Sisällysluettelo. Henkilöstöraportti Henkilöstö Henkilöstön kehittäminen ohjelma Turvallisuus ja terveys...

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2004

2 Kalkki voittaa. Japanissa keksittiin ratkaista epäselvät tilanteet omalaatuisella tavalla jo 1600-luvulla: Jan Ken Pon kivi rikkoo sakset, sakset leikkaavat paperin ja paperi peittää kiven. Tänä päivänä kyseinen peli on levinnyt ympäri maailman erilaisina sovelluksina, ja voitosta taistellaan jopa MM-tasolla. Kun halutaan säilyttää luonto elinkelpoisena, valmistaa kestävää metallia ja korkealaatuista paperia, tilanne ratkaistaan kalkkikivellä. Sen ominaisuudet tuottavat lisäarvoa niin kansainväliselle teollisuudelle kuin yksityisille talouksillekin. Kuten Jan Ken Ponissa, tässäkin on kyse tarkkaan harkitusta strategiasta oikeasta kivestä oikeassa paikassa.

3 3 Sisällysluettelo Nordkalk on... 4 Vuosi täytti odotukset... 6 Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus... 8 Konsernituloslaskelma Konsernitase Rahoituslaskelma Tuloslaskelma / Emoyhtiö Tase / Emoyhtiö Rahoituslaskelma / Emoyhtiö Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tilinpäätöksen liitetiedot Tunnuslukujen laskentakaavat Viisivuotiskatsaus Tilintarkastuskertomus Hallitus, johtoryhmä Konsernirakenne Henkilöstöraportti Henkilöstö Henkilöstön kehittäminen ohjelma Turvallisuus ja terveys Ympäristöraportti Tavoitteena kestävä kehitys Ympäristövaikutukset Ympäristötuotteet Ympäristöparannukset vuonna Päästöt ja sivutuotteet Nordkalk kartalla... 46

4 Nordkalk on ykkönen Pohjois-Euroopassa Nordkalk louhii kalkkikiveä ja jalostaa siitä kalkkikivijauhetta ja -rouhetta, rikastettua kalsiittia sekä poltettua ja sammutettua kalkkia. Lisäksi tuotevalikoimaan kuuluu dolomiitti ja harvinainen mineraali wollastoniitti. Raaka-aineet louhitaan Nordkalkin omista esiintymistä, joista 8 on Suomessa, 6 Ruotsissa, 3 Virossa ja 3 Puolassa. Norjassa Nordkalk omistaa osan kalkkiyhtiöstä. Esiintymät ja tuotantolaitokset ovat keskittyneet Itämeren ympärille, mikä on edellytys merikuljetuksiin perustuvalle tehokkaalle logistiikalle. Monipuolista raaka-ainetta erilaisiin käyttötarkoituksiin Kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään teollisuudessa, maataloudessa ja ympäristönhoidossa. Useimmille meistä on tuttua kalkkikivijauheen levittäminen pellolle, jonka luontaista happamuutta se vähentää. Ympäristönhoidossa kalkkia tarvitaan samasta syystä: neutraloimaan vesistöjen ja metsien happamuus. Ilmansaasteita vähennetään puhdistamalla voimalaitosten savukaasut kalkkikivipohjaisilla tuotteilla. Niillä säädellään myös juomavetemme happamuutta ja puhdistetaan jätevetemme. Nordkalkin suurin asiakassegmentti on kuitenkin teollisuus, jolle menee myynnistä runsas 80 prosenttia. Monien jokapäiväisten hyödykkeiden valmistuksessa on jossain vaiheessa käytetty kalkkikivipohjaisia tuotteita. Paperiteollisuus, joka on Nordkalkin suurin asiakasryhmä, käyttää kalkkikiveä ja poltettua kalkkia paperin täyte- ja päällystyspigmenttien valmistukseen. Teräksen valmistuksessa kalkkia tarvitaan poistamaan epäpuhtauksia prosessin eri vaiheissa, samoin sokeriteollisuudessa kalkin tehtävä on puhdistaa. Rakennusaineteollisuudessa kalkkikivituotteet ovat raaka-aineena mm. sementissä, betonissa, tiilissä, seinälevyissä, laasteissa ja tasoitteissa. Rakentaminen on yksi kalkkikivituotteiden vanhimmista käyttöalueista, ja tänä päivänä rakennusaineteollisuus on Nordkalkin toiseksi suurin asiakasryhmä. Kalkkia käytetään myös lasin ja maalien valmistuksessa. Dolomiitti on tärkeä raaka-aine lannoiteteollisuudelle, ja wollastoniittia tarvitaan mm. muovin ja keramiikan valmistuksessa. Tien- ja maanrakennuksessa kalkin tehtävänä on vakauttaa maaperä. Syvästabilointia käytetään pohjanvahvistusmenetelmänä mm. teiden ja rautateiden rakentamisessa sekä esirakentamisessa painumien estämiseksi ja kantavuuden parantamiseksi. Pintastabiloinnilla parannetaan kalkin avulla maan ominaisuuksia tienrakentamisen yhteydessä. Lopuksi tien peittävä asfaltti sisältää sekin kalkkikivijauhetta. NORDKALK OYJ ABP:N OSAKKEENOMISTAJAT % Ahlström Capital Oy 26,2 * CapManin hallinnoimat rahastot 26,2 Åbo Akademin säätiö 8,0 Veritas-ryhmä 7,7 Alandia-Yhtiöt 7,7 Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. 6,4 Furuvik Invest Ab 5,8 Yhtiön johto 4,7 Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet 1,9 Rettig-Yhtymä Oy 1,9 Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne 1,0 William Thurings stiftelse 1,0 K.H. Renlunds stiftelse 1,0 Petter och Margit Forsströms stiftelse till 0,5 Karl och Olivia Forsströms minne 100,0 % * Ahlström Capitalin johto omistaa 0,2 %. Paperipigmentit 25 % Maatalous 6 % Liikevaihto tuoteryhmittäin Muut 8 % Kalkkikivi 12 % Poltettu ja sammutettu kalkki 31 % Liikevaihto asiakasryhmittäin Ympäristönhoito 13 % Kalkkikivijauheet 24 % Paperi 31 % Rakennusaineet 19 % Sellu 5 % Muu teollisuus 10 % Teräs 16 %

5 5 Nordkalkin päämääränä on olla johtava tekijä eurooppalaisilla kalkkimarkkinoilla. Tämän Nordkalk saavuttaa - säilyttämällä asemansa Pohjois-Euroopassa - kasvamalla kannattavalla tavalla - luomalla uusia konsepteja ja käyttöalueita - pysymällä kiinnostavana investointikohteena Menestystekijät Nordkalkin esiintymistä louhitaan monipuolista raaka-ainetta, joka edustaa kaikkia markkinoilla kysyttyjä kalkkikivilaatuja. Raskaan kiviaineksen kuljettaminen kannattavasti edellyttää tehokasta ja hyvin suunniteltua logistiikkaa. Laaja asiakaskunta, joka koostuu monista teollisuudenaloista, kunnista ja maanviljelijöistä, suojaa Nordkalkia suhdannevaihteluilta. Osaava ja motivoitunut henkilöstö takaa asiakkaillemme asiantuntevan yhteistyökumppanin. Arvomme luottamus, osaaminen ja laatu näkyvät toiminnassamme Luotamme itseemme ja yhteistyökumppaneihimme, ja uskomme kumppanuuden tarjoavan etuja molemmille osapuolille. Olemme kalkkikiven louhinnan, jalostuksen ja kuljettamisen asiantuntijoita. Oivallamme mahdollisuudet parantaa niin omia kuin asiakkaan prosesseja. Raaka-aineemme, tuotteidemme ja työmme laatu heijastuu asiakkaan lopputuotteisiin.

6

7 7 Vuosi täytti odotukset Vuosi 2004 sujui pitkälti Nordkalkin sille asettamien odotusten mukaisesti. Nordkalkin keskeiset asiakassegmentit paperi, teräs ja rakennusmateriaalit kehittyivät suotuisasti. Puolan jäsenyys EU:ssa pani vauhtia maan infrastruktuurin kehittämiseen, mitä Nordkalk kykeni hyödyntämään tehokkaasti tuotantolaitostensa hyvän sijainnin ansiosta. Keväällä Nordkalk solmi Imerys Mineral AB:n kanssa pitkäaikaisen sopimuksen poltetun kalkin toimittamisesta paperipigmentti PCC:n valmistusta varten. Imerys tekee PCC:tä uudessa satelliittitehtaassaan M-realin paperitehtaan yhteydessä Husumissa Ruotsissa. Sopimus on Ruotsissa Nordkalkin ensimmäinen alallaan. Maanparannuskalkin toimituksia haittasi jo toista vuotta surkea levityskeli niin Suomessa kuin Ruotsissa. Samanaikaisesti maitten maataloutta rasittaa epävarmuus tulevaisuudesta, joka riippuu EU:n maataloustukia koskevista päätöksistä. Vauhdikas kehitys Kiinan markkinoilla on välillisesti vaikuttanut Nordkalkiin. Hiilen kysyntä on kova, samoin laivakuljetusten, ja tämä on nopeasti nostanut näiden Nordkalkille tärkeiden hyödykkeiden hintoja. Nordkalkin rakenne muuttui vuoden aikana yhtiön sulauduttua NK-Holdingiin, joka muutti nimensä Nordkalkiksi. Miedziankassa Puolassa Nordkalk lunasti viimeiset valtion ja henkilöstön hallussa olleet osakkeet, ja yhtiö omistaa nyt Miedziankan koko osakekannan. Tätä seuraa Nordkalk Sp. z o.o:n ja Nordkalk Miedzianka S.A:n sulautuminen vuoden 2005 alussa. Ruotsissa Nordkalk on myynyt järvikalkitustoimintonsa tarkoitusta varten perustetulle Movab AB - yhtiölle, josta Nordkalk omistaa 19,5 prosenttia. Muut omistajat ovat alalla työskenteleviä urakoitsijoita ja Movabin henkilöstö. Kuljetus- ja levitysurakoitsijoiden rooli on järvikalkitushankkeissa suuri, ja yhteisyrityksessä niin kalkitushankkeet kuin markkinointi voidaan hoitaa kilpailukykyisimmin. Alkuvuodesta 2005 päätökseen saatu kauppa on osa Nordkalkin toiminnan tehostamiseksi toteutettua sisäistä uudelleenjärjestelyä, jossa karbonaattituotteita Ruotsissa valmistava divisioona yhdistettiin Industrial Lime -divisioonaan. Toimintojen keskittäminen johtaa pieneen henkilöstövähennykseen Ruotsissa. Nyt kolmatta vuotta jatkuvan 55+-ohjelman tavoitteena on ylläpitää varttuneiden työntekijöiden ammattitaitoa ja työmotivaatiota sekä varmistaa heidän osaamisensa siirtäminen nuoremmalle polvelle. Nordkalk haluaa myös varmistaa, että palvelukseen saadaan vastakin osaavaa henkilöstöä. Ammattitutkintoon tähtäävällä oppisopimuskoulutuksella täsmäkoulutetaan henkilöstöä kaivostyöhön. Kaksivuotinen koulutus käynnistyi Tytyrin kaivoksessa syksyllä. Nordkalkin omaa henkilöstöä osallistuu oppilaiden ohjaamiseen käytännön koulutusjaksoilla, ja kokemukset ovat myönteisiä. Ympäristöasioissa kuluneen vuoden keskeisimmät kysymykset liittyivät hiilidioksidipäästöihin ja päästökauppaan. Nordkalkin kannalta katsoen päästökauppa merkitsee kilpailukyvyn heikentymistä - ei vain yritykselle ja sen asiakkaille vaan koko EU:lle. Vuosien päästöoikeuksia jaettaessa Nordkalk ei saanut anomaansa määrää, mutta tilanne on kuitenkin hallittavissa. Tulevaisuus tarjoaa haasteita energiakustannusten ja ympäristöön liittyvien kulujen muodossa. Kun samat haasteet koskevat myös Nordkalkin tärkeimpiä asiakkaita, korostuu tehokkuuden jatkuvan parantamisen merkitys. Edistys tässä työssä, monipuolinen asiakaskunta ja tuotantopaikkakuntien hyvä sijainti maantieteellisesti hajallaan antavat Nordkalkille hyvät edellytykset säilyttää asemansa tulevaisuudessa. Christer Sundström Toimitusjohtaja

