Sukupuolentutkimuksen oppiaineen opinto-opas

Transkriptio

1 Sukupuolentutkimuksen oppiaineen opinto-opas Kuningatar Kristiina, Helsingin yliopiston perustaja

2 Tervetuloa opiskelemaan sukupuolentutkimus... Mitä on sukupuolentutkimus... Tutkimus... Opiskelu... Vaikuttaminen... Tiedotus... Kristiina-tutkimuseminaari... Sukupuolentutkimuksen opiskelu... Yleistä... Sukupuolentutkimus sivuaineena... Sukupuolentutkimus pääaineena: Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma... Jatko-opinnot... Opintoneuvonta... Tutkintovaatimukset ja opintojen vanheneminen... Vaihto-opiskelu... Sukupuolentutkimuksen opetus... Opintojen suorittaminen... Tenttiminen Opintojen rekisteröiminen... Sukupuolentutkimuksen opintojen rakenne... Perusopintojen tutkintovaatimukset... Aineopintojen tutkintovaatimukset... Syventävien opintojen tutkintovaatimusket (sivuaineopiskelijat)... Syventävien opintojen tutkintovaatimusket (maisteriohjelma)... Jatko-opinnot: tutkintovaatimukset... Henkilökunta... Nais- ja sukupuolentutkimus muissa yliopistoissa... Alumnitoiminta: Kristiinan ystävät... Tieteelliset seurat... Vastakarva - Sukupuolentutkimuksen ainejärjestö... Sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma... Tasa-arvotiedon keskus Minna

3 Tervetuloa opiskelemaan sukupuolentutkimusta! Sukupuolentutkimuksen oppiaineessa analysoidaan monin eri tavoin sukupuolen ja seksuaalisuuden kulttuurista merkitystä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sukupuolentutkimus on kasvanut naisliikkeestä ja feministisen ajattelun perinne on keskeinen osa sitä. Opintojen kuluessa tutustutaan monipuolisesti feministisen ajatteluun historiallisena, filosofisena, kulttuurisena ja poliittisena ilmiönä. Nykyiseen sukupuolentutkimuksen alaan kuuluvat myös olennaisesti eri seksuaalisuuksia pohtiva queer-tutkimus sekä miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus. Feministinen tutkimus on koko historiansa ajan ollut poliittisesti provokatiivista ja älyllisesti haastavaa, ja opiskelu tarjoaa mahdollisuuden ottaa osaa tähän seikkailuun. Sukupuolentutkimus on avoin oppiaine kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ja sopii erinomaisesti sivuaineeksi mihin tahansa aineyhdistelmään. Sivuaineena sukupuolentutkimus luo opiskelijalle valmiuksia eritellä sukupuolen vaikutuksia omalla alallaan. Sukupuoli on yksi merkittävimmistä valtajärjestelmistä kaikissa kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja taidot tulkita sukupuolen merkityksiä kulttuurissa ovat erittäin hyödyllisiä. Pääaineena sukupuolentutkimusta voi opiskella hakemalla nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmaan kandidaatintutkinnon jälkeen. Kaksivuotisessa ohjelmassa opiskellaan sukupuolentutkimuksen syventävät opinnot ja kirjoitetaan pro gradu -tutkielma tiiviisti ohjatussa seminaariryhmässä. Sukupuolentutkimuksen tohtorintutkintoon tähtäävä jatko-opiskelu tapahtuu oppiaineen professorin, yliopistonlehtorien ja dosenttien ohjauksessa. Sukupuolentutkimuksenverkosto Hilman vuonna 2009 toteuttama työelämäselvitys osoittaa, että nais- ja sukupuolentutkimuksesta valmistuneet maisterit ja tohtorit sekä ainetta sivuaineena lukeneet ovat sijoittuneet hyvin työmarkkinoilla. Alan asiantuntemuksella on kasvavaa kysyntää tasaarvotyössä sekä kansainvälisissä tehtävissä. Myös media-alalle sekä tutkimuksen pariin sijoittuu alalta valmistuvia. Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen opiskelijoilla on oma ainejärjestö Vastakarva. Alan oma alumniryhmä on puolestaan nimeltään Kristiinan ystävät. Tämän oppaan tarkoitus on tutustuttaa sinut sukupuolentutkimuksen oppiaineeseen. Tutkintovaatimuksista ja opetuksesta kannattaa aina lukea lähemmin myös WebOodista. Tiedotuksen apuna käytetään ulkoisia verkkosivuja sekä Flamma-intranettiä. Opetuksesta, vierailuluennoista ja ajankohtaisista uutisista tiedotetaan lisäksi kristiina-sähköpostilistalla joten listalle kannattaa ehdottomasti liittyä! Mikäli olet kiinnostuntu alumnitoiminnasta, kannustamme lämpimästi tutustumaan Kristiinan ystävien toimintaan. Kristiinan ystävät kokoaa yhteen nais- ja sukupuoelntutkimusta opiskelleita opettaneita ja alan kehitykseen vaikuttaneita ja siitä kiinnostuneita ihmisiä. Sukupuolentutkimuksen oppiaineen henkilökunta toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi opintojen pariin! 3

4 Mitä on sukupuolentutkimus? Sukupuolentutkimus on oppiala, jonka tutkimusongelmat, käsitteellinen ajattelu ja metodologinen keskustelu ovat alun perin lähtöisin naisliikkeen parista. Feministisen ajattelun historia on vuosisatoja vanha, mutta yliopistolliseksi oppialaksi naistutkimus muotoutui läntisessä maailmassa feminismin toisen aallon myötä noin 40 vuotta sitten. Tutkimusalan lähtökohtana on kriittinen suhtautuminen patriarkaaliseen, heteroseksistiseen ja sukupuolten hierarkkista suhdetta ylläpitävään järjestykseen sekä perinteisiin sukupuolia ja seksuaalisuuksia muodostaviin normeihin. Nais-/sukupuolentutkimus on perusluonteeltaan monitieteistä ja sen parissa on paljon erilaisia tutkimussuuntia. Erityisiä tutkimusaiheita ovat olleet esimerkiksi sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät kysymykset, kulttuuristen, sosiaalisten ja poliittisten järjestelmien sukupuolijaot, sukupuolten järjestykseen liittyvä valta ja väkivalta, arkielämän sukupuolittuneet käytännöt, median sukupuolirepresentaatiot, kokemusmaailman sukupuolisuus sekä seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden erilaiset mahdollisuudet ja sukupuolikulttuurin muutos. Kansainvälinen feministisen teorian perinne ja teoriakeskustelu ovat vaikuttaneet myös laajalle muihin tieteisiin. Feministisen ajattelun parissa on luotu uusia myös arkikieleen levinneitä käsitteitä kuten lasikatto tai heteronormatiivisuus. Tämän hetken sukupuolentutkimuksessa keskustellaan esimerkiksi sellaisilla termeillä kuin identiteetti, queer, affektit, maskuliinisuus, ruumiillisuus, tila, representaatiot, materiaalisuus, subjekti ja toimijuus. Naistutkimuksellinen keskustelu on perinteisesti ollut provokatiivista ja kietoutunut tietoon muistakin epäoikeudenmukaisuuksien alueista, kuten rotuun, koloniaaliseen historiaan ja yhteiskuntaluokkiin liittyvistä eroista. Feministinen teoria, politiikka, sekä feministisen ajattelun historia muodostavat perustan koko ajan muuttuvalle ajankohtaiselle ja vireälle yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimukselle sukupuolinäkökulmasta. Helsingin yliopistossa naistutkimusta on voinut opiskella 1980-luvun alusta lähtien, ja vuodesta 1987 alkaen tutkintoihin vapaasti valittavana sivuaineena. Kristiina-instituutti perustettiin 1991 humanistiseen tiedekuntaan tarjoamaan ja koordinoimaan naistutkimuksen opetusta. Syksyllä 2003 alkoi naistutkimuksen maisteriohjelma ja joulukuussa 2003 humanistinen tiedekunta hyväksyi naistutkimuksen jatkotutkintovaatimukset. Instituutti sai nimensä Ruotsin kuningatar Kristiinan mukaan, joka vuonna 1640 perusti Helsingin yliopiston (silloisen Kuninkaallisen Turun Akatemian). Keväällä 2009 oppiaineen nimi päätettiin muuttaa naistutkimuksesta sukupuolentutkimukseksi. Vuoden 2009 loppuun asti sukupuolentutkimuksen opetuksesta vastasi Kristiina-instituutti. Vuoden 2010 alusta lähtien sukupuolentutkimuksen oppiaine on osa Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitosta. Vaikka insituuttia ei enää olekaan, on Kristiina-nimi jäänyt elämään osana oppiaineen arkea. Kristiina-tutkimusseminaarit pyörivät lukuvuosien aikana, kansainvälinen Kristiina-konferenssi järjestetään muutaman vuoden välein, äläkä ihmettele, jos joskus sovitaan tapaaminen kristiinassa - tämä viittaa sukupuolentutkimuksen oppiaineen Topeliassa (Unioninkatu 38) sijaitseviin tiloihin. Tällä tavoin oppiaine haluaa kunnioittaa historiaansa ja nostaa jatkossakin esiin monia hyviä perinteitään samalla, kun uusia syntyy. 4

