JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIEDEKUNTANEUVOSTO Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Kokous: Aika kello PÖYTÄKIRJA Paikka L-314 N:o 6 Läsnä Osallistui Jäsenet: Dekaani Lasse Kannas Professori Keijo Häkkinen Professori Harri Suominen Professori Kimmo Suomi Professori Hannu Itkonen Yliassistentti Kalervo Ilmanen Yliassistentti Tiina-Mari Lyyra Lehtori Ilkka Keskinen Opiskelija Mikko Huhtiniemi Opiskelija Taru Andersson Opiskelija Sanna P. Niemi Esittelijät: Hallintopäällikkö Heikki Herva, asiat 1-11 Opintoasiainpäällikkö Juha Rantakari, asiat Pöytäkirjanpitäjä: Amanuenssi (ma) Pirjo Koikkalainen sivu 1 Kokouksen päätösvaltaisuus 2 2 Lehtorin virka, jonka ala on liikuntapedagogiikka (vakanssinro 10671); opetusnäytteet 2 3 Lehtorin virka, jonka ala on terveyskasvatus (vakanssinro 10647); opetusnäytteet 3 4 Lehtorin virka, jonka ala on terveystieto (vakanssinro 13739); opetusnäytteet 4 5 Professorin virka OV08, jonka ala on liikuntafysiologia (nro 00088); asiantuntijoiden valitseminen 5 6 Amanuenssin virka (vakanssinro 00035); virkaesityksen tekeminen 6 7 Lehtorin virka, jonka ala on liikuntapedagogiikka (vakanssinro 10671); virkaesityksen tekeminen 8 8 Lehtorin virka, jonka ala on terveyskasvatus (vakanssinro 10647); virkaesityksen tekeminen10 9 Lehtorin virka, jonka ala on terveystieto (vakanssinro 13739); virkaesityksen tekeminen Lehtorin virka, jonka ala on terveystieto (vakanssinro 13740); virkaesityksen tekeminen Viranhoitojärjestelyjä Koulutuspäällikön määräaikainen virkasuhde MV09 englanninkielisessä Master s Programme in Sport and Exercise Psychology -maisteriohjelmassa, ajaksi Tohtorikoulutettavan määräaikainen virkasuhde OV02 ajaksi Avoimen yliopisto-opetuksen järjestäminen tiedekunnan oppiaineissa Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan tutkintovaatimusten tarkistaminen lukuvuodelle Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan liikunnan sivuainekokonaisuuden opetussuunnitelman hyväksyminen lukuvuodelle Gerontologian monitieteisen perusopintokokonaisuuden (25 op) englanninkieliset vaatimukset 23

2 2(24) 16 Luvan myöntäminen VTM Jouko Kokkoselle saattaa väitöskirjatutkimuksen käsikirjoitus julkisesti tarkastettavaan muotoon Luvan myöntäminen M.Sc. Erja Portegijs lle saattaa väitöskirjatutkimuksen käsikirjoitus julkisesti tarkastettavaan muotoon 24 1 Kokouksen päätösvaltaisuus Kutsut kokoukseen on lähetetty keskiviikkona 7. päivänä toukokuuta Päätös: Todettiin päätösvaltaiseksi. 2 Lehtorin virka, jonka ala on liikuntapedagogiikka (vakanssinro 10671); opetusnäytteet Virkaa hakivat päättyneen määräajan kuluessa: LitL Merja Kalaja, Liikunnanopettaja (tutkinto suoritettu Venäjällä) Natalia Lahti ja LitL Mariana Siljamäki. Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä tehtävistä annetun asetuksen (309/93, muutettu A463/98 ja A1217/00) 3 :n mukaan lehtorilta vaaditaan soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto, hyvä opetustaito ja, jos se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Ennen kuin virka julistetaan haettavaksi korkeakoulu päättää, vaaditaanko virkaan nimitettävältä käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan. Hyvän opetustaidon toteamiseksi hakijan tulee antaa tiedekunnalle opetusnäyte, ellei tiedekunta sitä erityisestä syystä pidä tarpeettomana. Tiedekunta kutsuu opetusnäytettä pitämään pääsääntöisesti kaikki virkaa hakeneet, jotka tiedekunta katsoo virkaan kelpoisiksi. Tiedekunta voi harkintansa mukaan vapauttaa opetusnäytteestä hakijan, joka tiedekunnan hyväksymällä muulla tavalla osoittaa opetustaitonsa. Opetusnäytteestä voidaan samoin vapauttaa hakija, joka jo toimii Jyväskylän yliopiston tai muun yliopiston vastaavassa virassa, johon pääsy on edellyttänyt vastaavan opetusnäytteen antamista. Liikuntatieteiden laitoksen johtaja professori Kimmo Suomi on esittänyt, että Kalaja ja Siljamäki kutsutaan antamaan tiedekunnalle opetusnäytteet aiheesta: Esteettisyys koulun voimistelun opetuksessa. Kalaja ja Siljamäki ovat antaneet tiedekunnalle opetusnäytteensä esitetystä aiheesta järjestetyssä erillisessä opetusnäytteiden kuulemiseen varatussa tilaisuudessa. Esitys: 1. Todettaneen viran hakijat. 2. Hyväksyttäneen opetusnäytteen aihe ja arvosteltaneen näytteet kokouksessa tehtävän esityksen mukaisesti. Päätös:

3 3(24) 1. Todettiin. 2. Hyväksyttiin aihe. Opetusnäytteet on kuunneltu Kokouksessa tehdyn esityksen mukaisesti todettiin Merja Kalajan ja Mariana Siljamäen opetusnäytteiden täyttävän lehtorilta vaadittavan hyvän opetustaidon. 3 Lehtorin virka, jonka ala on terveyskasvatus (vakanssinro 10647); opetusnäytteet Virkaa hakivat päättyneen määräajan kuluessa: TtT Kirsti Kasila, TtM Sami Kokko, TtT Riikka Pötsönen ja THM Eeva Savolainen. TtT Riikka Pötsönen on perunut hakemuksensa kirjatulla kirjeellä. Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä tehtävistä annetun asetuksen (309/93, muutettu A463/98 ja A1217/00) 3 :n mukaan lehtorilta vaaditaan soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto, hyvä opetustaito ja, jos se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Ennen kuin virka julistetaan haettavaksi korkeakoulu päättää, vaaditaanko virkaan nimitettävältä käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan. Hyvän opetustaidon toteamiseksi hakijan tulee antaa tiedekunnalle opetusnäyte, ellei tiedekunta sitä erityisestä syystä pidä tarpeettomana. Tiedekunta kutsuu opetusnäytettä pitämään pääsääntöisesti kaikki virkaa hakeneet, jotka tiedekunta katsoo virkaan kelpoisiksi. Tiedekunta voi harkintansa mukaan vapauttaa opetusnäytteestä hakijan, joka tiedekunnan hyväksymällä muulla tavalla osoittaa opetustaitonsa. Opetusnäytteestä voidaan samoin vapauttaa hakija, joka jo toimii Jyväskylän yliopiston tai muun yliopiston vastaavassa virassa, johon pääsy on edellyttänyt vastaavan opetusnäytteen antamista. Terveystieteiden laitoksen johtaja professori Harri Suominen esittää, että Kasila ja Pötsönen kutsutaan antamaan tiedekunnalle opetusnäytteet aiheesta: Miten terveyden edistäminen ja terveyskasvatuksen teoriat ja mallit ohjaavat käytännön työtä. Kasila on antanut tiedekunnalle opetusnäytteensä esitetystä aiheesta järjestetyssä erillisessä opetusnäytteiden kuulemiseen varatussa tilaisuudessa. Esitys: 1. Todettaneen viran hakijat. 2. Hyväksyttäneen opetusnäytteen aihe ja arvosteltaneen näyte kokouksessa tehtävän esityksen mukaisesti. Päätös: 1. Todettiin.

