Kruunusillat Hankekuvaus Kesäkuu 2015

Transkriptio

1 Hankekuvaus Kesäkuu 2015

2 2

3 3 SISÄLTÖ 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO Taustat Yleiset tavoitteet Hankkeen vaikutukset SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSVAIHEEN ORGANISAATIO Yleistä YKT-prosessi HANKKEEN TEKNINEN LAAJUUS Yleistä Hankekokonaisuus Raitiotie Kadut Korkeasaaren pohjoisosan järjestelyt Hankkeen kanssa yhteen sovitettavia projekteja ja toimintoja Hakaniemi ja Merihaka Kalasatama ja Sompasaari Korkeasaaren eläintarha Kruunuvuorenranta ja Laajasalo Vartiosaari Hankkeen kanssa samaan aikaan toteutettavia järjestelyjä ja selvityksiä Vesiliikenneyhteydet Pyörätie ja jalankulku yhteydet Pelastustoiminta Muut raidehankkeet Muut projektit SUUNNITTELUOHJELMA TIEDONHALLINTA Lähtötietomalli AIKATAULU Yleisaikataulu YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTIEN HALLINTA VIESTINTÄ... 31

4 4 1 Tiivistelmä hankkeen tarkoitus on yhdistää Laajasalon ja uuden Kruunuvuorenrannan kaupunginosat kantakaupunkiin uudella yhteydellä, johon kuuluu uuden joukkoliikenneyhteyden lisäksi myös kävelyn ja pyöräilyn yhteydet. Yhteys kulkee Yliskylästä Kruunuvuorenrantaan, sieltä Korkeasaaren ja Kalasataman kautta joko Hakaniemeen tai Kruununhakaan, ja edelleen kantakaupunkiin (Kuva 1). Hankkeeseen kuuluu raitiotie-, pyöräily- ja kävely-yhteys Helsingin keskustan ja Laajasalon Yliskylän välillä sekä yhteyksien toteuttamismahdollisuuksien ja toiminnan edellytysten varmistaminen. Hankkeen keskeisimmät kohteet ovat Keskustan päätepysäkki, Keskusta-Nihti silta, Finkensilta ja Kruunuvuorensilta sekä nykyiset kehitettävät ja uudet raitiotiekadut (Kuva 1). hankkeessa toteutettava Kruunuvuorensilta tulee olemaan merkittävä osa Helsingin kaupunkikuvaa. Silta toteutetaan järjestetyn suunnittelukilpailun voittajaehdotuksen "Gemma Regalis" pohjalta. Kuva 1. joukkoliikenneyhteys Yleiskartta tulee palvelemaan joukkoliikenteen, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden lisäksi huolto- ja hälytysajoneuvoja. Yhteyden suunnittelussa otetaan huomioon mahdollisuus pikaraitiovaunun käyttöön Laajasalon ja Korkeasaaren välillä myöhemmin tulevaisuudessa. -hankkeen kilpailuvaiheen aikainen kustannusarvio on 210 miljoonaa euroa. Ennusteiden mukaan raitiotieyhteyttä käyttäisi Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman valmistuttua päivittäin noin matkustajaa. -yhteyden toteuttamisesta ei ole tehty päätöstä. Päätös hankkeen toteuttamisesta tehdään Hank-

5 5 keeseen liittyy useita muita hankkeita sekä alueellisia suunnitelmia, jotka on esitelty lyhyesti tässä kuvauksessa varsinaisen hankkeen lisäksi. Kuva 2 on esitelty hankkeen jaottelu osiin. Kuva 2. -hankkeen jaottelu

6 6 2 Johdanto 2.1 Taustat Laajasalon joukkoliikenneyhteyden alustava suunnittelu alkoi Helsingin yleiskaava 2002:n valmistelun yhteydessä Vuonna 2000 kaupunginhallitus linjasi, että Laajasalon öljysatama-alue muutetaan asuin- ja työpaikka-alueeksi. Yleiskaavassa öljysataman alue osoitettiin kerrostalo- ja pientalovaltaisen asumisen alueena, josta on osoitettu ohjeellinen raideliikenteen yhteys Helsingin keskustaan, Kuva 3. Helsingin asukasmäärän on ennustettu kasvavan asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Kasvu asettaa haasteita nykyiselle liikennejärjestelmälle ja kaupunkirakenteelle. Siirtämällä teollisuus- ja satamatoimintoja on vapautunut uusia alueita asuinrakentamista varten. Laajasalon öljysatama Kruunuvuorenrannassa on yksi näistä alueista asukkaan merellinen kaupunginosan on tarkoitus valmistua vuoteen 2030 mennessä. Kaupunginosa on linnuntietä vain noin kolmen kilometrin päässä Helsingin keskustasta Kruunuvuorenselän toisella puolella. Nykyisillä yhteyksillä matkaa Koirasaarentien päästä Helsingin keskustaan on yli kymmenen kilometriä, sillä ainoa kulkuyhteys on Laajasalon pohjoisosista Herttoniemen kautta Itäväylälle ja sieltä keskustaan. Kaavoituksen ja liikennesuunnittelun yhteydessä on todettu, että nykyinen liikenneverkko ei riitä palvelukyvyltään turvaamaan toimivaa liikennettä Laajasalossa ja Kruunuvuorenrannassa. Lisäksi Helsingin kaupungin tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen ja kestävämpien liikennemuotojen, kuten pyöräilyn ja kävelyn, osuutta liikenteessä koko Helsingin alueella. Kuva 3. Ote Helsingin yleiskaavasta Lähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Sittemmin yhteyden linjausta on tarkennettu eri kaavatasoilla mm. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavassa. Koirasaarentien asemakaavoissa, katu- ja rakennussuunnitelmissa on varauduttu raideliikenteeseen. Uudenmaan ympäristökeskus päätti vuonna 2009, että Laajasalon raideliikenteen vaihtoehdoista tulee laatia ympäristövaikutusten arviointimenettely, joka alkoi arviointiohjelman laatimisella Arviointimenettelyn aikana rinnalla vuosina järjestettiin kansainvälinen -suunnittelukilpailu, jonka pohjalta joukkoliikenneyhteyden suunnittelu on aloitettu. Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyi syyskuussa 2014.

