AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKO- TUTKINTOJEN KEHITTÄMISHANKE
|
|
- Juho-Matti Saarnio
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKO- TUTKINTOJEN KEHITTÄMISHANKE Valmisteluryhmän ehdotus OPM:n toimeksianto ammattikorkeakouluille Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osastolle 1. Tausta 2. Valmisteluryhmän työskentelyn lähtökohdat 3. Säädöspohja ja rahoitus 4. Ammattikorkeakoulun jatkotutkintojen tarve eri koulutusaloilla 5. Valmisteluryhmän esitykset Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osastolle Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto asetti valmisteluryhmän laatimaan suunnitelmaa ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen pilottivaiheen organisoimisesta. Suunnitelmassa tuli ottaa huomioon korkeakoulujen tutkintojärjestelmän kokonaisuus ja työnjako ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintojärjestelmiä selvittävän vastaavan valmisteluryhmän työn pohjalta, nykyiset säännökset, Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvoston (ARENE ry) piirissä tehty valmistelu sekä opetusministeriön päivättyyn ammattikorkeakoulujen vuoden 1999 tavoite- ja tulossopimuksia koskevaan kirjeeseen sisältyvä ohjeistus. Toimeksiannossa mainittu korkeakoulujen tutkintojärjestelmän kokonaisuutta ja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa selvittävän, opetusneuvos Anita Lehikoisen johdolla toimineen työryhmän ehdotus valmistui Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen pilottivaiheen suunnitelmaa laativan valmisteluryhmän puheenjohtajana toimi opetusneuvos Marita Savola sekä jäseninä opetusneuvos Osmo Lampinen, opetusneuvos Anita Lehikoinen, kehittämispäällikkö Hannele Salminen ja opetusneuvos Terttu Jääskeläinen opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osastolta. ARENE ry:n edustajana valmisteluryhmän työskentelyyn osallistui neuvoston puheenjohtaja, rehtori Veijo Hintsanen Hämeen ammattikorkeakoulusta. Valmisteluryhmän ehdotus ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen pilottivaiheen organisoimisesta tuli jättää opetusministeriölle mennessä. Valmisteluryhmä pyysi päivätyllä kirjeellä ammatillisen koulutuksen yleisiltä toimikunnilta arvioita ja näkemyksiä ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta ja kiireellisyydestä edustamillaan koulutusaloilla. Valmisteluryhmä sai pyytämänsä lausunnot sekä lukuisan joukon muita kannanottoja käyttöönsä. Valmisteluryhmä otti huomioon toimeksiantoonsa sisältyvien seikkojen ohella ammattikorkeakoulujen vuoden 1999 tavoite- ja tulosneuvotteluja koskevan ohjeistuksen, kevään aikana käytyjen tulosneuvottelujen päätökset sekä ammatillisina erikoistumisopintoina toteutettavan ja muun aikuiskoulutuksen vuosipaikkojen ja muiden resurssien mitoituksen ja käyttömahdollisuudet vuosien 1998 ja 1999 talousarvioissa. Säännösten osalta valmisteluryhmän suunnitelman lähtökohtana oli ammattikorkeakouluopintoja koskevaan lakiin ja asetukseen sisältyvät säännökset sekä aiempaan ja annettuun uuteen asetukseen korkeakoulututkintojen järjestelmästä sisältyvät säännökset.