5 Tutkimus Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineen tutkimukselliset painopistealat ovat tällä hetkellä feministinen teoria, queer-tutkimus feministinen kulttuurintutkimus ja feministinen poliittinen teoria. Sukupuolentutkimus on poikkeuksellisen intensiivinen tutkimusyksikkö. Kaikki painopistealat tarjoavat tutkimuksellisesti orientoituneelle opiskelijalle erinomaisen ympäristön syventää ajatteluaan. Sukupuolentutkimuksen oppiaineessa opetus on aina kiinteässä yhteydessä tutkimukseen. Niin sanotun kaksoisstrategian mukaisesti sukupuolentutkimuksellista työtä tehdään Helsingin yliopistossa myös monissa muissa oppiaineissa varsinaisen sukupuolentutkimuksen oppiaineen ulkopuolella. Alan kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö on myös erityisen vilkasta. Oppiaine järjestää esimerkiksi muutaman vuoden välein Christina Conference on Gender Studies -konferenssia ja vuonna 2010 järjestettiin valtakunnalliset Naistutkimuspäivät Helsingissä. Lukukauden aikana järjestetään parittomien viikkojen tiistaisin klo myös Kristiina-tutkimusseminaarissa, jonne koko yliopiston nais- ja sukupuolentutkimuksellisella yhteisöllä on mahdollisuus kokoontua keskustelemaan alan uusimmasta tutkimuksesta. Lue lisää. Opiskelu Sukupuolentutkimuksen perusopinnot luovat yhteisen perustan alan teemoihin ja kysymyksenasetteluun. Perusopinnoissa opiskelijat suorittavat yhteensä viisi opintojaksoa. Aineopinnoissa valinnaisuus kasvaa ja mahdollistaa yhteisen seminaarin ja teoriaopintojen lisäksi keskittymisen eri teemoihin. Opiskelija voi valita kolme haluamaansa opintojaksoa joko yhdeltä teema-alueelta tai yhdistellen kahdesta tai kolmesta eri alueesta. Valinnaisia teema-alueita ovat: - Ajattelu, tieto ja tietäminen - Seksuaalisuus, sukulaisuus ja intiimin politiikka - Representaatio ja erot - Arki ja kokemuksen politiikka - Politiikka, yhteiskunta ja sukupuoli - Sukupuolen alueellisuus ja globaalisuus Syventävät opinnot tarjoavat puolestaan mahdollisuuden syventyä opiskelemaan tiettyä aihepiiriä. Syventävien opintojen tarkoitus on tukea pro gradu -tutkielman tekoa ja vahvistaa opiskelijoiden teoreettista ja metodologista osaamista. Sukupuolentutkimuksen maisteriohjelman opiskelijoilla syventäviin opintoihin kuuluu myös harjoittelua tai muuta työelämäorientaatiota. Lue lisää: Yleistä opiskelusta Sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma Sukupuolentutkimusta muissa yliopistoissa Arvosteluasteikko Opintojen arvosteluasteikko on viisiportainen, lukuun ottamatta pro gradu -tutkielman arviointia, jossa käytetään seitsemäportaista latinankielistä asteikkoa approbatur-laudatur. Arvosanat ovat: 5 Erinomainen 4 Kiitettävä 3 Hyvä 2 Tyydyttävä 1 Välttävä 0 Hylätty 5

6 Vaikuttaminen Sukupuolentutkimus on ala, jolla on vahva yhteiskunnallinen merkitys. Tämä todentuu jatkuvasti yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa keskusteluissa; tutkimustiedolla on runsaasti kysyntää yliopiston ulkopuolella. Yliopiston kolmas tehtävä, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, onkin sukupuolentutkimukselle paitsi luonteva toimintatapa, myös elintärkeä toiminnan edellytys. Sukupuolentutkimus on huomattavan itserefleksiivinen ja -kriittinenkin ala. Samalla yksi naistutkimuksesta juontuva hyvä käytäntö on onnistuneesta työstä palkitseminen. Vuoden Kristiina -palkinto myönnetään vuosittain sukupuolentutkimuksen tunnetuksi tekemisestä ja naisten aseman parantamiseksi tehdystä työstä. Palkinto on myönnetty vuodesta 2001 lähtien. Tutustu aikaisempiin palkinnonsaajiin. Tiedotus (kotisivut ja Kristiina-lista) Sukupuolentutkimuksen oppiaineen tiedotus jakaantuu kahteen osaan: sisäiseen ja ulkoiseen. Tiedotus, joka on tarkoitettu myös yliopiston ulkopuolisille tahoille (tulevat opiskelijat, alumnit, yhteistyökumppanit), tapahtuu pääasiassa ulkoisilla kotisivuilla osoitteessa Sisäinen tiedotus tapahtuu puolestaan Almassa. Opintoasioista (tulevat kurssit, tutkintovaatimukset) löytyy tietoa WebOodissa. WebOodin tietoja voi selata myös kirjautumatta palveluun. Tulevista tapahtumista, vierailijoista ja opetuksesta tiedotetaan nettisivujen lisäksi Kristiina-sähköpostilistalla Listalle voi liittyä lähettämällä viestin: subscribe kristiina-lista osoitteeseen Viestissä ei saa lukea subscribe-käskyn lisäksi mitään muuta (mahdolliset automaattiset allekirjoitukset tulee poistaa) ja otsikkorivin tulee olla tyhjä. Kristiina-tutkimusseminaari Kristiina-tutkimusseminaari on perustettu jatkamaan Kuningatar Kristiinan nimen kunniakasta historiaa Helsingin yliopistossa. Tasokkailla julkisilla esitelmillä ja keskusteluilla Kristiina-tutkimusseminaari pitää yllä sukupuolentutkimuksen alalla kansainväliseen tutkimusyliopistoon olennaisesti kuuluvaa tieteellisen keskustelun ulottuvuutta. Tutkimusseminaaria vetää oppiaineen professori. Esitelmöitsijöiksi kutsutaan mielenkiintoisinta uutta tutkimusta tekeviä tutkijoita koti- ja ulkomailta. Esitellystä työstä käydään intensiivinen ja kriittinen keskustelu, joka tarjoaa näkökulman alan moniäänisyyteen. Seminaari tuo älyllisiä kipinöitä ja oivalluksen hetkiä jokapäiväiseen yliopistopuurtamiseen. Jokainen seminaarikerta muodostaa itsenäisen kokonaisuuden. Kristiina-tutkimusseminaariin ovat tervetulleita kaikki alan tutkimuksellisista kysymyksistä kiinnostuneet. Seminaari kokoontuu parittoman viikkojen tiistaina klo Tarkista puhujat ja salit oppiaineen kotisivuilta. 6