4 4(24) 2. Hyväksyttiin aihe. Opetusnäyte on kuunneltu Kokouksessa tehdyn esityksen mukaisesti todettiin Kirsi Kasilan opetusnäytteen täyttävän lehtorilta vaadittavan hyvän opetustaidon. 4 Lehtorin virka, jonka ala on terveystieto (vakanssinro 13739); opetusnäytteet Virkaa hakivat päättyneen määräajan kuluessa: TtM Sami Kokko, LitL Olli Paakkari, THM Eeva Savolainen, LitT Jorma Tynjälä ja TtM Heli Tyrväinen LitT Jorma Tynjälä on perunut hakemuksensa kirjatulla kirjeellä. Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä tehtävistä annetun asetuksen (309/93, muutettu A463/98 ja A1217/00) 3 :n mukaan lehtorilta vaaditaan soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto, hyvä opetustaito ja, jos se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Ennen kuin virka julistetaan haettavaksi korkeakoulu päättää, vaaditaanko virkaan nimitettävältä käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan. Hyvän opetustaidon toteamiseksi hakijan tulee antaa tiedekunnalle opetusnäyte, ellei tiedekunta sitä erityisestä syystä pidä tarpeettomana. Tiedekunta kutsuu opetusnäytettä pitämään pääsääntöisesti kaikki virkaa hakeneet, jotka tiedekunta katsoo virkaan kelpoisiksi. Tiedekunta voi harkintansa mukaan vapauttaa opetusnäytteestä hakijan, joka tiedekunnan hyväksymällä muulla tavalla osoittaa opetustaitonsa. Opetusnäytteestä voidaan samoin vapauttaa hakija, joka jo toimii Jyväskylän yliopiston tai muun yliopiston vastaavassa virassa, johon pääsy on edellyttänyt vastaavan opetusnäytteen antamista. Tynjälä on antanut terveystiedon didaktiikan lehtorin virkaa varten luentomuotoisen opetusnäytteen aiheesta Miten kehittäisin terveystiedon opettajankoulutusta, jonka tiedekuntaneuvosto on samassa kokouksessa todennut täyttävän lehtorin virkaan vaadittavan hyvän opetustaidon kriteerit. Terveystieteiden laitoksen johtaja professori Harri Suominen esittää, että Paakkari kutsutaan antamaan tiedekunnalle opetusnäyte aiheesta: Terveystieto oppiaineen ja terveystiedon opettajankoulutuksen pedagogisia haasteita. Paakkari on antanut tiedekunnalle opetusnäytteensä esitetystä aiheesta järjestetyssä erillisessä opetusnäytteiden kuulemiseen varatussa tilaisuudessa. Esitys: 1. Todettaneen viran hakijat. 2. Hyväksyttäneen opetusnäytteen aihe ja arvosteltaneen näyte kokouksessa tehtävän esityksen mukaisesti.

5 5(24) Päätös: 1. Todettiin. 2. Hyväksyttiin aihe. Opetusnäytteet on kuunneltu Kokouksessa tehdyn esityksen mukaisesti todettiin Olli Paakkarin opetusnäytteen täyttävän lehtorilta vaadittavan hyvän opetustaidon. 5 Professorin virka OV08, jonka ala on liikuntafysiologia (nro 00088); asiantuntijoiden valitseminen Vireille ja viimeksi esillä Jyväskylän yliopistoon on perustettu alkaen VvM:n asetuksella nro. 91/ liikuntateknologian apulaisprofessorin virka (liikuntabiologian tutkimus ja sen sovellutukset urheilussa), joka on muutettu yliopiston hallituksen tekemällä päätöksellä professorin viraksi alkaen (nro ). Yliopiston rehtori on liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan esityksestä muuttanut tekemällään päätöksellä viran opetus- ja tutkimushenkilökunnan palkkausjärjestelmän vaativuustasoon 8 kuuluvaksi professorin viraksi, jonka ala on liikuntafysiologia. Virka on sijoitettu liikunta- ja terveystieteiden tiedekuntaan ja liikuntabiologian laitokselle. Virka on tullut avoimeksi viran haltijan Heikki Ruskon jäätyä eläkkeelle. Yliopiston rehtori on hyväksynyt liikuntafysiologian professorin virantäyttöselosteen tekemällään päätöksellä. Liikuntabiologian laitos vastaa liikuntabiologisen erikoisosaamisen kehittämisestä ja opettamisesta liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa. Liikuntabiologian laitoksen pääoppiaineina ovat biomekaniikka, liikuntafysiologia ja valmennus- ja testausoppi. Liikuntafysiologian professuuri kuuluu liikuntafysiologian pääoppiaineen alaisuuteen ja liikuntabiologian laitoksella on tällä hetkellä yksi perustutkimukseen suunnattu liikuntafysiologian professuuri, joka sisältää biokemiallisen, solu- ja molekyylibiologisen tutkimustavan. Laitoksen nyt täytettävänä olevassa soveltavan tutkimuksen alueelle suunnatussa liikuntafysiologian professuurissa tutkitaan liikuntafysiologisin menetelmin laaja-alaisesti ihmisen liikunta- ja urheilusuorituksia, fyysistä kuormitusta ja harjoittelua. Professuurissa edellytetään myös tutkimustoimintaa yhteistyössä alan yritysten kanssa sekä tutkimuksen soveltamiskohteita käytännön tarpeisiin. Lisäksi professorilta edellytetään osallistumista tutkimus- ja opetusyhteistyön kehittämiseen yhdessä tiedekunnan muiden opettajien ja tutkijoiden kanssa. Liikuntabiologian laitoksen perustutkimuksen alueeseen kuuluvat mm. fyysisen kunnon perustutkimus, liikuntabiologian mekanismien tutkimus ja mittausmenetelmien kehittäminen. Liikuntabiologian laitoksen tutkimuksen huippuosaamisalue on hermo-lihastoiminnan mekanismien tuntemus ja rooli ihmisen liikuntaelimistön toiminnassa. Laitoksen tärkeimmät soveltavan tutkimuksen alueet ovat kilpa- ja huippu-urheilu, koulu- ja kuntoliikunta sekä kuntoutus. Virkaa hakivat päättyneen määräajan kuluessa:

