Sote- ja maakuntauudistus
|
|
- Pauli Hiltunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sote ja maakuntauudistus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti
2 Vastuu yhdelle toimijalle
3 Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa 2. Palvelujen integraatio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttämä osaaminen oikeaan aikaan sujuva hoito ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus tuki asiakaslähtöisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle 4. Kustannusten kasvun hillintä kasvun taittuminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä oikeaaikainen palvelu parhaiden käytännöt ja vaikuttavimmat palvelu ja hoitomuodot 5. Digitalisaatio Arki on digitalisoitu Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia Tiedolla johdetaan
4
5 Maakuntauudistuksen tavoitteet Suomessa on moderni ja kustannustehokas julkinen hallinto, joka tarjoaa asukkaille mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Asukkailla on äänioikeus, aloiteoikeus, kuulemiset ja mahdollisuus osallistua palvelujen kehittämiseen. Palvelut ovat nykyistä digitaalisempia, asiakaslähtöisempiä ja kustannustehokkaampia. Valtion aluehallinnon, maakuntien ja kuntien välillä on tarkoituksenmukainen työnjako
6 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla. Sosiaali ja terveyspalvelut ovat asiakaskeskeinen kokonaisuus. Asiakkaalla on nykyistä monipuolisempi valinnanvapaus. Digitalisaation hyödyt otetaan käyttöön Kustannusten kasvu taittuu. Palvelujen yhdenvertaisuus, saatavuus ja vaikuttavuus on parempi. Ihmisten hyvinvointi ja terveyserot vähenevät
7 Uusi soterakenne
8 tähän välilehti kuvalla tai väri pintana tähän välilehti Lainsäädäntö kuvalla tai väri pintana
9 Sote ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö Sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislaki Järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki Maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) Maakuntajakolaki Maakuntien rahoituslaki (valtionrahoitus maakunnille) Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki Tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset Vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain yms. hallintooikeudellisen ja informaatiooikeudellisen yleislainsäädännön muutokset Viranhaltijoita, virka ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää koskevat muutokset (henkilöstö) Hallinnon yleislakien muutokset
10 Maakuntalaki (1/2) Maakunta on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto Maakuntalaissa säädetään: maakunnan tehtävistä hallintorakenteesta johtamisesta taloudenhoidosta päätöksenteosta Maakuntalain tarkoituksena on luoda edellytykset alueelliselle itsehallinnolle ja asukkaiden mahdollisuudelle osallistua ja vaikuttaa. 18 uuden maakunnan toiminta käynnistyy
11 Järjestämislaki Järjestämislailla säädetään, millä tavoin maakunnan pitää järjestää asiakkaiden lakisääteinen sosiaali ja terveydenhuolto. Laki koskee julkisen sosiaali ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä, ohjausta ja valvontaa. Lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa yhdenvertaiset, kustannusvaikuttavat ja tuottavuudeltaan hyvät sosiaali ja terveyspalvelut koko maassa
12 Järjestämislaki Maakunta vastaa siitä, että sosiaali ja terveyspalvelujen sisältö, laajuus ja laatu ovat asiakkaiden tarpeen mukaisia. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan. Maakunnan liikelaitos vastaa maakunnan omasta tuotannosta. Lisäksi palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu ja hoitoketjut. Maakunta laatii palvelustrategian ja antaa palvelulupauksen. Kunnat eivät enää järjestää tai rahoita sosiaali ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edistää hyvinvointia ja terveyttä
13 Voimaanpanolaki
14 (1/3) Tärkeimmät ehdotukset Julkinen hallinto on jaettu kolmeen tasoon: kunnat, maakunnat (itsehallintoalueet) ja valtio. Maakunnan ylin päättävä toimielin eli maakuntavaltuusto valitaan suorilla vaaleilla. Valtio rahoittaa maakuntien tehtävien hoidon ja palvelut. Valtion taloudellisella ohjauksella varmistetaan, että maakuntien talous pysyy tasapainossa ja että ne pystyvät huolehtimaan tehtävistään. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan, jotta varmistetaan, että kunnat selviytyvät niiden vastuulle jäävien peruspalvelujen hoitamisesta
15 (2/3) Tärkeimmät ehdotukset Maakunta vastaa siitä, että palvelut toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Maakunnan palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu ja hoitoketjut. Asiakkaan valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali ja terveyspalveluissa
16 (3/3) Tärkeimmät ehdotukset Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaavat maakunnan liikelaitos ja maakunnan yhtiöt. Liikelaitoksen viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat palveluja myös silloin kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla. Maakunnan pitää yhtiöittää tuottamansa palvelut silloin, kun maakunta hoitaa sotetehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla ja palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä
17 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa Kunnat vastaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. muun muassa varhaiskasvatus ja koulutus, liikuntamahdollisuudet, ruoka ja kulttuuripalvelut, kaavoitus ja liikennejärjestelyt. Tukena järjestöt ja muut yhteistyökumppanit. Hyvästä työstä kannustimia kunnille
18 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnissa Maakunnat: edistävät hyvinvointia ja terveyttä omassa toiminnassaan tukevat kuntia asiantuntemuksellaan järjestävät ehkäisevät palvelut Hyvästä työstä kannustimia maakunnille Etunimi Sukunimi
19 Kansanterveystyö ja rakenteellinen sosiaalityö uuteen arvoon Sairaalavetoisesta järjestelmästä perustason vahvistamiseen Sotekeskuksen peruspalveluita täydennetään vaativan tason konsultaatioilla (erikoislääkärit ja sosiaalialan ammattilaiset) Rahoitusmalli muuttuu merkittävästi: asukkaiden tarve lähtökohtana Yhdistetään uudella tavalla personoitu palvelu ja palvelutarpeen arviointi sekä koko väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