2 Valmisteluryhmä laati väliraporttinaan alustavan ehdotuksen ammattikorkeakoulujen pilottivaiheen organisoimisesta kannanottoja ja kommentteja varten. Mahdollisimman kattavan palautteen saamiseksi opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osasto järjesti keskeisiä tahoja edustaville asiantuntijoille työseminaarin. Seminaarin jälkeen valmisteluryhmä viimeisteli esityksensä ja jättää sen opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osastolle jatkotoimenpiteitä varten. Helsingissä Marita Savola Terttu Jääskeläinen Anita Lehikoinen Veijo Hintsanen Osmo Lampinen Hannele Salminen 1. Tausta Suomeen on 1990-luvun aikana muodostettu kaksiosainen korkeakoululaitos, jossa yliopistojen (tiede- ja taidekorkeakoulut) rinnalle on kehitetty ammattikorkeakoulujen verkko. Niiden välisessä työnjaossa lähdetään siitä, että tieteellinen tutkimus ja jatkokoulutus ovat yliopistojen tehtävinä, kun taas ammattikorkeakoulujen tehtävissä korostuvat työelämän asiantuntija- ja kehitystehtävät. Ammattikorkeakoulujen kehitystyön painopiste on ensi vaiheessa ollut ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Ammattikorkeakoulujen tutkinnot ovat yliopistojen perustutkinnoille rinnakkainen tutkintotyyppi. Aikuiskoulutuksena sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut voivat järjestää ammatillisia erikoistumisopintoja. Maahamme muodostetaan noin 30 ammattikorkeakoulua, joista useimmat ovat monialaisia. Koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan tavoitteena vuodelle 2000 on mitoittaa aloituspaikkaa, joista on tarkoitettu nuorille ja aikuiskoulutukseen. Nykyiset jatko-opintoväylät ovat ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot tai jatko-opinnot kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa. Viime mainittuja ei kuitenkaan ole varsinaisesti tarkoitettu ammattikorkeakoulututkinnon jälkeisiksi jatkoväyliksi. Vakinaiset ammattikorkeakoulut ovat laajentaneet ammatillisten erikoistumisopintojen tarjontaa. Vuonna 1999 ammatillisissa erikoistumisopinnoissa arvioidaan olevan noin 3000 opiskelijaa. Ammatilliset erikoistumisopinnot eivät kuitenkaan yksinään pysty vastaamaan pitkäkestoisempien jatko-opintojen kysyntään. Tutkintomuotoisen jatkokoulutuksen kysyntä kanavoituu yliopistoihin, jollei ammattikorkeakoulusektorille kehitetä toimivaa vaihtoehtoa. Ammattikorkeakoulut ovat osa kansallista innovaatiojärjestelmää. Jatkotutkinnot vahvistavat ammattikorkeakoulujen roolia tässä järjestelmässä. Tarve luoda ammattikorkeakouluille jatkotutkintojen järjestelmä perustuu erityisesti seuraaviin koulutuspoliittisiin lähtökohtiin: Työelämän koulutusvaatimusten muutos kohdistuu sekä yksilöihin että yrityksiin ja muihin työyhteisöihin. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot vastaavat osaltaan työelämän muutoksista aiheutuviin koulutustarpeisiin ja toteuttavat elinikäisen oppimisen periaatteetta. Niihin
3 hakeutumalla työelämässä toimivat aikuiset voivat täydentää ja syventää asiantuntemustaan ja osaamistaan tutkintomuotoisessa koulutuksessa. Ne antavat mahdollisuuden myös työelämän muutostarpeiden ennakointiin. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoilla tähdätään sekä ammatillisen osaamisen syventämiseen että sen laajentamiseen. Jatkotutkintojen kehittäminen merkitsee vakiintuvalle ammattikorkeakoululaitokselle uutta kehityshaastetta, joka vahvistaa korkeakoulujen yhteyttä työelämään. Samalla Suomen ammattikorkeakoulut ovat mukana kansainvälisessä kehityksessä. Ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvosto (ARENE) on kannanotoissaan korostanut ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen yhteyttä työelämän kehittämiseen ja aikuisväestön osaamistarpeisiin. Valmisteluryhmä on tätä lähtökohtaa korostaen tarkastellut ammattikorkeakoulujen mahdollisia jatkotutkintoja osana ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutustehtävää sekä työelämän muutokseen ja aikuisten osaamistarpeisiin vastaavaa koulutustarjontaa. Tämä kehittämislinja selkiyttää edelleen ammattikorkeakoulujen tehtävää duaalimallille perustuvan korkeakoululaitoksen osana. 2. Valmisteluryhmän työskentelyn lähtökohdat Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto perustuu keskeisesti yritysten ja muun työelämän kehittämistarpeisiin. Tutkinnolla tähdätään korkean tason asiantuntijatehtäviin sekä niiden kehittämiseen ja uudistamiseen. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kehittäminen eräillä aloilla perustuu tiiviiseen pksektorikytkentään, julkisen sektorin aloilla julkishallinnon tuottamien palvelujen kehittämistarpeisiin; ne ovat myös osa alueellista kehittämistyötä. Tästä syystä ammattikorkeakoulujen yhteistyön näiden tahojen kanssa tulee olla vireää jo jatkotutkinnon kehittämishankkeen aloitusvaiheessa. Tutkintojen sisältöjen suunnittelussa ja koostamisessa tulee työelämä- ja yritysvaikutuksen olla vahva. Valmisteluryhmä on korostanut ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen luonnetta osana ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutustehtävää ja aikuisille suunnattua tutkintomuotoista lisäkoulutusta. Tarkastelu on tehty sekä suhteessa korkeakoulujen tutkintojärjestelmään että toisaalta suhteessa korkeakoulujen järjestämiin erikoistumisopintoihin ja pitkäkestoiseen täydennyskoulutukseen. Valmisteluryhmä on tarkastellut ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarvetta erityisesti seuraavista lähtökohdista: työelämän edellyttämät osaamistarpeet ammatillisen osaamisen vahvistaminen ja syventäminen tarve ja toteutusvaihtoehdot eri koulutusaloilla kelpoisuudet työmarkkinoilla eri alojen kannalta suhde ammatillisiin erikoistumisopintoihin ja muuhun korkeakoulutasoiseen aikuiskoulutukseen suhde yliopistojen alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin sekä tieteellisiin jatkotutkintoihin aikuisväestölle suunnatun koulutustarjonnan kokonaisuus järjestämisvalmiudet eri aloilla ja ammattikorkeakouluissa ammatillisesti painottunut jatkotutkinto vaihtoehtona yliopisto-opinnoille
4 ei kaksiportaista amk-tutkintojärjestelmää: ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoihin hakeutuvilta edellytettäisiin 2-3 vuoden työkokemusta amk-tutkinnon suorittamisen jälkeen laatuvaatimukset ja mahdollinen liittäminen suunnitteilla olevaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erikoistumisopintojen laadunarviointijärjestelmään (korkeakoulujen arviointineuvosto) kansainvälinen vertailukelpoisuus Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintojärjestelmän rakennetta selvittäneen valmisteluryhmän päivätyssä muistiossa on työnjaon kehittämiselle esitetty seuraavat tavoitteet, jotka valmisteluryhmä on ottanut työnsä lähtökohdaksi: yliopistot vahvistavat tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä jo perustutkinnon alkuvaiheesta lähtien. Yhteyden tulee näkyä myös alemmissa kandidaatin tutkinnoissa. ammattikorkeakoulut painottavat opetukseen työelämän käytännön osaamisen tarpeita. Työelämäyhteyksiä käytetään yhtenä tuloksellisuusrahoituksen perusteena. ammattikorkeakoulujen ammatillinen jatkotutkintojärjestelmä käynnistetään vaiheittain. Jatkokoulutuksen tarve määräytyy työelämän tarpeista lähtien. ammattikorkeakoulun jatkotutkintoon tuottaa kelpoisuuden saman alan tai lähialan ammattikorkeakoulututkinto ja vähintään kolmen vuoden relevantti työkokemus. ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon laajuus on 60 opintoviikkoa, josta työelämän kehittämiseen suuntautuvan työn osuus on opintoviikkoa. yliopistojen ammatillisesti suuntautuneiden lisensiaatin tutkintojen asema ja tehtävät selvitetään. muodostetaan kanta siihen, pitäisikö ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tuottaa kelpoisuus julkiseen virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Valmisteluryhmä järjesti Säätytalossa työseminaarin saadakseen ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kannalta keskeisiltä tahoilta palautteen alustavista ehdotuksistaan. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja pidettiin tarpeellisina ja niihin etenemisen haluttiin tapahtuvan pilotti- tai kehittämisvaiheen kautta. Seminaarissa esiin tuodut näkökohdat otettiin huomioon muistion viimeistelyssä ja ehdotusten muotoilussa. 3. Säädöspohja ja rahoitus Yliopistojen tutkintojärjestelmä muodostuu alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista, tieteellisistä jatkotutkinnoista sekä (lähinnä lääketieteellisen alan) erikoistumistutkinnoista. Ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmä muodostuu AMK-tutkinnoista, jotka ovat korkeakoulututkintoja. Aikuiskoulutustehtävän hoitamiseksi yliopistot ja ammattikorkeakoulut järjestävät opintoviikon laajuisia ammatillisia erikoistumisopintoja, muuta lisä- ja täydennyskoulutusta sekä avoimia korkeakouluopintoja. Vakinaisia ammattikorkeakouluja koskevassa ammattikorkeakouluopintoja säätelevässä lainsäädännössä on määritelty ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen asema osana ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutustehtävää. Ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen (A1995/256) 3 :n mukaan ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia ammatillisiin jatkotutkintoihin
5 johtavia tai muita laajoja täydennyskoulutusohjelmia ja näiden opintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään erikseen. Asetuksen 5 :n mukaan ammatillisten erikoistumisopintojen laajuus on opintoviikkoa; erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa opintojen laajuuden 40 opintoviikkoa laajemmaksikin. Vaikka säädökset muodollisesti jo nyt antaisivat mahdollisuuden järjestää vakinaisissa ammattikorkeakouluissa myös erikoistumisopintoja, jotka johtavat ammatillisiin jatkotutkintoihin, näin ei olla käytännössä kuitenkaan toimittu voimaan tulleessa asetuksessa korkeakoulututkintojen järjestelmästä (A 464/1998) todetaan seuraavaa: 12 Erikoistumisopinnot Yliopistojen erikoistumisopinnot ovat tutkintojärjestelmää täydentäviä, ammatillista koulutusta edistäviä opintoja, joita yliopistot järjestävät vähintään 20 opintoviikon laajuisena täydennyskoulutuksena korkeakoulututkinnon suorittaneille ja muille riittävät opiskeluvalmiudet omaaville. Näitä erikoistumisopintoja eivät ole opinnot, joiden tavoitteista säädetään yliopistojen tutkinnoista annetuissa asetuksissa. Ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot ovat ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita tutkintojärjestelmää täydentäviä, laajoja täydennyskoulutusohjelmia, joita järjestetään korkeakoulututkinnon taikka ammatillisen opintoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneille ja muille riittävät opiskeluvalmiudet omaaville. Niiden laajuudesta säädetään ammattikorkeakouluopinnoista annetussa asetuksessa (256/1995). Yliopisto tai ammattikorkeakoulu antaa todistuksen erikoistumisopinnot hyväksyttävästi suorittaneille. Opetusministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä erikoistumisopinnoista. 13 Terveydenhuollon alan erikoistumisopinnot Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :ssä ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua koulutusta voidaan järjestää asetuksella säädettyjen koulutusten lisäksi 12 :ssä tarkoitettuina erikoistumisopintoina sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriötä kuulemisen jälkeen opetusministeriön päätöksellä säädetään. 14 Rekisteriin merkittävät erikoistumisopinnot Arvioinnin perusteella hyväksytyistä erikoistumisopinnoista pidetään rekisteriä. Yliopiston tai ammattikorkeakoulun järjestämät erikoistumisopinnot voidaan arvioida järjestäjän hakemuksesta ja arvioinnin perusteella hyväksyä rekisteriin merkittäväksi erikoistumisopinnoiksi. Arvioinnista ja rekisteriin merkitsemistä säädetään korkeakoulujen arviointineuvostosta annetussa asetuksessa (1320/1995). Opetusministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä rekisteriin hyväksymisestä ja rekisterinpidosta. Uuden asetuksen antamisen tarkoituksena oli toisaalta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintojärjestelmän ja tutkintonimikkeiden muutosten kokoaminen kattavasti uuteen asetukseen ja toisaalta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen järjestämien erikoistumisopintojen statuksen selkiyttäminen ja laadunvarmistuksen kehittäminen perustamalla tätä tehtävää hoitamaan korkeakoulujen arviointineuvoston yhteysteen erityinen lautakunta. Tässä vaiheessa ei ollut
6 edellytyksiä sisällyttää uuteen asetukseen ammattikorkeakoulujen mahdollisia ammatillisia jatkotutkintoja. Valtion talousarviossa on momentin määrärahoja mitoitettu ammattikorkeakouluissa tutkintoon johtavana ja ammatillisina erikoistumisopintoina toteutettavaan aikuiskoulutukseen vuosina yhteensä arviolta vuosiopiskelijapaikkaa. Vuosipaikkojen kohdentamisesta eri ammattikorkeakouluihin sovitaan opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisissä tavoite- ja tulosneuvotteluissa. Vuosipaikkamäärä sovitaan kokonaissummana, joten ammattikorkeakoulut voivat itse päättää vuosipaikkavolyymin jakautumisesta ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan ja ammatillisina erikoistumisopintoina toteutettavaan koulutukseen. Ammatillisina erikoistumisopintoina järjestettävää koulutusta voivat hoitaa vain vakinaiset ammattikorkeakoulut. Nyt voimassa olevan järjestelmäasetuksen (A 464/1998) 10 :ssä Tutkinnon tuottama kelpoisuus säädetään seuraavaa: Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää henkilö, joka on suorittanut: 1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkeakoulututkinnon; 2) lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon; tai 3) 8 :ssä tarkoitetun tutkinnon (maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnot ja eräät upseerin tutkinnot) Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon suorittanut henkilö. Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö. Tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet tuottavat saman kelpoisuuden kuin tohtorin tutkinto. 4. Ammattikorkeakoulun jatkotutkintojen tarve eri koulutusaloilla Ammatillisen koulutuksen yleiset toimikunnat ja alakohtaiset koulutustoimikunnat ovat esittäneet arvioitaan ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta edustamillaan koulutusaloilla. Lisäksi työryhmä on saanut erillisiä kannanottoja useilta tahoilta. Saatujen kannanottojen pohjalta koulutustoimikuntien arvioista voidaan yhteenvetona todeta seuraavaa: Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämiseen suhtauduttiin periaatteessa myönteisesti, mutta korostaen tällä hetkellä edelleen tähdellisenä ammattikorkeakoulujen perustutkintojen kehittämistä. Tästä syystä muutamissa erillisissä kannanotoissa jatkotutkintoihin suhtauduttiin nyt pidättyväisesti. Koulutustoimikuntien näkemysten mukaan ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja tarvitaan koulutusrakenteessa. Sellaisillakin aloilla, joilla ei katsottu toistaiseksi olevan niille kiireellistä tarvetta, haluttiin yleensä mahdollisuus niihin myöhemmin.
7 Jatkotutkintojen suunnittelussa korostettiin maltillista etenemistä, niiden perustumista työelämän tarpeisiin ja käynnistämistä pilottivaiheen kautta niin kehittämisvaiheessa kuin myöhemminkin uusien alojen tullessa mukaan. Koulutustoimikuntien arvioiden perusteella mahdollisina ammattikorkeakoulujen jatkotutkintopilotteina voitaisiin käynnistää esimerkiksi seuraavilla aloilla: musiikki, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka. Musiikin alalla tuotiin esiin ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tarve. Lähtökohtana olisi selkeästi ammattitavoitteinen koulutus, kun taas Sibelius Akatemian koulutuksessa painottuu enemmän taiteilijoiden koulutus, musiikkitiede ja tieteenalakohtainen lähestyminen. Sosiaali- ja terveysalalla jatkotutkinnon tarve nähtiin tällä hetkellä terveysalan koulutuksessa. Terveysalalla ensi vaiheessa kiireellisimpinä pidettiin työterveydenhuollon, anestesiasairaanhoidon ja terveydenhuollon työkäytäntöjen kehittämisen jatkotutkintojen luomista. Tekniikan alalla korostettiin jatkotutkintojen tarvetta, mm. tietoteollisuuden alojen kehittämiseksi sekä vaativissa suunnittelu- ja projektien valmistelu- ja toteuttamistehtävissä. Lisäksi nousi esille tarve monialaisesta jatkotutkinnosta, joka perustuisi useamman alan ammattikorkeakoulututkinnoille (esim. tuotekehittelyyn liittyvä, tekniikka + terveydenhuolto, yrittäjyys). Koulutustoimikuntien arvioiden mukaan useilla aloilla on kysyntää myös ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoon johtavasta erikoistumisopintotyyppisestä aikuiskoulutuksesta. Tarve ja järjestämisedellytykset vaihtelevat varsin paljon koulutusalojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Lausunnoissa painotettiin työelämälähtökohtien ohella, että laitoksilla, jotka lähtevät pilottihankkeisiin, tulee olla riittävän hyvät resurssit. Lisäksi työryhmä sai eri tahojen kannanottoja, joissa korostettiin mm. alakohtaisten selvitysten tarpeellisuutta lähtökohtana jatkotutkintojen tarpeen tarkemmalle arviolle. 5. Valmisteluryhmän esitykset 5.1. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämishankkeen lähtökohdat ja järjestämisperiaatteet 1. Työelämän tarpeet: jatkotutkintojen kehittämishankkeet käynnistetään vain niillä aloilla, joilla jatkotutkinnoille on osoitettavissa työelämän tarpeita. Edelleen järjestetään joko jatkotutkintojen osana tai niihin kuulumattomina ov:n laajuisia erikoistumisopintoja. 2. Ammattikorkeakoulun kehittyneisyys: jatkotutkintojen kehittämishankkeita käynnistetään vain vakinaisissa ammattikorkeakouluissa ja aloilla, joilla opistoasteen koulutuksen muuttuminen ammattikorkeakoulutasoiseksi koulutukseksi ei ole oleellisesti muuttanut koulutuspituutta. 3. Koulutusalan osaaminen: kehittämishankkeen käynnistämisen edellytyksenä ovat jatkotutkinnon perustana olevat ammattikorkeakouluopinnot ja työelämän tarpeen mukaiset erikoistumisopinnot. Oppilaitoksessa tulee olla erikoistumisopintojen järjestämisestä kokemusta.
