Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / / Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksista koskien Saunalahti, Saunaniemi III, alue , asemakaavan hyväksymispäätöstä sekä asemakaavan määrääminen osittain voimaan Valmistelijat / lisätiedot: Hämäläinen Mauri, puh. (09) Axelsson Marja, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Espoon kaupunginhallitus 1 määrää maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n nojalla Espoon valtuuston hyväksymän Saunalahti, Saunaniemi III asemakaavan, alue , osittain voimaan seuraavien korttelien ja virkistysalueiden osalta: 42311, 42310, 42314, 42312, lukuun ottamatta AO/s aluetta, 42316, lukuun ottamatta AO e=0.15 aluetta, 42318, Kylmälähteenpuisto Tapulipolkuun saakka, Povitasku ja siihen liittyvä VL alue Kätköpaikanpolku, Kätköpaikanpuisto ja Bastvikinniitty, 2 antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Espoon kaupunginhallitus kiistää valituksissa esitetyt vaatimukset kokonaisuudessaan ja pyytää kunnioittavasti hallinto-oikeutta hylkäämään valitukset perusteettomina. Vastauksen perusteet Toimivalta lausunnon antamiseen Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 26 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Espoon kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen ja voi siten antaa valituksista lausunnon. Suunnittelualueen kuvaus Saunaniemi III -suunnittelualue sijaitsee Espoonlahdessa ja käsittää Saunaniementien itäpuoleisen rakennetun, metsäisen harjun ja sen mereen viettävän alavan, aiemmin viljelykäytössä olleen rinteen. Noin 34 ha:n suuruinen kaava-alue rajoittuu pohjoisessa Saunaniemi II:n, idässä Saunanlahdenportin, lounaassa Saunaniemi IV:n ja lännessä Kallvik I:n kaava-alueeseen.

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 Rantatonteilla olevat pientalot ovat yhtä lukuun ottamatta 90-luvulta, muutoin alueen rakennukset ovat eri-ikäisiä. Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa ja Espoon kaupunki omistaa osan maa-alueista. Alueen piirteinä ovat merellinen sijainti ja maaston muodoiltaan erityinen, yli 25 metrin korkeudelle nouseva harju ja sen rinteet, joista toinen puoli laskee merelle ja toinen peltoalueelle. Osa alueesta on tulvavaarassa, koska sodan jälkeen rakennettujen kesämökki- ja pientalotonttien maanpinnan korkeus on jopa alle 1 m mpy. Heimolantien päässä on esimerkki 60-luvun arkkitehtuurista. Kaupunginhallituksen hyväksymän tavoiteohjelman mukaan Saunaniemen alueelle kaavoitetaan vanhan kulttuuriympäristön ja meren läheisyyden huomioon ottava asuinalue yleispiirteisten kaavojen mukaisesti. Ohjelman mukaan kaavoituksella pyritään eheyttämään nykyistä rakennettua ympäristöä ja rannan läheisyyteen osoitetaan kevyen liikenteen kulkuyhteys, jonka kohdalla ranta-alue osoitetaan yhteiseen käyttöön. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yleiskaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä, että rannassa raitti poikkeaa maakuntakaavan mukaisesti pohjoiseen ja edelleen Heimolantietä länteen. Pääraitti (viherväylä) merkitään maakuntakaavan mukaisesti. Tätä päätöstä lautakunta tarkisti korostaen maakuntakaavan mukaista pääyhteyttä. Samalla lautakunta päätti asemakaavoituksen ohjeeksi, että Heimolantie toteutetaan kapeana ja rantaan voidaan osoittaa vain kapea, maksimissaan 5 metrin levyinen viherkaista, jossa korostetaan luonnonsuojelullisia arvoja. Valitukset Valituksessa 1. (HHAO Dnro 07372/12) esitetään, että Saunaniemi III asemakaavasta on poistettava ranta-alueen viherkaistamerkintä VK ja koko asemakaavan ranta-alue on merkittävä AO merkinnällä. Lisäksi esitetään korjattavaksi rakennusalueen rajaus ja rantaan rajoittuvien tonttien rakennustehokkuus. Valittajan perusteluiden mukaan VK merkintä on lainvastainen, koska maanomistajia ei kohdella yhdenvertaisesti, merkinnästä aiheutuu kohtuutonta haittaa kiinteistöjen käytölle, ja suojeltavan meriuposkuoriaisen