Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2003

Transkriptio

1 Sosiaalityö Kuusikon kunnissa Aila Kumpulainen

2 Sisällys Sosiaalityö Kuusikon kunnissa Johdanto Sosiaalityön ja sosiaalialan valtakunnallisia kehittämishankkeita Sosiaalityön neuvottelukunta Kansallinen sosiaalialan kehittämishanke Sosiaalityön luokitusprojekti Sosiaalialan osaamiskeskukset Sosiaalityön jäsentäminen Kuusikon näkökulmasta Sosiaalityöntekijän tehtävien määrittely lainsäädännössä Sosiaalityöntekijän pätevyys ja kelpoisuusehdot Sosiaalityön määritelmä ja sosiaalityön organisointi kunnissa Sosiaalityö ja sen tavoitteiden toteutumista tukeva toiminta Sosiaalityö Kuusikon kunnissa Sosiaalityö ja sitä tukeva palvelu lain määrittelemistä toiminnoista käsin Yhteenveto sosiaalityön organisoinnista Kuusikon kaupungeissa Pohdintaa

3 1. Johdanto Suomen viisi suurinta kaupunkia on tehnyt yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen eri sektorien vertaamisessa vuodesta 1995 lähtien. Pääkaupunkiseudun kunnat olivat jo tätä aikaisemmin aloittaneet tärkeimpien sektorien toimintojen ja kustannusten vertailun. Vuonna 2002 kaupungit vertailivat lasten päivähoidon, vanhusten käyttämien palvelujen, vammaispalvelujen, kehitysvammahuollon, lasten sijaishuollon sekä toimeentulotuen sektoreita. Oulun liityttyä mukaan yhteistyöhön vuoden 2003 alussa, ryhdyttiin työtä kutsumaan Kuusikko-yhteistyöksi. Viisikon/Kuusikon työn perusajatuksena on vertailla kuntien toimintaa lähinnä sosiaalitoimen eri sektoreilla. Vertailuissa on tarkasteltu tuotettavia palveluja sekä palvelujen tuottamisesta kunnille aiheutuneita kustannuksia. Tehdyissä vertailuissa on kutakin aihepiiriä rajattu siten, että verrattava toiminta on asiantuntijoiden arvion mukaan lähes toistaan vastaava erilaisen organisaatiorakenteen ja toimintakulttuurin omaavissa kunnissa. Kuusikko valitsi vuoden 2003 työstämiskohteeksi sosiaalityön. Sosiaalityötä on sivuttu aikaisemminkin esimerkiksi toimeentulotuen ja lasten sijaishuollon vertailuissa, mutta sosiaalityön kokonaisuutta ei ole aiemmin tarkasteltu. Sosiaalityö ei hahmotu tarkastelemalla yksittäisiä asiakasryhmiä eikä sosiaalityöllä ole yksiselitteistä työn tuotosta tai suoritetta. Sosiaalityön mittaaminen kunnissa on kirjavaa eikä käsitteiden sisällöstä vallitse yksimielisyyttä. Kokemus on osoittanut, että toimintojen vertaaminen henkilöresurssien kautta on erityisen vaikeaa. Sosiaalityön työntekijäresursseja on yritetty kartoittaa aikaisemminkin siinä kovin hyvin onnistumatta. Viisikon lasten sijaishuollon työryhmä yritti hahmottaa lastensuojelun perussosiaalityötä tekevien sosiaalityöntekijöiden määrää eri kunnissa vuonna Monen keskustelun jälkeen saatiin henkilöstökeruulle sovittua yhteiset, yleiselle tasolle jääneet määritelmät. Suureksi ongelmaksi osoittautui ns. yhdennetyn sosiaalityön sisällön eritteleminen, kun yritettiin arvioida kutakin asiakasryhmää kohti käytettyä työaikaa. Arviot yhdennettyä sosiaalityötä tekevien sosiaalityöntekijöiden lastensuojeluun käyttämästä työpanoksesta vaihtelivat % välillä. Vuonna 2003 käynnistyneessä sosiaalityön työryhmässä päätettiin ensin selvittää, minkälainen on sosiaalityön työkenttä kunnissa, miten sosiaalityön työkokonaisuudet on niissä organisoitu ja vallitseeko kuntien välillä suuria eroavaisuuksia sosiaalityön käsitteissä. Sosiaalityön työkenttää on yritetty lähestyä sosiaalityölle lainsäädännössä määriteltyjen tehtävien sekä sosiaalityön kohteena olevien eri asiakasryhmien kautta. Sosiaalityön työryhmä koostui kuuden kaupungin sosiaalityön asiantuntijoista. Lisäksi mukana oli Stakesin ja Etelä-Suomen osaamiskeskuksen edustajat. Ryhmän puheenjohtajana toimi Maritta Samuelsson Espoosta ja sihteerinä Aila Kumpulainen. Työryhmän jäsenten yhteystiedot löytyvät liitteestä 6. 3

4 2. Sosiaalityön ja sosiaalialan valtakunnallisia kehittämishankkeita Sosiaalityön ympärillä on viime aikoina valtakunnallisesti tapahtunut paljon. Vuoden 2002 alussa aloitti Sosiaalityön neuvottelukunta ja Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta. Saman vuoden lokakuussa käynnistyi STM:n Sosiaalialan kehittämishanke. Lokakuussa vuonna 2003 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi. Näiden lisäksi Stakesissa tehdään sosiaalityölle yleistä luokitusta ja STEAM-hankkeessa selvitetään sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakennetta. 2.1 Sosiaalityön neuvottelukunta Valtioneuvosto on asettanut sosiaalityön neuvottelukunnan, jonka toimiaika on Neuvottelukunnan tarkoituksena on vahvistaa sosiaalityötä ja edistää sosiaalialan laajaalaista kehittämistä. Sosiaalityön neuvottelukunnan asettamisen eräänä pontimena oli kunnissa pitkään jatkunut pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Samaan aikaan sosiaalityön tarve kunnissa on lisääntynyt. Sosiaalityön neuvottelukunta julkaisi raportin Kiireelliset toimenpiteet sosiaalityön vahvistamiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2003:10). Raportissa esitettiin seuraavia kiireellisiä toimenpiteitä sosiaalityöhön: 1) sosiaalityön saatavuutta on parannettava, 2) osaamista on vahvistettava, 3) sosiaalityön koulutuksen määriä ja rahoitusta on lisättävä, 4) sosiaalityön tutkijapaikkoja on lisättävä, 5) kunnallista sosiaalihuollon ja sosiaalityön johtamista on vahvistettava sekä 6) sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä 2015 ohjelma on laadittava. Kuusikon työn kannalta huomionarvoisia ovat erityisesti sosiaalityön osaamiseen ja johtamiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset. Neuvottelukunta kiirehtii raportissaan sosiaalihuollon kelpoisuusja ammatinharjoittamislakien säätämistä. Esityksen mukaan, sosiaalityöntekijän kelpoisuus kytkettäisiin tutkintoasetuksen määrittelyyn siten, että sosiaalityöntekijän virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun sosiaalityön koulutusta koskevan säännöksen (615/1999, 4a) mukaisesti. Tämän lisäksi raportissa esitettiin kelpoisuuslakiin säädös, jonka mukaan sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisiin johtamistehtäviin on kelpoinen henkilö, jolla on sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto, alan tuntemusta sekä riittävä johtajakoulutus. Sellaisissa kunnan sosiaalihuollon johtamistehtävissä, joihin liittyy myös asiakastyötä ja sosiaalityön johtamistehtäviä kelpoisuutena on sosiaalityöntekijän kelpoisuus, perehtyneisyys sosiaalihuoltoon ja tehtävän edellyttämä johtamistaito. Näiden lisäksi raportissa ehdotettiin sosiaalihuoltolain 10 :ään lisättäväksi säädös, että kunnassa tulee olla käytettävissä sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan työpanos. Raportin julkaisemisen jälkeen Sosiaalityön neuvottelukunta on jatkanut työtään. Se on muun muassa ryhtynyt määrittelemään sosiaalityön saatavuuskriteerejä ja valmistelemaan esitystä valtakunnallisesti kattavan sosiaalipäivystysjärjestelmän luomisesta. 4