6 6(24) LT, dos. Jari Arokoski, MD, FT, dos. Mustafa Atalay, FT, dos. Sulin Cheng, LitT, dos. Heikki Kyröläinen, LitT, dos. Antti Mero, LitT Ari Nummela, FT, dos. Juhani Smolander ja FT, dos. Mikko Tulppo. Korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetun lain (virantäyttölaki) (856/91) 8 :n mukaan tiedekunnan tulee valita viran täyttämistä varten vähintään kaksi asiantuntijaa. Virantäyttöasetuksen (1581/91) 12 :n mukaan asiantuntijoita valittaessa on otettava huomioon hakijoiden edustamat, viran alaan kuuluvat tieteelliset oppisuunnat sekä muutoinkin noudatettava tasapuolisuutta. Ennen asiantuntijoiden valintaa hakijoille on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa asiantuntijaehdokkaiden esteellisyydestä sekä edellä esitetyistä muista seikoista. Asiantuntijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/03) 28 :ssä säädetään. Tiedekuntaneuvosto on kokouksessaan nimennyt asiantuntijaehdokkaiksi Professori Gordon J. Bellin (Faculty of Physical Education and Recreation, University of Alberta), professori William J. Kraemerin (Human Performance Laboratory, University of Connecticut) ja professori Di Newhamin (Division of Applied Bio-medical Research, University of London) ja varannut hakijoille tilaisuuden huomautuksen tekoon mennessä. Huomautuksia asiantuntijaehdokkaista ei ole tehty määräaikaan mennessä. Esitys: Valittaneen kokouksessa nimetyt asiantuntijaehdokkaat viran asiantuntijoiksi. Päätös: Valittiin. 6 Amanuenssin virka (vakanssinro 00035); virkaesityksen tekeminen Jyväskylän yliopistoon on perustettu rehtorin päätöksellä amanuenssin virka (A18) alkaen liikuntatieteelliseen tiedekuntaan (liikunnan sosiaalitieteiden laitos). Virka on yliopiston yhteinen ja se on sijoitettu liikunta- ja terveystieteiden tiedekuntaan ja osoitettu liikuntatieteiden laitokselle. Laitoksella on kaksi amanuenssin virkaa, joista toinen vastaa pääasiassa liikuntatieteiden laitoksen henkilöstö-, talous- ja yleishallinnollisista tehtävistä. Nyt täytettävänä olevaan virkaan haetaan amanuenssia, joka vastaa pääasiassa opintohallinnollisista tehtävistä liikuntatieteiden laitoksella. Virka on tullut avoimeksi sen haltijan FT Kari Puronahon irtisanouduttua siitä. Amanuenssi vastaa laitoksen opintoasioista. Toimenkuvassa painottuvat liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusohjelman koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen yhdessä muun henkilökunnan kanssa, liikunnan yhteiskuntatieteiden opintoasioita koskevien lausuntojen valmistelu sekä opetussuunnitelmien kehittämistyöhön osallistuminen yhdessä muun henkilökunnan kanssa.

7 7(24) Amanuenssin työtehtävien mittavin yksittäinen kokonaisuus on liikuntatieteiden laitoksen opetusohjelman laatiminen, johon sisältyvät myös tiedekunnan koko liikuntatieteiden koulutusalaa koskevat liikuntatieteiden yhteiset opinnot. Tiedekunnan opetuksessa käytetään paljon kaupungin liikuntatiloja, joten opetusohjelman laadintaan sisältyy laaja yhteistyö kaupungin liikuntapalvelukeskuksen kanssa. Amanuenssi antaa liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelijoille opintojen ohjausta sekä koordinoi HOPS -työskentelyn edistymistä laitoksella ja vastaa liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden työharjoitteluun ja opintosuunnitteluun liittyvistä opintojaksoista. Amanuenssi vastaa laitoksella Korppi - opintotietojärjestelmästä sekä liikunnan yhteiskuntatieteiden kansainvälisistä asioista. Henkilöstöhallinnollisista tehtävistä amanuenssi kokoaa työsuunnitelmat ja niiden yhteenvedon sekä koordinoi tuntiopetusta liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusohjelmassa. Lisäksi amanuenssi toimii laitoksen opetuksen kehittämisryhmässä, laitoskokouksissa ja henkilökunnan kokouksissa sihteerinä sekä edustajana tiedekunnan koulutustoimikunnassa. Amanuenssin virkaan ei ole säädetty erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Viran tehtävien menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä englannin kielen taito, pedagoginen asiantuntijuus, perehtyneisyys liikunnan yhteiskuntatieteelliseen opetus- ja tutkimusalueeseen sekä aikaisempi kokemus opetussuunnitelmatyöstä sekä opintoasiain hallinnon tehtävistä ja tietojärjestelmistä. Lisäksi arvostamme hyviä atk-taitoja, yhteistyökykyä, aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta. Virkaan vaaditaan erinomaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Virkaa hakivat päättyneen määräajan kuluessa: LitM Virva Glan, YTM Meri Himanen, FM Päivi Jämsen, LitM Minna Kettunen, LitM Mika Kontio, YTK, tradenomi Heidi Korhonen, FK Riitta-Liisa Kuittinen, Liik.yo Jaana Mähönen, LitM Annu Mäkelä, YTM Tanja Niemeläinen, FT Ulla Pentikäinen, FL Jari Rantamäki, LitM Senni Salmenoja ja LitM Mikko Simula Hakijoilla Jaana Mähöstä lukuun ottamatta on viran tehtävien menestyksellistä hoitamista edesauttava ylempi korkeakoulututkinto. Yhteenveto hakijoiden ansioista on liitteenä 6/1.

8 8(24) Liikuntatieteiden laitoksen johtaja professori Kimmo Suomi esittää, että virkaan nimitetään LitM Minna Kettunen (Liite 6/2). Esitys: 1. Todettaneen viran hakijat ja todettaneen, että kaikilla hakijoilla on viran tehtävien menestyksellistä hoitamista edesauttava ylempi korkeakoulututkinto. 2. Nimitettäneen LitM Minna Kettunen amanuenssin virkaan MV alkaen. Päätös: 1. Todettiin. 2. Nimitettiin. 7 Lehtorin virka, jonka ala on liikuntapedagogiikka (vakanssinro 10671); virkaesityksen tekeminen Jyväskylän yliopistoon on perustettu asetuksella nro 137/ naisten voimistelun yp. lehtorin virka, joka on muutettu asetuksella nro 431/1968 liikunnan yp. lehtorin viraksi opetusalana naisten voimistelu. Virka on tullut avoimeksi sen haltijan LitM Marjukka Vasunnan siirryttyä eläkkeelle alkaen. Viran tehtäväpiirinä on esteettisen voimistelun, kuntovoimistelun eri muotojen sekä kehonhuoltomenetelmien perusteiden ja sovellutusten opetus, opinnäytetöiden ohjaus sekä oman opetusalueen kehittäminen ja tutkimus. Virkaan nimitettävän edellytetään osallistuvan myös muuhun liikuntapedagogiikan opetukseen sekä tutkimus- ja opetusyhteistyöhön yhdessä tiedekunnan muiden opettajien ja tutkijoiden kanssa. Liikuntapedagogiikan keskeisenä tutkimuskohteena on liikunta ja liikuntakasvattaja inhimillisen kasvun tukena. Liikuntapedagogiset tutkimukset selvittävät lähinnä liikunnan merkitystä ihmisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle kehitykselle elämänkulun eri vaiheissa. Tutkimus on laadultaan sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta ja sitä toteutetaan yhteistyössä sekä kotimaisten tutkimusyksiköiden että ulkomaisten yliopistojen kanssa. Virkaa hakivat päättyneen määräajan kuluessa: LitL Merja Kalaja, Liikunnanopettaja (tutkinto suoritettu Venäjällä) Natalia Lahti ja LitL Mariana Siljamäki. Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä tehtävistä annetun asetuksen (309/93, muutettu A463/98 ja A1217/00) 3 :n mukaan lehtorilta vaaditaan soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto, hyvä opetustaito ja, jos se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Ennen kuin virka julistetaan haet-

