- Imetys on osa kulttuurimme toimintatapoja ja linkittyy vahvasti yhteiskunnassamme kulloinkin vallitseviin arvoihin ja elämäntapaan.
|
|
- Aku Jukka-Pekka Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rotinat 2010 syksy IMETYS OSANA ELÄMÄNTAPAAMME klö, IBCLC Pirjo Piirainen - Johdanto o Suomalainen äiti ollessaan raskaana, suunnittelee imettävänsä. Suurin osa toivoo täysimetystä jos maito riittää. Osa ajattelee että imettävät kyllä, mutta eivät ota stressiä jos tulee ongelmia. Taustalla on vahva huoli maidon riittävyydestä. o Imetystä arvostetaan ja ajatellaan yleisesti, että se on ehdottomasti parasta vauvalle. o Käytännössä lähes kaikki aloittavat imetyksen sairaalassa. Korvike tulee kuitenkin mukaan usein ensimmäisen kuukauden aikana. Imetys loppuu usein aiemmin, kuin äiti olisi halunnut. o Miksi imetys ei ole Suomessa vahvempi osa meidän elämäntapaamme? o Miksi 100v sitten Suomessa imetettiin paljon pidempään ja maito riitti, vaikka äidit tekivät paljon raskasta työtä? - Imetys on osa kulttuurimme toimintatapoja ja linkittyy vahvasti yhteiskunnassamme kulloinkin vallitseviin arvoihin ja elämäntapaan. o Kaikkina aikoina on haluttu hoitaa lapset parhaalla mahdollisella tavalla kulloisenkin tietämyksen ja ymmärryksen mukaan. Suomessa ja muissa länsimaissa imettäminen osana elämäntapaa on kokenut melkoisia muutoksia aikojen kuluessa. - Miten imetettiin ennen meitä ja miten meillä? o Perhe- /parisuhdekäsitys ja äidin rooli luvuilla kaupunkilaiskauppiaat lähettivät maalle imetettäviksi => suuri lapsikuolleisuus Vastareaktiona 1800-l loppupuolella naiset haluttiin takaisin perheen piiriin => ydinperhemalli, isä tuo leivän ja äiti hoitaa lapset ja kodin. Vähitellen myös Suomessa. Äiti hoitaa ja imettää lapsia, vaimo tyydyttää miehen seksuaaliset tarpeet. Vähitellen romanttinen rakkaus tuli tärkeimmäksi perhettä koossapitäväksi voimaksi.
2 Äiti voi kokea imetyksen aikaisen seksuaalisuuden uudella tavalla. Muutokset voivat tuoda haasteita parisuhteeseen. o Lapsenhoitokäytäntöjä ja imetystä. Kikki on lapselle parasta ja puuro on miehen ruokaa. o luvun alkupuolen elämää o Ajateltiin, että äidinmaito on lapsen oikeus, eikä sitä saa viedä häneltä pois. Äidinmaitoon liittyi paljon merkityksiä ja uskomuksia. Äidin ensimmäinen imetys liitti lapsen yhteisöön ja hän sai virallisen aseman suvussa. Lapsivuodeaika oli tärkeä. o Työ ja äidin rooli Työn ja perheen yhteensovittamiseen oli erilaisia tapoja myös entisaikoina. Lapsi kulki mukana työpaikalle esim. hurstipussissa, kärryssä, pärekopassa, kapalossa tai lappalaisten komsiossa. Työnteon lomassa lasta imetettiin. Ellei varakas yläluokan äiti halunnut imettää, hän saattoi palkata imettäjän. Toisaalta Esim. Pohjanmaan vauraammilla maanviljelysalueilla luvulla äiti saattoi perheen toimeentulon nimissä jättää vauvan alaikäisten tai vanhusten hoiviin ja hän sai lehmän maitoa syöttösarvella tai esim. puretusta. Tämän käytännön todettiin lisäävän lasikuolleisuutta luvulla tehtiin itse korviketta ja tarjoiltiin pullolla, lusikalla, mukilla o Lapselle tarjottiin rintaa, kun äidillä oli sopiva hetki, tai lapsi vaati sitä. Aikatauluilla ei murehdittu. Yöllä lapsi nukkui äidin vieressä ja tissutteli. Rintalapsen tiheää imemistä pidettiin normaalina. Imettäessä naisen rinta kuului vauvalle, eikä rinnan paljastamista julkisella paikalla pidetty häveliäänä. Huoli maidon riittävyydestä. Yleisin ohje oli äidin ruuan ja juoman lisääminen ( vrt aliravitsemus ). Tiheää imetystä ei pidetty maidonlisäyskeinona. o Imetyksen kesto luvun alkupuolella oli yleistä imettää vuotta ja enemmänkin. Ortodoksien parissa oli tapana ilman kirkon ohjeistusta, ettei imetetty yli kolmen paaston. Pojista tuli erityisen vahvoja pitkään imetettyinä. Kuopuksia imetettiin useita vuosia, joskus myös tandem-imetettiin. Vieroitettavia kutsuttiin nännivieruiksi. Hämättiin äidin uudella pukeutumisella tai äiti nukkumaan toiseen paikkaan. Äiti sukuloimaan tai lapsi kummin luo vieroituspäiville. Selityksiä tai rinnan tervaamista, nokeamista, karvoja, mustikkaa.
