LAUSUNTO SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTEN ORGANISOITUMISMALLIN YHDENMUKAISTAMISESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTO SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTEN ORGANISOITUMISMALLIN YHDENMUKAISTAMISESTA"

Transkriptio

1 1 (11) Dnro: D.a.2/328 Sosiaali- ja terveysministeriö PL Valtioneuvosto LAUSUNTO SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSTEN ORGANISOITUMISMALLIN YHDENMUKAISTAMISESTA 1. Johdanto Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävä on luoda ja ylläpitää koko maan kattava alueellinen yhteistyörakenne sosiaalialan perus- ja erityisosaamisen edistämiseksi sekä sosiaalialan alueellista yhteistyötä edellyttävien erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen turvaamiseksi (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta). Suomessa olevat yhdeksän sosiaalialan osaamiskeskusta ovat organisoituneet eri tavalla. Ne ovat kuntien, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja sosiaalialan järjestöjen yhdessä muodostamia osakeyhtiöitä, yhdistyksiä tai vapaamuotoisia, sopimuksiin perustuvia yhteenliittymiä. Maantieteelliset rajat määräytyvät maakuntajaon pohjalta siten, että kukin osaamiskeskus kattaa yhdestä neljään maakuntaa. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminta pohjautuu Lapin yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Saamelaiskäräjien ja Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän tekemään sopimukseen, jossa Lapin yliopisto vastaa osaamiskeskuksen kokonaistoiminnasta. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan Neuvottelukunta on käsitellyt osaamiskeskusten hallinnollista asemaa eri toimielimissään ja osaamiskeskustoiminnan arviointien perusteella (muistio ). Keskeiset toiminnan organisoitumisen vaihtoehdot, joita tässä vaiheessa on käsitelty, ovat seuraavat; 1. Nykyinen, kuntapohjainen omistus- ja ohjaussuhde, johon perusrahoitus valtionhallinnosta 2. Valtiopohjainen omistus- ja ohjaussuhde Sosiaali- ja terveysministeriöön ja Stakesiin / Kansanterveyslaitoksen kytkentä 3. Maakuntaliittoihin integroituminen Muistiossa arvioidaan jokaista kolmea vaihtoehtoa sosiaalialan osaamiskeskusten perustehtävän, toiminnan edellytysten, yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkostoon kytkeytyvän pysyvän kehittämisrakenteen luomisen ja ohjauksen rakenteiden osalta. Neuvottelukunta katsoo, että toiminta on parhaiten kehitettävissä nykymallin pohjalta, johon mm. kunnat ovat vahvasti sitoutuneet. Kehittäminen edellyttää kuitenkin joitain täsmennyksiä; suhde terveydenhuollon kehittämistoimintaan käydään läpi ja määritellään yhdessä terveydenhuollon kanssa. yhteistyösuhteet vähitellen muotoutumassa olevien laajan väestöpohjan kuntayhtymien kanssa on myös avoimesti käytävä läpi; voi olla perusteltua harkita nykyisten osaamiskeskusten aluejaon tarkistamista joillakin kohdin vastaamaan paremmin sitä aluejakoa, jonka mukaisesti kunnat erityispalveluja järjestävät. Saarikoskentie 4 Tel (0) FI Inari-Anár Fax (0)

