Elinkeino-, hikenne- ja ympäristökeskus

Transkriptio

1 Elinkeino-, hikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Suomi kalatalouspalvelut MUISTIO KEHA/1005/ Lapin kalatalouden yhteistyöryhmän kokous Aika: kio 12:00 15:15 Paikka: Hotelli Santa Claus, Rovaniemi Läsnä: Osallistujaluettelo iiite 1 1 Kokouksen avaus Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin ELY keskuksesta avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleeksi Lapin kaiataiouden yhteistyöryhmän kolmanteen kokoukseen, missä vahvistetaan yhteistyöryhmän esitys Lapin kalatalousalejaoksi. Yhteistyöryhmän kokouksesta tehdään kokousmuistio joka toimitetaan kaikille yhteistyöryhmän jäsenille ja varajäsenille ensisijaisesti sähköpostilla. Kokouksen puheenjohtajan toimii Pentti Pasanen ja sihteerinä Timo Väänänen. 2 Läsnäolijoiden toteaminen Kokouksen viralliset, äänioikeutetut läsnäolijat vahvistivat paikallaolonsa allekirjoituksella osallistujalistaan. Paikalla oli myös kaksi Lapin ELY keskuksen edustajaa sekä Inarin kalastusalueen nimeämänä asiantuntijana Teuvo Katajamaa. Kokouksen osallistuja- ja äänestyslista ovat liitteinä 1 ja 2. 3 Kalatalousaluejakoesityksestä päättäminen. Puheenjohtaja piti puheenvuoron kalatalousalueista, niiden muodostamisesta ja perusteista KL 22, sekä kalatalousalueiden tehtävistä KL 24. Puheenjohtaja esitteli tehdyt karttaluonnokset tulevista kalatalousalueista, minkä jälkeen hän avasi yleiskeskustelun aluejaosta. Aiemmin on jo sovittu muiden alueiden kuin rajoista. nyt äänestykseen tulevien alueiden Utsjoen ja Inarin välinen raja Puheenjohtaja avasi keskustelun Inarin ja Utsjoen välisestä rajasta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Mika Aikio perusteli nautinta-vesien liittämistä Utsjoen alueeseen. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS / Kalatalousyksikkö Toimialue: Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat Puh Rovaniemen toimipaikka Kajaanin toimipaikka Sähköposti Hallituskatu 3 B Kalliokatu 4 kirjaamo.iappieiy-keskus.fi PL 8060, ROVANIEMI PL 115, KAJAANI etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

2 Kari Kyrö: Kyseisellä alueella kalataloudellinen hyödyntäminen vähäistä, nautintaoikeudet eivät noudata valuma-aluerajoja. Nautintaoikeuksien merkitystä ei ole syytä väheksyä. Nautintaoikeuksien merkitys on hämärtynyt. Mika Aikio: Mitä vahinkoa aiheutuu jos vanhat rajat säilyy? Pentti Pasanen: Kalatalousaluerajat eivät vaikuta nautintaoikeuksiin. Kari Kyrö: Liikkuminen valtionmaalla mahdollista vain kunnan asukkaalle maastoliikennelupa. Jarmo Huhtamella, Metsähallitus: Maastoliikennelupa on kuntakohtainen. Mika Aikio: rahastus. Entä edunvalvonta? Lohi ja taimen ovat Metsähallituksen bisnes ja Pentti Pasanen: Esitän, että pidättäydytään KL 22 :n 1. momentin mukaisesti valuma alue- ja vesienhoitoaluejaossa. Kalervo Liisanantti: Kuntarajat eivät ole vaikeuttaneet kalastusalueiden toimintaa Tornionjoella. Kari Kyrö: ELY:n piirtämä rajaus on valuma-alueraja. Kiperä kysymys kun on erityisperusteista kalastamista. Ovatko vanhat rajat toimineet jotenkin huonosti? Mikä on se parempi hyvä mihin pyritään? Pentti Pasanen: Erityisesti on otettava huomioon kalakantojen hoito. Kalat eivät välitä omistussuhteista ja hallinnollisista rajoista. Jos yhdellä alueella lipsutaan kalastuslain periaatteista se aiheuttaa lipsumista muuallakin. Olavi Jäkäläniemi: Metsähallitus kielsi moottorikelkkailun rajanpinnassa, käytiin ministeriössä kertomassa tilanne ja asiat korjaantuivat sen jälkeen. Mika Aikio: Annetuista vaihtoehdoista kannatan vaihtoehtoa 2, Utsjoki ei halua Isojohkajärveä (Jottijärvi). Puheenjohtaja Pentti Pasanen esitti yhteistyöryhmän kokoukselle että Utsjoen ja Inarin kalatalousalueiden välisestä rajasta äänestetään suljetulla lippuäänestyksellä. Äänestysvaihtoehtona 1) on Tenojen vesistön valuma-alueen raja ja vaihtoehtona 2) on aiemmin valmisteltu karttapiirroksessa oleva raja. Puheenjohtaja Pentti Pasanen jakoi äänestysliput ja kokous hyväksyi ääntenlaskijoiksi Jouni Hiltusen sekä Timo Väänäsen Lapin ELY keskuksesta. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 19 ääntä joista vaihtoehtoa 1) kannatti 12 ja vaihtoehtoa 2) 4 ääntä, äänestyksessä annettiin myös 3 tyhjää ääntä. Yhteistyöryhmä päätti esittää Utsjoen ja Inarin kalatalousalueiden välisen rajan noudattavan Tenojen vesistön valuma-alueen rajaa eli vaihtoehtoa 1.