20 Osallistuminen ja demokratia Maakunnan ylin päätösvalta on maakuntavaltuustolla vaalirahoituksen raja on sama kuin eduskuntavaaleissa toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa maakuntahallitus uudeksi vaaliviranomaiseksi perustetaan maakuntavaalilautakunnat Maakuntavaalit samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2021 lähtien ensimmäiset maakuntavaalit kuitenkin presidentinvaalin yhteydessä maakunta vaaleissa yhtenä vaalipiirinä maakuntavaltuusto päättää valtuutettujen määrän maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä oikeus osallistua ja vaikuttaa valtuusto hyväksyy maakuntastrategian valtuutettuja
21 Henkilöstö
22 Maakuntien palvelukseen yli työntekijää
23 Maakuntien palvelukseen yli työntekijää
24 Maakuntien palvelukseen yli työntekijää
25 Henkilöstöjärjestelyt Maakuntien henkilöstöä koskeva sääntely kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa laajentamalla. Maakunnat siirtyvät Kevan jäsenyhteisöksi. Maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestäminen: KT Kuntatyönantajat toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana (Kunta ja maakuntatyönantajat KT) Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajajärjestössä
26 Talous ja omaisuus
27 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään 3 vuodeksi. Mahdollisesti tyhjilleen jäävien kiinteistöjen riski ei jää yksittäiselle kunnalle
28 Maakuntien kiinteistöyhtiö Maakunnille perustetaan yhteinen ammattimainen toimitilapalveluja tuottava kiinteistöyhtiö: tavoitteena toimintaa tukevat tilat, toimiva palveluverkko ja hyvä tilojen käyttöaste. Toimitilapalveluilla on osaaminen erityiskiinteistöjen suunnitteluun, rahoitukseen ja investointeihin siten, että tilat tukevat toimintaa ja ottavat huomioon tulevaisuuden tarpeet hoitoteknologian ja digitaalisuuden edetessä
29 Valtion ohjaus vahvistuu Valtion talousohjauksen keskeiset välineet ovat julkisen talouden suunnitelma, valtion talousarvio ja maakuntia koskeva lainsäädäntö. Julkisen talouden suunnitelmassa yhdistetään maakuntien tehtävät ja rahoitus. Valtion ohjausta sosiaali ja terveydenhuollossa vahvistetaan. Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet. Valtioneuvosto voi päättää maakuntia sitovasti sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisestä, laajakantoisista investoinneista ja tietojärjestelmäpalveluista. Maakunnan on laadittava sosiaali ja terveydenhuollon palvelustrategia osana maakuntastrategiaa. VM voi käynnistää maakunnan arviointimenettelyn, jos maakunnan kyky järjestää lakisääteisiä palveluja on vaarantunut
30 Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan. Lisäksi maakunnat saavat asiakasja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa. Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä. Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sotepalvelutarpeiden sekä olosuhdetekijöiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. 30 Vuosina valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen. Rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin. Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein
31 Maakuntien rahoitus 1 (1/2)
32 Verotus (1/2) Kuntien tuloja on tarkoitus alentaa kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaavasti. Kunnallisveron tuottoa ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään. Tämän hetken arvion mukaan kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,5 prosenttiyksiköllä. Laskelmat päivitetään ennen hallituksen esityksen antamista helmikuussa Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde kunnille. Uudistus toteutetaan siten, että sillä on mahdollisimman vähän vaikutuksia verovelvollisten kokonaisverotuksen tasoon. Kunnat päättävät itsenäisesti tuloveroprosenttinsa jatkossakin
33
34 Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (1/3) Verotulojen ja valtionosuuksien siirto yhdistettynä merkittäviin kustannuseroihin johtaa suuriin muutoksiin kunnan taloudessa. Muutoksia tasataan kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää uudistamalla. Kustannusten ja tulojen siirron aiheuttamia epätasapainoja rajoitetaan. Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen tasauslisää korotetaan ja tasausvähennystä pienennetään
35 Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (2/3) Uudistuksen voimaantuloon ajoittuvia vaikutuksia kohtuullistetaan järjestelmämuutoksen tasauksella > turvaa laskennallisesti ja suhteellisesti kunnan talouden tasapainotilan uudistusta edeltävälle tasolle. Uuteen rahoitusmalliin siirrytään asteittain, +/25 euroa asukasta kohti vuodessa. Muutos kuitenkin rajoitetaan +/ 100 euroon per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa
36 Kuntien valtionosuudet ja kuntakohtaiset vaikutuslaskelmat (3/3) Esitysluonnos sisältää laskentaperiaatteet sekä alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten vaikutuksista kuntatalouteen (VM) Laskelmat päivittyvät jatkossa, nyt käytetty vuodelle 2016 tehtyä arviota Voimaantulon (2019) yhteydessä laskelmat perustuvat osittain arviotietoihin Kuntien oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi rahoitusmallin edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvät tasauselementit määritetään toteutuneen tilanteen mukaiseksi vuodesta 2020 lähtien. Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella
37 Kunnan talous voimaantulon jälkeen Väestön ikääntymisestä ja sairastavuudesta johtuvat kuntatalouden paineet pienenevät olennaisesti Kestävyysvajeen ratkaisupaineet siirtyvät soten osalta maakunnille Talouden ennakoitavuus ja pitkäjänteinen suunnittelu helpottuvat Yksittäisen kunnan asemaa uudistuksen jälkeen ei voi hallituksen esityksen laadintavaiheessa arvioida täysin yksiselitteisesti Toimintaympäristö muuttuu uudistuksesta huolimatta Valtionosuusuudistusta ja sen vaikutusarvioita ei ole aiemmin tehty näin kauan ennen uudistuksen voimaantuloa
38 Lähtötilanteella keskeinen merkitys kunnan taloudessa Kunnan talouden tilanne tänään määrittää tilannetta myös tulevaisuudessa Julkisen talouden suunnitelma, kuntatalousohjelma ja VM virkatyönään seuraavat kuntataloutta sekä kokonaisuutena että yksittäisen kunnan näkökulmasta tarvittavat toimenpiteet
39 Sosiaali ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaali ja terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään.