2 2 (11) Osaamiskeskuksille osoitettuja valtakunnallisia erityistehtäviä koskien on mahdollista kehittää tulossopimusohjauksen tyyppistä menettelyä. erityisesti siinä tapauksessa, että halutaan toiminnan perusteisiin merkittäviä muutoksia, olisi perusteltua nimetä selvityshenkilö tai asettaa työryhmä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallisena erityistehtävänä on saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen tarpeellisissa tehtävissä. Saamelaisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen, siihen liittyvä tutkimus, koulutus ja arviointi ovat erityisalueena Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtäväkentässä. Saamelaisyksikkö huolehtii näistä tehtävistä yhteistyössä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikköjen kanssa. Posken valtakunnallisen erityistehtävän toteuttamista varten edistetään yhteistyötä Posken eri yksiköiden välillä siten, että koko Posken toiminnassa huomioidaan Saamelaiskäräjien pyrkimykset. Saamelaiskäräjät on asettanut tavoitteeksi, että saamelaisille tarkoitetut sosiaalialan palvelut on suunniteltu sisällöltään saamelaisten oman kulttuurin lähtökohdista, saamelaisten perinteiset arvot ja elämäntapa huomioiden sekä toteutettu saamenkielellä ja saamelaisten itsehallinnon perustalta. Kehittämistoiminnassa ja hankkeiden suunnittelussa huomioidaan myös saamenkielilain voimaantulo eri saamenkielten; inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielten käytön mahdollisuuksien edistäminen. Posken valtakunnallisen erityistehtävän toteuttamista varten edistetään yhteistyötä Posken eri yksiköiden välillä siten, että koko Posken toiminnassa huomioidaan Saamelaiskäräjien pyrkimykset. Tästä johtuen lausunnon liitteenä ovat Saamen kielilakiselvityksen toimenpideehdotukset, liite Lähtökohdat; lainsäädäntö ja muut valtion kannanotot Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 17.3 ). Julkisen vallan velvollisuutena on perustuslain 22 :n mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Saamelaisten perusoikeussäännös yhdessä 22 :n kanssa velvoittaa julkista valtaa tukemaan saamelaisen alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin kehittämistä. Perustuslaki turvaa saamelaisille heidän kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon sen mukaan kuin lailla säädetään (PL ). Itsehallinnon tavoitteena on luoda saamelaisille perustuslain turvaama hallinnollis-poliittinen asema, jonka avulla he voisivat aikaisempaa paremmin vaikuttaa ja osallistua heitä erityisesti koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Itsehallintoa koskevasta hallituksen esityksestä (HE 248/1995 vp ja 190/1995 vp) ilmenee, että Saamelaiskäräjille on tarkoitettu antaa saamen kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa kunnalliseen itsehallintoon rinnastettava asema. Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut tehdä kyseisellä lailla mahdolliseksi se, että saamelaisten kielelliseen ja kulttuuriseen itsehallintoon kuuluvia asioita otetaan kuntien tai valtion hallintoa koskevaan lainsäädäntöön saamelaisalueella tai että näitä tehtäviä siirretään kuntien tai valtion hallinnosta erityiselle saamelaishallinnolle. Tässä tarkoituksessa saamelaiskäräjien toimivaltaa koskevan saamelaiskäräjälain (974/95) 5 sisältää säännöksen siitä, että Saamelaiskäräjät käyttää tehtäviinsä kuuluvissa asioissa päätösvaltaa siten kuin käräjälaissa tai muualla laissa säädetään. Saamelaisten itsehallintosäännös perustuslaissa luo valtiolle velvollisuuden toimia lainsäädännössä saamelaisten itsehallinnon toteutumiseksi. Itsehallintoa koskevien säännösten tultua hyväksytyiksi tämä itsehallinto on tullut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten piiriin. Uutta lakia, joka heikentäisi saamelaisten asemaa alkuperäiskansana ei saa säätää edes perustuslain säätämisjärjestyksessä (vrt. PeVL 30/1993 vp s.2). Perustuslain kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia

3 3 (11) koskeva perusoikeussäännös tarjoaa alkuperäisten perustelujensa mukaan valtiosääntöoikeudellisen perustan saamelaisten alkuperäiskansan elinolosuhteiden kehittämiselle kansan omaa kulttuuriperinnettä kunnioittaen. Tosiasialliseen tasa-arvon turvaamiksi voidaan säännöksen toteutumiseksi käyttää myös positiivista erityiskohtelua. (HE 309/1993 vp s.65 ja 44) Saamelaisten kielellisten oikeuksien asemaa on vahvistettu saamen kielilailla (1086/2003), jonka tavoitteena on yhdessä Suomen perustuslain 17 3 momentin kanssa turvata saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielilaissa säädetään toisaalta saamelaisen oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisessa ja toisaalta julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia (1 ). Yhdenvertaisuuslain (21/2004) 1 :ssä säädettynä tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Viranomaisilla on velvollisuus 4 :n mukaan edistää yhdenvertaisuutta. Viranomaisen tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Lain eduskuntakäsittelyssä eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunta piti tärkeänä, että viranomaiset yhdenvertaisuussuunnitelmia laatiessaan kiinnittävät erityistä huomiota saamelaisten oikeuksiin alkuperäiskansana ja saamelaisten kulttuurin tärkeimmän aineellisen perustan eli poronhoidon turvaamiseen. Valiokunnan mielestä viranomaisten tulee suunnitelmallisesti edistää saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa poronhoitoa ja saada siitä toimeentulonsa. (TyVM 7/2003 vp s.6) Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon muun ohessa perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa, saamelaisten kielelliset oikeudet samoin kuin saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto heidän kotiseutualueellaan (1.3 6 kohta). Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelman mukaan turvataan saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslaissa säädetyn kulttuuri-itsehallinnon pohjalta (s.14). Palvelurakenteiden uudistamisen yhteydessä turvataan palvelujen saatavuus suomen, ruotsin ja saamenkielellä (s. 17). Hallituksen tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus (s.39). Euroopan neuvoston ministerikomitea antoi suositukset alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan soveltamisesta Suomessa. Ministerikomitea suosittaa Suomen viranomaisia mm. 1. vahvistamaan edelleen saamenkielistä koulutusta, erityisesti kehittämällä järjestelmällisen politiikan ja pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman, 2. ryhtymään pikaisesti toimiin suojellakseen ja edistääkseen inarin- ja koltansaamea, jotka ovat edelleen erityisen uhanalaisia kieliä, varsinkin järjestämällä pysyviä kielipesiä, 3. kehittävät edelleen saamen kielen käyttöä joukkoviestimissä, erityisesti televisiossa ja sanomalehdistössä, tarvittaessa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa, 4. toteuttamaan lisätoimia varmistaakseen saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE-ohjelma ) kohdassa 1.1 Voimavarat suunnattava uudistuksiin sanotaan, että On tärkeää, että kehittämistoiminnan suunnitelmassa on hyödynnetty aikaisempi alueella tehty kehittämistyö. Erikseen on huomioitava ruotsinkielisten ja saamenkielisten palvelujen kehittäminen. Suosituksena

