JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA n:o 6 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Nieminen, puh Tiedekuntaneuvosto Rantakari, puh.

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA n:o 6 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Nieminen, puh Tiedekuntaneuvosto Rantakari, puh Aika: tiistaina kello Paikka: kokoushuone L-314 Jäsenet: Läsnä: Osallistui: Dekaani Lauri Laakso Professori Keijo Häkkinen Professori Lasse Kannas Professori Harri Suominen Professori Taru Lintunen Tutkimusjohtaja Janne Avela Toimistosihteeri Heljä Göös ; Lehtori Ilkka Keskinen ; Opiskelija Hanna Savander-Niiniketo Opiskelija Marko Vapa Opiskelija Matti Villgren Esittelijät: Hallintopäällikkö Roope Nieminen, asiat 1-16 Opintoasiainpäällikkö Juha Rantakari, asiat Pöytäkirjanpitäjä: Osastosihteeri Pirjo Koikkalainen 1 Kokouksen päätösvaltaisuus 2 2 Lehtorin virka A 21, jonka ala on liikuntapedagogiikka (vakanssinro 11192) alkaen; opetusnäytteet 2 3 Lehtorin virka A 21, jonka ala on liikuntapsykologia (vakanssinro ) alkaen; opetusnäytteet 3 4 Lehtorin virka A 21, jonka ala on liikuntapedagogiikka (vakanssinro ) ja (vakanssinro ) alkaen; opetusnäytteet 5 5 Assistentin virka A 20, jonka ala on fysioterapia (vakanssinro 11191) alkavaksi 3-vuotiskaudeksi 6 6 Assistentin virka A 20, jonka ala on liikuntasosiologia (vakanssinro 10190) alkavaksi 3-vuotiskaudeksi 8 7 Yliassistentin määräaikainen virkasuhde A 22, jonka ala on liikuntasuunnittelu (vakanssinro ) ajaksi Lehtorin virka A 21, jonka ala on liikuntapsykologia (vakanssinro ) alkaen 11 9 Lehtorin virka A 21, jonka ala on liikuntapedagogiikka (vakanssinro ) alkaen Lehtorin virka A 21, jonka ala on liikuntapedagogiikka (vakanssinro ) alkaen Lehtorin virka A 21, jonka ala on terveyskasvatus (vakanssinro 10647) alkaen Viranhoitojärjestelyjä 28 sivu

2 Erikoistutkijan määräaikainen virkasuhde A 27 ajaksi Erikoistutkijan määräaikainen virkasuhde A 24 ajaksi Yliassistentin määräaikainen virkasuhde A 22, jonka ala on valmennus- ja testausoppi (nro ) ajaksi Erikoissuunnittelijan määräaikainen virkasuhde A 23 ajaksi Assistentti Juha Ahtiaisen virkavapausanomus Yliassistentti Antti Meron virkavapausanomus Lehtori Heikki Kyröläisen virkavapausanomus Amanuenssi Kari Puronahon virkavapausanomus LitL Ulla Klemolan jatko-opintosuunnitelman hyväksyminen LitM Mika Silvennoisen jatko-opintosuunnitelman hyväksyminen THM Eija Rautasalon jatko-opintosuunnitelman hyväksyminen TtM Sari Stenholmin jatko-opintosuunnitelman hyväksyminen TtL Merja Reunasen jatko-opintosuunnitelman hyväksyminen Englanninkielisen maisteriohjelman ulkomailla suoritettavien opintojen opetussuunnitelmat ja tutkintojen myöntäminen Uuden tutkintojärjestelmän siirtymäsäädöksiä ja pysyväismääräyksiä Luvan myöntäminen THM Anne Kärjelle saattaa väitöskirjatutkimuksen käsikirjoitus julkisesti tarkastettavaan muotoon LitM Jun Jie Feng in väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu THM Arja Liinamon väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu TtT-tutkinto Liikunnanohjaajien erillisryhmän (2005) opetussuunnitelman hyväksyminen liikunnan opettajakelpoisuuden antavana ohjelmana Terveystiedon virtuaaliopintojen 25 opintopisteen kokonaisuuden vastaavuuden vahvistaminen 35 1 Kokouksen päätösvaltaisuus Kutsut kokoukseen on lähetetty keskiviikkona 1. kesäkuuta Päätös: Todettiin päätösvaltaiseksi. 2 Lehtorin virka A 21, jonka ala on liikuntapedagogiikka (vakanssinro 11192) alkaen; opetusnäytteet Virkaa hakivat päättyneen määräajan kuluessa: LitT Minna Blomqvist, (peruuttanut hakemuksensa kirjatulla kirjeellään) LitL, KM Timo Laakso ja LitM Tomi Prittinen.

3 3 Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä tehtävistä annetun asetuksen (309/93, muutettu A463/98 ja A1217/00) 3 :n mukaan lehtorilta vaaditaan soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto, hyvä opetustaito ja, jos se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Ennen kuin virka julistetaan haettavaksi korkeakoulu päättää, vaaditaanko virkaan nimitettävältä käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan. Hyvän opetustaidon toteamiseksi hakijan tulee antaa tiedekunnalle opetusnäyte, ellei tiedekunta sitä erityisestä syystä pidä tarpeettomana. Tiedekunta kutsuu opetusnäytettä pitämään pääsääntöisesti kaikki virkaa hakeneet, jotka tiedekunta katsoo virkaan kelpoisiksi. Tiedekunta voi harkintansa mukaan vapauttaa opetusnäytteestä hakijan, joka tiedekunnan hyväksymällä muulla tavalla osoittaa opetustaitonsa. Opetusnäytteestä voidaan samoin vapauttaa hakija, joka jo toimii Jyväskylän yliopiston tai muun yliopiston vastaavassa virassa, johon pääsy on edellyttänyt vastaavan opetusnäytteen antamista. Liikuntatieteiden laitos on päättänyt pyytää opetusnäytteen LitL, KM Timo Laaksolta. Näytteen aihe on Koulupalloilu nyt ja tulevaisuudessa yläasteikäisillä ja se käsittää sekä luentomuotoisen että käytännön liikuntaharjoitusmuotoisen opetusnäytteen. Opetusnäytteen arviointia varten laitos on asettanut arviointityöryhmän (professori Pilvikki Heikinaro-Johansson, lehtori Pekka Lumela ja professori Martti Silvennoinen, joka tekee esityksensä tiedekuntaneuvostolle näytteen arvostelemiseksi. Arviointityöryhmän lausunnot ovat liitteinä 2/1 ja 2/2. Esitys: 1. Todettaneen viran hakijat. 2. Hyväksyttäneen opetusnäytteen aihe ja arvosteltaneen näyte kokouksessa tehtävän esityksen mukaisesti. Päätös: 1. Todettiin. 2. Hyväksyttiin opetusnäytteen aihe. Kuunneltiin ja todettiin, että opetusnäyte luennon osalta täyttää asetuksen edellyttämän hyvän opetustaidon. Käytännön opetusnäytteen osalta opetustaito hyväksyttiin. 3 Lehtorin virka A 21, jonka ala on liikuntapsykologia (vakanssinro ) alkaen; opetusnäytteet Virkaa hakivat päättyneen määräajan kuluessa: LitT, dosentti Jarmo Liukkonen, FT, Lto Rauno Pietiläinen ja FT Montse Ruiz.