7 Sukupuolentutkimuksen opiskelu Yleistä Sukupuolentutkimuksen opinnot koostuvat perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista. Perus- ja aineopinnot on mahdollista suorittaa ainoastaan sivuaineena (25 op + 35 op). Sukupuolentutkimus on avoin sivuaine kaikille Syventävät opinnot voi suorittaa joko sivuaineena (60 op) tai sukupuolentutkimuksen maisteriohjelman opintoina (120 op). Sukupuolentutkimuksn johdantokurssia (WNA110), aineopintojen seminaaria (WNA220) ja graduseminaaria (WNA/MNA340) lukuun ottamatta kaikki opintojaksot voi suorittaa kirjatenteillä tai esseillä. Tentit järjestetään humanistisen tiedekunnan yleisinä tenttinpäivinä. Lukuvuodesta lähtien tentteihin ilmoittaudutaan WebOodissa. Esseesuoritusten yhteydessä opiskelijoita pyydetään olemaan yhteydessä opintojaksojen vastuuhenkilöihin. Vastuuhenkilöt on merkitty WebOodiin ja niitä voi myös kysyä sukupuolentutkimuksen opintoasiainsuunnittelijalta osoitteesta sukupuolentutkimus@helsinki.fi Sukupuolentutkimus järjestää vuosittain useita kursseja opiskelijoilleen. Osallistumme myös yhteiskurssien järjestämiseen muiden oppiaineiden kanssa. Lukuvuoden kurssit löytyvät listattuna WebOodista, jossa myös ilmoittautuminen tapahtuu. Lue lisää opintojen suorittamisesta. Tutustu opetukseen WebOodissa Sukupuolentutkimus sivuaineena Sukupuolentutkimus on ns. avoin sivuaine, eli sitä voivat opiskella sivuaineena kaikki Helsingin yliopistossa opinto-oikeuden saaneet ja läsnäolevat opiskelijat. Sivuaineopintojen osuus humanistisen tiedekunnan kandidaatin tutkinnossa on vähintään kahdet sivuaineen perusopinnot (2 x 25 opintopistettä) tai yhden sivuaineen perus- ja aineopinnot (25 op + 35 op). Sukupuolentutkimuksessa voi suorittaa perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (35 op). Lisäksi sukupuolentutkimuksen syventäviä opintoja voi suorittaa sivuaineena 40 op + 20 op (sivuainetutkielma). Humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden on mahdollista tehdä kahden aineen yhteinen pro gradu -tutkielma (40 op), mikäli opiskelija suorittaa syventävät opinnot molemmissa aineissa, pää- ja sivuaineessa. Tällöin sukupuolentutkimuksen syventävät opinnot suoritetaan 40 opintopisteen laajuisina. Sekä pääaineen että sivuaineen on hyväksyttävä yhteisgradun tekeminen, joten aiheesta kannattaa olla ajoissa yhteydessä sekä omaan oppiaineeseen että sukupuolentutkimuksen oppiaineen professoriin tai opintoasiainsuunnittelijaan. Kansainvälisille opiskelijoille sekä vaihto-opiskelijoille on olemassa oma englanninkielinen Interdisciplinary Gender Studies -sivuainekokonaisuus. Opintokokonaisuus on avoin myös suomalaislle opiskelijoille. Lisätietoa saat WebOodin englannkielisestä opintokokonaisuuden esittelytekstistä sekä oppiaineen opintoasiainsuunnittelijalta. Suomen kaikkien yliopistojen opiskelijat voivat hakea opiskelemaan sukupuolentutkimusta joustavan opiskeluoikeuden kautta (ns. JOO-sopimus. Lisätietoja osoitteesta JOO-opintooikeutta haetaan humanistiselta tiedekunnalta. Hakuaika on kaksi kertaa vuodessa päättyen ja Hakulomakkeita saa yliopiston opiskelijaneuvonnasta (Fabianinkatu 33) ja humanistisen tiedekunnan kansliasta (Fabianinkatu 33, 2. krs). 7

8 Henkilöt, jotka eivät ole kirjoilla missään suomalaisessa yliopistossa tutkintoa suorittavina opiskelijoina, voivat hakea oikeutta ns. erillisiin opintoihin. Opinto-oikeuksia myönnetään pääsääntöisesti vain ammattipätevyyden lisäämiseksi. Opinto-oikeutta haetaan humanistiselta tiedekunnalta hakulomakkeella, jonka saa tiedekunnan kansliasta (Fabianinkatu 33, 2. krs). Erilliset opinnot ovat maksullisia opiskelijalle. Hakuaika on kerran vuodessa ja se päättyy keväällä. Lisätietoja hakumenettelystä saa tiedekunnan sivuilta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Sukupuolentutkimus pääaineena: Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma Pääaineena sukupuolentutkimusta voi opiskella hakemalla nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmaan kandidaatintutkinnon jälkeen. Nais- ja sukupuolentutkimuksen kaksivuotiseen maisteriohjelmaan haetaan vuosittain maalis-huhtikuussa. Maisteriohjelma on tehokas tapa suorittaa maisterintutkinto ja se mahdollistaa syventävän perehtymisen sukupuolentutkimukseen. Maisteriohjelmassa suoritetaan syventävät opinnot ja kirjoitetaan pro gradu -tutkielma tiiviissä ryhmänohjauksessa. Maisteriohjelmasta valmistuvat työllistyvät tehtäviin, joissa edellytetään kykyä eritellä sukupuolen kulttuuris-yhteiskunnallisia vaikutuksia ja sukupuoliin liitettäviä merkityksiä. Valmiiden maistereiden työnantajia ovat esimerkiksi erilaiset järjestöt, julkishallinto, kulttuurilaitokset ja media. Maisterintutkinto takaa myös jatko-opintokelpoisuuden, joten yhtenä työelämämahdollisuutena on tutkijan ura tai tutkijan tehtävät. Lisätietoja maisteriohjelmasta antaa professori, yliopistonlehtori ja opintoasiainsuunnittelija. Tietoja hausta humanistisen tiedekunnan sivuilta Opintojen sisältö ja rakenne Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma sisältää perehtymistä ja syventymistä sukupuolentutkimuksen teorioihin ja keskeisiin tutkimusalueisiin sekä erikoistumisen johonkin teemaan tutkielman muodossa. Pro gradu -tutkielman tekeminen aloitetaan heti ensimmäisenä vuonna ja se on keskeinen osa opintoja. Tutkielman tekeminen etenee tuetusti maisteriohjelmalaisten graduseminaarissa, jota ohjaa oppiaineen professori. Ensimmäisenä vuonna opiskelu painottuu tarvittavien, osin valinnaisten kurssien ja opintojaksojen suorittamiseen. Toisena vuonna täydennetään opinnot pro gradu -tutkielman alueelta. Opintojen rakenne jäsentyy opiskelijakohtaisesti riippuen kahdesta seikasta: 1) onko opiskelija suorittanut sukupuolentutkimuksen perus- vai sekä perus- että aineopinnot, ja 2) mikä opiskelijan tutkielman aihe on. Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelman opintosuunnitelma räätälöidään kullekin opiskelijalle yksilöllisesti, hänen kiinnostuksen kohteensa ja jo suorittamansa opinnot huomioiden. Opinto-ohjelmaan voi tarvittaessa sisältyä erityisopintoja muistakin oppiaineista. Maisteriohjelma tarjoaa tiiviin tavan suorittaa tutkinto. Ohjelmasta valmistuu kahden vuoden kokopäiväisellä opiskelulla filosofian maisteriksi. Hakukelpoisuus Sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmaan hyväksytään vuosittain enintään kuusi (6) opiskelijaa. Hakijalla tulee olla alempi korkeakoulututkinto. Hakuilmoitus maisteriohjelmaan julkaistaan kunkin kalenterivuoden alussa. Haku järjestetään humanistisen tiedekunnan kautta. Tutustu tiedekunnan hakusivuihin, joilla ilmoitus julkaistaan kevään aikana. Tutkinnonsuorittamisoikeuden myöntämisestä päättää valintalautakunta oppiaineen lausunnon perusteella. Päätökseen vaikuttavat hakijan suorittamien opintojen soveltuvuus sukupuolentutki- 8