3 Luftojoen valuma-alue Puheenjohtaja avasi keskustelun Luton valuma-alueen rajoista. Kari Kyrö: Vastustaa Luifojoen liittämistä Lokka-Porifipahta alueeseen. Luki kirjelmän (liite 3) perusteluiksi. Aimo Vilponen: Luttojoki Inarin Kalatalousalueeseen, Jaurujoki ja Nuorttijoki Ylikemiin. Teuvo Katajamaa, Inarin Kalastusalue: Kannattaa Kari Kyrön esitystä. Viittasi erityisperusteiseen kalastukseen. Valvojille tuttu alue. Kolttien nautinta alue. Jukka Korpivuoma: Lutto-Tuuloma tulisi yhtenäisenä liittää jompaankumpaan alueeseen. Jarmo Huhtamella: Kannatti Korpivuoman puheenvuorossaan esittämää yhtenäistä aluetta. Jukka Korpivuoma: Esitti että, olisiko mahdollista muodostaa Lutto-Nuorifi kalatalousalue joka hallinnoisi itään laskevia vesistöalueita Mika Aikio: Jäämereen laskevat vesistöt kuuluisivat samaan alueeseen. Kari Kyrö: Vastaa Korpivuomalle, että on tarkoitus vähentää toimijoita eikä perustaa uusia kalatalousalueita. Puheenjohtaja Pentti Pasanen esitti yhteistyöryhmän kokoukselle, että Luttojoen valuma-alueesta äänestetään suljetulla lippuäänestyksellä. Äänestysvaihtoehtona 1) on Lutto-Tuuloma-alueen tiittäminen Lokka-Porttipahta kalatalousalueeseen ja vaihtoehtona 2) Lutto-Tuuloman liittäminen Inarin kalatalousalueeseen. Äänestyksen tulos: vaihtoehto ääntä, vaihtoehto 2=12 ääntä, ääntä. Vaihtoehto 2 voitti, jolloin yhteistyöryhmän ehdotus on liittää Luton alue Inarin kalastusalueeseen. 15 Enontekiön ja Tornio-Muoniojoen alueen raja tyhjiä2 Jyrki Kehus esitti, että Enontekiön ja Tornio-Muoniojoen alueen raja menee kunnanrajaa pitkin. Jarmo Huhtamella kannattaa vesistöaluejakoa kyseisellä alueella. Kahvitauko 13:50 14:10 Kahvitauon aikana sovittiin Enontekiön ja Tornio-Muoniojoen rajasta Sonkamuotkan alueella. Sovittiin, että toimitetaan karttaluonnos uudesta linjauksesta Jyrki Kehukselle.

4 Eetu Tervo: Raudanjoen kalastusalue kannattaa Keski-Kemijoe esitettyä rajausta. Merialueen kalatalousaluejako Puheenjohtaja avasi keskustelun merialueen kalatalousaluejaosta. 4 Jatkotoimenpiteet Paavo Kanniainen nosti esiin Isohaaran alueen kalastuksen valvonnan ja oli sitä mieltä, että on parempi, jos on oma merellinen kalatalousalue. Pasi Anttila korosti puheenvuorossaan, että: - Kalaväylät toimivat jokisuissa ja kalastusta on rajoitettu - Jokien veden laatu ratkaisee vaelluskalakantojen tilan eikä jokisuun kalastus - Merialue poikkeaa jokivarresta kalastuksen ja säätelyn osalta - Velvoitteiden hoito rakennettujen jokien suulla - Vaellussiikaan kohdistunut huomattavia määriä hoitotoimenpiteitä ja on huoli vaellussiian hoitotoimenpiteiden jatkuvuudesta - Mitä hyötyjä merialueen ja sisävesialueen yhdistämisellä saavutetaan? - Raja voimalaitospatoihin ja Simojoessa 4-tien siltaan - Huolestunut merellisen kalatalousalueen pilkkomisesta Kalervo Liisanantti korosti jokisuiden rauhoitusalueiden merkitystä, jolla poikasmäärät on saatu Tornionjoessa nousemaan. Jorma Kauppinen toi esille, että joki ja meri on oltava samaa aluetta. Kari Heinikoski totesi, että ammattikalastus painottuu jokisuihin. Alueen pilkkominen johtaa jopa 11 hoitosuunnitelmaan ja tällä asetetaan ammattikalastajia eriarvoiseen asemaan. Merellinen aluejako on parempi. Pentti Pasanen totesi, että jokien vedenlaadulla on merkitystä vaelluskalakantojen kotiuttamiselle, mutta kalastuksen järjestely on vielä tärkeämpi tekijä kalakantojen parantam isel le. Matti Kurkela: Ongelmat merellä ovat erilaiset kuin sisämaassa. Raja on hyvä olla isohaarassa. Pentti Pasanen esitti, että seuraavaksi äänestetään merialueen kalatalousalueen rajoista ja esillä ovat vaihtoehdot 1) eli merialueen kalatalousalueet liitetään jokien kalatalousalueisiin tai vaihtoehto 2) eli merellinen alue, johon sisältyvät lisäksi Oihavanjoki ja Kuivajoki. Äänestyksen tulos: Vaihtoehto 1 =8 ääntä, vaihtoehto 2=7 ääntä, tyhjiä 4 ääntä. Vaihtoehto 1 voitti eli yhteistyöryhmän esitys on, että merialue liitetään jokien kalatalousalueisiin. Puheenjohtaja Pentti Pasanen kertoi, että eriävät mielipiteet yhteistyöryhmän kalatalousaluejakoesityksestä tulee toimittaa mennessä joko kirjeellä tai sähköpostilla Lapin ELY keskuksen kirjaamoon. ELY keskus kokoaa yhteistyöryhmän kokousmuistion, kalatalousaluejakokartat sekä eriävät mielipiteet ja toimittaa ne tiedoksi yhteistyöryhmälle.