4 4 (11) on, että kunnissa suunnitellaan, miten hyvät käytännöt otetaan käyttöön ja se kirjataan alueelliseen kehittämistoiminnan suunnitelmaan. 3. Esitykset Saamelaiskäräjät katsoo Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnan toimineen hyvin nykyisellä sopimuspohjalla. Saamelaiskäräjien näkökulmasta saamelaisten kotiseutualueen on muodostettava oma erillinen toiminta-alue- ja yksikkö, oli mahdollinen organisaatiomalli mikä tahansa. Saamelaisten kotiseutualueella luonteva yhteistyö on ylikunnallinen toiminta ja alueellinen yhteistyö. Saamelaiskäräjät pitää erinomaisena sitä, että Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö toimii Saamelaiskäräjien yhteydessä ja toimintaa on tältä osin ehdottomasti syytä jatkaa. Saamelaiskäräjien aseman johdosta saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon toteuttajan, Posken Saamelaisyksikön, rahoitus olisi taattava sosiaali- ja terveysministeriöltä suoraan asetuksen nojalla pysyvästi. Saamelaisyksikön toiminnan ohjauksen tulee jatkua Saamelaiskäräjien strategisessa ohjauksessa myös tulevaisuudessa. Saamelaiskäräjien osalta hankeja ohjelmatyöskentelyn tulee tapahtua Saamelaiskäräjien korkeimman päättävän elimen, yleiskokouksen päätöksellä. Saamelaiskäräjät katsoo, että Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö tulee säilyttää erillisenä yksikkönä Saamelaiskäräjien yhteydessä myös jatkossa ja sen toiminnalle on turvattava rahoitus. Haasteena toiminnalle ovat mm. vähäiset perusresurssit; saamelaisyksikössä toimii vain yksi suunnittelija sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminta-alueen sisällä pitkät etäisyydet. Organisaatiomuutoksessa tulisi pystyä huomioimaan saamelaisten kotiseutualue kokonaisuutena. Organisaatiomallina on riittämätöntä, että osaamiskeskuksen yhteydessä toimii vain yksi suunnittelija. Saamelaisten kotiseutualue käsittää 4 kunnan alueen, ja alue on maantieteellisesti hyvin laaja. Nykyisin suunnittelijan toimipaikka on Inarissa Itä-Lapin alueella, mutta on aivan välttämätöntä, että Länsi-Lapin saamelaisalueelle voidaan saada oma suunnittelija ja oma alueellinen yksikkönsä. Saamelaiskäräjät haluaa lisäksi huomioida, että Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Organisaatiouudistuksessa tulee huomioida saamen kielilain edellytykset ja että tarvittava materiaali ja internet-sivut ovat saatavissa kaikilla saamen kielillä. Tulevaisuudessa tulee turvata eri saamen kielten ja saamelaiskulttuurien mukaiset saamenkieliset palvelut riittävällä saamen kielen taitoisella henkilöstöllä. Organisaatiouudistuksessa tulee turvata saamelaisyksikön riittävän rahoituspohjan saatavuus ja rahoituksen riippumaattomuus. Saamelaisten kotiseutualueen erityistilanne tulee huomioida organisaatiouudistuksessa. Uudistuksessa on huomioitava saamelaisten kotiseutualueen pitkät etäisyydet ja saamen kielilain edellytykset. Saamen kielilakiselvitys on osoittanut että saamenkieliset palvelut eivät toimi saamelaisten kotiseutualueella saamen kielilain esittämällä tavalla. Saamenkielisten palvelujen edistäminen vaatii selkeästi lisäresursseja ja kohdennettuja erityistoimenpiteitä koko saamelaisten kotiseutualueelle. Nämä toimenpiteet vaativat resursseja ja koordinointia, jota voitaisiin edistää luontevasti. Saamelaisyksikön toiminta-alueena on lähinnä saamelaisalue ja yhteistoimintaverkostoon kuuluvat Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintayksiköiden lisäksi kunnat, järjestöt, yliopistot ja oppilaitokset sekä saamenkielisiä alan palveluja tuottavat tahot Norjassa ja Ruotsissa. Organisaatioiden yhdenmukaistamisprosessissa tulee tutkia mahdollisia luontevia yhteistyötahoja pohjoismaisella tasolla saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaisten kotiseutualueen ja saamenkielisten palveluiden osalta organisaatiomuutoksessa yhteistyötä tulee kehittää koulutuslaitosten kanssa, jotta jo koulutusvaiheessa voidaan turvata riittävän saamenkielisen ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Koulutusyhteistyötä ja tarvetta selvittämään tulee perustaa