7 7 Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyden asemakaavaa on laadittu samanaikaisesti. Asemakaavalla mahdollistetaan joukkoliikenneyhteyden sisältävien siltayhteyksien rakentaminen Kalasataman Nihdistä Korkeasaaren ja Palosaaren kautta Kruunuvuorenrantaan ja Laajasaloon. Maakuntavaltuuston hyväksymässä, ja ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on liikenteen yhteystarve - merkintä Helsingin keskustasta Laajasaloon. Yhteys on suunnittelumääräyksen mukaan suunniteltava ensisijaisesti joukkoliikenneyhteytenä. Joukkoliikenneyhteyden toteuttaminen edellyttää vähintään kolmen uuden sillan rakentamista, sekä muutoksia olemassa oleville katualueille raitioliikenteen toteuttamiseksi. 2.2 Yleiset tavoitteet Helsingin kaupungin tavoitteena on ollut tehdä Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan alueesta vahvasti joukkoliikenteeseen tukeutuvia asuinalueita. joukkoliikenneyhteys on tärkeä Kruunuvuorenrannan asuinalueen liikenneyhteyksien kehittämisen ja toimintakyvyn turvaamisen kannalta. Helsingin kaupungin strategiaohjelma tukee -joukkoliikenneyhteyden rakentamista siinä asetettujen periaatteiden ja niitä tukevien tavoitteiden osalta. Lisää strategian tavoitteista Kuva 4. Kuva 4. Helsingin kaupungin strategian tavoitteet vuosille Lähde: Helsingin kaupunki

8 8 2.3 Hankkeen vaikutukset -hankkeen luoma yhteys edistää joukkoliikenteen käyttöä ja parantaa jalankulun ja pyöräilyn verkostoa sekä kantakaupungin ja Laajasalon saavutettavuutta. Hankkeen kokonaiskestävyydestä, elinkaarivaikutuksista sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta valmistuu erillinen aiempia selvityksiä tarkentava tutkimus vuoden 2015 aikana. Aamuhuipputunnin aikana Kruunuvuorenselän kohdalla raitiotieyhteyden matkustajamäärä on noin henkeä. Raitiotieyhteys vähentää metron matkustajamääriä , millä on merkitystä metron kapasiteetin kannalta tulevaisuudessa. Kulosaaren sillalla ruuhkasuuntaan kulkevien autojen määrä tulee vähenemään yli 150 ajoneuvon verran. Laajasalon ja Herttoniemen välisellä sillalla tulee kulkemaan aamuhuipputunnissa 330 ajoneuvoa vähemmän kuin jos hanketta ei toteutettaisi. hanke vaikuttaa Laajasalon yhteyksien ja houkuttelevuuden lisäksi Kalasataman ja Nihdin kehittämiseen muun muassa tarjottavien päivittäispalveluiden osalta. Sillat yhdistävät Korkeasaaren osaksi kantakaupunkia, sekä parantavat Korkeasaaren ja Mustikkamaan alueen saavutettavuutta. Korkeasaaren kohdistuvista muutoksista kerrotaan enemmän kohdassa Korkeasaaren kohdan järjestelyt. Sillat muuttavat alueen maisemaa ja kaupunkikuvaa merkittävästi. Koska Kruunuvuorensilta tulee muuttamaan merkittävästi Kruunuvuorenselän ympäristön maisemaa, on siitä laadittu erillinen näkemäanalyysi. Raitiotieyhteydet ja päätepysäkkivaihtoehdot sijoittuvat kantakaupungissa suurelta osin valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muualla herkkään ja laadukkaaseen katutilaan, minkä vuoksi suunnitteluratkaisut tehdään noudattaen hankkeelle laadittavaa suunnitteluohjetta. Vedenalaisen kulttuuriperinnön vuoksi rakennusalueella on tehty vuonna 2014 arkeologinen vedenalaisinventointi. Alueella ei ole tuhoutumisvaarassa olevia muinaismuistolain rauhoittamia kohteita. Kulttuuriperinnön kannalta kiinnostaviksi todetuista kohteista tehdään tarkistussukellukset kesällä Mikäli hankkeen kantakaupunkiyhteys sijoittuu Pohjoisrantaan, on siellä tehtävien ruoppausten aikana paikalla oltava valvova arkeologi alueella olevien laivahylkyjen osien inventoimiseksi. Kuva 5. Vedenalaisen inventoinnin rajaus