5 2.2 Kansallinen sosiaalialan kehittämishanke Sosiaali- ja terveysministeriö asetti koko sosiaalialaa koskevan Kansallisen sosiaalialan kehittämisprojektin. Projektin tehtävänä oli mennessä suunnitella ja valmistella ne toimenpiteet, joita tarvitaan lähivuosina keskeisten sosiaalialan kehittämistarpeiden ja ongelmien ratkaisemiseksi. Projektin selvitysmiehet luovuttivat raporttinsa sosiaali- ja terveysministerille huhtikuussa 2003 (STM:n työryhmämuistioita 2003:11). Raportissa tarkastellaan laajasti sitä, miten taataan sosiaalialan tasapainoinen ja hallittu kehitys seuraavilla alueilla: 1. Keskeisten palvelujen saatavuus ja niihin liittyvät rakenteelliset kysymykset 2. Sosiaalialan työvoimakysymykset, riittävyys, kelpoisuus, koulutus ja muut henkilöstökysymykset 3. Palvelujen ja ehkäisevän toiminnan organisointi ja järjestämien kunnissa 4. Sosiaalialan yhteistyön vahvistaminen erityisesti terveydenhuollon ja opetustoimen kanssa 5. Sosiaalialan keskeisten palvelujen rahoitus ja ohjaus Sosiaalialan kehittämisprojektin raportissa todetaan, että sosiaalihuollon henkilöstörakenne on kehittynyt vuosien kuluessa ja koostuu pääasiassa toisen asteen koulutuksen tai ammattikorkeakoulutuksen tahi vastaavan koulutuksen saaneista sekä pieneltä osin ylemmän korkeakoulututkinnon omaavista. Raportissa esitetään sosiaalihuollon henkilöstö- ja tehtävärakenteen tarkistamista, koska koulutusrakenne on muuttunut, osaamistaso noussut ja asiakkaiden tarpeet ovat moninaistuneet. (mt, 34 ). Raportin mukaan kelpoisuus- ja ammatinharjoittamislainsäädännön on mukauduttava niihin linjauksiin, joita koulutusjärjestelmän kehittämisessä on omaksuttu. Erityisesti on otettava huomioon, että sosiaalityön maisteritutkinto ja sosionomi amk-tutkinto ovat kehittyneet ns. duaalimallin pohjalta rinnakkaisiksi tutkinnoiksi ja tuottavat toisistaan poikkeavaa osaamista. Kelpoisuudet on säädettävä siten, että kummankin tutkinnon tuottamaa osaamista voidaan hyödyntää laaja-alaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on otettava huomioon kelpoisuussäännöksissä. Selvitysmiehet toteavat raportissa vielä, että sosiaalihuoltolain 18 :ssä määritellään sosiaalityö sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaksi työksi, mikä määrittely ei enää vastaa käsitystä sosiaalityön sisällöstä. Sosiaalihuoltolakia on muutettava tältä osin ja tarkistettava lainmuutoksen mahdolliset seurausvaikutukset muihin sosiaalihuollon lakeihin. ( mt, 35) Kansallisen sosiaalialan kehittämisprojektin ehdotusten pohjalta Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi : Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelma (STM:n monisteita 2003:20). Sosiaalialan kehittämishanke täsmentyi neljäksi hankekokonaisuudeksi: 1) Palvelujen saamisen ja laadun turvaaminen, 2) Palvelurakenteen ja toimintojen uudistaminen, 3) Henkilöstön saanti, osaaminen ja työolojen kehittäminen sekä 4) Hyvinvointi ohjelman valmisteleminen. Hallituksen periaatepäätös sisältää Kuusikon sosiaalityön kannalta huomioitavia kohtia. Periaatepäätöksessään hallitus lupaa valmistella säännökset oikeudesta päästä palvelujen tarpeen arviointiin kunnallisessa sosiaalityössä sekä sosiaalityön saatavuuskriteerit sekä kiireellisissä että eikiireellisissä asiakasasioissa. Sosiaalialan kehittämisprojektin puitteissa luodaan myös järjestelmä, joka kokoaa tutkittua ja koeteltua tietoa sosiaalityöstä ja sosiaalipalveluista. Sosiaali- ja 5

6 terveysministeriö selkiinnyttää sosiaalipäivystyksen tavoitteita sekä kartoittaa erilaisia päivystys- ja kriisityön palvelu- ja toimintamuotoja yhteistyössä sosiaalityön neuvottelukunnan kanssa. Hallitus päätti myös viedä loppuun sosiaalityöntekijöiden ammatinharjoittamista koskevan lain perusvalmistelun. Lisäksi laaditaan valtakunnalliset suositukset sosiaalityöntekijöiden, sosionomien (amk) ja lastentarhanopettajien sekä lähihoitajien ja vastaavien toisen asteen koulutuksen saaneiden työntekijöiden tehtävä- ja ammattirakenteesta kunnan sosiaali- ja terveydenhuollossa. 2.3 Sosiaalityön luokitusprojekti Stakesin Tietoteknologian osaamiskeskuksessa käynnistettiin sosiaalityön luokitus-projekti vuonna Projektin tavoitteena on tehdä suomalaisen sosiaalityön luokitussuositus. Luokitusta voitaisiin hyödyntää sosiaalityön dokumentoinnissa, seuraamisessa, suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Luokitusta tehdään sosiaalityöntekijälähtöisesti. Useat sosiaalityön erityisalojen käytännön asiantuntijoista koostuvat työryhmät työstävät luokitusta omista näkökulmistaan. Sosiaalityön luokitus projektin kotisivulla ( on julkaistu Sosiaalityön yleisluokitusluonnos sosiaalityön kentän kommentteja varten. Projektin tarkoituksena on saada luokitussuositus valmiiksi vuoden 2005 loppuun mennessä. Projektin tuloksena on syntynyt useita raportteja. Keväällä 2001 julkaistiin Sosiaalityön luokituksen lähtökohdat (Kallinen-Kräkin, 2001). Julkaisussa kartoitettiin sosiaalityön luokittelumahdollisuuksia sekä tarkasteltiin koti- ja ulkomaisia sosiaalityön luokituskäytäntöjä. Siinä määriteltiin käsite sosiaalityö ammatilliselta kannalta seuraavasti: Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityöntekijän koulutuksen saaneen ammattihenkilön toimintaa. Asiakastasolla sosiaalityö on ammatillinen, vuorovaikutuksellinen ja muutokseen tähtäävä ongelmanratkaisuprosessi. Prosessi lähtee liikkeelle yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yksilöiden ongelmallisten elämäntilanteiden määrittelystä ja arvioinnista. Tässä prosessissa asiakas huomioidaan psyykkisenä, fyysisenä, kognitiivisena ja sosiaalisena kokonaisuutena elinympäristössään. Ongelmanratkaisuprosessissa sosiaalityöntekijä käyttää eri työmenetelmiä (esim. yksilötyö, verkostotyö ja läheisneuvonpito) ja niihin sisältyviä toimintoja ja toimenpiteitä (esim keskusteluapu, neuvonta, kontrolli taloudellinen tuki, asunnon järjestäminen ja sijaisperheen järjestäminen), joiden avulla pyritään tukemaan ja vahvistamaan asiakkaan omaa ongelmanratkaisukykyä sekä aktivoimaan asiakkaan luonnollisia tukijärjestelmiä asiakkaan oman elämänhallinnan lisäämiseksi. Yhteiskunnallisella tasolla sosiaalityöntekijän työ on tiedon tuottamista, tiedottamista, vaikuttamista ja asiakkaiden oikeuksien huomioimista päätöksenteko- ja suunnitteluprosessissa. ( mt, 19). Sosiaalityön luokitus-projektissa sosiaalityö on sidottu koulutuksen lisäksi ongelmanratkaisuprosessiin. Ongelmanratkaisuprosessi mallittaa asiakaskohtaista sosiaalityötä ja kuvaa sosiaalityöntekijän asiakastyön sisältöä. Sosiaalityön ongelmanratkaisuprosessin vaiheet ( mt, 24) voidaan esittää esimerkiksi seuraavasti: 1. Asiakkaaksi tuleminen -asiakkaan oma tai omaisen yhteydenotto -ohjautuminen muista palveluista -sosiaalityöntekijän yhteydenotto esim. lastensuojeluilmoituksen perusteella 6