9 9(24) tavaksi korkeakoulu päättää, vaaditaanko virkaan nimitettävältä käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan. Kelpoisuusasetuksen 309/93 muuttamisesta annetun asetuksen 463/98 15 :n mukaan yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan riittävä suomen kielen taito ja kyky ymmärtää ruotsin kieltä. Kelpoisuusasetuksen 16 :n ja kielitaitolain (424/2003) 17 :n 2 momentin mukaan riittävä suomen kielen taito on henkilöllä, jolla on suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen erinomainen suomen kielen kirjallinen ja suullinen taitoa taikka joka on saanut koulusivistyksensä suomen kielellä. Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä on henkilöllä, jolla on kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen ruotsin kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä voidaan osoittaa myös yliopiston hallintojohtosäännön 52 :ssä määrätyllä tavalla. Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut suomen ja ruotsin kielen taitoa. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan dekaanin tekemän päätöksen mukaisesti virkaan nimitettävältä vaaditaan käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Käytännöllistä perehtyneisyyttä arvioitaessa otetaan huomioon mm. hakijoiden opettajankoulutus, opettajakokemus ja opettajankoulutuskokemus. Lisäksi otetaan huomioon aikaisempi liikunnan aineenopettajakoulutukseen liittyvä työkokemus erityisesti viran tehtäväpiirissä mainitulla opetusalueella. Opetustaitoa arvosteltaessa otetaan huomioon pedagoginen koulutus, opetustyössä hankittu käytännön kokemus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja opetusnäyttein osoitettu opetuskyky. Pääehdokkaiksi virkaan nousevat hakijoista LitL Merja Kalaja ja LitL Mariana Siljamäki, jotka täyttävät kelpoisuusvaatimukset virkaan vaadittavan soveltuvan, jatkotutkintona suoritetun lisensiaatin tai soveltuvan tohtorin tutkinnon osalta. Hakijoista liikunnanopettaja Natalia Lahti ei täytä kelpoisuusvaatimuksia virkaan vaadittavan soveltuvan, jatkotutkintona suoritetun lisensiaatin tutkinnon tai soveltuvan tohtorin tutkinnon osalta eikä häntä asiakirjoista ilmenevien ansioidensa perusteella voida myöskään pitää erittäin hyvin perehtyneenä viran tehtäväalaan. Kalaja ja Siljamäki ovat antaneet tätä virkaa varten luentomuotoisen opetusnäytteen aiheesta Esteettisyys koulun voimistelun opetuksessa, jotka tiedekuntaneuvosto on arvostellut tämän kokouksen 2 :ssä. Yhteenveto hakijoiden ansioista on liitteenä 7/1. Esittelijän muistio on liitteenä 7/2

10 10(24) Liikuntatieteiden laitoksen johtaja professori Kimmo Suomi esittää, että virkaan nimitetään LitL Merja Kalaja. Esitys: 1. Todettaneen viran hakijat ja todettaneen, että hakijoista LitL Merja Kalajalla ja LitL Mariana Siljamäellä on lehtorin virkaan vaadittava soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto ja, että liikunnanopettaja Natalia Lahdelta vaadittu tutkinto puuttuu eikä hän siten täytä viran kelpoisuusehtoja. 2. Todettaneen, että LitL Merja Kalajalla ja LitL Mariana Siljamäellä on hyvä opetustaito, Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava kielitaito ja että he siten täyttävät kaikki lehtorin virkaan vaadittavat kelpoisuusehdot. Kalajan ja Siljamäen opetusnäytteet on arvioitu tämän kokouksen 2 :ssä. 3. Esitettäneen yliopiston hallitukselle, että LitL Merja Kalaja nimitetään lehtorin virkaan, jonka ala on liikuntapedagogiikka (vakanssinro 10671) alkaen. Päätös: 1. Todettiin. 2. Todettiin. 3. Päätettiin esittää yliopiston hallitukselle esityksen mukaisesti. 8 Lehtorin virka, jonka ala on terveyskasvatus (vakanssinro 10647); virkaesityksen tekeminen Jyväskylän yliopistoon on perustettu VvM:n kirjeellä P 3767/ terveyskasvatuksen lehtorin ylimääräinen toimi alkaen. Toimi on muutettu peruspalkkaiseksi viraksi. Virka on sijoitettu liikunta- ja terveystieteiden tiedekuntaan ja osoitettu terveystieteiden laitokselle. Virka on tullut avoimeksi sen haltijan FT Marita Poskiparran irtisanouduttua siitä. Viran tehtäväpiirinä on terveystieteiden koulutusalan terveyskasvatusoppiaineeseen liittyvät terveyden edistämisen ja terveyskasvatuksen opetustehtävät, opetuksen kehittäminen, laitostehtäviä ja opetusta tukeva tutkimustyö. Lisäksi virkatehtäviin sisältyy opinnäytetöiden ohjaus samoin kuin osallistuminen terveyden edistämisen koulutuksen kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Virkaan nimitettävän edellytetään osallistuvan myös tutkimus- ja opetusyhteistyön kehittämiseen yhdessä tiedekunnan muiden opettajien ja tutkijoiden kanssa. Terveyden edistäminen on toimintaa, jolla pyritään luomaan edellytyksiä väestön ja yksittäisten ihmisten terveyden parantamiseksi. Terveyden edistämisen keskeisiä toimintastrategioita ja tutkimuskohteita ovat terveyttä koskeva yhteiskunnallinen päätöksenteko, ympäristön terveyden edistäminen, yhteisöjen kehittäminen, terveyskasvatukselliset keinot sisältäen terveysvalistuksen, terveysneuvonnan ja terveysopetuksen sekä terveyspalvelujen kehittäminen. Terveyskasvatus-oppiaine kuuluu terveyden edistämisen alaan, jossa terveyskasvatuk-

11 11(24) sen eri muotoihin perehtymisen ohella käsitellään laaja-alaisesti terveyden edistämisen lähtökohtia, toimintastrategioita ja niiden suunnittelua ja arviointia. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa terveyden edistämisen koulutuksen tavoitteena on terveyden edistämisen asiantuntijuus. Virkaa hakivat päättyneen määräajan kuluessa: TtT Kirsti Kasila, TtM Sami Kokko, TtT Riikka Pötsönen ja THM Eeva Savolainen. TtT Riikka Pötsönen on perunut hakemuksensa kirjatulla kirjeellä. Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä tehtävistä annetun asetuksen (309/93, muutettu A463/98 ja A1217/00) 3 :n mukaan lehtorilta vaaditaan soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto, hyvä opetustaito ja, jos se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Ennen kuin virka julistetaan haettavaksi korkeakoulu päättää, vaaditaanko virkaan nimitettävältä käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan. Kelpoisuusasetuksen 309/93 muuttamisesta annetun asetuksen 463/98 15 :n mukaan yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan riittävä suomen kielen taito ja kyky ymmärtää ruotsin kieltä. Kelpoisuusasetuksen 16 :n ja kielitaitolain (424/2003) 17 :n 2 momentin mukaan riittävä suomen kielen taito on henkilöllä, jolla on suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen erinomainen suomen kielen kirjallinen ja suullinen taitoa taikka joka on saanut koulusivistyksensä suomen kielellä. Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä on henkilöllä, jolla on kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen ruotsin kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä voidaan osoittaa myös yliopiston hallintojohtosäännön 52 :ssä määrätyllä tavalla. Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut suomen ja ruotsin kielen taitoa. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymän virantäyttösuunnitelman mukaisesti virkaan nimitettävältä ei vaadita käytännöllistä perehtyneisyyttä tehtäväalaan. Opetustaitoa arvosteltaessa otetaan huomioon pedagoginen koulutus, opetustyössä hankittu käytännön kokemus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja opetusnäyttein osoitettu opetuskyky.