40 Sosiaali ja terveyspalvelut
41 Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta Maakunta vastaa siitä, että sosiaali ja terveyspalvelut ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia ja ne toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Erityisesti paljon palveluja käyttäville annetaan ohjausta ja tehdään laajaalainen palvelutarpeen arvio ja asiakassuunnitelma. Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Palveluntuottajien on noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja ketjuja. Palveluntuottajien on osaltaan varmistettava, että palvelujen integraatio toteutuu. Maakunta vastaa siitä, että tietojärjestelmät toimivat yhteen
42 Etunimi Sukunimi
43
44 Julkinen palvelulupaus Maakunnan julkisesti ilmoitettu palvelulupaus antaa maakunnan asukkaille tietoa siitä, miten palvelut toteutetaan ja toteutuvatko ne lupauksen mukaisesti. Palvelulupauksen kautta asukkaiden on myös mahdollista antaa palautetta ja tehdä ehdotuksia, jotka parantavat palveluja käytännössä. Palvelulupaus ei koskisi laajemmin sosiaaliturvaa. Palvelulupaus ei ole oikeudellisesti sitova
45 Sairaaloiden työnjako ajan tasalle Tiettyjä erikoisaloja keskitetään tutkitun tiedon perusteella. Nykyinen sairaalaverkko perustuu 3040 vuoden takaiseen palvelumitoitukseen. Hoitokäytännöt ovat kehittyneet ja sairaalassaoloajat lyhentyneet. Riittävät potilasmäärät takaavat ammatillisen osaamisen ja hoidon laadun
46 Sosiaalipalvelut sairaaloissa Sosiaalipäivystystä saa vuoden 2018 alusta myös 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikön yhteydestä: 5 yliopistollista sairaalaa 7 muuta laajan päivystyksen sairaalaa Lisäksi nykyisistä keskussairaaloista (Savonlinna, Hämeenlinna, Kotka, Vaasa, Mikkeli, Kokkola, Kajaani ja Kemi) Kiireellisiä sosiaalipalveluja saa myös sosiaaliasemilta ja muista alueellisista sosiaalipäivystyksistä
47 Pelastustoimen ja terveydenhuollon ensihoidon yhteistyö jatkuu 18 maakunnallista pelastuslaitosta aloittaa Myös ensihoito järjestetään 18 maakunnassa, pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluja terveydenhuollolle. Maakunta päättää, mikä osa ensihoidosta tuotetaan maakunnan omana toimintana (esim. pelastuslaitos) ja mikä osa ostetaan yksityisiltä ensihoitoyrityksiltä. Pelastuslaitoksilla vuosittain noin ensihoitotehtävää. Pelastustoimen ja terveydenhuollon yhteistyön hyödyt ensihoidossa säilyvät sote ja maakuntauudistuksessa Etunimi Sukunimi
48 Asukasosallisuus Maakunnan on otettava asukkaiden näkemykset huomioon, kun maakunta valmistelee palvelulupausta. maakuntien yhteistyösopimusta. yhteistyöalueen ehdotusta sosiaali ja terveysministeriölle valtakunnallisista tavoitteista
49 Erilaisia keinoja asukasosallisuuteen Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti järjestämällä keskustelu ja kuulemistilaisuuksia sekä selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin, sekä suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa. järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun ja tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen omaaloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Aloiteoikeus, kansanäänestysaloite ja vaikuttamistoimielimet
50 Asukkaiden kielelliset oikeudet Kielelliset oikeudet turvataan. Asiakkaalla ja potilaalla on oikeus käyttää kansalliskieliä, eli suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada asiakirjat hallintoasioissa suomeksi tai ruotsiksi. Kielellisistä oikeuksista säädetään nykyisessä kielilaissa, saamen kielilaissa ja viittomakielilaissa sekä valmisteilla olevassa sosiaali ja terveydenhuollon järjestämislaissa. Kielilain mukaan viranomaisen on omaaloitteisesti huolehdittava siitä että henkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Kun palveluja järjestetään, toiminta on suunniteltava niin että kielilainsäädäntöä noudatetaan
51 Asukkaiden kielelliset oikeudet Oikeus saamen kielen käyttöön viranomaisissa koskee lähinnä saamelaisten kotiseutualuetta, eli Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia sekä osaa Sodankylän alueesta. Asiakkaan ja potilaan osallistuminen on turvattava myös tilanteissa, joissa asiakkaalla tai potilaalla ja henkilöstöllä ei ole yhteistä kieltä tai henkilö ei esimerkiksi aisti tai puhevamman vuoksi voi tulla ymmärretyksi. Tällaisia kieliryhmiä ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Näissä tilanteissa on huolehdittava siitä, että henkilö saa riittävän käsityksen asiastaan ja sen merkityksestä ja voi ilmaista mielipiteensä. Jos tulkkia ei ole mahdollista saada paikalle, ymmärtämisestä on huolehdittava muilla tavoin
52 Valinnanvapaus
53 Valinnanvapaus lyhyesti Voit vaikuttaa nykyistä enemmän palveluihisi. Voit valita vapaammin kenen tarjoamia sosiaali ja terveyspalveluja käytät. Valitset sotekeskuksen ja hammashoitolan. Ne voivat olla julkisesti omistettuja tai yksityisiä. Palvelut ja asiakasmaksut ovat samat. Jos on hätätilanne, soitat 112 tai menet lähimpään päivystykseen Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta
54 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Tavoitteena on, että valinnanvapaus nopeuttaa ihmisten pääsyä sosiaali ja terveyspalveluihin ja lisää mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihin. Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan
55 Millaisia valintoja asiakas voi tehdä?
56 Sotekeskus ja hammashoitola Asiakas voi valita sosiaali ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan. Sotekeskuksesta saa hoitajan ja lääkärin palveluita sekä sosiaalipalveluihin liittyvää neuvontaa ja lyhytaikaista sosiaalipalvelua. Asiakas voi saada sotekeskuksesta tai hammashoitolasta maksusetelin yksittäisten palvelujen hankkimiseen muilta tuottajilta (esim. fysioterapia) Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta
57 Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tarjoaa ne palvelut, joita ei saa sotekeskuksesta tai hammashoitolasta (päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista). Maakunnan liikelaitoksen toimipisteitä ovat esimerkiksi sairaalat ja sosiaaliasemat. Tarvittaessa maakunnan liikelaitos arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja tekee asiakkaan kanssa asiakassuunnitelman. Asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankkii tarvitsemiaan palveluja
58 Mikä on maksusetelin ja asiakassetelin ero? Maksuseteli sotekeskus tai hammashoitola myöntää Asiakasseteli maakunnan liikelaitos myöntää Asiakas voi halutessaan saada maksusetelin yksittäisen palvelun hankkimiseen toiselta tuottajalta, vaikka sotekeskus tuottaisi itse samoja palveluja. Asiakas voi valita rekisteröidyn palveluntuottajan kaikkialta Suomessa. Asiakasmaksu on sama. Silloinkin sotekeskus tai hammashoitola vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista Maakunnan liikelaitoksen toimipiste voi myöntää asiakkaalle asiakassetelin yksittäisen palvelun tai asiakassuunnitelman toteuttamiseksi. Asiakas voi valita rekisteröidyn palveluntuottajan kaikkialta Suomessa. Asiakasmaksu on sama. Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. Maakunta päättää, missä palveluissa asiakasseteli otetaan käyttöön.
