KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN TOTEUTUS

Transkriptio

1 KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN TOTEUTUS Parkanon Mäkiviinikan asemakaava-alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelma ja kustannusarvio Kehittämishankesuunnitelma Vesihuollon erikoistumisopinnot Ympäristöteknologian koulutusohjelma Piia Tuokko

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO VIEMÄRIVERKOSTON SUUNNITTELUUN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Vesihuoltolaki Terveydensuojeluasetus Maankäyttö- ja rakennuslaki Suomen rakentamismääräyskokoelma VIEMÄRIVERKOSTON TOIMINTAPERIAATTEET Viemäriverkoston suunnittelu Viemäriverkoston mitoituksen perusteet Viemäriveden pumppaamot SUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN TOTEUTTAMISESTA Yleistä suunnitelman laadinnasta Katualueiden kustannukset Muut kustannukset Asemakaavoitettavan alueen kustannukset yhteensä Muuta huomioitavaa YHTEENVETO LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Eri katutyyppien sijainnit. Eri katutyyppien poikkileikkaukset. Olemassa oleva vesijohto- ja jätevesiviemäriverkosto sekä uusi verkosto ja jätevesipumppaamojen paikat.

3 1 JOHDANTO Työn tavoitteena oli tehdä kunnallistekniikan yleissuunnitelma ja kustannusarvio Parkanon Mäkiviinikan asemakaava-alueelle. Työ painottuu niin teoriaosuudessa kuin laskelmissakin alueen viemäriverkoston suunnitteluun. Kokonaisuudessaan suunnitelma sisältää katualueiden sijainnit ja poikkileikkauskuvat, vesijohtojen ja viemäreiden päälinjaukset sekä jätevesipumppaamojen sijoituspaikat. Kustannusarvion laskennassa on käytetty alueella toteutettujen kunnallistekniikan ratkaisujen yksikköhintoja ( /m). Kaava-alueelle on osoitettu suunnitelmassa uusi runkovesijohto- ja jätevesiviemäriverkosto, jotka liitetään eteläosistaan olemassa olevaan verkostoon. Uusi verkosto on pyritty sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan katurakenteisiin, ja viemäriverkoston yhteyteen on myös esitetty mahdollisia jätevesipumppaamoiden paikkoja. Suunnitelma ja laskelma antavat likimääräisen arvion alueen kunnallistekniikan toteuttamisesta sekä toimivat yksityiskohtaisemman katu-, vesijohto- ja viemäriverkostosuunnittelun pohjana. 2 VIEMÄRIVERKOSTON SUUNNITTELUUN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ 2.1 Vesihuoltolaki Vuonna 2001 voimaan tulleessa vesihuoltolaissa (119/ 2001) on entistä selkeämmät ohjeistukset vesihuollon tavoitteista ja keinoista sekä eri tahojen vastuista vesihuollon kehittämisessä, järjestämisessä ja hoitamisessa. Päävastuu vesihuollon toteutuksesta on kunnilla sekä paikallisilla vesihuoltolaitoksilla. Alueelliset ympäristökeskukset toimivat vesihuoltolain mukaisena valvontaviranomaisena. Vesihuoltolain 5 :n mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Kunnan tulee myös laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat yhteistyössä paikallisen vesihuoltolaitoksen kanssa. Kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- tai asemakaavan laatiminen on vireillä. /finlex, Vikman&Santala/ Vesihuoltolain 6 :n mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta. Laissa on jätetty kunnalle liikkumavaraa vesihuollon järjestämisessä: jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Harkinnan varaa on jätetty myös vesihuoltolaitoksen toimintaalueen laajuuden määrittämiseen, sillä toiminta-alueen tulee kattaa sellaiset alueet, 1