12 12(24) Pääehdokkaaksi virkaan nousee TtT Kirsti Kasila, joka hakijoista ainoana täyttää kelpoisuusvaatimukset virkaan vaadittavan soveltuvan, jatkotutkintona suoritetun lisensiaatin tutkinnon tai soveltuvan tohtorin tutkinnon osalta. Hakijoista TtM Sami Kokko ja THM Eeva Savolaisen eivät täytä kelpoisuusvaatimuksia virkaan vaadittavan soveltuvan, jatkotutkintona suoritetun lisensiaatin tutkinnon tai soveltuvan tohtorin tutkinnon osalta eikä heitä hakuasiakirjoista ilmenevien ansioidensa perusteella voida myöskään pitää erittäin hyvin perehtyneinä viran tehtäväalaan. Kasila on antanut tätä virkaa varten luentomuotoisen opetusnäytteen aiheesta Miten terveyden edistäminen ja terveyskasvatuksen teoriat ja mallit ohjaavat käytännön työtä. Tiedekuntaneuvosto on arvostellut opetusnäytteen tämän kokouksen 3 :ssä. Kirsti Kasila on suorittanut terveystieteiden maisterin 2001 (JY) ja terveystieteiden tohtorin tutkinnon 2007 (JY) terveyskasvatus pääaineena. Hän on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksessa tutkijana , terveyskasvatuksen lehtorin sijaisena sekä tuntiopettajana terveystieteiden laitoksella ja avoimessa yliopistossa Lisäksi hän on toiminut Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Ikihyvä Päijät-Häme tutkimuksessa tutkijana sekä alkaen yliopettajana Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla (terveysalan tutkimustoiminta ja kehittämismenetelmät). Kasilalla on 20 julkaisua, joista 8 on referoitu kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä, näistä kuudessa hän on ensimmäinen kirjoittaja. Hän on ollut mukana neljässä kansainvälisessä tieteellisessä kongressiesityksessä. Hänen tutkimus- ja julkaisutoimintansa liittyy Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen hankkeisiin. Lisäksi hänellä on kokemusta pro gradu opinnäytetöiden ohjauksesta ja arvioinnista. Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen tutkimusryhmän jäsenenä hän on avustanut kahden jatko-opiskelijan väitössuunnitelmien ja artikkelien työstämisessä. Kasila on toiminut kouluttajana terveyden edistämisen ja terveyskasvatuksen tutkimushankkeissa ja valmistanut kyseisiin koulutuksiin myös oppimateriaalia. TtT Kirsti Kasila täyttää kaikki kelpoisuusasetuksen lehtorin virkaan edellyttämät kelpoisuusvaatimukset. Yhteenveto hakijoiden ansioista on liitteenä 8/1. Terveystieteiden laitoksen johtaja professori Harri Suominen esittää, että virkaan nimitetään TtT Kirsti Kasila. Esitys: 1. Todettaneen viran hakijat ja todettaneen, että hakijoista TtT Kirsti Kasilalla on lehtorin virkaan vaadittava soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto ja, että TtM Sami Kokolta ja THM Eeva Savolaiselta vaadittu tutkinto puuttuu eivätkä he siten täytä viran kelpoisuusehtoja. 2. Todettaneen, että TtT Kirsti Kasilalla on hyvä opetustaito, Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava kielitaito ja että hän siten täyttää kaikki lehtorin virkaan vaadittavat kelpoisuusehdot. Kasilan ope-

13 13(24) 3. Esitettäneen yliopiston hallitukselle, että TtT Kirsti Kasila nimitetään lehtorin virkaan, jonka ala on terveyskasvatus (vakanssinro 10647) alkaen. Päätös: 1. Todettiin. 2. Todettiin. 3. Päätettiin esittää yliopiston hallitukselle esityksen mukaisesti. 9 Lehtorin virka, jonka ala on terveystieto (vakanssinro 13739); virkaesityksen tekeminen Jyväskylän yliopistoon on perustettu virkamiesasetuksen (971/94) 3 :n ja yliopiston hallintojohtosäännön 10 :n nojalla rehtorin päätöksellä opetus- ja tutkimushenkilökunnan palkkausjärjestelmän vaativuustasoon 5 kuuluva lehtorin virka, jonka ala on terveystieto alkaen. Viran tehtäväpiirinä on terveystiedon opettajankoulutuksen suunnittelu- ja kehittämistehtävät, terveystiedon monitieteiseen opintokokonaisuuteen liittyvät opetustehtävät, opetusta tukeva tutkimustyö sekä laitostehtäviä. Tehtäviin kuuluu lisäksi terveyskasvatus pääaineen opinnäytetöiden ohjaus samoin kuin osallistuminen terveystiedon opettajankoulutuksen ja sitä tukevan tutkimuksen kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Virkaan nimitettävän edellytetään osallistuvan myös tutkimus- ja opetusyhteistyön kehittämiseen yhdessä tiedekunnan muiden opettajien ja tutkijoiden kanssa. Koulun terveystiedon opetus on yksi terveyden edistämisen ja terveyskasvatuksen toteutusmuodoista. Terveystiedon pedagogisena pääaineena aineenhallintaan liittyvässä koulutuksessa on terveyskasvatus. Koulun terveystietooppiaineen opetussuunnitelmat perustuvat monitieteiseen tietoperustaan. Hyvän aineenhallinnan ja terveystiedon/terveyskasvatuksen opetusmenetelmien hallinnan lisäksi terveystiedon opettajuudessa on tärkeätä tiedot ja valmiudet terveyttä edistävän koulun kehittämisestä. Terveystiedon opetuksen ja opettajankoulutuksen kehittämisen kannalta keskeisiä tutkimuskohteita ovat kouluikäisten terveys-, terveyskäyttäytymis- ja terveysosaamistutkimus eli terveystiedon oppimistarpeita ja laaja-alaisesti lasten ja nuorten terveyskasvatustarpeita valottavat tutkimukset. Terveystiedon pedagogiikan keskeisenä tutkimuskohteena on terveystiedon opetuksen ja oppimisen tutkimus, opettajankoulutukseen liittyvä tutkimus sekä opetussuunnitelma- ja oppimateriaalitutkimus. Virkaa hakivat päättyneen määräajan kuluessa: TtM Sami Kokko, LitL Olli Paakkari, THM Eeva Savolainen, LitT Jorma Tynjälä ja TtM Heli Tyrväinen LitT Jorma Tynjälä on perunut hakemuksensa kirjatulla kirjeellä.