4 4 Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä tehtävistä annetun asetuksen (309/93, muutettu A463/98 ja A1217/00) 3 :n mukaan lehtorilta vaaditaan soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto, hyvä opetustaito ja, jos se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Ennen kuin virka julistetaan haettavaksi korkeakoulu päättää, vaaditaanko virkaan nimitettävältä käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan. Hyvän opetustaidon toteamiseksi hakijan tulee antaa tiedekunnalle opetusnäyte, ellei tiedekunta sitä erityisestä syystä pidä tarpeettomana. Tiedekunta kutsuu opetusnäytettä pitämään pääsääntöisesti kaikki virkaa hakeneet, jotka tiedekunta katsoo virkaan kelpoisiksi. Tiedekunta voi harkintansa mukaan vapauttaa opetusnäytteestä hakijan, joka tiedekunnan hyväksymällä muulla tavalla osoittaa opetustaitonsa. Opetusnäytteestä voidaan samoin vapauttaa hakija, joka jo toimii Jyväskylän yliopiston tai muun yliopiston vastaavassa virassa, johon pääsy on edellyttänyt vastaavan opetusnäytteen antamista. Liikuntatieteiden laitos on päättänyt pyytää opetusnäytteen FT, Lto Rauno Pietiläiseltä ja FT Montse Ruizilta. Näytteen aihe on Johdatus liikuntapsykologiaan (Introduction to exercise and sport psychology). Opetusnäytteen arviointia varten laitos on asettanut arviointityöryhmän (professori Taru Lintunen, professori Pauli Rintala ja lehtori Erkki Tervo), joka esittää tiedekuntaneuvostolle, että Pietiläisellä ja Ruizilla todetaan opetusnäytteen osalta olevan kelpoisuusasetuksen lehtorin virkaan edellyttämä hyvä opetustaito. Liukkonen on pitänyt näyteluennon liikuntapsykologian lehtorin viran aikaisemman täytön yhteydessä aiheesta Motivaatioilmasto liikunnanopetuksessa. Tiedekuntaneuvosto on arvostellut Liukkosen luennon arvolauseella hyvin hyvä. Esitys: 1. Todettaneen viran hakijat. 2. Hyväksyttäneen opetusnäytteen aihe ja todettaneen arviointiryhmän esityksen mukaisesti, että Pietiläisellä ja Ruizilla on opetusnäytteen osalta kelpoisuusasetuksen lehtorin virkaan edellyttämä hyvä opetustaito. Päätös: 1. Todettiin. 2. Hyväksyttiin opetusnäytteen aihe. Kuunneltiin ja todettiin arviointityöryhmän esityksen mukaisesti molempien opetusnäytteiden täyttävän asetuksen edellyttämän hyvän opetustaidon.

5 5 4 Lehtorin virka A 21, jonka ala on liikuntapedagogiikka (vakanssinro ) ja (vakanssinro ) alkaen; opetusnäytteet Virkaa hakivat päättyneen määräajan kuluessa: LitL Pertti Huotari, LitT Timo Jaakkola, LitM Kari Kokkonen, LitM Janne Nummela, LitL Sanna Palomäki, LitM Markus Soini ja LitM Vesa Väänänen. Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä tehtävistä annetun asetuksen (309/93, muutettu A463/98 ja A1217/00) 3 :n mukaan lehtorilta vaaditaan soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto, hyvä opetustaito ja, jos se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Ennen kuin virka julistetaan haettavaksi korkeakoulu päättää, vaaditaanko virkaan nimitettävältä käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan. Hyvän opetustaidon toteamiseksi hakijan tulee antaa tiedekunnalle opetusnäyte, ellei tiedekunta sitä erityisestä syystä pidä tarpeettomana. Tiedekunta kutsuu opetusnäytettä pitämään pääsääntöisesti kaikki virkaa hakeneet, jotka tiedekunta katsoo virkaan kelpoisiksi. Tiedekunta voi harkintansa mukaan vapauttaa opetusnäytteestä hakijan, joka tiedekunnan hyväksymällä muulla tavalla osoittaa opetustaitonsa. Opetusnäytteestä voidaan samoin vapauttaa hakija, joka jo toimii Jyväskylän yliopiston tai muun yliopiston vastaavassa virassa, johon pääsy on edellyttänyt vastaavan opetusnäytteen antamista. Liikuntatieteiden laitos on päättänyt pyytää opetusnäytteen LitL Pertti Huotarilta, LitT Timo Jaakkolalta ja LitL Sanna Palomäeltä. Näytteen aihe on Ulkoliikunnan opetuksen haasteet ja tulevaisuus. Opetusnäytteen arviointia varten laitos on asettanut arviointityöryhmän (lehtori Ilkka Keskinen, professori Taru Lintunen ja professori Pauli Rintala), joka esittää tiedekuntaneuvostolle, että Huotarilla, Jaakkolalla ja Palomäellä todetaan opetusnäytteen osalta olevan kelpoisuusasetuksen lehtorin virkaan edellyttämä hyvä opetustaito. Esitys: 1. Todettaneen viran hakijat. 2. Hyväksyttäneen opetusnäytteen aihe ja todettaneen arviointiryhmän esityksen mukaisesti, että Huotarilla, Jaakkolalla ja Palomäellä on opetusnäytteen osalta kelpoisuusasetuksen lehtorin virkaan edellyttämä hyvä opetustaito. Päätös: 1. Todettiin.

6 6 2. Hyväksyttiin opetusnäytteen aihe. Kuunneltiin ja todettiin arviointityöryhmän esityksen mukaisesti kaikkien opetusnäytteiden täyttävän asetuksen edellyttämän hyvän opetustaidon. 5 Assistentin virka A 20, jonka ala on fysioterapia (vakanssinro 11191) alkavaksi 3-vuotiskaudeksi Viran tehtäväpiiriin kuuluu fysioterapia-oppiaineeseen liittyviä opetus- ja laitostehtäviä sekä jatko-opintojen harjoittamiseen liittyvä tutkimustyö. Viran haltijan tehtäviin kuuluu lisäksi osallistua tutkimus- ja opetusyhteistyön kehittämiseen yhdessä tiedekunnan muiden opettajien ja tutkijoiden kanssa. Virka on tarkoitettu fysioterapian jatko-opiskelijalle. Fysioterapiatieteen keskeisiä tutkimusalueita ovat terapeuttisen harjoittelun toteuttaminen terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään erilaisissa väestöryhmissä, terapioiden kuntoutusvaikutukset ja kuntoutuksen vuorovaikutusprosessit. Aktiivista kuntoutumista ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä tutkitaan eri ikäryhmissä henkilöillä, joilla on tuki- ja liikuntaelimistön toimintahäiriöitä, verenkiertohäiriöistä ja muista elimistön toimintahäiriöistä sekä ikääntymisestä johtuvia toimintakyvyn ja liikkumisen ongelmia. Lisäksi tutkimuksen keskeisinä kohteina ovat fysioterapian yliopistollisen opettajankoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen samoin kuin koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittäminen. Fysioterapia oppiaineena kuuluu terveystieteiden koulutusalaan, josta liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa vastaa terveystieteiden laitos. Laitoksen tehtävänä on edustamiensa oppiaineiden suunnissa tuottaa uutta tietoa ja kouluttaa asiantuntijoita, opettajia ja tutkijoita etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon alalla sekä julkiselle että yksityiselle ja ns. kolmannelle sektorille. Terveystieteiden laitoksen tutkimustoiminnan keskeiset tavoitteet liittyvät eri-ikäisten ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn ja niihin vaikuttaviin tekijöihin sekä terveyden edistämiseen liikunnan ja muiden elämäntapatekijöiden sekä terapian ja kuntoutuksen avulla. Väestön terveyttä, suoritus- ja toimintakykyä koskevassa tutkimuksessa tarvitaan menetelmiä ja niiden soveltamista niin, että saadaan pätevää tietoa fysioterapian ja kuntoutuksen perusteista, vaikuttavuudesta ja sovelluksista. Virkaa hakivat päättyneen määräajan kuluessa: THM Marja Arkela-Kautiainen, TtM Sirpa Mustalampi-Mikkonen, terv.tiet. yo, ft Minna Mänty, THM Outi Pyöriä ja THM Ritva Sakari-Rantala. Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä tehtävistä annetun asetuksen (309/93, muutettu asetuksella 463/98 ja A1217/00) 6 :n mukaan assistentilta vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Erityisiksi ansioiksi fysioterapian assistentin virkaan kuuluvien tehtävien menestyksellisessä hoitamisessa lasketaan korkeatasoinen alaan liittyvä kvantita-