9 muksen maisteriohjelman pohjaksi, hakijan opintomenestys sekä opintosuunnitelman toteuttamiskelpoisuus kaksivuotisen ohjelman puitteissa. Maisteriohjelmaan valituille laaditaan opintojen aluksi henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) professorin tai opintoasiainsuunnittelijan ohjauksessa. Suunnitelmaa seurataan professorin kanssa lukuvuoden aikana yhdessä sovitun aikataulun mukaisesti. Jatko-opinnot Humanistinen tiedekunta hyväksyi naistutkimuksen jatkotutkintovaatimukset joulukuussa Sukupuolentutkimuksesta väittelevät valmistuvat filosofian tohtoreiksi. Jatko-opiskelijaksi hyväksymisestä päättää humanistisen tiedekunnan jatko-opiskelijoiden valintalautakunta kaksi kertaa vuodessa. Vuosittaiset hakuajat voi tarkistaa humanistisen tiedekunnan ulkoisilta kotisivuilta. Jatko-opintoja suunnittelevan on aina otettava hyvissä ajoin yhteyttä oppiaineen professoriin. Myös muualta kuin humanistisesta tiedekunnasta valmistuneet voivat hakea sukupuolentutkimuksen jatko-opiskelijoiksi. Oppiaineessa kokoontuu monitieteinen jatkokoulutusseminaari, joka on avoin kaikille väitöskirjaansa sukupuolentutkimuksen alasta tekeville. Lisätietoja voi kysyä oppiaineen opintoasiainsuunnittelijalta. Ilmoittautuminen WebOodissa. Kokoontumisista ilmoitetaan sähköpostilla ilmoittautuneille. Seminaarityöskentely perustuu prosessikirjoittamiseen eli tutkimuksen vaiheittaiseen työstämiseen suunnitelmasta valmiiseen työhön. Oppiaineessa järjestetään jatko-opintotasoisia kursseja, joille voi osallistua myös muiden oppiaineiden jatkokoulutettavia. Sukupuolentutkimuksen valtakunnallinen tohtorikoulu järjestää lukuvuosittain seminaareja eri teemoista ja tutkimuskysymyksistä. Lisätietoja tohtorikoulun kotisivuilta Pohjoismainen sukupuolentutkimuksen alan tohtorikurssitarjonta on myös laajaa. Näistä kursseista saa tietoa seuraamalla naistutkimuslistaa. Jatko-opintojen rakenne 1. Tutkijantaidot (50 op) Tutkimuksen tekemisen valmiuksia lisäävää koulutusta: perehdytys jatkoopiskelukäytäntöihin ja seminaari, keskeinen tutkimuskirjallisuus, metodit ja tieteenfilosofia, tutkijan etiikka, tieteellinen kirjoittaminen, tieteellinen esiintyminen, vieras kieli: englanti tai tutkimusalan kannalta tärkeä (julkaisu)kieli. 2. Muut työelämätaidot (10 op) Akateemiseen ja muuhun työelämään valmentavaa koulutusta tai väitöskirjaa tukevia sivuaineopintoja, oman valinnan mukaan opintoja esim. seuraavilta aloilta: tiedeviestintä, pedagogiikka, kieliopinnot, johtaminen, projektinhallinta, tiedehallinto, tutkimuksen yhteiskunnalliset yhteydet ja merkitys, yrittäminen tai harjoittelu. Humanistinen tiedekunta hyväksyi uudet jatko-opintojen tutkintovaatimukset Siirtymäaika päättyi Vanhojen tutkintovaatimusten mukaisien suoritusten korvaavuudesta sovitaan professorin kanssa. Tutustu tarkemmin tutkintovaatimuksiin täällä >> 9

10 Opintoneuvonta Opintoneuvontaa antavat yliopistonlehtori (perus- ja aineopinnot) ja professori (syventävät opinnot). Opintojen käytäntöön liittyvissä asioissa sekä esimerkiksi aikaisempien tutkintovaatimusten mukaan suoritettujen opintojen korvaavuuksissa auttaa opintoasiainsuunnittelija. Tutkintovaatimukset ja opintojen vanheneminen Sukupuolentutkimuksessa on lukuvuosina kahdet eri tutkintovaatimukset, suomen- ja englanninkieliset. Suurin osa suorittaa tavalliset sukupuolentutkimuksen opinnot. Englanninkielinen monitieteinen sukupuolentutkimuksen sivuainekokonaisuus, Interdisciplinary Gender Studies, muodostaa oppiaineen englanninkieliset tutkintovaatimukset. Nämä opinnot keskittyvät erityisesti suomalaiseen sekä pohjoismaiseen nais- ja sukupuolentutkimukseen. Opintoihin sisältyy ainoastaan perus- ja aineopinnot ja ne ovat pääasiassa tarkoitettu vaihto-opiskelijoille, mutta myös muut voivat halutessaan suorittaa näiden vaatimusten mukaiset opinnot. Suomen- ja englanninkielisten tutkintovaatimusten opinnot vastaavat toisiaan, mutta opiskelijan tulee valita kumman mukaan opintojaan suorittaa. Interdisciplinary Gender Studies -tutkintovaatimuksista saa lisätietoja vaatimusten WebOodi-oppaasta sekä opintoasiainsuunnittelijalta. Opiskelijoita pyydetään täyttämään kokonaisuuden rekisteröintilomake heti saatuaan kokonaisuuden kaikki osasuoritukset suoritettua. Ajoissa tapahtunut rekisteröinti helpottaa valmistumista. Publiikkien lähestyessä opintotoimistoilla on usein ruuhkaa, ja rekisteröimiset saattavat viivästyä. Opintojen rekisteröiminen tapahtuu lomakkeella, joka palautetaan oppiaineen toimistoon. Lomake löytyy Almasta. Vuonna 2005 tai sen jälkeen tutkinnonsuoritusoikeuden humanistiseen tiedekuntaan saaneiden opiskelijoiden humanistisessa tiedekunnassa suoritetut kokonaisuudet vanhenevat 10 vuodessa. Suoritusajankohdaksi katsotaan viimeiseksi suoritetun jakson tai kokonaisuuden suorituspäivämäärä. Humanistisen tiedekunnan oppiaineissa suoritetut opintojaksot, jotka ovat keskeneräisen kokonaisuuden osasuorituksia ja joiden suorittamisesta on kulunut yli viisi vuotta, edellytetään päivitettäväksi oppiaineen harkinnan mukaan. Ennen vuotta 2005 tutkinnonsuoritus-oikeiden humanistiseen tiedekuntaan saaneiden opiskelijoiden opinnot eivät vanhene. Oppiaine voi kuitenkin vaatia yli 10 vuotta vanhojen kokonaisuuksien tai yli 5 vuotta vanhojen opintojaksojen päivittämistä. Lisätietoja opintoasiainsuunnittelijalta. Vaihto-opiskelu Sukupuolentutkimuksen oppiaineella on elävää yhteistyötä useiden Euroopan yliopistojen kanssa! Oppiaineella on useita kahdenvälisiä Erasmus-sopimuksia Eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Lisäksi oppiaineesta koordinoidaan viiden pohjoismaisen pääkaupunkiyliopiston Nordplus-verkostoa. NordFem+-nimiseen verkostoon kuuluvat Helsingin lisäksi Tukholman, Kööpenhaminan, Oslon ja Reykjavikin yliopistojen sukupuolentutkimusyksiköt. NordFem+ -verkosto tarjoaa vaihtomahdollisuuksia niin opiskelijoille kuin opettajillekin. 10