8 Hallituksen toimintakertomus Konsernirakenne yksinkertaistui Nordkalk Oyj Abp sulautui NK-Holding Oy Ab:hen, joka muutti nimensä Nordkalk Oyj Abp: ksi. Fuusio ei vaikuttanut yrityksen liiketoimintaan eikä henkilökunnan asemaan, vaan sulautumisen tarkoituksena oli yksinkertaistaa konsernin rakennetta ja vähentää kustannuksia. Edellisestä johtuen tilinpäätöksessä olevat vertailuluvut vuodelta 2003 kuvaavat silloisen NK-Holding-konsernin taloudellista tilannetta. Vuoden aikana käynnistynyt hanke Nordkalk Miedzianka S.A:n sulauttamiseksi toiseen puolalaisyhtiöön Nordkalk Sp. z o.o:hon saadaan päätökseen vuoden 2005 ensimmäisen vuosineljänneksen kuluessa. Kehitys myönteinen Nordkalk-konsernissa Teollisuus Nordkalkin myynti lisääntyi verrattuna vuoteen Kasvu tulee lähinnä teollisuussegmentistä, jossa erityisesti myynti paperiteollisuudelle lisääntyi. Paperin kysyntä on kasvanut, mikä on lisännyt paperikoneiden kapasiteetin hyödyntämistä. Kuluneen vuoden aikana solmittiin merkittävä sopimus poltetun kalkin toimittamisesta PCC:n valmistukseen Ruotsissa, mikä merkitsi samalla läpimurtoa maan PCC-markkinoille. Toimitukset terästeollisuudelle olivat korkeammalla tasolla kuin vuonna Teräksen kysyntä oli maailmanmarkkinoilla hyvä, ja se merkitsi Nordkalkille ennätyksellisen suuria kalkkitoimituksia terästeollisuudelle. Puolan voimakas talouskasvu ja maan liittyminen EU:hun lisäsivät kalkkituotteiden kysyntää, erityisesti terästeollisuudessa. Tien- ja maanrakennukseen tarkoitettujen tuotteiden myynti väheni Suomessa ja Ruotsissa. Puolassa sitä vastoin näiden tuotteiden kysyntä oli erittäin hyvä, mihin vaikuttavat mm. useat maassa aloitetut EU:n rahoittamat hankkeet infrastruktuurin vahvistamiseksi. Kokonaismyynti rakennusaineteollisuudelle kasvoi hieman. Maatalous Niin Suomessa kuin Ruotsissa julkinen väittely EU: n maataloustuista on aiheuttanut epävarmuutta viljelijöiden keskuudessa. Tämä yhdistettynä huonoihin kalkitusolosuhteisiin on johtanut maanparannuskalkin myynnin vähenemiseen. Puolan liittyminen EU:hun merkitsee uusia tukimuotoja sikäläisille maanviljelijöille, mutta se ei vielä näy maanparannuskalkin myynnissä. Ympäristönhoito Ympäristönhoitotuotteiden liikevaihto oli suurempi kuin vuonna Alkuvuonna vallinneen vesipulan takia sähköntuotanto oli riippuvainen hiilivoimalaitoksista, mikä lisäsi savukaasujen puhdistukseen käytettävien tuotteiden myyntiä. Vedenpuhdistustuotteiden myynti kasvoi hieman, ja jätevesien puhdistukseen tarkoitettu FiltraP otettiin markkinoilla hyvin vastaan. Tuote on suunnattu haja-asutusalueiden talouksille, jotka eivät ole kunnallisen jätevedenpuhdistusjärjestelmän piirissä. Vuoden 2004 taloudellinen tulos Liikevaihto nousi 270,6 (259,8) miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa 4 prosentin kasvua. Liikevoitto parani 12 prosenttia, ja se oli 37,9 (34,0) miljoonaa euroa. Se vastaa 14,0 (13,1) prosenttia liikevaihdosta. Energian korkea hinta vuonna 2004 rasitti tulosta. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 24,5 (23,4) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut laskivat 1,0 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2003 ja olivat 17,5 miljoonaa euroa. Voitto ennen satunnaisia eriä oli 20,4 (15,5) miljoonaa euroa, joka vastaa 7,6 (6,0) prosenttia liikevaihdosta. Liiketoiminnan rahavirta jatkui vahvana ja nousi 35,6 (25,3) miljoonaan euroon. Sijoitetun pääoman tuotto oli 13,7 (13,4) prosenttia. Taseen loppusumma oli 344,2 ( :343,1) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste nousi 24,9 (18,6) prosenttiin johtuen tuloksen paranemisesta ja lainojen takaisinmaksusta. Kun NK-Holding Oy Ab osti Nordkalk Oyj Abp:n, syntyi Nordkalkin vuonna 1999 liikkeeseen laskeman pääomalainan velkakirjan haltijoille oikeus vaatia lainaosuuksiensa lunastusta. Alkuperäisestä 100 miljoonan euron kokonaissummasta lunastettiin 44 miljoonaa vuonna Jäljelle jääneet 56 miljoonaa maksettiin takaisin lokakuussa 2004, jolloin laina-aika päättyi. Mitä muutoin tulee Nordkalk-konsernin ja emoyhtiön asemaan, viitataan tuloslaskelmaan ja taseeseen, jotka sisältävät tarvittavat liitteet, lisätiedot ja rahoituslaskelmat. Investoinnit Vuoden kokonaisinvestoinnit olivat 22,3 (22,0) miljoonaa euroa. Ne olivat suurimmaksi osaksi korvausinvestointeja, ja ne rahoitettiin omalla rahavirralla. Nordkalk on lunastanut viimeiset henkilöstön ja Puolan valtion hallussa olleet osuudet Nordkalk Miedzianka S.A:sta Puolassa 1,5 miljoonalla eurolla. Nordkalkin omistusosuus on nyt 100 prosenttia. Osakkeenomistajat Nordkalkin omistaa suomalainen sijoittajaryhmä, johon kuuluvat Ahlström Capital Oy (26,2 %, josta Ahlström Capitalin johto omistaa 0,2 %), CapManin hallinnoimat rahastot (26,2 %), ryhmä pääosin institutionaalisia sijoittajia (42,9 %) sekä yhtiön johto (4,7 %).

9 10,40 11,00 15,30 13,40 13,70 9 Sijoitettu pääoma tuotto Meuro Meuro Meuro Liikevaihto Liikevoitto Voitto ennen satunnaisia eriä Sijoitettu pääoma ja tuotto Muutokseen vuosien 2002 ja 2003 välillä vaikuttaa muuttunut omistaja- ja pääomarakenne. Meuro % Henkilöstö Nordkalkin palveluksessa oli vuoden lopussa 1288 (1310) henkilöä. Ruotsissa karbonaattituotteita valmistava divisioona yhdistettiin divisioonaan Industrial Lime. Järjestelyn päämääränä on kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen, ja se johtaa pieneen henkilöstövähennykseen Ruotsissa vuonna Vuoden aikana jatkui 55+-ohjelma, jonka päämääränä on tukea ikääntyneiden työntekijöiden edellytyksiä jatkaa työskentelyä eläkeikään saakka ja varmistaa yrityksessä olevan osaamispääoman siirtäminen vanhemmilta työntekijöiltä nuoremmille. Työntekijöiden turvallisuus ja terveys ovat olleet tärkeitä kehityskohteita vuonna Lappeenrannassa on meneillään tapaturmat nollaan -prosessi, josta on saatu hyviä kokemuksia. Henkilöstön kehittämiseen ja esimiesvalmiuksiin keskittyvä, vuonna 2003 alkanut koulutus saatiin päätökseen. Henkilöstöllä Puolassa oli vuoden aikana mahdollisuus osallistua laajaan koulutusohjelmaan. Henkilöstöasioita käsitellään yksityiskohtaisemmin toisaalla tässä vuosikertomuksessa. Tutkimus ja kehitys Kehityskustannukset olivat 3,5 (4,5) miljoonaa euroa, joka vastaa 1,3 (1,7) prosenttia liikevaihdosta. Vuoden aikana aloitettiin kehityshanke, jossa haetaan uusia käyttökohteita omissa ja asiakkaiden prosesseissa syntyville sivutuotteille. Esimerkkejä näistä ovat kaivosten sivukivet ja rakennusaineteollisuuden ylijäämämateriaalit. Maanparannuksen osalta kehitystyö on keskittynyt kalkin levitystekniikkaan. Keväällä 2004 esiteltiin uusi levitin. Ympäristö ja laatu Kaikki Nordkalkin tuotantolaitokset Suomessa ja koko toiminta Ruotsissa ovat saaneet ISO standardin mukaisen ympäristösertifikaatin. Virossa ja Puolassa järjestetään säännöllisesti ympäristöarviointeja. Kaikilla toimipaikkakunnilla jatkuu työ melun, tärinän ja pölyn aiheuttamien ympäristövaikutuksien vähentämiseksi. Vuonna 2004 käytettiin ympäristöinvestointeihin 1,5 miljoonaa euroa. Koko toiminta Ruotsissa on sertifioitu ISO 9001:2000 -standardin mukaisesti, samoin kuin osa tuotannosta Suomessa. Laatu- ja ympäristöjärjestelmiin liittyvää koulutusta järjestetään säännöllisesti kaikilla paikkakunnilla. Tämän vuosikertomuksen osana julkaistaan ympäristöraportti. Erillisenä ympäristöraportti on Nordkalkin kotisivuilla osoitteessa Hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat Hallituksen kokoonpano oli seuraava: Björn Mattsson Morten Ahlström Jan Inborr Jukka Järvelä Orvo Siimestö Christoffer Taxell puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Toimitusjohtaja on Christer Sundström. Tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab, KHTyhteisö päävastuullisena tilintarkastajanaan Sixten Nyman, KHT. Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Jakokelpoiset varat ovat emoyhtiöllä 6,4 miljoonaa euroa ja konsernilla 10,9 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa, että osinkoa ei jaeta, ja että voitto siirretään taseen voittovarohin. Näkymät vuodelle 2005 Nordkalkin toiminnan oletetaan kehittyvän myönteisesti myös vuonna Helsinki 27. tammikuuta 2005 Björn Mattsson Morten Ahlström Jan Inborr Jukka Järvelä Orvo Siimestö Christoffer Taxell Christer Sundström, toimitusjohtaja

10 Konsernituloslaskelma / Nordkalk Liite euro % 1000 euro % Liikevaihto , ,0 Hankinnan ja valmistuksen kulut Bruttokate , ,6 Myynti-, markkinointija kehityskulut Hallinnon kulut Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muut kulut , ,6 Liikevoitto 2,3, , ,1 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista Rahoitustuotot ja -kulut Voitto ennen satunnaisia eriä , ,0 Voitto ennen veroja ja vähemmistöosuuksia , ,0 Välittömät verot Vähemmistöosuus Tilikauden voitto , ,5 0

11 11 Konsernitase / Nordkalk Vastaavaa Liite euro % 1000 euro % Pysyvät vastaavat 8 Aineettomat hyödykkeet - Goodwill Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet - Esiintymät ja maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset 9 - Osuudet osakkuusyhtiöissä Osakkeet ja osuudet muissa yhtiöissä Pitkäaikaiset saamiset 2 5 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,6 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Laskennallinen verosaaminen Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,4 Vastaavaa yhteensä , ,0 Vastattavaa Oma pääoma 11 Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto Pääomalaina Oma pääoma yhteensä , ,3 Vähemmistöosuus , ,3 Pakolliset varaukset , ,1 Vieras pääoma Laskennallinen verovelka 7, Pitkäaikainen vieras pääoma 12, Lyhytaikainen vieras pääoma 12, Vieras pääoma yhteensä , ,3 Vastattavaa yhteensä , ,0

12 Rahoituslaskelma / Konserni Konserni euro 1000 euro Liiketoiminta Liikevoitto Poistot ja arvonalennukset Myydyn omaisuuden realisointitulos Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus (- = lisäys) Lyhytaikaiset saamiset (- = lisäys) Korottomat velat (- = vähennys) Rahoituserät, verot ja satunnaiset erät Rahoitustuotot ja -kulut Verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Bruttoinvestoinnit Pysyvät vastaavat muutokset Käyttöomaisuuden myynti Rahavirta ennen rahoitusta Rahoitus Osakeanti Pääomalaina Korollisten velkojen lisäys Korollisten velkojen vähennys Muuntoerot ja muut muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

13 13 Tuloslaskelma / Emoyhtiö Liite euro % 1000 euro Liikevaihto ,0 Hankinnan ja valmistuksen kulut Bruttokate ,6 Myynti-, markkinointija tuotekehityskulut Hallinnon kulut Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muut kulut ,0 103 Liikevoitto 2,3, ,6-103 Rahoitustuotot ja -kulut Voitto ennen satunnaisia eriä 904 0, Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 904 0, Poistoeron muutos Välittömät verot Tilikauden tappio/voitto ,

14 Tase / Emoyhtiö Vastaavaa Pysyvät vastaavat Liite euro % 1000 euro % 8 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet - Esiintymät ja maa-alueet - Rakennukset ja rakennelmat - Koneet ja kalusto - Muut aineelliset hyödykkeet - Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset - Osuudet konsernin yrityksissä - Saamiset konsernin yrityksiltä - Osuudet osakkuusyhtiöissä - Osakkeet ja osuudet muissa yhtiöissä Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat , ,5 Vaihto-omaisuus Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä , , , ,0 Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden tappio/voitto Pääomalaina Oma pääoma yhteensä Tilinpäätössiirtojen kertymä , , ,5 Pakolliset varaukset ,1 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä 12, , , , , ,0 4

