmin päätetyt, ylimääräiset valtionosuusleikkaukset jatkuivat. Vuoden 2016 valtionosuuksissa on kompensoitu kunnallisverotuksen tuloalenemaa, joka johtui kunnallisverotukseen päätetyistä verovähennyksistä. Lisäksi valtionosuudet kasvoivat valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen seurauksena. Korkotaso on ollut pitkään matala. Lyhyiden korkojen noteeraukset ovat olleet miinusmerkkisiä jo toista vuotta. Korkotaso palautuu normaalitasolle vasta sitten, kun talous kääntyy riittävän vahvaan nousuun. Korkokulut laskivat 0,2 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Rahoitustuotot olivat 1,7 miljoona euroa suuremmat kuin rahoituskulut. Vuoden 2016 vuosikate oli 36 miljoonaa euroa, mikä on 12,7 miljoonaa euroa parempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate ennen liikelaitosten yhdistelyä oli 31 miljoonaa euroa. Vuosikate on parantunut omaisuuden myyntitulojen kasvun, verorahoituksen kasvun ja käyttötalouden maltillisen kehityksen myötä. Tilinpäätöksen asukaskohtainen vuosikate oli 720 euroa ja edellisenä vuonna 467 euroa. Vaikka kaupungin vuosikate oli poikkeuksellisen hyvä, vuosikatteella ei kuitenkaan voitu rahoittaa koko vuoden nettoinvestointeja. Vuosikate oli 36 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 45 miljoonaa euroa. Myyntivoittojen ja satunnaisten tulojen ansiosta toiminnan ja investointien rahoitustarve jäi vajaaseen 3 miljoonaan euroon. Vuosikate riitti kuitenkin hyvin suunnitelman mukaisiin poistoihin ja arvonalentumisiin. Kaupungin poistot ja arvonalentumiset ovat 27 miljoonaa euroa ja liikelaitosten poistot 4 miljoonaa euroa. Rakennusten poistotasoja tarkistettiin ja siirryttiin tasapoistojärjestelmään. Poistojärjestelmän muutos nosti poistotasoa kertaluonteisesti noin 4 miljoonaa euroa. Arvonalentumisina on vähennetty purettavat koulut ja päiväkodit sekä Epoon vanhainkodin rakennukset. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä on tehty kaatopaikkavelvoitteesta johtuva pakollinen varaus. Tilinpäätös sisältää vapaaehtoisen 3 miljoonan euron siirron maanhankintarahastoon ja 2 miljoonan euron investointivarauksen toisen asteen koulutuksen kuntayhtymien yhtiöittämistä ja pääomittamista varten. Muut tilinpäätössiirrot ovat rahastojen sääntöjen mukaisia siirtoja ja pelastuslaitoksen investointi- ja poistoerovarauksia. Tilikauden tulos on 3,9 miljoonaa euroa ylijäämää. Ylijäämä siirretään taseen edellisten tilikausien ylijäämään. Taseen kertynyt ylijäämä nousee 47,7 miljoonaan euroon. 13

14 TULOSLASKELMA Sisältää liikelaitokset Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 22,8 21,5 Vuosikate / Poistot, % 117,9 96,0 Vuosikate, / asukas Asukasmäärä

15 1.3.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitus esitetään rahoituslaskelmassa. Nettoinvestointeihin käytettiin liikelaitokset mukaan lukien 45 miljoonaa euroa ja ilman liikelaitoksia lähes 34 miljoonaa euroa. Investointitaso oli poikkeuksellisen korkea. Kaupungin nettoinvestoinnit ilman liikelaitoksia kasvoivat 19 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Investointien kasvu johtuu lukuisten koulujen ja päiväkotien uudisrakennus- ja korjaushankkeista. Myös vesilaitoksen investoinnit nousivat poikkeuksellisesti saariston vesiosuuskunnan verkostokaupan seurauksena. Toiminnan ja investointien rahavirta oli -3 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirtaa seurataan viiden vuoden periodeissa. Rahavirran tulee olla positiivinen, jotta se täyttää kunnille asetetun omarahoitusvaatimuksen. Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta viideltä edelliseltä vuodelta oli 10 miljoonaa euroa ja vuotta aiemmin 24 miljoonaa euroa. Rahavirta oli vielä positiivinen, mutta riskinä on, että rahavirta muuttuu negatiiviseksi, sillä korkea investointitahti jatkuu suunnitelmakaudella. Tilivuoden rahoituksen rahavirta oli 0,8 miljoonaa euroa. Uusia lainoja otettiin lähes 3 miljoonaa euroa enemmän kuin vanhoja lainoja lyhennettiin. Ulkoisia antolainoja myönnettiin 3 miljoonaa euroa. Muut maksuvalmiuteen vaikuttavat tekijät helpottivat likviditeettiä 0,7 miljoonalla eurolla. Investointien tulorahoitusprosentti eli vuosikatteen osuus nettoinvestoinneista oli 81 prosenttia, kun se oli edellisenä vuonna 115 prosenttia. Lainanhoitokatetta kuvaava suhdeluku oli 1,6 ja edellisenä vuonna 1,0. Lainanhoitokate parani tulorahoituksen kohentumisen ansiosta. Uusia talousarviolainoja nostettiin 25 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 22,2 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvoi 2,8 miljoonaa euroa. Kaupungin kassavarat olivat vuoden päättyessä 23 miljoonaa euroa. Kaupungin maksuvalmius kiristyi 2 miljoonalla kassavarojen vähentymisen vuoksi. Kassan riittävyys oli vuoden päättyessä 22 päivää ja vuotta aikaisemmin 26 päivää. RAHOITUSLASKELMA Sisältää liikelaitokset Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 15 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta milj Investointien tulorahoitus, % 80,8 115,4 Lainanhoitokate 1,6 1,0 Kassan riittävyys, pv Tunnuslukujen laskentakaavat Investointien tulorahoitus, % = 100 x vuosikate/investointien omahankintameno Investointien tulorahoitusprosentti osoittaa, kuinka suuri osa investoinneista on rahoitettu vuosikatteella. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut)/ (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainahoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainahoitokykyä pidetään hyvänä, jos tunnusluku arvo on yli 2. Lainanhoitokate on tyydyttävä tunnusluvun arvoilla 1-2 ja heikko, jos arvo on pienempi kuin 1. Kassan riittävyys, pv = 365 x Rahavarat 31.12/ Kassasta maksut tilikaudella Kassan riittävyys ilmaisee kuinka monen päivän kassasta maksut voidaan kattaa kaupungin rahavaroilla. 15