5 Lapin ELY keskus vahvistaa kalatalousalueiden rajat vuoden 2017 alkupuoliskolla. Ennen Lapin ELY-keskuksen päätöksentekoa yhteistyöryhmän esityksestä pyydetään lausunto maa-ja metsätalousministeriöstä ja muilta keskeisiltä tahoilta. 5 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja Pentti Pasanen päätti kokouksen klo 15:15 Pentti Pasanen puheenjohtaja Timo Väänänen sihteeri Liitteet Osallistujaluettelo, liite 1 Aänestysluettelo, liite 2 Inarin kalastusalueen esitys tulevan Inarin kalatalousalueen rajauksesta ja toimintapiiristä, liite 3 Yhteistyöryhmän esitys aluejaoksi, liite 4 Eriävät mielipiteet, 2 kpl, liite 5

6

7 , 1,trc / ri/ LAPIN KALATALOUDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS ORGAN ISMTIO/KALASTUSALUE Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Ala-Kemijoen kalastusalue Enontekiön kalastusalue Etelä-Posion kalastusalue Hautajärven kalastusa lue Inarin kalastusalue Kemijärven kalastusatue Keski-Kemijoen kalastusalue Kuusamon kalastusalue Lapin ELY-keskus, Y-vastuualue Lapin Liitto Lokka ja Porttipahta kalastusalue Luonnonvarakeskus Metsähaltitus Muonionjoen kalastusalue Dunasjoen kalastusalue Perämeren kalastusalue Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry ProAgria Lapin kalatalouskeskus Raudanjoen kalastusalue Simojoen kalastusalue Sodankylän kalastusalue Suolijärven kalastusalue Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapin Piiri Suomen sisävesiammattikalastajat ry Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Tengeliönjoen kalastusalue Torniojoen kalastusalue Utsjoen kalastusalue Yli-Kemin kalastusalue Pasanen Pentti Hiltunen Jouni Koivisto Kare7 Leskineniari VäänänenTimoE7 Matti Kurkela Jyrki Kehus Jouko Jurmu Eero Selkälä Kari Kyrö Pekka Karppila Reijo Saari Olaviiäkäläniemi Huhtala Jarmo? Lassi Kontiosalo Jukka Korpivuoma 7t/ cz- Teuvo Niva Jarmo HuhtameIla Kosti Hietala Risto Similä Timo Matinlassi Tapio Kangas Kari Heinikoski Eero Liekonen Eetu Tervo Z i2ii. t A%y /.J -.L t _- ø1- Juhani Veijonahc Seppo Aikio 6 Jouko Sirkkat Petter Nisse Kaisa Koivisto Kalervo Liisanantti Mika Aikio %f Aimo Vilponen t? rr 2--i

8 Veikko Ylitalo Markku Kallunki Heikki Tahkola Ville Vähä v VARAJÄSENET Ala-Kemijoen kalastusalue Enontekiön kalastusalue Etelä-Posion kalastusalue Hautajärven kalastusalue Inarin kalastusalue Kemijärven kalastusalue Keski-Kemijoen kalastusalue Kuusamon kalastusalue Lapin ELY-keskus, Y-vastuualue Lapin Liitto Lokka ja Porttipahta kalastusalue Luonnonvarakeskus Metsähallitus Muonionjoen kalastusalue Ounasjoen kalastusalue Perämeren kalastusalue Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ASl Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry ProAgria Lapin kalatalouskeskus Raudanjoen kalastusalue Simojoen kalastusalue Sodankylän kalastusalue Suolijärven kalastusalue Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapin Piiri Suomen sisävesiammattikalastajat ry Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Tengeliönjoen kalastusalue Torniojoen kalastusalue Utsjoen kalastusalue Yli-Kemin kalastusalue b7/l 7 Jukka Kunnan Risto Määttä Hannu Paananen Eero Liekonen Tapani Partanen Pekka Räinä Maiju Hyry Pekka ]antunen Jyrki Satta Petri Pietikäinen Martti Palosaari Paavo KanniainenZ24J- AMi1imo MotinIasi Kari Ollila Esa Lassila Sakari Niemelä Jari Annala Markku Hyypiö Jaakko Alatalo Petri Manninen Merja Kekki Ilkka Koskela, Heikki Jolma Heikki Niittyvuopio Kari Kilpimaa rzn ORGANISAATIO NIMI k. 7 ö fzli-4- J4 Lfrfq