9 9 Siltayhteydet ja niiden rakentaminen haittaavat alueen moottori- ja purjeveneilyä. Kruunuvuorensillan alikulkukorkeus on 20 m, joka rajoittaa suurimpien purjealusten liikkumista Kruunuvuorenselällä. Hanketta varten on teetetty venepaikkaselvitys tulevien siltojen vaikutusten arvioimiseksi ja venesatamien kehittämiseksi. Sillat ja rantarakenteet suunnitellaan niin, että turvataan veden vaihtuvuus ja Vantaanjoen kalaväylän toimivuus. Vedenvaihtuvuutta sekä rakentamisen aikaisia samennusvaikutuksia sekä mahdollista haitta-aineiden kulkeutumista arvioidaan vesistömallinnuksen avulla. Sen tulokset raportoidaan Nihti-Kruunuvuori vesilupahakemuksessa. Vesilain mukaiseen lupaan liittyy vesistö- ja kalastovaikutusten tarkkailuvelvoite. Sillan estevaikutus linnuille on marginaalinen, eikä sillä arvioida olevan vaikutusta lintujen lentokorkeuteen tai pääasiallisiin lentosuuntiin. Pylonin ja kannatinvaijerien aiheuttama törmäysriski linnuille on kuitenkin otettava huomioon jatkosuunnittelussa. Kruunuvuorensilta rakennetaan alueelle, jossa sijaitsee Emäntä ja Nimismies nimiset lintuluodot, jotka on otettava huomioon rakentamisessa

10 10 3 Suunnittelu- ja toteutusvaiheen organisaatio 3.1 Yleistä Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR) on hankkeeseen ryhtyvä taho. HKR toimii -hankekokonaisuuden vastuuorganisaationa. Hankkeen rahoituksesta vastaa HKR:n lisäksi Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL), joka vastaa osaltaan myös raitiotien suunnittelun ja toteutuksen ohjaamisesta ja valvonnasta. Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR) laativat -yhteydestä vastuunjakosopimuksen, jossa määritellään vastuut organisaatioiden välillä hankkeen suunnittelun, toteutuksen, rahoituksen, omistajuuden ja ylläpidon suhteen. Periaatteellinen vastuunjako hankkeessa on esitetty Kuva 6. Kuva 6. Vastuunjako hankkeessa Kuva 7. hankkeen organisaatiokaavio

11 YKT-prosessi -hanke toteutetaan YKT-hankkeena (yhteinen kunnallistekninen työmaa). YKT-prosessi ohjaa hankkeen toteutusta kaikilla osa-alueilla. Helsingin kaupungin eri infrarakentamisesta ja suunnittelusta vastaavat tilaajaorganisaatiot allekirjoittivat vuonna 2008 sopimuksen, jossa määriteltiin tehtävän yhteistyön tavoitteet ja toimintatavat Helsingin kaupungin eri organisaatioiden työmaahankkeissa. YKT-hankkeen on tarkoitus edistää kaupungin eri hallintokuntien yhteistyötä luomalla toimintamalli hankkeeseen, joissa eri toimijoiden toteuttamat infrastruktuurin osat ohjelmoidaan, suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä. Ennen hankkeen aloitusta tilaajaosapuolet solmivat YKT-sopimuksen, jossa määritellään mm. vastuujako hankkeessa ja hankkeen yhteyshenkilöt. Yhteisellä sopimuksella tavoitellaan parempaa rakentamisen kokonaislaatua, kaivuhaittojen vähentämistä, lyhyempiä toteutusaikoja ja kaikkiaan taloudellisempia ratkaisuja. Näihin tavoitteisiin päästään sovittelemalla eri hankkeiden työt järkeviksi kokonaisuuksiksi. YKT-prosessissa hankkeelle nimetään päätilaaja, pääsuunnittelija, työmaan valvoja sekä päätoteuttaja. Päätilaaja toimii rakennushankkeeseen ryhtyvien tilaajien edustajana. pääsuunnittelija huolehtii hankkeen suunnittelun koordinoimisesta, johtamisesta, riskien hallinnasta sekä tarkistaa suunnitelmien yhteensopivuuden, tekee turvallisuusasiakirjan ja Haitaton-arvioinnin. Työmaanvalvoja toimii päävalvojana ja vastaa valvontatöiden yhteensovittamisesta ja yhteistyöstä muiden osapuolien kanssa. Hän vastaa tarvittavien lupien ja selvitysten hankinnasta. Päätoteuttaja vastaa rakennusvaiheen toteutuksesta ja työnaikaisista alueiden käyttöön liittyvistä luvista. Päätoteuttajalla on vastuu hankkeen turvallisuusvelvoitteista sekä verohallinnon ilmoitusvelvollisuudesta. Kruunusiltojen YKT-prosessi on käynnistetty aloituskokouksella Kuva 8. YKT-prosessin kuvaus lähde: YKT-prosessin esittely, Sito/HKR

12 12 4 Hankkeen tekninen laajuus 4.1 Yleistä -hanke on osa laajempaa joukkoliikenteen kehityshanketta kantakaupungin ja Laajasalon välillä ja vaikuttaa siten koko pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmään. -hankekokonaisuus käsittää Kruunuvuorenrannan ja Helsingin kantakaupungin välisen yhteyden, johon liittyvät tiiviisti myös Korkeasaari sekä Kalasatama. Se on siis itsenäinen hankekokonaisuus, jolla on merkittävä rooli raitioliikenteen laajenemisen sekä kyseisten alueiden julkiskuvan kannalta. Kuva 9. Havainnekuva Korkeasaaresta ja Kruunuvuorensillasta, näkymä lännestä itään. Lähde: yleissuunnitelma WSP