15 15 Rahoituslaskelma / Emoyhtiö Emoyhtiö euro 1000 euro Liiketoiminta Liikevoitto Poistot ja arvonalennukset Myydyn omaisuuden realisointitulos Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuus (- = lisäys) Lyhytaikaiset saamiset (+ = vähennys) Korottomat velat (- = vähennys) Rahoituserät, verot ja satunnaiset erät Rahoitustuotot ja -kulut Verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Bruttoinvestoinnit Käyttöomaisuuden myynti Rahavirta ennen rahoitusta Rahoitus Osakepääoman muutos Vaihdettavan pääomalainan lunastus Pääomalaina Korollisten velkojen muutos (+ = lisäys) Pitkäaikaisten saamisten muutos (+ = vähennys) Rahavarojen muutos Rahavarat 1.1. Rahavarat fuusio Rahavarat

16 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Nordkalk-konsernin tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien säännösten mukaan. Yhtiön tilikausi on tammi-joulukuu ja konsernin tilinpäätös on laadittu euroissa. Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteutuvat luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista. Konsolidointiperiaatteet Konsernitilinpäätökseen sisältyvät Nordkalk Oyj Abp:n lisäksi ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia äänimäärästä tilikauden päättyessä. Tilikauden aikana hankitut yhtiöt sisältyvät konsernituloslaskelmaan hankinta-ajankohdasta lukien ja myydyt yhtiöt myyntiajankohtaan saakka. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on sisäiset tapahtumat ja katteet eliminoitu. Keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa syntyvä tytäryhtiön hankinta-arvon ja hankintahetken oman pääoman ero on kohdistettu hankintahetken käyttöomaisuuserille siltä osin kuin niiden käypä arvo ylittää kirja-arvon. Käyttöomaisuuteen kohdistettu osuus poistetaan kyseessä olevan käyttöomaisuuserän poistosuunnitelman mukaisesti. Loppuosa on käsitelty konserniliikearvona, joka poistetaan vaikutusaikanaan, 10 vuodessa. Se osa liikearvosta, joka on kohdennettu esiintymiin, poistetaan lineaarisesti 30 vuoden aikana. Konserniliikearvon laskennassa omaan pääomaan on sisällytetty myös vapaaehtoiset varaukset ja poistoero, joista on vähennetty laskennallinen verovelka. Hankittuihin yliarvoihin kohdistettu laskennallinen verovelka on osittain huomioitu konsernitaseessa. Osakkuusyhtiöt on konsolidoitu pääomaosuusmenetelmällä. Tällöin konsernin tuloslaskelmaan sisällytetään osinkotuottojen sijasta konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyhtiön tuloksesta vähennettynä konserniliikearvon poistoilla. Vastaavasti taseessa esitetään osakkeiden arvona osuus osakkuusyritysten omista pääomista, mukaan lukien verovelalla vähennetty osuus vapaaehtoisista varauksista ja poistoerosta, lisättynä konserniliikearvoilla ja vähennettynä liikearvoista tehdyillä kumulatiivisilla poistoilla. Vähemmistöosuus tytäryhtiöiden tuloksesta ja omasta pääomasta on esitetty omina erinään konsernin tuloslaskelmassa ja taseessa. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Myynteihin ja ostoihin liittyvät kurssierot on kirjattu vastaavien erien oikaisuksi. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot on kirjattu nettomääräisinä rahoituksen tuottoihin ja kuluihin. Ulkomaiset tytäryhtiöt Konsernitilinpäätöstä laadittaessa ulkomaisten tytär- yhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssiin ja tase-erät tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntoerot sisältyvät konsernin omaan pääomaan. Vaihto-omaisuus Varastot on arvostettu hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Varastojen hankintamenoon sisältyy välittömien valmistuskustannusten lisäksi osuus hankinnan ja tuotannon välillisistä kustannuksista. Pysyvät vastaavat Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä poistoilla. Tasapoistojen perusteena olevat ohjeelliset taloudelliset pitoajat ovat: Liikearvo 10 vuotta Esiintymiin kohdennettu liikearvo 30 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 3-10 vuotta Rakennukset ja rakennelmat vuotta Koneet ja kalusto 3-25 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 5-10 vuotta Esiintymistä on tehty substanssipoistoja. Pysyviksi vastaaviksi luokiteltavat sijoitukset on kirjattu hankinta-arvoon vähennettynä pysyvien arvonalentumisten takia tehdyillä poistoilla. Pysyvien vastaavien myynnistä syntyneet voitot tai tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Leasing Käyttöleasing- ja rahoitusleasingsopimusten vuokramaksut kirjataan vuokrakuluiksi eikä hyödykkeitä esitetä käyttöomaisuutena. Liitetiedoissa esitetään vuosittaiset leasingmaksut tehtyjen sopimusten perusteella. Rahoitusleasingin osalta esitetään suomalaisen ja kansainvälisen kirjanpitokäytännön erot ja niiden vaikutus eräisiin tunnuslukuihin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tuloutusperiaate Liikevaihtona esitetään tuotteiden tai palvelusten laskutusarvot vähennettynä myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla ja alennuksilla. Tuotteiden ja palvelujen myynnin tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimus- ja kehityskulut kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät. Tutkimus- ja kehityskulut sekä niiden osuus liikevaihdosta on esitetty konsernin viisivuotiskatsauksessa. Eläkejärjestelyt Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöä. Emoyhtiön ja kotimaisten tytäryhtiöiden eläkevastuu on katettu eläkevakuutuksin. Eläkekulut kirjataan kuluksi sitä 6

17 17 mukaa kuin ne ansaitaan. Kattamattoman eläkevastuun muutos merkitään tuloslaskelmaan ja vastuu taseen velkoihin. Verot Tuloslaskelmaan on veroina kirjattu konserniyhtiöiden tilikauden tuloksista paikallisten verosäännösten perusteella lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennalliset verot. Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Verokannan muuttumisesta aiheutunut ero on huomioitu tuloslaskelmassa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena. Laskennallista verovelkaa ei ole laskettu tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista. Laskennallinen verovelka kohdennetusta liikearvosta on huomioitu konsernitaseessa Storugnsin osalta, mutta ei Miedziankan, Paraisten eikä Lappeenrannan osalta. Tunnusluvut Nordkalk Oyj Abp:lla on kaksi pääomaehtoista lainaa, jotka on tunnusluvun nettovelkaantumisaste laskennassa rinnastettu omaan pääomaan. Valuuttakurssit Maa Valuutta Tilipäätöspäivän Keskikurssi kurssit Suomi Euro 1,0000 1,0000 1,0000 1,0000 Ruotsi SEK 9,0206 9,0800 9,1250 9,1258 Viro EEK 15, , , ,6466 Puola PLN 4,0845 4,7019 4,5323 4,3989

18 Tulos- ja taseliitteet 1000 euro Liite 1 Liikevaihto markkina-alueittain ja tuoteryhmittäin 1000 euro Markkina-alueittain Konserni Emoyhtiö Suomi Ruotsi Puola Saksa Viro Muu EU Muu Eurooppa Muut Yhteensä Tuoteryhmittäin Konserni Kalkkikivi ja paperipigmentit Poltettu ja sammutettu kalkki Sisäinen laskutus Yhteensä Liite 2 Henkilöstökulut ja henkilökunnan määrä 1000 euro Palkat ja palkkiot Konserni Emoyhtiö Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajien palkat Muut palkat Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajien palkkiot Yhteensä Henkilöstösivukulut Eläkkeet ja eläkevakuutusmaksut Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Henkilöstökulut Henkilöstön määrä Keskimäärin vuoden aikana Vuoden lopussa Nordkalk Oyj Abp:n toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 62-vuotiaana ( ). 8

19 19 Liite 3 Poistot 1000 euro Konserni Emoyhtiö Toimintokohtaiset poistot Valmistus Myynti, markkinointi ja tuotekehitys Hallinto Muut operatiiviset kustannukset; liikearvo Yhteensä Tase-eräkohtaiset suunnitelman mukaiset poistot Liikearvo Aineettomat hyödykkeet Esiintymät ja maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Liite 4 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 1000 euro Konserni Emoyhtiö Tuotot Vuokratuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot Muut tuotot Yhteensä Kulut Poistot liikearvosta Käyttöomaisuuden arvonalennus 0 6 Käyttöomaisuuden myyntitappiot Kiinteistöverot Muut kulut Yhteensä Liite 5 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta ja omasta pääomasta 1000 euro Maa Omistus- Osuus tuloksesta Osuus omasta osuus pääomasta % Paraisten Vesi Oy Suomi 50, Lohjan Energiahuolto Oy Loher Suomi 23, Pargas Hyreshus Ab Suomi 34, Taftøy Kalk AS Norja 50, Eliminoinnit -5-4 Yhteensä

20 Liite 6 Rahoitustuotot ja -kulut 1000 euro Konserni Emoyhtiö Osinkotuotot Nordkalk-konserniyhtiöt Muut osinkotuotot Korkotuotot Nordkalk-konserniyhtiöt Muut korkotuotot Muut korkokulut Kurssierot Muut rahoitustuotot ulkoiset Muut rahoituskulut ulkoiset Yhteensä Liite 7 Välittömät verot 1000 euro Tuloslaskelman verot Konserni Emoyhtiö Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Aikaisempien vuosien tuloverot Laskennallisen verovelan / -saamisen muutos Yhteensä Laskennallinen verosaaminen Jaksotuseroista Laskennallinen verosaaminen Laskennallinen verovelka Tilinpäätössiirroista Yhdistelytoimenpiteistä Jaksotuseroista Laskennallinen verovelka

21 21 Liite 8 Pysyvät vastaavat 1000 euro Konserni Liikearvo Aineettomat Esiintymät ja Rakennukset Koneet ja Muut Keskeneräiset hyödykkeet maa-alueet ja rakennelmat kalusto aineelliset hankinnat hyödykkeet Hankintameno Muuntoero Investoinnit Muut lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Muuntoero Tilikauden poisto Vähennysten kertyneet poistot Kertyneet poistot Jäännösarvo Emoyhtiö Aineettomat Esiintymät ja Rakennukset Koneet ja Muut Keskeneräiset hyödykkeet maa-alueet ja rakennelmat kalusto aineelliset hankinnat hyödykkeet Hankintameno Investoinnit Muut lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Tilikauden poisto Kertyneet poistot/romutukset, myynnit ja siirrot /- Muut muutokset Kertyneet poistot Jäännösarvo Konserni Emoyhtiö Osakkeet ja osuudet Osakkeet Osakkeet Osakkeet Osakkeet Osakkeet Saamiset ja osuudet, ja osuudet, ja osuudet, ja osuudet, ja osuudet, konsernin osakkuusyhtiöt muut tytäryhtiöt osakkuusyhtiöt muut yrityksiltä Hankintameno Investoinnit Muut lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot /- Muut muutokset Kertyneet poistot Jäännösarvo

22 Liite 9 Sijoitukset Konserniomistus Nimellisarvo Kirjanpitoarvo, euro Määrä % Valuutta Emoyhtiö Konserni Tytäryhtiöt Inkoo Shipping Oy Ab, Inkoo ,0 EUR Kalkproduktion Storugns AB, Lärbro, Ruotsi ,7 SEK Nordkalk AB, Lärbro, Ruotsi ,0 SEK Nordkalk AS, Vasalemma, Viro ,0 EEK Nordkalk GmbH, Lübeck, Saksa 1 100,0 EUR Nordkalk i Köping AB, Tukholma, Ruotsi ,0 SEK Nordkalk i Luleå AB, Tukholma, Ruotsi ,0 SEK Nordkalk Miedzianka S.A., Miedzianka, Puola ,0 PLN Nordkalk Sp. z o.o., Krakova, Puola ,0 PLN Ab Pargas Broborg, Parainen ,0 EUR Suomen Karbonaatti Oy, Lappeenranta ,0 EUR Yhteensä, tytäryhtiöt Osakkuusyhtiöt Lohjan Energiahuolto Oy Loher, Lohja 6 23,1 EUR Pargas Hyreshus Ab, Parainen ,1 EUR Pargas Vatten Ab, Parainen ,0 EUR Taftøy Kalk AS, Taftøy, Norja ,0 NOK Yhteensä, osakkuusyhtiöt Muut yhtiöt Archipelagia Golf Ab Oy, Parainen 10 0,0 EUR OOO Kamennyi Lev, Pietari, Venäjä 1 100,0 RUR Köpings Företagarforum AB, Köping, Ruotsi 1 0,1 SEK Lappeenrannan Kerho Oy, Lappeenranta 15 0,0 EUR Lappeenrannan Urheilutalo, Lappeenranta 34 0,0 EUR 0 0 Lohjan Puhelin Oy, Lohja 5 0,0 EUR Pargas Idrotts- och ungdomsgård Ab, Parainen ,0 EUR Paraisten Puhelin Oy, Parainen ,0 EUR Päijät-Hämeen Puhelinyhdistys, Lahti 17 0,0 EUR AS Rocca al Mare Suurhall, Tallinna, Viro 4 0,1 EEK Savonlinnan Puhelinyhdistys, Savonlinna 9 0,0 EUR Specialty Minerals Nordic Oy Ab, Lappeenranta ,7 EUR Suur-Savon Sähkö Oy, Mikkeli 250 0,0 EUR Vaasan Läänin Puhelin Oy, Ylistaro 2 0,0 EUR Vakka-Suomen Puhelin Oy, Uusikaupunki 9 0,0 EUR Vaasan Puhelin Oy, Vaasa 2 0,0 EUR Verdalskalk AS, Verdal, Norja 30 10,0 NOK Viljavuuspalvelu Oy, Mikkeli ,0 EUR Yhteensä, muut yhtiöt