9 v v 1234 v v N ÄÄNE5TY5LU EHELO ORGANISAATIO Ala-Kemijoen kalastusalue Enontekiän kalastusalue Etelä-Posion kalastusa lue Hautajärven kalastusalue Inarin kalastusalue Kemijäiven kalastusalue Keski-Kemijoen kalastusalue Kuusamon kalastusalue Lapin ELY-keskus, ympäristö-ja tuonnonvarat -vastuualue Lapin Liitto Lokka ja Porttipahta kalastusalue Luonnonvarakeskus Metsähallitus Muonionjoen kalastusalue lunasjoen kalastusalue Perämeren kalastusalue Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry ProAgria Lapin kalatalouskeskus Raudanjoen kalastusalue Simojoen kalastusalue Sodankylän kalastusalue Suolijärven kalastusalue Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapin Piiri Suomen sisävesiammattikalastajat ry Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Tengeliönjoen kalastusalue Torniojoen kalastusalue Utsjoen kalastusalue Yli-Kemin kalastusalue JÄSEN NIMI Matti Kurkela Jyrki Kehus Jouko Jurmu Eero Selkälä Kati Kyrö Pekka Karppila Reijo Saari Olavi Jäkäläniemi Huhtala Jarmo Lassi Kontiosalo Jukka Korpivuoma Teuvo Niva Jarmo Huhtamella Kosti Hietala Risto Similä ilmo Matinlassi Tapio Kangas Kari Heinikoski Eero Liekonen Eetu Tervo Jorma Kauppinen Jorma Kaaretkoski Juhani Veijonaho Seppo Aikio Jouko Sirkkala Petter Nissen Kaisa Koivisto Kalervo Liisanantti Mika Aikio Aimo Vilponen 1234 Vfr1, Vu VViJ Itf VVt) vv f VV1J vvj tj (II -1 viv vivv vivv VARAJÄSEN Jukka Kunnan Veikko Ylitalo Risto Määttä Markku Kallunki Hannu Paananen Eero Liekonen Tapani Partanen Heikki Tahkola Pekka Räinä Maiju Hyry Pekka Jantunen Ville Vähä Jyrki Satta Petri Pietikäinen Martti Palosaari Paavo Kanniainen Ti9-MItinlos3i- Kari Ollila Esa Lassila Sakari Niemelä Jari Annala Markku Hyypiö Jaakko Alatalo Petri Manninen Merja Kekki Ilkka Koskela Heikki Jolma Heikki Niittyvuopio Kari Kilpimaa

10 7. 4

11 Inarin kalastusalue ESITYS Ivalo Lapin Elinkeino-, Liikenne- ja ymparistokeskus KALATALOUSPALVELUT/POHJOIS-SUOMI, PL Rovaniemi Ot r Viite: Kalatalousalueen toiminta-alue 3 ELY-keskus LLI, II, LU INARIN KALASTUSALUEEN ESITYS TULEVAN INARIN KALATAWUSALUEEN RAJAUKSESTA JA TOIMINTAPIIRISTÄ. Inarin kalastusalue vastustaa Tulomajoen vesistön (Lutiojoen) liittämistä Lokka Pofttipahta kalastusalueeseen. Perustelut: Valtaosa Luttojoen vesistön vesistä saa alkunsa Inarin kunnan puolelta. Vesistöön kuuluvista järvistä ylivoimaisesti valtaosa sijaitsee Inarin kunnan puolella. Inarin kalastusalueen kaikkien vesistöjen vedet laskevat pohjoiseen Jäämereen ml. Tulomajoen (Luttojoen vesistön ) vedet. Kaikki vedet ovat lohikalapitoisia vesiä. Vrt. tuleva Lokka Porttipahta kalatalousalue, jonka vedet laskevat vedenjakaja alueelta täysin eri suuntaan, kohti etelää Pohjanlahden Perämereen Kso. Katastuslaki 22 Katatatousaluejako Vesialueetjaetaan niiden omistussuhteista sekä hatiinnollisista rajoista ritppumatta kalatalousalueisiin. Katatatousatue muodostuu kalatatoudeltisesti riittävän suuresta yhtenäisestä alueesta. Kalatalousalueeseen kuuluvaa aluetta määritettäessä on erityisesti huomioitava vaelluskalojen elinkierto, kalastuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen, valuma-atuejcko sekä vesialueiden jako vesienhoidonja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa (1299/2004) tarkoitettuihin vesienhoitoalueisiin sekä merenhoitoalueeseen. Lisä perustelut: Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan on kalastuslain 10:n mukaisesti henkilöllä, jonka kotikuntalain (201/1994) 2 :ssä tarkoitettu kotikunta on Enontekiö, Inari tai Utsjoen kunta. Inarilaiset kalastavat ja päättävät kalastuksistaan lain mukaisesti kotikuntansa alueella myös Lutojoen vesistössä. Kalastuslain 3:n kolmannen momentin mukaisesti kolilien oikeudesta kalastaa koltta alueella sijaitsevilla valtion vesialueilla säädetään kolttalaissa ( ). Luttojoen vesistö kuuluu kohtia-alueeseen. Inarin kalastusalue (tuleva kalatalousalue) kuuluttaa kokouksistaan ja päätöksistään neljällä eri kielellä (suomen, inarin-, koltan-ja pohjois-samen kielillä). Kalastusalueen kokouksiin osallistuu edustajia Inarin ja Utsjoen kuntien alueelta.

