LAUSUNTO SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTEN ORGANISOITUMISMALLIN YHDENMUKAISTAMISESTA
|
|
- Jaana Auvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (11) Dnro: D.a.2/328 Sosiaali- ja terveysministeriö PL Valtioneuvosto LAUSUNTO SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTEN ORGANISOITUMISMALLIN YHDENMUKAISTAMISESTA 1. Johdanto Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävä on luoda ja ylläpitää koko maan kattava alueellinen yhteistyörakenne sosiaalialan perus- ja erityisosaamisen edistämiseksi sekä sosiaalialan alueellista yhteistyötä edellyttävien erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen turvaamiseksi (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta). Suomessa olevat yhdeksän sosiaalialan osaamiskeskusta ovat organisoituneet eri tavalla. Ne ovat kuntien, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja sosiaalialan järjestöjen yhdessä muodostamia osakeyhtiöitä, yhdistyksiä tai vapaamuotoisia, sopimuksiin perustuvia yhteenliittymiä. Maantieteelliset rajat määräytyvät maakuntajaon pohjalta siten, että kukin osaamiskeskus kattaa yhdestä neljään maakuntaa. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminta pohjautuu Lapin yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Saamelaiskäräjien ja Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän tekemään sopimukseen, jossa Lapin yliopisto vastaa osaamiskeskuksen kokonaistoiminnasta. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan Neuvottelukunta on käsitellyt osaamiskeskusten hallinnollista asemaa eri toimielimissään ja osaamiskeskustoiminnan arviointien perusteella (muistio ). Keskeiset toiminnan organisoitumisen vaihtoehdot, joita tässä vaiheessa on käsitelty, ovat seuraavat; 1. Nykyinen, kuntapohjainen omistus- ja ohjaussuhde, johon perusrahoitus valtionhallinnosta 2. Valtiopohjainen omistus- ja ohjaussuhde Sosiaali- ja terveysministeriöön ja Stakesiin / Kansanterveyslaitoksen kytkentä 3. Maakuntaliittoihin integroituminen Muistiossa arvioidaan jokaista kolmea vaihtoehtoa sosiaalialan osaamiskeskusten perustehtävän, toiminnan edellytysten, yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkostoon kytkeytyvän pysyvän kehittämisrakenteen luomisen ja ohjauksen rakenteiden osalta. Neuvottelukunta katsoo, että toiminta on parhaiten kehitettävissä nykymallin pohjalta, johon mm. kunnat ovat vahvasti sitoutuneet. Kehittäminen edellyttää kuitenkin joitain täsmennyksiä; suhde terveydenhuollon kehittämistoimintaan käydään läpi ja määritellään yhdessä terveydenhuollon kanssa. yhteistyösuhteet vähitellen muotoutumassa olevien laajan väestöpohjan kuntayhtymien kanssa on myös avoimesti käytävä läpi; voi olla perusteltua harkita nykyisten osaamiskeskusten aluejaon tarkistamista joillakin kohdin vastaamaan paremmin sitä aluejakoa, jonka mukaisesti kunnat erityispalveluja järjestävät. Saarikoskentie 4 Tel (0) FI Inari-Anár Fax (0) etunimi.sukunimi@samediggi.fi
2 2 (11) Osaamiskeskuksille osoitettuja valtakunnallisia erityistehtäviä koskien on mahdollista kehittää tulossopimusohjauksen tyyppistä menettelyä. erityisesti siinä tapauksessa, että halutaan toiminnan perusteisiin merkittäviä muutoksia, olisi perusteltua nimetä selvityshenkilö tai asettaa työryhmä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallisena erityistehtävänä on saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen tarpeellisissa tehtävissä. Saamelaisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen, siihen liittyvä tutkimus, koulutus ja arviointi ovat erityisalueena Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtäväkentässä. Saamelaisyksikkö huolehtii näistä tehtävistä yhteistyössä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikköjen kanssa. Posken valtakunnallisen erityistehtävän toteuttamista varten edistetään yhteistyötä Posken eri yksiköiden välillä siten, että koko Posken toiminnassa huomioidaan Saamelaiskäräjien pyrkimykset. Saamelaiskäräjät on asettanut tavoitteeksi, että saamelaisille tarkoitetut sosiaalialan palvelut on suunniteltu sisällöltään saamelaisten oman kulttuurin lähtökohdista, saamelaisten perinteiset arvot ja elämäntapa huomioiden sekä toteutettu saamenkielellä ja saamelaisten itsehallinnon perustalta. Kehittämistoiminnassa ja hankkeiden suunnittelussa huomioidaan myös saamenkielilain voimaantulo eri saamenkielten; inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielten käytön mahdollisuuksien edistäminen. Posken valtakunnallisen erityistehtävän toteuttamista varten edistetään yhteistyötä Posken eri yksiköiden välillä siten, että koko Posken toiminnassa huomioidaan Saamelaiskäräjien pyrkimykset. Tästä johtuen lausunnon liitteenä ovat Saamen kielilakiselvityksen toimenpideehdotukset, liite Lähtökohdat; lainsäädäntö ja muut valtion kannanotot Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 17.3 ). Julkisen vallan velvollisuutena on perustuslain 22 :n mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Saamelaisten perusoikeussäännös yhdessä 22 :n kanssa velvoittaa julkista valtaa tukemaan saamelaisen alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin kehittämistä. Perustuslaki turvaa saamelaisille heidän kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon sen mukaan kuin lailla säädetään (PL ). Itsehallinnon tavoitteena on luoda saamelaisille perustuslain turvaama hallinnollis-poliittinen asema, jonka avulla he voisivat aikaisempaa paremmin vaikuttaa ja osallistua heitä erityisesti koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Itsehallintoa koskevasta hallituksen esityksestä (HE 248/1995 vp ja 190/1995 vp) ilmenee, että Saamelaiskäräjille on tarkoitettu antaa saamen kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa kunnalliseen itsehallintoon rinnastettava asema. Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut tehdä kyseisellä lailla mahdolliseksi se, että saamelaisten kielelliseen ja kulttuuriseen itsehallintoon kuuluvia asioita otetaan kuntien tai valtion hallintoa koskevaan lainsäädäntöön saamelaisalueella tai että näitä tehtäviä siirretään kuntien tai valtion hallinnosta erityiselle saamelaishallinnolle. Tässä tarkoituksessa saamelaiskäräjien toimivaltaa koskevan saamelaiskäräjälain (974/95) 5 sisältää säännöksen siitä, että Saamelaiskäräjät käyttää tehtäviinsä kuuluvissa asioissa päätösvaltaa siten kuin käräjälaissa tai muualla laissa säädetään. Saamelaisten itsehallintosäännös perustuslaissa luo valtiolle velvollisuuden toimia lainsäädännössä saamelaisten itsehallinnon toteutumiseksi. Itsehallintoa koskevien säännösten tultua hyväksytyiksi tämä itsehallinto on tullut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten piiriin. Uutta lakia, joka heikentäisi saamelaisten asemaa alkuperäiskansana ei saa säätää edes perustuslain säätämisjärjestyksessä (vrt. PeVL 30/1993 vp s.2). Perustuslain kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia
3 3 (11) koskeva perusoikeussäännös tarjoaa alkuperäisten perustelujensa mukaan valtiosääntöoikeudellisen perustan saamelaisten alkuperäiskansan elinolosuhteiden kehittämiselle kansan omaa kulttuuriperinnettä kunnioittaen. Tosiasialliseen tasa-arvon turvaamiksi voidaan säännöksen toteutumiseksi käyttää myös positiivista erityiskohtelua. (HE 309/1993 vp s.65 ja 44) Saamelaisten kielellisten oikeuksien asemaa on vahvistettu saamen kielilailla (1086/2003), jonka tavoitteena on yhdessä Suomen perustuslain 17 3 momentin kanssa turvata saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielilaissa säädetään toisaalta saamelaisen oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisessa ja toisaalta julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia (1 ). Yhdenvertaisuuslain (21/2004) 1 :ssä säädettynä tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Viranomaisilla on velvollisuus 4 :n mukaan edistää yhdenvertaisuutta. Viranomaisen tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Lain eduskuntakäsittelyssä eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunta piti tärkeänä, että viranomaiset yhdenvertaisuussuunnitelmia laatiessaan kiinnittävät erityistä huomiota saamelaisten oikeuksiin alkuperäiskansana ja saamelaisten kulttuurin tärkeimmän aineellisen perustan eli poronhoidon turvaamiseen. Valiokunnan mielestä viranomaisten tulee suunnitelmallisesti edistää saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa poronhoitoa ja saada siitä toimeentulonsa. (TyVM 7/2003 vp s.6) Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon muun ohessa perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa, saamelaisten kielelliset oikeudet samoin kuin saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto heidän kotiseutualueellaan (1.3 6 kohta). Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelman mukaan turvataan saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslaissa säädetyn kulttuuri-itsehallinnon pohjalta (s.14). Palvelurakenteiden uudistamisen yhteydessä turvataan palvelujen saatavuus suomen, ruotsin ja saamenkielellä (s. 17). Hallituksen tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus (s.39). Euroopan neuvoston ministerikomitea antoi suositukset alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan soveltamisesta Suomessa. Ministerikomitea suosittaa Suomen viranomaisia mm. 1. vahvistamaan edelleen saamenkielistä koulutusta, erityisesti kehittämällä järjestelmällisen politiikan ja pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman, 2. ryhtymään pikaisesti toimiin suojellakseen ja edistääkseen inarin- ja koltansaamea, jotka ovat edelleen erityisen uhanalaisia kieliä, varsinkin järjestämällä pysyviä kielipesiä, 3. kehittävät edelleen saamen kielen käyttöä joukkoviestimissä, erityisesti televisiossa ja sanomalehdistössä, tarvittaessa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa, 4. toteuttamaan lisätoimia varmistaakseen saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE-ohjelma ) kohdassa 1.1 Voimavarat suunnattava uudistuksiin sanotaan, että On tärkeää, että kehittämistoiminnan suunnitelmassa on hyödynnetty aikaisempi alueella tehty kehittämistyö. Erikseen on huomioitava ruotsinkielisten ja saamenkielisten palvelujen kehittäminen. Suosituksena
4 4 (11) on, että kunnissa suunnitellaan, miten hyvät käytännöt otetaan käyttöön ja se kirjataan alueelliseen kehittämistoiminnan suunnitelmaan. 