13 Hankekokonaisuus Raitiotie Joukkoliikenneyhteyden linjauksien vaihtoehtoja Helsingin kantakaupungissa ja Laajasalon Yliskylässä selvitetään osana hanketta. Tarkastelunäkökulmana ovat suorat yhteydet keskustasta, mutta toisaalta vaihtoehto keskusta C kytkeytyy Hakaniemeen, josta on vaihtoyhteys metroon sekä mahdollisesti tulevaisuudessa Pisararataan. Vaihtoehdot linjauksen osalta näkyvät muun muassa kansikuvassa ja listauksessa alla: Keskusta A Aleksanterinkatu - Pohjoisranta Tervasaari - Nihti Keskusta B Liisankatu Tervasaari - Nihti Keskusta C Hakaniemi - Hakaniemenranta Nihti Kantakaupungin osuuden linjaukseen vaikuttaa vahvasti Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston energiapoliittinen päätöksenteko, jota odotetaan tehtäväksi syksyllä Päätöksen mukaan Hanasaaren voimala tulee joko jatkamaan toimintaansa uudistettuna nykyisellä paikallaan tai energiantuotanto siirretään uuteen voimalaitokseen Vuosaareen. Raitiotieyhteyden mahdollinen jatkuminen Yliskylästä Vartiosaareen vaikuttaa myös raitioliikenteen varikkotarpeisiin. Kantakaupungin linjausvaihtoehto päätetään raitiotien yleissuunnitelman valmistumisen ja voimalaitospäätöksen jälkeen. Joukkoliikenneyhteyden päätepysäkkivaihtoehtoja tarkastellaan vuoden 2015 aikana valmistuvassa raitiotieyhteyden yleissuunnitelmassa. Raitiotie toteutetaan suljettuna ratarakenteena. hankkeessa varaudutaan myös mahdollisesti tulevaisuudessa toteutettavaan pikaraitiotieyhteyteen Santahaminasta Laajasalon kautta Korkeasaareen. Pikaraitiotieyhteyteen varaudutaan suunnittelemalla Kruunuvuorensillan poikkileikkaus riittävän leveäksi.

14 Kadut Kuva 10. Pikaraitiotievaraus -joukkoliikenneyhteys muuttaa nykyistä katuverkkoa. Toistaiseksi -yhteyttä palvelevat katuyhteydet (lukuun ottamatta siltayhteyksiä) voidaan jaotella seuraavan periaatteen mukaisesti: olemassa olevat katualueet, jotka tulee suunnitella ja rakentaa uusiksi raitiotieyhteyttä varten muut yleiset alueet tai tontit, jotka tarvitsevat kaavamuutoksen, sekä uudet liikenne-, katu- ja rakennussuunnitelmat joukkoliikenneyhteyttä varten jo suunnitellut ja rakenteilla olevat katualueet Esimerkiksi Korkeasaaressa ei ole tällä hetkellä katualuetta, mutta hankkeen myötä osa Korkeasaaren pohjoisosasta muuttuu katuaukioksi. Kantakaupunkiin rakennettavan uuden raitiotien vuoksi katualueet vaativat uudelleen tarkasteluja ja suunnittelua.

15 15 Kuva 11. Yhteysvaihtoehdot kantakaupungin ja Nihdin välillä. Havainnekuva Kruununhaka-Nihti nostosiltavaihtoehdosta on esitetty kuvassa 12. Siltayhteydestä on tehty alustava yleissuunnitelma nosto- tai läppäsiltana vuonna Tällä hetkellä valmistellaan tarkentavaa yleissuunnitelmaa, jossa muun muassa sillan leveys on kasvanut verrattuna kilpailuvaiheeseen. Valmisteilla on myös yleissuunnitelma kiinteästä siltavaihtoehdosta välillä Kruununhaka-Nihti. Yleissuunnitelmassa tarkastellaan vaihtoehtojen Keskusta A ja keskusta B liikennöitävyyttä. Sillan avattavuutta on tutkittu Hanasaaren voimalaitokselle välttämättömien polttoainekuljetusten vuoksi. Yleissuunnitelman rinnalla tutkitaan myös muita vaihtoehtoja voimalaitoksen polttoainekuljetusten järjestämiseksi jos voimalaitoksen toiminta tulee jatkumaan.

16 16 Kuva 12. Havainnekuva vaihtoehtoreitistä Kruununhaasta Sompasaareen. Lähde: Pontek Oy, Kruununhaka-Sompasaari, Raitiotien ja kevyen liikenteen yhteys, Yleissuunnitelma Reittivaihtoehdolle C on esitetty kahta eri siltavaihtoehtoa. Toinen on matalan täyttöalueen ja siltayhteyksien yhdistelmä, jolloin syntyisi myös uusia virkistysalueita Kalasataman eteläisiin osiin. Toinen siltavaihtoehto on tehdä yksi yhtenäinen siltayhteys, joka mahdollistaisi paremman veneyhteyden Sompasaaren altaaseen ja Suvilahteen. Vaihtoehdon C alustavassa yleissuunnitelmassa tutkitaan myös hankkeeseen liittyvän Hakaniemen sillan uusimisen toteuttaminen. Kuva 13. Havainnekuva tekosaarivaihtoehdosta Hakaniemi-Nihti välillä. Näkymä Hakaniemestä Nihtiin päin. Lähde: Ramboll Finland oy