14 14(24) Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä tehtävistä annetun asetuksen (309/93, muutettu A463/98 ja A1217/00) 3 :n mukaan lehtorilta vaaditaan soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto, hyvä opetustaito ja, jos se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Ennen kuin virka julistetaan haettavaksi korkeakoulu päättää, vaaditaanko virkaan nimitettävältä käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan. Kelpoisuusasetuksen 309/93 muuttamisesta annetun asetuksen 463/98 15 :n mukaan yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan riittävä suomen kielen taito ja kyky ymmärtää ruotsin kieltä. Kelpoisuusasetuksen 16 :n ja kielitaitolain (424/2003) 17 :n 2 momentin mukaan riittävä suomen kielen taito on henkilöllä, jolla on suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen erinomainen suomen kielen kirjallinen ja suullinen taitoa taikka joka on saanut koulusivistyksensä suomen kielellä. Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä on henkilöllä, jolla on kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen ruotsin kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä voidaan osoittaa myös yliopiston hallintojohtosäännön 52 :ssä määrätyllä tavalla. Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut suomen ja ruotsin kielen taitoa. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymän virantäyttösuunnitelman mukaisesti virkaan nimitettävältä vaaditaan käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Käytännöllistä perehtyneisyyttä arvioitaessa otetaan huomioon mm. hakijoiden opettajan pedagoginen kelpoisuus, terveystiedon opettajankoulutuskokemus, työkokemus koulun terveystiedon opettajana sekä muu työkokemus opettajana lasten ja nuorten terveyden edistämistä ja terveyskasvatusta käsittelevässä yliopistokoulutuksessa. Opetustaitoa arvosteltaessa otetaan huomioon pedagoginen koulutus, opetustyössä hankittu käytännön kokemus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja opetusnäyttein osoitettu opetuskyky. Kärkihakijaksi nousee LitL Olli Paakkari, joka hakijoista ainoana täyttää kelpoisuusvaatimukset virkaan vaadittavan soveltuvan, jatkotutkintona suoritetun lisensiaatin tutkinnon tai soveltuvan tohtorin tutkinnon osalta. Hakijoista TtM Sami Kokko, THM Eeva Savolaisen ja TtM Heli Tyrväinen eivät täytä kelpoisuusvaatimuksia virkaan vaadittavan soveltuvan, jatkotutkintona suoritetun lisensiaatin tutkinnon tai soveltuvan tohtorin tutkinnon osalta eikä heitä hakuasiakirjoista ilmenevien ansioidensa perusteella voida myöskään pitää erittäin hyvin perehtyneinä viran tehtäväalaan.

15 15(24) Paakkari on antanut tätä virkaa varten luentomuotoisen opetusnäytteen aiheesta Terveystieto-oppiaineen ja terveystiedon opettajakoulutuksen pedagogisia haasteita. Tiedekuntaneuvosto on arvostellut opetusnäytteen tämän kokouksen 4 :ssä. Olli Paakkari on suorittanut Jyväskylän yliopistossa liikuntatieteiden maisterin tutkinnon 2000 ja liikuntatieteiden lisensiaattitutkinnon 2008 liikuntapedagogiikka pääaineena. Hänellä on sekä liikunnan että terveystiedon aineenopettajakelpoisuus. Hän on toiminut liikunnan ja terveystiedon lehtorina Kannuksen yläasteella sekä lukiossa , tuntiopettajana Jyväskylän yliopiston normaalikoulun yläasteella ja lukiossa liikunnan ja terveystiedon opetustehtävissä, joihin ovat sisältyneet myös opetusharjoittelun ohjaustehtävät. Paakkari on osallistunut terveystiedon opettajankoulutuksen käynnistämisen suunnitteluun Jyväskylän yliopistossa toimiessaan amanuenssina vuonna Terveystiedon opettajankouluttajakokemusta Paakkarille on karttunut hänen toimiessaan terveystiedon didaktiikan lehtorina ja yliopistonopettajana terveystieteiden laitoksella Hän on perehtynyt myös terveystiedon reaalikokeen kehittämiseen toimiessaan ylioppilastutkintolautakunnan apujäsenenä terveystiedon jaostossa 2006 alkaen. Olli Paakkarilla on virkaan vaadittava monipuolinen käytännöllinen perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja vaadittava soveltuva lisensiaatintutkinto. Olli Paakkari täyttää kaikki kelpoisuusasetuksen lehtorin virkaan edellyttämät kelpoisuusvaatimukset. Yhteenveto hakijoiden ansioista on liitteenä 9/1. Terveystieteiden laitoksen johtaja professori Harri Suominen esittää, että virkaan nimitetään LitL Olli Paakkari. Esitys: 1. Todettaneen viran hakijat ja todettaneen, että hakijoista LitL Olli Paakkarilla on lehtorin virkaan vaadittava soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto ja, että TtM Sami Kokolta, THM Eeva Savolaiselta ja TtM Heli Tyrväiseltä vaadittu tutkinto puuttuu eivätkä he siten täytä viran kelpoisuusehtoja. 2. Todettaneen, että LitL Olli Paakkarilla on hyvä opetustaito, Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava kielitaito ja että hän siten täyttää kaikki lehtorin virkaan vaadittavat kelpoisuusehdot. Paakkarin opetusnäyte on arvioitu tämän kokouksen 4 :ssä. 3. Esitettäneen yliopiston hallitukselle, että LitL Olli Paakkari nimitetään lehtorin virkaan, jonka ala on terveystieto (vakanssinro 13739) alkaen. Päätös: 1. Todettiin. 2. Todettiin. 3. Päätettiin esittää yliopiston hallitukselle esityksen mukaisesti.