7 7 tiivinen tai kvalitatiivinen tutkimus- ja julkaisutoiminta sekä osallistuminen tieteellisiin kongresseihin tai vastaaviin tapahtumiin. Kelpoisuusasetuksen 15 :n mukaan yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan riittävä suomen kielen taito ja kyky ymmärtää ruotsin kieltä. Kelpoisuusasetuksen 16 :n ja kielitaitolain (424/2003) 17 :n 2 momentin mukaan riittävä suomen kielen taito on henkilöllä, jolla on suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen erinomainen suomen kielen kirjallinen ja suullinen taitoa taikka joka on saanut koulusivistyksensä suomen kielellä. Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä on henkilöllä, jolla on kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen ruotsin kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä voidaan osoittaa myös yliopiston hallintojohtosäännön 52 :ssä määrätyllä tavalla. Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut suomen ja ruotsin kielen taitoa. Mäntyä lukuun ottamatta hakijat täyttävät virkaan vaadittavan kelpoisuuden soveltuva ylemmän korkeakoulututkinnon osalta. Terveystieteiden laitoksen johtaja professori Harri Suominen esittää, että virkaan nimitetään THM Ritva Sakari-Rantala. Virka on tarkoitettu fysioterapian jatko-opiskelijalle. Tällä perusteella pääehdokkaiksi virkaan nousevat Arkela-Kautiainen, Mustalampi-Mikkonen, Pyöriä ja Sakari-Rantala. Sakari-Rantala on hakijoista ansioitunein. Hänellä on pitempi tutkijaura ja enemmän kansainvälisiä julkaisuja kuin muilla hakijoilla. Hän on hoitanut virkaa aikaisemmin kahtena kautena, mutta ei kuitenkaan täyttä kautta kummallakaan kerralla. Hänellä on myös muita hakijoita enemmän kokemusta virkaan kuuluvista opetustehtävistä, tutkimusmenetelmien opettamisesta sekä opinnäytetöiden ohjauksesta ja tarkastuksesta. Hänellä on myös aikaisempaa kokemusta fysioterapian opetusohjelmien suunnittelusta ja uuden tutkintojärjestelmän mukaisen opetuksen kehittämistyöstä. Sakari-Rantalan jatko-opinnot ja julkaisutoiminta ovat muista tehtävistä huolimatta edenneet hyvin ja väitöskirjan valmistuminen seuraavan kolmivuotiskauden aikana on realistista. Yhteenveto hakijan ansioista on liitteenä 5/1. Esitys: 1. Todettaneen virkasuhteen hakijat. 2. Nimitettäneen THM Ritva Sakari-Rantala assistentin virkaan A 20, jonka ala on fysioterapia alkavaksi 3-vuotiskaudeksi. Päätös: 1. Todettiin. 2. Nimitettiin.

8 8 6 Assistentin virka A 20, jonka ala on liikuntasosiologia (vakanssinro 10190) alkavaksi 3-vuotiskaudeksi Viran tehtäväpiiriin sisältyy liikuntasosiologian oppiaineeseen kuuluvia opetus- ja laitostehtäviä sekä tutkimustyötä. Lisäksi viran haltijan edellytetään osallistuvan tutkimus- ja opetusyhteistyön kehittämiseen yhdessä tiedekunnan muiden opettajien ja tutkijoiden kanssa. Virka on tarkoitettu liikuntasosiologian tohtoriopiskelijalle. Liikuntatieteiden laitoksen yhteiskuntatieteellisiä oppiaineita ovat liikuntasosiologia sekä liikuntahallinto ja -suunnittelu. Laitos vastaa liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan opiskelijoiden liikunta- ja vapaa-aikahallinnon, liikuntasuunnittelun, -politiikan, -johtamisen, -talouden, -markkinoinnin, - matkailun ja tiedotustoiminnan koulutuksesta. Tavoitteena on kouluttaa opiskelijoita, joilla on tutkimus- ja koulutustietoon perustuva syvällinen ja monikulttuurinen näkemys liikunnan ja vapaa-ajan yksilöllisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä ja niiden yhteyksistä yhteiskunnan taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin muutosprosesseihin. Laitoksen tutkimustoiminnan tavoitteena on tutkia 1) liikunnan ja sen erilaisten osajärjestelmien merkitystä kansallisen kulttuurimme osana sekä maailman laajuisen kansainvälisen kanssakäymisen välineenä (liikuntasosiologinen tehtävä), 2) liikunnan osajärjestelmien ja niiden instituutioiden fyysisiä, sosiaalisia ja taloudellisia toiminta- ja ympäristöehtoja (liikuntahallinnollinen ja suunnittelullinen tehtävä) sekä 3) yhteisöjen ja yksityisen ihmisen roolia liikuntakulttuurin muutosvaiheissa (sosiaalitieteellinen tehtävä). Liikuntasosiologia sosiologian erityisalueena kiinnittyy sekä teoriamuodostuksensa että menetelmäosaamisensa suhteen emotieteeseensä sosiologiaan. Liikuntasosiologia tutkii liikuntaa yhteiskunnallisena ilmiönä osana julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin käytäntöjä. Virkaa hakivat päättyneen määräajan kuluessa: LitM Nina Pollari ja VTM Hanna Vehmas. Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä tehtävistä annetun asetuksen (309/93, muutettu asetuksella 463/98 ja A1217/00) 6 :n mukaan assistentilta vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Kelpoisuusasetuksen 15 :n mukaan yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan riittävä suomen kielen taito ja kyky ymmärtää ruotsin kieltä. Kelpoisuusasetuksen 16 :n ja kielitaitolain (424/2003) 17 :n 2 momentin mukaan riittävä suomen kielen taito on henkilöllä, jolla on suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen erinomainen suomen kielen kirjallinen ja suullinen taitoa taikka joka on saanut koulusivistyksensä suomen kielellä. Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä on henkilöllä, jolla on kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen ruotsin kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä voidaan osoittaa myös yliopiston hallintojohtosäännön 52 :ssä määrätyllä ta-