4 joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen määrän tai laadun vuoksi (7 ). Samalla kunnan tulee määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohto tai viemäriverkostojen piiriin (8 ). Toiminta-alue voidaan sitoa asemakaava-alueen laajenemiseen ja se voidaan määritellä ulottumaan esimerkiksi runkojohdosta 100 metriä molempiin suuntiin. /finlex, Tiainen/ 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi kuitenkin hakemuksesta myöntää kiinteistölle vapautuksen liittämisvelvollisuudesta. Vesihuoltolaitoksen tulee määrätä verkostoonsa liitettäviä kiinteistöjä varten liittämiskohdat, joiden tulee sijaita kiinteistön välittömässä läheisyydessä (12 ). Liittämiskohta sijaitsee yleensä tontin rajalla tai vesihuoltolaitoksen runkojohdossa. Vesihuoltolaitoksen verkostoon liitettävän kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesihuoltolaitteistosta em. liittämiskohtaan saakka. Kiinteistöjen laitteistot tulee suunnitella, sijoittaa ja rakentaa niin, että ne ovat yhteensopivat vesihuoltolaitoksen verkostojen kanssa (13 ). /finlex, Vikman&Arosilta/ 2.2 Terveydensuojeluasetus Terveydensuojeluasetuksen (763/94) 10 :n mukaan asema- ja rakennuskaavaalueilla kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen rakentamaan liittymisjohdon yleiseen vesijohtoon ja viemäriin, jos johtolinja on enintään 20 metrin päässä tontin rajasta. /finlex, Tiainen/ 2.3 Maankäyttö- ja rakennuslaki Vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla jätevesihuoltoa koskevia päätöksiä voidaan tehdä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa, kuntien rakennusjärjestyksissä, kaavoissa, poikkeamispäätöksissä, suunnittelutarveratkaisuissa ja rakennusluvissa. Maankäytön suunnittelun ja vesihuollon yhteys on tärkeä ja näiden kahden suunnittelun yhteensovittamista on tarpeen parantaa. Lain myötä maankäytön ja vesihuollon suunnittelun vuorovaikutteisuudelle on avautunut uusia mahdollisuuksia. Samalla on tullut myös tiukentuneita vaatimuksia ja uusia haasteita. Maankäyttö- ja rakennuslain 14 :n mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat vaihdella kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea mm. vesihuollon järjestämistä. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Jos rakennuslupahakemuksessa halutaan rakennusjärjestyksestä tai kaavoista poikkeava ratkaisu, tarvitaan poikkeamispäätös alueelliselta ympäristökeskukselta. Eri säädösten hierarkiasta todettakoon vielä, että maankäyttö- ja rakennuslaki on ylempi säädös kuin haja-asutuksen talousjätevesien käsittelystä annettu asetus (542/2003). /finlex, Juva/ 2

5 Kunta voi osoittaa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä suunnittelutarvealueen, jolla on odotettavissa maankäytön suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä (16 ). Suunnittelutarvealueella on tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen. /finlex/ Suunnittelutarvealuetta ovat yleensä kuntien asemakaavoittamattomat alueet, joille on jo keskittynyt asutusta tai joilla on asutuspainetta. Asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, jotka koskevat esimerkiksi haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista (57 ). /finlex/ Asemakaavamääräykset eivät koske yleensä suoranaisesti vesihuollon järjestämistä muutoin kuin ranta- tai pohjavesialueiden kaavoitusten yhteydessä. Ranta-asemakaavojen tai ranta-alueita sisältävien asemakaavojen kiinteistöjä voidaan määrätä liittymään kunnalliseen jätevesihuoltoon tai hoitamaan jätevetensä haja-asutuksen jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti. Pohjavesialueiden asemakaavoissa annetaan määräyksiä pääasiassa vain öljyn varastoinnista kiinteistöillä ja rakentamisen tai maansiirtojen haittojen ehkäisemisestä. Tiukemmat ja rajoittavammat asemakaavamääräykset ovat kunnan päätäntävallassa samaan tapaan kuin ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n mukaiset ympäristönsuojelumääräyksetkin. 161 :n mukaan kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sekä vähäisten rakennelmien sijoittamisen omistamalleen alueelle, jollei sijoittamista voida järjestää muutoin tarkoituksenmukaisesti. Johdon sijoittamisesta voi myös päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Kiinteistölle ei kuitenkaan saa aiheutua tarpeetonta haittaa johtojen tai muiden laitteiden sijoituksesta. Yleiseen vesi- ja viemärilaitokseen kuuluvan vesijohdon ja viemärin sijoittamiseen voidaan soveltaa tätä lainkohtaa, vaikka tarvittava oikeus olisi perusteltavissa myös vesilain (264/1961) säännösten nojalla. /finlex/ 2.4 Suomen rakentamismääräyskokoelma Uusin rakentamismääräyskokoelma (867/75) on vuodelta Kokoelman määräykset ovat velvoittavia, mutta annettujen ohjeiden ohella voidaan käyttää muitakin ratkaisuja, jos ne täyttävät rakentamiselle asetetut vaatimukset. Kokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Rakentamismääräyskokoelman osia ollaan parhaillaan uudistamassa ja uudet kokoelmat ovat lausunnoilla alan asiantuntijoilla. /Suomen ympäristökeskus/ Rakentamismääräyskokoelman osa D1 koskee kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja. Sen mukaan kiinteistön viettoviemärin viemäripiste tai viemäriin liitetty laite tulee sijoittaa padotuskorkeuden yläpuolelle. Yleensä padotuskorkeutena pidetään erillisviemäröinnissä yleisen viemärin laen tasokorkeutta tonttiviemärin liittymiskohdassa mm ja sekaviemäröinnissä kadun pintaa mm tonttiviemärin liitoskohdassa. Padotuskorkeus lasketaan rakennuksen alimman viemärikalusteen yläreunan tasolle. Padotuskorkeuden alapuolelle asennettaessa tai viemärikaltevuuden jäädessä liian vähäiseksi, jätevedet joudutaan pumppaamaan verkostoon. /Vikman&Arosilta/ 3