59 Mitä palveluja asiakas voi valita? SOTEKESKUS, HAMMASHOITOLA, MAKSUSETELI Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta, myös erikoislääkärin vastaanottoja, tilapäisiä ja lyhytaikaisia sosiaalipalveluja Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta Asiakas voi saada halutessaan maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta MAAKUNNAN LIIKELAITOKSEN OMAT PALVELUT päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja Asiakas voi kuitenkin valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa ASIAKASSETELI Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen. Asiakasseteli on myönnettävä palveluissa, joissa maakunta on ottanut sen käyttöön Maakunta voisi ottaa asiakassetelin käyttöön esim. kotihoidossa tai tietyissä erikoissairaanhoidon toimenpiteissä. Asiakas valitsee haluamansa rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtaiseen avustajaan tai kuljetuspalveluihin Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta
60 Palvelujen valintaan saa apua Verkkopalvelut, asiakasneuvojat ja palveluohjaajat opastavat asiakasta sopivien palvelujen valinnassa. Erityistä apua tarvitseva henkilö voi saada tukihenkilön, joka selvittää vaihtoehdot siten, että asiakas ymmärtää ja voi tehdä ratkaisut omaehtoisesti. Jos asiakas ei halua itse valita palvelua, maakunnan liikelaitos ohjaa sopivaan palveluun
61 Valinnanvapaus maakunnan näkökulmasta Maakunta vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaali ja terveyspalveluista alueellaan. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, ja että tuottajien palvelut ovat yhteen toimiva kokonaisuus. Maakunta päättää asiakassetelillä tarjottavista palveluista. Maakunta päättää palveluntuottajien rahoituksesta lain mukaan. Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset.
62 Maakunta tuottajana Maakunnan on erotettava itse tuottamansa palvelut maakunnan liikelaitokseen ja tytäryhtiöihin: maakunnan liikelaitos voi tuottaa palveluja itse, sekä kilpailuttaa ja ostaa palveluja asiakkailleen maakunnan liikelaitos voi tarjota palveluja antamalla asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolloin asiakas voi valita itse palveluntuottajan maakunnan on yhtiöitettävä markkinoilla olevat palvelut (mm. sotekeskukset ja hammashoitolat sekä asiakassetelipalvelut)
63 Sotekeskuksen ja hammashoitolan tuottaja Tuottajien on: rekisteröidyttävä täytettävä palveluntuottajalain vaatimukset, maakunnan kriteerit ja tehtävä sopimukset maakuntien kanssa ilmoitettava vaadittavat tiedot julkisessa verkossa ja otettava vastaan asiakkaat, jos listalla on tilaa vastattava asiakkaan palvelukokonaisuudesta ohjattava asiakas tarvittaessa palvelutarpeen arviointiin maakunnan liikelaitokseen tuottajat saavat maakunnalta korvauksen
64 Asiakassetelillä palveluja tarjoava tuottaja Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina voivat olla kaikki toimijat, jotka ovat valvontaviranomaisen palveluntuottajarekisterissä. tuottajien ilmoitettava vaadittavat tiedot valtakunnallisessa verkkopalvelussa asiakassetelituottajat saavat maakunnalta saman korvauksen samasta palvelusta; korvaukset voivat kuitenkin vaihdella eri maakunnissa
65 Maakunnalla on kokonaisvastuu palveluista. Sotekeskuksella ja hammashoitolalla on vastaava vastuu palvelujensa toteutumisesta
66 Palvelutarve ja kustannukset asiakkaan eri tilanteissa Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen 100 % Satunnainen hoidon tai palvelun tarve n. 60 % väestöstä (arvio) Laajempi hoidon tai palvelun tarve Korkea hoidon tai palvelun tarve n. 30 % väestöstä (arvio) n. 10 % väestöstä (arvio) n. 80 % n. 20 % Palvelutarve ja yksikkökustannukset pienenevät
67 Erilaiset toimintamallit eri elämäntilanteissa VÄESTÖN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN (koko väestö): Maakunnan toimijoiden laajaalainen yhteistyö Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista Digitaaliset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava neuvonta ja ohjaus SATUNNAINEN HOIDON TAI PALVELUN TARVE (n. 60% väestöstä): Palvelut sotekeskuksesta ja hammashoitolasta, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö Digitaaliset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy Yhteistyö tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa palvelujen yhteensovittamisen tarvetta LAAJEMPI HOIDON TAI PALVELUN TARVE (n. 30% väestöstä): KORKEA HOIDON TAI PALVELUN TARVE (n. 10% väestöstä): Palvelut sotekeskuksesta, hammashoitolasta ja maakunnan liikelaitoksesta asiakassuunnitelman mukaisesti Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen budjetti Maakunta voi halutessaan tarjota asukkailleen laajempia valinnanvapauden palveluita kuin laki edellyttää Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoito ja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus Maakunnan liikelaitos vastaa palvelutarpeen arvioinnista, laajaalaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sotekeskuksen tai hammashoitolan kanssa
68 Kustannukset valinnanvapausmallissa
69 Maakunta ja päätöksenteko
70 Maakuntalaki Ylin päätösvalta toiminnasta ja taloudesta on asukkaiden valitsemalla maakuntavaltuustolla. Maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta Maakunta voi tuottaa palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai sopimukseen perustuen muulta palvelun tuottajalta ellei laissa toisin säädetä. Maakunta voi antaa julkisen hallintotehtävän muulle kuin viranomaiselle vain, jos siitä lailla erikseen säädetään. Maakunnan liikelaitos on osa maakunnan organisaatiota. Maakuntavaltuusto päättää liikelaitoksen toiminnan ja talouden reunaehdoista. Liikelaitosta johtaa ammattilaisista koostuva johtokunta ja johtaja. Liikelaitoksella on oma talousarvio erillisenä osana maakunnan talousarviota
71 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen
72 Maakunta järjestäjänä
73
74