7 2. Selvitysvaihe -asiakkaan kokonaistilanteen kartoittaminen -kuva asiakkaan oireista, ongelmista ja resursseista -asiakkaan tarpeet ja toiveet 3. Harkintavaihe -analyysi asiakkaan tilanteen ratkaisuvaihtoehdoista -lisäselvitysten hankkiminen Päätös -Työskentelyn jatkamisesta sosiaalityöntekijän kanssa -Sosiaalityöntekijän ja muiden ammattilaisten ja palvelujen tuella -Ohjaaminen muiden ammattilaisten ja palvelujen piiriin. 4. Suunnitteluvaihe -niiden asioiden miettiminen, joihin yhteistyössä haetaan muutosta -tavoitteiden asettaminen, aikataulun laatiminen -missä järjestyksessä asioihin paneudutaan -toimenpiteiden ja toimintojen valitseminen 5. Työskentelyvaihe -sosiaalityön toimenpiteet ja toiminnot -eri ammattikuntien yhteistyö ja eri palvelujen tarjoaminen 6. Seuranta- ja arviointivaihe -toteutuneet ja toteutumattomat suunnitelmat ja tavoitteet -yhteistyön laatu ja vaikutukset Uuden suunnitelman laatiminen tai asiakassuhteen päättyminen. Sosiaalityön luokituksen lähtökohdat julkaisussa (mt, 23) analysoitiin sosiaalityön luokittelemisen hankaluutta. Pohdittiin, missä määrin sosiaalityön operationaalistaminen on mahdollista. Kysyttiin, pystytäänkö sosiaalityötä jäsentämään, tiivistämään ja käsitteellistämään siten, että sen omaleimaisuus säilyy. Ja viimein koettiin haasteeksi yksimielisyyden saavuttaminen sosiaalityön sisällön osatekijöiden nimeämisessä. Tämän kaltaiset ongelmat kuvaavat myös Kuusikon työryhmän sosiaalityön jäsentämistä. Sosiaalityöhön liittyviä käsitteitä on kuvattu myös Stakesin terminologisen sanastotyön yhteydessä tuotetussa Sosiaalityön sanastossa. Sosiaalityön sanasto löytyy internetistä Stakesin sivuilta osoitteesta Kuviossa 1 esitetään sosiaalityöhön liittyviä keskeisiä käsitteitä ja niiden välisiä suhteita. 7

8 Kuvio 1. Sosiaalityöhön liittyviä käsitteitä( 8

9 2.4 Sosiaalialan osaamiskeskukset Vuoden 2002 alussa Suomessa käynnistyi lakisääteinen sosiaalialan osaamiskeskustoiminta. Osaamiskeskuksia on kahdeksan alueellista ja yksi ruotsinkielistä väestöä palvelevaa osaamiskeskus. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan tavoitteena on luoda ja ylläpitää koko maan kattava yhteistyörakenne sosiaalialan perus- ja erityisosaamisen edistämiseksi. Myös sosiaalialaan kiinteästi kuuluva varhaiskasvatus on mukana toiminnassa. Sosiaalialan osaamiskeskukset toimivat verkosto-organisaatioina pyrkien kehittämään opetuksen, tutkimuksen ja käytännön monipuolista yhteyttä. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnassa ovat aktiivisesti mukana kunnat, yliopistot, ammattikorkeakoulut, maakuntaliitot, lääninhallitukset ja sosiaalialan järjestöt. Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävänä on omalla alueellaan turvata sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen peruspalvelujen kehittyminen sekä erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/2001) Steam-projekti Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen STEAM-hanke on sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittämishanke. STEAM on kolmivuotinen hanke, joka alkoi ja kestää saakka. Sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakennetta pyritään kehittämään siten, että pystytään löytämään toimiva työnjako ylemmän korkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden sosiaalihuollon työntekijöiden välille. Kehittämistyön painopiste on sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien (AMK) (sekä aiemman sosiaalialan opistoasteen tutkinnon suorittaneiden) tehtävissä sekä edellisten työparitoiminnan tarpeen laajuuden ja sisällön selvittämisessä. Hankkeen aikana kokeilukunnissa toteutetaan kehittämiskokeiluja, joista saatavan tiedon perusteella on tarkoitus arvioida nykyistä sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusehdoista annettua asetusta sekä kokeilla valmisteilla olevaa ja mahdollisesti syntyvää uutta sosiaalialan ammatinharjoittamislainsäädäntöä. Lisäksi tarkoituksena on tuottaa tietoa sosiaalihuollon käytännön tarpeista koulutuksen sisältöjen kehittämistä varten. Kuusikko-kunnista Helsinki on mukana STEAM-kokeilussa. Työnjaon selvittäminen on myös osa sosiaalialan kansallisen kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelmaa. 9

10 3. Sosiaalityön jäsentäminen Kuusikon näkökulmasta Valtakunnallisissa projekteissa ja hankkeissa sosiaalityötä jäsennetään monelta eri kannalta. Kuusikko lähestyy sosiaalityön kenttää mahdollisimman käytännönläheisesti kuntien näkökulmasta. Kuusikon työn alkuvaiheessa sovittiin, että jäsennetään valtakunnallisen työn pohjalta käsitteet sosiaalityö ja sosiaalityöntekijä. Itse määrittelyt eivät ole Kuusikon työssä etusijalla, vaan Kuusikon tavoitteena on löytää yhteinen tapa kuvata kunnan organisaatiossa tehtäviä sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttäviä sosiaalityön tehtäviä ja läheisesti sosiaalityöntekijän työtä tukevia tehtäviä jatkotyötä varten. Raportissa tarkasteltiin lisäksi eräitä yleisesti käytettäviä käsitteitä kuten yhdennetty ja eriytetty sosiaalityö, aikuissosiaalityö ja lapsiperheiden sosiaalityö. 3.1 Sosiaalityöntekijän tehtävien määrittely lainsäädännössä Työryhmän työn yhteydessä tarkasteltiin sosiaalityöntekijän tehtävien määrittelyä lainsäädännössä. Selvitys on kokonaisuudessaan liitteenä 1. Täsmällistä määrittelyä sosiaalityöntekijän tehtävistä ei lainsäädännöstä löydy. Kunnassa toimivan sosiaalityöntekijän lakisääteiset tehtävät määrittyvät epäsuorasti, esim. kuntien toimielinten (kuten sosiaalilautakunta tai jaostot) tehtävien delegoinnin kautta. Sosiaalihuoltolaissa (13 ) säädetään kunnille kuuluvista sosiaalihuollollisista tehtävistä, joita ovat mm. 1) sosiaalipalvelujen järjestäminen kunnan asukkaille; 2) toimeentulotuen antaminen kunnassa oleskelevalle henkilölle; 3) sosiaaliavustusten suorittaminen asukkailleen; 4) ohjauksen ja neuvonnan järjestäminen sosiaalihuollon ja muun sosiaaliturvan etuuksista ja niiden hyväksikäyttämisestä; 5) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotustoiminnan järjestäminen; 6) sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan koulutus-, tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan järjestäminen; sekä 7) sosiaalisen luoton myöntäminen asukkailleen. Lain mukaan kunnat ja niiden toimielimet (kuten sosiaalilautakunta/-jaosto) voivat delegoida niille lainsäädännössä säädettyjä sosiaalihuollollisia tehtäviä viranhaltijoille. Monet näistä tehtävistä on käytännössä usein delegoitu kuntien sosiaalityöntekijöille. Sosiaalihuoltolakia täsmällisemmin sosiaalityöntekijän tehtävistä on säädetty mm. lastensuojelulaissa ja -asetuksessa. Myös kehitysvamma-, kotouttamis-, kuntouttava työtoiminta-, toimeentulotuki- ja vammaispalvelulaissa käsitellään tehtäviä, jotka ovat yleisesti kunnissa delegoitu sosiaalityöntekijöille. Lisäksi kunnan sosiaalityöntekijän työtä säätelevät useat muut lait ja asetukset. Näitä ovat esimerkiksi Suomen perustuslaki, hallintomenettelylaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki ja asetus toimeentulotuesta, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ja asetus lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta. Julkinen vallankäyttö kuuluu oleellisena osana sosiaalityöhön. Hallintopäätöksillä voidaan vaikuttaa asiakkaan fyysiseen ja psyykkiseen itsemääräämisoikeuteen. Sosiaalityöntekijällä on viranhaltijana vastuu siitä, että laissa määritetyt tehtävät hoidetaan oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla. Sosiaalityöntekijän päätökseen asiakas voi hakea muutosta. 10