12 ).1 Inarilaisilla on omistusvesiä ja erityisiä kalastusetuuksia Luttojoen vesistön vesissä. Kalastuslain 26:n mukaisesti kalatalousalueen yleiskokous vahvistaa ehdotuksen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi. On suuri merkitys kuka laatu käyttö- ja hoitosuunnitelman niiden vesien kalastuksista joissa Inarin kuntalaisilla on vapaa tai erityisperusteinen kalastusoikeus. Inarin kalastusalue on ollut mukana yhtenä tahona useissa niin kotimaisissa kuin yhteistyössä venäläisten kanssa koskien Tulomajoen vaeltavan taimenkannan elvyttämistä ja toiseksi hankkeen toisessa vaiheessa Atlannin lohen palauttamista myös Nuortijärven patoaltaan yläpuoliseen vesistöön Luifojoelle. Tähän työhön, sekä kalastuksen valvontaan Luifojoen vesistössä Inarin kalastusalue on panostanut myös rahallisesti. Erityisesti 1990 luvun loppupuolella nähtiin kalastuksen rajoitustoimet välifämättöminä Lutolla. Kalastusalue on säätänyt kolmivuosittain huomattavia kalastuksen rajoitustoimenpiteitä Lutto- ja sen sivujokiin. RKTL fnyk. LUKE) johdolla tehtiin mittava tutkimus Luton kalakantoihin( mm. Panu Orrel ja Jaakko Erkinaro). Vuoden 2010 jälkeen havaittiin vaeltavan järvitaimenkannan elpyvän Luttojoessa. Inarin kalastusalueen kalastuksen valvojat tuntevat läpikotaisin Luttojoen vesialueet. He ovat vuosien saatossa tehneet pyydystakavarikkoja ja keskeyttäneet sääntöjen vastaisia kalastustapahtumia. Inarin kunta on tukenut Inarin kalastusaluetta voimakkaasti kaikissa Luton kalakannan elvyttämiseen tähtäävissä toiminnoissa ml. kalastuksen valvonta. Voidaan perustellusti sanoa, että tällä hetkellä Luton vesistön kalastus on järjestetty ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäväksi. Näillä toimenpiteillä on pyritty turvaamaan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen lisääntyminen ja elinkierto, sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon, mm. uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelu. LI IHEET Esimerkki kalastusalueen kokouskuulutuksesta LIITE 1 Kalastusalueen puheenjohtaja Kari Kyrö Inarin kalastusalue Ly Jokitie 15 GSM Pankki F Ivalo Pankki Fl Sähköposti inarin.kaiastusaluepp.inet.fi

13 Kalatalousalueen raja ESITYKSET KALATALOUSALUEJAOKSI LAPIN JA KAINUUN - POHJOIS-POHJANMAAN KALATALOUDEN YHTEISTYÖRYHMIEN Yli-Kemi