23 23 Liite 10 Vaihtuvat vastaavat 1000 euro Vaihto-omaisuus Konserni Emoyhtiö Aineet ja tarvikkeet Valmiit ja keskeneräiset tuotteet Ennakkomaksut Yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Konserni Emoyhtiö Myyntisaamiset Konserniyhtiöt Osakkuusyhtiöt Muut Yhteensä Siirtosaamiset Konserniyhtiöt Muut Yhteensä Muut saamiset Muut Yhteensä Yhteenveto Konserniyhtiöt Osakkuusyhtiöt Muut Yhteensä Siirtosaamisten erittely, ulkoiset Rahoitus Verosaamiset Muut Yhteensä

24 Liite 11 Oman pääoman muutos 1000 euro Konserni Emoyhtiö Osakepääoma Uusmerkintä Osakepääoma Pääomalaina Lisäys Pääomalaina Voitto/tappio edellisiltä tilikausilta Muuntoero Muu muutos Voitto/tappio edellisiltä tilikausilta Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma yhteensä Jakokelpoiset varat Voitto/tappio edellisiltä kausilta Tilikauden voitto/tappio Kertyneistä poistoeroista ja vapaaehtoisista varauksista omaan pääomaan merkitty osuus Muu ei jakokelpoinen vara Jakokelpoiset varat yhteensä NORDKALK OYJ ABP:N OSAKKEENOMISTAJAT Omistusosuus % Määrä Ahlström Capital Oy 26,2 * CapManin hallinnoimat rahastot 26, Åbo Akademin säätiö 8, Veritas-ryhmä 7, Alandia-Yhtiöt 7, Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. 6, Furuvik Invest Ab 5, Yhtiön johto 4, Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet 1, Rettig-Yhtymä Oy 1, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne 1, William Thurings stiftelse 1, K.H. Renlunds stiftelse 1, Petter och Margit Forsströms stiftelse till 0, Karl och Olivia Forsströms minne Yhteensä 100,0 % kpl * Ahlström Capitalin johto omistaa 0,2 %. 4

25 25 Liite 12 Rahoitus Nordkalkin tavoitteena on tasapainoinen rahoitusrakenne. Rahoitus koostuu osakepääomasta, kahdesta pääomalainasta yhteismäärältään 54,7 MEUR, debentuurilainasta määrältään 40 MEUR, vendor notesta määrältään 20 MEUR, pankkilainasta määrältään 31,5 MEUR sekä sitoutuneesta luottolimiitistä määrältään 104,5 MEUR. Vuoden 2004 päättyessä luottolimiitistä oli käyttämättä 19,5 MEUR. Nykyiset rahoitusjärjestelyt ovat voimassa vuosiin asti. Liite 13 Pakolliset varaukset 1000 euro Konserni Emoyhtiö Rahoituskulut Rakennejärjestelyt Varaus ympäristövastuuta varten Yhteensä Liite 14 Pitkäaikainen vieras pääoma 1000 euro Konserni Emoyhtiö Lainat rahalaitoksilta Eläkelainat Laskennallinen verovelka (Liite 7) Muut pitkäaikaiset korolliset velat Muut pitkäaikaiset korottomat velat Yhteensä Pitkäaikaiset korolliset velat Pitkäaikaisen vieraan pääoman lyhennykset: Vuosi 2-5 Yli 5 Vuosi 2-5 Yli 5 Lainat rahalaitoksilta Eläkelainat Laskennallinen verovelka (Liite 7) Muut pitkäaikaiset korolliset velat Muut pitkäaikaiset korottomat velat Yhteensä

26 Liite 15 Lyhytaikainen vieras pääoma 1000 euro Lyhytaikaiset korottomat velat Konserni Emoyhtiö Ostovelat Konserniyhtiöt 864 Osakkuusyhtiöt Muut Yhteensä Ennakkomaksut Muut Yhteensä Siirtovelat Konserniyhtiöt 1 Muut Yhteensä Muut korottomat velat Konserniavustus 136 Muut Yhteensä Yhteenveto Konserniyhtiöt 865 Konserniavustus 136 Osakkuusyhtiöt Muut Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä Lyhytaikaiset korolliset velat Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Muut Muut lyhytaikaiset korolliset velat Konserniyhtiöt Muut Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Siirtovelkojen erittely, ulkoiset Myyntiin kohdistetut erät Henkilöstökustannus Vastuut Verovelat Rahoituserät Muut Yhteensä

27 27 Liite 16 Vakuudet Vakuudet, vastuusitoumukset ja leasingsopimukset 1000 euro Konserni Emoyhtiö Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöön Rahalaitoslainat Annetut kiinnitykset Muut kiinnitykset Annetut kiinnitykset Kiinnitykset yhteensä Muut annetut vakuudet Annettu vakuus Muut vakuudet yhteensä Pantit muiden sitoumuksen vakuudeksi Kiinteistökiinnitykset Muut kiinnitykset Vakuudet yhteensä Vastuusitoumukset Takuusitoumukset: Tytäryhtiöiden puolesta Osakkuusyhtiöiden puolesta Muiden puolesta Eläkevastuut Muut vastuusitoumukset 52 Yhteensä Leasingsopimukset Tehtyihin sopimuksiin perustuvat leasingmaksut tulevat seuraavina vuosina olemaan: Tulevat 12 kuukautta Myöhemmin Yhteensä

28 Liite 17 Rahoitusleasingin oikaisu Nordkalk-konsernissa Vaikutus jos rahoitusleasingsopimukset kirjattaisiin taseen varoihin ja velkoihin sekä maksut poistoina, lyhennyksinä ja korkokustannuksina: MEUR Liikevoitto Rahoituserät Voitto ennen satunnaisia eriä Tuloslaskelmassa Esitelty tuloslaskelmassa 37,9 34,0-17,5-18,5 20,4 15,5 Leasingmaksuihin sisältyvien korkokulujen oikaisu 1,1 1,1-1,1-1,1 Oikaistu tuloslaskelma 39,0 35,1-18,6-19,6 20,4 15,5 Pysyvät vastaavat Vieras pääoma Taseen loppusumma Taseessa Esitetty tasearvo 258,8 259,5 256,7 272,1 344,2 343,1 Leasingomaisuuden jäännösarvo 34,7 28,8 29,9 28,8 34,7 28,8 Oikaistu tasearvo 293,5 288,3 286,6 300,9 378,9 371,9 Omavaraisuus (%) Tilinpäätöksen mukaan laskettu 24,9 18,6 Tuloslaskelman ja taseen oikaisujen jälkeen laskettu 22,7 17,2 Liite 18 Johdannaissopimusten nimellisarvo 1000 euro Nimellisarvot Valuuttatermiinisopimukset joista suljettu Sähkötermiinisopimukset Koronvaihtosopimukset Markkina-arvo Valuuttatermiinisopimukset Sähkötermiinisopimukset Koronvaihtosopimukset Markkina-arvon laskennassa noudatettu periaate: Valuuttatermiinisopimukset, sähkötermiinisopimukset ja koronvaihtosopimukset on arvostettu markkina-arvoihin. Johdannaissopimuksia käytetään konsernin valuuttariskien, ostosriskien ja korkoriskien vähentämiseksi. 8

29 29 Liite 19 Rahoitusriskien hallinta Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Nordkalk suojaa osan ulkomaisten tytäryhtiöittensä omasta pääomasta. Suojausta käytetään vain merkittäviin avoimiin positioihin, joita on ruotsin kruunuissa ja puolan zloteissa. Suojaukseen käytetään valuuttatermiinejä. Nordkalkin hallituksen päätöksen mukaisesti molempien valuuttojen positiot voidaan suojata 75 % asti. Suojausaste vaihtelee riippuen valuutan arvoa koskevista arvioista. Pääperiaatteena on riskin välttäminen ja pitkäjänteinen toiminta. Muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Nordkalk käyttää valuuttatermiinejä myös suojaamaan puolet kuuden kuukauden operatiivisesta nettovaluuttapositiostaan. Sähkötermiinejä käytetään budjetoidun sähkönkulutuksen hinnan suojaamiseen. Suojaus perustuu alimpaan ja ylimpään mahdolliseen suojaustasoon. Mitä pidempi periodi on, sitä alempi on ylin suojaustaso. 52 viikon jaksolla, joka seuraa raportointiajankohtaa, ylin suojausaste on 80 %. Koronvaihtosopimuksia käytetään korkoriskin hallitsemiseen. Nordkalk suojaa suurimman osan rahoituskustannuksistaan vaihtamalla vaihtuvat korot kiinteisiin korkoihin. Valuutta- ja sähkötermiinit sekä koronvaihtosopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän markkina-arvoihin ja raportoidaan osavuosikatsauksissa ja vuositilinpäätöksissä. Tunnuslukujen laskentakaavat Sijoitetun pääoman tuotto (ROC), % Voitto ennen satunnaisia eriä + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Taseen loppusumma - koroton vieras pääoma, keskimäärin tilikauden aikana Oman pääoman tuotto (ROE), % Voitto ennen satunnaisia eriä - tuloslaskelman verot x 100 Oma pääoma + vähemmistöosuus, keskimäärin tilikauden aikana Korkokate Liikevoitto + rahoitustuotot Korkokulut Jalostusarvo Liikevoitto + palkat sivukuluineen + poistot Henkilöstö keskimäärin Nettovelkaantumisaste (Gearing), % Korollinen vieras pääoma - rahat ja pankkisaamiset - muut korolliset saamiset x 100 Oma pääoma + vähemmistöosuus Omavaraisuusaste, % Oma pääoma + vähemmistöosuus x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakkomaksut

30 Viisivuosikatsaus Tuloslaskelma Liikevaihto muutos-% ulkomaanosuus Liikevoitto % liikevaihdosta Voitto ennen satunnaisia eriä % liikevaihdosta Voitto ennen veroja ja vähemmistöosuuksia % liikevaihdosta Tilikauden voitto/tappio ) ) ) ) Meuro 270,6 259,8 252,0 215,9 202,8 % 4,1 3,1 16,7 6,5 8,2 % 34,4 35,1 33,7 35,7 35,9 Meuro 37,9 34,0 35,2 24,1 20,3 % 14,0 13,1 14,0 11,2 10,0 Meuro 20,4 15,5 20,0 18,0 15,7 % 7,6 6,0 7,9 8,3 7,8 Meuro 20,4 15,5 16,4 4,5 15,2 % 7,6 6,0 6,5 2,1 7,5 Meuro 12,5 6,4 8,1-0,1 7,9 Tase Pysyvät vastaavat Vaihto-omaisuus Muut vaihtuvat vastaavat Vähemmistöosuus Oma pääoma Korollinen vieras pääoma Koroton vieras pääoma Taseen loppusumma Meuro 258,8 259,5 225,2 223,9 209,6 Meuro 36,8 33,2 29,3 30,0 28,5 Meuro 48,6 50,4 46,2 43,3 53,2 Meuro 13,2 11,2 11,7 9,0 8,5 Meuro 72,6 52,6 202,0 201,6 199,8 Meuro 195,2 215,7 21,3 20,1 15,1 Meuro 63,2 63,6 65,6 66,6 67,9 Meuro 344,2 343,1 300,7 297,2 291,3 Tunnusluvut Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta Poistot Tutkimus- ja kehityskulut % liikevaihdosta Sijoitettu pääoma Sijoitetun pääoman tuotto Oman pääoman tuotto Nettovelkaantumisaste Korkokate Omavaraisuusaste, ei sis pääomalainaa Omavaraisuusaste, sis pääomalainan Työntekijää kohden Liikevaihto Jalostusarvo Palkat sivukuluineen Voitto ennen satunnaisia eriä Meuro 22,3 22,0 29,4 33,0 49,1 % 8,2 8,5 11,7 15,3 24,2 Meuro 24,5 23,4 22,2 21,2 19,3 Meuro 3,5 4,5 4,5 3,9 3,7 % 1,3 1,7 1,8 1,8 1,8 Meuro 281,0 279,5 235,1 230,7 223,4 % 13,7 13,4 15,3 11,0 10,4 % 22,0 10,6 13,6 14,0 9,5 % 216,3 318,3 4,8 4,1-1,3 kertaa 2,3 2,1 4,3 3,3 3,1 % 9,0 4,3 37,9 37,2 37,2 % 24,9 18,6 37,9 37,2 37, euro Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö kauden lopussa ) Vanha Nordkalk-konserni 2) NK-Holding-konserni 0

