Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Transkriptio

1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Suomi kalatalouspalvelut MUISTIO KEHN1 005/ Lapin kalatalouden yhteistyöryhmän kokous Aika: Paikka: Läsnä: klo 12:00 15:15 Hotelli Santa Claus, Rovaniemi Osallistujaluettelo liite 1 1 Kokouksen avaus Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin ELY keskuksesta avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleeksi Lapin kalatalouden yhteistyöryhmän kolmanteen kokoukseen, missä vahvistetaan yhteistyöryhmän esitys Lapin kalatalousalejaoksi. Yhteistyöryhmän kokouksesta tehdään kokousmuistio joka toimitetaan kaikille yhteistyöryhmän jäsenille ja varajäsenille ensisijaisesti sähköpostilla. Kokouksen puheenjohtajan toimii Pentti Pasanen ja sihteerinä Timo Väänänen. 2 Läsnäolijoiden toteaminen Kokouksen viralliset, äänioikeutetut läsnäolijat vahvistivat paikallaolonsa allekirjoituksella osallistujalistaan. Paikalla oli myös kaksi Lapin ELY keskuksen edustajaa sekä Inarin kalastusalueen nimeämänä asiantuntijana Teuvo Katajamaa. Kokouksen osallistuja- ja äänestyslista ovat liitteinä 1 ja 2. 3 Kalatalousaluejakoesityksestä päättäminen. Puheenjohtaja piti puheenvuoron kalatalousalueista, niiden muodostamisesta ja perusteista KL 22, sekä kalatalousalueiden tehtävistä KL 24. Puheenjohtaja esitteli tehdyt karttaluonnokset tulevista kalatalousalueista, minkä jälkeen hän avasi yleiskeskustelun aluejaosta. Aiemmin on jo sovittu muiden alueiden kuin rajoista. nyt äänestykseen tulevien alueiden Utsjoen ja Inarin välinen raja Puheenjohtaja avasi keskustelun Inarin ja Utsjoen välisestä rajasta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Mika Aikio perusteli nautinta-vesien liittämistä Utsjoen alueeseen. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS / Kalatalousyksikkö Toimialue: Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat Puh Rovaniemen toimipaikka Kajaanin toimipaikka Hallituskatu 3 B Kalliokatu 4 PL 8060, ROVANIEMI PL 115, KAJAANI Sähköposti kirjaamo.iappi@ely-keskus.fl etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

2 Kari Kyrö: Kyseisellä alueella kalataloudellinen hyödyntäminen vähäistä, nautintaoikeudet eivät noudata valuma-aluerajoja. Nautintaoikeuksien merkitystä ei ole syytä väheksyä. Nautintaoikeuksien merkitys on hämärtynyt. Mika Aikio: Mitä vahinkoa aiheutuu jos vanhat rajat säilyy? Pentti Pasanen: Kalatalousaluerajat eivät vaikuta nautintaoikeuksiin. Kari Kyrö: Liikkuminen valtionmaalla mahdollista vain kunnan asukkaalle maastoliikennelupa. Jarmo Huhtamella, Metsähallitus: Maastoliikennelupa on kuntakohtainen. Mika Aikio: Entä edunvalvonta? Lohi ja taimen ovat Metsähallituksen bisnes ja rahastus. Pentti Pasanen: Esitän, että pidättäydytään KL 22 :n 1. momentin mukaisesti valuma alue- ja vesienhoitoaluejaossa. Kalervo Liisanantti: Tornionjoella. Kuntarajat eivät ole vaikeuttaneet kalastusalueiden toimintaa Kari Kyrö: ELY:n piirtämä rajaus on valuma-alueraja. Kiperä kysymys kun on erityisperusteista kalastamista. Ovatko vanhat rajat toimineet jotenkin huonosti? Mikä on se parempi hyvä mihin pyritään? Pentti Pasanen: Erityisesti on otettava huomioon kalakantojen hoito. Kalat eivät välitä omistussuhteista ja hallinnollisista rajoista. Jos yhdellä alueella lipsutaan kalastuslain periaatteista se aiheuttaa lipsumista muuallakin. Olavi Jäkäläniemi: Metsähallitus kielsi moottorikelkkailun rajanpinnassa, käytiin ministeriössä kertomassa tilanne ja asiat korjaantuivat sen jälkeen. Mika Aikio: Annetuista vaihtoehdoista kannatan vaihtoehtoa 2, Utsjoki ei halua Isojohkajärveä (Jottijärvi). Puheenjohtaja Pentti Pasanen esitti yhteistyöryhmän kokoukselle että Utsjoen ja Inarin kalatalousalueiden välisestä rajasta äänestetään suljetulla Iippuäänestyksellä. Äänestysvaihtoehtona 1) on Tenojen vesistön valuma-alueen raja ja vaihtoehtona 2) on aiemmin valmisteltu karttapiirroksessa oleva raja. Puheenjohtaja Pentti Pasanen jakoi äänestysliput ja kokous hyväksyi ääntenlaskijoiksi Jouni Hiltusen sekä Timo Väänäsen Lapin ELY keskuksesta. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 19 ääntä joista vaihtoehtoa 1) kannatti 12 ja vaihtoehtoa 2) 4 ääntä, äänestyksessä annettiin myös 3 tyhjää ääntä. Yhteistyöryhmä päätti esittää Utsjoen ja Inarin kalatalousalueiden välisen rajan noudattavan Tenojen vesistön valuma-alueen rajaa eli vaihtoehtoa 1.