6 3 VIEMÄRIVERKOSTON TOIMINTAPERIAATTEET Viemäriverkostot rakennetaan nykyisin useimmiten erillisviemäröinnin periaatteella, jolloin varsinaiset jätevedet ja hulevedet eli sadevedet johdetaan eri putkissa. Viemärit ovat usein viettoviemäreitä, joissa vesi virtaa luonnollisesti korkeammalta paikalta alaspäin. Jätevesien johtaminen tapahtuu siis painovoimaisesti. Jos maasto edellyttää, joudutaan jätevesi pumppaamaan paineviemäriä pitkin joko osan matkasta tai koko matkan. Eri katujen varsilla sijaitsevat kiinteistöt on liitetty kiinteistöviemäreillä kokoomaviemäreihin, jotka on edelleen kytketty runkoviemäreihin. Näitä pitkin jätevesi johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Viemärijärjestelmään kuuluu myös tarkastuskaivot, jotka sijaitsevat putkilinjan taite- ja haarautumiskohdissa noin metrin välein. Tarkastuskaivojen kautta suoritetaan putkistojen huolto- ja kunnostustoimia, ja ne voi tunnistaa kaduilla olevista pyöreistä valurautakansista. Välipumppaamojen avulla jätevesi nostetaan korkeammalle tai kuljetetaan siirtoviemärissä pitkiä välimatkoja, jotta kaikki alueen jätevedet saadaan koottua jätevedenpuhdistamolle. Viemärit valmistetaan joko muovista tai betonista ja niiden halkaisija vaihtelee 110 mm:n kiinteistöviemäristä yli 1000 mm:n kokoojaviemäriin. /Suomen ympäristökeskus, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys/ Viemärijärjestelmään kuuluu lisäksi erilaisia pumppaamoja. Väli- tai linjapumppaamojen avulla jätevesi nostetaan korkeammalle tai kuljetetaan siirtoviemärissä pitkiä välimatkoja, jotta kaikki alueen jätevedet saadaan koottua jätevedenpuhdistamolle. Joillekin viemäriverkoston osille tarvitaan usein myös kiinteistöpumppaamoja, jotka voidaan toteuttaa yhden tai useamman kiinteistön yhteisenä pumppaamona. 3.1 Viemäriverkoston suunnittelu Vesijohto- ja viemäriverkoston suunnittelu olisi hyvä aloittaa samanaikaisesti alueen asemakaavoituksen kanssa. Kaavoittajan tulisi tehdä ratkaisunsa siten, että alue on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Tämä vaatii todennäköisesti yhteistyötä mm. paikallisen vesihuoltoyhtiön kanssa. Asemakaavaan varataan tilaa kunnallistekniikalle ja muille aluetta palveleville toiminnoille. Jos vesijohto- ja viemäriverkostoa ei ole järkevää tai mahdollista sijoittaa katualueelle, tulee niille osoitettuun paikkaan perustaa rasite kaavaan. Rasitteen tulee olla sijainniltaan ja mitoiltaan sellainen, että johdon rakentaminen ja huolto voidaan toteuttaa. Asemakaavalla on lisäksi merkittävä vaikutus rakennuskustannuksiin, sillä kaava määrää pääpiirteissään sen, kuinka paljon vesihuoltoverkkoa joudutaan rakentamaan kutakin asukasta kohti. Tehottomasti kaavoitetun ja rakentuneen pientalovaltaisen alueen jakeluverkon pituus sekä kustannukset asukasta kohden voivat nousta moninkertaisiksi kerrostaloalueeseen verrattuna. Viemäriverkoston linjaus aloitetaan tarkastelemalla kartalta maaston muotoja ja valuma-alueita. Yleensä asemakaavaluonnos on suunnittelun pohjana, jolloin katualueet vaikuttavat merkittävästi johtolinjausten suunnitteluun. Viettoviemäreiden hyödyntäminen ja putkien sijoittaminen katurakenteisiin alentavat 4