31 31 Tilintarkastuskertomus Nordkalk Oyj Abp:n osakkeenomistajille Olemme tarkastaneet Nordkalk Oyj Abp:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen sekä konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja emoyhtiön hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka konsernin osalta osoittaa euron voittoa sekä emoyhtiön osalta euron tappiota, on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös konsernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Helsingissä 27. tammikuuta 2005 KPMG OY AB Sixten Nyman KHT

32 Hallitus ja johtoryhmä Orvo Siimestö (ylh. vas.), Christoffer Taxell, Jan Inborr, Jukka Järvelä (alh. vas.), Björn Mattsson ja Morten Ahlström Hallitus 2004 Johtoryhmä Hallituksen puheenjohtaja Björn Mattsson s Filosofian lisensiaatti, vuorineuvos Patria Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, Hartwall Oy Ab:n hallituksen jäsen Morten Ahlström s Kauppatieteiden maisteri Ahlström Capitalin hallituksen puheenjohtaja Quartona Ltd:n hallituksen puheenjohtaja, Enics AG: n ja Å&R Carton AB:n hallitusten jäsen Jan Inborr s Diplomiekonomi Toimitusjohtaja, Ahlström Capital Ahltronix Oy:n, Vacon Oyj:n, Enics AG:n ja Soldino Oy:n hallitusten puheenjohtaja, Ahlström Oyj:n, Å&R Carton AB: n ja Åbo Akademin säätiön hallitusten jäsen Jukka Järvelä s Kauppatieteiden maisteri Partner, CapMan Tokmanni Oy:n ja Tamore Group Oy:n hallitusten puheenjohtaja, Tamore Oy: n, Printel Oy:n, Espe Group Oy: n, Espe Oy:n, Finlayson Oy:n ja Ewona Oy: n hallitusten jäsen Orvo Siimestö s Kauppatieteiden maisteri Senior Advisor, CapMan Noiro Oy:n hallituksen jäsen Christoffer Taxell s Oikeustieteen kandidaatti, ministeri Åbo Akademin kansleri, Finnairin hallituksen puheenjohtaja, Raisio Yhtymä Oyj:n, Sampo Oyj:n, Stockmann Oyj Abp:n, Skandia AB:n ja Boliden AB:n hallitusten jäsen Christer Sundström s Filosofian maisteri Toimitusjohtaja, Nordkalk Yhtiön palveluksessa vuodesta 1974 Gunilla Bergmann s Diplomikirjeenvaihtaja Viestintäjohtaja Yhtiön palveluksessa vuodesta 1998 Kjell Bärtzner s Ekonomi Toimitusjohtaja, Nordkalk AB, Ruotsi Yhtiön palveluksessa vuodesta 1971 Jarmo Ellmén s Kauppatieteiden maisteri Rahoitusjohtaja Yhtiön palveluksessa vuodesta 2003 Eelis Eskelinen s Diplomi-insinööri Divisioonajohtaja, Paperipigmentit Yhtiön palveluksessa vuodesta 1980 Paavo Nikkari s Agronomi Divisioonajohtaja, Karbonaatti Suomi Yhtiön palveluksessa vuodesta 1981 Kim Nordell s Kauppatieteiden maisteri Talousjohtaja Yhtiön palveluksessa vuodesta 1983 Esa Tikka s Ekonomi Divisioonajohtaja, Poland & Germany Yhtiön palveluksessa vuodesta 1980 Tarmo Tuominen s Filosofian maisteri Divisioonajohtaja, Industrial Lime Yhtiön palveluksessa vuodesta 1982 Kari Vainio s Varatuomari Johtaja, lakiasiat ja henkilöstö Yhtiön palveluksessa vuodesta

33 33 Konsernirakenne Nordkalk AB Ruotsi, Gotlanti 100 % Kalkproduktion Storugns AB (KPAB), Gotlanti 67 % Nordkalk Oyj Abp Suomi, Parainen Nordkalk AS Viro, Vasalemma 100 % Nordkalk GmbH Saksa, Lyypekki 100 % OOO Kamennyi Lev Venäjä, Pietari 100 % * Nordkalk Sp. z o.o. Puola, Krakova 100 % * Nordkalk Miedzianka S.A. Puola, Piekoszow 100 % * Yhtiöt yhdistyivät Nordkalk Sp. z o.o:ksi Inkoo Shipping Oy Ab Suomi, Inkoo 60 % Suomen Karbonaatti Oy Suomi, Lappeenranta 51 % Muut merkittävät yhtiöt Specialty Minerals Nordic Oy Ab Suomi, Helsinki 5 % Verdalskalk AS Norja, Verdal 10 %

34 Henkilöstöraportti 2004 Kaivosmittaaja Maarit Visaheimo (vas.), louhintatyönjohtaja Jukka Viitala ja panostaja Tomas Österman 4

35 35 Henkilöstö 2004 Vuoden 2004 lopussa Nordkalkissa työskenteli 1288 henkilöä (edellisenä vuonna 1310). Henkilöstöstä 20 % on naisia ja 80 % miehiä. Tuntityöntekijöitä on 66 % ja toimihenkilöitä vastaavasti 34 % henkilöstöstä. Suomessa ja Ruotsissa lähes kaksi kolmasosaa ja Puolassakin yli puolet nordkalklaisista on työskennellyt yhtiön palveluksessa yli 10 vuotta. Tämä kertoo paitsi sitoutuneisuudesta, myös siitä, että yrityksessä on paljon pitkän työkokemuksen tuomaa ammattitaitoa ja osaamista. Ruotsissa karbonaattituotteita valmistava divisioona yhdistettiin vuodenvaihteessa Industrial Lime -divisioonaan. Hallinnon yksinkertaistuminen ja tehostuminen merkitsee muutaman työpaikan vähennystä, ja joillekin löydettiin uusia tehtäviä Nordkalkin sisällä. Nordkalkin järvikalkitustoiminto päätettiin myydä keväällä 2005 toimintansa aloittavalle yhtiölle, johon siirtyy myös toiminnosta vastannut henkilöstö. Nordkalk omistaa uudesta Movab AB -nimisestä yhtiöstä 19,5 prosenttia. Henkilöstön määrä Puolassa oli 276 vuoden 2004 lopussa (299 vuonna 2003). Viime vuonna käynnistynyt prosessi Nordkalkin Puolan-toimintojen yhdistämiseksi saatiin päätökseen , jolloin Nordkalk Miedzianka S.A. sulautui Nordkalk Sp. z o.o:hon. Henkilöstön määrä Henkilöiden lukumäärä Henkilöstöryhmät Henkilöiden lukumäärä Suomi Ruotsi Puola Viro Yhteensä naisia miehiä toimihenkilöitä työntekijöitä 0 Suomi Ruotsi Puola Viro Yhteensä Puola 21 % Henkilöstön määrä maittain Viro 10 % Suomi 51 % Ikäjakautuma Henkilöiden lukumäärä Suomi Ruotsi Puola Viro Ikä vuosina Ruotsi 18 % Palveluvuodet Henkilöiden lukumäärä Suomi Ruotsi Puola Viro 0 < palvelusvuodet

36 Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on varmistaa henkilöstön ammattitaito- ja osaamistaso sekä sen järjestelmällinen ja pitkäjänteinen kehittäminen. Ammattitaitoa ja osaamista kehitetään jatkuvasti työnteon yhteydessä omalla työpaikalla sekä Nordkalkin sisäisissä valmennustilaisuuksissa ja ulkopuolisten koulutuksen järjestäjien tilaisuuksissa. Yleisiä kehittämiskohteita ammatillisen erityisosaamisen lisäksi ovat olleet esimiestyö ja johtaminen sekä tietotekniikkaosaaminen ja vieraat kielet. Vuoden 2004 aikana saatettiin loppuun keväällä 2003 käynnistynyt esimiesvalmennusohjelma. Vuonna 2004 esimiesvalmennusohjelmaa jatkettiin niin, että esimiesvalmennuksen kävi noin 70 esimiestä Suomessa ja Ruotsissa, ja vuoden lopussa kaikki Suomessa ja Ruotsissa esimiestehtävissä toimivat olivat osallistuneet valmennukseen. Ohjelma oli suunniteltu aiemmin henkilöstötutkimuksessa todettuihin kehittämistarpeisiin, joita olivat mm. palautetaidot, kyky kuunnella henkilöstöä ja hyödyntää kuulemaansa jokapäiväisessä toiminnan kehittämisessä. Valmennus antoi esimiehille valmiuksia erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin ja erityisesti kehityskeskusteluihin. Puolassa henkilöstön kehittäminen on painottunut yksilöllisen osaamisen kehittämiseen. Aikaisempia, ryhmille suunnattuja kehitysohjelmia seuraavat nyt henkilökohtaiset, yksilön tarpeiden pohjalta räätälöidyt ohjelmat. Kielten opiskelu on jatkunut englannin ja saksan kursseilla. Hallinnolliset tietojärjestelmät yhtenäistettiin vuonna 2004, ja Puolassa käytetään nyt johdonmukaisesti samoja järjestelmiä kuin Nordkalkkonsernissa. Muutos edellytti tiivistä tieto- ja laskentajärjestelmäkoulutusta koko organisaatiossa. Syksyllä järjestettiin kaksipäiväinen koulutustilaisuus, jossa Nordkalkin kahden, maaliskuussa 2005 yhdistyneen puolalaisyhtiön henkilöstö mm. kehitti yhteistyötaitojaan. 55+-ohjelma Suomessa ja Virossa henkilöstöstä 22,5 % ja Ruotsissa 32 % on yli 55-vuotiaita. Yli 50-vuotiaita on vastaavasti Suomessa 36 %, Virossa 47,5 % ja Ruotsissa 46 %. Tämä tarkoittaa sitä, että iso osa osaajia ja osaamista on siirtymässä lähivuosina eläkkeelle. Tästä syystä jo keväällä 2002 aloitettiin 55+-ohjelma, joka jatkuu edelleen. 55+-ohjelman tavoitteena on, että - ikääntyvät Nordkalkin työntekijät työskentelevät motivoituneina ja hyväkuntoisina eläkeikään tai mahdollisimman lähelle sitä - osaaminen säilyy ja sitä käytetään tehokkaasti koko Nordkalkissa - Nordkalkin kiinnostavuus työpaikkana paranee entisestään 55+-ohjelman käytännön toimenpiteitä vuonna 2004 olivat esimiesvalmennusten lisäksi yli 55-vuotiaiden kanssa käydyt syvälliset kehityskeskustelut Suomessa ja Ruotsissa sekä vapaaehtoiset terveystarkastukset Suomessa. Vuonna 2004 järjestettiin Suomessa 55+ -ohjelmaan liittyen myös kaksi TYKY-päivää, joiden tarkoituksena oli viettää virkistävä päivä monipuolisen toiminnan merkeissä sekä saada tietoa mm. oman kunnon ylläpitämisestä. Suomessa opetushallitus hyväksyi helmikuussa 2004 kaivosalan ammattitutkinnon, jota Nordkalk oli valmistellut yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa. Ammattitutkintoon johtava, kaksi vuotta kestävä oppisopimuskoulutus käynnistyi Lohjan Tytyrissä syyskuussa Oppisopimuskoulutus antaa Nordkalkille mahdollisuuden siirtää henkilöstön osaamista nuorelle polvelle ja varmistaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa. 6