11 Erasmus Granadan yliopisto, Espanja Utrechtin yliopisto, Alankomaat Paris 8, Ranska Humboldtin yliopisto, Saksa Nordplus (NordFem+) Tukholman yliopisto, Ruotsi Kööpenhaminan yliopisto, Tanska Oslon yliopisto, Norja Reykjavikin yliopisto, Islanti Vaihtoaika sekä Erasmus että Nordplus-vaihdoissa on 5 6 kuukautta. Hakuajoista tiedotetaan kristiina-sähköpostilistalla sekä Almassa. Lisätietoja antaa opintoasiainsuunnittelija. Vapaita vaihtopaikkoja kannattaa kysellä hakuajan ulkopuolellakin. 11

12 Sukupuolentutkimuksen opetus Sukupuolentutkimuksen tutkintovaatimusten kohtia voit suorittaa tenttimällä tutkintovaatimuksissa mainittu kirjallisuus tiedekuntatentissä tai suorittamalla korvaavan kurssin. Esseitä voi kirjoittaa, mikäli tästä on sovittu opintojaksosta vastaavan henkilön kanssa. Kaikki sukupuolentutkimuksen opetus merkitään WebOodiin. Järjestelmää selataksesi et tarvitse erillisiä tunnuksia. WebOodissa tapahtuu myös ilmoittautuminen kursseille. Ilmoittautumista varten sinulla on oltava Helsingin yliopiston voimassaoleva käyttäjätunnus. Ilmoittautuminen syksyn 2013 kursseille alkaa ti klo Ne, joilla ei ole voimassa olevia atk-tunnuksia, voivat ilmoittautua kursseille ilmoittautumisajan alettua oppiaineen opintoasiainsuunnittelijalle p ). Ilmoittautuminen kevään kursseille alkaa ti Mikäli olet ilmoittautunut kurssille, jolle et pääsekään osallistumaan, muista perua ilmoittautumisesi ilmoittautumisajan kuluessa WebOodissa, tai ilmoittautumisajan päätyttyä opintoasiansuunnittelijalle, jotta varasijalla oleva saa paikan. Ilmoittautumisesi kurssille on hyväksytty kun ilmoittautumisstatus on vahvistettu. Ensimmäinen kokoontumiskerta on niin seminaareissa kuin luennoillakin tärkeä. Silloin järjestäydytään, käydään läpi kurssin tavoitteet ja jaetaan tehtävät. Mikäli et pääse ensimmäisellä kerralla paikalle, ilmoita siitä etukäteen kurssin opettajalle. Muussa tapauksessa ilmoittautumislistan varasijalla oleva saa paikan. Lukuvuosi jakaantuu neljään periodiin. Opetustauoilla viikoilla 43 ja 10 ei anneta kontaktiopetusta, vaan ne on tarkoitettu itsenäiseen työskentelyyn. Kurssien korvaavuudet tutkintovaatimuksissa on ilmoitettu opintojaksojen WNA- ja MNA-koodein. MNA-koodia seuraavat ainoastaan sukupuolentutkimuksen maisteriohjelman opiskelijat. Muut opiskelijat noudattavat WNA-järjestelmää. Jotkut kurssit korvaavat tutkintovaatimusten kohtia sekä aine- että syventävistä- tai sekä syventävistäettä jatko-opinnoista. Osa kursseista korvaa myös jaksoja Interdisciplinary Gender Studies (IGS) -opintokokonaisuuden tutkintovaatimuksista. Opintopisteitä saa myös sukupuolentutkimuksen luentopassilla sekä sukupuolentutkimuksen verkosto Hilman järjestämistä verkkokursseista. Lisätietoja opetuksesta saat WebOodista, sukupuolentutkimuksen opintoasiainsuunnittelijalta sekä seuraamalla kristiina-sähköpostilistaa. Opetustiloista on käytetty seuraavia lyhenteitä: A7 Aleksanterinkatu 7 Aud auditorio M11 Mariankatu 11 ls luentosali P Porthania (Yliopistonkatu 3) rh ryhmähuone PR Päärakennus, Fabianinkatu 33 sh seminaarihuone U38 Topelia, Unioninkatu 38 U40 Metsätalo, Unioninkatu 40 12

13 Opintojen suorittaminen Sukupuolentutkimuksen oppiaineen oppisisällöt on kuvattu tutkintovaatimuksissa, jotka koostuvat perus-, aine- ja syventävien opintojen opintokokonaisuuksista sekä jatko-opinnoista. Opintokokonaisuudet jakautuvat opintojaksoihin, joista perus- ja syventävissä opinnoissa kaikki ovat pakollisia, kun taas aineopinnoissa on paljon valinnaisuutta. Opintojakson voi suorittaa joko tenttimällä tutkintovaatimuksissa mainittu opintojakson kirjallisuus tiedekuntatentissä tai opintojakson korvaavalla kurssilla, kun sellainen on tarjolla. Opintojaksoihin liittyy vuosittain vaihteleva määrä kursseja. Johdantokurssi, aineopintojen seminaari ja graduseminaari suoritetaan aina kurssimuotoisesti. Yksi opintojakson suoritusvaihtoehto ovat tenttijän kanssa sovitut kirjoitustehtävät, jotka ovat tutkimuksen tekoon ja analyyttiseen ajatteluun harjaannuttava suoritustapa. Lähes kaikki kurssisuoritukset ovat laajuudeltaan 5 opintopistettä ja korvaavat kokonaisen opintojakson. Luennoista koostuvat kurssit suoritetaan seuraamalla luennot ja osallistumalla luentokuulusteluun, tai tuottamalla luento-/oppimispäiväkirja, kommentaareja ja/tai esseetehtäviä. Suoritusmuodoista päättää ja niissä ohjeistaa kurssin opettaja. Seminaarien yhteydessä opiskelija opettelee toisten tekemän tutkimuksen arviointia ja tutkimuskirjoittamista sekä harjaantuu tieteelliseen keskusteluun. Seminaarimuotoisten kurssien suoritukset koostuvat kurssilukemiston lukemisen ja aktiivisen keskusteluun osallistumisen lisäksi myös pienistä kirjallisista töistä (kriittiset kommentaarit tai esittelevät referaatit) ja niiden suullisista esityksistä. Seminaarityöskentelyn kuormittavuudesta riippuen suoritusta voidaan täydentää myös esseellä. Kirjatentit suoritetaan humanistisen tiedekunnan tenttipäivinä, ja niihin ilmoittaudutaan WebOodissa. Tenttitilaisuuden aikarajoissa kirjoitettua vastausta arvioidaan tietojen kattavuuden ja täsmällisyyden sekä argumentaatiorakenteen ja -retoriikan johdonmukaisuuden perusteella. Opiskelija voi myös ehdottaa tentittäväksi muuta kuin vaatimuksissa mainittua kirjallisuutta, mutta tällöin kirjallisuudesta on sovittava 10 päivää ennen tenttiä. Jos tentti halutaan korvata esseellä, on siitä aina sovittava erikseen tentaattorin kanssa. Tiedekuntatenttiin osallistumisen vaihtoehtona aineopintotasolla on kotitentti. Kotitentissä opiskelijat vastaavat opettajan heille sähköpostitse toimittamiin kysymyksiin sovitun tenttiajan puitteissa. Tentin arviointiin vaikuttaa se, että opiskelijalla on mahdollisuus käyttää kirjallisuutta tukenaan vastauksia laatiessaan. Tiedekuntatentin tapaan myös kotitentti testaa opiskelijan kykyä jäsentää omaksumaansa tietoa, esittää argumenttinsa selkeästi ja tuottaa johdonmukaista asiaproosaa. Tenttivastaukset eivät ole esseelaajuisia, vaan ne laaditaan sovitun tenttiajan puitteissa. Vastauksen muoto on referaatinomainen, kiinteästi luettuun kirjallisuuteen perustuva. Monet tutkintovaatimusten kohdat on aine- ja syventävissä opinnoissa mahdollista suorittaa myös esseinä. Esseet ovat pienoistutkielmia, joiden laajuus sovitaan opettajan kanssa (esim. 15 liuskaa/5 op). Tekstissä yhdistetään oma kriittinen pohdinta luetun tutkimuskirjallisuuden esittämän tiedon tarkasteluun. Omat argumentit on kirjoitettaessa erotettava selkeästi käsiteltävän kirjallisuuden argumenteista. Esseitä kirjoitettaessa voidaan käyttää lähteenä muutakin kuin tenttikirjallisuutta. Tarkoituksena on, että kirjoittaja osoittaa hallitsevansa tiettyä kysymys- tai aihepiiriä koskevan kirjallisuuden sekä pystyvänsä arvioimaan ja vertailemaan eri näkemyksiä. Esseekirjoittamisen keskeinen tehtävä on harjaannuttaa opiskelijaa kuvaamaan käsittelyn kohde, esittelemään eri argumentteja, ottamaan niihin kantaa ja muodostamaan omat perustellut johtopäätöksensä tai avoimiksi jäävät kysymyksensä. Käytetyt lähteet merkitään näkyviin. 13