3. Esitykset Saamelaiskäräjät katsoo Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnan toimineen hyvin nykyisellä sopimuspohjalla. Saamelaiskäräjien näkökulmasta saamelaisten kotiseutualueen on muodostettava oma erillinen toiminta-alue- ja yksikkö, oli mahdollinen organisaatiomalli mikä tahansa. Saamelaisten kotiseutualueella luonteva yhteistyö on ylikunnallinen toiminta ja alueellinen yhteistyö. Saamelaiskäräjät pitää erinomaisena sitä, että Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö toimii Saamelaiskäräjien yhteydessä ja toimintaa on tältä osin ehdottomasti syytä jatkaa. Saamelaiskäräjien aseman johdosta saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon toteuttajan, Posken Saamelaisyksikön, rahoitus olisi taattava sosiaali- ja terveysministeriöltä suoraan asetuksen nojalla pysyvästi. Saamelaisyksikön toiminnan ohjauksen tulee jatkua Saamelaiskäräjien strategisessa ohjauksessa myös tulevaisuudessa. Saamelaiskäräjien osalta hankeja ohjelmatyöskentelyn tulee tapahtua Saamelaiskäräjien korkeimman päättävän elimen, yleiskokouksen päätöksellä. Saamelaiskäräjät katsoo, että Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö tulee säilyttää erillisenä yksikkönä Saamelaiskäräjien yhteydessä myös jatkossa ja sen toiminnalle on turvattava rahoitus. Haasteena toiminnalle ovat mm. vähäiset perusresurssit; saamelaisyksikössä toimii vain yksi suunnittelija sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminta-alueen sisällä pitkät etäisyydet. Organisaatiomuutoksessa tulisi pystyä huomioimaan saamelaisten kotiseutualue kokonaisuutena. Organisaatiomallina on riittämätöntä, että osaamiskeskuksen yhteydessä toimii vain yksi suunnittelija. Saamelaisten kotiseutualue käsittää 4 kunnan alueen, ja alue on maantieteellisesti hyvin laaja. Nykyisin suunnittelijan toimipaikka on Inarissa Itä-Lapin alueella, mutta on aivan välttämätöntä, että Länsi-Lapin saamelaisalueelle voidaan saada oma suunnittelija ja oma alueellinen yksikkönsä. Saamelaiskäräjät haluaa lisäksi huomioida, että Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Organisaatiouudistuksessa tulee huomioida saamen kielilain edellytykset ja että tarvittava materiaali ja internet-sivut ovat saatavissa kaikilla saamen kielillä. Tulevaisuudessa tulee turvata eri saamen kielten ja saamelaiskulttuurien mukaiset saamenkieliset palvelut riittävällä saamen kielen taitoisella henkilöstöllä. Organisaatiouudistuksessa tulee turvata saamelaisyksikön riittävän rahoituspohjan saatavuus ja rahoituksen riippumaattomuus. Saamelaisten kotiseutualueen erityistilanne tulee huomioida organisaatiouudistuksessa. Uudistuksessa on huomioitava saamelaisten kotiseutualueen pitkät etäisyydet ja saamen kielilain edellytykset. Saamen kielilakiselvitys on osoittanut että saamenkieliset palvelut eivät toimi saamelaisten kotiseutualueella saamen kielilain esittämällä tavalla. Saamenkielisten palvelujen edistäminen vaatii selkeästi lisäresursseja ja kohdennettuja erityistoimenpiteitä koko saamelaisten kotiseutualueelle. Nämä toimenpiteet vaativat resursseja ja koordinointia, jota voitaisiin edistää luontevasti. Saamelaisyksikön toiminta-alueena on lähinnä saamelaisalue ja yhteistoimintaverkostoon kuuluvat Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintayksiköiden lisäksi kunnat, järjestöt, yliopistot ja oppilaitokset sekä saamenkielisiä alan palveluja tuottavat tahot Norjassa ja Ruotsissa. Organisaatioiden yhdenmukaistamisprosessissa tulee tutkia mahdollisia luontevia yhteistyötahoja pohjoismaisella tasolla saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaisten kotiseutualueen ja saamenkielisten palveluiden osalta organisaatiomuutoksessa yhteistyötä tulee kehittää koulutuslaitosten kanssa, jotta jo koulutusvaiheessa voidaan turvata riittävän saamenkielisen ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Koulutusyhteistyötä ja tarvetta selvittämään tulee perustaa
5 5 (11) oma yhteistyöelin. Toisena keskeisenä yhteistyötahona ovat saamelaisalueen kunnat ja saamelaisten kotiseutualueella sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat tahot, joiden kanssa tehtävä kehittämisyhteistyö on turvattava myös organisaatiouudistuksessa. Järjestöyhteistyötä tulee kehittää organisaatiouudistuksessa tasapuolisesti eri saamelaisjärjestöjen ja saamelaisten sosiaali- ja terveysasioita edistävien yhdistysten kanssa. Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi Suunnittelija vs. Anne Näkkäläjärvi (Lausunnosta päätti Saamelaiskäräjien puheenjohtaja)
6 6 (11) Liite 1: Saamen kielilakiselvityksen (Saamelaiskäräjien selvitys saamen kielilain toteutumisesta vuosina ) toimenpide-ehdotukset 14 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Toimenpide-ehdotukset on laadittu aineistosta esille tulleiden asioiden pohjalta. Joiltain osin ehdotuksissa on hyödynnetty Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien saamen kielen tehostamis- ja edistämistoimia. Saamelaisten kotiseutualueen kuntia ja valtionhallinnon yksiköitä koskevat ehdotukset: 1. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen/liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on tiedotettava ja koulutettava säännöllisesti työntekijöitään saamen kielilaista. 2. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen/liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on tiedotettava ja pohdittava sitä, miten saamen kielilaki vaikuttaa työyhteisön toimintaan. 3. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen/liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on luotava ennakoiva järjestelmä siitä, miten tulkkaus tai saamenkielinen asiakaspalvelu toimialalla järjestetään ja tiedotettava kansalaisille niistä henkilöistä, jotka voivat antaa asiakaspalvelua saameksi. 4. Saamen kielilain toteutumista on seurattava budjettitalouden ja palvelujen laadun mukaan. Saamenkielisten palvelujen tuottamiseen saatu rahoitus ja niiden käyttö on eriteltävä budjeteissa. 5. Saamelaisalueen kuntien ja valtion yksiköiden on luotava mittaristot, miten saamenkielisiä palveluja, niiden toimivuutta ja vaikuttavuutta on mitattava. 6. Saamenkielisistä asiakaspalveluista ja niiden toimivuudesta on kerättävä säännöllisesti asiakaspalautetta ja kyseinen palaute on oltava osana saamenkielisten palvelujen mittaristoa ja arviona saamenkielisten palvelujen toimivuudesta.