3 Luttojoen valuma-alue Puheenjohtaja avasi keskustelun Luton valuma-alueen rajoista. Kari Kyrö: Vastustaa Lullojoen liittämistä Lokka-Porttipahta alueeseen. Luki kirjelmän (liite 3) perusteluiksi. Aimo Vilponen: Luttojoki Inarin Kalatalousalueeseen, Jaurujoki ja Nuorttijoki Ylikemiin. Teuvo Katajamaa, Inarin Kalastusalue: Kannattaa Kari Kyrön esitystä. Viittasi erityisperusteiseen kalastukseen. Valvojille tuttu alue. Kolttien nautinta alue. Jukka Korpivuoma: Lutto-Tuuloma tulisi yhtenäisenä liittää jompaankumpaan alueeseen. Jarmo Huhtamella: Kannatti Korpivuoman puheenvuorossaan esittämää yhtenäistä aluetta. Jukka Korpivuoma: Esitti että, olisiko mahdollista muodostaa Lutto-Nuortti kalatalousalue joka hallinnoisi itään laskevia vesistöalueita Mika Aikio: Jäämereen laskevat vesistöt kuuluisivat samaan alueeseen. Kari Kyrö: Vastaa Korpivuomalle, että on tarkoitus vähentää toimijoita eikä perustaa uusia kalatalousalueita. Puheenjohtaja Pentti Pasanen esitti yhteistyöryhmän kokoukselle, että Lullojoen valuma-alueesta äänestetään suljetulla lippuäänestyksellä. Äänestysvaihtoehtona 1) on Lutto-Tuuloma-alueen liittäminen Lokka-Porttipahta kalatalousalueeseen ja vaihtoehtona 2) Lutto-Tuuloman liittäminen Inarin kalatalousalueeseen. Äänestyksen tulos: vaihtoehto 1=5 ääntä, vaihtoehto 212 ääntä, tyhjiä2 ääntä. Vaihtoehto 2 voitti, jolloin yhteistyöryhmän ehdotus on liittää Luton alue Inarin kalastusalueeseen. Enontekiön ja Tornio-Muoniojoen alueen raja Jyrki Kehus esitti, että Enontekiön ja Tornio-Muoniojoen alueen raja menee kunnanrajaa pitkin. Jarmo Huhtamefla kannattaa vesistöaluejakoa kyseisellä alueella. Kahvitauko 13:50 14:10 Kahvitauon aikana sovittiin Enontekiön ja Tornio-Muoniojoen rajasta Sonkamuotkan alueella. Sovittiin, että toimitetaan karttaluonnos uudesta linjauksesta Jyrki Kehukselle.