75 Palvelukeskukset Maakunnille perustetaan yhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia, joihin keskitetään maakuntien tarvitsemia tukipalveluja. Lisäksi maakunnat voivat perustaa kuntien tai muiden julkisen sektorin yhteistyökumppanien kanssa yhteisiä tukipalveluja. Valtakunnallisesti organisoituja tukipalveluita ovat: 1. Toimitila ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus 2. Tieto ja viestintäteknisten palvelujen (ICT) palvelukeskus 3. Talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palvelukeskukset tuottavat tukipalveluita maakunnille sekä maakuntien tytäryhteisöille. Palvelukeskukset eivät tuota palveluita maakuntien markkinoilla toimiville tuotantoyhtiöille tai valinnanvapauden piirissä oleville yksityisen sektorin toimijoille lukuun ottamatta ICTpalvelukeskuksia
76 Palvelujen tuottaminen
77
78 Palvelujen tuottaminen Maakunnan palvelustrategia: mitä palveluja asukkaille tarjotaan ja miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali ja terveyspalvelut. Myös palveluntuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti. Maakunnan palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Uusi laki sosiaali ja terveyspalvelujen tuottamisesta (ns. palveluntuottajalaki) säätelee maakunnan tuottamia sosiaali ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali ja terveyspalveluja. Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa
79 Maakunnan liikelaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan liikelaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan liikelaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sotepalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnan yhtiö Maakunnan pitää yhtiöittää tuottamansa palvelut silloin, kun maakunta hoitaa sotetehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla ja palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä
80 Digitalisaatio
81 Digitalisaatio: palveluja uusilla tavoilla Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja. Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita ylläpitämään itse toimintakykyään ja terveyttään. ICTratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio ja aluerajoista riippumattomasti
82 Digitalisaatio: asiakkaan tiedot siirtyvät sujuvasti Maakunnan on huolehdittava siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä. Maakuntien yhteinen ICTpalvelukeskus ja yhteiset hankinnat. Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus
83 Digitalisaation tavoitteet Maakuntien yhteinen ICTpalvelukeskus ja yhteiset hankinnat Maakunta huolehtii siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja ICTratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio ja aluerajoista riippumattomasti Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään
84 Kärkihankkeissa kehitetään palveluja uuteen toimintaympäristöön
85
86
87
88 Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) OTEkärkihankeen tavoitteena on, että osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Kärkihankkeessa tehostetaan palvelujärjestelmän toimintaa toteutetaan kaikissa maakunnissa työkykykoordinaattorikoulutus aluellisissa kokeiluissa rakennetaan maakunnalliset toimintamallit osatyökykyisten henkilöiden hoitoon ja kuntoutukseen pääsyyn sekä työllistymiseen ja osallisuuteen lisätään vammaisten yrittäjyyttä madalletaan osatyökykyisten rekrytointikynnystä sekä parannetaan työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamista.
89 Esimerkki: Uneton Suomi Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kärkihankkeessa kokeillaan ja levitetään hyviä terveyden edistämisen käytäntöjä Uneton Suomi: elintapaohjausta vahvistetaan sosiaali ja terveydenhuollon palveluketjuissa tavoitteena fyysinen aktiivisuus, terveellinen ravitsemus ja hyvinvointia tukeva unirytmi UKKinstituutti ja Helsingin uniklinikka levittävät kymmenen sairaanhoitopiirin kanssa Menetelmät kytketään osaksi digitaalista kokonaisarkkitehtuuria kansallisesti
90 Muutoksen toimeenpano
91 Uudistuksen onnistumisen avaintekijät Sitoutuneisuus ja keskinäinen luottamus kaikkien toimijoiden välillä Yhteistyö asukkaiden, päättäjien ja henkilöstön välillä Omaehtoisuus ja oman maakunnan erityispiirteiden huomiointi Digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen ja hyvä johtaminen Rohkea ote tulevaisuuteen Maakunta voi olla suuri tai pieni. Ovathan valtiotkin
92 Sote ja maakuntauudistuksen tiekartta tarkoitettu erityisesti sote ja maakuntauudistuksen valmistelijoille maakunnissa kuvattuna vaiheittain sote ja maakuntauudistuksen alueellisen valmistelun etenemistä ja sen kansallista tukea vuoden 2019 alkuun saakka jäsennettynä, mitä alueilla tulisi ottaa huomioon ja toteuttaa kussakin vaiheessa alueuudistus.fi/tiekartta ESIVALMISTELU SAAKKA MAAKUNTA VALTUUSTO VÄLIAIKAINEN VALMISTELU TOIMIELIN JÄRJESTÄMIS VASTUU SIIRTYY MAAKUNNILLE
93 Aikataulu Soteuudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset lausunnolle 8/2016 Maakuntalaki ja sotejärjestämislaki eduskunnalle 12/2017 Valinnanvapautta sekä maakuntien muita tehtäviä koskevat lakiluonnokset lausunnolle 1/2017 ja esitykset eduskunnalle keväällä 2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä alkaen Monikanavaisen soterahoituksen yksinkertaistamista koskevat lakiluonnokset 2017 aikana Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 presidentin vaalien yhteydessä Sosiaali ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan Mahdollinen siirtymäaika.
94 Lisätietoja: alueuudistus.fi Uutiskirjeiden tilaus: alueuudistus.fi/uutiskirjeet #sote, #sote2019 SOSAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ Etunimi Sukunimi
Maakunnan talous ja omaisuus
Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen esityksen (HE 15/2017 vp.) ja valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 1 Sote- ja maakuntauudistus etenevät mutta toiminnallinen uudistuminen vaatii vielä työtä hallituksen
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen esitys 2.3.2017 1 2.3.2017 - Vastuu yhdelle toimijalle - Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa 2. Palvelujen integraatio Palvelut sovitetaan asukkaiden
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote ja maakuntauudistus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti 1 27.3.2017 Vastuu yhdelle toimijalle Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa 2. Palvelujen
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta
Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotMitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?
Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset
LisätiedotMitä potilasasiamiehen tulisi tietää SOTEuudistuksesta?