7 selvästi kunnallistekniikan toteutuksen kustannuksia. Kaavoitetun alueen muoto ja tonttialueiden yhtenäisyys ovat myös suhteelliseen johtolinjapituuteen ja sitä kautta kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä /Karttunen/. Johtojen asennussyvyys on kaavoituksesta riippumaton kustannustekijä, joka määräytyy roudan syvyyden mukaan. Kaavoitus sen sijaan ratkaisee lähes kokonaan jakeluverkon rakentamismaaperän. Äärimmäistapauksissa kuten kallioilla tai pehmeiköillä johtolinjan maatyökustannukset moninkertaistuvat helppokaivuiseen kantavaan maaperään verrattuna. /Karttunen/ Viemäriverkkojen toiminta on perinteisesti perustunut putken kaltevuudesta aiheutuvaan virtaukseen eli viettoviemäröintiin. Johtolinjojen rakennuskustannusten alentamiseksi ja jätevedenkäsittelyn yksinkertaistamiseksi on kehitetty erilaisia pumppaukseen perustuvia järjestelmiä. Painejärjestelmässä jätevedet voidaan pumpata esimerkiksi kiinteistökohtaisilla pienpumppaamoilla viemäriin, joka sitten toimii paineellisena (Kuva 1). Toisaalta viemäröinti voidaan toteuttaa viettoviemäröintinä linjapumppaamolle, jonka jälkeen verkosto toimii paineellisena. Jotkut kiinteistöt saattavat joutua turvautumaan myös omaan pumppaamoon. Paineviemäröinnissä putkikokoja voidaan pienentää viettoviemäröintiin verrattuna, eivätkä maaston korkeuserotkaan ole enää esteenä linjausten suunnittelulle. /Karttunen/ KUVA 1. Paineviemärijärjestelmän toteutusvaihtoehtoja. /Vesi- ja viemärilaitosyhdistys/ 5

8 3.2 Viemäriverkoston mitoituksen perusteet Viettoviemäröinti Erillisviemäröinnin mitoitusvirtaama koostuu jäte- ja vuotovesistä. Viemäriverkkoa mitoitettaessa asumisjäteveden määrän oletetaan olevan yhtä suuri kuin vesijohtoveden kulutus (230 l/as/d) vuorokausi- ja tuntikulutuskertoimilla kerrottuna sekä vuotovesimäärien (n. 20% ) lisäyksellä. Mitoituksen rajoittavina tekijöinä on otettava huomioon viemäriputkelle sallitut suurimmat ja pienimmät kaltevuudet. Minikaltevuudella varmistetaan jäteveden riittävä virtausnopeus viettoviemärissä (0,6 0,7 m/s) ja viemärin kiintoainesten huuhtoutuminen ainakin kerran vuorokaudessa (Taulukko 1). Viettoviemärin suositeltava kaltevuus riippuu niin johtokoosta kuin putken materiaalista ja siihen liittyvistä ominaisuuksistakin. /Karttunen, Tirronen/ TAULUKKO 1. Viettoviemäreiden suositeltavat minimikaltevuudet ja huuhtoutumista vastaavat virtausnopeudet. /Karttunen/ Putkikoko (mm) Pienin kaltevuus (%) Huuhtoutumista vastaava virtaama (l/s) 200 0,45 2, , , , , ,13 35 >800 0,10 - Paineviemäröinti Paineviemärien mitoitus tapahtuu yleensä samoin kuin vesijohtojen mitoitus. Paineviemäreiden pienimmän koon määrää jäteveden laatu. Asumisjäteveden paineviemäröintiin tarvitaan halkaisijaltaan vähintään 100 mm:n paksuista putkea ja jäteveden virtausnopeuden tulee paineviemäröinnissä olla vähintään 0,3 0,4 m/s. /Karttunen/ Grundfos Pumput Oy:n mukaan paineviemärissä olisi kuitenkin suositeltavampaa saavuttaa vähintään 0,7 m/s virtausnopeus, jotta putkisto ei ala liettyä tukkoon /Tammiranta/ Viemäriveden pumppaamot Jätevesipumppaamot ovat useimmiten maanalaisia rakenteita, jotka on toteutettu enimmäkseen ilman erillistä pumppuhuonetta (Kuva 2). Tällöin pumput sijaitsevat suoraan veteen upotettuina. Pienpumppaamot on varustettu yhdellä tai kahdella uppopumpulla. Useimmiten pumppaamot toimitetaan tehdasvalmisteisina valmiina lujitemuovipumppaamoina, jotka sisältävät kaikki pumppaamoon kuuluvat laitteet. Pumppaamoiden maanpäällisinä osina näkyvät yleensä vain kaivon yläosa kansineen, tuuletusputki sekä sähkökeskus. 6

