Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1072/2009 vp Opettajien määrän lisääminen teknillisissä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Eduskunnan puhemiehelle On erityisen tärkeää, että koko suomalainen koulutusketju on kansainvälisesti kilpailukykyinen. Meillä on oltava sekä laajaa koulutusta että huippuja. Koulutuksen ja tutkimuksen haasteet kasvavat vuosi vuodelta. Suurimpina tekijöinä ovat tieto- ja informaatioyhteiskunnan syventyminen, globaali kilpailu, palveluteollisuuden haasteet, organisaatioiden ja työn muuttuminen, teknologian nopea kehittyminen ja erityisesti kestävä kehitys. Koulutukselle tulee uusia ja vaativampia taitovaatimuksia. Toimintaympäristön muutos on yhä nopeampaa. Erityisesti haasteet kasvavat teknillisessä korkeakoulutuksessa. Aiemmat hallitukset lisäsivät voimakkaasti aloituspaikkoja, jopa niin paljon, että teknillisten korkeakoulujen sisäänottomäärät ylittävät pitkän matematiikan lukijoiden määrän. Opiskelijoiden ja opettajien määrän suhde on teknillisellä koulutusalalla erittäin merkittävä. Se vaikuttaa siihen, saammeko kansainvälisesti kilpailukykyisiä insinöörejä maamme vientiä ja hyvinvointia edistämään. Haasteiden kasvuun ja riman nousuun on vastattu lisäämällä opiskelijoiden määrää. Pedagogisen kehittämistyön tukemiseen on varattava riittävästi resursseja. Opettajien määrää on lisättävä suhteessa opiskelijoiden määrään siten, että opettajien ja opiskelijoiden väliseksi suhdeluvuksi tulee 1:10. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen, miten teknillisen korkeakoulutuksen opiskelijakohtaiset resurssit ja opettajien määrä suhteessa opiskelijoiden määrään ovat kehittyneet teknillisissä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa vuosina Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2009 Jukka Mäkelä /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jukka Mäkelän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1072/2009 vp: Onko hallitus tietoinen, miten teknillisen korkeakoulutuksen opiskelijakohtaiset resurssit ja opettajien määrä suhteessa opiskelijoiden määrään ovat kehittyneet teknillisissä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa vuosina Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomalaisen korkeakoulutuksen laadun kehittäminen kautta linjan on keskeinen tavoite meneillään olevassa korkeakoulupoliittisessa uudistustyössä. Koulutuksen ja tutkimuksen kasvavat haasteet edellyttävät korkeakoululaitokselta monia muutoksia, jotta pystymme huolehtimaan koulutuksemme ja tutkimuksemme laadusta ja kilpailukyvystä myös jatkossa. Opetusministeriö on tukenut useina vuosina hankerahoituksellaan tekniikan alan tutkimusympäristöjen kehittämistä, mikä on samalla vapauttanut olemassa olevia voimavaroja opetuksen kehittämiseen. Opetuksen laadun parantaminen vaatii jatkossa kuitenkin myös suoraan opetukseen suunnattavien resurssien lisäystä. Teknillisessä korkeakoulutuksessa opiskelijamäärät olivat kasvusuunnassa vuodesta 1992 aina vuoteen Sen jälkeen opiskelijamäärät ovat joka vuosi laskeneet. Kehitys on ollut samansuuntainen yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorilla. Teknillisen korkeakoulutuksen sisäänottoja kasvatti viime vuosikymmenen vaihteessa tuntuvasti tietoteollisuuden lisätoimenpideohjelma, jolla vastattiin työelämän kovaan kysyntään alan osaajista. Suuret lisäykset sisäänotoissa heijastuivat 2000-luvun alkuvuosina opiskelijoiden ja opettajien määrän suhteen heikkenemiseen. Samaan aikaan laajennusten rinnalla jouduttiin kouluttamaan lisää osaavaa opettajakuntaa, jota nopeasti kasvaneella alalla ei ollut riittävästi. Vuonna 2008 opettajien ja opiskelijoiden määrän suhde tekniikan alalla oli yliopistoissa noin 1:18. Ammattikorkeakouluissa suhdeluku oli yli 1:20. Tällä hetkellä teknillisen korkeakoulutuksen opetusresurssit ja opetuksen laatu ovat kehittymässä parempaan suuntaan. Teknillisen korkeakoulutuksen määrälliselle lisäämiselle tulevaisuudessa ei näy perusteita, pikemminkin koulutusmääriä on monin paikoin tarpeen sopeuttaa nykyistä alhaisemmalle tasolle. Tätä edellyttää osaltaan myös jo nyt nähtävissä oleva tekniikan alan rekrytointipohjan riittämättömyys. Myös Tekniikan Akateemisten Liiton toteuttaman teknillisen korkeakoulutuksen strategiahankkeen mukaan alan korkeakoulutuksen haasteena on suuri opiskelijajoukko suhteessa opetushenkilökunnan määrään ja matemaattisluonnontieteelliseen rekrytointipohjaan. Jatkossa koulutettavien määrän vähentyessä resursseja on mahdollista suunnata siten, että opettajien määrä suhteessa opiskelijoiden määrään lisääntyy ja opetuksen kehittämiseen on mahdollista panostaa aiempaa enemmän. Opetussuunnitelmien ja opetusmenetelmien kehittäminen nostetaan myös Tekniikan Akateemisten taholta keskeisimmäksi alan kehittämiskohteeksi. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ja opettajien määrän suhteen parantaminen on tavoitteena korkeakoulujen sopimuskaudella Koko korkeakoululaitok- 2

3 Ministerin vastaus KK 1072/2009 vp Jukka Mäkelä /kok sen lisäksi kunkin korkeakoulun kohdalla tilannetta on tarkasteltu erikseen ja asetettu korkeakoulukohtaiset tavoiteluvut. Korkeakoulut ovat myös omissa strategioissaan asettaneet opetuksen parantamiseen liittyviä tavoitteita. Esimerkiksi Aalto-yliopiston strategiassa tavoitteeksi on asetettu opettajien määrän lisääminen, oppimismenetelmien kehittäminen ja opetuksen laadun parantaminen mm. opetushenkilökunnan pedagogisella kouluttamisella. Vuoden 2010 aikana käynnistetään opetuksen laadun arviointiprosessi. Aalto-yliopiston tavoitteena on parantaa opiskelija-opettaja-suhdelukua opettajien määrää kasvattamalla ja opiskelijoiden lukumäärää pienentämällä. Yliopisto aikoo vähentää huomattavasti osa-aikaista opiskelua, lisätä asteittain opettajien määrää sekä tehostaa opiskelijoiden henkilökohtaista ohjausta. Opintojen tehostuessa voidaan saavuttaa sama määrä tutkintoja, vaikka aloituspaikkoja vähennettäisiin. Myös Tampereen teknillinen yliopisto aikoo lisätä opettajien määrää suhteessa opiskelijoiden määrään. Yliopiston strategian mukaan opetus ja opintojen ohjaus tullaan myös järjestämään siten, että valtaosa opiskelijoista valmistuu tavoiteajassa. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen tähtää korkeakoululaitoksen voimavarojen kokoamiseen siten, että opetuksen ja tutkimuksen kehittymiselle luodaan entistä paremmat edellytykset. Tämä antaa mahdollisuuksia kasvattaa opetukseen suunnattavia voimavaroja ja parantaa myös opiskelija-opettaja-suhdelukua. Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjauksissa painotetaan korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä keinona saavuttaa korkeakouluille asetetut tavoitteet. Olisi tärkeää, että opetusministeriöllä olisi edellytykset lisätä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen resursseja tutkimus- ja innovaationeuvoston esitysten mukaisesti TKI-toimintaan. Tämä vahvistaisi korkeakoulujen osaamisperustaa ja antaisi mahdollisuuksia kasvattaa opetukseen suunnattavia resursseja. Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1072/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Jukka Mäkelä /saml: Är regeringen medveten om hur resurserna per studerande och antalet lärare i relation till antalet studerande inom den tekniska utbildningen utvecklades vid de tekniska universiteten och yrkeshögskolorna Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Ett viktigt mål med den pågående högskolepolitiska reformen är att förbättra kvaliteten på högskoleutbildningen över hela linjen i vårt land. De stigande kraven på utbildningen och forskningen gör att högskoleväsendet måste genomgå många omställningar för att vi ska kunna ha högkvalitativ och konkurrenskraftig utbildning och forskning också i fortsättningen. Genom projektanslag har undervisningsministeriet flera år hjälpt det tekniska området att utveckla sin forskningsmiljö. Då har de befintliga resurserna samtidigt kunnat användas till att utveckla undervisningen. För att undervisningskvaliteten ska förbättras krävs det emellertid i fortsättningen att också de direkta resurserna till undervisningen ökar. Inom den tekniska högskoleutbildningen pekade antalet studerande uppåt mellan 1992 och Sedan dess har de studerande blivit färre år för