16 16(24) 10 Lehtorin virka, jonka ala on terveystieto (vakanssinro 13740); virkaesityksen tekeminen Jyväskylän yliopistoon on perustettu virkamiesasetuksen (971/94) 3 :n ja yliopiston hallintojohtosäännön 10 :n nojalla rehtorin päätöksellä opetus- ja tutkimushenkilökunnan palkkausjärjestelmän vaativuustasoon 5 kuuluva lehtorin virka, jonka ala on terveystieto alkaen. Viran tehtäväpiirinä on terveystiedon opettajankoulutuksen opintojen suunnittelu- ja kehittämistehtävät, terveystiedon monitieteiseen opintokokonaisuuteen liittyvät opetustehtävät, opetusta tukeva tutkimustyö sekä laitostehtäviä. Tehtäviin kuuluu lisäksi terveyskasvatus pääaineen opinnäytetöiden ohjaus samoin kuin osallistuminen terveystiedon opettajankoulutuksen ja sitä tukevan tutkimuksen kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Erityisenä kehittämistehtävänä viran tehtäväpiiriin kuuluu sekä terveystiedon että terveyskasvatuksen pääoppiaineen virtuaaliopintojen kehittäminen. Virkaan nimitettävän edellytetään osallistuvan myös tutkimus- ja opetusyhteistyön kehittämiseen yhdessä tiedekunnan muiden opettajien ja tutkijoiden kanssa. Koulun terveystiedon opetus on yksi terveyden edistämisen ja terveyskasvatuksen toteutusmuodoista. Terveystiedon pedagogisena pääaineena aineenhallintaan liittyvässä koulutuksessa on terveyskasvatus. Koulun terveystietooppiaineen opetussuunnitelmat perustuvat monitieteiseen tietoperustaan. Hyvän aineenhallinnan ja terveystiedon/terveyskasvatuksen opetusmenetelmien hallinnan lisäksi terveystiedon opettajuudessa on tärkeätä tiedot ja valmiudet terveyttä edistävän koulun kehittämisestä. Terveystiedon opetuksen ja opettajankoulutuksen kehittämisen kannalta keskeisiä tutkimuskohteita ovat kouluikäisten terveys-, terveyskäyttäytymis- ja terveysosaamistutkimus eli terveystiedon oppimistarpeita ja laaja-alaisesti lasten ja nuorten terveyskasvatustarpeita valottavat tutkimukset. Terveystiedon pedagogiikan keskeisenä tutkimuskohteena on terveystiedon opetuksen ja oppimisen tutkimus, opettajankoulutukseen liittyvä tutkimus sekä opetussuunnitelma- ja oppimateriaalitutkimus. Virkaa hakivat päättyneen määräajan kuluessa: TtM Sami Kokko, LitL Olli Paakkari, THM Eeva Savolainen, LitT Jorma Tynjälä ja TtM Heli Tyrväinen LitL Olli Paakkari on perunut hakemuksensa kirjatulla kirjeellä. Korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä tehtävistä annetun asetuksen (309/93, muutettu A463/98 ja A1217/00) 3 :n mukaan lehtorilta vaaditaan soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto, hyvä opetustaito ja, jos se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Ennen kuin virka julistetaan haettavaksi korkeakoulu päättää, vaaditaanko virkaan nimitettävältä käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi

17 17(24) ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan. Kelpoisuusasetuksen 309/93 muuttamisesta annetun asetuksen 463/98 15 :n mukaan yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan riittävä suomen kielen taito ja kyky ymmärtää ruotsin kieltä. Kelpoisuusasetuksen 16 :n ja kielitaitolain (424/2003) 17 :n 2 momentin mukaan riittävä suomen kielen taito on henkilöllä, jolla on suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen erinomainen suomen kielen kirjallinen ja suullinen taitoa taikka joka on saanut koulusivistyksensä suomen kielellä. Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä on henkilöllä, jolla on kielitutkintoasetuksen (481/2003) mukainen ruotsin kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Vaadittava kyky ymmärtää ruotsin kieltä voidaan osoittaa myös yliopiston hallintojohtosäännön 52 :ssä määrätyllä tavalla. Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut suomen ja ruotsin kielen taitoa. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymän virantäyttösuunnitelman mukaisesti virkaan nimitettävältä vaaditaan käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Käytännöllistä perehtyneisyyttä arvioitaessa otetaan huomioon mm. hakijoiden opettajan pedagoginen kelpoisuus, terveystiedon opettajankoulutuskokemus, työkokemus koulun terveystiedon opettajana sekä muu työkokemus opettajana lasten ja nuorten terveyden edistämistä ja terveyskasvatusta käsittelevässä yliopistokoulutuksessa. Opetustaitoa arvosteltaessa otetaan huomioon pedagoginen koulutus, opetustyössä hankittu käytännön kokemus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja opetusnäyttein osoitettu opetuskyky. Pääehdokkaaksi virkaan nousee LitT Jorma Tynjälä, joka hakijoista ainoana täyttää kelpoisuusvaatimukset virkaan vaadittavan soveltuvan, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinnon tai soveltuvan tohtorin tutkinnon osalta. Hakijoista TtM Sami Kokko, THM Eeva Savolaisen ja TtM Heli Tyrväinen eivät täytä kelpoisuusvaatimuksia virkaan vaadittavan soveltuvan, jatkotutkintona suoritetun lisensiaatin tutkinnon tai soveltuvan tohtorin tutkinnon osalta eikä heitä hakuasiakirjoista ilmenevien ansioidensa perusteella voida myöskään pitää erittäin hyvin perehtyneinä viran tehtäväalaan. Tynjälä on antanut terveystiedon didaktiikan lehtorin virkaa varten luentomuotoisen opetusnäytteen aiheesta Miten kehittäisin terveystiedon opettajankoulutusta, jonka tiedekuntaneuvosto on samassa kokouksessa todennut täyttävän lehtorin virkaan vaadittavan hyvän opetustaidon kriteerit. Jorma Tynjälä on suorittanut Jyväskylän yliopistossa LitK-tutkinnon kansanterveystiede pääaineena 1984 ja liikuntatieteiden tohtorin tutkinnon terveyskasvatus pääaineena Tynjälä on työskennellyt terveystieteiden laitoksella erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä noin 25 vuotta; mm. terveyskasvatuksen assistenttina , yliassistenttina ja terveyskasvatuksen lehtori-

18 18(24) na , , tutkijana ja post doc-tutkijana (Suomen Akatemia) Jorma Tynjälä on syvällisesti perehtynyt kouluikäisten terveyskysymyksiin, koulun terveyden edistämiseen ja terveystiedon oppimistarpeisiin työskentelyssään kansainvälisessä WHO-Koululaistutkimuksessa sen käynnistymisestä 1984 alkaen. Tynjälän tieteellinen julkaisutoiminta käsittää 63 julkaisua, joista 13 on julkaistu kansainvälisissä julkaisuissa ja 22 kotimaisissa julkaisuissa, joissa on referee-käytäntö. Tutkimustoiminnan pääasiallisena kohteena on ollut koululaisten koettu terveys ja terveystottumukset, jotka ovat terveystiedon opetuksen ja opettajankoulutuksen kehittämisen kannalta keskeisiä. Tynjälällä on myös monipuolinen pedagoginen koulutus. Hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot (JAMK/AOKK) , valtakunnallisen tieto- ja viestintätekniikan (TieVie) opetuskäytön koulutuksen sekä edellisen jatkona TieVie kouluttajakoulutuksen/asiantuntijakoulutuksen Tynjälä on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa terveystiedon virtuaaliopintoja (perus- ja aineopinnot), jotka on toteutettu avoimessa yliopistossa yhteistyössä Oulun, Kuopion ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Koulutuksensa, tutkimuskokemuksensa ja työkokemuksensa perusteella hän on erinomaisen hyvin perehtynyt viran tehtäviin kuuluvan terveyskasvatuksen ja terveystiedon virtuaaliopintojen kehittämiseen. Tynjälä on ohjannut lähes 40 terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielmaa, joiden tematiikka suurelta osin on käsitellyt keskeisiä terveystiedon aihepiirejä. Hän on myös osallistunut terveystiedon opettajankoulutukseen kuuluvan opetusharjoittelun ohjaus- ja kehittämistehtäviin. Tynjälällä on virkaan vaadittava monipuolinen käytännöllinen perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja soveltuva tohtorin tutkinto. Jorma Tynjälä täyttää kaikki kelpoisuusasetuksen lehtorin virkaan edellyttämät kelpoisuusehdot. Terveystieteiden laitoksen johtaja professori Harri Suominen esittää, että virkaan nimitetään LitT Jorma Tynjälä. Liitteet: Liite 10/1 Yhteenveto hakijoiden ansioista Esitys: 1. Todettaneen viran hakijat ja todettaneen, että hakijoista LitT Jorma Tynjälällä on lehtorin virkaan vaadittava soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto ja, että TtM Sami Kokolta, THM Eeva Savolaiselta ja TtM Heli Tyrväiseltä vaadittu tutkinto puuttuu eivätkä he siten täytä viran kelpoisuusehtoja. 2. Todettaneen, että LitT Jorma Tynjälällä on hyvä opetustaito, Jyväskylän yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava kielitaito ja että hän siten täyttää kaikki lehtorin virkaan vaadittavat kelpoisuusehdot. 3. Esitettäneen yliopiston hallitukselle, että LitT Jorma Tynjälä nimitetään lehtorin virkaan, jonka ala on terveystieto (vakanssinro 13740) alkaen. Päätös: 1. Todettiin. 2. Todettiin. 3. Päätettiin esittää yliopiston hallitukselle esityksen mukaisesti.