11 3.2 Sosiaalityöntekijän pätevyys ja kelpoisuusehdot Sosiaalihuoltolain 10 edellyttää, että jokaisella kunnalla tulee olla sellaisen asiakastyöhön osallistuvan viranhaltijan palveluja, jolla on sosiaalityöntekijän ammatillinen kelpoisuus. Asetuksessa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista (A / 804) on säädetty sosiaalihuollon eri tehtäviin tarvittavista kelpoisuusehdoista: - sosiaalityöntekijän kelpoisuus: Kelpoisuusehtona sosiaalityöntekijän tehtävään on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on hankittu riittävä sosiaalityön koulutus, taikka sosiaalihuoltajan tutkinto. Sosiaalihuoltoajan tutkintoon rinnastetaan vastaava Svenska Social-och kommunalhögskolan nimisessä Helsingin yliopiston yksikössä suoritettu tutkinto. (2 1 mom.) - sosiaalihuollon pääasiassa hallinnollisten johtamistehtävien kelpoisuudeksi 2 1 momentin ohella myös tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon: Sosiaalihuollon tai sosiaalija terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisiin johtamistehtäviin on kelpoinen myös henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. (2 2 mom.) - erityistyöntekijöiden kelpoisuudeksi on säädetty tehtävän edellyttämän koulutuksen lisäksi soveltuvan erikoistumiskoulutuksen tai perehtyneisyyden. (3 ) - muiden kuin 2 :ssä tarkoitettujen johto-, ohjaus- tai kehittämistehtävien ja laajaa tietoutta edellyttävien hoito-, huolenpito-, kasvatus-, opetus- ja kuntoutustehtävien kelpoisuudeksi on säädetty vähintään opistoasteen tutkinnon. (4 ) - ja hoito-, huolenpito- kasvatus- ja kuntoutustehtävien kelpoisuudeksi on säädetty vähintään kouluasteisten tutkinnon. (5 ) - Muissa sosiaalihuollon ammatillisissa tehtävissä edellytetään tehtävään soveltuvaa koulutusta (6 ). Asetuksessa määritellään tehtävissä edellytetty tutkinnon taso, mutta ei nimetä kelpoisuuden tuovia tutkintoja, paitsi sosiaalityöntekijän osalta. Lakia sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista ollaan parhaillaan uusimassa. Hallituksen esityksen mukaan sosiaalityöntekijän kelpoisuus tulee olla henkilöillä, jotka vastaavat asiakkaan vakavaa sosiaalista ongelmatilannetta tai sen uhkaa koskevan arvion tekemisestä, asiakkaan tilanteen parantamiseksi tai heikkenemisen ehkäisemiseksi tarvittavien muutosten määrittelystä, muutosten toteuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden suunnittelusta, toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnista ja/tai muista vaativista sosiaalityön tehtävistä. Hallituksen esitykseen on myös kirjattu tarkemmin tiettyjä tehtäviä, joiden hoito edellyttää sosiaalityöntekijän pätevyyttä. Nämä tehtävät ovat lähinnä lastensuojelun piiriin kuuluvia Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät tehtävät Kuusikon kunnissa Työn edetessä huomattiin kuntien eroavan jonkin verran toisistaan siinä, missä tehtävissä ne edellyttävät sosiaalityöntekijän pätevyyttä. Lainsäädäntöhän ei tarkkaan määrittele missä tehtävissä nimenomaan sosiaalityöntekijän pätevyyttä vaaditaan. Tämän takia kunnat ovat omissa ohjeissaan tms. määritelleet tarkemmin missä tehtävissä ja millä nimikkeillä toimivilla tulee olla sosiaalityöntekijän pätevyys. Helsingin sosiaalivirastossa kelpoisuusehdoista on annettu sosiaaliviraston toimitusjohtajan ja hallintopalvelujohtajan allekirjoittama pysyväisohje (Kelpoisuusehtojen soveltaminen sosiaalivirastossa. Pysyväisohje, Henkilöstösuunnittelu ja henkilöstöhankinta ). Pysyväisohjeen liitteenä on ohjeellinen luettelo sosiaaliviraston virkoihin ja tehtäviin soveltuvista tutkinnoista. 11

12 Liitteessä on lueteltu ne tehtävät joissa on vaatimuksena sosiaalityöntekijän kelpoisuus (2 1 mom.): sosiaalityöntekijä, johtava sosiaalityöntekijä, erityissosiaalityöntekijä, pakolaissihteeri, sosiaaliterapeutti, johtava sosiaaliterapeutti, muut nimikkeet, joissa pääasiallinen tehtävä sosiaalityö. Perheneuvolan sosiaalityöntekijältä vaaditaan sosiaalityöntekijän kelpoisuus ja tehtävään soveltuva erikoistumiskoulutus tai perehtyneisyys tehtävään. Lastenvalvojan kelpoisuutena (2 ) on sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai soveltuva ylempi korkeakoulututkinto esim. valt.maist., yht.maist. oik.kand. Etuuskäsittelijän kelpoisuusvaatimuksena (6 ) on soveltuva tutkinto, esim. merkonomi ja perhetyöntekijän (4 ) sosiaalikasvattaja tai soveltuva ammattikorkeakoulututkinto. Sosiaaliviraston toimitusjohtajan ja osastopäällikkötason henkilöiden pätevyydet määritellään sosiaalijohtosäännössä. Muiden osalta pätevyyden määrää valinnan suorittava viranomainen ottaen huomioon, mitä erikseen on säädetty ja määrätty. Espoossa on kaupunginhallituksen päätöksellä määritelty seuraavien sosiaalityön nimikkeiden pätevyysvaatimukset alkaen: Sosiaalityöntekijällä, sosiaaliterapeutilla ja yhdyskuntatyöntekijällä tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/92) 2 1 mom. mukainen pätevyys. Lastenvalvojalla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/92) 2 mukainen pätevyys. Perheneuvojalla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/92) 3 mukainen pätevyys. KH päätöksellä on lukien perhetyöntekijän kelpoisuusvaatimuksena sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun asetuksen (804/92) 4 mukainen pätevyys ja etuuskäsittelijän kelpoisuusvaatimuksena soveltuva opistoasteen-, kouluasteen tutkinto tai ammattitutkinto. Vantaalla on sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä on määritetty tiettyjen nimikkeiden koulutusvaatimukset: "Kunnan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta on säädetty voimaan tulleella asetuksella (804/92), jota sovelletaan siltä osin kuin kelpoisuuksista ei ole erikseen toisin säädetty. Voimaantulo- ja siirtymäsäännöksillä on määritelty erityisesti henkilön kelpoisuus edelleen sosiaalityöntekijän tehtävään, aikaisemman kasvatusneuvola-asetuksen mukaisen kelpoisuuden vastaavuus sosiaalityöntekijän tai psykologin virkaan, samoin kuin koulukuraattorin kelpoisuuden vastaavuus. Lautakunnan pykälässä on asetuksen 2 :n mukaisia sosiaalihuollon johtaja, sosiaalijohtaja, sosiaalisihteeri, lastenvalvoja, pakolaissihteeri, sosiaaliasiamies, koulukuraattori, sosiaalityöntekijä, johtava sosiaalityöntekijä, vammaisasiainsihteeri, vapaaehtoistyön ohjaaja, sovittelun suunnittelija, vastaava sosiaaliterapeutti, sosiaaliterapeutti, psykologi, A-klinikan johtaja, yhdyskuntatyöntekijä 12