14 Luento- tai oppimispäiväkirja korvaa usein luentokuulustelun, jossa vastataan opettajan laatimiin kysymyksiin luentojen aikana omaksutun tiedon perusteella. Luentopäiväkirja perustuu luentomuistiinpanoihin. Opiskelijan tehtävänä on tarkastella ja kommentoida luennoilla käsiteltyjä aiheita tietojensa ja ymmärryksensä pohjalta. Päiväkirja on väline, jonka avulla opiskelija syventää kurssin aihepiiriin liittyviä tietojaan ja sen avulla seurataan yhtä lailla opiskelijan ajattelun ja tietojen kehitystä kuin opettajan ajatusten vastaanottoa. Luentopäiväkirja voi toimia myös kurssiarvioinnin välineenä, joten siinä voi kertoa, mitkä asiat tuottivat oivalluksia, olivat kiinnostavia ja auttoivat oman ajattelun kehittymistä, mistä haluaisi lisää tietoa, mikä jäi käsittelyssä keskeneräiseksi jne. Luentopäiväkirjan laajuudesta sovitaan opettajan kanssa. Lukupiiri koostuu kahdesta tai useammasta opiskelijasta, jotka kokoontuvat keskustelemaan lukemastaan tiettyyn opintojaksoon kuuluvasta kirjallisuudesta ja raportoivat kirjallisesti opintojakson tentaattorille. Luentopassin täyttämällä voi saada kaksi opintopistettä osallistumalla kahdeksalle sukupuolentutkimukseen liittyvälle luennolle. Luennoitsija tai tilaisuuden järjestäjä antaa passiin merkinnän läsnäolosta. Sen lisäksi luennoista tehdään luentopäiväkirja, joka jätetään oppiaineen toimistoon. Luentopäiväkirjat ottaa vastaan yliopistonlehtori. Yksittäinen luentopassi on voimassa kaksi vuotta. Luentopasseja saa toimistosta. Kommentaari on lyhyt, liuskan tai parin mittainen kommentoiva teksti. Kommentaarissa tartutaan johonkin tiettyyn luetussa tekstissä esitettyyn ideaan tai kysymykseen ja esitetään siitä argumentoitu näkökanta. Kommentaari ei ole referaatti, jossa pyrittäisiin esittämään neutraali tiivistelmä luetusta. Kommentaari on perusteltu, rajattu näkökulmakirjoitus. Mikäli kommentaaritehtävä koskee kahta tekstiä, kommentaarissa keskustelutetaan näitä tekstejä keskenään, ei tarkastella valinnaisesti vain jompaakumpaa. Tenttiminen Kullakin sukupuolentutkimuksen opintojaksolla on tentaattorinsa, jonka kanssa voi neuvotella tenttimisestä ja muista suoritustavoista. Perusopintojen, aineopintojen ja syventävien opintojen opintojaksot suoritetaan humanistisen tiedekunnan tenttipäivinä. Tiedekuntatentteihin ilmoittaudutaan vähintään 10 päivää ennen tenttiä WebOodissa. Tenttitulokset ovat nähtävillä oppiaineen ilmoitustaululla ja/tai WebOodissa kuukauden kuluessa. Lisätietoja tiedekuntatenteistä ja tenttipäivät intranetissä Opintojen rekisteröiminen Perus-, aine- ja syventävien opintojen opintokokonaisuusmerkintöjä varten täytetään kokonaisuuden rekisteröintilomake. Palauta kokonaisuuslomake hyvissä ajoin ja varaudu odottamaan kokonaisuusmerkintää noin viikko. Merkinnän saatuasi muista täyttää opintokokonaisuuden palautelomake, joka löytyy oppiaineen Alma-sivuilta. Palautteet toimivat apuna opetuksen ja opintokokonaisuuksien suunnittelussa ja kehittämisessä. Miksi opinnot rekistöidään? Opintojen rekisteröiminen on välttämätöntä, jotta voit valmistuessasi sitoa tietyn oppiaineen perus- aine- tai syventävät opinnot osaksi tutkintoasi. Kokonaisuudet kannattaa koostaa heti saatuasi kaikki kokonaisuuteen kuuluvat opinnot suoritettua. Näin vältyt ruuhkilta, joita saattaa ilmetä lähellä valmistumispäiviä (publiikkeja). Opintojen rekisteröimiseen käytetyn lomakkeen saat opintoasiainsuunnittelijalta tai intranetistä 14

15 Sukupuolentutkimuksen opintojen rakenne eli tutkintovaatimukset WNA100 Sukupuolentutkimuksen perusopinnot (25 op) WNA110 Sukupuolentutkimuksen johdantokurssi (401717)... 5 WNA120 Feministisen ajattelun historia ja klassikot (401718)... 5 WNA130 Sukupuolen teoretisoinnin perusteet (401719)... 5 WNA140 Sukupuoli ja representaatio (401720)... 5 WNA150 Sukupuoli ja kansalaisuus (401721) WNA200 Sukupuolentutkimuksen aineopinnot (35 op) WNA210 Feministisia teorioita (valitaan kaksi kohdista a e) (401723)... WNA220 Tutkimusmenetelmät ja tieteellinen kirjoittaminen (401727)... SEKÄ 15 opintopistettä opintoja sukupuolentutkimuksen valinnaisista opintojaksoista.... Opintojaksot on ryhmitelty kuuteen temaattiseen opintopolkuun. Opintoja voi vapaasti valita yhdestä tai useammasta polusta: - Ajattelu, tieto ja tietäminen - Seksuaalisuus, sukulaisuus ja intiimin politiikka - Representaatio ja erot - Arki ja kokemuksen politiikka - Politiikka, yhteiskunta ja sukupuoli - Sukupuolen alueellisuus ja globaalisuus MNA 300 Sukupuolentutkimuksen syventävät opinnot pääaineopiskelijoille (nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma) (120 op) MNA310 Feministinen tutkimus omillaan: oppihistoriaa ja kritiikkiä (403836)... MNA311 Feministinen teoria 1 (401771)... MNA313 Feministinen teoria 2 (403835)... MNA312 Feministinen tieto-oppi ja tieteenkritiikki ( (401775)... MNA320 Tutkielmaan liittyvät metodologiset opinnot (406126)... MNA330 Tutkielmaan liittyvät temaattiset opinnot (406127)... MNA331 Tieteellinen kirjoittaminen ja argumentaatio (401778)... MNA332 Asiantuntijuutta syventävää harjoittelua/opintoja (401779)... MNA333 Valinnaiset opinnot (406129)... MNA340 Graduseminaari (406128)... MNA341 HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma (403477)... MNA800 Pro gradu -tutkielma (401782)... Lisäksi: YY002MS/YY02MR/YY002MO Kypsyysnäyte maisterin tutkinnossa (403071/403073/403075) WNA 300 Sukupuolentutkimuksen syventävät opinnot sivuainepiskelijoille (60op) WNA310 Feministinen tutkimus omillaan: oppihistoriaa ja kritiikkiä (403836)... WNA311 Feministinen teoria 1 (401771)... WNA312 Feministinen tieto-oppi ja tieteenkritiikki (401775)... WNA320 Tutkielmaan liittyvät metodologiset opinnot (406126)... WNA330 Tutkielmaan liittyvät temaattiset opinnot (406127)... WNA340 Graduseminaari (406128)... WNA800ST Sivuaineen syventävien opintojen tutkielma

16 Sukupuolentutkimuksen tutkintovaatimukset PERUSOPINNOT (25op) Tavoitteena on tarjota opiskelijoille perustiedot sukupuolentutkimuksen keskeisistä käsitteistä ja historiasta sekä tavoista teoretisoida sukupuolta sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä. Opinnot aloitetaan suorittamalla WNA110 Sukupuolentutkimuksen johdantokurssi. WNA110 Sukupuolentutkimuksen johdantokurssi (5 op) Kohderyhmä: Jakso on pakollinen kaikille perusopinnot suorittaville. Oppimistavoite: Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee sukupuolentutkimuksen keskeiset tutkimuskäsitteet ja tuntee keskeiset tutkimuskysymykset: Kuinka sukupuolen kulttuuris-yhteiskunnalliset merkitykset muotoutuvat? Mitä merkitsee sukupuolen politiikka? Kuinka sukupuolentutkimuksessa toteutuvat monitieteisyys ja tieteidenvälisyys, mitä tarkoittaa feministinen tieteen- ja tietämisen kritiikki? Tavoitteena on ymmärrys feminismien moninaisuudesta sekä perustiedot sukupuolta ja seksuaalisuutta kriittisesti tarkastelevasta queer-tutkimuksesta, sukupuolen- ja naistutkimuksen historiasta ja sukupuolentutkimuksen suhteesta naisliikkeeseen ja miestutkimuksesta. Sisältö: Jaksossa esitellään sukupuolentutkimuksen ja feministisen ajattelun historiaa ja keskeisiä teoreettisia juonteita. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista luennoille ja pienryhmiin. Oheiskirjallisuus: Saresma, Rossi ja Juvonen, Käsikirja sukupuoleen. Ajoitus: Jakso suositellaan suoritettavaksi heti sukupuolentutkimuksen opintojen aluksi. Suoritustavat: Luentokurssi ja pienryhmätyöskentely. Vastuuhenkilö: Eva Maria Korsisaari WNA120 Feministisen ajattelun historia ja klassikot I (5 op) Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen kaikille perusopinnot suorittaville. Oppimistavoite: Tavoitteena on ymmärtää feministisen ajattelun historian pääpiirteet ja saavuttaa feministisen ajattelun klassikoiden perustuntemus. Sisältö: Opintojaksossa tutustutaan feminismin historian ajatteluperinteeseen 1850-luvulta 1970-luvulle klassikoiksi muodostuneiden teosten kautta. Luetaan kolme teosta: Mill, Naisen asema TAI Woolf, Oma huone. Friedan, Naisellisuuden harhat TAI Mitchell, Naisliike. Firestone, The Dialectic of Sex TAI Millet, Sexual Politics.. Ajoitus: Jakso suositellaan suoritettavaksi heti sukupuolentutkimuksen opintojen aluksi. Vastuuhenkilö: Marjut Jyrkinen 16

17 WNA130 Sukupuolen teoretisoinnin perusteet (5 op) Kohderyhmä: Jakso on pakollinen kaikille perusopinnot suorittaville. Oppimistavoite: Tavoitteena on saavuttaa keskeisten sukupuolta ja sen muotoutumista käsittelevien teorioiden ja käsitteiden ja niiden lähihistorian tuntemus. Opintojakso tukee osaltaan koko perusopintokokonaisuuden tavoitteita harjaannuttaa opiskelijat tarkastelemaan ja havaitsemaan sukupuolen kulttuurisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä. Sisältö: Keskeisiä teemoja opintojaksossa ovat subjektin kerrostuneisuus, ruumiillisuus, seksuaalisuus, sukupuolierojen muotoutuminen sekä toimijuus ja valta. Beasley, Gender and Sexuality: Critical Theories, Critical Thinkers. Connell, Gender. Weeks, Sexuality (2. painos). Edeltävät opinnot: WNA110 Sukupuolentutkimuksen johdantokurssi (5 op). Vastuuhenkilö: Eva Maria Korsisaari WNA140 Sukupuoli ja representaatio (5 op) Kohderyhmä: Jakso on pakollinen kaikille perusopinnot suorittaville. Oppimistavoite: Tavoitteena on oppia erittelemään sukupuolten ja seksuaalisuuksien representaatioita kulttuurisesti ja sosiaalisesti merkityksellisinä esityksinä. Sisältö: Opintojaksossa perehdytään representaation käsitteeseen yhtä lailla merkityksellistämisenä, edustamisena, esittämisenä kuin tuottamisenakin. Analysoidaan sukupuolten ja seksuaalisuuksien esitysten ja edustusten merkitystä yksilöiden ja ryhmien identiteetin rakentumiselle. Rossi, Esityksiä, edustamista ja eroja: Representaatio on politiikkaa, teoksessa Knuuttila & Lehtinen (toim.), Representaatio: Tiedon kivijalasta tieteiden työkaluksi, s Squires, Gender in Political Theory, luku Representation, s SEKÄ kolme seuraavista: Dyer, Älä katso! Viihde, seksuaalisuus ja rotu halun kohteena. hooks, Art on my Mind: Visual Politics. Koivunen, Isänmaan moninaiset äidinkasvot: Sotavuosien suomalainen naisten elokuva sukupuoliteknologiana. Litosseliti, Gender and Language: Theory and Practice. Rossi, Heterotehdas: Televisiomainonta sukupuolituotantona. Edeltävät opinnot: WNA110 Sukupuolentutkimuksen johdantokurssi (5 op) Vastuuhenkilö: Eva Maria Korsisaari 17

18 WNA150 Sukupuoli ja kansalaisuus (5 op) Kohderyhmä: Jakso on pakollinen kaikille perusopinnot suorittaville. Oppimistavoite: Tavoitteena on ymmärrys sukupuolentutkimuksen tavasta tarkastella kriittisesti sukupuolten yhteiskunnallisiin asemiin ja oikeuksiin liittyviä kysymyksiä sekä yksityisen ja julkisen rajan ylityksiä. Sisältö: Tutustutaan sukupuolen ja kansalaisuuden välisiin yhteyksiin erityisesti Suomen ja Euroopan konteksteissa. Käsitellään naisten asemaa suhteessa hyvinvointivaltioon ja politiikkaan, naisten yhteiskunnallista toimintaa sekä tarkastellaan kansalaisuutta ja kansallisuutta sukupuolittuneita eroja rakentavina prosesseina. Osoitetaan sukupuolittuneeseen kansalaisuuteen liittyvien kysymysten historiallisuus. Lisäksi tutustutaan nais- ja miesidentiteettien moninaisuuden ja naisten keskinäisen epätasa-arvon kysymyksiin. Lister, Citizenship: Feminist Perspectives. SEKÄ kaksi seuraavista: Okin (toim.), Is Multiculturalism Bad for Women? Tolonen (toim.), Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli. Siim, Gender and Citizenship: Politics and Agency in France, Britain and Denmark. Urponen, Ylirajaisia suhteita: Helsingin olympialaiset, Armi Kuusela ja ylikansallinen historia. Yuval-Davis, Gender and Nation. Edeltävät opinnot: WNA110 Sukupuolentutkimuksen johdantokurssi (5 op) Vastuuhenkilö: Marjut Jyrkinen 18

19 AINEOPINNOT (35 op) Aineopinnoissa perehdytään feministisen teorian keskusteluperinteisiin ja sukupuolentutkimuksen ajankohtaisiin teemoihin. Pakollisia opintoja ovat WNA210 Feministisiä teorioita (5 + 5 op) ja WNA220 Tutkimusmenetelmät ja tieteellinen kirjoittaminen (10 op), joiden lisäksi suoritetaan valinnaisesti 15 op temaattisia jaksoja. Aineopintojen valinnaiset jaksot on ryhmitelty opintopolkuihin. Opiskelija voi valita vapaasti valittavat opintojaksot joko yhdestä tai useammasta opintopolusta. AINEOPINTOJEN PAKOLLISET JAKSOT WNA210 Feministisiä teorioita (5 op + 5 op) Opintojaksossa suoritetaan kaksi viidestä (WNA210a-e) osiosta. Jaksossa tutustutaan keskeisiin feministisen tutkimuksen ja seksuaalisuuden tutkimuksen traditioihin ja keskusteluihin. Jakso on pakollinen kaikille sukupuolentutkimuksen aineopintojen opintokokonaisuuden suorittaville. Opiskelijoiden oletetaan suorittaneen sukupuolentutkimuksen perusopinnot (25 op) tai omaavan vastaavat tiedot. WNA210a Ruumiillisuus, sukupuoliero, seksuaalisuus (5 op) Kohderyhmä: Opintojakso on vaihtoehtoinen jaksojen WNA210b-e kanssa. Aineopintoja tekevät suorittavat kaksi näistä jaksoista. Oppimistavoite: Tavoitteena on saavuttaa ymmärrys keskeisistä kysymyksistä ja käsitteistä sukupuolieron keskusteluperinteessä ja feministisessä ruumiillisuuden ja materiaalisuuden teoretisoinnissa. Sisältö: Jaksossa tarkastellaan mannermaista, angloamerikkalaista ja kotimaista sukupuoliero- ja ruumiillisuuskeskustelua. Valitaan yksi seuraavista: Bloodsworth-lugo, In-Between Bodies: Sexual Difference, Race and Sexuality. Grosz, Volatile Bodies: Toward a Corporeal Feminism. Heinämaa, Reuter & Saarikangas (toim.), Ruumiin kuvia: Subjektin ja sukupuolen muunnelmia. JA kaksi seuraavista: Ahmed & Stacey (toim.), Thinking Through the Skin. Bordo, The Male Body: A New Look at Men in Public and in Private. Harjunen & Kyrölä (toim.), Koolla on väliä! Lihavuus, ruumisnormit ja sukupuoli. Holloway, Private Bodies, Public Texts: Race, Gender, and a Cultural Bioethics. Kinnunen, Lihaan leikattu kauneus: Kosmeettisen kirurgian ruumiillistuneet merkitykset. Edeltävät opinnot: WNA100 Sukupuolentutkimuksen perusopinnot (25 op) Vastuuhenkilö: 19

20 WNA210b Sukupuoli, seksuaalisuus ja heteronormatiivisuuden kritiikki (5 op) Kohderyhmä: Opintojakso on vaihtoehtoinen jaksojen WNA210a, c, d ja e kanssa. Aineopintoja tekevät suorittavat kaksi näistä jaksoista. Oppimistavoite: Tavoitteena on ymmärtää sukupuolta ja naissubjektia purkaneiden keskustelujen keskeiset kysymykset ja käsitteet sekä queer-tutkimuksen juuret. Sisältö: Tarkastellaan postmodernia, feminististä ja queer-teoreettista keskustelua sukupuolten ja seksuaalisuuksien rakentumisesta ja luonnollistamisesta. Rossi, Heteronormatiivisuus: Käsitteen elämää ja kummastelua, Kulttuurintutkimus 23.3 (2006), s SEKÄ kaksi seuraavista: Butler, Hankala sukupuoli: Feminismi ja identiteetin kumous. Foucault, Seksuaalisuuden historia, 1. osa Tiedontahto ja 2. osa Nautintojen käyttö. Laqueur, Making Sex: Body and Gender from the Greeks to Freud. Sedgwick, Epistemology of the Closet. Edeltävät opinnot: WNA100 Sukupuolentutkimuksen perusopinnot (25 op) Vastuuhenkilö: WNA210c Erojen ja vallan risteymiä (5 op) Kohderyhmä : Opintojakso on vaihtoehtoinen jaksojen WNA210a, b, d ja e kanssa. Aineopintoja tekevät suorittavat kaksi näistä jaksoista. Oppimistavoite: Opitaan analysoimaan sukupuolen ja muiden subjektiutta ja identiteettiä muokkaavien tekijöiden yhteisvaikutuksia ja leikkauspintoja. Saavutetaan ymmärrys intersektionaalisuutta käsittelevän teoreettisen keskustelun keskeisistä kysymyksistä. Sisältö: Tarkastellaan identiteettikategorioiden ja niitä määrittävien luokittelujärjestelmien (esimerkiksi seksuaalisuuden, rodun, etnisyyden, luokan ja ruumiillisen toimintakyvyn) intersektionaalisuutta eli keskinäisiä risteymiä ja historiallista muotoutumista suhteessa toinen toisiinsa. Crenshaw, Mapping the Margins: Intersectionality, Identity Politics, and Violence against Women of Color. Stanford Law Review 43.6 (1991), s Brah & Phoenix, Ain t I A Woman? Revisiting Intersectionality. Journal of International Women s Studies 5.3 (2004), s Davis, Intersectionality as Buzzword: A Sociology of Science Perspective on What Makes a Feminist Theory Successful, Feminist Theory 9.1 (2008), s

21 Verloo, Multiple Inequalities, Intersectionality and the European Union, European Journal of Women s Studies 13.3 (2006), s SEKÄ kaksi seuraavista: Ahmed, Strange Encounters: Embodied Others in Post-Coloniality. Skeggs, Class, Self, Culture. McClintock, Imperial Leather: Race, Gender and Sexuality in the Colonial Contest. McRuer, Crip Theory: Cultural Signs of Queerness and Disability. Somerville, Queering the Color Line: Race and the Invention of Homosexuality in American Culture. Keskinen ym. (toim.), Complying with Colonialism: Gender, Race and Ethnicity in the Nordic Region. Edeltävät opinnot: WNA100 Sukupuolentutkimuksen perusopinnot (25 op) Vastuuhenkilö: Marjut Jyrkinen WNA210d Feministisen teorian nykyklassikot (5 op) Kohderyhmä: Opintojakso on vaihtoehtoinen jaksojen WNA210a, b, c ja e kanssa. Aineopintoja tekevät suorittavat kaksi näistä jaksoista. Oppimistavoite: Saavutetaan perustuntemus feministisen nykyteorian klassikoista ja nykyteorian suuntauksista. Sisältö: Tutustuminen keskeisiin oman aikamme feministisen teorian klassikoiksi muodostuneisiin teksteihin. Anttonen, Lempiäinen, Liljeström (toim.), Feministejä Aikamme ajattelijoita. SEKÄ kaksi seuraavista: de Lauretis, Itsepäinen vietti: Kirjoituksia sukupuolesta, elokuvasta ja seksuaalisuudesta. Haraway, The Haraway Reader, s hooks, Where We Stand: Class Matters. Whitford (toim.), The Irigaray Reader. Young, On Female Body Experience: Throwing Like a Girl and Other Essays. Wittig, The Straight Mind and Other Essays. Cixous & Clément, La Jeune Née (engl. The Newly Born Woman). Scott, The Fantasy of Feminist History.. Edeltävät opinnot: WNA100 Sukupuolentutkimuksen perusopinnot (25 op) Vastuuhenkilö: Marjut Jyrkinen 21