Mitä potilasasiamiehen tulisi tietää SOTEuudistuksesta? Johtaja Sosiaali ja terveysministeriö 1 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali ja terveyspalvelut järkevillä
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta asiakkaan valinnanvapaus Kirsi Varhila, STM 1.3.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset
LisätiedotMitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?
Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 1 Valinnanvapaus lyhyesti Voin vaikuttaa nykyistä enemmän palveluihini. Voin valita vapaammin kenen tarjoamia sosiaali ja
LisätiedotSote ja valinnanvapaus katsaus
Sote ja valinnanvapaus katsaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 31.1.2017 Kirsi Varhila 1 21.3.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Sotekeskustuottajat Maakunta Järjestämisvastuu
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta
Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 8.3.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset
LisätiedotSoteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Etelä-Karjala
Soteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Etelä-Karjala 17.8.2016 1 Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Sosiaali-
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. HEmukaisesti. Uusimaa
Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli HEmukaisesti Uusimaa 1.6.2017 Lainvalmistelun tilanne Maakunta- ja sotejärjestämislaki on eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä Valinnanvapauslaki: hallituksen
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotMaakunta- ja soteuudistus ja kunnat
Maakunta ja soteuudistus ja kunnat Hallituksen esitysluonnokset soteja maakuntauudistuksesta sekä valinnanvapaudesta Miten uudistus etenee ja mikä muuttuu? Tammikuu 2017 1 31.1.2017 Maakuntasote prosessin
LisätiedotSoteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle
Soteuudistuksen kulmakivet ja eteneminen Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 14.2.2017 Sote -johdolle 1 14.2.2017 - Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Soteuudistuksen ja maakuntien
LisätiedotHallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen. lainsäädännöksi
Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi 31.8.2016 1 Uudistusten tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on: kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja,
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen. lainsäädäntövalmistelu Kunta-alan esimiespäivät
Sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntövalmistelu 21.9.2016 Kunta-alan esimiespäivät 1 Valmisteltava lainsäädäntö Lausunnolla olevat lakiluonnokset: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain
LisätiedotMaakunta- ja soteuudistus
Maakunta ja soteuudistus Salme Kallinen Helmikuu 2017 1 16.2.2017 Työ ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Maakunnan keskeiset tehtävät Aluekehittäminen Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila
Sote- ja maakuntauudistus - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen Outi Antila 2.11.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen
LisätiedotMistä miljardisäästöt tulevat?
Mistä miljardisäästöt tulevat? Raija Volk Johtaja, STM XIV Terveydenhuollon laatupäivä 4.4.2017, Helsinki 1 3.4.2017 Etunimi Sukunimi Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa 2. Palvelujen
LisätiedotEnsihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus
Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus 16.5.2017 Lasse Ilkka STM 1 17.5.2017 Aikataulu HE 15/2017 eduskunnassa: maakuntalaki, sotejärjestämislaki, voimaanpanolaki, jne Ensihoitoa koskevat
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio
1 2.3.2017 - Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta asiakaslähtöisesti
LisätiedotPäivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto
Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto Hallintopäivät 22.3.2017 Helsinki 1 22.3.2017 Anne Nordblad Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali ja terveyspalvelut
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?
Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta
LisätiedotMaakuntauudistus. Yleisesitys
Maakuntauudistus Yleisesitys 1 Maakunta 2023 visio Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti Järkevin kustannuksin ja vaikuttava julkinen hallinto Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi
LisätiedotKansalaisjärjestöt ja Sote-ja maakuntauudistus
Kansalaisjärjestöt ja Sote-ja maakuntauudistus Sinikka Salo Muutosjohtaja, STM Helsinki 26.8.2016 29.8.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut
LisätiedotSote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi
Sote-muutoksen keskeiset linjat ja etenemisprosessi Erityisasiantuntija Lasse Ilkka, STM, sosiaali- ja terveyspalveluosasto ja valmiusyksikkö 1 17.5.2017 - Uusi sote-rakenne 1.1.2019 2 17.5.2017 - - Uuden
LisätiedotAjankohtaista valinnanvapaudesta
Ajankohtaista valinnanvapaudesta Sosiaali ja terveysjohdon neuvottelupäivät 14.15.2.2017 Ylijohtaja STM 1 14.2.2017 Maakunta 2023 visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotSoteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Etelä-Karjala
Soteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Etelä-Karjala 17.8.2016 1 Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Sosiaali-
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Palopäällystöpäivät 6.4.2017 Minna-Marja Jokinen Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto 1 Sote-uudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali-
LisätiedotValinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme
Valinnanvapaus Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! 12.1.2017 perusturvajohtaja Eeva Halme Asiakas voi valita nykyistä yksilöllisemmin Suoran valinnan palveluissa
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila 13.10.2016 1 Tässä esityksessä Henkilöstö Rahoitus Omaisuus Aikataulu 13.10.2016 2 Sote-laissa työkalut muutokseen Laki antaa raamit
LisätiedotSoteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Pohjois-Savo
Soteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Pohjois-Savo 11.8.2016 1 Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Sosiaali-
LisätiedotHE 15/2017 Sote- ja maakuntauudistus
HE 15/2017 Sote- ja maakuntauudistus Perustuslakivaliokunta 15.3.2017 hallitusneuvos Pekka Järvinen, STM 1 Uudistuksen lähtökohdat Pääministeri Sipilän hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE)
LisätiedotSoteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Pohjois-Savo
Soteuudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM Pohjois-Savo 11.8.2016 1 Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Sosiaali-
LisätiedotSote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo
Sote-uudistus muutosjohtaja, STM 16.1.2017 1-20.2.2018 Maakunta 2023 -visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano
Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano Hallitusneuvos Pekka Järvinen Syyskuu 2016 5.9.2016 1 Tässä esityksessä Voimaanpanolaki Henkilöstö Omaisuus Rahoitus Maakunta sote-tehtävissä Toimeenpanon tuki
LisätiedotSote-uudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM
Sote-uudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM 31.8.2016 1 Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotMissä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä
Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari 13.3.2017 Kerttu Perttilä MISSÄ MENNÄÄN SOTESSA? Lähde: www.alueuudistus.fi 1. Miksi sote-uudistus? 2. Mitä uudistus tarkoittaa? 3. Uudistuksen
LisätiedotUusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä
Uusi kunta ja maakunta lapsen ja nuoren hyvinvoinnin toimintaympäristöinä 28.3.2017 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM 1 28.3.2017 - Sote-uudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat
LisätiedotSote-uudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano. Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM
Sote-uudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano Muutosjohtaja Sinikka Salo, STM 30.8.2016 1 Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. Hallituksen info
Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli Hallituksen info 9.5.2017 9.5.2017 Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa, jotka hoitavat myös rahoituksen 2. Palvelujen integraatio palvelut
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta
Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta Hallituksen esitys valinnanvapaudesta 9.5.2017 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi Mikä on asiakasseteli? Sotekeskus,
LisätiedotMikä maakuntauudistus ja miksi?
Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-27.1.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti
LisätiedotDIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA
DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA - NÄKÖKULMANA JOHTAMINEN Aija Tuimala Muutosjohtaja, Etelä-Karjala Etunimi Sukunimi etunimi.sukunimi@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 1 2 3 DIGI- TALI- SAATIO 4 MAAKUNTAUUDISTUS
LisätiedotMikä maakuntauudistus ja miksi?
Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.
MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ. Aija Tuimala, Etelä-Karjala 1 Sote/maku esitys valtioneuvostoon 2/2017 Valinnanvapaus
LisätiedotMitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?
Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö ja toimeenpano 1 8.5.2017 - Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa 2. Palvelujen integraatio Palvelut sovitetaan asukkaiden
LisätiedotHE 15/2017 Sote- ja maakuntauudistus
HE 15/2017 Sote- ja maakuntauudistus Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 15.3.2017 hallitusneuvos Pekka Järvinen, STM 1 Uudistuksen lähtökohdat Pääministeri Sipilän hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden
LisätiedotMaakunta- ja soteuudistus
Maakunta- ja soteuudistus Maakuntakiertue 2017 Muutosjohtaja Pauli Harju 1 20.2.2017 - Maakunta-sote prosessin pääaikataulu 2017 1 / 2017 2 / 2017 3 / 2017 4 / 2017 6 / 2017 7 / 2017 9 / 2017 HE valinnanvapauslaiksi
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 Sosiaali- ja terveysvaliokunnan informaatiotilaisuus 8.3.2017 Pekka Järvinen 1 Sote-uudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Lapsen oikeuksien iltapäivä 8.11.2016 Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 9.11.2016 1 Uudistusten tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on: kaventaa ihmisten
LisätiedotAskeleet sote-muutokseen
Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut
LisätiedotMaakuntauudistus. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi
Maakuntauudistus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi 12.9.2016 12.9.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen
LisätiedotMiten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja
LisätiedotHallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen. lainsäädännöksi
Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi 31.8.2016 1 Uudistusten tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on: kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja,
LisätiedotSote-uudistus. Sinikka Salo Muutosjohtaja, STM. Uusimaa
Sote-uudistus Sinikka Salo Muutosjohtaja, STM Uusimaa 3.11.2016 3.11.2016 1 Valmistelutilanne Hallituksen esitysluonnos lausunnoilla http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8- 2016 päättyy
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa
1 Lakiluonnos : Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa Sote-uudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla.
LisätiedotOma Häme kuntakierros Forssa
Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut
LisätiedotPalveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä
Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä 9.5.2017 1 16.5.2017 Kuka voi tuottaa sotepalveluja? Julkisia sotepalveluja voivat tuottaa maakunnan liikelaitos sekä maakunnan yhtiö, yksityinen yritys
LisätiedotKuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
1 Mikä Kelan asema on SOTE-uudistuksessa? Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo 19.1.2017 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma SOTE-uudistus tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja
LisätiedotHallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen. lainsäädännöksi
Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi 31.8.2016 1 Uudistusten tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on: kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja,
LisätiedotSote-uudistus ja vammaispalvelut. Anu Muuri, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, VTT
Sote-uudistus ja vammaispalvelut Anu Muuri, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, VTT 26.4.2016 Anu Muuri 1 26.4.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite
LisätiedotKohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018
Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?
LisätiedotVALINNANVAPAUS JA HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI Kansanedustaja Anneli Kiljunen
VALINNANVAPAUS JA HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI Kansanedustaja Anneli Kiljunen MIKSI JA MITÄ TAVOITELLAAN? AIKATAULU SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISUUDEN VALMISTELU 2017 Tammikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu
LisätiedotToteutuuko asiakaslähtöisyys
Toteutuuko asiakaslähtöisyys sotessa? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM/terveyspalveluryhmä HEC 2.2.2017 www.alueuudistus.fi 3.2.2017 1 Ennakkokysymykset Miten sote-uudistus vaikuttaa asiakaskokemukseen?
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuks en tilanne Riina Nevamäki Pääministerin poliittinen erityisavustaja
Sote ja maakuntauudistuks en tilanne 12.5.2017 Riina Nevamäki Pääministerin poliittinen erityisavustaja KESTÄVYYSVAJEEN 10 MILJARDIN KOKONAISUUS SÄÄSTÖT 4 mrd Identifioitu noin 4 mrd KOKONAISUUS 10 mrd
LisätiedotUuden soten kulmakivet
Mikä ihmeen SOTE? Uuden soten kulmakivet 1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa 2. Palvelut tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun hillintä 5. Digitalisaatio VIDEO: Mikä SOTE?
LisätiedotSote-uudistus ja valinnanvapaus
Soteuudistus ja valinnanvapaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti, tilannekatsaus, Somaviestijät viestintäpäällikkö Eriikka Koistinen, STM 1 Tilanne 20.4. Hallituksen esitys sote ja maakuntauudistuksesta
LisätiedotLakiesitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Raija Volk, STM
Lakiesitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali ja terveydenhuollossa Raija Volk, STM 18.5.2017 Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa, jotka hoitavat myös rahoituksen 2. Palvelujen integraatio
LisätiedotTyöllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa. Vates säätiö Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja
Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa Vates säätiö 18.5.2017 Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja Miksi uudistus tehdään? 18.5.2017 2 www.pirkanmaa2019.fi Miksi uudistus? Hyvinvointi- ja
LisätiedotSote- uudistus ja lapsiperhepalvelut
Sote uudistus ja lapsiperhepalvelut Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti 13.6.2017 LAPE agenttitapaaminen Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM 1 13.6.2017 2 13.6.2017
LisätiedotSOTE UUDISTUKSEN VAIKUTUKSET potilaan, asiakkaan, kansalaisen, asukkaan ja ihmisen asemaan Juhlaseminaari
SOTE UUDISTUKSEN VAIKUTUKSET potilaan, asiakkaan, kansalaisen, asukkaan ja ihmisen asemaan Juhlaseminaari 4.5.2017 Hannu Leskinen Sairaanhoitopiirin johtaja, Selvityshenkilö, TtT Jäsennys Mikä muuttuu?