9 9 valla. Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut suomen ja ruotsin kielen taitoa. Virka on tarkoitettu liikuntasosiologian tohtoriopiskelijalle. Molemmat hakijat täyttävät virkaan vaadittavan kelpoisuuden soveltuva ylemmän korkeakoulututkinnon osalta. Vehmas on hakijoista selvästi ansioituneempi. Hänellä on hyväksytty tohtorin tutkintoon tähtäävä jatko-opintosuunnitelma, mitä Pollarilla ei vielä ole. Vehmas on myös edennyt jatko-opinnoissaan Pollaria pidemmälle, mikä jatkokoulutusvirkaan nimitettäessä on tärkeä kriteeri. Vehmaksella on Pollaria enemmän myös viran alaan liittyvää aikaisempaa opetusja tutkimustyökokemusta sekä laajempi julkaisutoiminta. Liikuntatieteiden laitoksen johtaja professori Kimmo Suomi esittää, että virkaan nimitetään VTM Hanna Vehmas. Yhteenveto hakijoiden ansioista on liitteenä 6/1. Esitys: 1. Todettaneen virkasuhteen hakijat. 2. Nimitettäneen VTM Hanna Vehmas assistentin virkaan A 20, jonka ala on liikuntasosiologia alkavaksi 3-vuotiskaudeksi. Päätös: 1. Todettiin. 2. Nimitettiin. 7 Yliassistentin määräaikainen virkasuhde A 22, jonka ala on liikuntasuunnittelu (vakanssinro ) ajaksi Määräaikaisuuden perusteena on sijaisuus. Virkasuhde sijoittuu liikuntatieteiden laitokselle, jossa yhteiskuntatieteellisiä pääoppiaineita ovat liikuntasosiologia sekä liikuntasuunnittelu ja -hallinto. Laitos vastaa liikunta- ja vapaa-aikahallinnon, liikuntasuunnittelun, -politiikan, -johtamisen, -talouden, -markkinoinnin, -matkailun ja tiedotustoiminnan koulutuksesta. Tavoitteena on kouluttaa opiskelijoita, joilla on tutkimus- ja koulutustietoon perustuva syvällinen ja monikulttuurinen näkemys liikunnan ja vapaa-ajan yksilöllisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä ja niiden yhteyksistä yhteiskunnan sosiaalisiin, taloudellisiin ja ekologisiin muutosprosesseihin. Laitoksen yhteiskuntatieteellisen tutkimustoiminnan tavoitteena on tutkia 1) liikunnan ja sen erilaisten osajärjestelmien merkitystä kansallisen kulttuurimme aineellisena ja henkisenä osana sekä osana maailman laajuista kansainvälistä kanssakäymistä (liikuntasosiologinen tehtävä), 2) liikunnan osajärjestelmien ja niiden instituutioiden fyysisiä, sosiaalisia ja taloudellisia toiminta- ja ympäristöehtoja (liikuntahallinnollinen ja suunnittelullinen tehtävä) sekä 3) yhteisöjen ja yksityisen ihmisen roolia liikuntakulttuurin muutosvaiheissa (sosiaalitieteellinen tehtävä).

10 10 Virkasuhteen haltijan edellytetään osallistuvan liikuntasuunnittelun perusopetukseen, opinnäytetöiden ohjaamiseen sekä tutkimus- ja opetusyhteistyön kehittämiseen yhdessä tiedekunnan muiden opettajien ja tutkijoiden kanssa. Virkasuhteen haltijan edellytetään osallistuvan myös seuraaviin laitoksen suurimpiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin: Suomalaisen Liikunnan Tietopankki, LUMA -luontomatkailuprojekti ja Julkisen liikuntahallinnon kehittäminen tutkimusprojekti. Virkasuhdetta hakivat päättyneen määräajan kuluessa: LitK Erkki Huovinen ja LitT Ari Karimäki. Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä tehtävistä annetun asetuksen (309/93, muutettu A463/98 ja A1217/00) 3 :n mukaan yliassistentilta vaaditaan soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto, hyvä opetustaito ja, jos se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Ennen kuin virka julistetaan haettavaksi korkeakoulu päättää, vaaditaanko virkaan nimitettävältä käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan. Kelpoisuusasetuksen 309/93 muuttamisesta annetun asetuksen 463/98 15 :n mukaan yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan riittävä suomen kielen taito ja kyky ymmärtää ruotsin kieltä. Kelpoisuusasetuksen 16 :n ja kielitaitolain (424/2003) 17 :n 2 momentin mukaan riittävä suomen kielen taito on henkilöllä, jolla on suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen erinomainen suomen kielen kirjallinen ja suullinen taitoa taikka joka on saanut koulusivistyksensä suomen kielellä. Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä on henkilöllä, jolla on kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen ruotsin kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä voidaan osoittaa myös yliopiston hallintojohtosäännön 52 :ssä määrätyllä tavalla. Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut suomen ja ruotsin kielen taitoa. Tiedekunta on virkasuhteen täyttösuunnitelmassa edellyttänyt, että virkasuhteeseen nimitettävältä vaaditaan käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Liikuntasuunnittelun yliassistentin tehtävien menestyksellistä hoitamista edesauttaa perehtyneisyys liikuntasuunnittelun tutkimukseen. Käytännöllinen perehtyneisyys voidaan osoittaa ammatillisen orientaation ja käytännön työkokemuksen avulla, joka on hankittu virkasuhteen tehtäväpiirin (liikuntasuunnittelun) alueella. Tämä tarkoittaa mm. työskentelyä alan opetus- ja tutkimustehtävissä sekä käytännöllisempää työskentelyä liikuntasuunnitteluprojekteissa, joista tuloksina ovat käytännön liikuntasuunnitelmat ja suunnitteluraportit. Erittäin hyvä perehtyneisyys liikuntasuunnittelun yliassistentin virkasuhteen tehtäväalaan voidaan osoittaa alaan liittyvällä työkokemuksella, joka määrälli-

11 11 sesti ja laadullisesti vakuuttaa viran tehtävien hallinnasta ja alan tutkimustoiminnalla, jonka tulee vastata jatkotutkinnon sisältävän opinnäytetyön laajuustasoa. Virkasuhteen hakijoista Karimäki täyttää kelpoisuusvaatimukset virkasuhteeseen vaadittavan jatkotutkintona suoritetun soveltuvan tohtorin tutkinnon ja aikaisemman työkokemuksen perusteella osoitetun opetustaidon ja tehtäväalaan liittyvän käytännöllisen perehtyneisyyden osalta. Huovinen ei ole suorittanut virkasuhteeseen vaadittavaa soveltuvaa jatkotutkintona suoritettua lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa eikä häntä myöskään voida pitää erittäin hyvin perehtyneenä virkasuhteen tehtäväalaan riittävän laajan liikuntasuunnittelun liittyvän jatkotutkintoa vastaavan tutkimustoiminnan puuttumisen vuoksi. Liikuntatieteiden laitoksen johtaja professori Kimmo Suomi esittää, että virkasuhteeseen nimitetään LitT Ari Karimäki, joka täyttää hakijoista ainoana virkasuhteeseen vaadittavat kelpoisuusehdot. Yhteenveto hakijoiden ansioista on liitteenä 7/1. Esitys: 1. Todettaneen virkasuhteen hakijat. 2. Nimitettäneen LitT Ari Karimäki yliassistentin määräaikaiseen virkasuhteeseen A 22, jonka ala on liikuntasuunnittelu ajaksi Päätös: 1. Todettiin. 2. Nimitettiin. 8 Lehtorin virka A 21, jonka ala on liikuntapsykologia (vakanssinro ) alkaen Virka on osoitettu liikuntatieteiden laitokselle, jonka eräänä keskeisenä tutkimuskohteena on liikunta ja liikuntaan kasvattaminen sekä liikuntakasvattaja inhimillisen kasvun tukena, jolloin yksittäiset tutkimukset selvittävät lähinnä liikunnan merkitystä ihmisen fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle elämänkaaren eri vaiheissa varhaislapsuudesta vanhuuteen, sisältäen erityisryhmät. Tähän tutkimusalueeseen liittyy liikunnanopettajakoulutuksen kehittämistutkimus. Tutkimus on laadultaan joko perustutkimusta tai soveltavaa tutkimusta ja sitä toteutetaan yhteistyössä sekä kotimaisten tutkimusyksiköiden että ulkomaisten yliopistojen kanssa. Virkaan kuuluvina tehtävinä on mm. osallistua liikuntapsykologian perusopetukseen, opinnäytetöiden ohjaamiseen ja tutkijakoulutukseen sekä tutkimus- ja opetusyhteistyön kehittämiseen yhdessä tiedekunnan muiden opettajien ja tutkijoiden kanssa. Tehtäviin sisältyy lisäksi Viveca-rakennuksen liikuntapsykologian tutkimuslaboratorion toiminnan kehittäminen ja koordinointi. Virkaa hakivat päättyneen määräajan kuluessa: LitT, dosentti Jarmo Liukkonen,