13 Asetuksen 3 :n mukaisia ovat taas esim. kasvatus- ja perheneuvonnan johtaja, kasvatusneuvolan lääkäri, kasvatusneuvonnan psykologi, perheneuvoja, taideterapeutti, erityislastentarhanopettaja jne. Vuonna 2000 on perhetyöntekijöiden kelpoisuusehdoiksi määritelty asetuksen 804/92 pykälän 4 tai 5 mukainen pätevyys. Etuuskäsittelijät ovat toimistosihteereitä ja heidän pätevyysvaatimuksensa on vuodelta 1989 "opistoasteinen tutkinto tai muu tehtävään soveltuva koulutus ja hyvä käytännön kokemus toimialalta". Turussa on määritelty seuraavia pätevyysvaatimuksia: Johtavan sosiaalityöntekijän, sosiaalityöntekijän, erityissosiaalityöntekijän ja lastenvalvojan kelpoisuusehdot ovat asetuksen (804/92) 2 1 momentin mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Kasvatus- ja perheneuvolan johtavalla sosiaalityöntekijällä ja sosiaalityöntekijällä tulee olla asetuksen mukaisen sosiaalityöntekijän kelpoisuuden lisäksi tehtävään soveltuva erikoistumiskoulutus. Erityisryhmäohjaajan (perhetyöntekijän) pätevyysvaatimus on virkaan soveltuva vähintään opistotasoinen ammattitutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto. Etuuskäsittelijöiden pätevyysvaatimuksena on virkaan soveltuva opistotasoinen tutkinto tai hyvä kokemus etuuskäsittelytehtävissä. Tampereella ei ole sosiaalitoimen tehtäviin määritelty erityisiä pätevyysvaatimuksia. Sosiaalityöntekijöiden kohdalla noudatetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta säädettyä voimaan tullutta asetusta ( 804/92), jota sovelletaan siltä osin kuin kelpoisuuksista ei ole erikseen toisin säädetty. Mikäli erityisiä ansioita tai eduksi katsottavia koulutuksia asetetaan, ne mainitaan viran- tai toimenhakuilmoituksessa. Oulussa ei ole erikseen määritelty sosiaalityössä esiintyvien nimikkeiden koulutusvaatimuksia tai kelpoisuusehtoja. Uudet viranhaltijat valitaan kunnan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta säädetyn asetuksen mukaisesti. Tällä hetkellä sosiaalityön eri osa-alueilla työskentelee hyvin monenlaisen koulutuksen saaneita henkilöitä, jotka ovat perua aikaisemmilta ajoilta ja ovat siirtyneet sosiaalivirastosta kun sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin vuonna Esimerkiksi lastenvalvojat ovat koulutukseltaan kasvatustieteiden kandidaatteja ja yhteiskuntatieteiden kandidaatteja Pakolaissihteeri on koulutukseltaan erikoissairaanhoitaja. Määräaikaisena työntekijänä on toiminut toimeentulotukijonojen purkamisessa sosionomi AMK. Yhteenveto kelpoisuusehdoista Pääkaupunkiseudun kunnissa ja Turussa on määritelty sosiaalityössä toimivien työntekijöiden kelpoisuusehtoja nimikkeittäin. Tampereella ja Oulussa ei kelpoisuusehtoja liitetä sisäisillä ohjeilla tai päätöksillä erillisiin nimikkeisiin, vaan todetaan yleisesti, että sosiaalityöntekijöiden kohdalla noudatetaan asetusta sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista ( 804/92). Eri kunnissa on erilaisia nimikkeitä, joilta edellytetään sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Tällaisia ovat mm johtava sosiaalityöntekijä, erityissosiaalitekijä, sosiaalityöntekijä, sosiaaliterapeutti, johtava sosiaaliterapeutti, yhdyskuntatyöntekijä ja lastenvalvoja. Perhetyöntekijöiden kelpoisuudeksi on yleisimmin määritelty vähintään opistotasoinen tai ammattikorkeakoulututkinto (4 ). Etuuskäsittelijöillä ei ole Kuusikon kunnissa yhteistä erikseen määriteltyjä pätevyysvaatimuksia. 13

14 3.3 Sosiaalityön määritelmä ja sosiaalityön organisointi kunnissa Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö on suunnitelmallista ja tavoitteellista työskentelyä asiakkaan itsenäisen arjessa selviytymisen tukemiseksi. Sosiaalityön tavoitteena on asiakkaiden ja asukkaiden elämänedellytysten ja toimintamahdollisuuksien lisääminen. Sosiaalityöllä ehkäistään asiakkaan sosiaaliseen toimintakykyyn ja elämänhallinnan kokemukseen liittyviä uhkia ja häiriöitä sekä niiden seuraamusvaikutuksia. Asiakkaan selviytymistä tuetaan yhteistyössä laadittujen tavoitteiden mukaisesti. Työtä tehdään yksilöiden, perheiden, verkostojen, ryhmien ja yhteisöjen kanssa. Sosiaalityöhön sisältyy neuvontaa ja ohjausta sosiaalipalveluiden ja etuuksien hakemisessa, sosiaalipalvelujen ja etuuksien myöntämistä ja yksilöiden, perheiden ja erityisesti lasten tukemista erilaisissa kriiseissä. Sosiaalityöntekijän harjoittama, lakien soveltamiseen ja päätösten tekemiseen sisältyvä valta toteutetaan kuntaorganisaatiossa. Sosiaalityöntekijä osallistuu oman työskentelyalueensa kehittämiseen yhdessä muiden kunnallisten toimijoiden, alueen asukkaiden ja kolmannen sektorin kanssa. Sosiaalityöllä on myös asiakastyötä laajempi yhteiskunnallisen muutostyön funktio Sosiaalityön palvelujen hallinnollinen organisointi Alueelliset sosiaalityön palvelut Sosiaalityön palvelut on järjestetty alueellisesti silloin, kun kunnassa on palvelun antamista varten vähintään kaksi palveluyksikköä. Palvelu on haluttu tuoda lähemmäksi asukkaita, ja asiakas ohjataan asuinpaikkansa perusteella tiettyyn fyysiseen palveluyksikköön. Sosiaalityö on myös järjestetty alueellisesti, jos sosiaalityötä tehdään pelkästään kenttätyönä, vaikka työntekijöiden sosiaalitilat sijaitsevatkin yhdessä pisteessä. Alueellisesti järjestettyjen palvelujen hallinnointi voi olla keskitetty yhteen yksikköön, mutta se ei vaikuta palvelujen tuottamistapaan. Saman palvelun sosiaalityöntekijät työskentelevät eri kattojen alla. Keskitetyt sosiaalityön palvelut Sosiaalityön palvelut järjestetään keskitettynä silloin, kun kunnassa on asiakaspalvelun antamista varten vain yksi palveluyksikkö. Jos sosiaalityötä on tekemässä useita sosiaalityöntekijöitä yhdessä fyysisessä yksikössä, on kyse keskitetysti tuotetusta palvelusta, vaikka asiakkaat jaettaisiinkin palveluyksikössä työntekijöiden kesken osoitteiden mukaan. Saman palvelun sosiaalityöntekijät työskentelevät saman katon alla Yhdennetty ja eriytetty sosiaalityö sekä muut Kuusikon kunnissa käytössä olevat sosiaalityön ryhmittelyt Yhdennetty sosiaalityö on laajimmillaan sitä, että sama sosiaalityöntekijä tai sosiaalityöntekijöiden tiimi antaa kaikki sosiaalityön palvelut eri asiakasryhmille. Sosiaalityön osioita ovat muun muassa lastensuojelu, toimeentulotuki, päihdehuolto, mielenterveyskuntoutuksen tukipalvelut, vammaisten ja vanhusten sosiaalityö sekä erityisryhmien kuten maahanmuuttajien kanssa tehtävä sosiaalityö. Kun asiakas saa kaikki sosiaalityön palvelut yhdestä paikasta, on tällöin hänen kannaltaan kyse yhden luukun" -periaatteesta. Sosiaalityö on usein organisoitu näin pienissä kunnissa. 14