7 7 (11) 7. Asiakkaille on aktiivisesti tiedotettava heidän oikeuksistaan ja saamen kielilain oikeuttamista palveluista, ts. edistettävä saamen kielen käyttöä saamen kielilain edellyttämällä tavalla. 8. Saamen kielilain edellytyksien täyttäminen on myös asennekysymys saamelaisten kotiseutualueella. Osana kuntien yhdenvertaisuussuunnitelmia ja tasa-arvotyötä kuntien ja valtion yksiköiden on lisättävä työntekijöidensä tietoisuutta saamelaisista, heidän kulttuuristaan, yhteiskunnallisesta asemastaan ja historiasta. Tämä tieto lisäisi ymmärrystä saamen kielilain edellytyksiä kohtaan. Kaikille saamelaisalueen kunnille ja valtion yksiköille tulisi järjestää toimialoittain monikulttuurisuus-, yhdenvertaisuus ja tasaarvokoulutusta, jossa käsiteltäisiin mm. saamelaisuuteen ja saamen kielilakiin liittyviä seikkoja. 9. Saamelaisalueen kuntien ja valtion yksiköiden tulee toimintoja kehittäessään yhdistellä toimintoja ja virkoja siten, että nykyistä saamenkielentaitoista henkilökuntaa hyödynnettäisiin kunnan tai yksikön saamenkielisten palvelujen/tulkkauspalvelujen tuottajana. Tästä palvelusta tulee tiedottaa asiakkaille. Kuntien ja valtion yksiköiden on kartoitettava toimialoillaan työskentelevät saamenkielentaitoiset ja tiedustella heidän mahdollisuuttaan ja halua toimia tulkkeina 10. Jokaisessa saamelaisten kotiseutualueella toimivassa valtion ja kunnan yksikössä tulee olla kattava järjestelmä saamen kielen opiskelun tukemiseen. Koulutusmahdollisuuksista ja kielitaidon vaikutuksesta palkkaukseen on aktiivisesti tiedotettava työntekijöille. 11. Saamelaisten kotiseutualueen kunnallisia ja valtiollisia palveluja tarjoavien yksikköjen tulee perustaa asiakasrekisterit, joissa ilmenee asiakkaan suostumus asiakasrekisteriin, ja josta käy ilmi se saamen kieli, jolla hän haluaa itseään palveltavan. Rekisterissä tulisi käydä ilmi se, että haluaako asiakas suullisia ja kirjallisia palveluja saamen kielellä. Rekisterin tulisi olla aktiivisessa käytössä aina asiakastapaamisten yhteydessä ja niiden avulla kohdennettaisiin saamenkielisiä palveluja. 12. Ns. saamen kielen kielilisän prosentuaalista määrää tulisi nostaa. Nykyinen kielilisä ei kannusta saamen kielen opiskeluun. Palkkausjärjestelmää muuttamalla saamen kielen opiskelusta tulee tehdä taloudellisesti kannattavaa. 13. Niin kauan kun inarin- ja koltansaamen osalta ei ole virallista kielitaidon osoittamis- /hyväksymisjärjestelmää (kuten kielitutkinto) järjestettynä, saamen kielineuvosto nimeää asiantuntijalautakunnan, jonka tehtävänä on tapauskohtaisesti todistaa henkilön kielitaito inarin- ja koltansaamen osalta. Kunnallisten ja valtion yksiköiden tulisi pitää työnhakutilanteessa tätä todistusta samanveroisena kielitutkinnon ja todistuksen kanssa
8 8 (11) niin kauan kun inarin- ja koltansaamen osalta ei ole olemassa mahdollisuutta kielitutkintoon ja todistukseen. 14. Saamelaisten kotiseutualueen viranomaisten ja muiden tahojen saamea puhuville työntekijöille tulee taata samanarvoiset taloudelliset mahdollisuudet ja muut tukijärjestelmät opiskella saamea kuin saamea osaamattomille. 15. Kuntien on valvottava saamen kielilain 18 mukaisesi ostopalveluissa ja kuntayhtymien toiminnassa että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat ja edellytettävä, että palveluja järjestävät tahot seuraavat saamen kielilain toteutumista ja noudattavat saamen kielilakia omassa toiminnassaan. Valtiota tai lainsäädäntöä koskevat ehdotukset: 16. Saamen kielilakia on muutettava (pykälä 31) siten, että lakisääteisiä kunnallisia peruspalveluja tuottavat muut tahot otetaan ja kuntayhtymät joissa saamelaisten kotiseutualueen kunta tai osa sitä on mukana, otetaan myös saamen kielilain mukaiseen valtionavustuksen piiriin ( 31). 