12 12 FT, Lto Rauno Pietiläinen ja FT Montse Ruiz. Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä tehtävistä annetun asetuksen (309/93, muutettu A463/98 ja A1217/00) 3 :n mukaan lehtorilta vaaditaan soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto, hyvä opetustaito ja, jos se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Ennen kuin virka julistetaan haettavaksi korkeakoulu päättää, vaaditaanko virkaan nimitettävältä käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan. Kelpoisuusasetuksen 309/93 muuttamisesta annetun asetuksen 463/98 15 :n mukaan yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan riittävä suomen kielen taito ja kyky ymmärtää ruotsin kieltä. Kelpoisuusasetuksen 16 :n ja kielitaitolain (424/2003) 17 :n 2 momentin mukaan riittävä suomen kielen taito on henkilöllä, jolla on suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen erinomainen suomen kielen kirjallinen ja suullinen taitoa taikka joka on saanut koulusivistyksensä suomen kielellä. Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä on henkilöllä, jolla on kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen ruotsin kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä voidaan osoittaa myös yliopiston hallintojohtosäännön 52 :ssä määrätyllä tavalla. Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut suomen ja ruotsin kielen taitoa. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan dekaanin tekemän päätöksen mukaisesti virkaan nimitettävältä vaaditaan käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Käytännöllistä perehtyneisyyttä arvioitaessa otetaan huomioon mm. hakijoiden opettajankoulutus, opettajakokemus ja opettajankoulutuskokemus sekä psyykkinen valmennustoiminta liikunnan parissa. Lisäksi kokemus liikuntapsykologian laboratoriotoiminnan kehittämisestä sekä työskentely motorisen oppimisen alueella luetaan eduksi. Ruiz ja Pietiläinen ovat pitäneet virkaa varten näyteluennon aiheesta Johdatus liikuntapsykologiaan (Introduction to exercise and sport psychology). Tiedekuntaneuvosto on tämän kokouksen 3 :ssä todennut opetusnäytteen osalta molemmilla olevan kelpoisuusasetuksen lehtorin virkaan edellyttämä hyvä opetustaito. Liukkonen on pitänyt näyteluennon liikuntapsykologian lehtorin viran aikaisemman täytön yhteydessä aiheesta Motivaatioilmasto liikunnanopetuksessa. Tiedekuntaneuvosto on arvostellut Liukkosen luennon arvolauseella hyvin hyvä. Kaikki viran hakijat täyttävät kelpoisuusvaatimukset virkaan vaadittavan soveltuvan jatkotutkintona suoritetun lisensiaattitutkinnon tai soveltuvan tohtorin tutkinnon osalta.

13 13 Liukkonen on suorittanut liikuntatieteiden maisterin tutkinnon 1982 (JY), liikuntatieteiden lisensiaatin tutkinnon 1994 (JY) ja liikuntatieteiden tohtorin tutkinnon 1998 (JY). Hänet on nimitetty liikuntapsykologian, erityisesti liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentiksi 2000 (JY). Hän on työskennellyt tutkijana LIKES-tutkimuskeskuksessa ja liikuntakasvatuksen laitoksella yli 5 vuotta, liikunnanopettajana Espoon ja Vantaan kaupungin koululaitoksessa sekä liikuntapsykologian määräaikaisena lehtorina, professorina ja liikuntapedagogiikan yliassistenttina ja yhteensä 26 kk. Vuosina (yht. 29 kk) Liukkonen on toiminut LIKES-työelämäpalvelut Oy:n toimitusjohtajana ja Alpha Wave Oy:n tuotekehityspäällikkönä alkaen hän on toiminut liikuntapedagogiikan yliassistenttina liikuntakasvatuksen/liikuntatieteiden laitoksella. Liukkosella on 10 arvioitua julkaisua, 28 kansainvälistä julkaisua, 4 julkaistavaksi hyväksyttyä kansainvälistä julkaisua, 42 kotimaista artikkelia sekä 7 kirjaa. Hänellä on myös lukuisa määrä pidettyjä kongressiesitelmiä, abstrakteja kansainvälisissä ja kansallisissa kongresseissa. Liukkonen on tuottanut myös oppimateriaalia erityisesti urheiluvalmennuksen käyttöön sekä ohjannut eriasteisia opinnäytetöitä. Hän on toiminut Jyväskylän seudun hyvinvointiteknologian ja - teollisuuden keskeisten hankkeiden ja toimijaverkoston asiantuntijana vuosina ja osallistunut myös mm. Viveca-rakennuksen liikuntapsykologian tutkimuslaboratorion toiminnan kehittämiseen. Liukkonen toimii myös laitoksen vastuuhenkilönä kahdessa EU-hankkeessa. Hän on antanut tiedekunnalle hyvin hyväksi arvioidun näyteluennon liikuntapsykologian lehtorin virkaa varten aiheesta Motivaatioilmasto liikunnanopetuksessa. Liukkosella on liikunnan aineenopettajan kelpoisuus ja hän on osallistunut yliopistollisten opetustehtäviensä kautta liikunnan aineenopettajien ja valmentajien liikuntapsykologiseen koulutukseen hankkien näin myös käytännöllisen perehtyneisyyden viran tehtäväalaan. Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava ruotsinkielen kielikoe on suoritettu Pietiläinen on suorittanut yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon 1976 (JY) ja psykologian lisensiaatin tutkinnon 1995 (JY) ja filosofian tohtorin tutkinnon 2005 (LY). Lisäksi hän suorittanut lastentarhaopettajatutkinnon 1974 sekä ammatillisten ja yleissivistävien aineiden opettajien pedagogiset opinnot 1976 (JY). Hän on toiminut erilaisissa psykologian yms. opettajan tai kouluttajan tehtävissä mm. Kemin kaupungin, Kemin terveydenhuolto-oppilaitoksen, Länsi-Lapin Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen ja Peräpohjolan opiston palveluksessa vuosina Pietiläinen on toiminut psykologin tai ammatinvalintapsykologin tehtävissä mm. Kemin kaupungin, Kemin työvoimatoimiston palveluksessa vuosina ja Lisäksi hän toiminut psykologina Kalixissa, Ruotsissa vuosina yhteensä 3 v 6 kk. Hän toiminut myös Ulkoministeriön erityisasiantuntijana Pietarissa vuosina sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymässä toimialajohtajana Liikuntapsykologian lehtorin määräaikaisessa virkasuhteessa liikuntakasvatuksen/liikuntatieteiden laitoksella Pietiläinen on toiminut alkaen, jolloin hänen tehtäviinsä on kuulunut mm. Vivecarakennuksen liikuntapsykologian tutkimuslaboratorion toiminnan kehittäminen. Pietiläinen on laatinut mm. Jyväskylän Teknologiakeskuksen toimeksiannosta suunnitelman WDL:n (Wellness Dream Lab) showroomin toiminnallisten puitteiden ja hankittavien laitteiden suhteen sekä tehnyt esityksen showroomin toiminnan sisältöjen kehittämiseksi. Hän on toiminut liikuntapsykologian lehtorin viranhoitokaudella myös Vivecan liikuntapsykologian