15 Yhdennetystä sosiaalityöstä puhutaan, kun yksittäinen sosiaalityöntekijä hoitaa usean eri sosiaalityön osa-alueen tehtävät. Useat Kuusikon kaupungit tarkoittavat yhdennetyllä sosiaalityöllä lastensuojelun, toimeentulotuen ja päihdeongelmaisten avohuollon sosiaalityön yhdistelmää. Eriytetyssä sosiaalityössä sosiaalityöntekijä keskittyy pääasiassa yhteen sosiaalityön osioon. Kuusikon kuntien käytännöt yhdennetysti tai eriytetysti tehtävästä sosiaalityöstä ovat moninaiset. Seuraavassa on esitetty yhdennetyn sosiaalityön tapoja Kuusikon kunnissa: Helsinki Lastensuojelun, päihdehuollon ja toimeentulotuen asiakkaita palvellaan yhdennettynä sosiaalityönä yhdessä alueellisessa sosiaalitoimistossa (kaikkiaan alueellisia sosiaalitoimistoja on 24) Maahanmuuttoyksikössä tehdään yhdennettyä sosiaalityötä maahanmuuttajien kanssa Vammaisten sekä vanhusten kanssa tehdään yhdennettyä sosiaalityötä yhdessä sosiaalikeskuksessa (sosiaalikeskuksia on yhteensä 7) Espoo Yhdennettyä sosiaalityötä (lastensuojelu, toimeentulotuki, päihdehuolto, vammaispalvelu, vanhusten palvelut) tehdään yhdessä viidestä sosiaali- ja terveyskeskuksesta eli Tapiolassa (sosiaali- ja terveyskeskuksia on yhteensä 5) Maahanmuuttajien sosiaalityö hoidetaan yhdennetysti keskitetyssä Yhteisten palvelujen tulosyksikössä Vantaa Osassa alueellisia sosiaalitoimistoja perheiden palvelujen linjalla tehdään työtä yhdennetyn sosiaalityön periaatteella lastensuojelun, toimeentulotuen, päihdehuollon ja asumispalvelujen järjestämisen osalta Alueellisissa sosiaalitoimistoissa vanhusten ja vammaisten palvelulinjalla sama sosiaalityöntekijä huolehtii vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien sekä vanhusikäisten avohuollon tukitoimenpiteiden selvittelystä ja etuuksien myöntämisestä ja palveluasumisen selvittelyistä ja sijoituspäätöksistä. Samalla hän hoitaa kokonaisvaltaisesti myös asiakkaan muut tarpeet kuten toimeentulotuen. Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistossa hoidetaan yhdennettynä sosiaalityönä maahanmuuttajien kaikkia sosiaalisia ongelmatilanteita. Turku Turun kuudesta alueellisesta sosiaalitoimistosta yhdessä tehdään yhdennettyä sosiaalityötä käsittäen lastensuojelun, toimeentulotuen sekä päihdehuollon Ulkomaalaistoimisto huolehtii keskitetysti Turun vastaanottamien ja omatoimisesti kuntaan muuttaneiden pakolaisten ja turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saaneiden henkilöiden sekä inkeriläisten paluumuuttajien vastaanotosta ja siihen liittyvästä sosiaalityöstä, vastaanottopalveluista ja kotouttamisesta. Sosiaalityöntekijät tekevät yhdennettyä sosiaalityötä käsittäen toimeentulotuen ja lastensuojelun sekä tarvittaessa päihdehuollon ja he toimivat sen lisäksi tiiviissä yhteistyössä samassa yksikössä työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukainen sosiaalityö sekä vanhustenhuollon sosiaalityö on keskitetty palveluosastolle. 15

16 Asunnottomien asiakkaiden toimeentulotuki, päihdehuolto, asuntolapalvelut ja mahdollinen lastensuojelu on keskitetty Erityissosiaalitoimistoon, jossa tehdään yhdennettyä työtä. Tampere Tampereella sosiaali- ja terveystoimen alueellisilla sosiaaliasemilla työt on jaettu aikuisten- ja lapsiperheiden sosiaalityön linjoihin. Näillä linjoilla sosiaalityö toteutetaan pääsääntöisesti yhdennetyn sosiaalityön periaatteen mukaisesti. Yhdennetyn sosiaalityön mukaisesti toimitaan ulkomaalaistoimistossa ja Päihde- ja sosiaaliasema Paussissa yksilöllisen palvelunohjauksen asiakkaiden kanssa. Oulu Lastensuojelussa tehdään yhdennettyä sosiaalityötä. Yksi ja sama sosiaalityöntekijä hoitaa koko perheen asiat niin lastensuojelun kuin harkintaperusteisen ja ehkäisevän toimeentulotuen kuin muun sosiaalisen tuen osalta. Ainoastaan ns. normiin perustuvan laskennallisen toimeentulotuen käsittelee kanslisti, joka hänkin on osa lastensuojelun tiimiä. Maahanmuuttajatoimistossa yhdennetty työ on viety pisimmälle; siellä sosiaalityöntekijä hoitaa henkilön/perheen asiat kokonaisvaltaisesti olipa kyse sitten lastensuojelusta, toimeentulosta tai vaikkapa vanhustyöstä siihen asti kuin henkilö on heidän palveluidensa piirissä (5 vuotta kuntaan tulosta). Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö on yli 18-vuotiaiden lapsettomien aikuisten kanssa tehtävää sosiaalityötä. Aikuissosiaalityön palveluihin kuuluvat päihdehuolto, toimeentulotuki, vammaispalvelut, mielenterveystyö, kuntouttava työtoiminta ja asumispalvelut. Palveluvalikoima vaihtelee hiukan eri kunnissa riippuen siitä, mitä em. palveluista hoidetaan keskitetysti. Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsiperheiden sosiaalityössä työskennellään perheiden kanssa. Palveluihin kuuluvat lastensuojelu, isyysselvitykset ja lasten huoltoon, elatukseen ja tapaamisoikeuteen liittyvät selvittelyt. Jos lapsiperheellä on jokin muu sosiaalinen ongelma(esim. päihdehuollon tai toimeentulotuen alueella), se yleensä hoidetaan osana lapsiperheiden sosiaalityötä yhdennetyn työtavan mukaisesti. 3.4 Sosiaalityö ja sen tavoitteiden toteutumista tukeva toiminta Kappaleessa 3.3 esitetty sosiaalityön määritelmä kuvaa sosiaalityöntekijän kunnassa tekemää työtä. Määritelmä on kuitenkin niin yleisluonteinen ettei sen perusteella voida tehdä yksikäsitteistä listaa niistä työtehtävistä, jotka sosiaalityöhön kuuluvat. Sosiaalityöntekijän kelpoisuuden edellytyksenä ovat tietyt pätevyysvaatimukset, jotka on mainittu kappaleessa 3.2. Se mihin tehtävänimikkeisiin kunnissa edellytetään sosiaalityöntekijän pätevyyttä vaihtelee jonkin verran. Asiaa on käsitelty kappaleessa Rajautuminen yksinomaan sosiaalityöntekijän pätevyydellä tehtävien työtehtävien (eli sosiaalityön) tarkasteluun ei ollut mahdollista, sillä silloin olisi jouduttu jättämään tarkastelun ulkopuolelle ne tehtävät, joissa vain osa kunnista edellyttää sosiaalityöntekijän pätevyyttä. Lisäksi olisi pitänyt jättää huomiotta suuria kokonaisuuksia sosiaalityön ja sosiaalialan työn kentästä. Niinpä työryhmä päätti ottaa tarkasteluun mukaan sosiaalityöntekijän työtä läheisesti tukevien työntekijöiden toiminnasta: lastensuojelun perhetyön (jota tekevät perhetyöntekijä, ohjaaja tai kodinhoitaja. Nimike vaihtelee kunnittain ) 16