5 5 (11) oma yhteistyöelin. Toisena keskeisenä yhteistyötahona ovat saamelaisalueen kunnat ja saamelaisten kotiseutualueella sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat tahot, joiden kanssa tehtävä kehittämisyhteistyö on turvattava myös organisaatiouudistuksessa. Järjestöyhteistyötä tulee kehittää organisaatiouudistuksessa tasapuolisesti eri saamelaisjärjestöjen ja saamelaisten sosiaali- ja terveysasioita edistävien yhdistysten kanssa. Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi Suunnittelija vs. Anne Näkkäläjärvi (Lausunnosta päätti Saamelaiskäräjien puheenjohtaja)

6 6 (11) Liite 1: Saamen kielilakiselvityksen (Saamelaiskäräjien selvitys saamen kielilain toteutumisesta vuosina ) toimenpide-ehdotukset 14 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Toimenpide-ehdotukset on laadittu aineistosta esille tulleiden asioiden pohjalta. Joiltain osin ehdotuksissa on hyödynnetty Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien saamen kielen tehostamis- ja edistämistoimia. Saamelaisten kotiseutualueen kuntia ja valtionhallinnon yksiköitä koskevat ehdotukset: 1. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen/liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on tiedotettava ja koulutettava säännöllisesti työntekijöitään saamen kielilaista. 2. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen/liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on tiedotettava ja pohdittava sitä, miten saamen kielilaki vaikuttaa työyhteisön toimintaan. 3. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien, valtion virastojen/liikelaitoksien ja saamelaisorganisaatioiden on luotava ennakoiva järjestelmä siitä, miten tulkkaus tai saamenkielinen asiakaspalvelu toimialalla järjestetään ja tiedotettava kansalaisille niistä henkilöistä, jotka voivat antaa asiakaspalvelua saameksi. 4. Saamen kielilain toteutumista on seurattava budjettitalouden ja palvelujen laadun mukaan. Saamenkielisten palvelujen tuottamiseen saatu rahoitus ja niiden käyttö on eriteltävä budjeteissa. 5. Saamelaisalueen kuntien ja valtion yksiköiden on luotava mittaristot, miten saamenkielisiä palveluja, niiden toimivuutta ja vaikuttavuutta on mitattava. 6. Saamenkielisistä asiakaspalveluista ja niiden toimivuudesta on kerättävä säännöllisesti asiakaspalautetta ja kyseinen palaute on oltava osana saamenkielisten palvelujen mittaristoa ja arviona saamenkielisten palvelujen toimivuudesta.

7 7 (11) 7. Asiakkaille on aktiivisesti tiedotettava heidän oikeuksistaan ja saamen kielilain oikeuttamista palveluista, ts. edistettävä saamen kielen käyttöä saamen kielilain edellyttämällä tavalla. 8. Saamen kielilain edellytyksien täyttäminen on myös asennekysymys saamelaisten kotiseutualueella. Osana kuntien yhdenvertaisuussuunnitelmia ja tasa-arvotyötä kuntien ja valtion yksiköiden on lisättävä työntekijöidensä tietoisuutta saamelaisista, heidän kulttuuristaan, yhteiskunnallisesta asemastaan ja historiasta. Tämä tieto lisäisi ymmärrystä saamen kielilain edellytyksiä kohtaan. Kaikille saamelaisalueen kunnille ja valtion yksiköille tulisi järjestää toimialoittain monikulttuurisuus-, yhdenvertaisuus ja tasaarvokoulutusta, jossa käsiteltäisiin mm. saamelaisuuteen ja saamen kielilakiin liittyviä seikkoja. 9. Saamelaisalueen kuntien ja valtion yksiköiden tulee toimintoja kehittäessään yhdistellä toimintoja ja virkoja siten, että nykyistä saamenkielentaitoista henkilökuntaa hyödynnettäisiin kunnan tai yksikön saamenkielisten palvelujen/tulkkauspalvelujen tuottajana. Tästä palvelusta tulee tiedottaa asiakkaille. Kuntien ja valtion yksiköiden on kartoitettava toimialoillaan työskentelevät saamenkielentaitoiset ja tiedustella heidän mahdollisuuttaan ja halua toimia tulkkeina 10. Jokaisessa saamelaisten kotiseutualueella toimivassa valtion ja kunnan yksikössä tulee olla kattava järjestelmä saamen kielen opiskelun tukemiseen. Koulutusmahdollisuuksista ja kielitaidon vaikutuksesta palkkaukseen on aktiivisesti tiedotettava työntekijöille. 11. Saamelaisten kotiseutualueen kunnallisia ja valtiollisia palveluja tarjoavien yksikköjen tulee perustaa asiakasrekisterit, joissa ilmenee asiakkaan suostumus asiakasrekisteriin, ja josta käy ilmi se saamen kieli, jolla hän haluaa itseään palveltavan. Rekisterissä tulisi käydä ilmi se, että haluaako asiakas suullisia ja kirjallisia palveluja saamen kielellä. Rekisterin tulisi olla aktiivisessa käytössä aina asiakastapaamisten yhteydessä ja niiden avulla kohdennettaisiin saamenkielisiä palveluja. 12. Ns. saamen kielen kielilisän prosentuaalista määrää tulisi nostaa. Nykyinen kielilisä ei kannusta saamen kielen opiskeluun. Palkkausjärjestelmää muuttamalla saamen kielen opiskelusta tulee tehdä taloudellisesti kannattavaa. 13. Niin kauan kun inarin- ja koltansaamen osalta ei ole virallista kielitaidon osoittamis- /hyväksymisjärjestelmää (kuten kielitutkinto) järjestettynä, saamen kielineuvosto nimeää asiantuntijalautakunnan, jonka tehtävänä on tapauskohtaisesti todistaa henkilön kielitaito inarin- ja koltansaamen osalta. Kunnallisten ja valtion yksiköiden tulisi pitää työnhakutilanteessa tätä todistusta samanveroisena kielitutkinnon ja todistuksen kanssa