14 14 laboratorion ja motorisen oppimisen keskuksen kehittämistyöstä vastaavana koordinaattorina. Lisäksi Pietiläinen on toiminut prof. Laitakarin ohjaamassa hyvinvointitutkimus-hankkeessa johtoryhmän jäsenenä syksystä 2004 alkaen. Hän on antanut tiedekunnalle hyvän näyteluennon liikuntapsykologian lehtorin virkaa varten aiheesta Johdatus liikuntapsykologiaan. Pietiläisen aloitteesta ja hänen avullaan on perustettu urheiluopisto Kisakeskukseen maan ensimmäinen urheilupsykologian ja testauksen keskus vuonna Hän on osallistunut aktiivisesti valmentajien ja urheilijoiden liikunta- /urheilupsykologisen koulutukseen ja hankkinut näin myös käytännöllisen perehtyneisyyden viran tehtäväalaan. Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava ruotsinkielen kielikoe on suoritettu Ruiz on suorittanut opettajatutkinnon (luokanopettajakelpoisuus Espanjassa) vuonna 1994, Psykologian tutkinnon Espanjassa vuonna 1997 (University of Salamanca, Spain), Master in Psychology of Sport and Physical Activity - tutkinnon vuonna 2000 (Universidad Nacional de Educacion a Distancia, Spain) ja filosofian tohtorin tutkinnon (Ph.D.) vuonna 2004 (JY). Hän on työskennellyt Espanjassa erilaisissa opetustehtävissä 6-15-vuotiaiden lasten parissa sekä toiminut espanjan kielen opettajana Cygnaeuksen koululla (7-15- vuotiaille oppilaille) vuosina Vuodesta 2001 alkaen Ruiz on toiminut tutkimusassistenttina Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa. Vuosina 2003 ja 2004 hänelle myönnettiin rehtorin tutkija-apuraha (JY). Ruizilla on 4 arvioitua kansainvälistä julkaisua sekä neljä kongressiesitystä. Hän on antanut tiedekunnalle hyvän näyteluennon liikuntapsykologian lehtorin virkaa varten englanninkielellä aiheesta Introduction to Exercise and Sport Psychology. Liikuntatieteiden laitoksen johtaja professori Kimmo Suomi esittää, että virkaan nimitetään LitT, dosentti Jarmo Liukkonen. Liukkonen on hakijoista selvästi ansioitunein kaikilla lehtorin kelpoisuusvaatimuksissa mainituilla osaalueilla. Hänellä on lisäksi hakijoista ainoana dosentin kelpoisuus ja hänellä on muita hakijoita selvästi laajempi julkaisutoiminta ja viran tehtäväpiirin kannalta monipuolisin opetuskokemus. Yhteenveto hakijoiden ansioista on liitteenä 8/1. Esitys: Esitettäneen hallitukselle, että LitT, dosentti Jarmo Liukkonen nimitetään lehtorin virkaan A 21, jonka ala on liikuntapsykologia alkaen. Päätös: Päätettiin esittää yliopiston hallitukselle esityksen mukaisesti. 9 Lehtorin virka A 21, jonka ala on liikuntapedagogiikka (vakanssinro ) alkaen Viran tehtäväpiirinä on ulkoliikunnan (suunnistus ja retkeily, seikkailuliikunta, maastohiihto, rinnehiihto, luistelu, perusliikunta) liikeopin ja liikuntadidaktiikan opetus sekä mahdolliset muut liikuntapedagogiikan opetustehtävät. Lisäksi virkatehtäviin sisältyy opinnäytetöiden ohjaus ja oman opetusalueen tutkimus. Virkaan nimitettävän edellytetään osallistuvan myös liikuntapedagogiikan perusopetukseen sekä tutkimus- ja opetusyhteistyön kehittämiseen yhdessä tiedekunnan muiden opettajien ja tutkijoiden kanssa.

15 15 Liikuntapedagogiikan keskeisenä tutkimuskohteena on liikunta ja liikuntakasvattaja inhimillisen kasvun tukena, jolloin yksittäiset tutkimukset selvittävät lähinnä liikunnan merkitystä ihmisen fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle elämänkaaren eri vaiheissa varhaislapsuudesta vanhuuteen, sisältäen erityisryhmät. Tähän tutkimusalueeseen liittyy liikunnanopettajakoulutuksen kehittämistutkimus. Tutkimus on laadultaan joko perustutkimusta tai soveltavaa tutkimusta ja sitä toteutetaan yhteistyössä sekä kotimaisten tutkimusyksiköiden että ulkomaisten yliopistojen kanssa. Virkaa hakivat päättyneen määräajan kuluessa: LitL Pertti Huotari, LitT Timo Jaakkola, LitM Kari Kokkonen, LitM Janne Nummela, LitL Sanna Palomäki, LitM Markus Soini ja LitM Vesa Väänänen. Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä tehtävistä annetun asetuksen (309/93, muutettu A463/98 ja A1217/00) 3 :n mukaan lehtorilta vaaditaan soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto, hyvä opetustaito ja, jos se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Ennen kuin virka julistetaan haettavaksi korkeakoulu päättää, vaaditaanko virkaan nimitettävältä käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan. Kelpoisuusasetuksen 309/93 muuttamisesta annetun asetuksen 463/98 15 :n mukaan yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan riittävä suomen kielen taito ja kyky ymmärtää ruotsin kieltä. Kelpoisuusasetuksen 16 :n ja kielitaitolain (424/2003) 17 :n 2 momentin mukaan riittävä suomen kielen taito on henkilöllä, jolla on suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen erinomainen suomen kielen kirjallinen ja suullinen taitoa taikka joka on saanut koulusivistyksensä suomen kielellä. Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä on henkilöllä, jolla on kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen ruotsin kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä voidaan osoittaa myös yliopiston hallintojohtosäännön 52 :ssä määrätyllä tavalla. Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut suomen ja ruotsin kielen taitoa. Tiedekunta on edellyttänyt virantäyttösuunnitelmassa, että virkaan nimitettävältä vaaditaan käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Käytännöllistä perehtyneisyyttä arvioitaessa otetaan huomioon mm. hakijoiden opettajankoulutus, opettajakokemus ja opettajankoulutuskokemus. Lisäksi otetaan huomioon aikaisempi liikunnan aineenopettajakoulutukseen liittyvä työkokemus erityisesti viran tehtäväpiirissä mainituissa liikuntalajeissa.