17 toimeentulotuen perusosan ja lisäosan myöntämisen eli etuuskäsittelyn. Lastensuojelun perhetyö ja etuuskäsittely otettiin mukaan raporttiin, koska niitä hoitavien työntekijöiden kanssa sosiaalityöntekijä työskentelee tiiviisti ja/tai ohjaa heidän työtään. Kaikissa kunnissa em. sosiaalityön tavoitteiden toteutumista tukevia toimintoja ei välttämättä ole erikseen vaan tehtävät kuuluvat sosiaalityöntekijän toimenkuvaan. Edellä mainitut sosiaalialan työt, mikäli niitä kunnissa esiintyy, pyritään ottamaan mukaan tarkasteluun huolimatta siitä, millä nimikkeellä kyseistä työtä kunnissa tehdään. Lastensuojelun perhetyö on lastensuojelun avohuollon työmuoto, jossa perhetyöntekijä toimii asiakasperheiden lähityöntekijänä. Perhetyön aloittamisesta päättävät yhdessä sosiaalityöntekijä ja asiakas. Samalla määritellään perhetyön sisältö ja kesto. Perhetyön tavoitteena on muuttaa perheen toimintatapoja neuvomalla, ohjaamalla ja tukemalla vanhempia selviytymään lasten kanssa arkipäivästä. Perhetyön jakso kestää minimissään kolme kuukautta, mutta useimmiten perhetyön kesto on paljon pidempi. Perhetyö on perheille vapaaehtoista ja maksutonta toimintaa. Perhetyöntekijät ovat koulutukseltaan joko ammatillisen perustutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita sosiaalialan ammattilaisia (esim. sosiaalikasvattajat ja amk-sosionomit). Lastensuojelun perhetyötä järjestetään yleisesti myös ostopalveluina. Toimeentulotuki, jota myönnetään asiakkaan tai asiakasperheen syrjäytymisen estämiseksi tai itsenäisen selviytymisen tukemiseksi, on yksi sosiaalityön väline. Toimeentulotuen asiakasmäärien lisääntyminen 1990 luvun alussa pakotti kunnat etsimään uusia tapoja selviytyä sosiaalityöstä ja toimeentulotuen myöntämisestä. Toimeentulotuen asiakkaista suuri osa on sellaisia, joille toimeentulotukea maksetaan muun sosiaalietuuden (työmarkkinatuki, sairauspäiväraha, eläke, äitiyspäiväraha) lisäksi. Etuuskäsittelijöille delegoitiin norminmukaisen toimeentulotuen myöntäminen ja samalla mahdollistettiin toimeentulotuen kirjallinen hakumenettely. Mikäli tuen myöntäminen edellyttää laajempaa harkintaa tai asiakkaan tilanne muutoin edellyttää sosiaalityötä, tulee päätöksenteko siirtää sosiaalityöntekijälle. Etuuskäsittelytyöhön ei ole olemassa yleisiä pätevyysvaatimuksia, vaan kunta voi itse määrittää sen pätevyysvaatimukset. Norminmukaisia toimeentulotukipäätöksiä tekevien etuuskäsittelijöiden/kanslistien/toimistosihteerien ammatillinen koulutus voi olla esim. liiketalouden perustutkinto. 17

18 4. Sosiaalityö Kuusikon kunnissa Tässä kappaleessa kuvataan sosiaalityön eri osioita sekä sosiaalityön ja sitä tukevan palvelun työtehtävien sijoittumista kunnan organisaatioon. Sosiaalityön tehtäviä hoidetaan sosiaali- ja terveystoimen sekä lähes kaikissa kunnissa myös koulutoimen organisaatioissa. Sosiaalityön tehtävät hoidetaan kunnissa eri tavoin organisoituina: alueellisina, keskitettyinä sekä ostamalla muilta palvelun tuottajilta. Monessa kuusikon kunnista on parhaillaan menossa organisaationmuutos, jossa sosiaalityön tehtäviä järjestellään uudelleen. Tekstiin on otettu näkyviin kaikki ne sosiaalityötä koskevat muutokset, joista kunnissa on olemassa päätökset. 4.1 Sosiaalityö ja sitä tukeva palvelu lain määrittelemistä toiminnoista käsin Sosiaalityön työkenttää kuvataan kappaleessa lainsäädännön kunnille määrittelemistä sosiaalityön toiminnoista lähtien. Tekstiin on kunkin tehtävän kohdalle otettu suppea kuvaus siitä, mitä sosiaalityö kunkin tehtävän tai asiakasryhmän kohdalla tarkoittaa. Kunkin tehtävän sisältöä ja taustaa koskevat määrittelyt löytyvät tarkemmin liitteestä 5. Kunkin tehtävän /toiminnon kohdalta tarkastellaan, tuottaako kaupunki palvelun keskitetystä vai alueellisesta toimipisteestä asiakkaan kannalta katsoen ja käyttääkö kaupunki ostopalveluja. Liitteessä 3 on asia esitetty taulukon muodossa. Liitteessä 4 on kuntien itse laatimat sanalliset kuvaukset sosiaalityöstä. Sosiaalityön tehtävät jaetaan kahteen pääryhmään: lasten ja nuorten sosiaalityö sekä aikuisten sosiaalityö Lasten ja nuorten sosiaalityö Lastensuojelun sosiaalityö on avohuollon, sijaishuollon sekä jälkihuollon sosiaalityötä. Avohuollossa arvioidaan lastensuojelun tarvetta sekä tuetaan perheitä erilaisin tukitoimenpitein. Näitä tuen muotoja voivat olla esimerkiksi perhetyö, tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta, lomatoiminta sekä tukiasuntotoiminta. Avohuollon sosiaalityö sisältää myös nuorten rikoksentekijöiden kanssa tehtävän sosiaalityön. Sijaishuollon sosiaalityössä asiakaskohtaisen arvioinnin ja työn lisäksi etsitään, hyväksytään ja tuetaan lastensuojelun sijaishuoltopaikkoja sekä perhehoitotyötä tekeviä perheitä. Jälkihuollon sosiaalityö tukee lähinnä sijoitettuna olleita nuoria sijaishuollon päättyessä. Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö Sosiaalityöntekijä tutkii lastensuojeluilmoitukset, kartoittaa avun tarpeen, päättää lastensuojelun asiakkuuden aloittamisesta, suunnittelee ja järjestää avohuollon tukitoimenpiteitä ja muita palveluja yhteistyössä perheen verkoston kanssa, arvioi tuen vaikuttavuutta ja päättää asiakkuuden jatkamisesta tai lopettamisesta. Sosiaalityöntekijä päättää myös huostaanoton valmistelun aloittamisesta ja sen toteuttamisesta, jos lapsen terveys ja kehitys uhkaavat vakavasti vaarantua ja avohuollon tukitoimenpiteet on todettu riittämättömiksi tai mahdottomiksi toteuttaa. Lastensuojelun avohuolto hoidetaan kaikissa Kuusikon kunnissa pääosin alueellisissa sosiaalipalvelutoimistoissa. Jonkin verran lastensuojelun avohuollon toimintoja hoidetaan päivystysyksiköissä sekä keskitetyissä yksiköissä (sijaishuollon yksiköt). Oulussa sekä Tampereella lastensuojelun avohuolto kuuluu hallinnollisesti keskitetyn yksikön alaisuuteen. 18