9 1 Lujitemuovisäiliö 11 Tikkaat 2 Lämpöeriste 12 Käsikaide 3 Kansiluukku 13 Tuuletusputki 4 Pumppu & jalusta 14 Säiliön ankkurointi 5 Sisäinen putkisto 15 Paineanturin suojaputki 6 Pallotakaiskuventtiili 16 Pintakytkimet 7 Sulkuventtiili 17 Sähkökeskus 8 Tuloyhde 18 Pesusuihku + letku 3m 9 Johdeputket 19 Nostoketju 10 Hoitotaso KUVA 2. Viemärivesipumppaamon periaatekuva ja rakenneosat. 7

10 Pumppaamot ovat oleellinen osa paineellista viemäröintiä. Pumppaamoiden paikan valinta tulisi tehdä viemäriverkon yleissuunnittelun yhteydessä. Viemäriverkon osaalueiden paikallispumppaamoiden sijoituspaikan valintaan vaikuttavat tekijät ovat hieman erilaisia kuin kokooja- ja pääviemäreihin liittyvillä pumppaamoilla. /Suomen Rakennusinsinöörien Liitto/ Paikallispumppaamoiden sijoituksessa huomioitavia asioita: - Pumppaamolle johdetaan vain ne viemärivedet, joita ei voida johtaa alueelta pois viettoviemärein. - Pumppaamon paikka on perustamisolosuhteiltaan mahdollisimman hyvä. Tämä koskee erityisesti kevyiden tehdasvalmisteisten pakettipumppaamojen sijoitusta. - Paikan valinnassa huomioidaan ympäristölle mahdollisesti aiheutuvat haju-, melu- yms. haitat. - Pumppaamo sulautuu mahdollisimman hyvin ympäristöön. - Käyttöhäiriöstä johtuvat ylivuotovedet pystytään johtamaan vesistöön esteettisiä haittoja aiheuttamatta. - Paikka valitaan siten, että pumppaamon rakennekorkeus (maan alla) jää mahdollisimman pieneksi. Kokooja- ja pääviemäreihin liittyvien pumppaamoiden paikka määräytyy pääosin viemäreiden linjauksen perusteella. Liikkumavaraa on lähinnä vain tuloviemärin linjauksen suunnassa. /Suomen Rakennusinsinöörien Liitto/ Pumppaamoiden mitoituksen perusteet Pumppaamon mitoituksen pääperusteina ovat tulovirtaama ja nostokorkeus. Pumppaamon nostokorkeuteen vaikuttaa geodeettisen nostokorkeuden lisäksi järjestelmän virtausvastuksesta aiheutuva painehäviö. /Suomen Rakennusinsinöörien Liitto/ Viemäröinnin yleissuunnittelua tehtäessä tai kustannusarviota laskettaessa riittää, että arvioidaan asukasluvun mukaan viemäröitävältä alueelta tulevan jäteveden määrä, tutkitaan pohjakartan perusteella tarvittava nostokorkeus metreissä sekä pumpattavan matkan pituus. Yksittäiset pumppaamot voidaan mitoittaa helpostikin ilman erillisiä mitoitusohjelmistoja tai kuten vielä usein tehdään vain kokemuksen perusteella. Hankalaksi mitoituksen tekee samaan viemäriputkeen liittyvät useammat pumppaamot. Pumppaamoiden toimiessa samanaikaisesti tulee pumppujen käydä sellaisilla tehoilla, että niiden erillisputkien päissä vallitsee yhtä suuret paineet. Toisin sanoen pumppaamoilta lähtevien putkien päissä eli yhteiseen viemäriputkeen tultaessa on oltava samanlaiset paineet kussakin viemärihaarassa. Mitä useampia pumppaamoja samaan verkostoon kuuluu, niin sitä epätodennäköisempää on myös kaikkien pumppaamojen samanaikainen toiminta. Varsinkin useampia pumppaamoja mitoitettaessa käytetään tänä päivänä erilaisia mitoitusohjelmistoja, johon syötetään pohjatiedot ja ohjelmisto laskee kullekin paikalle sopivat pumppaamot. /Sarvanne & Borg/ 8