8 8 (11) niin kauan kun inarin- ja koltansaamen osalta ei ole olemassa mahdollisuutta kielitutkintoon ja todistukseen. 14. Saamelaisten kotiseutualueen viranomaisten ja muiden tahojen saamea puhuville työntekijöille tulee taata samanarvoiset taloudelliset mahdollisuudet ja muut tukijärjestelmät opiskella saamea kuin saamea osaamattomille. 15. Kuntien on valvottava saamen kielilain 18 mukaisesi ostopalveluissa ja kuntayhtymien toiminnassa että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat ja edellytettävä, että palveluja järjestävät tahot seuraavat saamen kielilain toteutumista ja noudattavat saamen kielilakia omassa toiminnassaan. Valtiota tai lainsäädäntöä koskevat ehdotukset: 16. Saamen kielilakia on muutettava (pykälä 31) siten, että lakisääteisiä kunnallisia peruspalveluja tuottavat muut tahot otetaan ja kuntayhtymät joissa saamelaisten kotiseutualueen kunta tai osa sitä on mukana, otetaan myös saamen kielilain mukaiseen valtionavustuksen piiriin ( 31). 17. Saamenkielinen perusopetus ja päivähoito on erityiskorvattava myös saamelaisalueen ulkopuolisella alueella valtion varoista kunnille. 18. Valtion on huomioitava toiminnassaan, että valtionhallinnon tuottavuusohjelma estää saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisen henkilökunnan palkkaamisen ja hankaloittaa saamen kielilain toteutumista. Tuottavuusohjelmaa tulee toteuttaa huomioiden saamen kielilaki. Myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on huomioitava, että uudistus ei saa vähentää saamenkielisiä palveluja. Mahdolliset kuntaliitokset eivät saa heikentää saamenkielisiä palveluja, vaikka kunnan väkimäärä muuttuisi suomalaisenemmistöiseksi. 19. Valtion on joko kanavoitava kaikki saamenkielisten palvelujen tuottamisen rahoitus saamelaiskäräjien kautta tai valvottava paremmin rahoituksen käyttöä erityisesti kaksikielisyyslisää myöntäessä, ts. tehtävä rahoitus vastikkeelliseksi. 20. Julkishallinnon asiointilomakkeet tulisi kaikki kääntää saameksi valtiollisella ja kunnallisella puolella. 21. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisten valtion yksiköiden ja ministeriöiden tulisi käännättää saamelaisia koskevat lait ja keskeiset kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat esitteet/oppaat saameksi.