3 o Tällaisen elämäntavan rinnalla voimme tarkastella virallisia lastenhoito- ja imetysohjeita luvulla viranomaiset olivat huolestuneita suuresta imeväiskuolleisuudesta ja arvelivat sen johtuvan paikoitellen yleistyneestä sarviruokinnasta. Aloitettiin valistuskampanja imetyksen puolesta luvulla virallinen ohjeistus muuttui lääketieteeseen ja kasvatustieteeseen pohjautuvaksi. Myös lääkäreiden mielestä imetys oli tärkeä asia, jopa äidin velvollisuus. Imeväiskuolleisuus oli n. 15%. Bakteerien ymmärtämisen myötä lääkärit alkoivat opettaa puhtautta lastenhoidossa. Kodeissa oli paljon loisia ja likaa ja peseytymismahdollisuudet olivat huonommat. Hygienia oli tärkeä, mutta ylilyönneiltä ei vältytty. Oppaissa imettävällä äidillä oli valkoinen hilkka, esiliina ja jopa hengityssuojain. Vieressä nukuttamista rajoitettiin hygieniasyistä ja tukehtumisvaaran vuoksi. Teollinen moderni yhteiskunta tarvitsi säännöllisyyttä noudattavia riippumattomia yksilöitä ja tähän pyrittiin myös lastenhoidossa. Tätä ajattelua tuki behavioristinen psykologia. Kellosta tuli tärkeä lapsen tarpeiden ilmaisija. Tästä juontaa pulloruokinnan kautta imetykseen tullut neljän tunnin syöttörytmi ja kerrallaan max min, jotta ruuansulatuselimistö ei rasittuisi liikaa. Fyysinen läheisyys kuului lähinnä hoitotoimenpiteiden yhteyteen ja yöpalvelut pyrittiin poistamaan lähes vastasyntyneiltä. Tällaiset toimintatavat eivät tukeneet imetyksen jatkumista. Moderni ohjaus tavoitti ensin kaupunkilaiset, jotka lukivat oppaita. Maaseudulle tieto meni vähitellen neuvolaverkoston kehittymisen myötä, mutta siellä väestö oudoksui opetusta, eikä muuttanut tapojaan nopeasti. Sairaalasynnytykset yleistyivät luvulla ja sairaaloissa opetettiin samaa kurinalaiseen säännöllisyyteen, hygieniaan ja fyysistä läheisyyttä vieroksuvaa hoitomallia. Asuintilojen vähitellen kasvaessa lapsia nukutettiin eri huoneissa ja äidit yrittivät parhaansa mukaan noudattaa tiukkoja aikatauluja. Lasten lääkärit olivat mukana kehittämässä terveellisempiä ja hygienisempiä korvikkeita. Imetystä suositeltiin aluksi, mutta jatkossa koettiin, että vauvat hyötyvät korvikkeista. Lisäruokia aloiteltiin jo 2vko ikäisille. Tässä vaiheessa naiset siirtyivät enemmän kodin ulkopuolisiin töihin esim. tehtaisiin tms. jonne lasta ei voinut ottaa mukaan. Imettäminen hankaloitui uusien hoito-ohjeiden ja äitiysloman puutteen vuoksi. o Äitiyslomat alkoivat 50-60lukujen taitteessa. Lomaa oli aluksi 2vko ja 60-luvun puolivälissä 6vko. Osa äideistä lopetti imetyksen tässä vaiheessa ja osa jäi pois työelämästä ja jatkoi imetystä muutaman kuukauden. Harvakseltaan oli pidempäänkin imettäviä äitejä.