17 17 Nihdin maayhteys määräytyy kantakaupungin reittivalinnan mukaan. Joukkoliikenneyhteys Nihdissä tullaan alustavasti osoittamaan erillisessä asemakaavassa Nihdin alueella tai asemakaavassa valittavan keskustayhteyden kanssa. Nihdin koillisosan ja Korkeasaaren luoteisosan välinen Sompasaarensalmen tulee ylittämään Finkensilta. Korkeasaaren pohjoisrannalla silta rajoittuu Mischan ja Maschan aukioon ja Korkeasaaren uuden vastaanottorakennuksen edustan aukioon. Korkeasaaren pohjoisosan rantaa laajennetaan aukion ja raitiotieyhteyden edellyttämällä tavalla, missä yhteydessä Korkeasaaren ja Palosaaren välinen vesialue täytetään. Yhteys jatkaa Korkeasaaren rantaa Palosaaren kautta Kruunuvuoren sillalle. Korkeasaaren osuus on tarkemmin selitetty jäljempänä. Kruunuvuorensilta sijoittuu Palosaaren ja Kruunuvuoren välille ja sen pyloni Kruunuvuorenselän keskellä sijaitsevien luotojen, Nimismies ja Emäntä kohdalle. Silta on teräsrakenteinen vinoköysisilta ja se on valmistuessaan Suomen pisin silta, n metriä. Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan yhdistävällä sillalla on merkittävä rooli Helsingin siluetissa ja lähialueiden maisemassa. Kuvassa 15 näkyy näkemäanalyysin tulokset. Se kertoo, kuinka laajalla alueella silta vaikuttaa maisemaan. Kuva 14 Kruunuvuorensillan havainnekuva Lähde: Yleisuunnitelma

18 18 Kuva 15. Kruunuvuorensillan pylonin näkyvyys Lähde: Näkemäanalyysi 2014

19 Korkeasaaren pohjoisosan järjestelyt hanke vaikuttaa voimakkaasti myös Korkeasaaren toimintoihin. Korkeasaaren pohjoisosa muuttuu julkiseksi virkistysalueeksi liikenneyhteyden ympärillä, kuten näkyy kuvissa jäljempänä. Kuva 16. Korkeasaaren pohjoisosan viitesuunnitelma, näkymä Laajasaloon päin. Lähde: WSP Korkeasaaren pohjoisosan viitesuunnitelma Korkeasaaren pohjoisosasta tulee hankkeen myötä osa julkista katutilaa. Tämän vuoksi myös Korkeasaaren nykyinen vastaanottorakennuksen toiminnot tullaan siirtämään Mustikkamaalta Korkeasaareen eläintarhan alueelle. Korkeasaaren eläintarhaan on tulossa lähivuosina uudistuksia, joihin liittyen Korkeasaaren pohjoisosalle on laadittu viitesuunnitelma -hankkeen yhteydessä. Korkeasaarta on tarkoitus kehittää monipuoliseksi ympärivuotiseksi eläintarhaksi ja sen pohjoisranta tulee yleiseen virkistyskäyttöön joukkoliikenneyhteyden rinnalla. Muutosten myötä eläintarhan alue tulee aidata ja kulkureitti eläintarhaan on suunniteltu Mischan ja Maschan aukiolle, johon sijoittuu myös yksi raitioitien pysäkeistä. Korkeasaaren Eläintarha pysyy avoinna rakennustöiden ajan.

20 20 Kuva 17. Hahmotelma Korkeasaaren tulevasta pysäkkiaukiosta. Näkymä kantakaupunkiin päin. Lähde: WSP Korkeasaaren pohjoisosan viitesuunnitelma Kuva 18. Korkeasaaren pohjoisrannan viitesuunnitelma. Lähde: WSP Korkeasaaren pohjoisosan viitesuunnitelma

21 Hankkeen kanssa yhteen sovitettavia projekteja ja toimintoja Hakaniemi ja Merihaka Hakaniemen ja Merihaan alueen suunniteltua maankäyttöä tarkastellaan uudelleen. Hakaniemen silta on käyttöikänsä päässä ja sillan uusimisen myötä vapautuu alueita uutta maankäyttöä varten. Muita alueen kehittämismahdollisuuksia pohditaan myös. joukkoliikenneyhteyden yhteysvaihtoehto Keskusta C on esitetty asemakaavatyön pohjaksi valituissa suunnitteluperiaatteissa, jotka kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut Kalasatama ja Sompasaari Kalasatamassa on käynnissä uuden kaupunginosan rakennus. hanke on Kalasataman osalta kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa joukkoliikenne ohjataan mahdollisesti Kalasataman läpi metrolle ja toisessa vaiheessa uuden sillan kautta kantakaupunkiin. Nihdin asemakaavoituksen aikataulu riippuu Kruunusiltojen raitiotielinjan suunnittelu- ja toteutusaikatauluista. Havainnekuva Kruunusiltojen ja Kalasataman aluerakennushankkeen yhteensovittamisesta löytyy liitteestä 1. Rakennusvaiheessa Kalasataman ja Sompasaaren läpi tulee kulkemaan hankkeelle tärkeä logistinen reitti. Suurten rakennushankkeiden logistiikan yhteensovittaminen on erittäin tärkeää toimivuuden ja turvallisuuden vuoksi. Logistiikan haastavuutta lisää se, että Nihdin kanavaa suunnitellaan rakennettavaksi samanaikaisesti Finkensillan kanssa. Nihdin kanavaan tulee kaksi siltaa, joista ensimmäisen rakentaminen on suunniteltu alkamaan vähän ennen Finkensillan rakentamisen alkamista. Yhteensovituksessa on huolehdittava, että Nihdin kanavan yli pääsee koko ajan vähintään toista reittiä. Lisäksi alueella on käynnissä asuntorakentaminen. Asukkaiden turvallisuudesta on huolehdittava rakennustöiden yhteydessä. Kuva 19. Nihdin kanava. Alustava luonnos Nihdin alueesta yhteysvaihtoehdolla keskusta A. Lähde: KSV