37 37 Turvallisuus ja terveys Henkilöstön turvallisuuden, työkyvyn ja työssä viihtymisen kehittämiseen tähtääviä toimia koordinoi Suomessa Työsuojelun ja työterveyshuollon taustaryhmä, jossa ovat edustettuina henkilöstöhallinto, työsuojelu ja työterveyshuolto. Pyrkimyksenä on lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja yhtenäistää käytäntöjä toimipaikoilla. Työturvallisuus- ja työympäristöopas ilmestyi keväällä. Vuoden aikana julkaistiin useita työturvallisuutta ja -terveyttä koskevia ohjeita, esim. ohje häirinnän ehkäisemiseksi, ohjeita erilaisten suojavarusteiden hankkimisesta ja työterveyshuollon yleisohje. Suomen toimipaikkakuntien yhteinen työsuojelu- ja työterveyspäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa, ja päivän ohjelmassa oli mm. tapaturmat nollaan -hanke ja uusiin ohjeisiin perehtyminen. Työsuojelutoiminnan päämääränä on estää henkilötapaturmat, ammattitaudit ja työhön liittyvät sairaudet. Tapaturmien ja ammattitautien osalta tavoitteeksi on asetettu 0-taso. Lappeenrannassa tähän tavoitteeseen pääsyä vauhdittaa kolmivuotinen Tapaturmat nollaan -hanke, joka jatkuu vuoteen Koko henkilöstölle on annettu koulutusta ja asennekasvatusta, ja työsuojelun merkitystä on korostettu eri yhteyksissä. Ensimmäisen vuoden aikana tapaturmien määrä laski, joskaan tavoite määrän puolittumisesta ei aivan toteutunut. Sairauspoissaolojen määrä väheni huomattavasti. Läheltä piti tapauksista tehtävien ilmoitusten määrä yli kaksinkertaistui, mikä oli tavoitetta parempi tulos. Paikallinen lainsäädäntö ohjaa työsuojelua kaikissa Nordkalkin toimimaissa. Ruotsissa Systematiskt Arbetsmiljöarbete sääntöjen edellyttämät dokumentit on koottu yhteiseen tietokantaan, joka koostuu koko yritystä koskevista ohjeista ja jokaista tuotantopaikkakuntaa varten laadituista ohjeista. Ne kattavat työympäristöön liittyvät asiat ulottuen virkistystoiminnasta suojavarusteisiin. Kaikissa toimimaissa järjestetään työturvallisuuteen liittyvää koulutusta, esimerkiksi palo- ja pelastusharjoituksia. Köpingissä Ruotsissa perehdyttiin viime vuonna rutiineihin ja riskeihin, jotka liittyvät hiilen käyttöön tuotannossa. Työtapaturmat ja poissaolot Kuolemaan johtaneita tapaturmia ei sattunut missään maassa. Työtapaturmia, jotka johtivat kolmen tai useamman päivän poissaoloon, oli viime vuonna Suomen toimipaikoissa yhteensä 29 (20 vuonna 2003). Ruotsissa kirjattiin työtapaturmia 12 (12) ja Puolassa 4 (4). Toisin kuin Suomessa, luvuissa ovat mukana myös sellaiset työtapaturmat, joista ei seurannut poissaoloa. Virossa ei kirjattu viime vuonna yhtään työtapaturmaa. Huolimatta ikääntyneiden suhteellisen suuresta osuudesta henkilöstössä siirrytään Nordkalkista ennenaikaiselle eläkkeelle harvoin ja sairauspoissaolojen määrä on selvästi Suomen teollisuuden keskiarvon alapuolella. Suomen toimipaikkojen tuntityöntekijöiden, joita on 362, poissaoloprosentti oli 3,3 vuonna 2004 (5,8 % vuonna 2003). Sairaudesta johtuvien poissaolojen osuus oli 3,0 % (5,3 %) ja työtapaturmista johtuvien osuus 0,3 % (0,5 %). Viimeisimmät saatavissa olevat Suomen teollisuuden luvut ovat vuodelta 2003: kokonaispoissaoloprosentti oli 6,1, josta sairauspoissaolojen osuus oli 5,7 % ja työtapaturmista johtuvien 0,4 %. Ruotsissa Nordkalkin kokonaispoissaoloprosentti oli 5,7 % (5,1 % vuonna 2003), ja luvussa ovat mukana sekä toimihenkilöt että työntekijät. Työterveyshuollossa vilkas vuosi Työterveyshuollon piirissä on koko henkilöstö Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Vain Paraisilla toimii oma työterveysasema, muilla paikkakunnilla palvelut ostetaan. Paraisten terveysasema koordinoi työterveyshuoltoa koko Suomessa ja tekee yhteistyötä työsuojeluasoissa henkilöstöhallinnon kanssa. Keväällä julkaistu työterveyshuollon yleisohje varmistaa, että kaikilla Suomen toimipaikkakunnilla tarjotaan samat palvelut ja tilastointi on samanlaista. Ruotsissa työterveyshuoltoa koskevien sopimusten sisältö vaihtelee hieman paikkakunnittain. Lakisääteisen ennalta ehkäisevän terveydenhoidon ohella Nordkalk tarjoaa henkilöstölleen Suomessa yleislääkäripalvelut sekä peruslaboratoriopalvelut. Sairaanhoito on työterveyshuoltopainotteista, eli huomio on ensisijaisesti suoraan työkykyyn liittyvissä sairauksissa. Työterveyshuollon yleisohje laajensi hieman sairaanhoitopalveluja kattamaan tiettyjä erikoisaloja, kun kysymyksessä on työkykyyn vaikuttava sairaus. Vuosi 2004 oli työterveyshuollossa vilkas. Työterveyshuolto osallistuu näkyvästi 55+-ohjelmaan mm. tarjoten ikääntyneille työntekijöille vapaaehtoisia terveystarkastuksia. Se oli mukana järjestämässä 55+ohjelmaan kuuluville virkistyspäiviä, joiden painopiste oli liikunnassa ja oikeissa ravintotottumuksissa. Yksilökuntoutuksen ohella aloitettiin valmistelut kahden kuntoutusryhmän muodostamiseksi. Ne aloittavat toimintansa vuoden 2005 alkupuolella, ja molempiin osallistuu nordkalklaisia useilta eri toimipaikoilta. Ruotsissa tehtiin edellisvuonna henkilöstölle kyselytutkimus työterveyshuollosta. Se osoitti, että henkilökunta on pääosin tyytyväinen saamiinsa palveluihin, joskin työterveyshuollolle asetetaan paljon odotuksia: yhtäältä toivotaan ennaltaehkäisevää toimintaa esim. liikuntaharrastusten tukemisen muodossa, toisaalta sairaanhoitopalveluja haluttaisiin laajentaa kattamaan muitakin kuin työkykyyn liittyviä sairauksia.

38 Ympäristöraportti

39 39 Tavoitteena kestävä kehitys Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalk-konsernin yhteisen ympäristöpolitiikan mukaisesti. Tässä raportissa kerromme toimintamme vaikutuksesta ympäristöön sekä toteutuneista ja suunnitelluista toimenpiteistä ympäristökuormituksen vähentämiseksi kaikissa toimintamaissamme. Nordkalk pyrkii toiminnassaan kestävään kehitykseen, johon kuuluu ympäristövaikutuksien huomioiminen asetettaessa toiminnalle tavoitteita. Tuotteita ja työmenetelmiä kehitetään niin, että louhinnan ja jalostuksen ympäristövaikutukset voidaan minimoida. Monipuolinen seuranta kasvattaa ympäristötietoisuutta; kestävä kehitys edellyttää jatkuvaa parantamista. Kaikki Nordkalkin tuotantolaitokset Suomessa ja koko toiminta Ruotsissa on sertifioitu ISO ympäristöstandardin mukaisesti, mikä edistää jatkuvan parantamisen toteutumista ympäristötyössä. Ympäristösuunnitelmien laatiminen on osa vuosittaista strategista suunnittelua, ja ympäristötyötä seurataan säännöllisten arviointien avulla. Vastuu tuotantoon liittyvistä ympäristökysymyksistä on divisioonien johdolla. Nordkalkin intranetiin on perustettu ympäristösivusto, ja päätökset, raportit ja suunnitelmat ovat elektronisessa muodossa. Näin pyritään lisäämään henkilöstön ympäristötietoisuutta ja -vastuullisuutta sekä innostamaan mahdollisimman moni mukaan ympäristötyöhön. Lappeenrannassa on uusittu paikallinen ympäristöselonteko. Se kuvaa ympäristön tilaa koko tehdasalueella, jolla Nordkalkin lisäksi toimii muita yrityksiä. Ympäristö huomioidaan tuotannon eri vaiheissa, ja lisäksi Nordkalk tarjoaa ympäristökoulutusta asiakkailleen. Urakoitsijoilta ja alihankkijoilta edellytetään ympäristöpolitiikan vaatimusten noudattamista, mikä varmistetaan sopimuksen solmimisen yhteydessä. Lisäksi urakoitsijoiden toiminta tarkastetaan säännöllisesti ympäristöarviointien yhteydessä. Nordkalkilla on toimintaa eri puolilla Itämeren aluetta, ja yritys pyrkii aktiivisesti vähentämään omia päästöjään sekä ilmaan että veteen. Nordkalk on mukana useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa, jotka tähtäävät ympäristön tilan parantamiseen. Esimerkiksi hiilidioksidin hyötykäyttöä ja loppusijoitusta tutkitaan suomalaisten tutkimuslaitosten kanssa, ja Nokialla sijaitsevan Alinenjärvi-järviketjun vedenlaatua parannetaan kalkitsemalla. Nordkalk osallistuu Pro Saaristomeri -projektiin, jonka tavoitteena on parantaa Saaristomeren tilaa. Louhella Nordkalk osallistuu yhdessä mm. Etelä-Savon ympäristökeskuksen, Savonlinnan kaupungin ja läheisten kuntien kanssa hankkeeseen, jolla parannetaan Saimaaseen kuuluvan Ylä-Enoveden happitasapainoa. Ruotsissa on vuodesta 1977 toteutettu maailman laajinta ympäristökalkitusohjelmaa. Nordkalk on ollut mukana kehittämässä ohjelmaa ja osallistuu siihen aktiivisesti. Nordkalk osallistuu hankkeiseen, jotka liittyvät vesihuoltoon ja kompostointiin. Suomen ympäristökeskuksen johtamassa Ravinnesampo-projektissa selvitettiin haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä. Kompostoinnin tehostamista - mm. Nordkalk Veloxin avulla - on tutkittu yhdessä Jyväskylän ja Helsingin yliopiston sekä VTT:n kanssa Tehokomp-projektissa. Green Know How, johon Nordkalk osallistuu muutaman muun lounaissuomalaisen yrityksen kanssa, on yhteishanke ympäristöliiketoiminnan kehittämiseksi Varsinais-Suomessa. Ympäristöpolitiikan pääperiaatteet Arvot ja tavoitteet - kestävä kehitys - voimassa olevia ympäristölakeja ja -säädöksiä noudatetaan - ympäristönäkökohdat huomioidaan toiminnassa - tiedottaminen ympäristösuojelun kehityksestä, toimenpiteistä ja tuloksista Jatkuva parantaminen - ympäristövaikutukset huomioidaan kehitettäessä tuotteita ja tuotantoprosesseja - ympäristösuunnitelmat ovat osa strategista suunnittelua, ja ne sisältävät ympäristönäkökohdat - päämäärät ja -toimenpiteet - investointisuunnitelmiin sisältyy arvio investointien ympäristövaikutuksista - ympäristötyötä arvioidaan säännöllisesti