11 4 SUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO KAAVA-ALUEEN KUNNAL- LISTEKNIIKAN TOTEUTTAMISESTA Kunnallistekniikan yleissuunnitelma ja kustannusarvio on laadittu Parkanon kaupungin Mäkiviinikan asemakaavahankkeeseen liittyen. Mäkiviinikan alue sijaitsee Parkanon keskustan koillispuolella rajoittuen länsiosistaan Viinikanjokeen (kuva 3). Suunnittelualue on pinta-alaltaan n. 43 hehtaaria. KUVA 3. Suunnittelualueen sijainti ja aluerajaus. Kyseessä on kaavaehdotusta koskeva laskelma, jolloin esitetyt yksikkömäärät sekä kustannukset saattavat vielä muuttua suunnitelmia viimeisteltäessä. Laskelma antaa likimääräisen arvion alueen kunnallistekniikan toteuttamisesta sekä toimii yksityiskohtaisemman katu-, vesijohto- ja viemäriverkostosuunnittelun pohjana. Suunnitelman pääpaino on alueen viemäröinnin järjestämisessä ja tästä johtuen myös jätevesipumppaamoiden paikkoja sekä kokoluokkaa arvioitiin melko tarkasti. Samalla saatiin varsin tarkka arvio alueen viemäröinnin ja pumppaamoiden aiheuttamista kustannuksista. Suunnitelmaa tarkasteltaessa tulee huomata, ettei kyseessä ole varsinainen katu-, vesijohto- ja viemäriverkostosuunnitelma. Käytännössä näiden suunnitelmien laatiminen vaatii tarkempien selvitysten tekemistä (mm. maaperätiedot), jolloin kunnallisteknisten kustannustenkin muodostuminen voi täsmentyä. 9

12 4.1 Yleistä suunnitelman laadinnasta Suunnitelmaa tehtäessä saatavilla olevaa tietopohjaa on pyritty hyödyntämään ja soveltamaan käytäntöön mahdollisuuksien mukaan. Tiedonrippeitä on hankittu niin kirjallisuudesta, internetistä kuin asiantuntijoiltakin. Koska työnteon tukena ei varsinaisesti ollut ketään ohjaajaa tai asiantuntijaa, niin suunnitelman eteenpäin vienti oli hyvinkin työlästä ja hidasta. Lisätiedon kertyessä suunnitelmakin tarkentui moneen kertaan kevään aikana. Myöskään oikeaa verkostosuunnitteluohjelmaa tai opastusta sellaisen käytöstä ei ollut saatavilla. Asiantuntijan ohjauksessa työtä olisi todennäköisesti jatkettu aina täsmällisempiin vesijohto- ja viemäriverkostosuunnitelmiin asti. Kustannusarviolaskelmissa on oletettu, että kadun rakenteet perustetaan roudattomaan syvyyteen. Tämä todennäköisesti hieman korottaa esitetyn laskelman loppusummaa. Kaava-alueelle on osoitettu uusi runkovesijohto- ja jätevesiviemäriverkosto, jotka liitetään eteläosistaan olemassa olevaan verkostoon. Uusi verkosto pyritään sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan katurakenteisiin. Uuden viemäriverkoston yhteyteen on esitetty mahdollisia jätevesipumppaamoiden paikkoja. Kustannusarviossa käytettyjen säiliöpumppaamoiden hinta-arviot on saatu Oy Grundfos Pumput Ab:lta. Alueella tarvitaan vähintään kuusi ns. kuntatason säiliöpumppaamoa, joita vastaava kuva on esitetty sivulla 7. Suunnitelman kokonaiskustannuksia voidaan tarkentaa, mikäli alueella tehdään muun muassa maaperäselvityksiä. Tällöin voidaan laskea maa-ainesten tarkat irtoja kiintoteoreettiset kuutiomäärät. Nyt lasketun kustannusarvion poikkileikkausten yksikköhintoihin sisältyy muun muassa likimääräiset kone- ja henkilötyötunnit, sillä tarkkuudella kuin se suunnittelun tässä vaiheessa on mahdollista ja tarkoituksenmukaista esittää. Laskelmassa käytetyt kustannukset ( /m) on johdettu alueella käytetyistä toteutuneista yksikköhinnoista. Asemakaavoitettavan alueen perustietoja: - Kaava-alueen kokoojakatujen pituus on yhteensä noin metriä. Kokoojakatualueiden leveys on 12 m ja Mäkiviinikankadulla 14 m. Kokoojakatujen rinnalle on suunnitelmissa sijoitettu myös kevyenliikenteen väylä. - Kaava-alueen tonttikatujen pituus on yhteensä noin metriä. Tonttikatualueet ovat 8-12 metriä leveitä. - Kaava-alueen pihakatujen (Mäkiviinikanraitti) pituus on yhteensä noin 615 metriä. Pihakatualueen leveys on 10 metriä. - Kaava-alueen erillisten kevyenliikenteenväylien pituus on yhteensä noin 150 metriä ja leveys on 5 tai 6 metriä. - Kaava-alueen ohjeellisten puistokäytävien pituus on yhteensä noin 1375 metriä. - Viinikanjoen yli tarvitaan kevyenliikenteen silta, jonka pituus on noin 37 m ja leveys noin 4 m. (Liitteet 1 ja 2) 10