17. Saamenkielinen perusopetus ja päivähoito on erityiskorvattava myös saamelaisalueen ulkopuolisella alueella valtion varoista kunnille. 18. Valtion on huomioitava toiminnassaan, että valtionhallinnon tuottavuusohjelma estää saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisen henkilökunnan palkkaamisen ja hankaloittaa saamen kielilain toteutumista. Tuottavuusohjelmaa tulee toteuttaa huomioiden saamen kielilaki. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on huomioitava, että uudistus ei saa vähentää saamenkielisiä palveluja. Mahdolliset kuntaliitokset eivät saa heikentää saamenkielisiä palveluja, vaikka kunnan väkimäärä muuttuisi suomalaisenemmistöiseksi. 19. Valtion on joko kanavoitava kaikki saamenkielisten palvelujen tuottamisen rahoitus saamelaiskäräjien kautta tai valvottava paremmin rahoituksen käyttöä erityisesti kaksikielisyyslisää myöntäessä, ts. tehtävä rahoitus vastikkeelliseksi. 20. Julkishallinnon asiointilomakkeet tulisi kaikki kääntää saameksi valtiollisella ja kunnallisella puolella. 21. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisten valtion yksiköiden ja ministeriöiden tulisi käännättää saamelaisia koskevat lait ja keskeiset kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat esitteet/oppaat saameksi.
9 9 (11) 22. Valtion uudessa palkkausjärjestelmässä saamen kielen taito tulee nähdä palkkaa nostavana ansiona aina saamelaisten kotiseutualueella toimivissa valtion yksiköissä tai liikelaitoksissa, joiden toimialueeseen saamelaisten kotiseutualue kuuluu. 23. Valtion tulee edistää toiminnallaan ja rahoituksellaan saamenkielisen tiedonvälityksen syntyä Suomeen sekä mahdollistaa kaikkien saamelaisten tasa-arvoiset mahdollisuudet seurata saamenkielisiä uutisia järkeviin kellonaikoihin. 24. Valtion on osoitettava saamelaiskäräjien kautta jaettavaksi säännöllinen määräraha saamenkielisen lasten ja nuorten kerhotoiminnan rahoittamiseksi. 25. Valtion on tulkinnallaan luotava ne perusperiaatteet, joiden mukaan määrätään ne viranomaiset, joita saamen kielilaki koskee viranomaistoiminnan luonteen johdosta. 26. Saamelaisten kielellisten oikeuksien varmistamiseksi saamen kielilain rikkomuksien tuominen oikeusjärjestelmän piiriin on ensiarvoisen tärkeää saamen kielilain toteutumisenkin kannalta. Rikkomuksien selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi on luotava selkeä kantelu- ja sanktiojärjestelmä. Koulutusjärjestelmää koskevat ehdotukset 27. Jo ammattikoulutuksessa tulee huomioida saamen kielen taitoisen henkilökunnan tarve ja mahdollistaa saamen kielen opiskelu jo opiskeluaikana. Videoetäopetuksen kautta opetus voidaan järjestää Etelä-Suomeenkin. Erityisen suuri saamen kielen taitoisen henkilökunnan puute on poliisivoimissa, Lapin hätäkeskuksessa ja sosiaali- ja terveysalalla. 28. Saamelaisen kotiseutualeen kuntien perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa tulee käsitellä saamen kielilakia ja kielellisiä oikeuksia. 29. Saamelaisalueelle ammattihenkilöstöä kouluttavissa oppilaitoksien opetuksessa (mm. Lapin yliopisto, Oulu yliopiston Giellagas-instituutti ja kasvatustieteiden tiedekunta sekä Rovaniemen ammattikorkeakoulu, SAKK ja poliisiammattikorkeakoulu) tulee käsitellä saamen kielilakia ja sen velvollisuuksia. 30. Yhdenvertaisuuslain ja saamen kielilain mahdollistamaa positiivista erityiskohtelua tulee hyödyntää laajemmin koulutusjärjestelmässä. Saamenkieliset palvelut tulee turvata jo koulutusvaiheessa ns. saamelaiskiintiöillä keskeisillä koulutusaloilla, joissa kielikiintiöitä ei vielä ole.