22 Korkeasaaren eläintarha hankkeen rakennustyöt vaikuttavat Korkeasaaren Eläintarhan toimintoihin. Tavoitteena on mahdollistaa Eläintarhan tauoton aukiolo ja eläinten ja asiakkaiden viihtyminen rakennustöistä huolimatta. Lisäksi hankkeen seurauksena Korkeasaaren pohjoisranta muuttuu yleiseksi alueeksi, jolloin Eläintarhan vastaanottorakennus tullaan siirtämään Mustikkamaalta Korkeasaareen. Myös Mustikkamaan siltaan tullaan tekemään korjaustöitä hankkeen yhteydessä. Nämä vaativat muun muassa logistiikan ja aikataulujen yhteensovittamista Kruunuvuorenranta ja Laajasalo Vartiosaari Kruunuvuorenrannan uuden kaupunginosan vaiheittainen kaavoitus ja rakentaminen ovat käynnissä. Suunnittelussa on otettu huomioon tulevat siltarakenteet ja kulkuyhteydet. Osana Laajasalon täydennysrakentamista Laajasalon sisääntuloväylälle, Laajasalontielle kaavaillaan uutta ilmettä kaupunkibulevardina. -yhteyden suunnittelu ja rakentaminen tulee yhteen sovittaa myös Laajasalon ostoskeskuksen suunnittelun ja rakentamisen kanssa eritoten niiltä osin, missä ostoskeskuksen pysäkki tulee sijaitsemaan. Samaten kaupunkibulevardin suunnitelmissa tulee ottaa huomioon raideliikenneyhteyden tilavaraukset ja linjaukset. Vartiosaareen ollaan laatimassa uutta osayleiskaavaa. Osayleiskaavan pohjaksi on valittu saaren kehitys asuinalueena asukkaalle siltayhteydellä. Vahvistetuissa suunnitteluperiaatteissa linjataan, että tavoitteena on liittää Vartiosaari osaksi Kruunusiltojen kautta kulkevaa raitiotieverkostoa. Näin ollen Vartiosaaren joukkoliikenne tullaan vaihtoehdon mukaan suunnittelemaan siten, että joukkoliikenneyhteys voi jatkua Kruunuvuorenrannan ja Yliskylän kauttakautta Vartiosaareen. 4.4 Hankkeen kanssa samaan aikaan toteutettavia järjestelyjä ja selvityksiä Vesiliikenneyhteydet Kruununsiltojen suunnittelualueen vaikutuspiirissä sijaitsee 15 Helsingin kaupungin venesatamaa. Hankkeen yhteydessä laaditaan selvitystä nykyisestä vesialueiden käytöstä, joka valmistuu talven 2015 aikana. Kaupunginkanslia on käynnistänyt laajemman selvityksen vesialueiden käytöstä ja tarpeista Helsingin vesialueilla. Selvityksessä tultaneen käsittelemään myös -hankkeen vaikutukset ja niiden huomioiminen vesiliikenteen kokonaisuudessa Pyörätie ja jalankulku yhteydet -yhteydellä on merkittävä vaikutus myös pyöräteihin ja jalankulkuyhteyksiin. Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman välinen siltaosuus on määritelty pyöräliikenteen laatukäytävien verkkosuunnitelmassa (KSV ) pyöräilyn laatukäytäväksi. Yhteys on huomioitu myös kantakaupungin pyöräliikenteen tavoitetila selvityksessä Pelastustoiminta Kruunuvuoren ja Kalasataman alueille muuttaa tulevaisuudessa huomattava määrä uusia asukkaita. Pelastustoiminnan kannalta uusille asuinalueille tulee johtaa kaksi toisistaan riippumatonta kulkuyhteyttä. on näistä toinen. Nihti-

23 23 Kruunuvuorenranta väli tulee olemaan pelastustoiminnan pääyhteys keskustasta tullessa Muut raidehankkeet Muut projektit Pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmään on kaavailtu lisättäväksi pikaraitiolinja Raide-Jokeri, joka tulisi kulkemaan Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen pääosin runkobussilinjan 550 eli Bussi-Jokerin reittiä. Raide-Jokerin ja joukkoliikenneyhteyden toteutus ajoittunevat hyvin lähekkäin tai samanaikaisesti, josta syystä hankkeiden rahoituspäätökset voivat vaikuttaa toistensa etenemiseen. Pisararata on keskeisesti pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmään ja koko Suomen sisäiseen junaliikenteeseen vaikuttava ratahanke. - joukkoliikenneyhteydellä tulisi olla kantakaupungin päässä jouheva vaihtoyhteys Pisararataan. Tästä syystä kruunusiltojen joukkoliikenneyhteyden kantakaupungin pään linjausta ja liitoskohtia olemassa olevaan rataan tutkitaan raitiotien hankesuunnitelmassa. tulee olemaan osa Helsinkipuistoa, joka on laaja virkistysalue, joka korostaa kaupungille ominaista merellisyyttä, luonnonläheisyyttä ja vehreyttä. Helsinkipuistoa kehitetään kokonaisuutena sen omista lähtökohdista. Tarkoituksena on korostaa historiallisia arvoja ja monimuotoista luontoa, sekä parantaa edelleen monipuolisia virkistysmahdollisuuksia.