14

15 3 ci ERIÄVÄ MIELIPIDE UUSIEN KALATALOUSALUEIDEN JAOSTA: Perämeren kalastusalueen edustajana esitän eriävän mielipiteeni Lapin kalatalouden yhteistyöryhmässä tehdystä esityksestä, joka koskee perustettavia ka latalousalueita. Perämeren kalastusalue on ehdottanut entisten merellisten kalastusalueiden (4 kpl) rajojen säilyttämistä tai vaihtoehtoisesti kahden kalatalousalueen perustamista Perämerefle. Rannikko on yhtenäinen kalakan tojen hoidon, kalataloussuunnittelun, kalastuksen säätelyn ja järjestelyn, kalaston ja sen hyödyntämisen, kalakaupan ja kalan markkinoinnin kannalta. Yhtenäiset käytännöt Perämeren rannikolla ovat paikallis-ja vaelluskalojen kantojen hoidon, istutusten hyödyntämisen ja kalojen luontaisen elinkierron kannalta vält tämättömiä. PERÄMEREN RANNIKKOA, KALASTUSTA JA KALAKANTOJEN HOITOA EI TULE RIKKOA YHTEEN- TOISTA ERILLISEEN KALATALOUSALUEESEEN. Kalatalouden yhteistyöryhmä päätyi kokouksessa uusista kalatalousalueista esitykseen, joka rustuu vahvaan viranomaisohjaukseen. pe 1. Yhteistyöryhmä ei ollut aiemmissa kokouksissa esittänyt merialueen kalastusalueiden pirstomista tai lakkauttamista. Viranomaiset toivat tällaiset esitykset äänestettäväksi viimeiseen päättävään ko koukseen. Hämmästyttävää on se, että esityksistä saivat äänestää sellaisetkin tahot, joita asia ei kos keta eikä tule jatkossakaan koskettamaan millään tavalla. Perustellusti voidaan kysyä mikä on heidän tietämyksensä merialueen kalataloudesta kokonaisuudessaan? Sama toisin päin; Ylä-Lapin asioista olisi äänestys pitänyt järjestää sisävesialueen edustajien kesken. Kalatalouden, kalakantojen hoidon sekä kalastuksen järjestelyn ja säätelyn kannalta rannikkovedet ovat erittäin merkittäviä ja täysin erilaisia kuin sisävesialueet. Merialueen kalatalousalueiden lakkauttaminen ei toteuta uuden kalas tuslain tarkoitusta, jossa kalatalousalue muodostuu kalataloudellisesti riittävän suuresta yhtenäi sestä alueesta. Ainoastaan merellinen kalastusalue nykykoossaan tai laajempana täyttää tämän vaa timuksen. 2. Kalastusalueet ovat kooltaan jo nyt niin suuria, että sen vuoksi yhdistäminen ei ole tarpeellista. Aluejaon pitäminen entisellään tai merellisten alueiden yhdistäminen kahdeksi kalatalousalueeksi olisi rahallisten kustannusten osalta kaikkein halvin ratkaisu. Se olisi myös viranomaisten hallinnollista taakkaa ajatellen kevein ja helpoin ratkaisu. Lisäksi kalatalousalueiden toiminnallisuutta ajatellen se olisi selkeästi paras ratkaisu. Esim. suuret voimalaitosjoet jokisuineen tulevat jatkossakin vaatimaan jatkuvaa, paikallisesti soveltuvaa kalakantojen hoitoa ja niiden kehittämistä. Merialueen velvoiteis tutukset on tarkoitettu kalastettaviksi nimenomaan merialueella. Nyt päätäntävaltaa merialueen ka lastuksesta ollaan siirtämässä jokivarsiin. On mahdotonta ymmärtää miten se kehittää kaupallista rannikkokalastusta ja sen mahdollisuuksia Perämerellä. 3. Kuten olen jo todennut, on toimiminen taloudellisesti erittäin merkittävällä merialueella täysin eri laista kuin jokivarsissa. Kalastuksellisesti ja kalanhoidollisesti merialue ja jokivarret patoaltaineen ovat täysin erilaisia alueita. Suurina kärsijöinä esityksen mukaisissa kalatalousalueissa tulisivat ole maan mm. Perämeren vaellussiikakannat. Esityksen mukaisilla kalatalousalueilla järkevän ia vastuul lisen toiminnan kehittäminen sekä ylläpitäminen ja kalakantojen hoitotyö olisi käytännössä erittäin ha astee 1 lista. 4. Jos Perämeren rannikko pirstotaan yhteentoista eri kalatalousalueeseen, niin tällä on käytännössä vaelluskalakantoihin (merilohi ja -taimen, vaellussiika, nahkiainen) heikentävä ja tuhoisa vaikutus. Kalakantojen hoidon sekä kalastuksen säätelyn ja järjestelyn osalta koko Perämeri tulee nähdä ja käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Viranomaiskäsittelyssä tehtyä esitystä merialueen kalastuksen ja

16 kalanhoidon pirstomista yhteentoista eri kalatalousalueeseen perusteltiin vaelluskalojen luonnolli sen lisääntymiskierron mahdollistamisella. Luonnollinen lisääntymiskierto ei palaudu viranomaispää töksellä uusista kalatalousalueista, vaan sen mahdollistamiseksi olisi ensimmäiseksi saatava jokien vedenlaatu riittävän hyväksi. Esityksen mukaisilla kalatalousalueella on olemassa erilaisia käytäntöjä, tavoitteita ja hoitosuunnitelmia, joiden harmonisointi on vaikeaa. Tämä väistämättä vaikuttaa haital lisesti eri alueiden ja jokien vaelluskalakantoihin. Nykyisellä kalastusaluejaolla merialueen kalakan toja on hoidettu yhtenäisesti ja nämä yhdenmukaiset hoitotoimenpiteet ovat vaikuttaneet positiivi sesti myös sisävesialueille. Perämeren rannikkovesien kaikkien kalalajien hoito ja käyttö tulee jatkos sakin olla yhdenmukaista, mutta tähän ei päästä yhteentoista osaan pirstotuilla kalatalousalueilla. 5. Voiko yhteistyöryhmä tehdä esityksiä ja järjestää äänestyksiä aluejaosta vesialueiden omistajien puo lesta - heitä lainkaan kuulematta? Onko tällainen toiminta Suomen perustuslain mukaista? Timo Matinlassi, Perämeren kalastusalueen edustaja Kemissä