4 Eetu Tervo: Raudanjoen kalastusalue kannattaa Keski-Kemijoe esitettyä rajausta. Merialueen kalatalousaluejako Puheenjohtaja avasi keskustelun merialueen kalatalousaluejaosta. 4 Jatkotoimenpiteet Paavo Kanniainen nosti esiin Isohaaran alueen kalastuksen valvonnan ja oli sitä mieltä, että on parempi, jos on oma merellinen kalatalousalue. Pasi Anttila korosti puheenvuorossaan, että: - Kalaväylät toimivat jokisuissa ja kalastusta on rajoitettu - Jokien veden laatu ratkaisee vaelluskalakantojen tilan eikä jokisuun kalastus - Merialue poikkeaa jokivarresta kalastuksen ja säätelyn osalta - Velvoitteiden hoito rakennettujen jokien suulla - Vaellussiikaan kohdistunut huomattavia määriä hoitotoimenpiteitä ja on huoli vaellussiian hoitotoimenpiteiden jatkuvuudesta - Mitä hyötyjä merialueen ja sisävesialueen yhdistämisellä saavutetaan? - Raja voimalaitospatoihin ja Simojoessa 4-tien siltaan - Huolestunut merellisen kalatalousalueen pilkkomisesta Kalervo Liisanantti korosti jokisuiden rauhoitusalueiden merkitystä, jolla poikasmäärät on saatu Tornionjoessa nousemaan. Jorma Kauppinen toi esille, että joki ja meri on oltava samaa aluetta. Kari Heinikoski totesi, että ammattikalastus painottuu jokisuihin. Alueen pilkkominen johtaa jopa 11 hoitosuunnitelmaan ja tällä asetetaan ammattikalastajia eriarvoiseen asemaan. Merellinen aluejako on parempi. Pentti Pasanen totesi, että jokien vedenlaadulla on merkitystä vaelluskalakantojen kotiuttamiselle, mutta kalastuksen järjestely on vielä tärkeämpi tekijä kalakantojen parantamiselle. Matti Kurkela: Ongelmat merellä ovat erilaiset kuin sisämaassa. Raja on hyvä olla isohaarassa. Pentti Pasanen esitti, että seuraavaksi äänestetään merialueen kalatalousalueen rajoista ja esillä ovat vaihtoehdot 1) eli merialueen kalatalousalueet liitetään jokien kalatalousalueisiin tai vaihtoehto 2) eli merellinen alue, johon sisältyvät lisäksi Olhavanjoki ja Kuivajoki. Äänestyksen tulos: Vaihtoehto 1 =8 ääntä, vaihtoehto 2=7 ääntä, tyhjiä 4 ääntä. Vaihtoehto 1 voitti eli yhteistyöryhmän esitys on, että merialue liitetään jokien kalatalousalueisiin. Puheenjohtaja Pentti Pasanen kertoi, että eriävät mielipiteet yhteistyöryhmän kalatalousaluejakoesityksestä tulee toimittaa mennessä joko kirjeellä tai sähköpostilla Lapin ELY keskuksen kirjaamoon. ELY keskus kokoaa yhteistyöryhmän kokousmuistion, kalatalousaluejakokartat sekä eriävät mielipiteet ja toimittaa ne tiedoksi yhteistyöryhmälle.

5 Lapin ELY keskus vahvistaa kalatalousalueiden rajat vuoden 2017 alkupuoliskolla. Ennen Lapin ELY-keskuksen päätöksentekoa yhteistyöryhmän esityksestä pyydetään lausunto maa- ja metsätalousministeriöstä ja muilta keskeisiltä tahoilta. 5 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja Pentti Pasanen päätti kokouksen klo 15:15 Pentti Pasanen puheenjohtaja Timo Väänänen sihteeri Liitteet Osallistujaluettelo, liite 1 Aänestysluettelo, liite 2 Inarin kalastusalueen esitys tulevan Inarin kalatalousalueen rajauksesta ja toimintapiiristä, liite 3 Yhteistyöryhmän esitys aluejaoksi, liite 4 Eriävät mielipiteet, 2 kpl, liite 5