24 24 5 Suunnitteluohjelma Yhteys sijoittuu erinäisille sääolosuhteille alttiiseen paikkaan. Vallitsevat sääolot huomioidaan kohteen toiminnallisessa suunnittelussa. Ratkaisun pitää olla turvallinen kaikissa sääoloissa ja sen pitää mahdollistaa sujuva ja esteetön kulku. Rakenne- ja materiaaliratkaisuissa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet: esimerkiksi kestävät materiaalit, huollettavuus ja pitkä käyttöikä. Kuvassa 20 näkyy hankkeen pääsilta Kruunuvuorensilta, joka yhdistää Kruunuvuorenrannan Korkeasaareen Palosaaren kautta. Siltasuunnittelukilpailun voittaja Gemma Regalis toimii suunnittelun lähtökohtana välillä Kruunuvuorenranta-Korkeasaari. Meren pohjan yleispiirteisenä syvyystietona on Liikenneviraston luotauksiin perustuva aineisto koko Vanhankaupunginlahden, Pohjoissataman ja Kruunuvuorenselän alueelta. Tämän aineiston käyttö vaatii Liikennevirastolta käyttäjäkohtaisen luvan. Pääesikunta on myöntänyt Liikennevirastolle luvan luovuttaa syvyyspisteaineiston hakemuksen mukaiselta alueelta. Hankealueella on tehty vuoden 2014 aikana useita luotauksia ja pohjatutkimuksia pohjaolojen selvittämiseksi. Kuva 20. Gemma Regalis, -suunnittelukilpailun kuva-aineistoa. Lehdistökuva, Helsingin kaupunki hanke toteutetaan yhteisenä kunnallisteknisenä työmaana. Hankkeessa on mukana useita suunnittelijoita ja konsultteja. Suunnittelun koordinointi ja vastuu suunnitelmien yhteensovittamisesta on YKT-sopimuksessa määritelty pääsuunnittelijalle. Seuraavaksi YKT-prosessissa järjestetään hankekokouksia sekä suunnittelukokouksia. Suunnittelun kanssa yhteistyössä ja samanaikaisesti tehdään hankkeen riskien arviointia, jota varten hankkeelle on perustettu oma riskienhallintaryhmä. Hankkeen riskejä on tarkasteltu riskienhallintasuunnitelmassa.

25 25 Hankkeen laajuuden vuoksi hankesuunnittelu, suunnittelun valmistelu ja suunnittelun ohjaus tapahtuvat samanaikaisesti. YKT-prosessi edetessään selkeyttää suunnitteluvaiheiden organisointia ja luo edellytyksiä menestyksekkäälle rakentamisen valmistelulle ja ohjaukselle.

26 26 6 Tiedonhallinta -hankkeen tiedonhallinta perustuu Bentleyn ProjectWise tiedonhallintaohjelmistoon. Hankkeen tietovarastossa hallitaan koko hankkeen tietoja avoimista lähtötiedoista suunnitelmiin, malleihin ja kokousasiakirjoihin. Tiedonhallinnan kannalta pääsääntö on, että kaikilla hankkeessa mukana olevilla tahoilla on katseluoikeudet kaikkiin hankkeen tiedostoihin, lukuun ottamatta joitain projektinjohdon ja tilaajan välisiä aineistoja. Hankekohtaisissa tietovarastoissa hallitaan yksittäisten hankkeiden aineistoja, kuten lähtötietoja, hallinnollisia asiakirjoja ja suunnitelmia. Yleisissä tietovarastoissa hallitaan mm. koko hankkeen yleisiä aineistoja (Hankeaineistot), avoimia lähtötietoja sekä käyttö- ja asennusohjeita. Tiedonhallintatiimi toimii Kruunusiltojen tiedonhallinnan operatiivisena toimijana ja vastaa koko hankkeen tietovarastojen aineistojen ylläpidon koordinoinnista. Tiedonhallintatiimi hakee erillisistä tietolähteistä tiedot yksittäisten projektien lähtötietovarastoihin. Lähtötietovarasto toimii jokaisen projektin omana tietovarastona, minkä tietoja revisioidaan tarpeen niin vaatiessa. Päävastuu aineistojen siirroista on yksittäisistä hankkeesta vastaavilla konsulteilla ja sidosryhmillä. Tiedonhallintatiimi toimii opastajana, tarkastajana sekä aineistojen siirtäjänä. Louhi-karttapalvelu on selaimessa toimiva karttakäyttöliittymä, jonka kautta käyttäjä näkee hankerajaukset, pääsee linkkien kautta ProjectWise tietovarastoon, kaavoitustietoihin ja näkee ominaisuustietoina mm. hankkeesta vastaavan pääkonsultin. Kuva 21. Havainnekuva Korkeasaaresta talvella. Lähde: yleissuunnitelma WSP

27 Lähtötietomalli hanke on laaja ja pitkäkestoinen, joten hankkeessa syntyy huomattava määrä aineistoja, joiden käsittelyn helpottamiseksi on tehty tiedonhallintasuunnitelma. Osana tiedonhallintasuunnitelmaa on selostettu hankkeen lähtötietomalliprosessi. Lähtötietomalli on kokoelma erilaisia aineistoja, mutta sen lisäksi erityisesti tietynlainen tapa koota, muokata ja hallita hankkeen lähtöaineistoa. Lähtötietomalli koostuu hankkeen suunnittelualueen nykytilannetta kuvaavista aineistoista (nykytilamalli) sekä hankkeen suunnittelun kannalta oleellisista, nykytilannetta kuvaavista viiteaineistoista. Kuva 22. Lähtötietomallin rakenne InfraBIM:n mukaisesti

28 28 7 Aikataulu 7.1 Yleisaikataulu Helsingin kaupunginvaltuusto päätti priorisoida -joukkoliikenneyhteyden toteutuksen syksyllä Tavoitteena on, että ensimmäiset rakentamisvaiheet käynnistyvät vuonna 2018 ja hankekokonaisuus avataan liikenteelle Hankkeen toteuttaminen edellyttää kuitenkin vielä kaupunginvaltuuston päätöstä. Päätös hankkeen toteuttamista on tarkoitus tehdä vuoden 2016 alussa. Ennen rakentamisen aloittamista yhteyden mahdollistavien asemakaavojen tulee olla lainvoimaisia, sekä katu- silta- ja rakennussuunnitelmien valmiita. Tämä edellyttää muun muassa Helsingin kaupungin päätöstä energiapoliittisesta linjauksesta (ts. energiapoliittinen päätös), jotta Hanasaaren voimalaitoksen vaikutukset voidaan huomioida. Rakentaminen edellyttää myös useita lupia kuten vesiluvan vesirakentamiselle sekä lentoesteluvan vinoköysisillan rakentamiselle. Alustava aikataulu on esitetty kuvassa 23 ja taulukossa 1. Kuva 23. Hankkeen aikataulukartta,