9 9 (11) 22. Valtion uudessa palkkausjärjestelmässä saamen kielen taito tulee nähdä palkkaa nostavana ansiona aina saamelaisten kotiseutualueella toimivissa valtion yksiköissä tai liikelaitoksissa, joiden toimialueeseen saamelaisten kotiseutualue kuuluu. 23. Valtion tulee edistää toiminnallaan ja rahoituksellaan saamenkielisen tiedonvälityksen syntyä Suomeen sekä mahdollistaa kaikkien saamelaisten tasa-arvoiset mahdollisuudet seurata saamenkielisiä uutisia järkeviin kellonaikoihin. 24. Valtion on osoitettava saamelaiskäräjien kautta jaettavaksi säännöllinen määräraha saamenkielisen lasten ja nuorten kerhotoiminnan rahoittamiseksi. 25. Valtion on tulkinnallaan luotava ne perusperiaatteet, joiden mukaan määrätään ne viranomaiset, joita saamen kielilaki koskee viranomaistoiminnan luonteen johdosta. 26. Saamelaisten kielellisten oikeuksien varmistamiseksi saamen kielilain rikkomuksien tuominen oikeusjärjestelmän piiriin on ensiarvoisen tärkeää saamen kielilain toteutumisenkin kannalta. Rikkomuksien selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi on luotava selkeä kantelu- ja sanktiojärjestelmä. Koulutusjärjestelmää koskevat ehdotukset 27. Jo ammattikoulutuksessa tulee huomioida saamen kielen taitoisen henkilökunnan tarve ja mahdollistaa saamen kielen opiskelu jo opiskeluaikana. Videoetäopetuksen kautta opetus voidaan järjestää Etelä-Suomeenkin. Erityisen suuri saamen kielen taitoisen henkilökunnan puute on poliisivoimissa, Lapin hätäkeskuksessa ja sosiaali- ja terveysalalla. 28. Saamelaisen kotiseutualeen kuntien perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa tulee käsitellä saamen kielilakia ja kielellisiä oikeuksia. 29. Saamelaisalueelle ammattihenkilöstöä kouluttavissa oppilaitoksien opetuksessa (mm. Lapin yliopisto, Oulu yliopiston Giellagas-instituutti ja kasvatustieteiden tiedekunta sekä Rovaniemen ammattikorkeakoulu, SAKK ja poliisiammattikorkeakoulu) tulee käsitellä saamen kielilakia ja sen velvollisuuksia. 30. Yhdenvertaisuuslain ja saamen kielilain mahdollistamaa positiivista erityiskohtelua tulee hyödyntää laajemmin koulutusjärjestelmässä. Saamenkieliset palvelut tulee turvata jo koulutusvaiheessa ns. saamelaiskiintiöillä keskeisillä koulutusaloilla, joissa kielikiintiöitä ei vielä ole.

10 10 (11) Pääasiallisesti saamelaiskäräjiä koskevat ehdotukset: 31. Saamelaiskäräjien tulee aloittaa selvitystyö saamenkielisten palvelujen turvaamisesta ja kehittämisestä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella yhdessä oikeusministeriön, saamelaisyhdistysten ja vähemmistövaltuutetun kanssa. 32. Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseksi olisi hyödyllistä, jos saamelaiskäräjät perustaisivat yhdessä saamelaisten kotiseutualueen kuntien kanssa eräänlaisia kielikeskuksia, joissa toimisi saamen kielen taitoisia virkamiehiä ja toimihenkilöitä. Keskuksista saamelaiset voisivat tulla hakemaan saamenkielistä asiakaspalvelua ja kysymään neuvoa ja tietoa mm. saamen kielilaista ja saamelaisten kielellisistä oikeuksista saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja valtion viranomaisissa. 33. Kuntien, valtion yksiköiden ja saamelaiskäräjien tulisi tutkia mahdollisuuksia perustaa yhteisiä virkoja, joiden avulla saamenkieliset palvelut turvattaisiin. 34. Saamelaiskäräjien on tiedotettava aktiivisesti saamen kielilaista saamelaisille ja kannustettava saamelaisia käyttämään saamen kieltä. 35. Saamelaiskäräjien tulisi perustaa Vuoden Kieliteko - palkinto, joka myönnettäisiin parhaiten saamelaisten kielellisiä oloja parantaneelle valtion tai kuntien yksikölle tai muulle taholle ja kannustaen näin positiivisesti viranomaisia saamelaisten kielellisten olojen parantamiseen. 36. Saamelaiskäräjien tulee toiminnassaan tarjota kielipalveluja myös saamenkielisille ja auttaa saamelaisia saamenkielisessä viranomaisasioinnissa. 37. Saamelaiskäräjien tulee tarjota tai osoittaa se taho, joka pystyy tarjoamaan saamen kielilakiin ja saamelaiskulttuuriin liittyviä koulutus- ja opetuspalveluja kunnille, valtion virastoille ja liikelaitoksille. 38. Saamelaiskäräjien tulee hankkia pysyvä rahoitus saamelaiselle aikuisväestölle saamen kielen luku- ja kirjoittamistaidon hankkimiseksi ja osoittaa saamen kielen koulutusta järjestävät tahot. 39. Saamelaiskäräjien ja valtion tulisi toiminnallaan ja rahoituksellaan mahdollistaa saamenkielinen vapaan sivistystyön opetus. 40. Tulevaa saamen kielilakiselvitystä varten tulisi tutkia mahdollisuutta yhdistää yhdenvertaisuuslain toteutumisen ja saamen kielilain toteutumisen seuranta saamelaisten kotiseutualueella. 41. Saamen kielineuvostosta perustetaan elin, jolla on oma itsenäisesti hallittava kielenedistämishankkeisiin ohjattava määrärahansa. Saamen kielen toimisto muutetaan

11 11 (11) kielineuvoston alaisuuteen ja saamen kielen toimistoa kehitetään kielikeskuksen suuntaan asiantuntijaksi saamen kieltä koskevissa kysymyksissä.