13 4.2 Katualueiden kustannukset Kokoojakadut: Yksikköhinta kokoojakaduille on 450 /m, joka sisältää kadunrakentamisen sekä jätevesiviemäri ja runkovesijohdon. => Kadunrakentamisen kustannukset yhteensä: m * 450 /m ~ Yksikköhinta kokoojakadulle, joka sisältää pelkän kadunrakentamisen on 410 /m. => Kadunrakentamisen kustannukset yhteensä: 215 m * 410 /m ~ Yksikköhinta valaistukselle on 35 /m. => Valaistuksen kustannukset yhteensä: m * 35 ~ Tonttikadut: Yksikköhinta tonttikaduille on 450 /m, joka sisältää kadunrakentamisen sekä jätevesiviemäri ja runkovesijohdon. => Kadunrakentamisen kustannukset yhteensä: m * 450 ~ Yksikköhinta tonttikadulle, joka sisältää pelkän kadunrakentamisen on 410 /m. => Kadunrakentamisen kustannukset yhteensä: 340 m * 410 /m ~ Yksikköhinta valaistukselle on 35 /m. => Valaistuksen kustannukset yhteensä: m * 35 ~ Pihakatu (Mäkiviinikanraitti): Mikäli kyseinen katuosuus halutaan kunnostaa katua vastaavaksi, on sen kustannukset seuraavat. Yksikköhinta pihakadulle on 450 /m, joka sisältää kadunrakentamisen sekä jätevesiviemäri ja runkovesijohdon. => Kadunrakentamisen kustannukset yhteensä: 615 m * 450 ~ Yksikköhinta valaistukselle on 35 /m. => Valaistuksen kustannukset yhteensä: 615 m * 35 ~ Erilliset kevyenliikenteen väylät: Yksikköhinta erillisille kevyenliikenteen väylille on 160 /m. => Rakentamisen kustannukset yhteensä: 150 m * 160 ~ Yksikköhinta valaistukselle on 35 /m. => Valaistuksen kustannukset yhteensä: 150 m * 35 ~ Ohjeelliset puistokäytävät: Yksikköhinta puistokäytävälle on 200 /m, joka sisältää kadunrakentamisen sekä jätevesiviemäri ja runkovesijohdon. => Rakentamisen kustannukset yhteensä: 100 m * 200 /m ~

14 Yksikköhinta ohjeelliselle puistokäytävälle, joka sisältää pelkän rakentamisen on 160 /m. => Rakentamisen kustannukset yhteensä: 1275 m * 160 /m ~ Yksikköhinta valaistukselle on 35 /m. => Valaistuksen kustannukset yhteensä: 1375 m * 35 /m ~ Muut kustannukset Kevyenliikenteen silta (Viinikanjoen yli): Yksikköhinta kevyenliikenteen väylän sillalle on /kansi-m 2. => Sillan rakentamisen kustannukset yhteensä: 111 kansi-m 2 * /kansi-m 2 ~ Runkovesijohto ja jätevesiviemäri: Yksikköhinta pelkän vesijohdon ja viemärin rakentamiselle on 65 /m. => Rakentamisen kustannukset yhteensä: 125 m * 65 /m ~ Jätevesien käsittely: Jätevesipumppaamot maksavat noin /kpl. Alueelle tarvitaan vähintään kuusi pumppaamoa. => Pumppaamojen hankintakustannukset yhteensä: * 6 ~ (Liite 3) Asemakaavoitettavan alueen kustannukset yhteensä Kokooja- ja tonttikatujen sekä erillisten kevyenliikenteen väylien, mikäli Mäkiviinikanraittia ei kunnosteta, siltaa ei tehdä eikä pumppaamoja tarvita, kokonaiskustannukset ovat seuraavat: => ~ Kaikki kustannukset yhteensä, jolloin Mäkiviinikanraitti kunnostetaan, silta rakennetaan ja tarvitaan kuusi pumppaamoa, ovat seuraavat: => ~ Kustannukset on koottu taulukkoon 1. 12

15 TAULUKKO 1. Asemakaava-alueen kunnallistekniikan kustannukset. /m Pituus (m) Rakentaminen ( ) Kokoojakadut Sis. vesijohdon ja viemärin Pelkkä katu Valaistus Tonttikadut Sis. vesijohdon ja viemärin Rakentaminen Valaistus Pihakatu Sis. vesijohdon ja viemärin Valaistus Kevyenliikenteen väylät Rakentaminen Valaistus Ohjeelliset puistokäytävät Sis. vesijohdon ja viemärin Rakentaminen Valaistus Runkovesijohto ja jätevesiviemäri Rakentaminen Jätevesipumppaamot /kpl kpl Hankinta/rakentaminen Silta /kansi-m 2 pinta-ala (m 2 ) Rakentaminen YHTEENSÄ (ilman pihakatua, siltaa ja pumppaamoja) YHTEENSÄ (kaikki)