17 vesistöatueen kalatalousalueen rajoiksi. Lapinkalataloustyoryhmän kokouksen esitykseen Tenojoen Eriävä mielipide Mika Aikio Utsjoen kalastusalueen edustaja Mika Aikio (tj 7 Utsjoella Kyseiset vesistöt eivät ole myöskään vaelluskalavesistöjä, minlcä johdosta vesistöaluetta noudattavasta kalatalousaluejaosta voidaan niiden kohdalla hyvin henkilöt pääsisivät paremmin päättämään kalastusalueidensa käytöstä ja kantamaan poiketa. Ehdottamani ratkaisu takaisi myös sen, että juuri näitä vesialueita käyttävät vastuuta näiden alueiden osalta kalavarojen kestävästä käytöstä. ja Tenojoen vesistöalueen kiinteistöillä on erityisperusteisia kalastusoikeuksia, mitä Mielestäni kaikkien näiden vaihtoehtoisten rajausten kohdalla tulisi valita rajan edelleen lähes yksinomaan Utsjoen kunnassa ja Tenojoen vesistöalueella sijaitsevien kaakkoisempi vaihtoehto siten, että nämä vesistöt tulisivat Tenojoen vesistöalueen kalatalousalueelle. Pemsteluna tälle on se, että kyseiset vesistöt ovat olleet ja ovat kiinteistöjen ja ihmisten käytössä. Tämän lisäksi useisiin näihin vesistöihin Utsjoen Paatsjoen vesistöalueen kiinteistöillä ei juurikaan ole, Työryhmän kokouksissa on ollut esillä useita vaihtoehtoja Tenojoen vesistöalueen kalatalousalueen raj oiksi. Vaihtoehtoiset raj aukset ovat koskeneet mm. Stuorät Golmmesjåvriä, Crajåvrrit -järviä sekä useita Vaddjohkan vesistön järviä Näätämöjoen vesistöalueella sekä useita Gåmasjohkaan laskevia järviä Paatsjoen vesistöalueella. /r/ c)

18

19 22:03 Lähettäjä: Lähetetty: 24. marraskuuta :15 Vastaanottaja: ELY Kirjaamo Lappi Aihe: Fwd: Eriävä mielipide kalatalousalueiden jako >----Alkuperäinen viesti--- >Lähettäjä : kari.heinikoski@pp.inet.fi >Pvm : 24/11/ (5) >Vastaanottaja : kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi Aihe: Eriävä mielipide >kalatalousalueiden jako > >Pohjoisen-Perämeren ammattikalastajat ry. esittää eriävän mielipiteen kalatalouden yhteistyöryhmän päätökseen perustettavista kalatalousalueista. Perämerellä on neljä kalastusaluetta: jos ehdotetut kalatalousalueet toteutuvat tulee Perämerelle uutta jokikohtaista kalatalousaluetta. >Perämeren pilkkominen jokikohtaisiin kalatalousalueisiin ei palvele ammattikalastuksen etua. Kuihtuva ammattikalastus joutunee uusien kalatalousalueiden myötä ankaramman säätelyn kohteeksi (kalaportaat,vaelluskalatjne.)ammattikalastuksen edunvalvonta vaikeutuu kun merialue pilkotaan pieniin pätkiin. Ammattikalastajat joutuvat asuin- kalastuspaikasta ja kalastustavasta johtuvan eriarvoistavan säätelyn kohteeksi. > >Jokikohtainen kalastuksen säätely saattaa joillain jokisuilla,jotka >ovat perinteisiä kalastusalueita,johtaa ammattikalastuksen alasajoon. >Merialueen omissa kalastusalueissa on parempi ymmärrys >ammattikalastuksesta ja sen vaatimuksista; jokikohtaisissa >kalatalousalueissa tätä ymmärrystä ei ole > > > >Pohjoisen-Perämeren ammattikalastajat ry. >Kari Heinikoski >Puheenjohtaja > 1