6

7 , 1 /1r 7 LAPIN KALATALOUDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS ORGANISMTIO/KALASTUSALU E Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Ala-Kemijoen kalastusalue Enontekiön kalastusalue Etelä-Posion kalastusalue Hautajärven kalastusalue Inarin kalastusalue Kemijärven kalastusalue Keski-Kemijoen kalastusalue Kuusamon kalastusalue Lapin ELY-keskus, Y-vastuualue Lapin Liitto Lokka ja Porttipahta kalastusalue Luonnonvarakeskus Metsähallitus Muonionjoen kalastusalue Ounasjoen kalastusalue Perämeren kalastusalue Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry ProAgria Lapin kalatalouskeskus Raudanjoen kalastusalue Simojoen kalastusalue Sodankylän kalastusalue Suolijärven kalastusalue Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapin Piiri Suomen sisävesiammattikatastajat ry Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Tengeliönjoen kalastusalue Torniojoen kalastusalue Utsjoen kalastusalue Yli-Kemin kalastusalue Pasanen Pentti Hiltunen Jouni Koivisto Kare Leskinen Jari. Väänänen TimoE - Matti Kurkela A1?-f 44e% Jyrki Kehus Jouko Jurmu / Eero Selkälä Kari Kyrö i J.. Pekka Karppila Reijo Saari Olaviiäkäläniemi Huhtala Jarmo 7 Lassi Kontiosalo,47i /,k. jt/7at-f Jukka Korpivuoma Teuvo Niva 7 Jarmo Huhtamella0,f.-ntcb 1L4,t1 Kosti Hietala Risto Similä Timo Matinlassi Tapio Kangas Kari Heinikoski Eero Liekonen Eetu Tervo Jorma Kauppinen Jorma Kaaretkoski Juhani Seppo Aikio Jouko SirkkaI Petter Nisse Kaisa Koivisto Kalervo Liisanantti O Mika Alkio Aimo Vilponen -%% r3---, j / 7 )% (z4%,.,.

8 Veikko Ylitalo Markku Kallunki Heikki Tahkola Ville Vähä Petri Pietikäinen VARAJÄSENET Ala-Kemijoen kalastusalue Enontekiön kalastusalue Etelä-Posion kalastusalue Hautajärven kalastusalue Inarin kalastusalue Kemijärven kalastusalue Keski-Kemijoen kalastusalue Kuusamon kalastusalue Lapin ELY-keskus, Y-vastuualue Lapin Liitto Lokka ja Porttipahta kalastusa lue Luonnonvarakeskus Metsähallitus Muonionjoen kalastusalue Ounasjoen kalastusalue Perämeren kalastusalue Perämeren kalatalousyhteisäjen liitto PÄI Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry ProAgria Lapin kalatalouskeskus Raudanjoen kalastusalue Simojoen kalastusalue Sodankylän kalastusalue Suolijärven kalastusalue Suomen luonnonsuojelullitto ry Lapin Piiri Suomen sisävesiammattikalastajat ry Suomen Vapaa-aja nkalastajien Keskusjärjestö Tengeliönjoen kalastusalue Torniojoen kalastusalue Utsjoen kalastusalue Yli-Kemin kalastusalue Jukka Kunnan Risto Määttä Hannu Paananen Eero Liekonen Tapani Partanen Pekka Räinä Maiju Hyry Pekka Jantunen Jyrki Satta Martti Palosaari Paavo Kanniainena QAMfl 1imo-Matinli (1?o -9 Kati Ollila Esa Lassila Sakari Niemelä Jari Annala Markku Hyypiö Jaakko Alatalo Petri Manninen Merja Kekki Ilkka Koskela, Heikki Jolma Heikki Niittyvuopio Karl Kilpimaa ORGANISAATIO y n k. Ck-4tL NIMI 1 P K,-k km