16 4.3 Muuta huomioitavaa Kustannuksia arvioitaessa tulee huomioida, että hinnat on laskettu siten, että katualueet toteutetaan normaalien taajama-alueiden katujen mukaisina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että perustaminen tehdään roudattomaan syvyyteen ja kadun päällysteenä käytetään asfalttia. Ohjeelliset puistokäytävät toteutetaan kuitenkin todennäköisesti lenkkipolkutyyppisinä, jolloin päällysteenä on kenties sora tai sahanpuru. Mikäli muitakin katualueita toteutetaan esimerkiksi öljysorapäällysteisinä eikä perustamista tehdä roudattomaan syvyyteen asti, voivat kokonaiskustannukset olla jopa noin % alhaisemmat. Lisäksi tulee huomioida, että laskelma perustuu yksikköhinnoista johdettuun poikkileikkausten yksikköhintaan. Todennäköisesti nyt esitetyn kustannuslaskelman kokonaissumma voi muun muassa kilpailutuksen myötä laskea jopa noin %. 5 YHTEENVETO Työssä on pyritty soveltamaan kirjallisuuden antamaa tietopohjaa käytännön suunnitteluun. Vesijohto- ja viemäriverkostojen yleissuunnittelun tasoista tietoa oli kuitenkin melko vähän saatavilla, ja oikeanlaisten vastausten löytämiseen kului rutkasti aikaa. Olisi ollut ehkä helpompaa siirtyä suoraan yksityiskohtaisemman verkostosuunnittelun pariin, mutta toisaalta nykyiset työtehtävänikin vaativat tämäntasoisen pohjatiedon hallintaa. Mielenkiintoa riittäisi myös täsmällisempien suunnitelmien tekoon, mutta silloin tarvitsisin osaavan henkilön ohjausta oikeiden suunnitteluohjelmistojen kanssa. Työ oli haastavaa ja antoisaa, sillä aihe oli entuudestaan minulle melko vieras. Lähtökohdat huomioon ottaen pääsin kuitenkin mielestäni melko pitkälle tietojeni kartuttamisessa. Ensimmäiseksi oli tietysti tärkeintä, että Parkanon kaupunki työn tilaajana oli tyytyväinen suunnitelman lopputulokseen. Varsinaisen suunnitelman valmistuttua aloin vasta tutkiskella lainsäädäntöä ja alan kirjallisuutta tarkemmin, jolloin sain itsekin paljon uutta hyödyllistä tietoa suunnitelmani ja tulevien työtehtävieni tueksi. 14

17 LÄHTEET Ajantasainen lainsäädäntö: Vesihuoltolaki, Maankäyttö- ja rakennuslaki, Ympäristönsuojelulaki ja Terveydensuojeluasetus. Saatavilla www-muodossa: <URL: Juva, Ilkka (toim.) Talousjätevesiasetus ja maankäyttö- ja rakennuslaki hajaasutusalueella: Uudenmaan ympäristökeskuksen neuvottelupäivä Helsinki: Uudenmaan ympäristökeskus. Karttunen, Erkki Vesihuoltotekniikan perusteet. Helsinki: Hakapaino Oy. Suomen rakentamismääräyskokoelma Osa D1: Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet. Saatavilla www-muodossa: <URL: Sarvanne, Hannu & Borg, Hugo. Sarlin uppopumppukirja. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y Viemäriveden pumppaamoiden suunnittelu- ja hankintaohje. RIL Hanko: Oy Hanprint Ab. Suomen ympäristökeskus Viemäröinti. Saatavilla www-muodossa: <URL: Tammiranta Timo, Oy Grundfos Pumput Ab. Puhelinkeskustelu ja sähköpostiviesti Tiainen, Anneli. Vesihuollon erikoistumisopintojen luento : Vesihuollon keskeiset säädökset. Tirronen, Kerttu Vesi- ja viemärijohtojen suunnitteluhanke Yli-Maariassa. Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä. Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen monistesarja nro 13. Helsinki: Copy-Set Oy. Vikman, Hannu & Arosilta Anna (toim.) Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen. Ympäristöopas 128. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. Vikman, Hannu & Santala, Erkki Vesihuollon alueellinen yleissuunnittelu. Ympäristöopas 88. Helsinki: Edita Oyj. 15

18

19 LIITE 2 Eri katutyyppien poikkileikkaukset

20