suojelutavoitteet toteutuvat parhaiten poistamalla merkintä VK. VK merkintä on joka tapauksessa yleiskaavan vastainen, eikä virkistysalueiden perustamista voida yksityisomistuksessa oleville kiinteistöille perustella luonto- tai ympäristöarvoilla. Valittajan mukaan rakennusalue on rajattu siten, että rakennusmaan korkeus on vähintään + 2,60 mpy. Koron huomioiminen on rakennusvalvonnan tehtävä, eikä sitä saa tehdä rakennusaluetta rajaamalla. Edelleen, valittajan mukaan yhdenvertaisuuden periaate edellyttää, että samalla alueella olevien tonttien tehokkuus on sama ilman erityisperusteita. Espoon kaupunki toteaa, että Espoon eteläosien yleiskaavassa Saunaniemi III:n rannassa on virkistysaluemerkintä V, jolle voidaan yleiskaavamääräysten mukaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa virkistystä palvelevia alueita, rakennuksia ja rakenteita.

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 Maankäyttö- ja rakennuslain 35 :n mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yksityiskohtaisempi kaavoitus alueella toteutetaan asemakaavalla. Yleiskaava on otettu huomioon asemakaavaa laadittaessa. Valituksenalaisessa kaavassa rantaan on osoitettu noin 10 metriä leveä viherkaista VK, jossa korostetaan luonnonsuojelullisia arvoja. Kaavamääräyksen mukaisesti viherkaista tulee säilyttää luonnontilaisena. Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain 47 :n perusteella suojeltu uhanalaisen eliölajin esiintymisalue. Viherkaistan alueella tulee kaikissa toimissa noudattaa esiintymisalueelle tehtyä suojelupäätöstä. Valittajan mukaan ranta-alueiden käytön rajoittaminen viherkaistamerkinnällä VK aiheuttaa maanomistajille kohtuutonta haittaa ja rajoitusta kiinteistöjen käytölle. Espoon kaupunki toteaa, että kaava on laadittu siten, että se ei aiheuta maankäyttö- ja rakennuslain 54.3 :ssä tarkoitettua kohtuutonta haittaa alueen maanomistajille. Rannassa on suojelualue S-1, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 47 :n perusteella suojeltu uhanalaisen eliölajin esiintymisalue (Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös LUO 1440, ). Alueella on kielletty rakentaminen, ruoppaaminen, kaivaminen, ojittaminen, moottoriveneily ym. toiminta, joka saattaa vaikuttaa epäedullisesti erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan säilymiseen alueella. Valittajan mukaan meriuposkuoriaisen suojelutavoitteet toteutuvat parhaiten esiintymisalueen rauhoittamisella kokonaan virkistyskäytöstä ja ylimääräisestä liikkumisesta. Valittaja katsoo, että AO tonttia koskeva kaavamääräys istutettava tai luonnontilassa säilytettävä tontinosa turvaa parhaiten suojelun toteutumisen. Espoon kaupunki toteaa, että viherkaistan, suuruudeltaan noin 3863 m2, tarkoituksena on toimia suojavyöhykkeenä meriuposkuoriaisen suojelualueen ja tonttien välissä. Valituksessa vaaditaan korjattavaksi rakennusalueen rajausta. Espoon kaupunki toteaa, että yhtenäisen mereltä päin näkyvän kaupunkikuvan ja tulvavaaran vuoksi rakennusala on osoitettu keskimäärin korkeudelle + 2,5 m mpy. Valittajan viittaamalla Saunaniemi IV alueella ranta nousee voimakkaasti. Saunaniemi IV:n rakennusala ulottuu korkeudelle ja alimmillaankin m mpy. Saunalahdenportin kaava-alueella rannan korttelialueet ulottuvat osin käyrälle. Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelmassa edellytetään alimmaksi lattiatasoksi ja kadun nostamista tasolle Siten piha-alueiden tulee olla vähintään tasolla m mpy. Kaupunki toteaa, että asemakaavassa voidaan maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n mukaisesti antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioiden tarvitaan aluetta rakennettaessa ja käytettäessä. Espoon rakennusjärjestyksen 27 :n mukaan vedenpinnan korkeusvaihtelut on otettava huomioon riittävän suurella varmuudella. Rakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 3,0 metriä keskivedenpintaa korkeammalla, kun rakennetaan meren rannalle.

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 Valituksessa esitetään, että rakennustehokkuuden tulee olla koko alueella e = 0,2. Espoon kaupunki toteaa, että kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 34 ha. Kokonaiskerrosala on noin k-m2, Kokonaistehokkuus e = Kaikki korttelialueet ovat erillispientalojen kortteleita AO. Tehokkuusluku on korkeimmillaan e = 0,25 uuden, alueen pohjoispuolella olevan kokoojakadun (Salkuljettajantie / Kompassikatu) läheisyydessä, kaavan keskiosilla e = 0,20 ja ranta-alueilla e = 0,15. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asukkaiden varasto-, viherhuonetai autotallitilaa enintään 15 % rakennusoikeudesta. Rantatonteilla saa asuntoa kohti säilyttää olemassa olevan tai rakentaa enintään 20 m2:n suuruisen rantasaunan korkeuskäyrän mpy yläpuolelle. Kaupunki toteaa, että rantatonttien rakennusoikeuden nostaminen merkitsisi ympäristöstä poikkeavaa rakennustehokkuutta rantatonttien rakennusaloille, koska tulvavaaran vuoksi istutettavaksi osoitetut tontinosat ovat laajat. Myöskään pitkien ja kapeiden kiinteistöjen jakama alue ei puolla tehokkuuden nostamista. Valituksessa 2. (HHO Dnro 07379/12) vaaditaan ensisijaisesti Saunaniemi III asemakaavan kumoamista ja palauttamista uudelleen valmisteltavaksi jalankululle ja polkupyöräilylle varatun Kylmälähteenkallion, tilan 6:29 kivilaiturin, korttelin rakennusoikeuden, ja S-merkinnän (AO/s) osalta. Valittajan perustelun mukaan Kylmälähteenkallio ei ole yleiskaavassa, ja lain mukaan yleiskaavaa tulee käyttää ohjeena asemakaavan laadinnassa. Kivilaiturin merkinnän muuttamista perustellaan tasapuolisen kohtelun vaatimuksella. Lisäksi valittaja vaatii yhdenvertaisen kohtelun noudattamiseksi korttelin rakennusoikeudeksi e=0,20 ja korttelin rakennusoikeudeksi e=0,15. Valittaja vaatii, että AO/s alueen rajat määritellään tarkemmin koskemaan tontilla sijaitsevaa lampea ja sen lähialuetta koko tilan 6:52 sijasta. Kaavamääräys jättää valittajan mielestä liikaa tulkinnanvaraa rakennusvalvontaviranomaisille. Espoon kaupunki toteaa, että suunnittelualueen virkistysalueet ovat osa laajempaa kokonaisuutta yhteyksineen meren rantaan ja keskuspuistoon. Virkistysalueille on osoitettu polku- ja raittiverkosto. Kävelylle ja polkupyöräilylle varattu Kylmälähteenkallio -polku liittyy rantaraittiin ja muuhun kevyen liikenteen reittiverkostoon. Kylmälähteenkallio sivuaa Kylmälähteenpuiston lähivirkistysaluetta ja polku mahdollistaa virkistysalueen monipuolisemman käytön. Kylmälähteenkallio on lisäksi tärkeä kulkuyhteys Heimolantieltä Makasiinitien suuntaan. Luonnosvaiheessa polku sijaitsi valittajan tilan koillispuoleisella reunalla johtovarauksen päällä. Valittajan ehdotus polun paremmasta linjauksesta on otettu suunnittelussa huomioon, ja valittaja on nimenomaisesti vahvistanut tämän. Kaupunki toteaa, että AO/s merkintä Heimolantien päässä osoittaa säilytettäväksi ympäristöksi arkkitehti Rauno Leinuksen ja maisemaarkkitehti Onni Savonlahden Casa Kivirannan pihapiireineen.

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 Korttelin ympäristöä korkeampi tehokkuus on perusteltua liikenneyhteyksien vuoksi. Rakennusoikeuden osalta muutoin kaupunki viittaa valituksen 1. kohdalla esitettyyn. Espoon kaupunki toteaa, että mainitun kiinteistön 6:29 / laiturin omistus on siirtynyt laadittavasta asemakaavasta tietoiselle valittajalle heinäkuussa Valituksessa 3. (HHAO Dnro 07383/12) vaaditaan Saunaniemi III asemakaavan kumoamista korttelin osalta ja palauttamista asemakaava tältä osin uudelleen valmisteltavaksi. Valittaja vaatii, että korttelin läpi vedetään kevyen liikenteen väylä eli rantaraitti. Valittaja perustelee vaatimusta perustuslain 6 :ssä ilmenevällä yhdenvertaisuusperiaatteella. Valittaja toteaa, että maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun perusteella on asemakaavassa rantaraitti reititettävä kulkemaan rannan välittömässä läheisyydessä, kuten valtuuston vuonna 1999 tekemä periaatepäätös sanelee. Espoon kaupunki toteaa, että kaupunginhallitus hyväksyi Saunaniemen tavoiteohjelmaksi seuraavat pääperiaatteet: Saunaniemen alueelle kaavoitetaan vanhan kulttuuriympäristön ja meren läheisyyden huomioon ottava asuinalue yleispiirteisten kaavojen mukaisesti; kaavoituksella pyritään eheyttämään nykyistä rakennettua ympäristöä; ja rannan läheisyyteen osoitetaan kevyen liikenteen kulkuyhteys, jonka kohdalla ranta-alue otetaan yhteiseen käyttöön. Saunaniemen asemakaavaluonnos käsitti yhtenäisen Kauklahdenväylän ja Espoonlahden välisen noin 100 ha:n alueen. Kaupunkisuunnittelukeskus oli laatinut luonnokseksi kolme vaihtoehtoa, jotka poikkesivat toisistaan rantaraitin linjauksen sekä Kurttilantien ja Kompassikadun välisen ajoyhteyden sijainnin suhteen. Lautakunta valitsi nähtäville vaihtoehdon B, jossa rantaraitti kulkee rannassa ja Saunaniementie on yhteytenä Kurttilantien ja Kompassikadun välissä. Ehdotusvaiheessa kaava-alue jaettiin neljään erilliseen osaan Saunaniemi I - IV. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yleiskaavaa käsitellessään , että pääraitti/viherväylä merkitään maakuntakaavan mukaisesti alueen pohjoispuolelle, Heimolantie toteutetaan kapeana ja rantaan osoitetaan kapea, maksimissaan 5 metrin levyinen viherkaista, jossa korostetaan luonnonsuojelullisia arvoja. Espoon kaupunki toteaa yhdenvertaisuutta koskevaan väitteeseen liittyen, että valituksenalaisessa kaavassa on viherkaistan osalta noudatettu maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteita ja sisältövaatimuksia koskevia säännöksiä, ja viittaa muutoin tässä lausunnossa rannan suunnittelusta esitettyyn. Valittaja on esittänyt oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Espoon kaupunki toteaa, että hallintolainkäyttölain 74 :n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Kaupunki katsoo, että oikeudenkäynti ei ole aiheutunut viranomaisen virheestä, eikä ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valituksessa 4. (HHAO Dnro 07196/12) huomautetaan, että (nimi) Saunalahti ei ole ollut valittajan mukaan aiemmin nimessä mukana, alueen kiinteistöjä ei ole lähestytty kuin muutamalla kirjelmällä eikä kaavoittaja ei ole korjannut karttoja. Valittaja vaatii muun muassa tonttien rajat ja tiet rajojen mukaisiksi. Valittajan mukaan alueen yhteisestä kylätiestä ei ole neuvoteltu. Espoon kaupunki toteaa, että Saunaniemen asemakaavan vireille tulosta ilmoitettiin vuoden 1999 ja 2000 kaavoituskatsauksissa sekä ilmoituksella , tavoiteohjelmasta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on pidetty tiedotus- ja keskustelutilaisuus Vuoropuhelua ja yhteistyötä asukasyhdistyksen kanssa jatkui kaavaprosessin ajan. Osalliset ovat voineet osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja ilmaista mielipiteensä asiasta maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n tarkoittamalla tavalla. Valituksentekijä on antanut suunnittelun eri vaiheissa useaan otteeseen suullista ja kirjallista palautetta, johon kaavoittaja on vastannut. Kaava-aineistossa ilmenee kaavan otsikossa kaupunginosan (Saunalahti) nimi. Kaupungin nimistöryhmä on suunnitellut nimistön vuorovaikutuksessa myös asukkaiden kanssa. Pohjakartta 1:1000 on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Valittaja pyytää, että kiinteistöjen rajat, kulmat ja pyykkien oikeat paikat täytyy selvittää ennen kuin kaava voidaan hyväksyä. Valituksesta käy ilmi, että mainituista asioista on valitettu Maanmittauslaitokselle. Espoon kaupunki toteaa, että väitteiden tutkiminen ei kuulu asemakaavapäätöksen yhteydessä tutkittaviin asioihin, ja on jätettävä niiltä osin tutkimatta. Lopuksi Espoon kaupunginhallitus katsoo edellä mainituilla perusteilla, ettei valituksissa ole esitetty sellaisia syitä, joiden vuoksi valituksenalainen valtuuston päätös tulisi kumota, muuttaa tai palauttaa uudelleen valmisteltavaksi, eikä Espoon kaupunkia tule velvoittaa korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikuluja miltään osin. Kaupunginhallitus pyytää kunnioittavasti, että Helsingin hallinto-oikeus hylkää valitukset kokonaisuudessaan. Käsittely Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Olli Isotalo.

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7 Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 Valitus 1 Saunaniemi III 5 Valitus 2 Saunaniemi III 6 Valitus 3 Saunaniemi III 7 Valitus 4 Saunaniemi III 8 Saunaniemi III Selostus Espoon valtuusto hyväksyi Saunalahti, Saunaniemi III, alue asemakaavan (myöh. Saunaniemi III asemakaava). Päätöksestä on tehty neljä valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Lausuntopyyntö Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt valitusten johdosta Espoon kaupunginhallitusta antamaan lausunnon. Kaavan määrääminen osittain voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaan kunnanhallitus voi valitusajan kuluttua määrätä hyväksytyn asemakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman kaava-alueen siltä osalta, johon valitusten ei voida katsoa kohdistuvan. Osittaista voimaan saattamista koskeva päätös on annettava viivytyksettä tiedoksi valittajalle sekä muutoksenhakuviranomaiselle. Valitukset kohdistuvat kortteleihin (ranta-alue, lukuun ottamatta AO aluetta e=0.20) 42319, AO/s -alueen osalta ja 42313, sekä VL alueeseen (sl-1). Kaupunginhallitus määrää maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n nojalla Espoon valtuuston hyväksymän Saunalahti, Saunaniemi III asemakaavan, alue , osittain voimaan seuraavien korttelien ja virkistysalueiden osalta: 42311, 42310, 42314, 42312, lukuun ottamatta AO/s aluetta, 42316, lukuun ottamatta AO e=0.15 