29 29 Taulukko 1. Alustava hankeaikataulu ASEMAKAAVAT OSUUKSITTAIN Siltakaava Kantakaupunki/Hakaniemi Nihti Siltakaava Nihti-Korkeasaari- Kruunuvuorenranta (Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteys) Kruunuvuorenranta Laajasalo YLEISSUUNNITTELU Kantakaupunki-Nihti (alustava) Hakaniemi- Nihti (alustava) Nihti- Kruunuvuorenranta HANKESUUNNITELMA RAITIOTIEN YLEISSUUNNITELMA LUVAT Vesilupa Kantakaupunki-Nihti Hakemuksen laatiminen Käsittely- ja valitusaika Vesilupa Nihti-Kruunuvuorenranta Hakemuksen laatiminen Käsittely- ja valitusaika HANASAAREN VOIMALAPÄÄTÖS HANASAAREN VOIMALAN VESILIIKKENNE RAKENTAMISPÄÄTÖS KATU- JA RAKENNUSSUUNNITTELU Kantakaupunki/Hakaniemi Hakaniemi/Kantakaupunki- Nihti siltayhteys Nihti-Kruunuvuorenranta siltayhteydet Kruunuvuorenranta, Laajasalo RAKENNUTTAMINEN JA RAKENTAMINEN Kantakaupunki/Hakaniemi Hakaniemi/Kantakaupunki- Nihti siltayhteys Nihti-Kruunuvuorenranta siltayhteydet Kruunuvuorenranta, Laajasalo

30 30 8 Ympäristönäkökohtien hallinta Hankkeessa varmistetaan -hankkeen suunnittelun, toteutuksen ja toiminnan (ja ylläpidon) ympäristömyötäisyys sekä lupien mukaisuus asetettujen vaatimusten ja määritellyn laatutason puitteissa. Projekti asettaa ympäristötiimin, joka seuraa ympäristötarkkailun tuloksia ja muista lähteistä saatavia tietoja hankkeen ympäristövaikutuksista ja raportoi niistä projektinjohdolle. Asiantuntijat tukevat ympäristöriskien hallintaa, ympäristöturvallisuutta sekä seuraavat hanketta koskevaa ympäristökeskustelua sekä raportoivat ympäristövaikutuksista projektinjohdolle, HKR:lle ja tätä tarkoitusta varten perustetulle ympäristö ja luvat työryhmälle. Hanke edellyttää useita vesilain mukaisia lupia, joista laajin, Nihti-Kruunuvuori yhteyttä koskeva hakemussuunnitelma toimitetaan Etelä-Suomen aluehallintovirastoon vuonna Lisäksi hanke edellyttää työnaikaisia ympäristönsuojelulain mukaisia lupia ja ilmoituksia. Kruunuvuorensiltaa varten tarvitaan lentoestelupa. Muita lupiin verrattavia päätöksiä, joissa käsitellään ympäristöasioita ovat asemakaavojen ja katusuunnitelmien maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset hyväksymispäätökset. Seurannat sisältävät ennen rakentamista tapahtuvaa, rakentamisen aikaista ja käytön aikaista seurantaa ja tarkkailua. Hankkeeseen ryhtyvän tulee olla tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista. Osa seurannoista on tarkemmin lailla säädeltyjä kuten vesi- ja ympäristönsuojelulain edellyttämät tarkkailuohjelmat, osa on toiminnanharjoittajan omaehtoista tarkkailua. Osittain seurannat ja tarkkailut liittyvät alueella tehtäviin muihin seurantoihin ja tarkkailuihin. Alueella saatetaan tehdä myös seurantoja tutkimustarkoituksiin. Kuva 24. Havainnekuva Korkeasaaresta Kruunuvuorenrantaan päin. Lähde yleissuunnitelma WSP

31 31 9 Viestintä Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa linjataan viestinnän perusperiaatteet. Linjaus ohjaa myös -yhteyden suunnittelun ja rakentamisen aikaista viestintää. Viestinnän tehtävä on taata sujuva yhteistyö ja tiedonkulku. Hankkeen viestinnästä vastaa tilaaja, ja viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa hankkeen viestintäkonsultti. Viestintää ohjataan viestintäryhmässä, joka koostuu rakennusviraston, Korkeasaaren, kaupunkisuunnitteluviraston ja HKL:n viestinnän asiantuntijoista sekä hankevastaavista ja projektinjohtokonsultin sekä viestintäkonsultin edustajista. Viestintäryhmä on ohjaava seurantaryhmä, jossa luodaan ja asetetaan linjoja viestinnälle. Osa hankkeen ulkoista viestintää on muun muassa hankkeen oma sivusto Uutta Helsinkiä sivuston alla. Sivustolla on tarkoitus tiedottaa julkisesti hankkeesta ja sen etenemisestä, kun rakentamisspäätös on tehty. Hanke tulee näkymään myös sosiaalisessa mediassa rakentamispäätöksen jälkeen. Kuva 25. havainnekuva idästä välillä Nihti-Korkeasaari-Kruunuvuorenranta. Lähde Yleissuunnitelma WSP