4 o 70-luvulla synnytyssairaaloissa valitsi edelleen tiukan säännelty hoitotapa. Tässä vaiheessa alkoi nousta kritiikkiä vallitsevaan lastenhoitotapaan ja alettiin ymmärtää läheisyyden ja äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen merkitystä. Äitien oma imetysaktiivisuus heräili ja ammattilaiset järjestivät yksittäisiä imetysvalistuskampanjoita. Toisaalta oltiin huolissaan äidinmaidon raskasmetallipitoisuuksista ja kehittyvät korvikkeet koettiin laadukkaina ja suositeltavina tuotteina. Imetyksen kesto laski voimakkaasti ollen alimmillaan 70-luvulla. Tässä vaiheessa vanhat imetystä tukevat käytännöt ja taidot unohtuivat suvuissa ja perheissä. Toki aina on ollut rohkeita oman tiensä kulkijoita ja luvuillakin oli pidempään imetettyjä lapsia. o Suomen synnytyssairaaloissa kokeiltiin 80-luvulla vastasyntyneen rinnalla oloa välittömästi synnytyksen jälkeen ja vierihoitoa päiväaikaan lapsivuodeosastolla. Vuosikymmenen lopulla tuli lastenlääkäreiden suositus 4-6kk täysimetyksestä. Imettävien äitien vertaistuki lisääntyi. Vallitsi myönteisen ruumiillisuuden kausi ja samalla imetysmyönteinen ilmapiiri. Äitiyslomat pidentyivät. Julkaistiin imetystä tukevaa kirjallisuutta ja henkilökunnan kouluttamista aloiteltiin. o 90-luvun alkupuolella ammattilaisille esiteltiin WHO:n vauvamyönteisyysohjelma, joka suosituksia noudattamalla ammattilaiset voisivat tukea äitejä täysimetykseen. Suosituksia sovellettiin vaihtelevin tuloksin ilman valtakunnallista koordinointia. Äitien aktiivisuus lisääntyi notkahduksen jälkeen vuosikymmenen loppupuolella ja vertaistukea varten perustettiin yhdistys, joka nykyään tunnetaan nimellä imetyksen tuki ry. Aloitettiin nettikeskustelupalstoja ja imetystukiryhmät yleistyivät vähitellen. o 2000-luvulla vanhempien keskuudessa heräsi yleisempi kiinnostus vaistonvaraiseen vanhemmuuteen ja imetykseen. Sähköinen viestintä oli pullollaan tietoa ja tukea imetyksen puolesta ja ehkä välillä vastaankin. V 2004 hyväksyttiin WHO:n 6kk täysimetyssuositus. V 2006 asetettiin moniammatillinen työryhmä tekemään valtakunnallisen suosituksen koskien erityisesti ammattilaisten tarjoamaa imetystukea. Suositus valmistui viime vuoden lopulla. Ammattilaisten tarjoama imetystuki on ajanmukaistumaan päin, mutta vielä on paljon työtä tietotaidon kouluttamisessa ja asennemuutoksissa. - Nykyäiti imettäjänä o Eri roolien yhteensovittaminen on haasteellista. äiti ja imettäjä, puoliso, itseään toteuttava nainen työssä ja harrastuksissa. Löytyykö imetykselle sen tarvitsema tila omasta elämästä? Onko puoliso valmis antamaan tilan? Onko ympäröivä yhteiskunta valmis antamaan tilan?
