Kaupunginvaltuusto LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto PER/979/ LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA Perla Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalveluuudistuksen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luonnoksen eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Luonnos perustuu hallitusohjelmaan sekä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemään sopimukseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen pääperiaatteista. Hallituksen esitys sisältää säännökset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, tuottamisesta ja rahoittamisesta sekä erillisen toimeenpanolain, jossa määritellään toimeenpanon kannalta keskeiset asiat. Lakiesitys on liitteenä ja se löytyy myös Internetosoitteesta: Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot lakiesityksestä. Lausuntopyyntöön tulee antaa sähköisellä kyselyllä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen mukaan muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausuntopyynnön välityksellä kantaa siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kunta katsoo perustelluksia kuulua. Sote-alueeseen sijoittumista koskevaan kannanottoon suhtaudutaan kunnan virallisena kantana, minkä vuoksi sitä koskevasta valtuuston päätöksestä tulee toimittaa päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen viimeistelytyössä. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syysistuntokaudella lausuntokierroksen jälkeen. Esitykseen sisältyvien lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alkupuolella. Lausunnot pyydetään antamaan tiistaihin klo mennessä. Lisätietoja: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnosta ja lausuntoon liittyviä kysymyksistä pidetään kaupungin valtuuston ja lautakunnan yhteisseminaari Perusturvalautakunta antaa lakiluonnoksesta omalta osaltaan lausunnon kokouksessaan, kaupunginhallitus ja kaupungin valtuusto perusturvajohtaja Eeva Halme, etunimi.sukunimi@nokiankaupunki.fi

2 Kaupunginvaltuusto Pkj: Perusturvalautakunnan lausunto lakiesityksestä annetaan kokouksessa. Päätös: Perusturvalautakunta päättää antaa omalta osaltaan liitteenä olevan lausunnon sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaista ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle. Kh Kaupunginjohtaja Eero Väätäinen: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen päämääräksi on määritelty väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat: 1. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaalija terveyspalvelut koko maassa - eriarvoisuuden vähentäminen - henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti 2. Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja - tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus - mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut 3. Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne - kustannuskehityksen tasapainottaminen - palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu. Tavoitteiden savuttamiseksi on esitetty seuraavia keinoja: 1. Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio - palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle - ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena - selkeä ja tehokas hallinto 2. Vahva kansallinen ohjaus 3. Asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen. Uudistuksessa järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Järjestämisvastuu tulisi viidelle sote-alueelle. Sotealueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella kuntien asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Sote-alueet ja niihin kuuluvat kunnat määritellään lain voimaan tullessa lailla. Muutoksista päätetään valtioneuvoston päätöksellä. Lakiluonnoksessa ei määritellä alueiden rajoja eikä nimiä. Alueet päätetään kuntien kuulemisen jälkeen.

3 Kaupunginvaltuusto Jokaisen kunnan tulee kuulua yhteen viidestä sote-alueesta. Nämä sote-alueet ovat kuntayhtymiä. Kunnille tulee oikeus poliittisesti suhteelliseen edustukseen ylimmässä toimielimessä. Kuhunkin sote-alueeseen kuulunee noin 60 kuntaa. Sote-alue laatii palvelujen tuottamisesta joka neljäs vuosi järjestämispäätöksen. STM hyväksyy osaltaan järjestämispäätöksen. Sote-alueen on seurattava ja arvioitava järjestämispäätöksen toteutumista vuosittain, ja päätöstä on tarvittaessa muutettava. Järjestämispäätös sisältää: Valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteutus Integraation toteutus Määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden tehtävät Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen Keskeiset periaatteet ostopalveluille Laatu- ja palvelutaso ja yhtenäiset käytännöt Kielellisten oikeuksien toteuttaminen Lähipalvelujen varmistaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueella Sote -alueen tuottamisvastuulle kuuluvat palvelut Palvelujen tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä. Tuottamisvastuun edellytykset määritellään laissa. Edellytyksiä olisivat mm. tehtävän edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat sekä kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Kattavaa ympärivuorokautista päivystystä ei edellytetä kaikilta tuottamisvastuullisilta. Teemalliset kuntayhtymät ovat mahdollisia erityisistä syistä, mutta esim. vaativaa erikoissairaanhoitoa ei ole mahdollista ajatella teemallisen kuntayhtymän tehtäväksi. Valmistelussa ei ole määritelty tuottamisvastuussa olevia kuntia ja kuntayhtymiä. Sote-alue päättäisi tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät edellyttäen kriteerien täyttymistä. Sote-alueella voi olla tuottamisvastuu tukipalveluista, ja poikkeustapauksessa myös varsinaisista sote-palveluista. Tuottamisvastuulle kuuluvista tukipalveluista on päätettävä järjestämispäätöksessä. Tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien on hankittava järjestämispäätöksessä tarkoitetut tukipalvelut kuntayhtymistä. Kunnat rahoittaisivat lakiluonnoksen mukaan sote-alueiden toiminnan kapitaatioperiaatteella (asukasluku) painottaen tarvetekijöillä (ikärakenne ja sairastavuus). Sote-alueet rahoittavat palvelujen tuottamisen.