10 10 (11) Pääasiallisesti saamelaiskäräjiä koskevat ehdotukset: 31. Saamelaiskäräjien tulee aloittaa selvitystyö saamenkielisten palvelujen turvaamisesta ja kehittämisestä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella yhdessä oikeusministeriön, saamelaisyhdistysten ja vähemmistövaltuutetun kanssa. 32. Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseksi olisi hyödyllistä, jos saamelaiskäräjät perustaisivat yhdessä saamelaisten kotiseutualueen kuntien kanssa eräänlaisia kielikeskuksia, joissa toimisi saamen kielen taitoisia virkamiehiä ja toimihenkilöitä. Keskuksista saamelaiset voisivat tulla hakemaan saamenkielistä asiakaspalvelua ja kysymään neuvoa ja tietoa mm. saamen kielilaista ja saamelaisten kielellisistä oikeuksista saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja valtion viranomaisissa. 33. Kuntien, valtion yksiköiden ja saamelaiskäräjien tulisi tutkia mahdollisuuksia perustaa yhteisiä virkoja, joiden avulla saamenkieliset palvelut turvattaisiin. 34. Saamelaiskäräjien on tiedotettava aktiivisesti saamen kielilaista saamelaisille ja kannustettava saamelaisia käyttämään saamen kieltä. 35. Saamelaiskäräjien tulisi perustaa Vuoden Kieliteko - palkinto, joka myönnettäisiin parhaiten saamelaisten kielellisiä oloja parantaneelle valtion tai kuntien yksikölle tai muulle taholle ja kannustaen näin positiivisesti viranomaisia saamelaisten kielellisten olojen parantamiseen. 36. Saamelaiskäräjien tulee toiminnassaan tarjota kielipalveluja myös saamenkielisille ja auttaa saamelaisia saamenkielisessä viranomaisasioinnissa. 37. Saamelaiskäräjien tulee tarjota tai osoittaa se taho, joka pystyy tarjoamaan saamen kielilakiin ja saamelaiskulttuuriin liittyviä koulutus- ja opetuspalveluja kunnille, valtion virastoille ja liikelaitoksille. 38. Saamelaiskäräjien tulee hankkia pysyvä rahoitus saamelaiselle aikuisväestölle saamen kielen luku- ja kirjoittamistaidon hankkimiseksi ja osoittaa saamen kielen koulutusta järjestävät tahot. 39. Saamelaiskäräjien ja valtion tulisi toiminnallaan ja rahoituksellaan mahdollistaa saamenkielinen vapaan sivistystyön opetus. 40. Tulevaa saamen kielilakiselvitystä varten tulisi tutkia mahdollisuutta yhdistää yhdenvertaisuuslain toteutumisen ja saamen kielilain toteutumisen seuranta saamelaisten kotiseutualueella. 41. Saamen kielineuvostosta perustetaan elin, jolla on oma itsenäisesti hallittava kielenedistämishankkeisiin ohjattava määrärahansa. Saamen kielen toimisto muutetaan
11 11 (11) kielineuvoston alaisuuteen ja saamen kielen toimistoa kehitetään kielikeskuksen suuntaan asiantuntijaksi saamen kieltä koskevissa kysymyksissä.
SAAMEN KIELEN TOIMISTON JA SAAMELAISKÄRÄJIEN ASETTAMAN KIELINEU- VOSTON KERTOMUS SAAMEN KIELILAIN TOTEUTUMINEN VUOSINA
SAAMEN KIELILAIN 29 :N MUKAINEN 1(8) _ SAAMEN KIELEN TOIMISTON JA SAAMELAISKÄRÄJIEN ASETTAMAN KIELINEU- VOSTON KERTOMUS SAAMEN KIELILAIN TOTEUTUMINEN VUOSINA 2004-2006 Kertomuksen taustaa Saamen kielilain
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010
POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 29.11.2018, Dno. YVTltk 552/2018 Lausuntopyyntö 17.9.2018, Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Lausunnon pyytäjä kuvaa ongelmaa seuraavasti. Saamelaiskäräjät
LisätiedotLAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.
LAUSUNTO 1 (5) 31.10.2007 Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 27.9.2007 LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät
LisätiedotTaulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21
Liite 13 Taulukko-osuus Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Taulukko 3 Saamen kielen tyydyttävä
LisätiedotHE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet
HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet Perustuslakivaliokunta 31.5.2017 Valtiovarainministeriö Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen 1 Maakuntalaki ja kielelliset oikeudet (HE
LisätiedotKehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?
Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000
LisätiedotArvoisa kunnan työntekijä,
Kysymyslomake 2 Kunnan työntekijät Arvoisa kunnan työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi
Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotPUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa
Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa SAAMELAISVÄESTÖN TULEVAISUUDEN PALVELUT SAAMELAISTEN KULTTUURI-ITSEHALLINNON JA PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA 1. Alkusanat Suomen
LisätiedotJokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia
Saamelaisten kielelliset oikeudet 1 Saamelaiset Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisista usein sanotaan, että he ovat kansa neljässä maassa, Suomessa, Ruotsissa,
LisätiedotPaikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä
PÖYTÄKIRJA 19.2.2009 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika torstai 19.2.2009 klo 13.00 15.00 Paikka Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu,
LisätiedotViittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus
12.2.2019 Miten viittomakieli on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen Hallitussihteeri Maija Iles Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Kielelliset oikeudet
LisätiedotArvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat!
