Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Transkriptio

1 Korkean rakentamisen selvitys Oulussa Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

2 Uuden Oulun yleiskaavan perusselvitys työryhmässä yleiskaavoitus, asemakaavoitus ja rakennusvalvonta selvityksiä tehty myös Helsingissä, Kuopiossa, Espoossa ja Tampereella vyöhykkeitä ideoitu työpajassa tiedotus- ja keskustelutilaisuus , 39 osallistujaa kaupunginhallitus hyväksyi selvityksen jatkosuunnittelussa ohjeellisena noudatettavaksi kuva: Arkkitehtitoimisto Laatio Oy kuva: Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy

3 korkean rakentamisen vyöhykkeet: Helsinki, Espoo ja Tampere Vantaa: Tikkurilan kaupunkikuvaselvitys

4 aluerajaus: Oulun keskeinen kaupunkialue Ritaharjusta Kaakkuriin Korkea rakentaminen on määritelty Oulun pääosin matalahkon rakennuskannan ansiosta koskemaan rakennuksia, joissa on vähintään yhdeksän asuinkerrosta tai vastaava korkeus muissa rakennustyypeissä: julkisivun korkeus on 27 metriä tai yli. Korkea rakentaminen voi kuitenkin olla tapauskohtaisesti matalampaakin, jos se poikkeaa selvästi ympäröivän rakennuskannan korkeuksista, vaikuttaa merkittävästi kaupunkikuvaan ja keskeisiin näkymiin sekä näkyy kauas.

5 Oulun korkeat asuinrakennukset kuva: Wikimedia Commons 1950-luku: Toivoniemen rakennukset, keskusta: As Oy Vakuutustorni (1957) ja KOy Oulun Yhdystorni (1958) 1960-luku: KOy Klubitalo keskustassa (1960) 1970-luku: Kontinkangas, Intiö, Tuira 1980-luku: Intiö, Tuira 2000-luku: As Oy Sirius Kaakkurissa (2004) kuva: Oulun konsernipalveluiden kuva-arkisto kuva: Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy kuva: Eriksson Arkkitehdit Oy

6 Muut rakennustyypit työpaikka-, kulttuuri- ja monikäyttörakennukset sakraalirakennukset teollisuusrakennukset ja tekniset rakennelmat mainostornit kuva: Tero Tuorila kuva: Osmo Knuutinen kuva: Oulun konsernipalveluiden kuva-arkisto kuva: Oulun konsernipalveluiden kuva-arkisto

7 lähtötietoina mm. Oulun keskusta-alueiden kaupunkikuvaselvitys täydennysrakentamisselvitys Oulun kulttuuriympäristöohjelma elinvoimainen kaupunkikeskusta -raportti kuva: Eriksson Arkkitehdit Oy, Destia Oy kuva: asemakaavoitus kuva: yleiskaavoitus

8 Villit unelmat taide- ja hallintokeskuksen suunnittelukilpailu 1962, Uuno Laukan kuva-arkisto Varjakan yleissuunnitelma Vihiluodon toimistorakennus, kuva: Arkkitehtitoimisto Martti Väisänen Oy merikeskus, arkkitehtiopiskelijan harjoitustyö matkakeskus, näkymä Hallituskadulta, kuva: Esko Puijola

9 Alustavat ideat Raksila, radan itäpuoli: 16 kerrosta Kaijonharjun kortteli 21, 10 kerrosta Teknologiakylä / Innovaatiokampus, 25 kerrosta Sisustajantori, 16 kerrosta kuvat: Arkkitehtuuritoimisto Juha Paldanius Oy

10 Asemakaavan muutoshankkeet Oulun Lipporanta, 15 kerrosta Oulujoen Siltavahti, 16 kerrosta Yhdystorni-kortteli, kaksi lisäkerrosta 10-kerroksiseen rakennukseen matkakeskus, 12 kerrosta (hakijan aloitteessa 16 kerrosta) II kaupunginosan kortteli 5, 13 kerrosta Lekatie 1 Karjasillalla, 9 kerrosta Holstinsalmentien alue, 12-kerroksinen hotelli Hiukkavaaran keskus, 9-10 kerrosta Kaukovainion keskus, 12 kerrosta kuva: Linja Arkkitehdit Oy Otokylä, kerrosta KOy Kulmaleveri, 16 kerrosta kuva: Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy kuva: Linja Arkkitehdit Oy kuva: Arkkitehtitoimisto Laatio Oy