40 Ympäristövaikutukset Osa tuotantolaitoksista sijaitsee kaupungeissa ja taajamissa, joten naapurusto asettaa toiminnalle monia vaatimuksia. Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä 28 paikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Puolassa. Toiminnan merkittävimmät paikalliset ympäristöhaitat ovat melu, tärinä ja pöly. Muita haittoja ovat louhinnasta syntyvä sivukivi ja tuotantoprosessien sivutuotteet. Tuotantoprosessit Kalkkikiveä louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai maanalaisissa kaivoksissa. Kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen ja lajitteluun, jonka jälkeen se menee edelleen jalostettavaksi. Toiminnasta aiheutuu tärinää, melua ja pölyämistä ja avolouhos muuttaa maisemaa. Varsinaisen hyötykiven lisäksi joudutaan usein louhimaan myös sivukiveä, jota voidaan hyödyntää sepelinä. Kallioperässä olevia halkeamia pitkin pohjavesi valuu kaivokseen, ja avolouhokseen valuu myös pintavesi. Tämä voi vaikuttaa alueen pohjaveden tasoon. Karbonaattituotteet ovat murskattua, jauhettua tai seulottua kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (CaCO 3 ). Kalkkikiven jauhaminen on kuivaprosessi, joten pölynmuodostus on kalkkikivijauhetehtaiden suurin haitta ympäristölle. Pölypäästöjä voidaan kuitenkin rajoittaa tehokkaasti puhdistamalla poistoilma suodattimien avulla. Karbonaattituotteita käytetään mm. maanparannusaineena, hiilivoimaloiden savukaasujen puhdistukseen ja veden alkalointiin. Lisäksi niiden käyttö on yleistä rakennusaineissa, eläinten rehuissa sekä asfaltin ja paperin täyteaineina. Nordkalk rikastaa Lappeenrannan kaivoksen kiviraaka-aineesta kalsiittia ja wollastoniittia. Nordkalkin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy jatkojalostaa rikastetun kalsiitin paperipigmentiksi. Rikastusprosessi on pääosin suljettu. Tarpeen vaatiessa saostusaltaista lasketaan valvotusti vettä läheiseen Rakkolanjokeen, johon laskee myös kaupungin jätevedenpuhdistamon vesi. Poltettua kalkkia valmistetaan kuumentamalla murskattu ja lajiteltu kalkkikivi noin 1000 ºC:ssa joko kierto- tai kuilu-uunissa. Kalkkikivi (CaCO 3 ) hajoaa kalsiumoksidiksi eli poltetuksi kalkiksi (CaO) ja hiilidioksidiksi (CO 2 ). Polttoaineena käytetään kivihiiltä, öljyä tai kaasua. Poltettu kalkki on rakeista tai jauhemaista. Eri tuotteet saadaan murskaamalla, seulomalla ja jauhamalla. Savukaasut sisältävät typen oksideja (NO X ), hiilidioksidia (CO 2 ) sekä vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Valmistusprosessi aiheuttaa myös pölypäästöjä, joiden vähentämiseksi uunin savukaasut kulkevat sähkö- tai tekstiilisuodattimen läpi. Suodattimelta edellytetään erittäin hyvää erottelukykyä. Tuotteita käytetään mm. raudan- ja teräksenvalmistuksessa, sulfiittimalmien rikastamisessa, selluloosan ja paperipigmenttien valmistuksessa, maapohjan stabiloinnissa sekä vedenpuhdistuksessa. Myös hiilivoimalaitosten savukaasujen puhdistuksessa käytetään poltettua kalkkia. Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämäällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa muodostaen kalsiumhydroksidia (Ca(OH) 2 ), eli sammutettua kalkkia, joka on kuivaa, puuterimaista, vaaleaa jauhetta. Sammutetun kalkin valmistuksessa vapautuu lämpöä ja vesihöyryä. Tehokkaan pölynpoiston ansiosta päästöt ilmaan jäävät merkityksettömiksi. Sammutettua kalkkia käytetään mm. kunnallisissa ja teollisissa vedenpuhdistusprosesseissa, savukaasujen puhdistuksessa ja rakennusaineteollisuudessa. Energiankulutus Karbonaattituotteiden murskaukseen, jauhamiseen ja seulomiseen kuluu sähköä. Lisäksi karbonaattituotteiden kuivaukseen käytetään joko nestekaasua tai polttoöljyä. Energian ominaiskulutus vuonna 2004 oli 0,27 GJ tuotettua karbonaattituotetonnia kohti. Karbonaattituotteiden tuotantoprosesseista on energia-analyysien avulla löydetty mahdollisia energiansäästökohteita. Tällaisia ovat mm. kuivaukseen käytettävien rumpujen ilmanottojen muuttaminen ja lämpötilojen laskeminen tietyissä paikoissa. Luonnollisesti myös jokapäiväiset kunnossapito- ja säätötoimet vaikuttavat energiankulutukseen vähentävästi. Poltetun kalkin valmistuksessa tarvitaan korkeita lämpötiloja; kalkkikiven kalsinointi tapahtuu kalkkiuuneissa n ºC lämpötilassa. Lämpö tuotetaan kivihiilellä, polttoöljyllä tai koksi- tai maakaasulla. Koksikaasu on terästeollisuuden sivutuote, jota voidaan käyttää kalkkiuunin polttoaineena terästehtaiden välittömässä läheisyydessä. Kivihiiltä ja öljyä korvaavien polttoaineiden käyttäminen kalkkiteollisuudessa on vaikeaa; polttoaineiden epäpuhtaudet siirtyvät kalkkituotteisiin, joiden puhtausvaatimukset ovat erittäin tiukkoja. Useiden uusiutuvien polttoaineiden lämpöarvot ovat matalia, jolloin polttoainemäärät kas- Käytetyt energiamuodot koko Nordkalkkonsernissa Sähkö 11% Koksikaasu 19% Maakaasu 3% Nestekaasu 1% Kivihiili 44% Polttoöljy 24% 0

41 41 Ominaispäästöt ilmaan vavat ja aiheuttavat näin ollen prosesseille suuria muutostarpeita. Energian ominaiskulutus poltetun kalkin tuotannossa on 90-luvun lopulla laskenut selvästi, ja vuonna 2004 se oli 5,6 GJ kalkkitonnia kohden. Nordkalkin hiilidioksidipäästöistä osa syntyy energiankäytöstä, mutta poltetun kalkin valmistuksessa vapautuu ilmakehään hiilidioksidia myös itse prosessista; kalsiumkarbonaatista vapautuu hiilidioksia lämmön vaikutuksesta ja lopputuloksena syntyy kalsiumoksidia, poltettua kalkkia. Teoreettisesti tarkasteltuna Nordkalkin poltetun kalkin tuotannon hiilidioksidipäästöistä n. 33 % on peräisin polttoaineesta ja n. 66 % kalsinointiprosessista itsestään. Poltettu kalkki on korvaamaton raaka-aine niin teollisuuden prosesseissa kuin ympäristönhoidossa. Joissakin Nordkalkin asiakkaiden prosesseissa, kuten paperipigmenttinä käytetyn PCC:n valmistuksessa, kalkkikivestä poltossa vapautunut hiilidioksidi kuitenkin sitoutuu takaisin tuotteeseen eli tapahtuu uudelleenkarbonatisoitumista. Energiansäästösopimus Nordkalkin kolme suurinta toimipaikkaa Suomessa, Lappeenranta, Parainen ja Tytyri Lohjalla, on liitetty vuonna 2000 kauppa- ja teollisuusministeriön vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen. Energiansäästösopimukseen kuulumattomilla paikkakunnilla pyritään noudattamaan samoja periaatteita ja vähentämään energiankulutusta. Sopimuspaikkakunnilla tehdyissä energia-analyyseissä on selvitetty auktorisoidun energiakatselmointiyrityksen avulla sekä tuotantoprosessien että talotekniikan energiansäästömahdollisuudet. Energia-analyysin tuloksena kullekin paikkakunnalle on tehty energiankäytön tehostamissuunnitelma, jossa on kiinnitetty huomiota energiankulutukseen vaikuttaviin käyttöteknisiin toimenpiteisiin. Esimerkki merkittävistä toteutuneista energiansäästötoimenpiteistä on kalkkiuunien hukkalämmön talteenotto. Lämpö hyödynnetään ohjaamalla se kaukolämpöverkostoon tai omaan tuotantoon. Päästökauppa Päästökauppaa koskevat kansalliset lait valmisteltiin kuluneen vuoden aikana EU:n direktiivin mukaisesti. Päästökauppa alkoi EU:n alueella ja koskee vuosina vain hiilidioksidipäästöjä. Alkuvuodesta 2005 käynnistyy suunnittelu, joka koskee päästökaupan laajuutta ja ehtoja EU-maissa kaudella Tällöin päästökauppaa voidaan käydä muistakin kasvihuonekaasuista kuin CO 2 :sta. Nordkalkin edustajat ovat mukana erilaisissa eturyhmissä, joiden mielipiteet välitetään viranomaisille. Nordkalkin kalkkitehtaat Suomessa, Ruotsissa ja Virossa ovat anoneet ja saaneet päästöoikeuksia kaudelle Vuoden aikana luotiin rutiinit päästöjen seurantaa ja raportointia varten, ja vuoden 2005 alusta alkaen toimitaan lain edellyttämällä tavalla. Poltettu kalkki 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, ,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0, ,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0, ,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 Karbonaattituotteet , Kaaviot perustuvat mittauksiin ja laskelmiin, ja ne koskevat Suomen ja Ruotsin toimipaikkoja.

42 Ympäristötuotteet Nordkalk kehittää ja markkinoi tuotteita myös ympäristönhoitoon. Erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla voidaan sekä ehkäistä että ratkaista ympäristöongelmia. Ympäristötuotteiden myynti on 13 % kokonaismyynnistä. Merkittävä osa tästä käytetään juoma- ja jäteveden puhdistukseen. Nordkalk Velox on kehitetty erityisesti tehostamaan kompostointia ja torjumaan jätteen ja jäteveden käsittelyn aiheuttamia hajuhaittoja. Nordkalk Velox soveltuu käytettäväksi mm. biojätettä sekä erilaisia jätevesi- ja teollisuuden lietteitä käsittelevissä kompostointilaitoksissa ja aumakomposteissa. Nordkalk Filtra tuoteperheen suodinratkaisut mahdollistavat vedenpuhdistuksen sellaisissakin kohteissa, joihin perinteiset puhdistusmenetelmät eivät sovellu. Tuotteet sopivat parhaiten pienille yksiköille, jotka eivät ole kunnallisen vesihuollon piirissä. Nordkalk Filtra tuoteperhe on erittäin ajankohtainen erityisesti Suomessa, jossa laki velvoittaa haja-asutusalueiden yksityistaloudet puhdistamaan jätevetensä. Vesistöjen happamoituminen johtuu ennen kaikkea ilmansaasteiden vaikutuksesta. Kalkitsemalla pyritään palauttamaan kohdevesistön vedenlaatu sille tasolle, jolla se oli ennen happamoitumista. Vuosikymmeniä jatkunut pitkän tähtäimen työ on tehnyt Nordkalkin maailmanlaajuisesti tunnetuksi järvi- ja vesistökalkituksen osaajana. Ruotsissa on maailman laajin valtion rahoittama kalkitusohjelma, jonka kehittämiseen ja toteuttamiseen Nordkalk osallistuu aktiivisesti vesistö- ja metsäkalkituksen asiantuntijana. Kun energiaa tuotetaan fossiilisia polttoaineita käyttäen, syntyy polton yhteydessä päästöjä, kuten rikkidioksidia, joka ilmakehään päästyään reagoi ilman kosteuden kanssa muodostaen rikkihappoa. Maan pinnalle satava vesi on siten hapanta ja erittäin haitallista luonnolle. Hapan maaperä häiritsee esimerkiksi kasvien ravinnonottoa, eivätkä kalat voi elää happamissa järvissä. Voimalaitosten savukaasut voidaan neutraloida tehokkain keinoin ennen kuin ne viedään savupiippuun. Tämä savukaasujen puhdistus tapahtuu kalkkikivipohjaisten tuotteiden eli sorbenttien avulla. Yleisimmät sorbentit ovat kalkkikivi sekä poltettu kalkki (Nordkalk QL-tuotteet) ja sammutettu kalkki (Nordkalk SL-tuotteet). Kivihiiltä polttoaineenaan käyttävien voimalaitosten savukaasujen rikkidioksidipäästöjä (SO2) vähennetään esim. kalkkikivijauhetta käyttävissä märkäpesureissa tai poltettua kalkkia hyödyntävällä puolikuivalla tekniikalla. Molemmilla tekniikoilla rikkidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa yli 90 %. Jätteenpoltossa syntyy rikkipäästöjä enemmän kloorija fluoripäästöjä (HCl, HF), joiden vähentämiseen savukaasuista käytetään myös kalkkikivipohjaisia tuotteita. Joillakin laitoksilla savukaasut pestään vedellä ja syntyneet happamat jätevedet neutraloidaan kalkkikivijauheella ja/tai sammutetulla kalkilla. Sammutettua kalkkia käytetään myös siten, että se injektoidaan laitoksen savukaasukanavaan ennen hiukkaserotinta. Jätteenpoltto on yleistä mm. Ruotsissa ja Keski-Euroopassa. Puhdistamolietteen aumakompostoinnissa käytetään Nordkalk Veloxia hajuntorjuntaan ja kompostoinnin tehostamiseen. 2

43 43 Ympäristöparannukset vuonna 2004 Tuotantolaitoksilla on jatkuvasti meneillään kehityshankkeita, ja seurantaan ja valvontaan liittyviä rutiineja parannetaan. Hajapölyämisen ja melun vähentäminen sekä rajallisten resurssien, kuten kiven ja polttoaineiden käytön tehostaminen ovat ympäristötyön tärkeimmät päämäärät. Ympäristöjohtamisjärjestelmä on johtanut moniin parannuksiin, mm. jäteöljyn käsittelyssä ja jätteen erottelussa. Sivukiven hyötykäyttö kuuluu kaivosten ja louhosten ympäristöohjelmaan. Vuonna 2004 Nordkalk käytti yhteensä 1,5 miljoonaa euroa ympäristöinvestointeihin. Pölyäminen Pölyämisen vähentäminen on yksi tärkeimmistä ympäristönäkökohdista Nordkalkin toiminnassa, ja työ pölynpoiston tehostamiseksi on jatkuvaa. Hajapölyämisellä tarkoitetaan erittäin hienojakoisen materiaalin leviämistä ympäristöön tuulen mukana lähinnä lastaus- ja varastointipaikoilta sekä ajoneuvojen pyöristä. Parantamalla tehdasalueiden liikennejärjestelyjä voidaankin vähentää pölyämistä ja parantaa turvallisuutta. Monilla paikkakunnilla on hankittu lakaisukoneita, asfaltoitu teitä ja pihoja, lisätty kastelua ja rakennettu suojavalleja sekä istutettu puita. Pölyävien alueiden ja teiden kasteluun käytetään mahdollisuuksien mukaan vettä kaivoksista ja louhoksista. Toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan, ja valtaosa tehtaista mittaa pölylaskeumia toimipaikkakunnillaan säännöllisesti. Esimerkiksi Sipoossa tehdyt mittaukset osoittavat, että kokonaisleijuman määrä tehdaslueella on vähentynyt neljännekseen sitten 1980-luvun alun. Kalkkiuuneihin, jauhatus- ja seulontalaitoksiin sekä lastauslaitteisiin on viime vuosina asennettu useita uusia sähkö- ja tekstiilisuodattimia. Tämä on selvästi vähentänyt hiukkaspäästöjä tuotantolaitosten läheisyydessä. Ruotsissa Köpingin kalkkiuuniin vuonna 2003 asennettu suodatin vähensi uunin hiukkaspäästöt kuudennekseen aikaisempaan verrattuna. Vuonna 2004 uusia suodattimia asennettiin mm. Lappeenrannassa, Sipoossa, Tytyrissä ja Vimpelissä. Tytyrissä ja Vimpelissä paineilmakuljettimen käyttö siiloa täytettäessä on vähentänyt pölyämistä, CO 2 - päästöjä ja polttoainekustannuksia. Sipoossa ja Vimpelissä lastauslaitteet on varustettu pölysuojuksilla. Hanke kiertouunien sähkösuodattimien häiriöiden vähentämiseksi on tuottanut tulosta. Häiriöiden lukumäärät ja kokonaiskestot ovat vähentyneet, ja esimerkiksi Lappeenrannan kalkkitehtaalla häiriöistä johtuvat pölypäästöt ovat vähentyneet jopa 60 %. Suodatinten toimintatekniikan kehittämisen ohella on lisätty uuneissa käytettävän hiilen laadun tarkkailua. Uddagårdenissa Ruotsissa autokuljetukset tehtaalta varastoon on korvattu kuljetinhihnalla. Pölyämisen vähenemisen ohella tämä säästää polttoainetta. Rakkessa Virossa on korvattu avoin kuljetushissi katetulla ruuvisyöttimellä, mikä vähentää pölyämistä sisällä ja ulkona. Lastausalueen ojittaminen ja pintojen kovettaminen on vähentänyt pölyämistä Rakken tehdasalueella. Köpingissä on päällystetty lisää piha-alueita ja ajoratoja. EU:n rahoittama tutkimus- ja kehityshanke hienoainesten määrän vähentämiseksi Storugnsissa Gotlannissa päättyi. Tuloksena oli räjähdysaineiden käytön väheneminen, mikä vähensi myös päästöjä, mutta ei kuitenkaan hienoaineksen määrä. Hankkeen myötä opittu tekniikka ja yhteydet asiantuntijoihin auttavat jatkamaan työtä. Melu Nordkalkin tehtailla tehdään jatkuvasti parannuksia työkoneiden ja laitteiden äänen vaimentamiseksi. Tärkeänä pidetään myös työskentelytapojen uudistamista siten, että niin henkilöstön kuin ympäristön altistuminen melulle vähenee. Viime vuosina tehdyt melutason mittaukset osoittavat tilanteen selvästi kohentuneen. Storugnsissa on ruopattu sisempi satama-allas. Lastaus on näin voitu siirtää lähemmäs tuotantoa, mikä vähentää melua lähiympäristössä. Köpingissä on vaimennettu kiven purkamisesta syntyvää melua ja samalla pölyämistä käyttämällä lastauksessa apuna kumipeitteitä. Lisäksi tehdasalue on suojattu meluvallilla. Storugnsissa murskauslaitteen eristäminen on vähentänyt melua ja pölyämistä. Muita toteutettuja toimia melun vähentämiseksi ovat Ruotsissa KPAB:n seulan ja siilon eristäminen ja äänenvaimentimen asentaminen kolmeen suodattimeen. Lappeenrannassa kalkkitehtaan kalkkikuljetin vaihdettiin syksyllä hiljaisempaan malliin. Vesi Sekä pinta- että pohjaveden tilaa seurataan säännöllisin tutkimuksin. Esimerkiksi Lappeenrannassa tehdyt analyysit osoittavat, että tehdasalueelta vesistöihin valuva vesi, joka on pääosin sadevettä, on laadultaan hyvää. Myös pohjaveden tilaa seurataan; tutkimuspisteitä on Lappeenrannan tehdasalueella parikymmentä. Mittaukset osoittavat veden olevan hyvälaatuista. Pohjaveden pinta ei ole alentunut, vaikka louhinta on käynnissä yhä alemmalla tasolla. Lappeenrannassa Suomen Karbonaatti Oy:n prosessivesistä suurin osa - normaaliloissa jopa 80 % -johdetaan rikastamon altaisiin sedimentoitavaksi. Loppuosa johdetaan SKOY:n omien selkeytysaltaiden kautta hapetusaltaalle ja sieltä edelleen Koirinojan ja Rakkolanjoen kautta Haapajärveen. Koska SKOY:n altaille tulevan prosessiveden määrä on selvästi vähentynyt, on selkeytyminen tehostunut. Tämän ansiosta kiintoainespäästöt vesistöön ovat merkittävästi vähentyneet. Puolassa Miedzianka toimittaa pohjavettä läheisiin kotitalouksiin, ja Tytyrin tehdas Suomessa toimittaa pohjavettä paikalliselle vesilaitokselle.

44 Kaukolämpö ja energia Kalkkiuunien hukkalämmön talteenoton kehittäminen jatkui vuonna Verrattuna aikaan ennen teknisiä uudistuksia saadaan Paraisilla ja Tytyrissä nyt talteen n. 30 % enemmän hukkalämpöä. Hukkalämpöä hyödynnetään kaupunkien kaukolämpöverkoissa, ja toimitukset ovat kasvaneet samassa suhteessa kuin talteen otetun lämmön määrä. Sekä Paraisilla että Lohjalla vastaava lämpömäärä on aiemmin tuotettu polttoöljyllä, jolloin esimerkiksi kasvihuoneilmiötä kiihdyttävää hiilidioksidia on vapautunut ilmakehään. Investoinnit tehtiin pääosin vuoden 2002 aikana, ja niiden vaikutus kaukolämmön tuotannon kasvuna näkyy vuosien 2003 ja 2004 tuotantoluvuissa. Myös Lappeenrannan kalkkitehtaan hukkalämpöä jaetaan kaukolämpönä, ja lisäksi sitä hyödynnetään omassa tuotannossa, samoin kuin Louhen tehtaalla. Tuotannon tehostaminen Lappeenrannan kaivoksessa on kahdessa vuodessa vähentänyt polttoaineen kulutusta 13 % tuotettua kivitonnia kohden. Myös Kureveressä Virossa polttoaineen kulutusta on kyetty merkittävästi vähentämään, vaikka tuotanto on kasvanut. Siikaisissa on otettu käyttöön energiaa säästävä ja tehokkuutta lisäävä logiikkaohjelma, jonka avulla parannustoimenpiteet saadaan esille. Tuloksia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan muillakin toimipaikkakunnilla. Toimipaikkakunnilla on meneillään useita hankkeita, jotka tähtäävät energian käytön vähentämiseen. Esim. Storugnsissa on konekantaa uusittaessa valittu kaivosautoja ja pyöräkuormaajia, jotka täyttävät ankarat ehdot päästöjen ja energiankulutuksen suhteen. Muita toimenpiteitä Vuosittain louhittavan sivukiven määrä riippuu mm. geologisista tekijöistä ja louhintasuunnitelmasta. Tavoitteena on vähentää sivukiven varastointia ja lisätä sen hyötykäyttöä. Suomessa yli 60 % louhittavasta sivukivestä otetaan hyötykäyttöön. Paraisten, Lappeenrannan, Tytyrin ja Louhen kalkkiuunien sähkösuodatinpölyn myynti jatkuu, ja Köpingissä onnistuttiin jälleen hyödyntämään koko vuoden sähkösuodatinpöly. Nordkalk on panostanut menetelmiin, joiden ansiosta jätteet ja ylijääneet sivutuotteet voidaan sijoittaa käytöstä poistettuihin kaivostiloihin. Tämä vähentää pölyämistä merkittävästi, eikä maan päällä olevia läjitysalueita tarvitse suurentaa. Louhen ja Tytyrin käytöstä poistetut maanalaiset kaivostilat ovat ympäristökeskuksen mukaan tärkeä loppusijoituspaikka mm. voimalaitosten lentotuhkalle ja rikinpoiston lopputuotteelle. Monilla toimipaikoilla on louhosten läheisyydessä sijaitsevia sivukiven läjitysalueita maisemoitu istuttamalla puita. Storugnissa maisemointi katsotaan osaksi tuotantoa ja toteutetaan sitä mukaa kuin louhinta etenee. Sipoossa on jatkettu ranta-alueen jälkikäsittelyä, ja Vampulassa on saatu päätökseen puiden istuttaminen maantien lähellä olevalle läjitysalueelle, jonka arvioidaan olevan puuston peittämä 10 vuodessa. Alavudella Tepun vanhan maasälpälouhoksen maisemointi on ollut käynnissä Louhoksen jyrkkiä seinämiä on loivennettu räjäyttämällä ja tasoittamalla kivimateriaalia, ja alueelle on tuotu turvetta nopeuttamaan kasvillisuuden juurtumista. Tehdasalueiden siisteyttä parannetaan ja jätteen käsittelyä tehostetaan jatkuvasti koko Nordkalkissa. Esimerkiksi Paraisten kaivoksessa ongelma- ja sekäjätteen määrä väheni 15 % viime vuonna. Ympäristöön vaikuttavat odottamattomat tapahtumat Rakennustöiden yhteydessä Storugnsissa huomattiin öljyvuoto, joka oli tapahtunut jo ennen kuin alue siirtyi Nordkalkin omistukseen. Vuodosta ilmoitettiin viranomaisille, ja saastunut alue saneerattiin määräysten mukaisesti. Vuotoaluetta ympäröi kellariholvi, joka esti öljyn leviämisen. MWh Vuoden ympäristöteko 2004 Nordkalkin sisäinen kunniamaininta, Vuoden ympäristöteko 2004, myönnettiin tällä kertaa projektiryhmälle, joka on kehittänyt Luulajan tehtaan logistiikkaa. Kuljetusmatkat ovat vähentyneet n. 20 % verrattuna vuoteen Materiaalin käsittelyn vähentyessä sen laatu on parantunut, ja melu, pölyäminen ja polttoaineen kulutus ovat vähentyneet Louhi Lappeenranta Parainen Tytyri Suomen kalkkitehtaiden tuottamasta lämpöenergiasta saadaan talteen yhä suurempi osa. Noin 90 % tästä energiasta myydään kaukolämmöksi ja loput käytetään omassa tuotannossa. 4

45 45 Päästöt ja sivutuotteet SUOMI Päästöt ilmaan CO2 (t) hiukkaset (t) SO2 (t) NOx (t) Päästöt veteen kiintoaine (t) ) BOD7 ATU (t) Sivutuotteet suodinpöly (t) * josta hyödynnetty (t) sammutusjäte (t) * josta hyödynnetty (t) sivukivi (t) *josta hyödynnetty (t) rikastushiekka (t) * josta hyödynnetty (t) uunijäte (t) * josta hyödynnetty (t) * kaivostäyttöön (t) Ongelmajätteet öljyt + rasvat (t) RUOTSI Päästöt ilmaan CO2 (t) hiukkaset (t) ) SO2 (t) ) NOx (t) Sivutuotteet suodinpöly (t) * josta hyödynnetty (t) sammutusjäte (t) * josta hyödynnetty (t) sivukivi (t) * josta hyödynnetty (t) pesuliete (t) uunijäte (t) Ongelmajätteet öljyt+rasvat (m3) ) VIRO Päästöt ilmaan CO2 (t) hiukkaset (t) SO2 (t) NOx (t) Sivutuotteet suodinpöly (t) * josta hyödynnetty (t) uunijäte (t) sivukivi (t) Ongelmajätteet öljyt+rasvat (m3) PUOLA Päästöt ilmaan CO2 (t) hiukkaset (t) SO2 (t) NOx (t) Sivutuotteet sivukivi (t) * josta hyödynnetty (t) Ongelmajätteet öljyt+rasvat (m3) Taulukkojen luvut ovat yhteenveto mitatuista ja lasketuista arvoista. 1) Lappeenranta, Ihalaisten teollisuusalue 2) Köpingin uusi sähkösuodatin on vähentänyt hiukkaspäästöjä. 3) Riippuu kalkkikiven rikkipitoisuuden vaihtelusta ja tuotannon lisääntymisestä. 4) Luku sisältää Storugnsin satamassa käyvien alusten jäteöljyn.

46 6