4 Kaupunginvaltuusto /. Esityslistan liitteenä on Sote-uudistuksen keskeinen sisältö, jonka Kuntamarkkinoilla Helsingissä on esittänyt STM:stä hallitusneuvos Pekka Järvinen. Lausuntokierroksen jälkeen laki on tarkoitus saattaa eduskunnan käsittelyyn marraskuussa Lain vahvistaminen ja voimaantulo tapahtuisi alkuvuodesta Uusi palvelurakenne tulisi voimaan /. Perusturvalautakunta on kokouksessaan antanut ehdotuksensa Nokian kaupungin lausunnoksi. Lausuntoluonnos on esityslistan liitteenä. Kuntien kesken on käyty myös yhteistä keskustelua lausuntojen mahdollisista sisällöistä. Nokian kaupungin lausunnon taustapohdintaa / Kj. Eero Väätäinen: Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen päämääriä ja keskeisiä tavoitteita voidaan sinällään pitää oikeina ja kannatettavina. Erityisesti erikoissairaanhoidossa tapahtunut jatkuva kustannusten kasvu on ollut kuntien taloudelliseen kantokykyyn nähden liian voimakasta, jopa hallitsematonta. Lakiuudistuksesta voidaan kuitenkin esittää lukuisia kriittisiä kysymyksiä. Niiden kautta poliittisen johdon pitäisi voida arvioida uudistuksen sisältöä tarpeen vaatiessa uudelleen. Kriittiset pohdinnat ovat seuraavat: 1. Lakiuudistus on toteutuessaan erittäin merkittävä uudistus. Näin merkittävää uudistusta ei voi tehdä ilman, että uudistuksen taloudellisia vaikutuksia on samalla arvioitu. Taloudellisista vaikutuksista ei ole esitetty mitään laskelmia. Niitä ei siis liene olemassakaan. Uudistuksen toteutuessa uudelleenjärjestelyn kustannukset ovat merkittävät. Näitäkään nk. fuusiokustannuksia ei ole arvioitu. Esitetyllä sote-palvelujen budjettiraamijärjestelmällä voidaan vaikuttaa palveluiden järjestäjän budjettiin. Järjestelmällä ei voida hallita tuotannon menokehitystä. Uudistuksen taloudellisten vaikutusten puutteelliseen tai olemattomaan arviointiin liittyy myös se, että kapitaatiomallin vaikutuksia eri kunnille ei ole arvioitu. Kunnat ovat itse teetättäneet arvioita kapitaatiomallin vaikutuksista. Laskelmat eivät välttämättä ole lopullisia, mutta perustuvat kuitenkin parhaaseen tämän hetkiseen tietoon, ja ovat suuntaa antavina riittäviä. Laskelmien perusteella Nokian kaupungin kustannukset nousisivat noin 10 milj. euroa vuodessa. Kapitaatiomalli johtaa tilanteeseen, missä kokonaistaloudellisesti edullisimmin sosiaali- ja terveyspalvelut hoitaneet kunnat (jotka ovat panostaneet mm.

5 Kaupunginvaltuusto hoidon porrastukseen, varhaiseen puuttumiseen ja ennalta ehkäisevään toimintaan) joutuvat maksamaan entistä enemmän, ja kalliisti palvelut hoitaneiden kuntien kustannukset alenevat. Tätä on lähtökohtaisesti pidettävä virheellisenä toimintamallina. Kustannusten tulisi perustua aiheuttamisperiaatteeseen tai mikäli se ei ole mahdollista, kapitaatiomallilla kuntien yhteinen kustannusten taso tulisi määräytyä kustannustehokkaimpien kuntien kustannustasosta (tarvetekijöillä painottaen), ja siten, että kalliimmin palvelunsa hoitaneet kunnat maksavat enemmän. 2. Nimensä mukaisesti lain tulisi ottaa kantaa palveluiden järjestämiseen, ei palvelutuotannon rakenteisiin. Tuotantorakenteiden muuttaminen lain edellyttämällä tavalla on epärealistista esitetyssä aikataulussa. Mikäli laki toteutuessaan edellyttää erittäin suuria, esimerkiksi maakuntien kokoisia tuotantoorganisaatioita, tulisi tästä esimerkiksi Pirkanmaalla arvion mukaan yli työntekijää työllistävä organisaatio, minkä liikevaihto olisi yli 2 mrd. euroa. Erittäin suurilla organisaatioilla voi olla omat etunsa, mutta varmasti niihin liittyy myös kankeutta ja ongelmia. Usean tuottajan salliminen maakunnassa tuntuisi siis perustellulta. 3. Tällaisenaan sote-järjestämislaki tulee kaventamaan merkittävällä tavalla perustauslain 121 :n mukaista asukkaiden itsehallintoa, oikeutta verotuloihinsa ja legitiimiä kansanvaltaisuutta. Lakiluonnos lisää selvästi valtakunnallista ohjausta sotepalveluissa. Ministeriön ohjauksen tulee olla paikallisia ratkaisuja kunnioittavaa ja tuottavuuden kehittämiseen kannustavaa. Valtakunnallista yhdenmukaisuutta tarvitaan raportointiin ja tilastointiin, tuotteistukseen ja kustannuslaskentaan sekä laadunhallintaan. 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat kiinteä osa kuntien tuottamaa hyvinvoinnin kokonaisuutta, toimivan elinympäristön, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden ja esimerkiksi sivistyspalveluiden rinnalla. Esitetty malli rikkoo tämän eheän kokonaisuuden. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta lakiluonnoksen mukainen työnjako on epäselvä. Luonnoksen mukaan kunnan tulee asettaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määritellä toimenpiteet. Tämän tehtävän toteuttaminen on mahdotonta tilanteessa, jossa järjestämis- ja tuotantovastuu hyvinvointipalvelujen keskeisestä kokonaisuudesta on siirretty toisaalle. 5. Näin isot muutokset vaativat enemmän toteutusaikaa. Uudistuksen aikataulu on siten epärealistisen nopea../. Liitteet: - Lakiluonnos

6 Kaupunginvaltuusto Perusturvalautakunnan hyväksymä luonnos Nokian kaupungin lausunnoksi - Hallitusneuvos Pekka Järvinen STM: Sote-uudistuksen keskeinen sisältö Kj: Kh päättää esittää että kaupunginvaltuusto päättää: 1. että mikäli sote-lakiluonnos hyväksytään, Nokian kaupungin tulee kuulua TAYS-erva alueeseen perustuvaan sote-alueeseen; 2. hyväksyä Nokian kaupungin lausunnoksi perusturvalautakunnan esittämän, esityslistan liitteenä olevan lausuntoluonnoksen seuraavilla muutoksilla varustettuna: Kohta 9: vastaus EI. Teksti: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat kiinteä osa kuntien tuottamaa hyvinvoinnin kokonaisuutta, toimivan elinympäristön, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden ja esimerkiksi sivistyspalveluiden rinnalla. Esitetty malli rikkoo tämän eheän kokonaisuuden. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta lakiluonnoksen mukainen työnjako on epäselvä. Kohta 19: vastaus EI. Teksti: Tuottamisvastuun kriteerit ovat niin tiukat, että näillä kriteereillä pääasiassa syntyisi maakunnan kokoisia tuotanto-organisaatioita. Sote-alueella ja kunnilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa kullakin alueella tarkoituksenmukaisen tuotantorakenteen syntymiseen. Kohta 29: vastaus EI. Teksti: Esitetty kapitaatiomalli tarkoittaa merkittäviä muutoksia kuntien väliseen kustannustenjakoon siten, että kustannustehokkaimmat kunnat joutuvat maksamaan lisää. Tämä johtaa kokonaiskustannusten kasvuun. Sote-alueen rahoituksen tulee olla aiheuttamisperiaatteen mukainen tai kapitaatiomallilla kuntien yhteinen kustannusten taso tulee määräytyä kustannustehokkaimpien kuntien kustannustason mukaan (tarvetekijöillä painottaen), ja siten, että kalliimmin palvelunsa hoitaneet kunnat maksavat enemmän. Kohta 41: Tekstilisäys: Ei, kolmen vuoden siirtymäaika on liian lyhyt. Todettakoon kuitenkin, että pidempikään siirtymäaika ei muuta kuntien rahoitusvastuuseen liittyvää vääristynyttä ajattelumallia: kustannustehokkaita

7 Kaupunginvaltuusto kuntia rangaistaan, ja kalliisti palvelunsa hoitaneita kuntia palkitaan. Kohta 42: Tekstimuutos: viiden (5) henkilön työpanos erva-alueella ei ole alkuunkaan riittävä, kun. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että Nokia yhdessä muiden Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa, tai vain kehyskuntien kesken, antaa erillisen kannanoton STM:lle lakiuudistuksesta, mikä pohjautuu webropol-kyselyn vastauksiin ja tämän asian esittelyosassa (kohdassa: Nokian kaupungin lausunnon taustapohdintaa) esiin tuotuihin seikkoihin. Päätös: Kokouksen aluksi kaupunginhallitus kuuli kutsuttuna asiantuntijana perusturvajohtaja Eeva Halmetta. Hän esitteli asiaa ja vastasi kaupunginhallituksen jäsenten esittämiin kysymyksiin, tämän ja kahden muun asian osalta. Halme oli kokouksessa läsnä tämän esittelyn ajan kello Asiasta käydyn keskustelun kuluessa kaupunginhallituksen varajäsen Herkku Hernesniemi esitti seuraavaa lisäystä päätösehdotuksen kohdaksi 3: Nykyinen lakiesitys on perustuslain vastainen ja se tulisi hylätä. Keskustelun päätyttyä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arja Laitinen totesi, että varajäsen Hernesniemen tekemä lisäysehdotus raukesi kannattamattomana, ja että kaupunginhallitus päätti hyväksyä kaupunginjohtajan ehdotuksen../. Liitteet: - Lakiluonnos - Perusturvalautakunnan hyväksymä luonnos Nokian kaupungin lausunnoksi - Hallitusneuvos Pekka Järvinen STM: Sote-uudistuksen keskeinen sisältö - Kaupunginhallituksen hyväksymä luonnos Nokian kaupungin lausunnoksi. Kh: Kv päättää 1. että mikäli sote-lakiluonnos hyväksytään, Nokian kaupungin tulee kuulua TAYS-erva alueeseen perustuvaan sote-alueeseen;

8 Kaupunginvaltuusto hyväksyä Nokian kaupungin lausunnoksi kaupunginhallituksen esittämän, esityslistan liitteenä olevan lausuntoluonnoksen. Lisäksi kaupunginvaltuusto toteaa, että Nokia yhdessä muiden Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa, tai vain kehyskuntien kesken, antaa erillisen kannanoton STM:lle lakiuudistuksesta, mikä pohjautuu webropol-kyselyn vastauksiin ja tämän asian esittelyosassa (kohdassa: Nokian kaupungin lausunnon taustapohdintaa) esiin tuotuihin seikkoihin. Päätös: Asiasta käydyn keskustelun kuluessa valtuutettu Herkku Hernesniemi esitti valtuutettu Eero Salosen kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen hyväksymistä: Nokian kaupunginvaltuusto lausuu, että lakiluonnosta ei tule antaa sellaisenaan eduskunnalle, vaan se tulee palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Lakiluonnos on puutteellinen ja tulkinnanvarainen, toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointia ei ole, joten lakiluonnos vaatii uuden valmistelun. Valtuutettu Pauli Schadrin puolestaan teki valtuutettu Eero Salosen kannattamana muutosehdotuksen kaupunginhallituksen esittämän ja liitteenä olevan lausuntoluonnoksen kohtaan 39. Tämä kohta koski 8 :ssä säädettävää henkilöstön asemaa, ja kohdan kysymys kuului seuraavasti: Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Schadrin esitti, että valtuusto vastaisi tähän kaupunginhallituksen ehdotuksesta (Kyllä) poiketen: Ei. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jari Haapaniemi viittasi kaupunginhallituksen kokouksessa kaupunginjohtaja Eero Väätäisen esittelemään luonnokseen kehyskuntien yhteiseksi kannanotoksi. Puheenjohtaja Haapaniemi ehdotti neuvottelutaukoa. Tämä hyväksyttiin. Puheenjohtaja kutsui valtuustoryhmien neuvottelijat kaupunginhallituksen kokoushuoneeseen, ja keskeytti kokouksen neuvottelutauon ajaksi kello Neuvottelutauon jälkeen kokousta jatkettiin. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jari Haapaniemi viittasi käytyihin neuvotteluihin ja esitti seuraavaa lisäystä kaupunginhallituksen ehdotukseen: Kaupunginhallitus on kokouksessaan käsitellyt kehyskuntien

9 Kaupunginvaltuusto yhteistä kannanottoa sote-lausunnoksi, ja hyväksynyt sen. Valtuusto päättää lisätä kannanoton tämän lausunnon liitteeksi. Tämä hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuutettu Herkku Hernesniemi ilmoitti peruuttavansa aiemmin tekemänsä lisäysehdotuksen../. Pöytäkirjan liitteenä on luonnos Tampereen kaupunkiseudun kuntien lausunnoksi ( ) Puheenjohtaja Haapaniemi totesi, että valtuutettu Schadrinin tekemän muutosehdotuksen osalta asiasta on äänestettävä. Hän esitti asian ratkaisemista nimenhuutoäänestyksellä. Tämä hyväksyttiin. Äänestysjärjestykseksi puheenjohtaja ehdotti seuraavaa: Ne valtuutetut, jotka ovat kaupunginhallituksen ehdotuksen kannalla, vastaavat äänestyksessä JAA ja ne valtuutetut, jotka kannattavat valtuutettu Schadrinin tekemää muutosehdotusta, vastaavat EI. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus äänestysjärjestyksestä. Nimenhuutoäänestys suoritettiin valtuutettujen sukunimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Varsinaisten jäsenten jälkeen äänensä antoivat valtuuston varajäsenet. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 44 JAA -ääntä ja 6 EI -ääntä, yhden (1) valtuutetun pidättyessä äänestämästä / äänestäessä tyhjää. Puheenjohtaja totesi annetut äänet ja sen, että kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen, edellä mainitulla, yksimielisesti hyväksytyllä lisäyksellä varustettuna../. Luettelo annetuista äänistä on pöytäkirjan liitteenä. Otteen pöytäkirjasta oikeaksi todistaa Nokian kaupungin hallintokeskuksessa Arja Heinonsalmi, toimistosihteeri