9 1234 II v/ vft) v -;, 1A 2 ÄÄNESWSLUEUELO JÄSEN ORGANISAATIO NIMI Ala-Kemijoen kalastusalue Matti Kurkela Enontekiön kalastusalue Jyrki Kehus Etelä-Posion kalastusalue Jouko Jurmu Hautajärven kalastusalue Eero Selkälä Inarin kalastusalue Kari Kyrö Kemijärven kalastusalue Pekka Karppila Keski-Kemijoen kalastusalue Reijo Saari Kuusamon kalastusalue Olavi Jäkäläniemi Lapin ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuua lue Huhtala Jarmo Lapin Liitto Lassi Kontiosalo Lokka ja Porttipahta kalastusalue Jukka Korpivuoma Luonnonvarakeskus Teuvo Niva Metsähallitus Jarmo Huhtamella Muonionjoen kalastusalue Kosti Hietala Ounasjoen kalastusalue Risto Similä Perämeren kalastusatue Timo Matinlassi Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Tapio Kangas Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry Kari Heinikoski ProAgria Lapin kalatalouskeskus Eero Liekonen Raudanjoen kalastusalue Eetu Tervo Simojoen kalastusalue Jorma Kauppinen Sodankylän kalastusalue Jorma Kaaretkoski Suolijärven kalastusalue Juhani Veijonaho Suomen Iuonnonsuojeluliitto ry Lapin Piiri Seppo Aikio Suomen sisävesiammattikalastajat ry Jouko Sirkkala Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Petter Nissen Tengeliönjoen kalastusalue Kaisa Koivisto Torniojoen kalastusalue Kalervo Liisanantti Utsjoen kalastusalue Mika Alkio Yli-Kemin kalastusalue Aimo Vilponen 1234 vvv Jt/,] VVj) VV f vvj VvJ rttj V(JV [1 VARAJÄSEN Jukka Kunnan Veikko Ylitato Risto Määttä Markku Kallunki Hannu Paananen Eero Liekonen Tapani Partanen Heikki Tahkola Pekka Räinä Maiju Hyry Pekka Jantunen Ville Vähä Jyrki Satta Petri Pietikäinen Martti Palosaari Paavo Kanniainen TWe Kari Ollila Esa Lassila Sakari Niemelä Jari Annala Markku Hyypiö Jaakko Alatalo Petri Manninen Merja Kekki Ilkka Koskela Heikki Jolma Heikki Niittyvuopio Kari Kilpimaa

10

11 Inarin kalastusalue ESITYS Ivalo Lapin Elinkeino-, Liikenne- ja ymparistokeskus KALATALOUSPALVELUT/POHJOIS-SUOMI PL Rovaniemi O?rÖ Viite: Kalatalousalueen toiminta-alue R 3 ELY-keskus L4. ii. LU, INARIN KALASTUSALUEEN ESITYS TULEVAN INARIN KALATALOUSALUEEN RAJAUKSESTA JA TOIMINTAPIIRISTÄ. Inarin kalastusalue vastustaa Tulomajoen vesistön (Luttojoen) liittämistä Lokka Porttipahta kalastusalueeseen. Perustelut: Valtaosa Luttojoen vesistön vesistä saa alkunsa Inarin kunnan puolelta. Vesistöön kuuluvista järvistä ylivoimaisesti valtaosa sijaitsee Inarin kunnan puolella. Inarin kalastusalueen kaikkien vesistöjen vedet laskevat pohjoiseen Jäämereen ml. Tulomajoen (Luifojoen vesistön ) vedet. Kaikki vedet ovat lohikalapitoisia vesiä. Vrt. tuleva Lokka Porttipahta kalatalousalue, jonka vedet laskevat vedenjakaja alueelta täysin eri suuntaan, kohti etelää Pohjanlahden Perämereen Kso. Katastustaki 22 Katalatousaluejako Vesiatueetjaetaan niiden omistussuhteista sekä hallinnotiisista rajoista riippumatta kalatalousalueisiin. Kalatatousatue muodostuu katataloudellisesti riittävän suuresta yhtenäisestä alueesta. Kalatalousalueeseen kuuluvaa aluetta määritettäessä on erityisesti huomioitava vaelluskatojen elinkierto, kalastuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen, vatuma-atuejako sekä vesialueidenjako vesienhoidonja merenhoidonjärjestämisestä annetussa laissa (1299/2004) tarkoitettuihin vesienhoitoalueisiin sekä merenhoitoalueeseen. Lisä perustelut: Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan on kalastuslain 10:n mukaisesti henkilöllä, jonka kotikuntalain (201/1994) 2 :ssä tarkoitettu kotikunta on Enontekiö, Inari tai Utsjoen kunta. Inarilaiset kalastavat ja päättävät kalastuksistaan lain mukaisesti kotikuntansa alueella myös Lutojoen vesistössä. Kalastuslain 3:n kolmannen momentin mukaisesti kolilien oikeudesta kalastaa koltta alueella sijaitsevilla valtion vesialueilla säädetään kolttalaissa (253/1995). Luttojoen vesistö kuuluu koltta-alueeseen. Inarin kalastusalue (tuleva kalatalousalue) kuuluttaa kokouksistaan ja päätöksistään neljällä eri kielellä (suomen, inarin-, koltan- ja pohjois-samen kielillä). Kalastusalueen kokouksiin osallistuu edustajia Inarin ja Utsjoen kuntien alueelta.

12 ,1 Inarilaisilla on omistusvesiä ja erityisiä kalastusetuuksia Lullojoen vesistön vesissä. Kalastuslain 26:n mukaisesti kalatalousalueen yleiskokous vahvistaa ehdotuksen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi. On suuri merkitys kuka laatu käyttö- ja hoitosuunnitelman niiden vesien kalastuksista joissa Inarin kuntalaisilla on vapaa tai erityisperusteinen kalastusoikeus. Inarin kalastusalue on ollut mukana yhtenä tahona useissa niin kotimaisissa kuin yhteistyössä venäläisten kanssa koskien Tulomajoen vaeltavan taimenkannan elvyttämistä ja toiseksi hankkeen toisessa vaiheessa Atlannin lohen palauttamista myös Nuortijärven patoaltaan yläpuoliseen vesistöön Luttojoelle. Tähän työhön, sekä kalastuksen valvontaan Luttojoen vesistössä Inarin kalastusalue on panostanut myös tahallisesti. Erityisesti 1990 luvun loppupuolella nähtiin kalastuksen rajoitustoimet välttämättöminä Lutolla. Kalastusalue on säätänyt kolmivuosittain huomattavia kalastuksen rajoitustoimenpiteitä Luifo- ja sen sivujokiin. RKTL fnyk. LUKE) johdolla tehtiin mittava tutkimus Luton kalakantoihin( mm. Panu Orrel ja Jaakko Erkinaro). Vuoden 2010 jälkeen havaittiin vaeltavan järvitaimenkannan elpyvän Luttojoessa. Inarin kalastusalueen kalastuksen valvojat tuntevat läpikotaisin Luttojoen vesialueet. He ovat vuosien saatossa tehneet pyydystakavarikkoja ja keskeylläneet sääntöjen vastaisia kalastustapahtumia. Inarin kunta on tukenut Inarin kalastusaluetta voimakkaasti kaikissa Luton kalakannan elvyttämiseen tähtäävissä toiminnoissa ml. kalastuksen valvonta. Voidaan perustellusti sanoa, että tällä hetkellä Luton vesistön kalastus on järjestetty ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäväksi. Näillä toimenpiteillä on pyritty turvaamaan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen lisääntyminen ja elinkierto, sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon, mm. uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelu. LI IUEET Esimerkki kalastusalueen kokouskuulutuksesta LIITE 1 Kalastusalueen puheenjohtaja Kari Kyrö Inarin kalastusalue Ly Jokitie 15 GSM Pankki F Ivalo Pankki F Sähköposti inarin.kalastusaiuepp.inet.fi

13 Kalatalousalueen raja ESITYKSET KALATALOUSALUEJAOKSI LAPIN JA KAINUUN - POHJOIS-POHJANMAAN KALATALOUDEN YHTEISTYÖRYHMIEN Yli-Kemi