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9. LAUSUNTO 1 (5) 31.10.2007 Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 27.9.2007 LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Liite 13 Taulukko-osuus Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Taulukko 3 Saamen kielen tyydyttävä

Lisätiedot

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa

PUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa SAAMELAISVÄESTÖN TULEVAISUUDEN PALVELUT SAAMELAISTEN KULTTUURI-ITSEHALLINNON JA PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA 1. Alkusanat Suomen

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

SámiSoster ry PL 71 99870 Inari

SámiSoster ry PL 71 99870 Inari 1 SámiSoster ry PL 71 99870 Inari Lausunto 16.6.2015 Oikeusministeriö Lausuntopyyntönne 12.5.2015 (OM 2/58/2015) SAAMEN KIELILAIN KEHITTÄMISTARPEISTA Saamelaisten valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat!

Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! PUHE 1 (5) 13.5.2008 Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! Saamelaiskäräjien puolesta haluan toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi keskustelemaan

Lisätiedot

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot

1. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen nykytila

1. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen nykytila ESITYS 1 (8) 10.10.2008 Dnro:462/D.a.2/08 Oikeusministeri Tuija Brax Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi SAAMENKIELISTEN

Lisätiedot

Arvoisa valtion työntekijä,

Arvoisa valtion työntekijä, Arvoisa valtion työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 22.-23.2.2005 2 1. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset perusteet Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla

Lisätiedot

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

Poske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous

Poske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous Poske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous 29-4-2008 KASTE - 23.4. aluejaoston kokous Toimeenpanosta: - 24.4 annetaan valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta

Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta 3.5.2011 Sosiaalialan osaamiskeskukset 10 vuotta - Kompetenscentrumverksamheten inom det sociala området 10 år Osaamiskeskusjohtajien

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

POIKKEUKSELLISEN HARVAN ASUTUKSEN JA SAAMELAISUUDEN HUOMIOON- OTTAMINEN UUDESSA VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ

POIKKEUKSELLISEN HARVAN ASUTUKSEN JA SAAMELAISUUDEN HUOMIOON- OTTAMINEN UUDESSA VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄSSÄ LAUSUNTO 1 (12) 12.2.2008 Dnro:174/D.a.2/08 Lausunto kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamistyöryhmälle Helsingissä tiistaina12.2.2008 klo 8.30. POIKKEUKSELLISEN HARVAN ASUTUKSEN JA SAAMELAISUUDEN

Lisätiedot

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta (22.12.2016) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen 25.1.2017 klo 10.00-27.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi 2 luku 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisöalue Maakuntien

Lisätiedot

MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen

MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus 28.9.2016 / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen Perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017-2019 teemoiksi on valittu: Ihmisoikeuskasvatus-

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät

Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelainen palveluohjausmalli Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous 10.5.2017 Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaisten oikeudellinen asema Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen ylitarkastaja

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen ylitarkastaja Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 19.11.2015 - ajankohtaisia asioita Merja Hilpinen ylitarkastaja Nuorten työpajatoiminnan ajankohtaisia asioita Nuorisolaki uudistus Nuorisotakuuta

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

1. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta?

1. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? Lausuntopyyntökysely 31.01.2017 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Kysymykset Kysymyksiä uudistuksen tavoitteista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PUHE 1 (8) Arvoisat kuulijat.

PUHE 1 (8) Arvoisat kuulijat. PUHE 1 (8) 04.04.2008 Arvoisat kuulijat. Olemme tärkeässä tilaisuudessa. On tärkeää, että tällainen tilaisuus on järjestetty. Yhteiskunnan on turvattava kaikilla eri aloilla että saamenkieliset oikeuspalvelut

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa Saamelaisten sote-palvelujen tulevaisuusseminaari 20.1.2016 Pekka Järvinen, STM 6.5.2016 1 Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta HE 111/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja

SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden l kehittämisrakenne -hanke PaKaste 2 osahanke 1.10.2011-31.10.2013 Saamelaiskäräjät, Poske saamelaisyksikkö Kolpeneen kuntayhtymä, Saamelaisten kotiseutualueen

Lisätiedot

HALLITUKSEN LINJAUKSET ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE- UUDISTUKSEN ASEKELMERKEIKSI

HALLITUKSEN LINJAUKSET ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE- UUDISTUKSEN ASEKELMERKEIKSI OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 9.2.2016 177/43/2015 Sosiaali- ja terveysministeriö Valtiovarainministeriö STM068:00/2015 HALLITUKSEN LINJAUKSET ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE- UUDISTUKSEN ASEKELMERKEIKSI

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa

Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksessa Saamelaisten osallistumisoikeuksien lisääminen valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten

Lisätiedot

HE 224/2016 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI TERVEYDENHUOLTOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUUTTAMISESTA

HE 224/2016 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI TERVEYDENHUOLTOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö 23.11.2016 OM 124/52/2016 HE 224/2016 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI TERVEYDENHUOLTOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUUTTAMISESTA Eduskunnan

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

Pöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Pöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 1 32 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kunnanhallitus 22.9.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen

Lisätiedot

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa OIKEUSMINISTERIÖ 3/58/2005 OM 24.2.2005 Ministeriöille, oikeuskanslerinvirastolle, tuomioistuimille, oikeusministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä

Lisätiedot

Hallituksen esitys laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 224/2016 vp)

Hallituksen esitys laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 224/2016 vp) Olli Mäenpää 18.10.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 224/2016 vp) Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut Esitys sisältää

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

Mitä valtio odottaa sote uudistukselta?