år. Trenden har varit densamma både vid universiteten och vid yrkeshögskolorna. Antagningen till den tekniska högskoleutbildningen ökade kraftigt vid millennieskiftet tack vare programmet med ytterligare åtgärder för informationsindustrin som avsåg att tillgodose den stora efterfrågan på fackfolk inom arbetslivet. Den stora ökningen i antagningen resulterade i att kvoten mellan antalet lärare och antalet studerande försämrades de första åren på 2000-talet. Samtidigt med utbyggnaden måste fler kvalificerade lärare utbildas eftersom det rådde lärarbrist inom den snabbt växande sektorn. År 2008 var kvoten mellan antalet lärare och antalet studerande inom det tekniska området cirka 1:18. Vid yrkeshögskolorna var den över 1:20. För närvarande håller undervisningsresurserna och undervisningskvaliteten inom den tekniska högskoleutbildningen på att utvecklas mot det bättre. Av allt att döma finns det ingen anledning att utöka den tekniska högskoleutbildningen i framtiden. Snarare bör utbildningsvolymen på många ställen anpassas till en lägre nivå än nu. Det är nödvändigt också av den anledningen att man redan nu kan förutse att rekryteringsunderlaget till det tekniska området är för litet. Också ett strategiprojekt som Teknikens Akademikerförbund har genomfört visar att en av de stora frågorna inom den tekniska högskoleutbildningen är att de studerande är så många i relation till antalet lärare och till rekryteringsunderlaget inom det matematisk-naturvetenskapliga området. I fortsättningen, när det studerande blir färre, kan resurserna fördelas så att lärarna blir fler i förhållande till antalet studerande och så att det går att satsa mer på utveckling av undervisningen. Också Teknikens Akademikerförbund lyfter fram större satsningar på läroplaner och undervisningsmetoder som det högst prioriterade utvecklingsprojektet. Målet är att förbättra kvoten mellan antalet studerande och antalet lärare under avtalsperioden för högskolorna. Läget har analyserats dels för hela högskoleväsendet, dels för 4

5 Ministerns svar KK 1072/2009 vp Jukka Mäkelä /kok varje högskola, och det har lagts upp kvantitativa mål för varje högskola. Också i sina egna strategier har högskolorna lagt upp mål för att förbättra undervisningen. Till exempel Aalto-universitetet har i sin strategi satt som mål att lärarna ska bli fler, undervisningsmetoderna förbättras och undervisningskvaliteten höjas bland annat genom att undervisningspersonalen får pedagogisk utbildning. I år startar en utvärdering av undervisningskvaliteten. Aalto-universitetet tar sikte på att förbättra kvoten mellan antalet studerande och antalet lärare genom att öka antalet lärare och minska antalet studerande. Universitetet kommer att i betydande omfattning reducera deltidsstudier, gradvis höja antalet lärare och effektivisera den personliga handledningen för studerande. När studierna blir effektivare kan universitetet komma upp till samma antal examen trots att nybörjarplatserna minskar. Också Tammerfors tekniska universitet kommer att öka antalet lärare i relation till antalet studerande. Enligt Aaltouniversitetets strategi ska undervisningen och studiehandledningen ordnas så att merparten av de studerande blir klara med sina studier inom den utsatta tiden. För den strukturella utvecklingen högskolorna är målet att högskoleväsendet ska koncentrera sina resurser i syfte att förbättra förutsättningarna för att utveckla undervisningen och forskningen. Det möjliggör en ökning av undervisningsresurserna och förbättrar också kvoten mellan antalet studerande och antalet lärare. Forsknings- och innovationsrådet understryker i sina riktlinjer att den strukturella utvecklingen av högskolorna är ett verktyg för att målen för dem ska kunna nås. Då vore det viktigt att undervisningsministeriet har förutsättningar att öka resurserna till universiteten och yrkeshögskolorna för FoUI-aktiviteter, som forsknings- och innovationsrådet föreslår. Det skulle ge högskolorna en starkare kompetensbas och möjligheter att utöka undervisningsresurserna. Helsingfors den 15 januari 2010 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5