5 o Nykyiset äitiys- ja vanhempainvapaat antavat mahdollisuuden imetykseen. Jatkossa jos isien vapaita pidennetään äitien vapaiden kustannuksella, voi tulla haasteita imetyksen jatkumiselle. Perhepoliittisilla päätöksillä on monitahoisia vaikutuksia, joita kaikki päättäjät eivät täysin tiedosta. o Omilla arkisilla valinnoilla voi rikkoa vanhoja myyttejä ja tapoja. o Imetys ja lapsen hoito ovat pitkälti vaistonvaraista toimintaa, mutta me nykyihmiset tulemme paremmin vakuuttuneiksi tutkimustiedosta. Nykyiset imetyssuositukset perustuvat tutkittuun tietoon. Suosituksissa ilmenee käytäntöjä, joita esivanhempamme ovat omassa elämäntavassaan toteuttaneet vaistojensa varassa. Jokaisen täytyy löytää oma tapa olla isä ja äiti kaiken tämän tietotulvan keskeltä. o Meidän henkilökohtainen historiamme vaikuttaa imetyspäätökseeme ja imetyksen jatkumiseen. o - Imetyksen käynnistymistä ja jatkumista suosivia käytäntöjä o Synnytyksen jälkeen suositellaan, että vauva on mahdollisimman paljon äidin kansa ihokontaktissa ensimmäisten päivien aikana. Tällöin vauva pysyy lämpimänä, hänellä on turvallinen ja stressitön olo, hän oppii helpommin hyvän imemisotteen ja hänen verensokerinsa pysyy paremmalla tasolla. Äiti huomaa heti, kun vauva on halukas imemään ja imettää usein. Tämä tehostaa maidon tilausta, vauva saa riittävästi maitoa ja tulee tyytyväiseksi. Äidin ja vauvan välinen luottamus ja vuorovaikutus vahvistuvat ja päästään harjoittelemaan vauvaelämä kotiin. o Läheskään aina imetyksen aloitus ei mene ilman haasteita omalla painollaan vaikka äiti olisi kuinka motivoitunut imettämiseen. Tässä vaiheessa tarvitaan tsemppimieltä ja oman puolison tukea. Ammattilaisina haluamme olla tukemassa omalla ammattitaidollamme, muta myös toisten äitien kokemuksista voi olla suurta apua. - Loppupäätelmä o Viime vuosisadan alkuvuosikymmenille saakka imetys oli vahva osa suomalaista elämäntapaa. Ammattilaisten tarmokkaan valistustyön tuloksena kansalaiset lopulta omaksuivat modernin elämäntavan, johon imetys kuului vain rajoitetusti. Viime vuosisadan loppupuolella ja 2000-luvulla suositellaan uuden tutkimustiedon valossa palaamista imetyksen juurille ja vaistonvaraiseen vanhemmuuteen. Vie jälleen oman aikansa ennen kuin imetys on aidosti vahva osa elämäntapaamme koko suomalaisessa yhteiskunnassa. LÄHTEITÄ
6 Kaisto Riina 1998: Äiti anna mulle tittiä Imetys ja äidinmaito suomalaisessa kulttuurissa vuosien 1914 ja 1997 aineistojen varassa. Pro gradu-tutkielma Turun Yliopisto. Metsämarja Aittokoski, Riikka Huitti-Malka, Märta Salokoski: Imetyksen aika, uusi suomalainen imetyskirja. THL: Imetyksen edistäminen Suomessa, Toimintaohjelma Gro Nylander: Ihokontakti, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, luento Pohjoismainen imetyspäivä Kätilöopisto Haastattelu: Ritva Kuusisto
Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC
Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde
LisätiedotRASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015
RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen
LisätiedotVanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta
Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta Suomen vauvamyönteisyyskouluttajien verkostoseminaari Jyväskylä 16.3.2017 Jenni Vaarno Isän ja äidin
LisätiedotImetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma
Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi
LisätiedotTARVITAANKO LISÄMAITOA SYNNYTYSSAIRAALASSA
TARVITAANKO LISÄMAITOA SYNNYTYSSAIRAALASSA MAITOMÄÄRÄT HETI SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Maitomäärä vaihtelee suuresti eri äideille Terve, täysiaikainen lapsi pärjää hienosti, kunhan saa imeä tiheästi, ja äidin
LisätiedotToimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL
Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Imetyksen terveysvaikutukset (van Rossum CTM ym. 2007) Vakuuttava
LisätiedotLasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu
Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä 18.10.2016 Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016 https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-jaravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessaruokasuositukset-lapsiperheille
LisätiedotKohti onnistunutta imetystä
Kohti onnistunutta imetystä Imetyksen alkupäivistä vauvaa odottavalle perheelle Syntyessään vauva siirtyy kohdun lämpimästä suojasta ulkomaailmaan teidän vanhempien hoivattavaksi. Imetys on ravinnon lisäksi
LisätiedotImetyspoliklinikoiden toiminnan kartoitus Suomessa
.. Imetyspoliklinikoiden toiminnan kartoitus Suomessa Opinnäytetyön esitys.. Rosa Lehtomäki & Silja Rentola Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus Tarkoituksena oli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimeksiantona
LisätiedotViisi kertaa viisi listaa ihmisperheen alkuajoilta
Viisi kertaa viisi listaa ihmisperheen alkuajoilta Harjoituksessa on viisi humoristisen totista listapoimintaa imetyksestä. Ryhmän ja viitoset voi jakaa viideksi osaksi, jolloin kukin ryhmä tarkastelee
LisätiedotKansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille
Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018 2022 Kirsi Otronen 8.3.2018 7.3.2018 Kirsi Otronen 1 Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018 2022 Painettuna THL:n
LisätiedotUUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005
UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005 Luennolla käsiteltävät teemat Suomen imetystilanne pohjoismaisesta näkökulmasta Imetysohjauksen
LisätiedotIMETYS: PARASTA VAI NORMAALIA? Imetysohjaukseen uusia näkökulmia
IMETYS: PARASTA VAI NORMAALIA? Imetysohjaukseen uusia näkökulmia Onnistunut imetys vaatii monenlaista Imetys on perheen oma valinta, joka perustuu parhaan mahdollisen tiedon lisäksi tunteisiin, tapoihin,
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotKotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos
Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotKymsote Perhevalmennus 2019
Kymsote Perhevalmennus 2019 Sairaalassa liikkuminen Arkipäivinä klo 7-15 synnytyssaliin saapuminen äitiyspoliklinikan kautta. Äitiyspoliklinikalle 1.kerroksen kautta röntgenin ja laboratorion välistä,
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotLataa Imetyksen aika - uusi suomalainen imetyskirja - Huitti-Malka R. Metsämarja Aittokoski. Lataa
Lataa Imetyksen aika - uusi suomalainen imetyskirja - Huitti-Malka R. Metsämarja Aittokoski Lataa Kirjailija: Huitti-Malka R. Metsämarja Aittokoski ISBN: 9789525524680 Sivumäärä: 250 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotIMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi
IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYKSEN EDUT Vahvistaa itseluottamusta, herkistää vauvan viesteille, tärkeä merkitys äidin ja vauvan väliselle vuorovaikutukselle Nopeuttaa äidin toipumista synnytyksestä,
LisätiedotAlle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi
Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari
LisätiedotPoimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille
Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Maahanmuuttajien kokemuksia perhevalmennuksesta ja sen tarpeesta Kävitkö perhevalmennuksessa?
LisätiedotLAUSUNTO perhevapaauudistuksesta
LAUSUNTO perhevapaauudistuksesta Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema perhevapaauudistus on herättänyt vastalauseita pääasiassa kahdesta syystä. Sukupuolten rahallista tasa-arvoa emme tässä kommentoi,
Lisätiedotterveitä, normaalipainoisina syntyneitä
IMETYS Imetyssuositukset - Imeväisikäisen suosituksissa on otettu huomioon Maailman terveysjärjestön imetystä koskevat suositukset - Nämä suositukset koskevat terveitä, normaalipainoisina syntyneitä lapsia
LisätiedotRASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU
RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen
LisätiedotVAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA
VAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA OHJELMA IMETYSOHJAUKSEN JATKUVAAN LAADUN KEHITTÄMISEEN WHO&UNICEF: BABY FRIENDLY HOSPITAL INITIATIVE STAKES, 1994 Vauvamyönteisyys -ohjelma imetysohjauksen selvittämiseksi neuvolassa
LisätiedotMiten sinä voit? Miten
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2- VUOTISRYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 30.8.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä kokeilu:
LisätiedotLöytyykö somesta tukea imetykseen? Silja Varjonen
Löytyykö somesta tukea imetykseen? Silja Varjonen Sosiaalisen median käyttö Suomessa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 16-24v 25-34v 35-44v 45-54v 55-64v 65-74v 75-89v Seuraa jotain yhteisöpalvelua ainakin
LisätiedotISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN
ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN SISÄLTÖ HYVÄ ISOVANHEMPI...5 MIKSI IMETTÄMINEN ON TÄRKEÄÄ?...6 IMETYKSEN MYYTTEJÄ...7 HYVÄ IMEMISOTE...11 IMETYSASENTOJA...12 KUINKA
LisätiedotImetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo
Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo Kohti imetystä Keho valmistautuu imetykseen Jo raskauden alusta alkaen rinnat alkavat valmistautua imetykseen. Rinnat kasvavat, maitoa erittävä
LisätiedotSYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotSisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä
AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotKANSAINVÄLINEN ÄITILAPSI*-SYNNYTYKSEN OHJELMA