11 Voimassa olevat asemakaavat Galleria-kortteli, 12 kerrosta (rakenteilla) Pallas-kortteli, 9 5/6 kerrosta (rakenteilla) Toppilansalmi, 12 ja 15 kerrosta sekä siilo, 12 kerrosta (siilo rakenteilla) Resiina-kortteli, korkein rakennusosa 12 kerrosta, rakenteilla Välkkylä, asuntolakerrostalo, 12 kerrosta Torinranta, virastotorni, 22 kerrosta Kontinkangas, kolme asuntorakennusta, 12 kerrosta Teknologiakylä / Elektroniikkatie, toimistorakennus, 8 kerrosta KOY Klubitalo, ullakkokerros 11-kerroksiseen rakennukseen Oulunportin työpaikka-alue, Perävainio, kerrosta kuva: Arkkitehtitoimisto Laatio Oy kuva: White Arkitekter kuva: Archeus Oy

12 Oulujoen Siltavahti, korkeusvertailut, Helsinki ja Oulu kuva: ALA Architects / Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy

13 Työpajan ryhmätyöt

14

15 Korkeat rakennukset ja suunnitelmat keskusta-alueella

16 Korkean rakentamisen vyöhykkeet Vyöhyke A Korkea rakentaminen on mahdollista keskeisillä paikoilla, mikäli rakentaminen edistää kaupunkirakenteen hahmotettavuutta ja alueen positiivista imagoa rakennus on perusteltu osa korttelirakennetta tai aluetta rakentaminen hahmottuu luontevaksi osaksi kaupungin uutta korkean rakentamisen kokonaisuutta tapauskohtainen edellytysten ja vaikutusten arviointi sekä vaihtoehtotarkastelu osoittavat rakentamisen olevan toteuttamiskelpoista ja täyttävän edellä mainitut kriteerit Vyöhyke B Alueelle tulee laatia laajempi yleissuunnitelma, jossa osoitetaan korkean rakentamisen toivottavat ja mahdolliset sijoituspaikat. Suunnitelmassa otetaan huomioon korkeaan rakentamiseen liittyvät toiminnalliset, taloudelliset ja kaupunkikuvalliset näkökohdat sekä kulttuuriympäristön arvot ja muut rajoittavat tekijät. Ennen yleissuunnitelman valmistumista tulee jokaisen nykyisestä korkeusmittakaavasta merkittävästi korkeamman rakennuksen kaavasuunnitelmasta tehdä selvitys rakentamisen taloudellisista, toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista edellytyksistä. Vyöhyke C Alueelle ei kaavoiteta uusia merkittävästi nykyisestä korkeusmittakaavasta poikkeavia rakennuksia. Tarkemmat korkeustarkastelut tehdään asemakaavatyön yhteydessä.

17 Hankkeiden vaikutukset tulee arvioida maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n säädöksiä soveltaen. Hankkeen toteuttamisen vaikutusten arviointi tulee kohdistaa ainakin kaupunkikuvaan, arkkitehtuurin laatuun, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, kuten tuulisuus- ja pienilmastovaikutukset, varjostusvaikutukset luonnonympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Korkeaa rakentamista rajoittavat tekijät: historiallinen ruutukaavakeskusta valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö maakunnallisesti arvokas maisema-alue arvokkaita alueita Oulussa arvokkaat maisema- ja luontokohteet (Natura, luonnonsuojelukohteet ja maisemallisesti arvokkaat pellot)

18 edellytysten ja vaikutusten arviointi, erityisselvityksiä

19 Korkean rakentamisen vyöhykkeet Vyöhyke A Korkea rakentaminen on mahdollista keskeisillä paikoilla, mikäli rakentaminen edistää kaupunkirakenteen hahmotettavuutta ja alueen positiivista imagoa rakennus on perusteltu osa korttelirakennetta tai aluetta rakentaminen hahmottuu luontevaksi osaksi kaupungin uutta korkean rakentamisen kokonaisuutta tapauskohtainen edellytysten ja vaikutusten arviointi sekä vaihtoehtotarkastelu osoittavat rakentamisen olevan toteuttamiskelpoista ja täyttävän edellä mainitut kriteerit Vyöhyke B Alueelle tulee laatia laajempi yleissuunnitelma, jossa osoitetaan korkean rakentamisen toivottavat ja mahdolliset sijoituspaikat. Suunnitelmassa otetaan huomioon korkeaan rakentamiseen liittyvät toiminnalliset, taloudelliset ja kaupunkikuvalliset näkökohdat sekä kulttuuriympäristön arvot ja muut rajoittavat tekijät. Ennen yleissuunnitelman valmistumista tulee jokaisen nykyisestä korkeusmittakaavasta merkittävästi korkeamman rakennuksen kaavasuunnitelmasta tehdä selvitys rakentamisen taloudellisista, toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista edellytyksistä. Vyöhyke C Alueelle ei kaavoiteta uusia merkittävästi nykyisestä korkeusmittakaavasta poikkeavia rakennuksia. Tarkemmat korkeustarkastelut tehdään asemakaavatyön yhteydessä.