Valtuusto Sivu 1 / 94

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 94 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 - tiistai 0:30 Tauko klo Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Maria Guzenina, puheenjohtaja (SDP) Anitra Ahtola (Kok.), poistui klo Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Mari Anthoni (Vihr.), saapui klo Kurt Byman (PerusS), poistui klo käsittelyn aikana ja palasi klo Simon Elo (PerusS) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin Katarina Hellsten-Palomäki (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS) Henri Haaksiala (Kok.), poistui klo Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.), poistui klo Mikko Hintsala (Kesk.) Jan Holst (Kok.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.), poistui klo Seppo Huhta (PerusS), saapui klo käsittelyn aikana Saara Hyrkkö (Vihr.) Nina af Hällström (SFP), saapui klo Jaana Jalonen Janne Tähtikunnas (Kok.), poistui klo Ulf Johansson (Vårt Esbo) Maria Jungner (SDP), poistui klo , tilalle Antti Aarnio Arja Juvonen (PerusS) Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Pia Kauma Kari Kuusisto (Kok.), poistui klo Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.), poistui klo , tilalle Jussi Koskinen klo Laura Kiijärvi (Kok.), poistui klo Jukka Kilpi (PerusS) Kalevi Kivistö Jukka Karhula (Vas.) Hanna Konttas (Kok.) Katja Lahti Teresia Volotinen (Vihr.), poistui klo käsittelyn aikana, tilalle Jyrki Myllärniemi Teemu Lahtinen (PerusS), poistui klo , tilalle Toni Seppänen Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD)

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 94 Muut saapuvilla olleet Sanna Lauslahti (Kok.) Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen Päivi Salli (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP), poistui klo , tilalle Harriet Klar- Nykvist Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.), poistui klo Ulla Palomäki (Kok.), poistui klo Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Petri Pulkkanen Kari Pajunen (PerusS) Susanna Rahkonen (Vihr.), saapui klo Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP), poistui klo Timo Soini (PerusS), poistui klo , tilalle Leo Hiltunen Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist Liisa Kivekäs (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell Marita Backman (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.), poistui tauon aikana, tilalle Raija Meriläinen Erin Melan nuorisovaltuuston edustaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olli Isotalo teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Päivi Sutinen palvelujen kehittämisjohtaja Ari Konttas rahoitusjohtaja, saapui klo Jouni Majuri kaupunginsihteeri, sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 94 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Christina Gestrin Jaana Jalonen Pia Kauma Kalevi Kivistö Katja Lahti Kirsi Louhelainen Petri Pulkkanen Tarja Tallqvist Kurt Torsell Jukka Niemelä Teuvo Loman Pinja Nieminen Janna Koivisto Jyrki Myllärniemi Mika Soininen Tiina Ahlfors

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 94 Allekirjoitukset Maria Guzenina puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Kaarina Järvenpää Henrik Vuornos Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 94 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 44 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 45 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 46 Varavaltuutetun ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 8 varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 47 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon 10 Asunnot Oy:n otettavalle lainalle perusparannusta varten kohteessa Rullaniementie Karhusuon koulu ja kirjasto, uudisrakennus, 13 hankesuunnitelman hyväksyminen 49 2 Tiistilä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä 50 3 Valtuustoaloite terveys- ja sosiaalisten vaikutusten 25 arvioinnin järjestämisestä Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaista (Pöydälle ja ) 51 4 Valtuustoaloite Espoon Nupurin Mustanpurontien ja 35 Arkiniityntien vesihuoltoasian pikaiseksi ratkaisemiseksi (Pöydälle ja ) 52 Valtuustokysymys hankintalain soveltamisesta Espoon 47 kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden (Pöydälle ) 53 5 Valtuustokysymys integroidussa valmistavassa 57 opetuksessa olevien oppilaiden tuen eheästä jatkumisesta alkuopetuksessa (Pöydälle ) 54 6 Valtuuston työjärjestyksen 5 :n mukainen luettelo vireillä 63 olevista valtuustoaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä (Pöydälle ) 55 Valtuustoaloite toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistuksen 65 vaikutusten kokonaisarviosta (Pöydälle ) 56 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa Valtuustokysymys Tapiolan urheilupuistoon ja 74 espoolaiseen jääkiekkoiluun sekä muihin urheilulajeihin liittyvien asioiden johdosta 58 Valtuustokysymys Caruna Oy:n sähkön siirtohintojen 78 korotuksista 59 Valtuustoaloite Karhusuon koulusta tehtävästä 84 selvityksestä 60 7 Valtuustoaloite Espoon ryhtymisestä pikaisiin toimiin 86 turvapaikanhakijoiden auttamiseksi (Pöydälle ) 61 Kokouksessa jätetyt aloitteet 89

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 44 Valtuusto Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 44.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 45 Valtuusto Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kaarina Järvenpää ja Henrik Vuornos.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Valtuusto Sivu 8 / / Kaupunginhallitus Varavaltuutetun ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Sami Suomalaisen (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt sekä valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäseneksi Sami Suomalaisen (Kok.) tilalle (Kok.). Käsittely Oila puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Varavaltuutettu ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsen Sami Suomalainen (Kok.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. luottamustehtävistään perusteena ero Kokoomuksen jäsenyydestä. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Sami Suomalaisen tilalle. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäseneksi valitaan mies. historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Sami Suomalaisen (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 46 Valtuusto Sivu 9 / 94 on päättynyt sekä valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäseneksi Sami Suomalaisen (Kok.) tilalle (Kok.). Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Jaoston sihteeri - Sami Suomalainen

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 47 Valtuusto Sivu 10 / / Kaupunginhallitus Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Asunnot Oy:n otettavalle lainalle perusparannusta varten kohteessa Rullaniementie 3 Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: 1 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset enintään 30 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset puolivuosittain Lainan korkoperuste 3, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 47 Valtuusto Sivu 11 / 94 Selostus Espoon Asunnot Oy aloittaa vuonna 2016 perusparannuksen vuonna 1989 valmistuneessa kiinteistössä Rullaniementie 3. Kiinteistön osalta kyseessä on ensimmäinen laaja perusparannus. Rullaniementie 3 on 24 huoneistoa käsittävä rivitalokiinteistö Kaitaan kaupunginosassa, huoneiston pinta-ala on neliömetriä. Perusparannuksen sisältö on pääpiirteittäin mm. seuraava: - julkisivun kunnostus, - ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen, - vesikaton parannukset, - keittiöiden ja kylpyhuoneiden uusiminen, - käyttövesiverkoston ja jätevesiviemärien uusiminen pihassa ja asunnoissa, - huoneistojen sähköjohtojen ja sähkökalusteiden uusiminen, - yleisten tilojen pintojen uusiminen, - ulkoalueiden kunnostus. Perusparannuksen kokonaiskustannukset ovat euroa eli 1 803,28 per huoneistoneliömetri. Kustannusarvio perustuu joulukuussa tammikuussa 2016 järjestetyn urakkakilpailun tulokseen, jossa halvimman tarjouksen antoi Rakennus- ja Maalausliike Esa Raita Oy. Rahoitussuunnitelma on seuraava: Pankkilaina Espoon Asunnot Oy omarahoitus Yhteensä euroa euroa euroa Rakennustyöt on määrä käynnistää huhtikuussa Espoon Asunnot anoo Espoon kaupungilta omavelkaista takausta euron kilpailutuksen perusteella otettavalle enintään 30 vuotta pitkälle tasalyhenteiselle lainalle. historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen seuraavasti: 1 Lainan saaja Espoon Asunnot Oy

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 47 Valtuusto Sivu 12 / 94 Lainan antaja kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset enintään 30 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset puolivuosittain Lainan korkoperuste 3, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Valtuusto Sivu 13 / / Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Karhusuon koulu ja kirjasto, uudisrakennus, hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Marja Harju, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Karhusuon koulun ja kirjaston hankesuunnitelman. Liite Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Hankesuunnitelma - Kulttuurilautakunta Lausunto Karhusuon koulun ja kirjaston hankesuunnitelmasta - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen ja tarveselvityksen tarkennuksen Karhusuon koulukeskus ja päiväkoti, perusparannus ja laajennus - hankesuunnitelma on valmistunut ja Karhusuon koulu ja kirjasto -hankesuunnitelman muutos Hankesuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet Tilapalvelut-liikelaitoksen hankekehityksen ja rakennuttamisen palvelualueet sekä sivistystoimesta suomenkielisen opetuksen, kulttuuritoimen sekä tilat ja alueet yksikön edustajat. Kyseessä on uudisrakennus, jossa on yhtenäinen peruskoulu luokkaasteille 1-9 sekä kuntalaisten kirjastotilat ja mahdollisuus nuorisotoimintaan. Peruskoulun laskennallinen mitoitus on 693 oppilasta. Hankesuunnitelman muutos sisältää päätöksen vanhan koulurakennuksen ja kirjastorakennuksen purkamisesta. Hankesuunnitelmassa koulu ja kirjasto esitetään sijoitettavaksi Karhusuolle, kortteliin Osoite on Karhuniitynkuja 3, Espoo. Tontille aiemmin aiotulle päiväkodille etsitään uusi tontti.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Valtuusto Sivu 14 / 94 Koulu ja kirjasto toteutetaan lainvoiman saaneen asemakaavan mukaisesti. Rakennuksen koko on hym², htm², brm². Kaupunginhallituksen johtosäännön 6 mukaan valtuusto hyväksyy talonrakennushankkeita koskevat hankesuunnitelmat, jos uudisrakennushankkeen laajuus ylittää kerros m² tai vanhojen tilojen muutostöitä koskevan hankkeen laajuus ylittää kerros m². Kyseessä on kaupungin oma hanke. Talousarviossa hinta on 30.3 milj. euroa. Kustannusarvio on 27,40 milj. euroa (ALV 0, indeksi 88KL, 12/2015). Oppilaspaikan hinta on euroa / oppilaspaikka. 25 milj. euron tavoitehinnalla oppilaspaikan hinta olisi euroa / oppilaspaikka. Oppilaspaikan keskiarviohinta kouluissa on euroa / oppilaspaikka. Koulun toimitilavuokra on arviolta ,20 euroa / vuosi. Kirjaston toimitilavuokra on arviolta ,80 euroa / vuosi. Vuokra yhteensä ,00 euroa / vuosi. Kaupunginjohtajan esityksessä vuoden 2016 talousarvion investointiohjelmaksi Karhusuon koulukeskuksen ja päiväkodin suunnittelulle on varaus vuodelle 2017 ja rakentamisen rahoitus ajoittuu vuosille Hankesuunnitelmassa rakennussuunnittelu on ajoitettu tammikuusta 2017 huhtikuulle 2018 ja rakentaminen on ajoitettu syyskuusta 2018 huhtikuuhun Käyttöönotto olisi kesäkuussa Hankesuunnitelmaan on tehty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tulevassa lausunnossaan esittämät muutokset. Päiväkoti on irrotettu omaksi hankkeekseen, koska päiväkodin saattoliikennettä ei voida turvallisesti toteuttaa. historia Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 1 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Karhusuon koulun ja kirjaston hankesuunnitelman, 2 päättää, että Karhusuon koulu ja kirjaston hankkeeseen haetaan suunnitteluratkaisua ja toteutusmallia, jolla hankkeen tavoitekustannukset ovat enintään 25 milj. euroa.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 Valtuusto Sivu 15 / 94 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Karhusuon koulun ja kirjaston hankesuunnitelman. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Valtuusto Sivu 16 / 94 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus / / Tiistilä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 23. kaupunginosa Matinkylä Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hietanen-Köninki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Tiistilä- Distby asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6697, 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue Käsittely Byman Pajusen kannattamana teki seuraavan hylkäysehdotuksen: Valtuusto hylkää asemakaavan muutosehdotuksen seuraavin perustein: - alue sijaitsee kilometrin kävelymatkan päässä metroasemalta, eikä se siten ole aseman suoralla vaikutusalueella, - rakennusoikeuden lähes kolminkertaistaminen 2-3 kerrosalueella 6-8 kerroksiseksi alueeksi ei hyvien kaavoitusperiaatteiden mukaista, koska ympäristö on selvästi matalampaa ja väljempää, - muutosalue poikkeaisi liikaa ympäristöstä ja loisi alueen sisällä poikkeamista tasapuolisesta kaavoittamisesta jo rakennettuun ympäristöön, - vain 30 vuotta vanhojen asumiskelpoisten rakennusten purkaminen on epätaloudellista ja tuhlaavaa ja se nostaa tarpeettomasti asumiskustannuksia jatkossa, - muutosalueen ympäristöä ja lausuntoja ei ole otettu riittävästi huomioon. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu hylkäysesitys, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin hylkäysehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 63 äänellä 9 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksenehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Valtuusto Sivu 17 / 94 Liite Oheismateriaali 2 Äänestyslista 49 esityslistan asia 6 - Tiistilä, tapahtumaluettelo - Tiistilä, kaavamääräykset 1 - Tiistilä, kaavamääräykset 2 - Tiistilä, kaavakartta - Tiistilä, ajantasa-asemakaava - Tiistilä, havainnekuva Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta. Suunnittelualueella on mahdollista rakentaa kolme uutta asuinkerrostaloa ja olevien asuinrakennusten päälle kahden kerroksen korkuisia korotusosia. Asemakaavan muutoksella alueelle tulee rakennusoikeutta yhteensä noin k-m², josta uutta on noin k-m². Suunnittelualueen korttelinosan tehokkuudeksi tulee noin e = 1.0. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Tiistilä - Distby, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6697, käsittää korttelin tontit 6 ja 7 sekä katualuetta, 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Valtuusto Sivu 18 / 94 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Matinkylän Tiistilässä. Alueen pohjoispuolelle rakennetaan metroa. Lähin metroasema sijaitsee jatkossa kauppakeskus Ison Omenan eteläpäässä vajaan kilometrin päässä. Suunnittelualueella on 5 asuinkerrostaloa, joissa on 84 Espoon asunnot Oy:n ja TA-Asunnot Oy:n vuokra-asuntoa. Tiistilässä ja sen naapurissa Matinmetsän alueella on runsaasti vuokra-asuntoja. Suunnittelualueen maat omistavat Espoon Asunnot Oy (tontti 6), Asunto Oy Espoon Ahdinlinna (tontti 7) ja Espoon kaupunki, joka omistaa katualueen. Tiistilän alueen kerrostalorakentaminen edustaa tyypillistä ja melko vaatimatonta lähiöiden rakentamista luvuilla. Alueen ilmeen elävöittämisessä on käytetty punaisen tiililaatan ja valkoisten betonielementtien varioimista julkisivusommitelmissa. Tiistilälle tyypilliset asemakaavan kerroslukumäärät ovat pientalojen osalta kaksi kerrosta ja kerrostalojen osalta kolme- neljä-, muutamassa kohdin jopa viisi- tai kuusi kerrosta. Maanpäälliset kellarikerrokset nostavat rakennuksia enintään seitsenkerroksisiksi. Tyypillisiä ovat myös laajat pysäköintikentät ja pysäköintitalot. Suunnittelualueen maasto monen metrin korkeuseroineen, avokalliot ja männyt luovat paikan hengen. Rakennukset on sijoiteltu vaihtelevaa maastoa huomioiden. Keskelle on jätetty rakentamaton avokallioalue. Esteettömät reitit ovat vähissä tällä kallioisella ja mäkisellä alueella. Suunnittelualueen pohjoispuolisen Suomenlahdentien varrelle on tarkoitus kehittää urbaani katutila yhdistämään Matinkylää ja Finnoota. Suunnittelualueen itäpuolinen Rajakallion puistoalue nousee yli + 30 metriin ja se on osin merkitty luonnonsuojelualueeksi. Alueen laella sijaitsee kaksi ns. pirunpeltomuodostelmaa ja se on Espoon hienoimpia muinaisrantoja. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on asuntoaluetta. Asemakaavassa suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta ja katualuetta. Rakennukset ovat II - 1/2III kerroksisia. Rakennusoikeutta on k- m². Tonttien 6 ja 7 rakennukset on toteutettu hieman asemakaavasta poikkeavasti mm. kerrosalojen suhteen. Olevan asemakaavan kerroslukumäärät eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain nykytulkinnan

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Valtuusto Sivu 19 / 94 mukaan samat. Maan päälliset kellarit on rakennettu asemakaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Suunnittelualueen länsi- ja pohjoisosissa on istutettavan alueen merkinnällä esitetty kallioalue. Alueen koilliskulmassa on kaksi pysäköimispaikkaa, joista pohjoisemman voi toteuttaa kaksitasoisena, eteläisemmän ollessa pysäköintikenttäratkaisu. Ajantasa-asemakaava antaa mahdollisuuden sijoittaa suunnittelualueen tonttien autopaikkoja myös kaavamuutosalueen ulkopuolella sijaitsevalle autopaikkojen korttelialueelle (Ap5). MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 27 : n mukaisesti nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin kuusi muistutusta ja saatiin yhteensä kahdeksan lausuntoa ja kannanottoa sekä käytiin yksi neuvottelu. Muistutuksissa tuli esiin mm seuraavia asioita: - Asemakaavan muutoksen naapureita ei ole huomioitu prosessissa riittävästi. - Rakennusliikkeen ja suunnittelualueen kaakkoispuolen as oy:n välillä 1990-luvulla tehdyn sopimuksen perusteella haluttiin jättää nyt rakentamiseen osoitettua aluetta istutettavaksi alueeksi. - Esitettyä kerrosalaa pidettiin alueelle liian suurena. - Varjostuksen lisääntyminen pihalla ja parvekkeilla, rakentamisen vaikutukset asumisviihtyvyyteen ja asuntojen arvoon nostettiin esiin. - Sujuvan ja ympäri vuoden toimivan julkisen kulkureitin puute on koettu alueella haitaksi. - Sosiaalisen asuntotuotannon keskittämistä kritisoitiin. - Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunnossa kiinnitettiin huomiota mm asuntojen varateiden järjestämisen periaatteisiin ja osoitteiden selkeyteen ja loogisuuteen. - Espoon kaupunginmuseon lausunnossa pidettiin kohdassa 5 esitettyjä määräyksiä hyvinä. Toisaalta alueen väljää kaupunkirakennetta ja metsälähiö-luonnetta on syytä vaalia ja siten esitetty uusi rakennustehokkuus on liian suuri. Museo esittää, että oleville rakennuksille ei merkitä kaavaan korotuksia ja että rakennuksen D kerrosmäärää alennetaan ehdotetusta. - Espoon ympäristökeskus pitää esitettyä ratkaisua hyvänä tapana tiivistää asutusta lähellä Matinkylän metrokeskusta. - Rakennusvalvontakeskuksen kanssa pidetyssä neuvottelussa todettiin mm. että, kaavan pysäköintilaitosta koskevat aikataulu- ja esteettömyysmääräykset, rakentamisen tapaa ohjaava 5 sekä säilyttävät määräykset ovat tärkeät.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Valtuusto Sivu 20 / 94 MRA 27 :n mukaisessa kuulemisessa saadun palautteen perusteella tarkennettiin kaavakarttaa ja -määräyksiä mm. korjaamalla ist-1- ja ist-2 -alueiden sekä map-rakennusalan rajauksia ja selkeyttämällä määräysten sanamuotoja. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Korttelialueet Suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Alueelle on suunniteltu kolme uudisrakennusta, joissa on VI - VIII kerrosta kansipihan päällä. Korkein, alueen koilliskulmassa sijaitseva kahdeksankerroksinen rakennus nousee noin + 48 korkeuteen. Olevien asuinkerrostalojen päälle, talo 2:sta lukuun ottamatta, on suunniteltu kahden kerroksen korkuiset korotusosat. Uudet asemakaavan muutoksen mukaiset tontinrajat esitetään kaavakartassa ohjeellisina. Kalaonnentieltä etelään suuntautuva nimetön kadunpätkä muuttuu korttelialueeksi ja liitetään tonttiin 7. Rakennusten massoittelu ja mittasuhteet, julkisivuissa käytettävät käsittelyt, materiaalit ja värit sekä kattomuodot asettuvat harmoniaan olevan ympäristön kanssa. Kalastajanmäen suurkorttelissa käytetty punatiilen ja vaalean kiviaineisen pinnan variointi, on myös uusien osien suunnittelun lähtökohtana. Olevien rakennusten korotusosat ovat ilmeeltään kevyitä ja ilmavia ja mielellään muuta materiaalia. Kansipihan ja muiden piha- alueiden käsittely Suunnittelualueen maisemalliset arvot on kartoitettu. Tämän perusteella korttelialueen keskellä oleva kallioinen osa- alue ja alue tonttien 6 ja 4 välisellä rajalla säilytetään. Yleisilme olevilla maanvaraisilla pihoilla ja uudella kansipihalla on luonnonmukainen, materiaalit ja kasvillisuus sopivat luonteeltaan metsäiseen ja kallioiseen ympäristöön. Kansipiha sijoittuu suunnittelualueen koilliskulmaan. Kansipiha rakennetaan sellaisin rakentein ja sellaiseen korkeuteen, että sen päälle voidaan sijoittaa istutuksia ja että se kestää pelastuskaluston painon. Uudisrakennusten pihatoiminnot sijaitsevat kansipihalla. Vaikutelma pihalla on vehreä. Kansipiha rakennetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Korttelialueen sisäisiä esteettömiä reittejä tulee jatkosuunnittelussa jalostaa ja tutkia tarkemmin. Korttelialueelle laaditaan hulevesien hallintasuunnitelma rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Hulevesien käsittelyssä suositaan luonnonmukaisia käsittelyjärjestelmiä. Hulevesiä viivytetään tontilla.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Valtuusto Sivu 21 / 94 Aputilat, harrastus- ja saunatilat Korttelisuunnitelmaan on tehty laskelmat aputilojen määristä ja aputilojen sijaintia on pohdittu karkealla tasolla. Varastotilojen tarkoituksenmukainen sijainti ja riittävä määrä on tässä täydennysrakentamiskohteessa olennaista ja sen tarkempi tutkiminen jää jatkosuunnitteluun. Rakennusvalvontakeskuksen kanta on ollut, että mikäli olevien asuntojen asuntojakauma, koko jne. pysyy samana, mitoitetaan aputilat vain asemakaavan muutoksessa syntyvälle uudelle rakennusoikeudelle/uusille asunnoille. Viitesuunnitelmissa on mitoitettu aputiloja vain tämän kaavamuutoksen myötä syntyvälle uudelle rakennusoikeudelle (noin k-m²). Liikenne Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti Lähtökohtana on ollut pysäköinnin mitoituksen muuttuminen asemakaavan muutoksen myötä uusien määräysten mukaiseksi koko suunnittelualueella. Kaikki korttelin pysäköinti sijoitetaan pihakannen alle lukuun ottamatta muutamaa esteettömyysmääräysten mukaisesti välttämätöntä liikuntaesteisten autopaikkaa. Autopaikkoja on rakennettava vähintään: 1 autopaikka / 95 k-m² tai kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Rakentamisen aikaisesta pysäköinnin järjestämisestä tulee tehdä esitys. Pysäköintilaitos rakennetaan yhtenäisenä kokonaisuutena samanaikaisesti uudisrakennusten kanssa. Pyöräpysäköinti Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään: 1 pyöräpaikka / asuinkerrosalan 30 k- m ² kohti tai vähintään 2 pyöräpaikkaa asuntoa kohti, pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa, lisäksi tilaa pyöräpysäköintiin tulee osoittaa ulkotiloissa. Kevyt liikenne Rakentamisen aikana tulee kiinnittää erityistä huomiota työmaan järjestelyihin, jotta olemassa oleva asuminen häiriintyisi mahdollisimman vähän ja keskeiset kulkureitit voitaisiin säilyttää. Huolto- ja pelastusliikenne Kahden piharakennuksen rakennusalalle on varattu tilaa jätehuollolle molempien tonttien tarpeisiin.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Valtuusto Sivu 22 / 94 historia Tonttien länsi- ja luoteisreunaan sijoittuvissa Ahdinpihan taloissa A ja B sekä Ahdinlinnan talossa 1 osa asunnoista aukeaa ainoastaan kalliorinteeseen, jonne ei saada nostopaikkoja, joilta ylettäisi asuntojen parvekkeille. Lähtökohtaisesti jokainen asunto tulee pystyä pelastamaan puomitikasautolla, mutta jos tämä ei ole mahdollista, voidaan yksittäisten asuntolinjojen varatiet ratkaista varustamalla parvekkeiden lattiat pelastautumisluukuilla läpi koko parvekelinjan. Tämä vaatii myös olemassa olevien kerrosten parvekkeiden uusimisia luukullisiksi. Vaihtoehtoisesti uusiin korotusosiin voi tehdä kahteen suuntaan aukeavia asuntoja, jolloin näiden uusien osien pelastaminen voitaisiin hoitaa pihan puolelta. Nykyisten rakennusten pelastaminen tulee olla mahdollista myös rakennustöiden aikana. Korttelisuunnitelma Korttelisuunnitelman on laatinut Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy. Korttelisuunnitelmaa tulee pitää suunnittelun lähtökohtana vaikka se on joiltain osin ristiriidassa asemakaavan muutoksen virallisen aineiston kanssa. Jatkosuunnitteluun pohdittavaksi jääviä asioita on listattu korttelisuunnitelman nimiösivulle. Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 % 1 560,00 euroa ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3, 766,66 euroa, yhteensä 2 326,66 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Kaupunkisuunnittelulautakunta (4644/ /2011) ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tiistilän valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Tiistilä - Distby asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6697, joka käsittää korttelin tontit 6 ja 7 sekä katualuetta 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue ,

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Valtuusto Sivu 23 / 94 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Karhu ehdotti, että päätösehdotuksen kohdasta 5 poistetaan kohdat Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä.", "uudisrakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla paikalla muurattu punatiili. Tehostemateriaalina on muuratun kiven päälle tehtävä vaalea rappaus." "Piharakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali on puu." "Pysäköintilaitokseen tulee rakentaa seinät ja ne on liitettävä luontevasti ympäröivään maastoon. Kohdassa 6 poistetaan "Rakentamatta jääville tontin osille, joita ei käytetä kulkuteinä, oleskelualueina, leikkipaikkoina tai pysäköimiseen, tulee istuttaa puita ja pensaita. ; "Istutettujen alueiden ulkopuolisilla kansipihan alueiden osilla tulee käyttää pintamateriaaleina kiveystä, puutasoja ja kumirouhepintaisia turva-alustoja."; "Istutukset tulee ensisijaisesti toteuttaa mahdollisimman laajoina kokonaisuuksina käyttäen vaihtelevanpaksuista kasvualustaa. Jos käytetään istutusaltaita, ne tulee pääosin upottaa kannen päälle tehtyihin kerroksiin." Puheenjohtaja totesi, että jäsen Karhun ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tiistilän valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Tiistilä - Distby asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6697, joka käsittää korttelin tontit 6 ja 7 sekä katualuetta 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Tiistilän asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, alue ,

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 Valtuusto Sivu 24 / 94 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Tiistilä-Distby asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6697, joka käsittää korttelin tontit 6 ja 7 sekä katualuetta 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,66 euroa, eli yhteensä 2 326,66 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen maa-alueen luovuttamisesta kaupungin ja Espoon Asunnot Oy:n sekä Asunto Oy Espoon Ahdinlinnan välillä, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Tiistilä - Distby asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6697, 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote - Uudenmaanliitto, ote ja kaavakartta - Hyväksymispäätös niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Hakijat, ote ilman liitteitä - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Valtuusto Sivu 25 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuusto Valtuustoaloite terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin järjestämisestä Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaista (Pöydälle ja ) Valmistelijat / lisätiedot: Valtteri Kosunen, puh Kaisa Hemminki, puh Liisa Keisteri, puh Tiina-Kaisa Lauksio, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veera Ruohon ja 24 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaisiin kohdistuvien terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin järjestämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Ruoho Partasen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki ottaa terveyskyselyn tulokset vakavasti, koska niissä näkyy selkeitä viitteitä terveydensuojelulain 1 :n mukaisista terveyshaitoista. Valtuusto edelleen toivoo Espoon kaupungin huomioivan, että kyselytutkimuksen mukaan esimerkiksi verenpainelääkkeitä käytetään yli kolminkertainen määrä verrattuna muuhun väestöön, vaikka alueen asukkaiden elintavat ovat terveelliset. Lisäksi valtuusto toivoo uusien pohjaveden havaintoputkien asentamista Takapellon ja Mustanpurontien väliselle alueelle, kuten Espoon seudun ympäristöterveyden katsauksessa Ämmässuon alueen toimintoihin ja valvontaan esitetään." Partanen Värmälän kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että virkamiestason poikkihallinnollinen Ämmässuoryhmä varmistaa nykyistä paremman tiedonkulun Ämmässuon asioita käsittelevien virkamiesryhmien ja lautakuntien välillä siten, että lupa- ja kaavoitusasioita koordinoitaessa otetaan asukkaille koituvat haitat nykyistä paremmin huomioon. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Valtuusto Sivu 26 / 94 Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Ruohon toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Ruohon toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 30 äänellä 23 ääntä vastaan ja 22 äänestäessä tyhjää hyväksyi Ruohon toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Partasen toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki ottaa terveyskyselyn tulokset vakavasti, koska niissä näkyy selkeitä viitteitä terveydensuojelulain 1 :n mukaisista terveyshaitoista. Valtuusto edelleen toivoo Espoon kaupungin huomioivan, että kyselytutkimuksen mukaan esimerkiksi verenpainelääkkeitä käytetään yli kolminkertainen määrä verrattuna muuhun väestöön, vaikka alueen asukkaiden elintavat ovat terveelliset. Lisäksi valtuusto toivoo uusien pohjaveden havaintoputkien asentamista Takapellon ja Mustanpurontien väliselle alueelle, kuten Espoon seudun ympäristöterveyden katsauksessa Ämmässuon alueen toimintoihin ja valvontaan esitetään. - Valtuusto toivoo, että virkamiestason poikkihallinnollinen Ämmässuoryhmä varmistaa nykyistä paremman tiedonkulun Ämmässuon asioita käsittelevien virkamiesryhmien ja lautakuntien välillä siten, että lupa- ja kaavoitusasioita koordinoitaessa otetaan asukkaille koituvat haitat nykyistä paremmin huomioon. Liite Oheismateriaali 3 Äänestyslista 50 esityslistan asia 7 - Valtuustoaloite Kartat - Kysymykset - Tulokset - Katsaus Selostus Veera Ruoho ja 24 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen. Valtuustoaloitteen allekirjoittaneet vaativat, että Espoon kaupunki järjestää terveydensuojeluvalvonnan ja seudullisen

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Valtuusto Sivu 27 / 94 ympäristöterveydenhuollon mukaisena tehtävänään terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaista. Aloitteen perusteluina mainitaan, että alueella on joko suunnitteilla ja jo olemassa olevia hankkeita yhteensä 35 kpl. Allekirjoittaneiden mukaan alue toimintoineen hyödyttää miltei koko pääkaupunkiseutua, mutta edelleenkään ei ole tehty toimintojen yhteisvaikutuksista selvitystä, eikä tässä aloitteessa vaadittavaa asukkaiden terveydentilasta Ämmässuon vaikutusaluetta koskevaa kohdennettua selvitystä. Allekirjoittaneiden mielestä vain muutamalle henkilölle tehty ryhmähaastattelumuotoinen terveysvaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi ei ole riittävän kattava eikä suojaa asukkaiden intimiteettiä. Espoon kaupungin terveyspalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen Espoon kaupungin terveyspalvelut on kyselytutkimuksella selvittänyt Ämmässuon kaatopaikan lähiympäristön asukkaiden terveydentilaa, koettua terveyshaittaa ja -huolta. Kyselyyn on sisältynyt myös mahdollisuus ilmoittautua vapaaehtoiseen myöhemmin toteutettavaan kohdennettuun terveystarkastukseen. Espoon kaupungin terveyspalvelut / ympäristöterveys on valtuustoaloitteen johdosta paneutunut Ämmässuo - Kulmakorven alueen toimintoihin ja niiden mahdollisiin vaikutuksiin elinympäristöön sekä toimintojen valvontaan ja lupaehtojen ja määräysten noudattamiseen. Asukkaille suunnattu kyselytutkimus Espoon kaupungin terveyspalvelut on valtuustoaloitteen mukaisesti selvittänyt Ämmässuon kaatopaikan lähiympäristön asukkaiden terveydentilaa, koettua terveyshaittaa ja -huolta kyselytutkimuksella (oheismateriaali). Ämmässuon alueen mahdolliset terveysvaikutukset ovat olleet esillä jo vuosia. Asiaa on käsitelty jo mm. valtuustoaloitteessa 2289/710/2006 ja tilanne on monitahoinen. Selvityksessä päädyttiin erityisesti alueen terveysvaikutuksiin kohdennettuun kyselyyn. Kysely suunniteltiin Espoon kaupungin terveyspalveluissa. Kysely oli siis kohdennettu erityisesti terveysvaikutusten arvioinnin kannalta, mutta luonnollisena osana tätä myös sosiaalisia vaikutuksia kartoitettiin. Mahdollisimman monesta näkökulmasta pyrittiin tähän tilanteeseen suunnitellulla kyselyllä saamaan kokonaisvaltainen käsitys paitsi terveysvaikutuksista myös sosiaalisista vaikutuksista alueella sikäli kun ne vaikuttivat asukkaiden elinoloihin, viihtyvyyteen tai hyvinvointiin. Kyselyä suunniteltaessa ja analysoinnissa tehtiin myös yhteistyötä THL:n johtavan tutkijan Jouni Tuomiston kanssa. Kyselytutkimus toteutettiin Kyselyn kohdealueena oli Ämmässuo - Kulmakorven aluetta ympäröivä 1,5 km levyinen vyöhyke (oheismateriaali, kuva 4). Kiinteistön omistajien tiedot haettiin Espoon ja Kirkkonummen kiinteistörekisteristä. Otoksesta poistettiin kohteet, joissa ei ollut asuinrakennuksia tai joihin ilmoitettujen yhteystietojen osoite oli alueen ulkopuolella. Kysely postitettiin 346 henkilölle, joista 258 oli

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Valtuusto Sivu 28 / 94 espoolaisia ja 88 kirkkonummelaisia. Vastaaminen oli vapaaehtoista, luottamuksellista ja anonyymiä. Vastaaminen oli mahdollista sekä internetissä että kirjeitse. Myös kohdealueella vakinaisesti asuvien, mutta jostain syystä postituksen ulkopuolelle jääneiden vastaaminen internetin kautta sallittiin. Strukturoitujen ja kvantitoitujen kysymysten lisäksi kyselyssä oli myös useita avoimia kysymyksiä mahdollisimman kattavan informaation saamiseksi. Kyselyyn vastasi Espoossa 115 henkilöä (44,5 %) ja Kirkkonummella 22 henkilöä (25,0 %). Koko kohderyhmän vastausprosentti oli kyselyn yleisluontoisuus ja laajuus huomioiden tämän tyyppisille kyselyille hyväksyttävä 39,6 %. Kyselyyn sisältyi myös alustava ilmoittautuminen vapaaehtoiseen myöhemmin erikseen toteutettavaan kohdennettuun terveystarkastukseen. Tähän ilmoittautui erillisellä puhelinkontaktilla 64 henkilöä (52 aikuista ja 12 lasta) 29 taloudesta. Puhelinkontakteissa välittyi selvästi asukkaiden yleinen huoli mahdollisista alueen terveyshaitoista. Vaikka monellakaan soittaneella ei itsellään ollut merkittäviä terveyshaittoja, kokivat he kuitenkin tarjotut terveystarkastukset yleisesti hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi sekä asian selvittämisen ylipäätään positiivisena toimintana. Kohderyhmän elintavat olivat kyselyn perusteella liikunnan, tupakoinnin ja alkoholin käytön osalta kohtuullisia, eikä elintapojen voida tulkita selittävän koettuja terveyshaittoja. Jonkin verran esiintyi työperäistä altistumista kuten työympäristössä esiintyviä liuottimia, pakokaasuja, homeen hajua ja tupakansavua. Näiden vaikutusta koettuihin terveyshaittoihin ei kyselyn perusteella voida erotella asuinympäristön vaikutuksista. Vakaviin terveyshaittoihin viittaavaa ei alueella kyselyn perusteella todettu. Erilaisia silmä- ja hengitystieoireita raportoi vähintään viikoittain kokevansa % vastaajista. Pitkittynyttä yli kuukauden kestävää nuhaa viimeisen vuoden aikana raportoi 34 % vastaajista. Vertailuna tähän aikuisväestössä arvioidaan allergista nuhaa olevan noin %:lla ja lisäksi noin 10 %:lla on kroonista ei-allergista yliherkkyysnuhaa. 11 % vastaajista raportoi sairastavansa lääkärin diagnosoimaa astmaa. Keuhkolääkkeitä raportoi käyttävänsä 12 % vastaajista. Väestötasolla verrattuna THL:n arvioiden mukaan astmaa sairastaa vajaa 10 prosenttia väestöstä. Lisäksi arviolta 5 prosentilla väestössä on ajoittain astman kaltaisia oireita. Täysin identtistä vertailuaineistoa ei ole tulosten tulkinnan tueksi ole saatavissa. Löydökset ovat hyvin samankaltaisia verrattuna esimerkiksi 2011 kansainvälisesti julkaistuun kotimaisen laajaan kaatopaikkojen ympäristöä koskevaan tutkimukseen nähden (Environmental Research 111 (2011) ). Luvut ovat siis samaa suuruusluokka ja on lisäksi huomioitava, että kyselytutkimuksiin liittyy aina ns. valikoitumisharha (selection bias). Eli todennäköisemmin vastaamatta jättävät ihmiset, joilla ei ongelmia ole. Tutkimustulokset löytyvät tarkemmin eriteltyinä oheismateriaalista. Tutkimuksessa tuli hyvin selvästi esiin alueen väestön huoli moninaisista ympäristöhaitoista. Melu-, pöly- ja hajuhaitat koettiin yleisesti merkittäviksi Erittäin tai melko paljon hajun esiintymistä koki 39 % vastaajista. 52 % koki hajun häiritsevän erittäin tai melko paljon. 94 % mielestä haju oli peräisin kaatopaikalta. 45 % mielestä hajua esiintyi vähintään viikottain ja se oli

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Valtuusto Sivu 29 / % mielestä esiintyessään melko tai erittäin voimakasta. 26 % koki hajuhaittoja myös sisätiloissa ikkunoiden ollessa kiinni. 71 % koki hajun vaikuttavan tai rajoittavan elämäänsä. Viimeisen viikon aikana 48 % oli kiinnittänyt huomiota kaatopaikan hajuun. Kaatopaikan koettiin lisäävän alueen roskaantumista, pölyisyyttä, meluisuutta ja liikenteen määrää sekä lisäävän lokkien, varisten, rottien ja hiirien määrää alueella. Yli puolet vastaajista koki kaatopaikan toiminnan vaikuttavan omaan terveyteensä, läheisten terveyteen ja juomaveden, ilman sekä maaperän laatuun. Merkittävänä yleisenä huolta aiheuttavana asiana pidetään myös sitä, että jopa 90 % vastaajista koki kaatopaikan laskevan alueen asuntojen ja tonttien hintaa. Kyselystä kävi myös selvästi ilmi alueen väestön aiempi toiminta liittyen koettuihin ongelmiin. Tätä kuvaa vastaajien raportoimat kyselyn aihepiiriin liittyvät viranomaisvalitukset, valitukset jätteenkäsittelylaitokselle, lehtikirjoitukset, yhteydenotot kylätoimikuntaan tai asukasyhdistykseen sekä keskusteluun naapurustossa. Ämmässuo - Kulmakorven alueen toiminnot ja niiden valvonta Espoon seudun ympäristöterveys on perehtynyt Ämmässuo-Kulmakorven alueen toimintaan käymällä läpi useita viranomaisraportteja, selvityksiä ja kannanottoja. Vastausta varten on käyty läpi - alueen toimijoille myönnettyjä ympäristölupia ja niiden valvontaa - ympäristölupaan liittyviä tarkastuksia ja toimijoille annettuja mahdollisia määräyksiä ja kehotuksia - toiminnanharjoittajien vuosiraportteja ja selvityksiä - Ämmässuo-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuraportteja - useita Ämmässuo-Kulmakorven alueen arviointiselostuksia ja niistä annettuja lausuntoja - asukastapaamisten yhteenvetoja ja sidosryhmäkokousten pöytäkirjoja - vireillä olevista tai jo käynnissä olevista hankkeista tehtyjä valituksia ja niistä annettuja lausuntoja. Tarkempi katsaus alueen valvonnasta ja toiminnasta löytyy oheismateriaalina. Espoon seudun ympäristöterveys toteaa, että toimijoita, joilla on ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja ja joille on myönnetty ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, valvotaan Ämmässuo - Kulmakorven alueella asianmukaisesti. Ympäristölupien valvonnasta vastaavat ELY-keskukset ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset. Tarvittaessa on annettu kehotuksia tai määräyksiä epäkohtien korjaamiseksi. Suurimmat toimijat (HSY, Rudus Oy, oheismateriaali) ovat raportoineet toiminnastaan vuosittain. Tarkkailujen tulokset ja raportit ovat olleet viranomaisten nähtävillä. Toimijat ovat myös pyrkineet tiedottamaan ja antamaan reaaliaikaista tietoa lähialueen asukkaille mittauksista ja häiriötilanteista. Toimijoiden ja asukkaiden välillä on ollut yhteisiä tilaisuuksia ja tiedon vaihtoa. Useat toimijat toteuttavat omia tarkkailuohjelmiaan tai ovat liittyneet Ämmässuo - Kulmakorven alueen yhteiseen vesientarkkailuun. Sekä toimijat että Espoon kaupunki ovat reagoineet asukkaiden valituksiin ja huolenaiheisiin aloittamalla mittauksia ja selvityksiä, joiden avulla

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 50 Valtuusto Sivu 30 / 94 epäkohtia ja haittoja on pyritty kartoittamaan ja vähentämään tai kokonaan poistamaan. Osa toimijoista on aloittanut mittauksia myös vapaaehtoisesti ilman ympäristöluvassa olevia velvoitteita. ELY-keskus on huomioinut asukkaiden valituksia antamalla kehotuksia ja määräyksiä haittojen vähentämiseksi ja estämiseksi. Vaasan hallinto-oikeus on reagoinut asukkaiden valituksiin täydentämällä ja muuttamalla ympäristölupia sekä antamalla määräyksiä, joilla ehkäistään toiminnoista aiheutuvia haittoja. YVA-menettelyillä on pyritty vähentämään tai kokonaan estämään hankkeiden haitallisia ympäristövaikutuksia sekä huomioimaan yhteisvaikutukset muiden hankkeiden tai toimintojen kanssa. Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA) toteutetaan kunnissa osana YVA-menettelyä (Tapani Kauppinen, THL). YVA-menettelyillä arvioidaan hankkeiden välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Ympäristöluvat on myönnetty sillä edellytyksellä, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Tällä hetkellä koko Ämmässuo - Kulmakorven alueella on yhteistarkkailuna ainoastaan vesi. Ämmässuon ja Kulmakorven vesiä on tarkkailtu jo vuodesta 1987 alkaen ja toimijoiden yhteistarkkailuna vuodesta 2003 alkaen. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta-, pohja-, kaivo- ja jätevesien laatua (lisätietoa oheismateriaalissa). Ottaen huomioon alueen laajuuden ja erityyppisten toimijoiden suuren lukumäärän, ympäristöön kohdistuvien yhteisvaikutusten arvioiminen helpottuisi jos yhteisiä tarkkailuohjelmia olisi muiltakin ympäristövaikutusten alueilta kuin vesien tarkkailusta. Perusturvajohtaja toteaa, että ryhdytään toimenpiteisiin, jotta esimerkiksi melua tai pölyä aiheuttavat toimijat voisivat liittyä yhteiseen melun- tai pölyntarkkailuohjelmaan. Yhteisten tarkkailuohjelmien tulokset ja valvovien viranomaisten valvontaraportit sekä myös toimijoiden vuosiraportit pyritään kokoamaan keskitetysti yhteiseen tietopankkiin kaikkien viranomaisten saataville. Näin koko Ämmässuo - Kulmakorven alueen valvonta ja yhteisvaikutusten tarkkailu kaikilta osa-alueilta helpottuu. Avoimuuden lisäämiseksi sekä valvonnan yleisen näkyvyyden lisäämiseksi asukkaiden informoiminen kaikista Ämmässuo - Kulmakorven alueen häiriötilanteista ja tulevista tapahtumista olisi hyvä keskittää yhteiseen tiedotuskanavaan, jolloin tieto eri toimijoiden tilanteesta tulisi kaikkien tietoon, niin asukkaiden kuin muidenkin toimijoiden. Myös toimijoiden vuosiraportteja, tarkkailujen tuloksia sekä valvontaraportteja voisi olla asukkaiden saatavilla yhteisestä tiedotuskanavasta tai tietopankista. Ämmässuolle ohjautuvan jätteen määrä on huomattavasti pienentynyt, kun Vantaalla v otettiin käyttöön jätteenpolttolaitos. Biojätteen käsittelyprosessia on uudistettu ja Vantaan polttolaitoksen toiminnan jatkossa vakiintuessa hajuhaitat tulevat vähenemään alueella. Toiminnat ovat viranomaisten jatkuvassa valvonnassa.