16 16 Pääehdokkaiksi virkaan nousevat hakijoista Huotari, Jaakkola ja Palomäki, jotka täyttävät kelpoisuusvaatimukset virkaan vaadittavan soveltuvan, jatkotutkintona suoritetun lisensiaatin tutkinnon tai soveltuvan tohtorin tutkinnon osalta. Hakijoista Kokkonen, Nummela, Soini ja Väänänen eivät täytä kelpoisuusvaatimuksia virkaan vaadittavan soveltuvan, jatkotutkintona suoritetun lisensiaatin tutkinnon tai soveltuvan tohtorin tutkinnon osalta eikä heitä asiakirjoista ilmenevien ansioidensa perusteella voida myöskään pitää erittäin hyvin perehtyneinä viran tehtäväalaan jatkotutkinnon opinnäytetyön laajuustasoa vastaavan alan tutkimustoiminnan puuttumisen vuoksi. Pääehdokkaiden ansiot: Koulutus (opettajankoulutus): Huotari on koulutukseltaan liikuntatieteiden lisensiaatti. Lisensiaatin tutkimuksen nimi on Kaikki kunnossa? Suomalaisten koululaisten fyysinen kunto vuosina 1976 ja Lisäksi hän on suorittanut kasvatustieteen perusaine- ja syventävät opinnot (75 ov). Huotari on osallistunut myös kouluttajakoulutukseen (10 ov) Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa. Huotarin muusta koulutuksesta voidaan mainita mm.: A-valmentajatutkinto sekä maastohiihdon A-lajitutkinto Jaakkolalla on suorittanut liikuntatieteiden tohtorin tutkinnon. Lisäksi hän on koulutukseltaan psykologi. Väitöskirjan Changes in students exercise motivation, goal orientation, and sport competence as a result of modifications in school physical education teaching practices aihepiiri liittyy selkeästi liikuntakasvatuksen alaan. Hän on myös kouluttautunut useilla käytännön liikuntaan liittyvillä kursseilla uinnissa, yleisurheilussa, lentopallossa, kuntosaliohjauksessa ja vammaisliikunnassa. Palomäki on koulutukseltaan liikuntatieteiden lisensiaatti sekä kasvatustieteiden maisteri. Lisensiaatin tutkimus Liikunnanopettajaksi opiskelevat oman opetuskäyttäytymisen tutkijoina ja kehittäjinä on liikuntakasvatuksen alueelta. Lisäksi hän on tehnyt mm. opettajan pedagogiset opinnot, psykologian cum laude approbaturin ja erityisliikunnan perusopinnot. Kaikilla ehdokkailla on aineenopettajan kelpoisuuden antama pedagoginen koulutus. Koulutukseltaan ansioitunein virkaan on Jaakkola viran alaan kuuluvan tohtorintutkinnon johdosta. Viran tehtäväpiirin vaatiman opettajakoulutuksen osalta Huotari ja Palomäki ovat tasavertaisia, mutta Huotari on Palomäkeä ansioituneempi viran tehtäväpiiriin kuuluvan koulutuksen käytännöllisen perehtyneisyyden kannalta. Opetustaito: Kaikki pääehdokkaat ovat pitäneet virkaa varten näyteluennon aiheesta Ulkoliikunnan opetuksen haasteet ja tulevaisuus. Tiedekuntaneuvosto on tämän kokouksen 4 :ssä todennut opetusnäytteen osalta kaikilla pääeh-

17 17 dokkailla olevan kelpoisuusasetuksen lehtorin virkaan edellyttämä hyvä opetustaito. Huotarin erityiset opetusansiot sijoittuvat maastohiihdon ja suunnistuksen alueelle. Oppimateriaali hän on tuottanut opetusansioiden portfolion tietojen perusteella yhden hiihtotaitopokkarin ja yhden CD:n. Lisäksi hän on tuottanut viran alaan kuuluvaa opetusmateriaalia kirjoittamalla Heikinaro-Johanssonin, Huovisen ja Kytökorven (v. 2002) toimittamaan teokseen Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan yhden kappaleen Maastohiihto. Huotari on opettanut liikuntakasvatuksen ja liikuntatieteiden laitoksella maastohiihtoa, suunnistusta, liikunnan pedagogiikkaa ja didaktiikkaa (I sekä II/osa 2.), yleistä liikeoppia ja kuntoilukurssia. Huotari on ilmoittanut hakemuksessaan osallistuneensa opinnäytetöiden ohjaukseen. Jaakkola on tuottanut oppimateriaalia perusliikunnan ja kuntosalityöskentelyn alueelta. Jaakkola on opettanut liikuntakasvatuksen ja liikuntatieteiden laitoksella mm. perusliikuntaa, kuntosalitoimintaa, yleistä liikeoppia, kuntoilukurssia, liikuntapedagogiikkaa ja didaktiikkaa, motorista oppimista, tutkimusmetodiikkaa, tiedonhankintaa, pro - ja projektiseminaareja, motorista oppimista sekä luentoja ja harjoituksia lähinnä liikuntapsykologiaan liittyen. Jaakkolan ohjauksessa on opetusansioiden portfolion mukaan kolme tohtoriopiskelijaa. Hän on ohjannut yhden lisensiaatintutkimuksen ja pro gradu -tutkielmia on valmistunut hänen ohjauksessaan neljä ja ohjauksessa on kuusi opiskelijaa. Jaakkola on perehtynyt motoriseen oppimiseen ja kirjoittanut alan oppikirjaan käsikirjoituksen toisena kirjoittajana Core-based teaching. Psychology for Physical Educators Practical Toolbox. Kirja on tarkoitettu julkaistavaksi v Human Kineticsilla opetusansioiden portfolion mukaan. Palomäki on tuottanut viran alaan kuluvaa opetusmateriaalia seuraavasti: Heikinaro-Johanssonin, Huovisen ja Kytökorven (v. 2002) toimittamaan teokseen Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan yhden kappaleen Suunnistus kansalaistaitoja ja luontoelämyksiä. Lisäksi hän on osallistunut yhteistyössä Sportum Oy:n kanssa erityisen LOTAS -ohjelman suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen (Liikunnanopetuksen tarkkailu- ja analysointisysteemi). Palomäki on osallistunut ohjaajana ja/tai tarkastajana kahdeksaan pro gradu tutkielmaan sekä opettanut liikuntakasvatuksen ja liikuntatieteiden laitoksella suunnistusta, liikunnan pedagogiikkaa ja didaktiikkaa (I ja II/osa 1 ja 2.), liikuntapedagogiikan perusteita, tiedonhankintaa, tutkimusmetodiikkaa. Opetusansioiden perusteella selvästi ansioitunein on Jaakkola laaja-alaisuutensa johdosta. Huotarin ja Palomäen kohdalla erot opetusansioissa ovat pienet, joskin Huotarin opetuskokemus on laajempi kuin Palomäen. Käytännöllinen perehtyneisyys (opettajakokemus ja opettajankoulutuskokemus): Huotari on toiminut liikunnanopettajana peruskoulussa ja lukiossa yhteensä neljä vuotta. Lisäksi hänellä on opettajankoulutuskokemusta (liikunnan aineenopettajakoulutus) neljä vuotta. Hän on toiminut myös vuoden urheilulukion hiihtovalmentajana, liikunnan sivutoimisena tuntiopettajana sekä JY:n ulkoliikunnan sivutoimisena tuntiopettajana ja Päätoimista opettajakokemusta hänellä on yhteensä 9 vuotta.