14

15 3 (7) ERIÄVÄ MIELIPIDE UUSIEN KALATALOUSALUEIDEN JAOSTA: Perämeren kalastusalueen edustajana esitän eriävän mielipiteeni Lapin kalatalouden yhteistyöryhmässä tehdystä esityksestä, joka koskee perustettavia ka latalousalueita. Perämeren kalastusalue on ehdottanut entisten merellisten kalastusalueiden (4 kpl) rajojen säilyttämistä tai vaihtoehtoisesti kahden kalatalousatueen perustamista Perämerelle. Rannikko on yhtenäinen kalakan tojen hoidon, kalataloussuunnittelun, kalastuksen säätelyn ja järjestelyn, kalaston ja sen hyödyntämisen, kalakaupan ja kalan markkinoinnin kannalta. Yhtenäiset käytännöt Perämeren rannikolla ovat paikallis-ja vaelluskalojen kantojen hoidon, istutusten hyödyntämisen ja kalojen luontaisen elinkierron kannalta vält tämättömiä. PERÄMEREN RANNIKKOA, KALASTUSTA JA KALAKANTOJEN HOITOA EI TULE RIKKOA YHTEEN- TOISTA ERILLISEEN KALATALOUSALUEESEEN. Kalatalouden yhteistyöryhmä päätyi kokouksessa uusista kalatalousalueista esitykseen, joka rustuu vahvaan viranomaisohjaukseen. pe 1. Yhteistyöryhmä ei ollut aiemmissa kokouksissa esittänyt merialueen kalastusalueiden pirstomista tai lakkauttamista. Viranomaiset toivat tällaiset esitykset äänestettäväksi viimeiseen päättävään ko koukseen. Hämmästyttävää on se, että esityksistä saivat äänestää sellaisetkin tahot, joita asia ei kos keta eikä tule jatkossakaan koskettamaan millään tavalla. Perustellusti voidaan kysyä mikä on heidän tietämyksensä merialueen kalataloudesta kokonaisuudessaan? Sama toisin päin; Ylä-Lapin asioista olisi äänestys pitänyt järjestää sisävesialueen edustajien kesken. Kalatalouden, kalakantojen hoidon sekä kalastuksen järjestelyn ja säätelyn kannalta rannikkovedet ovat erittäin merkittäviä ja täysin erilaisia kuin sisävesialueet. Merialueen kalatalousalueiden lakkauttaminen ei toteuta uuden kalas tuslai n tarkoitusta, jossa kalatalousalue muodostuu kalata loudellisesti riittävän suuresta yhtenäi sestä alueesta. Ainoastaan merellinen kalastusalue nykykoossaan tai laajempana täyttää tämän vaa timuksen. 2. Kalastusalueet ovat kooltaan jo nyt niin suuria, että sen vuoksi yhdistäminen ei ole tarpeellista. Aluejaon pitäminen entisellään tai merellisten alueiden yhdistäminen kahdeksi kalatalousalueeksi olisi rahallisten kustannusten osalta kaikkein halvin ratkaisu. Se olisi myös viranomaisten hallinnollista taakkaa ajatellen kevein ja helpoin ratkaisu. Lisäksi kalatalousalueiden toiminnallisuutta ajatellen se olisi selkeästi paras ratkaisu. Esim. suuret voimalaitosjoet jokisuineen tulevat jatkossakin vaatimaan jatkuvaa, paikallisesti soveltuvaa kalakantojen hoitoa ja niiden kehittämistä. Merialueen velvoiteis tutukset on tarkoitettu kalastettaviksi nimenomaan merialueella. Nyt päätäntävaltaa merialueen ka lastuksesta ollaan siirtämässä jokivarsiin. On mahdotonta ymmärtää miten se kehittää kaupallista rannikkokalastusta ja sen mahdollisuuksia Perämerellä. 3. Kuten olen jo todennut, on toimiminen taloudellisesti erittäin merkittävällä merialueella täysin eri laista kuin jokivarsissa. Kalastuksellisesti ja kalanhoidollisesti merialue ja jokivarret patoaltaineen ovat täysin erilaisia alueita. Suurina kärsijöinä esityksen mukaisissa kalatalousalueissa tulisivat ole maan mm. Perämeren vaellussiikakannat. Esityksen mukaisilla kalatalousalueilla iärkevän ia vastuul lisen toiminnan kehittäminen sekä ylläpitäminen ia kalakantojen hoitotyö olisi käytännössä erittäin haastee llista. 4. Jos Perämeren rannikko pirstotaan yhteentoista eri kalatalousalueeseen, niin tällä on käytännössä vaelluskalakantoihin (merilohi ia -taimen, vaellussiika, nahkiainen) heikentävä ia tuhoisa vaikutus. Kalakantojen hoidon sekä kalastuksen säätelyn ja järjestelyn osalta koko Perämeri tulee nähdä ja käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Viranomaiskäsittelyssä tehtyä esitystä merialueen kalastuksen ja