8 4. Opettajien taso: kehittämishankkeen saamisen edellytyksenä on, että hankkeesta vastaavalla opettajalla on yliopettajan kelpoisuus ja työkokemus alalta ja muilla opettajilla asetuksen edellyttämä virkakelpoisuus ja työkokemus alalta. 5. Opiskelijoiksi hakeutuville asetettavat vaatimukset: Jatkotutkintoa suorittamaan otettavilta vaaditaan a) soveltuva ammattikorkeakoulututkinto ja b) ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen alan työkokemusta kehittämishankkeen vaiheessa vähintään vuosi, myöhemmin 2-3 vuotta. 6. Työelämäyhteydet: kehittämishankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa pääsääntöisesti siten, että työnantaja osallistuu jatkotutkinnon kehittämiseen ja päättötyön organisointiin. 7. Jatkotutkinnon laajuus: ov. Asetuksen (A 256/1995 5) mukaan erikoistumisopintojen laajuus on ov ja erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa erikoistumisopintojen laajuuden 40 ov laajemmaksi. Jatkotutkinnon määrittely ov:oon takaa joustavuuden alakohtaisesti riippuen siitä, kuinka paljon erikoistumisopintoja tutkinto sisältää ja toisaalta miten laajaksi tutkintoon sisältyvä kehittämistehtävä muodostuu. 8. Rahoitus: jatkotutkinnot rahoitetaan kuten muutkin ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot valtionosuusrahoituksella. 9. Seuranta: Jatkotutkintojen kehittämishanketta toteuttavat ammattikorkeakoulut sitoutuvat arviointiin ja seurantaan, josta osa on ammattikorkeakoulun normaalia sisäistä arviointia. 10. Laadunvarmistus: kehittämishankkeiden aikana jatkotutkinnoille kehitetään arviointiperusteet. Opetusministeriö vahvistaa AMK-jatkotutkintoon johtavat koulutusohjelmat ja tutkintonimikkeet perustutkintojen tapaan. Jatkotutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisestä ja resursseista (vuosiopiskelijamäärät) sovitaan ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön välisissä tulossopimusneuvotteluissa Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämishankkeen toteutus Jatkotutkinnon laajuus ja rakenne Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon laskennallinen laajuus on kehittämishankevaiheessa opintoviikkoa koulutusalojen erilaisten tarpeiden ja toteutusratkaisujen selvittämiseksi. Jatkotutkinto sisältää asetuksen (A 256/1995 5) mukaiset erikoistumisopinnot sekä ammattikäytännön kehittämistehtävän. Jatkotutkinto voidaan suorittaa moduuleina, ajallisesti hajautetusti, mikä mahdollistaa työssä käynnin ja opiskelun mielekkään yhdistämisen tai vuorottelun. Valmisteluryhmä esittää väliraportista saadun palautteen perusteella, että ammatillinen jatkotutkinto voi olla myös monialainen, useamman alan AMK-tutkintoon jatkotutkinnoksi soveltuva kokonaisuus.
9 Valmisteluryhmä esittää, että asetusta korkeakoulututkintojen järjestelmästä täydennetään siten, että kehittämishankevaiheessa suoritettujen ammatillisten jatkotutkintojen asema on riittävän selkeä. Kehittämishankkeen laajuus ja alat Kehittämishanke esitetään käynnistettäväksi 2-3 alalla, yhteensä 5-8 vakinaisessa ammattikorkeakoulussa. Esitykset aloista: 1) tietoteollisuus tai joku muu tekniikan ala, 2) sosiaali- ja terveysala, 3) jokin pieni erityisala, 4) monialainen/useamman alan AMK-tutkinnon jatkotutkinnoksi soveltuva kokonaisuus. Alat valitaan ottaen huomioon kohdassa 5.1. esitetyt ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämishankkeiden lähtökohdat ja järjestämisperiaatteet. Aikataulu ja organisointi Opetusministeriö pyytää vakinaisilta ammattikorkeakouluilta esitykset jatkotutkintojen kehittämishankkeiden käynnistämisestä syksyn 1998 aikana. Myös useamman ammattikorkeakoulun yhteiset jatkotutkintohankkeet voivat olla mahdollisia. Esitykset saatuaan opetusministeriö arvioi, edetäänkö jatkotutkintohankkeissa koulutusaloittain vai ammattikorkeakouluittain, ja käynnistetäänkö mahdollisesti eri ammattikorkeakoulujen yhteisiä hankkeita. Mikäli esitykset täyttävät kehittämishankkeille asetetut laatukriteerit ja muut edellytykset (katso kohta 5.1.), päätökset hankkeiden käynnistämisestä tehdään niin, että koulutus on mahdollista käynnistää vuoden 1999 aikana. Perustetaan jatkotutkintojen kehittämishankkeeseen osallistuvien ammattikorkeakoulujen, opetusministeriön, ARENE:n ja yliopistojen edustajista koostuva seuranta- ja koordinaatioryhmä. Ryhmälle palkataan päätoiminen projektipäällikkö esimerkiksi valtion budjetin momentin määrärahoista. Seuranta- ja koordinaatioryhmän tehtävänä on huolehtia ammattikorkeakoulukentän yhteydenpidosta ja tarvittavasta tiedotuksesta esimerkiksi seurantaseminaarien muodossa, sekä valmistella opetusministeriön ja muiden keskeisten tahojen käyttöön väliraportti kehittämishankkeen etenemisestä ja tuloksista jatkotoimenpiteitä koskevan päätöksenteon pohjaksi. Opetusministeriö valmistelee säädösmuutokset. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoja koskevat tarvittavat valtakunnalliset linjaukset päätetään osana seuraavaa Koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuosille Rahoitus Opetusministeriö varaa momentin erikoistumisopintoihin tarkoitetuista määrärahoista nykyisen rahoitusjärjestelmän mukaisesti vuonna 1999 yhteensä vuosiopiskelijapaikkaa käytettäväksi ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämishankeen resursseiksi. Kehittämishankkeen laajenemista ja resursseja koskevat päätökset tehdään osana edellä mainittua Koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa.
AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN. Virkamiesryhmän suunnitelma Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto
AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN Virkamiesryhmän suunnitelma 25.5.2000 Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 1. NYKYINEN SÄÄDÖSPOHJA Toistaiseksi ammattikorkeakoulut ovat
LisätiedotJohanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotLAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ
LisätiedotOpettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella 2.10.2019 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotKEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ
KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen
LisätiedotAineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info
Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta
LisätiedotPERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä
PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori
Lisätiedottältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
HE 161/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintamastuslain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tilintarkastuslakia muutettavaksi niin, että ammattikorkeakoulututkinto
LisätiedotJatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma
TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotAHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE
AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,
LisätiedotSinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!
Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
Lisätiedotannetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta
EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari
OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin
LisätiedotAmmatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena
Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Keskeiset kehittämishaasteet 1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin 2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus
LisätiedotMaster-tutkinnot Turun AMK:ssa
Master-tutkinnot Turun AMK:ssa Nimi ja pvm Suomen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin Yliopistot Tohtori Lisensiaatti Ylemmät korkeakoulututkinnot Maisteri 120 op Ammattikorkeakoulut Ylemmät
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotOpettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella 4.6.2018 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotAmmatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
LisätiedotUUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona
LisätiedotMiksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan?
Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Erikoistumisopintolautakunnan pj. Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Erikoistumisopintojen kehittämispäivä 25.9.2001 Suomen akatemian auditorio, Vilhovuorenkatu
LisätiedotULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA
ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
Lisätiedot5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI
AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 214 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (turvallisuusala, aikuiskoulutus, työavain 25-439-14) HEL 2014-005591 T 01 01 01 01 Päätös
LisätiedotOhje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa
Ohje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa Ohjeet ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan 1.1.2018 alkaen saaneille koulutuksen järjestäjille Koulutuksen hankinta
LisätiedotErikoistumisopintolautakunta
Erikoistumisopintolautakunta 2004-2007 Erikoistumisopintolautakunnan toiminnan esittely Korkeakoulujen arviointineuvostolle 22.11.2005 Opetusministeriö, Meritullinkatu 1, Helsinki Professori Ilkka Virtanen
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat
HIUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 12.12.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon
LisätiedotElinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN
Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää
LisätiedotErikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi
Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten johtajien seminaari Joensuun yliopisto 29.11.2002 Ilkka Virtanen 25.11.2002 Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto & KKA:n
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä
LisätiedotUlkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus
Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen?
Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.
LisätiedotHY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation
HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Aikuiskoulutustuesta
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina
LisätiedotYliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen. Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén
Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén 29.9.2010 Yliopistouudistus Hallinto Johtaminen Rahoitusmalli Muu ohjaus Yliopistolaki - Aiempaa vahvemmin
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja
LisätiedotOsaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa
Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on
LisätiedotTutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys
Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys Seminaari tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä Helsinki to 8.6.2017 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Viitekehyksen
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotTyönjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset
Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Verkostotapaaminen 25.4.2013 Tampere Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos
LisätiedotKELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.
1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.
LisätiedotOpiskelijamäärätiedot 20.9.2005
OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön
LisätiedotECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä
ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi
LisätiedotMitä lukion jälkeen?
Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotN:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista
28.6.2004 N:o 33/400/2004 Noste-avustusten saajille Opetusministeriön ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä
LisätiedotPelastusalan koulutuksen kehittämishanke
Pelastusalan koulutuksen kehittämishanke Ensihoidon ja pelastustoiminnan koulutuspäivät 28.9.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni Taustaa Kehittämishankkeen lähtökohtana on hallitusohjelman
LisätiedotAMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET OPM:n päätös (drno 2/502/2008)
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET OPM:n päätös 25.2.2008 (drno 2/502/2008) Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos Asiantuntijayksikön päällikkö Sirkka-Liisa.Karki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotOsaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa
Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Savonlinna 28.10.2013 Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa
LisätiedotTUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA
TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen
LisätiedotUlkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa
Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotTutkinnon muodostuminen
Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotLIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.
LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 227 Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta HEL 2015-010492 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka
LisätiedotNäyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa
Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista
LisätiedotOKM Ohjausryhmän kokous Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus
Tutkintojen perusteiden valmistelu ja kokeiluohjelma koulutuskokeiluja varten SOSIAALI- JA TERVEYSALAAN SEKÄ TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAAN KOHDISTUVIEN PERUSTUTKINTOJEN KOULUTUSKOKEILUT VUOSINA 2014 2018
LisätiedotUusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,
LisätiedotOpiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat
Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat 19.11.2018 Maire Kolimaa SISÄLTÖ Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta selkä lasten
LisätiedotKorkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia
Korkeakouludiplomit - näkökulmia Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia 1.11.2016 Taustalla korkeakouludiplomikokeilu Korkeakouludiplomikoulutuskokeilussa
LisätiedotMetropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018)
LAUSUNTO Eduskunta Sivistysvaliokunta Päiväys Asia Metropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018) Metropolia Ammattikorkeakoulu
LisätiedotToisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat
Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta
Lisätiedotterveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa
Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori
Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän
LisätiedotAIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA
AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa
LisätiedotAmmattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen
Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta
LisätiedotTUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA
TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa
Lisätiedot11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015
11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan
LisätiedotAmmattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo
Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset
LisätiedotKehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus
Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015
LisätiedotHämeen ammattikorkeakoulu HAMK
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut
LisätiedotMetsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.
Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen
LisätiedotAalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta
Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotInnovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki
Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto
LisätiedotOpiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa
Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi
LisätiedotAMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen
LisätiedotAjankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista
Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin
LisätiedotYKSITYINEN OPETUSALA (YOL)
YKSITYINEN OPETUSALA (YOL) 1.9.2009 lukien LUKIO-OPETUS JA PERUSOPETUS Tilastokoodi 011064 Peruskoulun rehtori (64-68) I kalleusluokka 3 290,50-3 917,38 II kalleusluokka 3 199,88-3 809,47 011065 Lukion
LisätiedotAHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa
AHOT-käytännöt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 2 Sisältö Reunaehtoja Aiempien tutkintojen hyväksilukeminen Aiempien / muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muun osaamisen tunnustaminen
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotLT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne
LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
Lisätiedot