19 19(24) 11 Viranhoitojärjestelyjä 11.1 Koulutuspäällikön määräaikainen virkasuhde MV09 englanninkielisessä Master s Degree Programme in Sport and Exercise Psychology - maisteriohjelmassa, ajaksi Määräaikaisuuden perusteena on määräaikainen liikuntatieteiden laitoksen englanninkielinen Master s Degree Programme in Sport and Exercise Psychology - maisteri-ohjelma. Koulutuspäällikön tehtävänä on vastata maisteriohjelman kehittämisestä ja laadukkaasta toteutuksesta opiskelijoiden rekrytoinnista heidän valmistumiseensa saakka. Virkasuhteen tehtäviin kuuluvat koulutuksen hallinto- ja suunnittelutehtävät. Koulutuspäällikön edellytetään osallistuvan myös maisterikoulutusohjelman opinnäytetöiden ohjaamiseen sekä tutkimus- ja opetusyhteistyön kehittämiseen yhdessä tiedekunnan muiden opettajien ja tutkijoiden kanssa. Virkasuhteeseen valittava vastaa ohjelman opetuksen organisoinnista ja toteutuksesta osittain suuntautuneisuutensa perusteella. Koulutuspäällikön tehtäviin kuuluu myös osallistuminen tiedekunnan kansainvälisten asioiden päätöksenteko- ja valmisteluelimien toimintaan. Hänen tehtävänä on johtaa myös Erasmus-Mundus ja Double Degree -hakuprosesseja maisterikoulutusohjelman osalta ja vastata kansainvälisten yhteistyöyliopistojen kanssa organisoitavien kaksoistutkintojen toteutuksesta. Virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien menestyksellisessä hoitamisessa edesauttavat soveltuva tohtorin tutkinto, kokemus opetus- ja ohjaustyöstä, perehtyneisyys kansainväliseen opiskelija- ja opettajavaihtoon sekä hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Maisteriohjelman työkielenä käytetään englantia. Virkasuhteeseen edellytetään sellaista englanninkielen taitoa, jolla voi menestyksellisesti toimia kansainvälisten kontaktien hoitamisessa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa. Erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito auttaa tehtävän menestyksellistä hoitamista. Virkasuhdetta hakivat päättyneen määräajan kuluessa: Ph.D., dos. Marja Cantell, Ph.D. Brendon S. Hale, KM Krista Hanski, FT, dos. Tuula Jalonen, LitM Anu Kangasniemi, Ph.D. Libbe Kooistra, Ed.D. Bart S. Lerner Lic. of Education Juhani Rautopuro, PsT Montze Ruiz Cerezo ja Ph.D. Anthony Watt. Tiedekuntaneuvosto on kokouksessaan nimittänyt PhD Marja Cantellin koulutuspäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen englanninkielisessä Mas-

20 20(24) ter s Programme in Sport and Exercise Psychology -maisteriohjelmassa ajaksi Määräaikainen virkasuhde on vapautunut PhD Marja Cantellin irtisanouduttua siitä alkaen. Kansainvälisessä haussa olleen virkasuhteen hakuaika päättyi , joten kyseistä hakua on tarkoituksenmukaista käyttää uuden henkilön virkasuhteeseen nimittämisessä. Edellinen haku oli onnistunut, koska se tuotti runsaasti laadukkaita kotimaisia ja ulkomaisia hakijoita, eikä uusi haku oletettavasti tuottaisi lisäarvoa. Lisäksi määräaikaisen maisteriohjelman toteutus vaatii pikaisia toimenpiteitä henkilön nimittämiseksi koulutuspäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen. Edellisessä haussa virkasuhteeseen liittyvien tehtävien menestyksellisessä hoitamisessa edesauttavaksi katsotun soveltuvan tohtorin tutkinnon suorittaneita olivat Cantell Marja PhD, Hale Brendon S. PhD, Kooistra Libbe, PhD, Lerner Bart S. EdD, Ruiz Cerezo Montse, PsT ja Watt Anthony PhD. Tehtyjen tiedustelujen perusteella virkasuhteeseen liittyvien tehtävien menestyksellisessä hoitamisessa edesauttavaksi katsotun soveltuvan tohtorin tutkinnon suorittaneista hakijoista kukaan ei ole enää käytettävissä koulutuspäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi Hakijoista Hanski, Krista KM, Kangasniemi, Anu LitM, ja Rautopuro Juhani, KL, YTM eivät täyttäneet vaatimusta soveltuvan tohtorin tutkinnon osalta. Hakija Tuula Jalosen FT -tutkinto pääaineena fysiologia (TY, lääketieteellinen tdk) ei myöskään katsota olevan soveltuva jatkotutkinto liikuntapsykologian alueelle. KM Krista Hanski on suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon vuonna 2001 Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut harjoittelun suunnittelu- ja johtotehtävissä Arla-instituutissa vuodesta 2003 alkaen. Sitä ennen hän on toiminut projektityöntekijän ja -johtajan tehtävissä Helia ammattikorkeakoulussa yhteensä 2 v 7 kk. LitM Anu Kangasniemi on suorittanut liikuntatieteiden maisterin tutkinnon vuonna 2001 ja lisäksi hän on suorittanut Studies in European Masters Degree in Exercise & Sport Psychology -opintokokonaisuuden (64 ECTS). Kangasniemellä on myös psykologin pätevyys. Hän on toiminut liikunnan ja terveystiedon aineenopettajana yhteensä 3 vuotta, psyykkisenä valmentajana sekä perheneuvolapsykologina. KL, YTM Juhani Rautopuro on suorittanut maisterin tutkinnon tilastotieteestä ja lisensiaatintutkinnon kasvatustieteestä vuonna 2000 Joensuun yliopistossa. Hän on erikoistunut tilastotieteen lisäksi tietokoneavusteiseen pedagogiikkaan. Rautopuro on toiminut Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa tietokoneavusteisen opetuksen yliassistenttina yhteensä 8 vuotta sekä tieto- ja viestintäteknologian pedagogiikan yliassistenttina 2007 alkaen.