19 Lastensuojelun perhetyö Sosiaalityöntekijä kartoittaa perheen tilanteen ja tekee päätöksen lastensuojelun perhetyön aloittamisesta tai lopettamisesta. Lastensuojelun perhetyötä tekee erikseen nimetty perhetyöntekijä, ei sosiaalityöntekijä. Perhetyöntekijän koulutukseksi on määritelty opistotasoinen koulutus. Lastensuojelun perhetyö on avo- tai sijaishuollon tukitoimenpide, joka kohdistuu perheeseen eikä ole kotipalvelua (eli siitä ei peritä maksua). Työtä tehdään kotona tai muualla. Palvelu kohdistuu nimeltä mainittuun, sosiaalityön tarpeessa olevaan perheeseen. Helsingissä lastensuojelun perhetyötä hoidetaan pääosin alueellisissa sosiaalipalvelutoimistoissa, mutta myös keskitetyt yksiköt voivat hankkia perhetyön palveluja. Espoossa lastensuojelun perhetyötä hoitavat alueelliset sosiaalipalvelutoimistot. Vantaalla perhetyötä tehdään sekä alueellisissa sosiaalitoimistoissa että keskitetyssä lastensuojelun erityispalvelut - yksikössä. Turussa perhetyö on alueellista, mutta sosiaalitoimistot jakavat keskenään erityisryhmäohjaajien ja tehostetun kotipalvelun resursseja. Tampereella perhetyötä tehdään sekä alueellisissa että keskitetyissä yksiköissä. Oulussa perhetyötä tehdään alueellisesti sekä lastensuojelun palveluyksikössä että päivähoidon ja perhetyön palveluyksikössä. Perhetyötä tekevistä käytetään yleisimmin nimikettä perhetyöntekijä. Muita käytettyjä nimikkeitä ovat perhehoidon tarkastaja, ohjaaja ja kotipalvelun ohjaaja (Tampere) ja erityisryhmäohjaaja (Turku) sekä ohjaaja (Oulu). Perhetyötä hankitaan oman toiminnan lisäksi ostopalveluna joissakin kaupungeissa. Ostopalveluja tarjoavat mm. Mannerheimin lastensuojeluliitto sekä ulkomaalaisasiakkaiden kohdalla Diakonissalaitoksen monikulttuurinen perhetyö-keskus. Lomatoiminnan sosiaalityö Sosiaalityöntekijä suunnittelee ja kehittää lomatoimintaa sekä päättää lomien ja maksutuen myöntämisestä. Sosiaalityöntekijä etsii tarvittaessa sopivan lomatoimintamuodon lapselle/perheelle. Helsingissä lomatoimintaa hoidetaan sekä alueella että keskitetyssä lasten sijaishuollon yksikössä. Espoossa ja Vantaalla lomatoiminta hoidetaan alueellisissa sosiaalitoimistoissa. Turussa ja Tampereella lomatoimintaa ei ole. Oulussa lomatoiminta hoidetaan lastensuojelun palveluyksikössä. Sijaishuollon sosiaalityöllä tarkoitetaan työtä, jota sosiaalityöntekijät tekevät sijoitetun lapsen asioissa alueella, keskitetyssä yksikössä tai lastensuojelulaitoksessa. Lastensuojelun perhehoidon sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityöntekijän työtä, silloin kun hän työskentelee perhehoitoon sijoitetun lapsen asiassa sekä suunnittelee/kehittää perhehoitotoimintaa. Perhehoidon sosiaalityö sisältää myös sijaisperheiden valinnan, hyväksymisen ja valmentamisen toimimaan perhehoitajina. Lastensuojelun laitoshoidon sosiaalityöllä tarkoitetaan tässä selvityksessä joko (1) sosiaalityöntekijän työtä, silloin kun hän työskentelee laitoshoitoon sijoitetun lapsen asiassa ja suunnittelee/kehittää laitoshoitotoimintaa tai (2) lastensuojelulaitoksessa työskentelevän sosiaalityöntekijän työtä. Lastensuojelun sijaishuollon laitos- ja perhehoidon sosiaalityö hoidetaan kaikissa kaupungeissa keskitetyssä sijaishuollon yksikössä. Helsingissä sijoitetun lapsen asioita hoitaa sekä päävastuussa oleva alueen sijoittava sosiaalityöntekijä sekä (joko) laitos- tai perhehoidon sosiaalityöntekijä. Poikkeuksena pitkäaikainen perhehoito, missä lapsen asioita hoitaa vain perhehoidon sosiaalityöntekijä. Espoossa sijaishuollon palvelut hoitaa yhteisten palvelujen keskitetty yksikkö. 19

20 Alueen sosiaalityöntekijät, jotka päättävät lapsen sijoituksesta, vastaavat laitokseen tai perhehoitoon sijoitetun lapsen asioista jatkossakin yhteistyössä laitoksessa toimivien työntekijöiden ja perhehoidon sosiaalityöntekijöiden kanssa. Vantaalla sijaishuollon sosiaalityötä hoitaa pääasiassa lastensuojelun erityispalvelut, perhehoidon sosiaalityötä hoidetaan myös alueellisissa sosiaalitoimistoissa. Huostaanoton ollessa kyseessä asiaa hoitaa sijaishuollon sosiaalityöntekijä, avohuollon sijoitusta ja asioita hoitaa alueen sosiaalityöntekijä. Turussa sijaishuollon sosiaalityöstä vastaa sijaishuollon palvelukokonaisuus. Tampereella lastensuojelun sijaishuoltoa hoitaa keskitetty lasten sijaishuollon yksikkö. Hoitopaikan valinnat tehdään keskitetyn palveluyksikön Luotsin toimesta. Oulussa lasten sijaishuoltoa hoitaa lastensuojelun palveluyksikkö. Sijaishuollon perhehoitoyksikön pääsääntöinen tehtävä on sijoittaa huostaanotettuja lapsia laitoksiin ja sijaisperheisiin ja sijoituksen jälkeen tukea sijaisperheitä heidän kasvatustehtävässään Osassa ostopalvelulaitoksia on sosiaalityöntekijöitä, joiden työpanos sisältyy laitospalvelun kokonaisuuteen. Jälkihuollon sosiaalityöllä tarkoitetaan sitä sosiaalityötä, jota tehdään sijoitettuna olleen nuoren kanssa, kun sijaishuolto on päättynyt. Jälkihuollon avulla tuetaan nuorta itsenäisen elämän alkuun. Jälkihuolto kattaa toimeentulotuen, asumisen, tukihenkilöja terapiapalvelut, koulunkäynnin, työhön sijoittumiseen tukemisen ja muun henkilökohtaisen tuen järjestämisen. Sosiaalityöntekijä vastaa jälkihuollon järjestämisestä. Huoltosuunnitelmaan kirjataan jälkihuollon tavoitteet ja toteutustavat. Lastensuojelun jälkihuolto hoidetaan Helsingissä alueellisissa sosiaalipalvelutoimistoissa alueilla asiakkaina olleiden osalta ja keskitetyssä lastensuojelun sijaishuollon yksikössä pitkäaikaisessa perhehoidossa olleiden osalta. Espoossa yhteisten palvelujen tulosyksikköön kuuluva jälkihuollon ryhmä hoitaa ne lapset, jotka tulevat omista laitoksista. Alueilla hoidetaan ostopalvelulaitoksista palaavat lapset. Vantaalla jälkihuoltoa hoidetaan sekä alueellisissa sosiaalitoimistoissa että keskitetyssä lastensuojelun erityispalvelujen yksikössä. Kun nuori muuttaa asumaan itsenäisesti tai perheensä luokse, hänen asioitaan hoidetaan alueellisesta sosiaalitoimistosta. Mikäli hän asuu laitoksessa tai sijaisperheessä hänen asioitaan hoidetaan lastensuojelun erityispalveluissa. Nuori saa halutessaan tukea ja ohjausta keskitetyissä palveluissa olevasta jälkihuoltoyksiköstä (ohjaajat ja perhetyöntekijät). Tampereella jälkihuollon sosiaalityö hoidetaan alueellisesti sosiaaliasemilla ja keskitetyssä lastensuojelun sijaishuollon yksikössä. Turussa jälkihuollon sosiaalityöstä vastaa sijaishuollon palvelukokonaisuus. Oulussa jälkihuollon sosiaalityötä hoitaa alueellisesti jakaantunut lastensuojelun palveluyksikkö. Tukiasuntotoiminnan sosiaalityö Sosiaalityöntekijä työskentelee lastensuojelun tukiasuntoon sijoitetun nuoren kanssa, tukee nuorta itsenäisen elämän/asumisen opettelussa ja vastuun ottamisessa sekä auttaa työhön ja koulutukseen hakeutumisessa. Tavoitteena on, että tukiasumisjakson jälkeen nuorelle löytyy pysyvä asunto. Sosiaalityöntekijä myös suunnittelee ja kehittää tukiasuntotoimintaa. Tukiasuntotoimintaa hoidetaan Helsingissä keskitetyssä lastensuojelun asumisyksikössä (LASTU). Espoossa nuorten tukiasuntotoimintaa hoitaa yhteisten palvelujen tulosyksikön nuorisohuolto. 20