KANSAINVÄLINEN ÄITILAPSI*-SYNNYTYKSEN OHJELMA * Äiti ja lapsi muodostavat yhtenäisen yksikön raskauden, synnytyksen ja imeväisiän ajan, minkä vuoksi ohjelmassa puhutaan ÄitiLapsesta. 10 askelta onnistuneeseen
LisätiedotVANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 22.9.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotIMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015
IMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015 Huhtalantie 53 Puhelin vaihde 06 415 4111 Sähköposti: 60220 Seinäjoki Faksi 06 415 4351 etunimi.sukunimi@epshp.fi Ohjenumero 2 (32)
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotImeväisten lastenruoka-aineiston hyväksyminen THL:ssä
Imeväisten lastenruoka-aineiston hyväksyminen THL:ssä Kansallinen imetyksen edistämisseminaari 26.2.2018 Erikoistutkija Heli Kuusipalo 12.3.2018 Marja-Leena Ovaskainen, Meri Rova 1 WHO:n äidinmaidonkorvikkeiden
LisätiedotKysely vertaisille ja kokemusasiantuntijoille tai vastaaville
Kysely vertaisille ja kokemusasiantuntijoille tai vastaaville Kyselyssä käytetään jatkossa käsitettä vertainen tms., jolla tarkoitetaan kaikkia erilaisia nimikkeitä, joita eri yhteyksissä käytetään kansalaisista,
LisätiedotNEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
LisätiedotPohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MITEN IMETYS JA SUUN TERVEYS TUKEVAT TOISIAAN?
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MITEN IMETYS JA SUUN TERVEYS TUKEVAT TOISIAAN? Kuva:Heidi-Maria Haaranen Imetyksellä on todettu myönteisiä vaikutuksia leukojen ja purennan kehitykseen.
LisätiedotVierihoito ja imetys. www.eksote.fi
Vierihoito ja imetys www.eksote.fi Lapsen syntymä on varmasti yksi elämän tärkeimpiä tapahtumia. Haluamme tukea ja auttaa sinua ja perhettäsi hyvään alkuun pienokaisesi kanssa, että voit turvallisin mielin
Lisätiedot22.10.2014 M.Andersson
1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotVanhempainvapaan joustomalli
Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen
LisätiedotPERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?
PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja
LisätiedotMitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland
Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta
LisätiedotMarianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari
Marianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari 8.3.2017 sijaitsee U-sairaalan C-siivessä, k-kerroksessa 5 työntekijää, osastonhoitajana keskolan oh. o yhdyshenkilönä
LisätiedotMiten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?
Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se
LisätiedotPERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA
PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen
LisätiedotTyönantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?
Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan
LisätiedotNormaalin tukeminen rakenteiden avulla Lapsivuodeosastohoitoa potilashotellissa Marika Mettälä
Normaalin tukeminen rakenteiden avulla Lapsivuodeosastohoitoa potilashotellissa Marika Mettälä v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotMAIDON TUOTANNON TULKINTA
MAIDON TUOTANNON TULKINTA Keskusteleva ryhmäharjoitus Vetäjän vinkit ja muistiinpanot Harjoituksen osat ovat: Alkudia Kolme tärkeintä tietoa, jonka voi näyttää diana tai suurentaa julisteen tyyppisenä
LisätiedotPERHEPESÄ Jorvin sairaala
PERHEPESÄ Jorvin sairaala Tervetuloa Perhepesään ONNEA UUDESTA VAUVASTA JA TERVETULOA PERHEPESÄÄN! Perhepesässä koko perhe saa olla yhdessä ja tutustua rauhassa toisiinsa ympäri vuorokauden. Perhepesässä
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotSydämen alla kasvaa toinen sydän. Sydänten päällä kasvaa kaksi kumpua, ja salainen pelko.
Sydämen alla kasvaa toinen sydän. Sydänten päällä kasvaa kaksi kumpua, ja salainen pelko. Eräänä synkkänä yönä Mitä jos en voikaan ruokkia lastani äidinmaidolla vaikka äitini on imetystukiäiti ja minuakin
LisätiedotLAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA
LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä
LisätiedotPerheheräämö. Maija Jalasvuori, Natalie Öhman
Perheheräämö Maija Jalasvuori, Natalie Öhman 19.1.2017 Perheheräämö Maaliskuussa 2017 aloitettu toiminta yhteistyössä leikkaussalihenkilökunnan kanssa Vauvan jatkuva ihokontakti sektion jälkeen Perheen
LisätiedotPERHEVAPAALTA TYÖMARKKINOILLE. - STM:n, TEM:in hanke
PERHEVAPAALTA TYÖMARKKINOILLE - TM:n, TEM:in hanke HANKKEEN TAVOITE Perhevapaalta työllistyminen -hanke Toiminkausi 14.1.2019 31.12.2020 Hankkeen tavoitteena on tukea perhevapaalla olevien joustavaa siirtymistä
LisätiedotMiten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa?
Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa? Pohdiskelua Pohjois- Karjalan TE-toimisto psykologi Mirja Kuiri 1 13.4.2016 LÄHTOKOHTIA Mitä ajattelemme kulttuurista? Ajattelemmeko kotoutumista enemmän
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotMAAILMAN IMETYSVIIKKO POHJOISMAISSA 16. 22.10.2006
MAAILMAN IMETYSVIIKKO POHJOISMAISSA 16. 22.10.2006 Maailman imetysviikkoa vietetään Pohjoismaissa perinteisesti viikolla 42. Tänä vuonna kansainvälisen viikon teema on Code Watch - 25 Years of Protecting
LisätiedotUudet opetussuunnitelman perusteet ja vanhempien osallisuus kouluissa
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖN PARHAAT KÄYTÄNNÖT Yhteenveto 14.11.2016 osallisuusiltapäivästä Uudet opetussuunnitelman perusteet ja vanhempien osallisuus kouluissa - miten voimme vahvistaa kodin ja koulun
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotÄIDINMAIDON LUOVUTUS
ÄIDINMAIDON LUOVUTUS POHJOIS-KARJALAN KESKUSSAIRAALA ÄIDINMAITOKESKUS M-TALO/P-KERROS TIKKAMÄENTIE 16, 80210 JOENSUU PUH. 013 330 8883 1 IMETTÄVÄT ÄIDIT Äidinmaito on pienen lapsen luonnollinen ravinto.
LisätiedotSuomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi
Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
Lisätiedot:TYKSEN TUKI RY. uutisia 2/ Maidon matka luovuttajalta vauvoiile. metys on
:TYKSEN TUKI RY uutisia 2/2016 7 metys on Maidon matka luovuttajalta vauvoiile Joulumerkeilla maitoa TEKSTI SALLAMAARI HIETANEN KUVAT SALLAMAARI HIETASEN KOTIALBUMI, 18 KOTILIESI-LEHDESSA 16.2.1955 OLLUT
LisätiedotLaaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.
Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston
LisätiedotImeväisiän ruokavalio
Imeväisiän ruokavalio Perusta terveelliselle ruokavaliolle muodostetaan jo imeväisiässä. Nälän, kylläisyyden ja tyytyväisyyden havainnointi ja tunnistaminen ovat tärkeitä tekijöitä pienen imeväisen ruokailussa.
LisätiedotVAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:
VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa
LisätiedotLAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA
LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotOsasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi
Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA
Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet
LisätiedotMUUTTOJA JA MUUTOKSIA
MUUTTOJA JA MUUTOKSIA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MUUTTOON VALMISTAUTUMISEEN 17.9.2018 KVPS Tomas Öhman, projektityöntekijä, Lohjan vammaispalvelut RYHMÄASUMISESTA OMAAN ASUNTOON Kyseessä nuori mies,
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotSEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS
SEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS MITEN SEKTIO VAIKUTTAA IMETYKSEEN? Vaikutukset vauvaan, äitiin ja maidontuotantoon. 17.10.2016 2 IMETYKSEN HORMONAALINEN
LisätiedotRaskausajan tuen polku
1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi
LisätiedotSeksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen
Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotTyöurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet
Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien
Lisätiedot10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN
10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN HYKS Naistentaudit ja synnytykset HYKS Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön henkilökunta sitoutuu suojelemaan, edistämään ja tukemaan imetystä ja kehittämään
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotLiisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi
Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi
LisätiedotKeskosen matka rinnalle kuulumisia Wienistä. Pia Ruohotie, Sh, Imetysohjaajakouluttaja Kuvat: PR, TP
Keskosen matka rinnalle kuulumisia Wienistä Pia Ruohotie, Sh, Imetysohjaajakouluttaja Kuvat: PR, TP Wien 2008 ILCA & VELB Conference 30.9.-3.10.2008 Austria Center Wien 9 osallistujaa Suomesta konferenssiin
Lisätiedot