LisätiedotSATAKUNNAN SOTE&MAKU. Yyteri Terttu Nordman
SATAKUNNAN SOTE&MAKU Yyteri 19.4.2017 Terttu Nordman Karvia Honkajoki Merikarvia Siikainen Pohjoinen Kankaanpää Jämijärvi Pomarkku Reposaari Pihlava Noormarkku Läntinen Lavia Pori Ulvila Nakkila Harjavalta
LisätiedotMitä sote-uudistus tarkoittaa minulle
Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano
Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Syyskuu 2016 2.9.2016 1 Tässä esityksessä Voimaanpanolaki Henkilöstö Omaisuus Rahoitus Maakunta sote-tehtävissä Toimeenpanon tuki
LisätiedotSoteuudistuksen. kulmakivet. alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Soten ABC toimittajille
Soteuudistuksen kulmakivet alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 13.2.2017 Soten ABC toimittajille 1 13.2.2017 Etunimi Sukunimi Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa 2. Palvelujen integraatio
LisätiedotSote-uudistuksen valmistelu ja toimeenpano
Sote-uudistuksen valmistelu ja toimeenpano Kuntamarkkinat 14. - 15.9.2016 Hallitusneuvos Pekka Järvinen 23.9.2016 1 Tässä esityksessä Aikataulu Voimaanpanolaki Henkilöstö Omaisuus Rahoitus Maakunta sote-tehtävissä
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Marraskuu 2017
Sote- ja maakuntauudistus Marraskuu 2017 - Tässä esityksessä Visio ja kulmakivet Rahoituksen yksinkertaistaminen Valinnanvapaus Valmisteluorganisaatio Aikataulu 2 30.11.2017 - Etunimi Sukunimi Visio ja
LisätiedotSote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu
Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistus Suomessa (1) The reformation of child and family services in Finland
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistus Suomessa (1) The reformation of child and family services in Finland Henna Haravuori, LT erikoistutkija, THL Mielenterveysyksikkö, virkavapaalla vs. oyl,
LisätiedotSote tilannekatsaus miten muutos etenee?
Sote tilannekatsaus miten muutos etenee? Tehy ajankohtaisiltapäivä 12.3.2018 Päivi Nygren, johtava asiantuntija Ohjausosasto, sote-muutostuki 1 13.3.2018 2 13.3.2018 3 13.3.2018 Aikataulu Eduskunnan valiokunnissa
Lisätiedothttps://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin
Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti LAPE -päivät 22.11.2017 erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM 1 27.11.2017 - - 3 27.11.2017 - Sote-keskuksen
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus Joulukuu 2017 1 Tässä esityksessä Visio ja kulmakivet Rahoituksen yksinkertaistaminen Valinnanvapaus Valmisteluorganisaatio Aikataulu 2 Visio ja kulmakivet 3 4 5 Monikanavaisen
LisätiedotMitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Hallituksen esitys valinnanvapaudesta
Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Hallituksen esitys valinnanvapaudesta 9.5.2017 Valinnanvapaus lyhyesti Sosiaali ja terveyspalvelujen valinnanvapaus laajenee nykyisestä. Tavoitteena on, että valinnanvapaus
LisätiedotMaakunta- ja soteuudistus. näe mahdollisuus. Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM. Joulukuu Sosiaali- ja terveysministeriö
Maakunta- ja soteuudistus tulee - näe mahdollisuus Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM Joulukuu 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö Innostava elinvoimakunta 2 13.12.2017 Kuvitellen Oy Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotSote-ja maakuntauudistus
Sote-ja maakuntauudistus Sinikka Salo Muutosjohtaja, STM Terveyspoliittinen seminaari, Tehy Helsinki 29.9.2016 4.10.2016 1 Valmistelutilanne Hallituksen esitysluonnos lausunnoilla http://alueuudistus.fi/hallituksenesitysluonnos-31-8-2016
LisätiedotMaakuntauudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki
Maakuntauudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Valtiovarainministeriö 25.8.2016 1 Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 25.8.2016 2 Toiminnallisena muutoksena
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus
Sote- ja maakuntauudistus HE:n päälinjat ja tilannekatsaus Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee 10.10.2016 14.10.2016 1 Valmistelutilanne Hallituksen esitysluonnos lausunnoilla http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano
Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 22.8.2016 19.8.2016 1 Tässä esityksessä Voimaanpanolaki Henkilöstö Omaisuus Rahoitus Maakunta sote-tehtävissä Toimeenpanon tuki
LisätiedotAlustavat ehdotukset sote- ja maakuntauudistuksen. lainsäädännöksi
Alustavat ehdotukset sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi 29.6.2015 1 Uudistuksen tavoitteet Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palvelu- ja
LisätiedotHallituksen esitysluonnokset soteja maakuntauudistuksesta sekä valinnanvapaudesta Miten uudistus etenee ja mikä muuttuu? Tammikuu
Maakunta ja soteuudistus ja kunnat Hallituksen esitysluonnokset soteja maakuntauudistuksesta sekä valinnanvapaudesta Miten uudistus etenee ja mikä muuttuu? Tammikuu 2017 1 19.1.2017 Maakuntasote prosessin
LisätiedotMaakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki
Projektiryhmän liite 3 Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Maakuntauudistuksen projektiryhmä 4.10.2016 29.9.2016 1 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia
LisätiedotSote tulee - ole valmis, näe mahdollisuus
Sote tulee ole valmis, näe mahdollisuus Sinikka Salo Sotemuutosjohtaja, STM Marraskuu 2017 1 3.12.2017 Sosiaali ja terveysministeriö Innostava elinvoimakunta 2 3.12.2017 Kuvitellen Oy Sosiaali ja terveysministeriö
Lisätiedot