PUHE 1 (5) 13.5.2008 Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! Saamelaiskäräjien puolesta haluan toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi keskustelemaan
LisätiedotSámiSoster ry PL 71 99870 Inari
1 SámiSoster ry PL 71 99870 Inari Lausunto 16.6.2015 Oikeusministeriö Lausuntopyyntönne 12.5.2015 (OM 2/58/2015) SAAMEN KIELILAIN KEHITTÄMISTARPEISTA Saamelaisten valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017
ESITYS Sivu 1/5 Dnro:310/D.a.2/2015 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017 Saamelaiskäräjät
LisätiedotKielilaissa (423/2003) säädetään
Kielelliset oikeudet Mitä kielelliset oikeudet ovat ja kenelle ne kuuluvat? Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Suomen perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskielet. Jokaisella on
LisätiedotArvoisa valtion työntekijä,
Arvoisa valtion työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta
LisätiedotOmat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys
Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Laura Pajunen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan johtaja Turun aluefoorumi 13.4.2018 Kuurojen Liitto ry Perustuslaki (1999/731) 17 Oikeus omaan kieleen
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005
SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 22.-23.2.2005 2 1. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset perusteet Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp
Sote ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp Sote järjestäminen sekä HE:n säätämisjärjestys ja suhde perustuslakiin Perustuslakivaliokunta 15.3.2017 Hallitusneuvos Päivi Salo, STM 1 15.3.2017 Sotejärjestämislain
LisätiedotHE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
Lisätiedot1. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen nykytila
ESITYS 1 (8) 10.10.2008 Dnro:462/D.a.2/08 Oikeusministeri Tuija Brax Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi SAAMENKIELISTEN
LisätiedotSote-uudistus ja perusoikeudet
Sote-uudistus ja perusoikeudet Sote-uudistuksen tärkeimmät kysymykset ja niiden eettinen ulottuvuus 29.11.2018 Eeva Nykänen, oikeustieteiden laitos, UEF eeva.nykanen@uef.fi Etiikasta ja perusoikeuksista
LisätiedotMuiden kieliryhmien kielelliset oikeudet
Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen
LisätiedotPoske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous
Poske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous 29-4-2008 KASTE - 23.4. aluejaoston kokous Toimeenpanosta: - 24.4 annetaan valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista
LisätiedotSaamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry
Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana
LisätiedotVIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM
VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotLaadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta
Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
LisätiedotESITYS Sivu 1/10. Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö
ESITYS Sivu 1/10 Dnro:400 /D.a.2/2014 Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2016 SEKÄ ESITYS
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta
Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta 3.5.2011 Sosiaalialan osaamiskeskukset 10 vuotta - Kompetenscentrumverksamheten inom det sociala området 10 år Osaamiskeskusjohtajien
LisätiedotSuomen kieliolot ja kielilainsäädäntö
Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus
LisätiedotMUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen
MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus 28.9.2016 / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen Perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017-2019 teemoiksi on valittu: Ihmisoikeuskasvatus-
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotMaakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia
Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia 1 Maakunnallisia lapsiasiavaltuutettuja tarvitaan edistämään ja seuraamaan lasten oikeuksien toteutumista maakunnissa ja kunnissa Lastensuojelun
LisätiedotPOIKKEUKSELLISEN HARVAN ASUTUKSEN JA SAAMELAISUUDEN HUOMIOON- OTTAMINEN UUDESSA VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ
LAUSUNTO 1 (12) 12.2.2008 Dnro:174/D.a.2/08 Lausunto kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamistyöryhmälle Helsingissä tiistaina12.2.2008 klo 8.30. POIKKEUKSELLISEN HARVAN ASUTUKSEN JA SAAMELAISUUDEN
LisätiedotEhdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta
Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotHallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp)
Olli Mäenpää 15.8.2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp) Hallituksen
LisätiedotKatsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo
Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta (22.12.2016) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen 25.1.2017 klo 10.00-27.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi 2 luku 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisöalue Maakuntien
LisätiedotESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2013
Dnro:560/Da.2/2011 ESITYS Sivu 1/11 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33, 00023 Valtioneuvosto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN
LisätiedotSuomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa
Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Valtiovarainministeriön Paja, Helsinki Matti Räsänen Kotimaisten kielten keskus Esityksen sisältö Kielelliset
LisätiedotOmaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja
Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla
LisätiedotPUHE 1 (8) Arvoisat kuulijat.
PUHE 1 (8) 04.04.2008 Arvoisat kuulijat. Olemme tärkeässä tilaisuudessa. On tärkeää, että tällainen tilaisuus on järjestetty. Yhteiskunnan on turvattava kaikilla eri aloilla että saamenkieliset oikeuspalvelut
LisätiedotSaamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät
Saamelainen palveluohjausmalli Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous 10.5.2017 Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaisten oikeudellinen asema Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata
LisätiedotYhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen
LisätiedotEtelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen ylitarkastaja
Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 19.11.2015 - ajankohtaisia asioita Merja Hilpinen ylitarkastaja Nuorten työpajatoiminnan ajankohtaisia asioita Nuorisolaki uudistus Nuorisotakuuta
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO
Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen
LisätiedotSote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet
Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä
Lisätiedot1. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta?