20

21 Hallituksen kokouspöytäkirja Sivu 1 Hallituksen kokous 5/ Edellisen kokouksen pöytäkirja kulkua vastaavaksi. 33. Kalastusalueen mielipide uusiin kalatalousalueisiin Paikka: Puukerho, Kemi 28. Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus 30. Kokouksen asialistan käsittely 32. Kalastuksenvalvontaraportti Isohaaran alapuoliselta alueelta 2016 rellistä kalastusaluetta yhdistetään yhdeksi Perämeren kalastusalueeksi. Muunlaisia 34. Kalastusalueelle istutettavien kalanpoikasten istutuspredaation vähentämi istutuksiin. Syksyn 2016 siikaistutukset tehdään Jauholanlahteen (50 %) ja loput tettiin, että istutusten hajauttaminen otetaan käyttöön välittömästi jo tämän syksyn jossa merialueen kalastusalueita haluttaisiin yhdistää jokivarsien kalastusalueisiin. nen ka. Perämeren kalastusalue ei tule hyväksymään tällaisia liitoksia. Ensimmäinen liitoksia Perämeren kalastusalue ei tule hyväksymään. 29.Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (kalasydän). Puheenjohtaja avasi kokouksen klo ja kokous todettiin tailhiseksi ja päätösval asianmukaiset ja ne molemmat hyväksyttiin. lastusalue yhdistyy Keski-Perämeren kalastusalueen kanssa Pohjois-Perämeren syvät nykyisissä rajoissaan. Tämä olisi kalatalousviranomaisillekin hallinnollisesti ja Läsnä: Paavo Kanniainen (pj), Timo Matinlassi (vpj), Timo Lassila, Jouko Mäkynen, Lassi Kontiosalo (Lapin Liitto) ja Pasi Anttila isännöitsijä. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Timo Matinlassi ja Jouko Mäkynen. Kokouksen asialista hyväksyttiin muutoksiifa. taloudellisesti helpoin ja halvin ratkaisu. Vaihtoehto kaksi on se, että Perämeren ka jäävättiin tämän kohdan käsittelystä, koska hän on toiminut kyseisellä alueella ka Uusien kalatalousalueiden yhteistyöryhmän kokouksissa on noussut esille seikka, Aika: klo alkaen Käytiin läpi edellisen kokouksen pöytäkirja (PK 4/2016) ja todettiin se kokouksen malli, jota Perämeren kalastusalue esittää on se, että merelliset kalastusalueet py PÖYTÄKIR3A Perämeren kalastusalue - ( v Pekka Aho, Paulus Rantajärvi (poistui Lassi Kontiosalon esityksen jälkeen), taiseksi. Lassi Kontiosalo piti kohtien 32. ja 33. välissä alustuksen Kemi- ja Ounas joen tulevaisuudennäkymistä ja vaelluskalakantojen hyväksi suunnitelluista töistä Kalastusalue on saanut raportin ja laskun koskien Isohaaran alapuolisen alueen ka lastuksenvalvontaa kaudella Kalastusalueen hallituksen jäsen Pekka Aho lastuksenvalvojana. Muut hallituksen jäsenet totesivat, että raportti ja lasku ovat Samalla jokivarsien kalastusalueet uloifuisivat merelle, jopa yleisvesialueelle saak kalastusalueeksi. Kolmas vaihtoehto on se, että kaikki neä Perämerellä olevaa me Asiasta pidettiin kokous Vallitunsaaren Jokikeskuksessa Kalastusalueen edustajina paikalla olivat Paavo Kanniainen ja Timo Matinlassi. Kokouksessa pää )

22 Perämeren kalastusalue Hallituksen kokous 5/2016 Kaakamonniemeen, Ajokseen ja Maksniemeen. Palolaitos ei suostu vesitykkien käyttöön lokkien karkottamiseksi. Siitä voisi seurata ongelmia luonnonsuojelijoiden kanssa. Muita mahdollisia keinoja (mm. elävänä pyytävä lokkihäkki, lokkien häirintä venepartiolla) istutuspredaation vähentämiseksi mietitään tulevan talven aikana. 35. Kalastusalueen mielipide YKP:n toimijakohtaisiin lohikiintiöihin Lakiluonnoksessa HE 103/2016 vp on esitetty, että Perämeren terminaalialueilta otetaan huomioon 80 % saadusta lohisaaliista. Terminaalialueiden lohisaaliista lei kattava 20 % on kalastusalueen mielestä jaettava KHO:n päätöksen mukaisesti Pe rämerelle sijoilluville haitta-alueille, mutta terminaalien ulkopuolella toimiville kau pallisille kalastajille. Lohisaaliin merkintä tulee määrätä koskemaan myös Ruotsista Suomen markkinoille tuotavaa lohta, samoin Tornionjokivarressa kulleverkkopyyn nillä kalastettavaa lohta. Esitys mahdollistaa koko lohikiintiön keskittymisen Suomessa ainoastaan viidelle toimijalle. Sellainen kehityssuunta ei ole oikea. Lohi on vain yksi kalastettava laji, mutta sen merkitys on etenkin pohjoisella Perämerellä erittäin suuri. Jos lohenpyyn tiä keskitetään ja rajoitetaan, tulee muukin kalastus Perämerellä loppumaan kannat tamattomana. Rajoituksilla on vaikutus koko rannikkokalastuksemme ylläpitämi seen. Lohikiintiön keskittyminen pitäisi rajoittaa 5 % käyftöoikeusosuuteen/toimija. 36. Muut asiat O Käytiin läpi kalastusalueelle tulleet poikkeusluvat; Kemijoen syysrauhoituk sen poisto, onginta- ja pilkintäkiellon poisto Kemijokisuulla. O Kalastusalue totesi, että opaslupien osalta ei tarvitse asettaa kalastusrajoi tuksia tai päiväkohtaisia saaliskiintiöitä kalastusalueen vesille. O Vk-siikaa istutettiin keväällä eurolla. Tämän ansiosta vuosilta käyttämättä jääneet valtakirjarahat saatiin kokonaisuudessaan käytettyä kalanistutuksiin. O Kutusilan pyynti Kemijoella aloitetaan O lnnopowerin koetuulivoimapuiston 5000 euron vakuusraha on AVIn päätök sellä palautettu lnnopowerille. 37. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Paavo Kanniainen puheenjohtaja Pasi Anttila sihteeri Pöytäki rjantarkastajat Olemme tarkastaneet pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulkua vastaavaksi. Timo Matinlassi / Jouko Mäkynen 7 / Kemissä / Kemissä Hallituksen kokouspöytäkirja Sivu 2