18 18 Jaakkolalla ei ole yleissivistävästä koulusta liikunnanopettajakokemusta. Hänellä on opettajankoulutuskokemusta liikuntapedagogiikan lehtorina 1 v 11 kk, liikuntapedagogiikan assistenttina 2 v 11 kk sekä liikuntapsykologian lehtorina 9 kk. Liikuntapedagogiikan lehtorina hän on vastannut pääasiassa perusliikunnan ja kuntosalityöskentelyn opetuksesta. Opettajakoulutuskokemusta hänellä on yhteensä 5 v 7 kk. Palomäki on toiminut yleissivistävässä koulussa liikunnanopettajana kaksi vuotta. Opettajankoulutuskokemusta hänellä on 3 v 3 kk sekä liikuntapedagogiikan lehtorin ja assistentin toimesta että liikuntadidaktiikan lehtorin toimesta. Yhteensä päätoimista opettajakokemusta hänellä on 6 v 1 kk. Käytännöllisen perehtyneisyyden perusteella ansioituneimpia virkaan ovat Huotari ja Jaakkola. Huotarin yhteenlaskettu opettaja- ja opettajakoulutuskokemus on pisin, mutta opettajakoulutuskokemukseltaan ansioitunein on Jaakkola, koska hänellä on pisin työkokemus nimenomaan liikunnanopettajakoulutuksesta. Muut ansiot: Huotarilla on tieteelliseksi luokiteltavia julkaisuja 3 ja muita julkaisuja on 4. Kongressi- ja seminaariesitelmiä on 7. Julkaisuluettelossa on lisäksi 1 opinnäytetyö. Jaakkolalla on referoituja tieteellisiä julkaisuja 25 (mukaan lukien kongressien proceedings julkaisut), kirjoitettuja teoksia 2, lukuja kirjoissa 3, kongressiesitelmiä 11, postereita 4 sekä muita julkaisuja 4. Lisäksi hän on toiminut yhden tieteellisen julkaisun arvioitsijana. Palomäellä on tieteelliseksi luokiteltavia julkaisuja 7, painossa 1 sekä lähetetty julkaistavaksi 2. Muita julkaisuja on 2. Julkaisuluettelossa on lisäksi 2 opinnäytetyötä. Kongressi ja seminaariesitelmiä on 9. Muiden, lähinnä tieteellisten ansioiden osalta selkeästi ensimmäisellä sijalla on Jaakkola, toisella sijalla Palomäki ja kolmannella sijalla Huotari. Pääehdokkaiden ansioiden vertailu. Kaikki kolme pääehdokasta, Huotari, Jaakkola ja Palomäki täyttävät hyvin kelpoisuusvaatimukset lehtorin virkaan vaadittavan soveltuvan jatkotutkintona suoritetun lisensiaattitutkinnon tai soveltuvan tohtorin tutkinnon, opetusnäytteiden ja muiden opetusansioiden avulla osoitetun hyvän opetustaidon sekä aikaisemmalla työkokemuksella osoitetun käytännöllisen perehtyneisyyden osalta. Jaakkola nousee pääehdokkaista selvästi ansioituneimmaksi. Hän on koulutukseltaan ansioitunein liikuntatieteiden tohtorin tutkinnon ja psykologin tutkinnon johdosta. Hän on myös ansioitunein käytännöllisen perehtyneisyyden osalta, koska hänellä on eniten opettajankoulutuskokemusta. Viran tehtäväpiiriin kuuluvista opetusalueista Jaakkolan käytännöllinen perehtyneisyys liittyy erityisesti perusliikuntaan. Kaikki ehdokkaat ovat opettaneet laaja-alaisesti liikuntapedagogiikan eri osa-alueita, mutta Jaakkola kaikista laaja-alaisimmin. Myös tieteellisten ansioiden osalta Jaakkola on selvästi ansioitunein. Hänen tuotantonsa on muita ehdokkaita laajempi ja monipuolisempi.

19 19 Huotari ja Palomäki ovat hyvin tasavertaisia henkilökohtaisen kouluttautumisensa osalta. Viran tehtäväpiiriin kuuluvista opetusalueista Huotarin ja Palomäen käytännöllinen perehtyneisyys liittyy erityisesti suunnistukseen ja maastohiihtoon. Työkokemuksen kautta hankitun käytännöllisen perehtyneisyyden osalta Huotari on Palomäkeä selvästi ansioituneempi, koska hänellä on laajempi ja monipuolisempi käytännöllinen kokemus viran tehtäväpiiriin kuuluvista opetusalueista. Tieteellisten ansioiden osalta julkaisutoiminnan laajuuden perusteella Palomäki on Huotaria edellä. Virantäyttösuunnitelmassa on edellytetty, että virkaan nimitettävältä vaaditaan käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Käytännöllistä perehtyneisyyttä arvioitaessa otetaan huomioon mm. hakijoiden opettajankoulutus, opettajakokemus ja opettajankoulutuskokemus. Lisäksi otetaan huomioon aikaisempi liikunnan aineenopettajakoulutukseen liittyvä työkokemus erityisesti viran tehtäväpiirissä mainituissa liikuntalajeissa. Näillä perusteilla kahdesta tasaväkisestä ehdokkaasta Huotari nousee Palomäkeä ansioituneemmaksi. Edellä olevan ansiovertailun perusteella liikuntatieteiden laitoksen johtaja professori Kimmo Suomi esittää, että virkaan nimitetään LitT Timo Jaakkola, joka on hakijoista selvästi ansioitunein suoritettujen opintojen, tieteellisten ansioiden laajuuden sekä virkaan soveltuvan aikaisemman työkokemuksen määrän ja monipuolisuuden perusteella. Yhteenveto hakijoiden ansioista on liitteenä 9/1. Esitys: Esitettäneen hallitukselle, että LitT Timo Jaakkola nimitetään lehtorin virkaan A 21, jonka ala on liikuntapedagogiikka (vakanssinro ) alkaen. Päätös: Päätettiin esittää yliopiston hallitukselle esityksen mukaisesti. 10 Lehtorin virka A 21, jonka ala on liikuntapedagogiikka (vakanssinro ) alkaen Viran tehtäväpiirinä on ulkoliikunnan (suunnistus ja retkeily, seikkailuliikunta, maastohiihto, rinnehiihto, luistelu, perusliikunta) liikeopin ja liikuntadidaktiikan opetus sekä mahdolliset muut liikuntapedagogiikan opetustehtävät. Lisäksi virkatehtäviin sisältyy opinnäytetöiden ohjaus ja oman opetusalueen tutkimus. Virkaan nimitettävän edellytetään osallistuvan myös liikuntapedagogiikan perusopetukseen sekä tutkimus- ja opetusyhteistyön kehittämiseen yhdessä tiedekunnan muiden opettajien ja tutkijoiden kanssa. Liikuntapedagogiikan keskeisenä tutkimuskohteena on liikunta ja liikuntakasvattaja inhimillisen kasvun tukena, jolloin yksittäiset tutkimukset selvittävät lähinnä liikunnan merkitystä ihmisen fyysiselle ja psyykkiselle kehitykselle elämänkaaren eri vaiheissa varhaislapsuudesta vanhuuteen, sisältäen erityisryhmät. Tähän tutkimusalueeseen liittyy liikunnanopettajakoulutuksen kehittämistutkimus. Tutkimus on laadultaan joko perustutkimusta tai soveltavaa tutkimusta ja sitä toteutetaan yhteistyössä sekä kotimaisten tutkimusyksiköiden että ulkomaisten yliopistojen kanssa.