16 heitä kalanhoidon pirstomista yhteentoista eri kalatalousalueeseen perusteltiin vaelluskalojen luonnolli sen lisääntymiskierron mahdollistamisella. Luonnollinen lisääntymiskierto ei palaudu viranomaispää täksellä uusista kalatalousalueista, vaan sen mahdollistamiseksi olisi ensimmäiseksi saatava jokien vedenlaatu riittävän hyväksi. Esityksen mukaisilla kalatalousalueella on olemassa erilaisia käytäntöjä, tavoitteita ja hoitosuunnitelmia, joiden harmonisointi on vaikeaa. Tämä väistämättä vaikuttaa haital lisesti eri alueiden ja jokien vaelluskalakantoihin. Nykyisellä kalastusaluejaolla merialueen kalakan toja on hoidettu yhtenäisesti ja nämä yhdenmukaiset hoitotoimenpiteet ovat vaikuttaneet positiivi sesti myös sisävesialueille. Perämeren rannikkovesien kaikkien kalalajien hoito ja käyttö tulee jatkos sakin olla yhdenmukaista, mutta tähän ei päästä yhteentoista osaan pirstotuilla kalatalousalueilla. 5. Voiko yhteistyöryhmä tehdä esityksiä ja järjestää äänestyksiä aluejaosta vesialueiden omistajien puo lesta - lainkaan kuulematta? Onko tällainen toiminta Suomen perustuslain mukaista? Timo Matinlassi, Perämeren kalastusalueen edustaja Kemissä

17 vesistöalueen kalatalousalueen rajoiksi. Lapinkalataloustyöryhmän kokouksen 24.1L2016 esitykseen Tenojoen Eriävä mielipide Mika Aikio Utsjoen kalastusalueen edustaja Mika Aikio /(i Utsjoella Kyseiset vesistöt eivät ole myöskään vaelluskalavesistöjä, minkä johdosta vesistöaluetta noudattavasta kalatalousaluej aosta voidaan niiden kohdalla hyvin henkilöt pääsisivät paremmin päättämään kalastusalueidensa käytöstä ja kantamaan vastuuta näiden alueiden osalta kalavarojen kestävästä käytöstä. poiketa. Ehdottamani ratkaisu takaisi myös sen, että juuri näitä vesialueita käyttävät ja Tenojoen vesistöalueen kiinteistöillä on erityisperusteisia kalastusoikeuksia, mitä Mielestäni kaikkien näiden vaihtoehtoisten rajausten kohdalla tulisi valita rajan kaakkoisempi vaihtoehto siten, että nämä vesistöt tulisivat Tenojoen vesistöalueen kalatalousalueelle. Perusteluna tälle on se, että kyseiset vesistöt ovat olleet ja ovat edelleen lähes yksinomaan Utsjoen kunnassa ja Tenojoen vesistöalueella sijaitsevien kiinteistöjen ja ihmisten käytössä. Tämän lisäksi useisiin näihin vesistöihin Utsjoen Paatsjoen vesistöalueen kiinteistöillä ei juurikaan ole, Työryhmän kokouksissa on ollut esillä useita vaihtoehtoja Tenojoen vesistöalueen kalatalousalueen rajoiksi. Vaihtoehtoiset rajaukset ovat koskeneet mm. Stuorät Gotmmesjåvriä, Crajåvrrit -järviä sekä useita Vaddjohkan vesistön järviä Näätämöjoen vesistöalueella sekä useita Gå.masjohkaan laskevia järviä Paatsjoen vesistöalueella.,rr/

18