aluetta, 42318, Kylmälähteenpuisto Tapulipolkuun saakka, Povitasku ja siihen liittyvä VL alue Kätköpaikanpolku, Kätköpaikanpuisto ja Bastvikinniitty. Valitukset Valituksessa 1. (HHAO Dnro 07372/12) esitetään, että Saunaniemi III asemakaavasta on poistettava ranta-alueen viherkaistamerkintä VK ja koko asemakaavan ranta-alue on merkittävä AO merkinnällä. Lisäksi esitetään korjattavaksi rakennusalueen rajaus ja rantaan rajoittuvien tonttien rakennustehokkuus. Valittajan perusteluiden mukaan VK merkintä on lainvastainen, koska maanomistajia ei kohdella yhdenvertaisesti, merkinnästä aiheutuu kohtuutonta haittaa kiinteistöjen käytölle, ja suojeltavan meriuposkuoriaisen suojelutavoitteet toteutuvat parhaiten poistamalla merkintä VK. VK merkintä on joka tapauksessa

8 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 8 yleiskaavan vastainen, eikä virkistysalueiden perustamista voida yksityisomistuksessa oleville kiinteistöille perustella luonto- tai ympäristöarvoilla. Valittajan mukaan rakennusalue on rajattu siten, että rakennusmaan korkeus on vähintään + 2,60 mpy. Koron huomioiminen on rakennusvalvonnan tehtävä, eikä sitä saa tehdä rakennusaluetta rajaamalla. Edelleen, valittajan mukaan yhdenvertaisuuden periaate edellyttää, että samalla alueella olevien tonttien tehokkuus on sama ilman erityisperusteita. Valituksessa 2. (HHO Dnro 07379/12) vaaditaan ensisijaisesti Saunaniemi III asemakaavan kumoamista ja palauttamista uudelleen valmisteltavaksi jalankululle ja polkupyöräilylle varatun Kylmälähteenkallion, tilan 6:29 kivilaiturin, korttelin rakennusoikeuden, ja S-merkinnän (AO/s) osalta. Valittajan perustelun mukaan Kylmälähteenkallio ei ole yleiskaavassa, ja lain mukaan yleiskaavaa tulee käyttää ohjeena asemakaavan laadinnassa. Kivilaiturin merkinnän muuttamista perustellaan tasapuolisen kohtelun vaatimuksella. Lisäksi valittaja vaatii yhdenvertaisen kohtelun noudattamiseksi korttelin rakennusoikeudeksi e=0,20 ja korttelin rakennusoikeudeksi e=0,15. Valittaja vaatii, että AO/s alueen rajat määritellään tarkemmin koskemaan tontilla sijaitsevaa lampea ja sen lähialuetta koko tilan 6:52 sijasta. Kaavamääräys jättää valittajan mielestä liikaa tulkinnanvaraa rakennusvalvontaviranomaisille. Valituksessa 3. (HHAO Dnro 07383/12) vaaditaan Saunaniemi III asemakaavan kumoamista korttelin osalta ja palauttamista asemakaava tältä osin uudelleen valmisteltavaksi. Valittaja vaatii, että korttelin läpi vedetään kevyen liikenteen väylä eli rantaraitti. Valittaja perustelee vaatimusta perustuslain 6 :ssä ilmenevällä yhdenvertaisuusperiaatteella. Valittaja toteaa, että maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun perusteella on asemakaavassa rantaraitti reititettävä kulkemaan rannan välittömässä läheisyydessä, kuten valtuuston vuonna 1999 tekemä periaatepäätös sanelee. Valituksessa 4. (HHAO Dnro 07196/12) huomautetaan, että (nimi) Saunalahti ei ole ollut valittajan mukaan aiemmin nimessä mukana, alueen kiinteistöjä ei ole lähestytty kuin muutamalla kirjelmällä eikä kaavoittaja ei ole korjannut karttoja. Valittaja vaatii muun muassa tonttien rajat ja tiet rajojen mukaisiksi. Valittajan mukaan alueen yhteisestä kylätiestä ei ole neuvoteltu. Tiedoksi - Helsingin hallinto-oikeus

9 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 9