Lausuntopyyntökysely 31.01.2017 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Kysymykset Kysymyksiä uudistuksen tavoitteista Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotValtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN
SODANKYLÄN KUNTA SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN Maan hallituksen esityksessä (HE 167/2014 vp), esitettiin saamelaiskäräjälain uudistamista
LisätiedotPaperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014
Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien
LisätiedotDemokratia ja osallistumisoikeudet maakuntalaissa
Demokratia ja osallistumisoikeudet maakuntalaissa Demokratiapäivä 17.10.2017 Rinnakkaisseminaari 3: Maakunnat ja demokratia Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö 1 Maakuntavaalit Hallitusohjelman
LisätiedotLakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - erityisvastuualue - sote-kehittäminen Pohjois-Suomen Kaste - aluejohtoryhmän puoliväliriihi 28.2.2014 Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM
Lisätiedot5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa
Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa Saamelaisten sote-palvelujen tulevaisuusseminaari 20.1.2016 Pekka Järvinen, STM 6.5.2016 1 Sote-uudistuksen
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotLAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA
LAUSUNTO sivu 1 (5) 09.03.2018 Dnro 147/D.a.2/2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi lukiouudistus@minedu.fi Viite: Lausuntopyyntönne 24.01.2018/ OKM/41/010/2017 Viitteet aiempiin asiaa
LisätiedotSaKaste Saamelaisten sosiaali- ja
SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden l kehittämisrakenne -hanke PaKaste 2 osahanke 1.10.2011-31.10.2013 Saamelaiskäräjät, Poske saamelaisyksikkö Kolpeneen kuntayhtymä, Saamelaisten kotiseutualueen
Lisätiedots Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6
kirjaamo@minedu.fi TALOUSARVIOSSA 2018 KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA 00023 Valtioneuvosto PL29 Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotHE 224/2016 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI TERVEYDENHUOLTOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUUTTAMISESTA
LAUSUNTO Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö 23.11.2016 OM 124/52/2016 HE 224/2016 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI TERVEYDENHUOLTOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUUTTAMISESTA Eduskunnan
LisätiedotLaki kuntien kulttuuritoiminnan vahvistajana Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)
Laki kuntien kulttuuritoiminnan vahvistajana Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019) Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Kuntien
LisätiedotYHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU
Lausunto 1 (5) 12.9.2018 VVTDno-2018-734 Sosiaali- ja terveysministeriö Lausuntopyyntönne 6.7.2018 (STM017:00/2018) Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi asiakas- ja
LisätiedotHE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta
HE 111/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotOikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa
OIKEUSMINISTERIÖ 3/58/2005 OM 24.2.2005 Ministeriöille, oikeuskanslerinvirastolle, tuomioistuimille, oikeusministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä
LisätiedotLAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI
LAUSUNTO 1 (5) 539/D.a.2 16.12.200815.1.2009 Dnro Opetusministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntönne 14.10.2008 LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotHallituksen esitys laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 224/2016 vp)
Olli Mäenpää 18.10.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 224/2016 vp) Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut Esitys sisältää
LisätiedotAsia: LAUSUNTO VARHAISKASVATUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ
LAUSUNTO 1 (8) 23.5.2013 Dnro:325/D.a.2/14 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi varhaiskasvatuslaki@minedu.fi Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 15.4.2014. Varhaiskasvatusta
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotHE 270/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuomioistuinlain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
Tuomas Ojanen 1.3.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 270/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuomioistuinlain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - KSTHKY:N VAMMAISNEUVOSTO 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kuusisto Eeva-Kaisa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotPöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta
1 32 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kunnanhallitus 22.9.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen
LisätiedotJuha Lavapuro
Juha Lavapuro 17.11.2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 111/2015 vp eduskunnalle laiksi eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta
LisätiedotToimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa
Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten
LisätiedotHALLITUKSEN LINJAUKSET ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE- UUDISTUKSEN ASEKELMERKEIKSI
OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 9.2.2016 177/43/2015 Sosiaali- ja terveysministeriö Valtiovarainministeriö STM068:00/2015 HALLITUKSEN LINJAUKSET ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE- UUDISTUKSEN ASEKELMERKEIKSI
LisätiedotKuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä
Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?
LisätiedotAsia: SAAMELAISKÄRÄJIEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALINNANVAPAUSLAINSÄÄDÄNNÖKSI
LAUSUNTO 1 (5) 16.4.2018 Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tyv@eduskunta.fi Dnro:203/D.a.4/2018 Viite: Lausuntopyyntö 5.4.2018 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta
LisätiedotSairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo
Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat
LisätiedotMitä valtio odottaa sote uudistukselta?
Mitä valtio odottaa sote uudistukselta? Sosiaalialan AMK - verkosto Mikkeli 16.4. 2015 Pirjo Sarvimäki STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotVastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen
FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen
Lisätiedot- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Teija
LisätiedotKysymys nro 1 Yleiset huomiot luonnoksesta hallituksen esitykseksi saamen kielilain muuttamisesta
30.3.2017 Dnro 184 /D.a.2/2017 1 (12) Oikeusministeriö satu.kaskinen@om.fi oikeusministerio@om.fi Asia: HE saamen kielilain muuttamiseksi Saamelaiskäräjien hallitus on käsitellyt hallituksen esitysluonnosta
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
Lisätiedothttps://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin
Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen
LisätiedotMikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa
Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Taina Mäntyranta Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos 19.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotJULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/2673/00.01.00.00/2018 Heikki Talkkari 10.1.2019 VM210:00/2018 LUONNOS JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN 1.
LisätiedotTulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö
Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 206/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin
LisätiedotKunnallinen näkökulma. Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa
Kunnallinen näkökulma Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä suunniteltaessa M M M S A A M E L A I S T Y Ö R Y H M Ä 2 8. 1 1. 2 0 1 3 K U N N A N
LisätiedotLausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta
Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi
LisätiedotTilannekatsaus Harri Jokiranta
Tilannekatsaus 9.8.2017 Harri Jokiranta Alueelliset erot talouskehityksessä väestökartat Muuttoliike kartta Yle.fi 6.8.2017 Perustuslakivaliokunnan mukaan valinnanvapautta koskevan lakiesityksen
Lisätiedot