Mitä valtio odottaa sote uudistukselta? Mitä valtio odottaa sote uudistukselta? Sosiaalialan AMK - verkosto Mikkeli 16.4. 2015 Pirjo Sarvimäki STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Teija

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Taina Mäntyranta Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos 19.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Kysymys nro 1 Yleiset huomiot luonnoksesta hallituksen esitykseksi saamen kielilain muuttamisesta

Kysymys nro 1 Yleiset huomiot luonnoksesta hallituksen esitykseksi saamen kielilain muuttamisesta 30.3.2017 Dnro 184 /D.a.2/2017 1 (12) Oikeusministeriö satu.kaskinen@om.fi oikeusministerio@om.fi Asia: HE saamen kielilain muuttamiseksi Saamelaiskäräjien hallitus on käsitellyt hallituksen esitysluonnosta

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Lisätiedot

Kuvaajat valinnanvapauslain lausunnoista

Kuvaajat valinnanvapauslain lausunnoista Kuvaajat valinnanvapauslain lausunnoista Sosiaali- ja terveysministeriö..0..0 Valinnanvapauslain lausunnot Hallituksen esitysluonnos valinnanvapauslaiksi oli lausunnoilla..0 -..0 Lausunnot pyydettiin kunnilta,

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto

Uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto Uusi Valtion lupa ja valvontavirasto Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 30.3.2017 Margit Päätalo Johtaja, PohjoisSuomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008. STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto. Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28

LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008. STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto. Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28 LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008 STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28 LAUSUNTO TERVEYDENHUOLTOLAKITYÖRYHMÄN MUISTIOSTA 1. JOHDANTO

Lisätiedot

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 Romanikielen kielipoliittinen ohjelma hyväksytty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Romanikielen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Lausuntopyyntö STM Vastausaika 10.3.2014 11:55:06 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kuuloliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Anniina Lavikainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Parkanon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuuli Tarukannel 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT

SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT 1(6) SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2003 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 6-7.4.2004 hyväksynyt seuraavan kertomuksen toiminnastaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.

Kalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Pohjoinen päihdetyö Sajos, Inari 7.5.2015 Kati Hokkanen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Saamelaisten sosiaaliturva

Saamelaisten sosiaaliturva Saamelaisten sosiaaliturva Maija Faurie 30.9.20 Saamentutkimuksen seminaari, Levi Saamelaisten perusoikeudet Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Kuvaajat valinnanvapauslain lausunnoista

Kuvaajat valinnanvapauslain lausunnoista Kuvaajat valinnanvapauslain lausunnoista Sosiaali- ja terveysministeriö 3.4.2017 Päivitetty - Valinnanvapauslain lausunnot Hallituksen esitysluonnos valinnanvapauslaiksi oli lausunnoilla 31.1.2017-28.3.2017

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (8) 15.12.2014 Dnro: 571 /D.a.4/2014. Eduskunnan perustuslakivaliokunta pev@eduskunta.fi

LAUSUNTO 1 (8) 15.12.2014 Dnro: 571 /D.a.4/2014. Eduskunnan perustuslakivaliokunta pev@eduskunta.fi LAUSUNTO 1 (8) 15.12.2014 Dnro: 571 /D.a.4/2014 Eduskunnan perustuslakivaliokunta pev@eduskunta.fi Asia: Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi

Lisätiedot

Saamen kielilaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 70/2003 vp. Hallituksen esitys saamen kielilaiksi. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös. EV 70/2003 vp HE 46/2003 vp

Saamen kielilaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 70/2003 vp. Hallituksen esitys saamen kielilaiksi. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös. EV 70/2003 vp HE 46/2003 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 70/2003 vp Hallituksen esitys saamen kielilaiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä saamen kielilaiksi (HE 46/2003 vp). Valiokuntakäsittely Perustuslakivaliokunta on antanut

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015 Saamenkieliset sosiaali ja terveyspalvelut Suomessa Heidi Eriksen, SANKS, BUP Karasjok, Utsjoen terveyskeskus Inari 25 2 2015 Historiaa 1993 Saamelaisvaltuuskunta puutteita omakielisissä ja kulttuurin

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat

Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat 2007-2009 Saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö 2007-2009 Saamenkielisen kehittämisverkoston koulutus 8.11.2008 Kehittämistyö / kehittäminen Mitä

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot