Monikulttuurisuus on hyvä asia! Poika 9.lk

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monikulttuurisuus on hyvä asia! Poika 9.lk"

Transkriptio

1 Erilaisuus on massateinien vastakohta. Ne uskaltavat sanoa mielipiteensä kuuluvasti ja ottavat kantaa asioihin. Erilaisuus voi näkyä myös pukeutumisessa ja vaikka musiikissa. Tyttö 9.lk Monikulttuurisuus on hyvä asia! Poika 9.lk

2 Sisällys: Johdanto 2 Erilaisuus ja suvaitsevaisuus Tuula Gordon 2 Kaikki lähtee itsestä Jani Toivola 3 Mitä on erilaisuus 4 Mitä on erilaisuus Tuula Gordon 4 ERILAISUUS JA SUVAITSEVAISUUS Asenteet, ennakkoluulot ja stereotypiat 7 Kunpa sinut tuntisin paremmin, silloin ehkä oppisin itsenikin Päivi Harinen 7 Miksi on ennakkoluuloja? Moona Owusu 9 2 Syrjintä ja koulukiusaaminen 10 Testaa suvaitsevaisuutesi! Sini Perho & Anne-Mari Souto 10 Koulu ja kaverit Elina Lahelma 12 Olen vieläkin erilainen Kaisa Leka 15 Maahanmuuttajana Suomessa 16 Etniset vähemmistöt ja kotoutuminen Tuomas Martikainen 16 Kirkasotsaista suvaitsevaisuutta vai siedätyshoitoa vaikka hampaat irvessä Olli Löytty 22 Identiteetti, maailmankatsomus ja arvot 24 Identiteetti, maailmankatsomus ja arvot Veronika Honkasalo 24 Moniarvoisuus ja monikulttuurisuus 26 Monikulttuurisuus koulussa Pirkko Pitkänen 26 Kuvittele, että maailmassa olisi vain yksi maku Matti Cantell 28 Idi Amin Asikainen Pidän isäni synnyinmaata osaltani omanani 31 Suvaitsevaisuutta voi oppia! 32 Samasta muotista Anu Mylläri 32 Ole muutos, jonka haluat nähdä! Riikka Jalonen 34 Särmää Julkaisija ja toimitus: Suomen lasten ja nuorten säätiö Kuvat: Tuomas Harju-Maaskola, Emilia Ikäheimo, Jarmo Kokkonen, Sami Mannerheimo, Manuel Morales, International Youth Foundation. Piirrokset ovat Yhteiset Lapsemme ry:n Elämän syke -kuvataidekilpailun satoa. Kannen kuvat: Manuel Morales, Jarmo Kokkonen Taitto: Jaana Kurki, Mainostoimisto Savart Oy Painosmäärä: Paino: Kirjapaino Uusimaa Suomen lasten ja nuorten säätiö JOHDANTO Suomen lasten ja nuorten säätiö on päättänyt, että on tärkeää edistää nuorten suvaitsevaisuutta. Tasapainoinen yhteiskunta ottaa kaikki jäsenensä mukaan täysivaltaisesti ja eettisesti. Hyvässä yhteiskunnassa ei väheksytä muita, ei sysätä heitä tapahtumien reunoille. Samalla huolehditaan siitä, että kaikilla olisi tarpeeksi keinoja hyvän elämän rakentamiselle. Ihmisten välinen vuorovaikutus ja keskinäinen huolenpito ovat keskeisiä, jos halutaan edistää sekä fyysistä, henkistä että emotionaalista hyvinvointia. Voidaan esittää, että jokaisen yhteiskunnan jäsenen osallisuutta tulee edistää. Tällöin kaikista ei kuitenkaan yritetä muokata samanlaisia tai samankaltaisia, vaan heillä tulisi olla taloudellisia ja emotionaalisia edellytyksiä muokata elämäänsä niin, että silloinkin kun kohdataan oman erilaisuuden takia ongelmia kuten muiden ihmisten ennakkoluuloja - niitä pitäisi voida käsitellä. Erilaisuuden käsittelyyn tarvitaan tukea, ja siis sellaisia välineitä, voimavaroja tai keinoja, jotka auttavat kohtaamaan muiden tai oman itsensä erilaisuus. Erilaisuuden rikkaus saattaa helposti unohtua. Nykyisin puhutaan globalisoituneesta maailmasta tarkoittaen, että eri maanosat ovat yhä enemmän tekemisessä toistensa kanssa, jolloin maailma saattaa tuntua pienemmältä. Tässä globalisoituneessa maailmassa on ristiriitoja ja sotia kun näin on, samanlaisuus voi helposti tuntua turvallisemmalta kuin erot ja erilaisuus. Pois sulkeminen on kuitenkin toimintatapa, joka johtaa siihen, että poissuljettu katkeroituu, ja saattaa lyöttäytyä yhteen muiden katkeroituneiden kanssa. Tätä kautta nuori saattaa ajautua yhteiskunnan reunoille, josta käsin hänen on yhä vaikeampaa saada otetta elämään. Aihekokonaisuudet, joita tässä lehdessä pohditaan, ovat sellaisia, jotka liittyvät nuorten elämään ja heidän arkeensa. Usein tuntuu turvalliselta, jos toinen on samanlainen kuin itse. Tämä saattaa mahdollistaa arkojenkin asioiden yhteisen käsittelyn. Mutta on tärkeää pystyä kohtaamaan myös ihmisiä, jotka eivät ole samanlaisia kuin itse. Erilaisuuden käsittely saattaa auttaa miettimään myös omaa elämää uusista näkökulmista. Tuula Gordon, sosiologian professori, Helsingin yliopisto

3 KAIKKI LÄHTEE ITSESTÄ Olkaa suvaitsevaisia ja ennakkoluulottomia itseänne kohtaan. Antakaa itsellenne mahdollisuus kasvaa omiin mittoihinne ja luvatkaa itsellenne, ettette pienennä tai mitätöi itseänne kenenkään muun tähden. Vuosi 1986, koulun juhlasali, joulujuhla, minä olen kolmannella luokalla ja juuri nyt mulla sydän hakkaa kuin käkikello keskiyöllä ja kädet hikoilee enemmän kuin koskaan Olen kinunnut opettajilta luvan tehdä tanssiesityksen koulun juhlaan. Esityksessä on minä ja kaksi meidän luokan tyttöä. Kukaan muu pojista ei tanssi. Biisinä on Flashdance-elokuvasta tuttu What a Feeling. Minä olen tietenkin tehnyt esityksen koreografian, tanssin itse keskellä ja olen päättänyt mitä kukin laittaa päällensä. Esitys oli hitti! Vai oliko? Ainakin se herätti paljon ristiriitaisia mielipiteitä. Tytöt kiljuivat onnesta ja ihastelivat kuinka lahjakas ja rohkea esiintyjä olen. Pojilta taas sain kuulla nolaavia kommentteja seuraavat kaksi kuukautta, mutta siitä huolimatta syvällä sydämessäni tiesin, että tilaisuuden tullen hekin olisivat halunneet olla asemassani. Tuo koulun joulujuhla on ensimmäisiä muistikuviani siitä kun joku haukkuu minulle tärkeitä asioita. Kiusaamista seura- si epäily. Pitäisikö minun luopua tanssista? Joku minussa kuitenkin tiesi, että minä olin oikeassa ja he väärässä. Tumman ihonvärini takia multa usein kysytään olenko kokenut rasismia tai ennakkoluuloja. Kysymykseen on vaikea vastata. Toki koulutien varrella on ollut kiusaajia, mutta miksi mua kiusattiin? Ihonvärin takia vai siksi että tanssin, näyttelin ja kävin kokkikerhossa lätkätreenien sijaan. Siihen en koskaan saa varmaa vastausta, mutta johonkin johtopäätöksen olen tullut, nyt kun 29-vuotiaana katson elämääni taaksepäin. Erityisesti yläasteiässä käytin luvattoman paljon aikaa yrittääkseni olla niin kuin kaikki muut. Olla huomaamaton, hajuton ja harmiton. Tuo aika on myös ollut elämäni onnettominta aikaa, sillä en ole ollut rehellinen itselleni. Mitä enemmän omassa elämässäni uskallan nähdä itseni juuri sellaisena kuin olen, sitä onnellisemmaksi olen tullut. Kaikki ne taidot ja taipumukset mitä minulle on suotu, tekevät minusta minut ja antavat minulle oman henkilökohtaisen paikkani maailmassa. Kaikki ne asiat, mitä itsessäni koulussa häpesin, kaikki ne asiat, joita piilottelin tai joista minua kiusattiin ovat nyt asioita, joista saan kehuja ja ylistystä. Ne ovat asioita, jotka ovat johdattaneet minut tähän päivään ja ammattiin näyttelijäksi, joka oli jo pienenä suurin unelmani. Nyt puhutaan suvaitsevaisuudesta ja haluaisinkin kääntää suvaitsevaisuuden haasteen Suomen nuorille itselleen. Olkaa suvaitsevaisia ja ennakkoluulottomia itseänne kohtaan. Antakaa itsellenne mahdollisuus kasvaa omiin mittoihinne ja luvatkaa itsellenne, ettette pienennä tai mitätöi itseänne kenenkään muun tähden. Olkaa tarpeeksi avarakatseisia itseänne kohtaan, antakaa itsellenne mahdollisuus tehdä juuri niitä asioita, jotka ovat teille tärkeitä. Uskalla unelmoida ja hyväksy se tosiasia, että yllättävän usein unelmat käyvät toteen. Jani Toivola Ylpeä Särmää-projektin kummi/suojelija JOHDANTO 3

4 MITÄ ON ERILAISUUS Ihmisillä on yleisesti ottaen toiveita siitä, että he olisivat riittävästi samanlaisia kuin muut. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa ei halua olla niin neutraali, ettei poikkea muista ihmisistä. Yksilöllisyyttä arvostetaan, ja massaan ei yleensä haluta sulautua. Kuitenkin monet haluavat olla sen verran samanlaisia kuin muut, että voi turvallisesti ajatella tulevansa toimeen heidän kanssaan. Samalla kun erilaisuus on toivottavaa, monet nuorista eivät halua olla liian erilaisia kuin toiset. He toivovat, että heille löytyy sellainen viiteryhmä, jonka kesken on paljon yhteisesti jaettuja mielipiteitä, toimintatapoja ja arvostuksia. Tämän viiteryhmän parissa voi sitten hioa omia käsityksiä. Jotkut nuoret siten muokkaavat itsestään erilaisia kuin muut, kun taas toiset pyrkivät olemaan samanlaisia kuin oma kohderyhmänsä. Pukeutuminen on yksi tärkeä keino, jonka avulla voi samaistua johonkin ryhmään ja erottautua jostain toisesta ryhmästä. Mustat vaatteet ja pitkä musta tukka saattavat viitata musiikkimakuun. Samalla musiikkimaku saattaa liittyä myös tietynlaisiin elämäntapoihin ja arvostuksiin. Somalitytön huivi viittaa uskontoon ja yhteisön kanssa jaettuihin arvoihin. Toisaalta huivit ovat myös kauniita, ja siinä mielessä myös yksilöllistävät tyttöä. ME JA MUUT Suhtautuminen muiden erilaisuuteen on myös tärkeää. Huiveihin on liitetty myös paljon negatiivisia käsityksiä ja tunteita. Joissain maissa ei ole haluttu, että tytöt käyttävät huivia. Esimerkiksi Ranskassa on käyty kiistoja koulutyttöjen hunnuista, sillä ajatuksena on, että omaa erilaisuutta ei korostettaisi. Uskonnollisuuden on ajateltu olevan yksityisasia, jota ei tuoda esille. Huivikeskustelut itse asiassa kärjistivät tilannetta, sen sijaan että ne olisivat hälventäneet erilaisuuden merkkien käyttöä. Toisten pukeutumiseen liittyvät kiellot aiheuttavat helposti uusia ongelmia. Käytännössä näitä kieltoja ei ole hyväksytty, ja niitä on puitu myös oikeudessa. Britanniassa oikeuslaitos totesi, että jos joku tyttö ei uskonnollisista ja tai kulttuurisista syistä halua käyttää esimerkiksi koulu-uniformua, niin häntä ei voida siihen pakottaa. Ainakin näin on tapahtunut erilaisissa oikeudenkäynneissä, joita on käyty pukeutumiseen liittyen. ERILAISIA, SAMANLAISIA Vammaisuus on myös sellainen erilaisuuden muoto, joka edellyttää huomion kiinnittämistä ja toimenpiteiden miettimistä. Esimerkiksi näköön tai kuuloon liittyvät ongelmat vaikeuttavat vuorovaikutusta arjessa. Liikkumisongelmat asettavat puolestaan merkittäviä rajoituksia. Ei ole oikein, että huomio kiinnittyisi negatiivisella tavalla toisenlaisen ihmisen fyysiseen erilaisuuteen. Sen sijaan pitäisi edistää esteettömyyttä sitä, että esimerkiksi pyörätuolissa liikkuva nuori pääsee tarpeeksi helposti kulkemaan julkisilla paikoilla. Kaliforniassa Berkeleyn yliopistossa on pyritty edistämään esteettömyyttä monenlaisin keinoin. Niinpä tämän yliopiston alueella liikkuukin huomattava määrä opiskelijoita rullatuolissa. Vammautuneiden nuorien tilanteesta ei Suomessa keskustella tarpeeksi, eikä esteettömyyttä ole riittävästi edistetty. Seksuaalinen orientaatio on yksi arkaluonteiseksi mielletty erilaisuuden muoto. Kaikkialla on heteroseksuaalisuuden eli toiseen sukupuoleen liittyvän rakkauden muoto vallalla oleva parisuhteen muoto. Mutta heteroseksuaalisten nuorten lisäksi on nuoria, jotka ovat homoja ja lesboja. Heidän ihastumisensa, rakkautensa ja seksuaalinen halunsa suuntautuu samaan sukupuoleen. Yleisesti ottaen seksuaalinen orientaatio ei ole vapaasti valittavissa. Homoseksuaalinen nuori mies on pikku hiljaa huomannut, että häntä kiinnostavatkin tyttöjen sijasta toiset nuoret miehet. Samoin nuoret naiset voivat todeta, että he eivät haaveile poikiin suuntautu- 4 MITÄ ON ERILAISUUS Kaisa Leka

5 vasta rakkaudesta, vaan heidän tunteensa kiinnittyvät toisiin tyttöihin. Omaa sukupuolista orientaatiota ei yleensäkään pysty muuttamaan ehdoin tahdoin. Jotkut nuoret ovat kuitenkin biseksuaalisia, ja heidän kiinnostuksensa suuntautuu molempiin sukupuoliin. Tavat, joilla ei-heteroseksuaalisia esitetään julkisuudessa, lehdissä ja televisiossa, ovat usein stereotyyppisiä, eli ne ovat kaavamaisia ja jäykkiä. YLEISTÄMISET JA NIMITTELYT Kaikki nuoret eivät edusta valtavirtaan kuuluvia tapoja olla ja toimia. On tärkeää, että he saavat myös mahdollisuuksia omaan toimijuuteen. Toimijuudella tarkoitetaan sitä, että ihmisellä on sellainen tunne, että hän voi tehdä päätöksiä omasta elämästään ja toimia niiden mukaan. Tärkeää on myös, että nuorelle löytyy paikkoja, joista voi saada tukea ja neuvoja. Joskus yksikin perusteellinen keskustelu ammattilaisen kanssa saattaa auttaa nuorta hyväksymään itsensä ja oman erilaisuutensa. Nuoren elämä on helpompaa, jos hänellä on sellainen käsitys, että omasta erilaisuudestaan huolimatta häntä ei työnnetä kaveriryhmien reunoille tai peräti ulkopuolelle. Nuoruus on herkkää aikaa, koska silloin aletaan itsenäistyä. Usein halutaan hieman irtautua vanhemmista, opettajista tai muista aikuisista, jotka ovat aiemmin tuntuneet tärkeiltä. Ympäröivä yhteiskunta korostaa yksilöllisyyttä, mutta toisaalta yleisesti hyväksyttävät yksilöllisyyden muodot saattavat olla aika vähäisiä. Paineet samanlaisuuteen voivat olla hyvinkin kovia. Heikki ja Ismo pohtivat yleistämistä: Heikki: Ei se nyt, emmä sitä meinaa, et mä hyökkäisin jokaisen kimppuun, jonka mä nään kadulla. Emmä sillee niinku pidä niit, et ulos Suomesta. Mut sillee niinku, että monesti ku näkee niitä kadulla niin ne ei todellakaan käyttäydy kauheen mairittelevasti, tai siis sillee. Niin helposti tulee sellanen mielikuva, että... Ismo: Siis yleistäminen on hirveen Heikki: Nii, ite tehään sitä samaa, vaik just sanottii... Ismo: siis sitä ei välttämättä huomaakaan, ku yleistää jo, et just et jos on joku kokemus, joku tulee aukoo päätä tai kuulee joltain kaverilta, et on tullu puukkojen kaa ryöstää, tai jotain vastaavaa, tai tullu hakatuks. Nii se on sit kaikki samanlaisia saman tien. Pojat jatkavat keskustelua, ja toteavat, että ovat itsekin joutuneet yleistämisen kohteeksi. Heikki toteaa, että just mustat vaatteet päällä ja siis niinku tällee, että se on sit suoraan saatanan palvoja tai jotain vastaavaa. Tytöillä ongelmana voi olla se, että heitä huoritellaan. Huorittelu ei läheskään aina perustu siihen ajatukseen, että joku nuori nainen on käyttäytynyt tavalla, joka katsotaan seksuaalisesti sopimattomaksi. Huora saattaa olla yleisnimitys. Jos ryhmä poikia sanoo koulun käytävällä vastaan tulevalle tytölle siirry sivuun huora, he eivät viittaa tytön ominaisuuksiin vastaan tulevat tyttö olisi voinut olla kuka tahansa. Sen sijaan tällä käytöksellä kavennetaan sitä liikkumatilaa mitä tytöillä on. Samalla kun erilaisuus on toivottavaa, monet nuorista eivät halua olla liian erilaisia kuin toiset. ERILAISUUS: EI ONGELMA VAAN MAHDOLLISUUS Jos nuorella on ongelmia, hän saattaa tuntea olonsa hyvinkin ahdistuneeksi. On tärkeää, että hänellä on riittäviä tukijoukkoja ja positiivisia viiteryhmiä. Silti voi olla vaikeaa lähteä etsimään apua, jos kukaan ei siihen kannusta. Sen sijaan, että erilaisuudesta tehtäisiin tärkeä mahdollisuus, se saattaa näyttäytyä ongelmallisena ja ikävänä. Erilaisiksi nimettyjä saatetaan myös sääliä. Vaikka yleisesti ottaen myötätunto kanssaihmisten suhteen on tärkeää, jos halutaan rakentaa inhimillistä yhteiskuntaa, useimmiten erilaisiksi itsensä kokevat eivät kuitenkaan kaipaa sääliä ja surkuttelua, vaan he haluavat tulla hyväksytyiksi. Joskus erilaisuus voi toki olla myös ongelmallista. On ikävää, jos nuori jää niin yksin, että ei uskalla puhua siitä, että kokee olevansa jollain lailla erilainen. Nuori ei ehkä kerro vaikkapa siitä, että hän ei ole heteroseksuaalinen. Silloin on vaarana, että nuori masentuu. Masentumisen hoitaminen saattaa kestää aikansa. Mitä nopeammin masentuminen huomataan ja siihen puututaan, sitä paremmat edellytykset nuorilla on luoda itselleen tasapainoista elämää. Ennaltaehkäisy on tietenkin kaikkein paras tapa suhtautua nuorten huoliin. Yhteiskunnan tulisi olla niin mukaan ottava, että kukaan ei joudu reunoille. Jos kauneus on katsojan silmissä niin niin on erilaisuuskin. Kukaan ei ole samanlainen. Tyttö 9.lk TUNTEET, TOIVEET JA ERILAISUUS Usein erilaisuutta voidaan käsitellä taiteen keinoin, jolloin nuorille annetaan mahdollisuuksia käsitellä omaa tai muiden erilaisuutta prosessissa, missä myös tunteet latautuvat osaksi tapahtumaa. Esimerkiksi erään taiteilijan projektissa lastenkodeissa kasvaneet tytöt saivat pukeutua prinsessoiksi. Mielikuvitus ja fantasiat ovat keinoja, joiden avulla voidaan käsitellä vaikeita asioita. Tunteet saattavat latautua hyvin voimakkaan negatiivisesti. Esimerkiksi Lotta puhuu koulusta ja opettajasta, jolla on vaikeaa suhtautua vääriin vastauksiin. Lotta kertoo tilanteesta, jossa hän on kärsinyt opettajan suuttumisesta: MITÄ ON ERILAISUUS 5

6 Opettaja suuttu mulle loppujen lopuks, niin kyllä mulle tuli ekaks vähän paha mieli, koska mä oon tosi herkkä ihminen, mutta kyllä mä sitten kun mä aattelin kyllä se vika oli ihan mussa itsessäni ja loppujen lopuksi se sano anteeks, että musta on tullut äkänen ämmä. Nuorille on tärkeää nähdä, että aikuinen on tarpeeksi rohkea myöntääkseen olleensa väärässä ja pyytäessään anteeksi. Nuoret saattavat tasapainotella opettajien erilaisten vaatimusten välillä. Yksi oppilaista toteaa näin: Kun on erilaisii opettajii Niil on erilaiset kurit Niinku, et jotkut pitää semmost kurii ettei saa edes avata ikkunaa jos on kuuma. Jotkut taas pitää semmost ett saa tehdä melkein ihan mitä vaan siellä tunnilla. KAIKILLE TUKEA JA TURVAA Nuorten hyväksyminen ja kannustaminen ei tarkoita sitä, että heidän käytökseensä ja toimintaansa ei tulisi puuttua. Vastuulliset aikuiset kuten vanhemmat, sukulaiset, opettajat, nuorisotalojen ohjaajat, terveydenhoidon edustajat ja poliisit pystyvät käsittelemään myös nuorten ongelmallista käyttäytymistä tai jos eivät pysty, tietävät, mihin kääntyä saadakseen apua ja tukea. Yhteiskunnan tehtävänä on varmistaa, että tätä apua ja tukea on saatavilla. Tämä edellyttää mukaan ottavaa suhtautumista ja halua käsitellä vaikeita tilanteita niin nopeasti kuin mahdollista. Mutta se ei riitä, että käsitellään ongelmia. Ongelmien ennaltaehkäisy on tietenkin ensiarvoisen tärkeää. Tällaista toimintaa voidaan tehdä positiivisissa merkeissä. Erilaisuus on rikkaus kun erilaiset ihmiset kohtaavat, syntyy luovan toiminnan mahdollisuus, kun kummatkin osapuolet asettuvat vuorovaikutukseen ja keskinäiseen dialogiin. Tuula Gordon, sosiologian professori, Helsingin yliopisto Vaikka ihmiset päällisin puolin ovat kaikki erilaisia, ovat he pohjimmiltaan aivan samanlaisia. Kaikki ovat yhtä tärkeitä. Tyttö 9.lk Kaikki ihmiset ovat erilaisia. Erilaisuus ja persoonallisuus ei ole sitä että yrittää kamalasti olla erilainen ja massasta erottuva, vaan jos on oma itsensä niin on ihan ainutlaatuinen. Tyttö 9.lk 6 MITÄ ON ERILAISUUS

7 KUNPA SINUT TUNTISIN PAREMMIN, SILLOIN EHKÄ OPPISIN ITSENIKIN Tämän jutun otsikon sanat on lainattu eräästä Juice Leskisen biisistä. Juice oli äärimmäisen taitava ja idearikas sananikkari, ja nämäkin säkeet ovat tulkittavissa monella tavalla. Itse olen kuunnellut näitä sanoja viestinä siitä, että käsityksemme ja luonnehdintamme oudoista ja vieraina pidetyistä asioista ja ihmisistä kertovat itse asiassa enemmän meistä kuin siitä, mitä me oudoksumme ja mille me yritämme antaa nimiä ja määritelmiä. Jos joskus pysähtyisimme pohdiskelemaan suhtautumistamme outoon ja erilaiseen, oppisimme ehkä eniten juuri itsestämme ja tavastamme ajatella asioista. Saattaisimme oppia myös uusia suhtautumistapoja siihen, mitä emme oikeastaan tunne. Jos joskus pysähtyisimme pohdiskelemaan suhtautumistamme outoon ja erilaiseen, oppisimme ehkä eniten juuri itsestämme ja tavastamme ajatella asioista. MYÖTÄVIRTAAN VAI VASTAVIRTAAN? Ihmisten yhteiselämään näyttää kuuluvan opittu ja opetettu tapa määritellä normaaleiksi sellaiset asiat, joista suurin osa eli enemmistö ihmisistä on samaa mieltä. Normaalina pidetään sitä, mitä on paljon ja minkä monet hyväksyvät. Normaaleista asioista, ihmisistä ja asenteista syntyy valtava ja vahva ihmisajatusten myötävirta, jonka mukana on helppoa liukua ja uiskennella. On helppoa olla samanlainen ja samaa mieltä. On helppoa omaksua valmiina tarjotut käsitykset. Sen sijaan on vaikeaa olla eri mieltä ja rakentaa käsityksensä elämän ilmiöistä itse ja ehkä muiden ajatuksista poikkeavalla tavalla. Erityisen vaikeaa voi olla lausua poikkeavat mielipiteensä ääneen ja seisoa myös niiden takana. Tänä aikana ihmisille ASENTEET, ENNAKKOLUULOT JA STEREOTYPIAT 7

8 näyttää olevan tärkeää korostaa yksilöllisyyttään ja massasta erottautumistaan. Massasta on kuitenkin varminta erottautua samalla tavalla kuin kaikki muutkin. Näin lopulta näytämme samalta kuin toiset ja ajattelemme samoin kuin toiset, vain pienin yksilöllisin vivahde-eroin. Käsityksemme hyvästä ja pahasta, kauniista ja rumasta, oikeasta ja väärästä, normaalista ja epänormaalista noudattavat samaa tuttua linjaa kuin muidenkin ihmisten yleisesti hyväksytyt käsitykset. Tällaiset yleiset käsitykset muuttuvat helposti epäilyiksi, asenteiksi ja ennakkoluuloiksi kaikkea erilaista ja poikkeavaa kohtaan. Opittuihin ennakko-oletuksiin perustuvaa suhtautumista maailmaan ja sen muutoksiin on vaikeaa muuttaa, koska jostakin asiasta poisoppiminen on aina hankalampaa kuin sen omaksuminen. Epäilevä suhtautuminen esimerkiksi vammaisiin tai maahanmuuttajiin, joita pidämme vieraina ja erilaisina, estää kuitenkin aidon tutuksi tulemisen toisen ja itsen kanssa. RAJOJEN MAAILMA Valmiiksi tarjottujen asenteiden maailma on täynnä näkymättömiä rajoja, joilla ihmiset karsinoivat itseään ja muita. Maailma, jossa on tiukat rajat tuttujen ja vieraiden sekä normaalin ja epänormaalin välillä, on (näennäisesti) turvallinen, ja siksi rajoja varmasti pyritäänkin pitämään yllä. Silti tällainen maailma on myös turvaton ja täynnä jännitteitä, koska rajoja pitää vartioida koko ajan. Tutun ja vieraan välisiä rajoja vartioiva maailma on myös täynnä tunteita. Siinä vihataan erilaisuutta ja erilaisia, rakastetaan kaltaisuutta ja samanlaisia, pelätään outoa. Kylmyys ja välinpitämättömyyskään eivät ole tunteettomuutta, vaan ne ovat tunteita, joilla voidaan asennoitua siihen, joka halutaan pitää oman karsinan ulkopuolella. Vahvat tuntemukset muuttuvat helposti pysyviksi tavoiksi suhtautua minunlaisiini, minulle sopiviin ja vieraisiin. Kaikki me haluamme kuulua sellaisiin ryhmiin, joita pidämme mukavina ja itselle sopivina (meidän koululaiset, me suomalaiset, me kalliovaaralaiset). Siksi pyrimme myös määrittelemään omat ryhmämme aina vähän myönteisemmin kuin sellaiset ryhmät, joihin emme kuulu tai halua kuulua. Tämä merkitsee usein sitä, että olemme mielestämme myös jossain suhteessa parempia kuin nuo toiset, mikä johtaa väistämättä eriarvoisuuteen ja joskus kamppailuihinkin. Rajojen maailmassa jotkut ryhmät (yleensä juuri ne omat) nostetaan toisten yläpuolelle ja erilaiset, vieraat ja epänormaaleina pidetyt suljetaan helposti oman ryhmän ulkopuolelle, omiin heille osoitettuihin paikkoihinsa. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi niin, että vammaiset, ulkomaalaiset tai jostakin syystä muuten erilaisiksi nimitetyt yritetään eristää meistä normaaleista joko konkreettisesti eri paikkoihin tai sulkemalla heitä ulos ystävyyksistä ja yhteisestä tekemisestä - tai olemalla ikään kuin heitä ei olisi olemassakaan. VIERAASTA TUTUKSI Asenteet vierasta kohtaan eivät näy jatkuvasti ja kaikkialla, vaan usein ne otetaan käyttöön tarvittaessa ja välillä ristiriitaisillakin tavoilla. Jos haluan esimerkiksi varmistaa oman pääsyni joukkueen aloituskokoonpanoon, kaikkein vierain on mielestäni helppo sivuuttaa tieltäni. Jos tämä kaikkein vierain on erityisen taitava pelaaja, ollaankin jo hankalassa valintatilanteessa, ja joudun lisäämään ja vahvistamaan syrjäyttämisen perusteluja (jos olen yhä sitä mieltä, että aloituspaikka kuuluu minulle). Jos tunnen oloni epämukavaksi jossakin seurassa, voin perustella omaa outoa oloani toisten kummallisilla tavoilla. Erilaisuus tai outous (ja vastaavasti tuttuus tai samanlaisuus) on hyvä perustelu milloin millekin ristiriitaisten tuntemusten tai valintojen tilanteelle ja voidaan aktivoida aina tarpeen tullen. Asenteiden, rajojen ja ennakkoluulojen maailmassa on paljon jännitteitä, ristiriitoja, eriarvoisuutta, syrjintää ja kärsimystä. Näistä irtipääseminen edellyttää, että meistä itse kunkin olisi pysähdyttävä ihmettelemään itseämme ja omaa suhtautumistamme eikä aina sitä toista, outoa, vierasta ja erilaista. Päivi Harinen, tutkija, Sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan oppiaineryhmä, Joensuun yliopisto 8 ASENTEET, ENNAKKOLUULOT JA STEREOTYPIAT

9 MIKSI ON ENNAKKOLUULOJA? Usein ihmisillä on pelko (jota eivät välttämättä tunnista) mennä tilanteeseen, josta eivät tiedä kunnolla mitä tuleman pitää. Osa myös pelkää tutustumista uudenlaisiin ja eri kulttuureja edustaviin ihmisiin. Ennakkoluulojen avulla varaudumme usein ihmisten tapaamiseen ja tilanteisiin, joihin joudumme vieraiden ihmisten kanssa. Olen itse esimerkiksi ollut ulkomailla koripalloturnauksessa, jossa pelaamme ventovieraita vastaan ilman tietoa, minkälaisia he ovat pelaajina taidoiltaan ja rakenteiltaan. Jos saimme tiedon, että pelaamme vaikka venäläisiä vastaan, varaudumme alitajuisesti kohtaamaan stereotyyppisen venäläisen eli sellaisen, joihin olemme törmänneet tai joina media heitä kuvaa. Varautuisimme siis näkevämme tyttöjä joilla on leveät harteet, suoraviivaiset piirteet ja jotka ovat kookkaita ja lihaksikkaita. Viime vuoden ulkomaan turnauksessa osuimme suurin piirtein oikeaan. Vastustajamme olivat leveäharteisia ja suurin osa heistä oli kookkaita. Mutta sain ainakin itse kokea pienen yllätyksen. Usein ajatellaan, no ainakin media antaa usein sellaisen kuvan, että venäläiset ovat hiukan vakavia ja aggressiivisia. Pelin jälkeen olin vieläkin siinä ajatuksessa, että he ovat koko ajan juuri sellaisia, mutta myöhemmin pari heistä tuli puhumaan minulle (tietenkin englanniksi), ja he paljastuivat erittäin mukaviksi eivätkä kauhean vakaviksi. Medialla on suuri vaikutusvalta ennakkoluulojen syntymisen ja niiden säilymisen kanssa. Kuva, jonka media eli tv, radio, lehdet, netti jne. antavat jää usein ihmisten mieleen ja niiden kuvien kanssa ihmiset elävät luoden harhakuvia ympärilleen ja olettaen, että kaikki jonkin ihmisryhmän jäsenet ovat samanlaisia kuin median kuvaamat pari ihmistä. Ennakkoluuloja on kaikkialla ja monessa muodossa, samoin yleistyksiä, esimerkiksi kansalaisuutta, tyyliä tai jopa hiusväriä. Usein ajatellaan että hevarit ja punkkarit ovat koviksia ja häiriköitä. Tunnen itse pari hevaria ja punkkaria ja tiedän että osa heistä on hyviä koulussa, hauskoja, huumorintajuisia ja erittäin mukavia. Vaatetuksensa avulla he useimmiten koittavat ilmaista mielipidettään tai he vain pitävät siitä tyylistä. Traumaattisen kokemuksen takia saattaa kokijalle syntyä pelko sitä ihmisryhmää kohtaan, johon traumaattisen kokemuksen aiheuttaja kuuluu. Näin voi saada alkunsa joissain tapauksissa jopa rasismi tai syrjintä. Syrjintää ja kiusaamista syntyy myös kiusaajan kateuden takia tai itseluottamuksen tai huomion puutteen takia tai arvottomuudentunteen takia. Esimerkiksi jos joku lähentelee lasta, lapsi saattaa ruveta pelkäämään ihmisiä joilla on sama kulttuuritausta. Joskus ihmiset alkavat pelätä koko sitä ihmisryhmää, johon aiheuttaja kuuluu, jos he eivät tiedä aiheuttajasta mitään muuta kuin ulkonäön, josta voi arvata kulttuuritaustan useimmiten. Yleistämällä ihmiset alkavat pelätä tai inhota kokonaista ihmisryhmää. Kaikki ihmiset ovat yksilöitä ja yleistämällä emme välttämättä tutustu uusiin ihmisiin, joilta voimme saada paljon hyvää ja uutta. Parin ihmisen teot saattavat muuttaa ihmisten käsitystä negatiiviseen tai positiiviseen suuntaan sitä kulttuuria edustavia ihmisiä kohtaan. Monikulttuurisuus ja erilaisuus rikastuttavat kulttuuriamme ja antavat uusia näkemyksiä, aatteita ja näkökulmia. Moona Owusu, 9. lk., Helsingin normaalilyseo 9

10 TESTAA SUVAITSEVAISUUTESI! Alla on kolme tositapahtumiin perustuvaa esimerkkiä koulusta. Pitääkö Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia paikkaansa oikeassa elämässä, vai onko se pelkkää puhetta? Mieti, miten sinä olisit toiminut näissä tilanteissa ja valitse sopiva vaihtoehto. KIELIONGELMIA Biologian tunnilla tehdään ryhmätöitä. Opettaja pyytää Raisaa ja Lauraa ottamaan ryhmäänsä Sabinen, joka oli jäänyt viimeiseksi ryhmiä muodostettaessa. Laura on hiljaa. Raisa vastaa opettajalle: Kyllähän me muuten, mut kun me halutaan saada tästä kiitettävä, ja Sabine ei osaa niin hyvin suomea, ja sit ois oikein, et kaikki tekis yhtä paljon töitä. Tällä välin Sabine alkaa tehdä ryhmätyötehtävää kieliavustajansa kanssa. Miten sinä olisit toiminut, jos olisit Laura? a) Olisin ollut hiljaa ja tehnyt ryhmätyön Raisan kanssa. Ryhmään kuuluminen saattaa joskus tarkoittaa sitä, että tiettyjen nuorten kanssa ei voi olla tekemisissä, vaikka itse haluaisikin olla. b) Olisin tehnyt ryhmätyön Raisan kanssa, mutta olisin kysynyt häneltä, onko tärkeämpää saada hyvä numero ryhmätyöstä vai olla jättämättä Sabine yksin. c) Olisin pyytänyt Sabinen kieliavustajan kanssa ryhmäämme. Pohdittavaksi: Ryhmässä työskentely voi olla hankalaa, jos oppilailla ei ole yhteistä kieltä tai kaikki eivät osaa yhtä hyvin suomea. Näissä tilanteissa voi miettiä, miltä tuntuisi olla toisen asemassa ja miten voitaisiin silti toimia yhdessä. Monikulttuurisuus ei kosketa vain maahanmuuttajia ja ulkomaalaisia vaan kaikkia Suomessa asuvia, kuten edellä ollut esimerkki kertoo. Se, että omassa luokassa on eri kieliä puhuvia oppilaita, vaatii kaikilta joustavuutta ja yhteistyötaitoja, tai esimerkiksi ryhmätöitä tehdessä vaikkapa lisäajan tai avun pyytämistä opettajalta. Usein ajatellaan, että samanlaisten, samaa kieltä puhuvien ja saman kulttuuritaustan omaavien nuorten on helpompi ja parempi olla yhdessä. Näin varmasti usein onkin, mutta voiko se joskus olla myös tekosyy sille, ettei uskalleta olla koskaan muiden kuin samanlaisten kavereiden kanssa? RYHMÄÄN KUULUMINEN Venäjällä syntynyt Boris kertoo suomalaisten luokkakavereidensa käytöksestä: Mikko ja Tommi ovat ihan ok, näkee heti, että niillä ei ole mitään ulkomaalaisia vastaan. Ne on ihan rauhallisia, ja aina kun ne tulee vastaan keskustassa, ne sanoo terve. Mut Jari, kun se on yksin, niin se sanoo aina terve, silloin kun kukaan ei näe. Mutta jos Jari kävelee Joelin kanssa, niin Jari ei sano ikinä terve, koska se varmaan pelkää, että sitten Joel sanoo sille, et mitä sinä sanoit tolle venäläiselle terve. Jari ei halua riidellä Joelin kanssa. Minä en halua olla Jarin kanssa, ja mulle on ihan sama puhuuko se mulle vai ei. Miten sinä olisit toiminut, jos olisit Boris: a) En tervehtisi Jaria koskaan, koska hän välttelee minua Joelin seurassa. b) Tervehtisin Jaria silloin, kun hän tervehtii minua. c) Tervehtisin Jaria aina, koska minun ei tarvitse välittää siitä, että Jarin kaveri Joel ei pidä minusta. Pohdittavaksi: Ryhmään kuuluminen saattaa joskus tarkoittaa sitä, että tiettyjen nuorten kanssa ei voi olla tekemisissä, vaikka itse haluaisikin olla. Tämä voi aiheuttaa ikäviä tilanteita, kuten edellä Boriksen ja Jarin välillä. Kenen pitäisi tällaisissa tilanteissa joustaa? Sen, jota vältellään vai sen joka, välttelee? Usein käy niin, että kiusatun nuoren odotetaan muuttavan käytöstään tai olevan välittämättä huonosta kohtelusta. Eikö olisi reilumpaa odottaa, että välttelijät muuttaisivat käytöstään, tässä tapauksessa Jari ja etenkin Joel? Negatiivisten ulkomaalaisasenteiden ajatellaan usein johtuvan kaveripiiristä. Voisiko asenteisiin vaikuttaminen toimia joskus toisinkin päin, eli voisivatko nuoren positiiviset asenteet vaikuttaa kaveripiirin asenteisiin? 10 SYRJINTÄ JA KOULUKIUSAAMINEN

11 Syrjintä ja koulukiusaaminen on todella lapsellista. Luulisi jo 15-vuotiaan osata edes yrittää toimia erilaistenkin ihmisten kanssa. Poika 9.lk SANANVAPAUTTA? 9.-luokkalainen Anne kertoo riidastaan poikakaverinsa Kimmon kanssa. Riita oli syntynyt siitä, että Kimmolla oli koulussa paita, jossa oli rasistinen merkki: Minä suutuin Kimmolle siitä, mikä oikeus sillä on haukkua muita. Sillä oli se paita, jossa on rasistinen merkki. Sit Kimmo suuttu siitä, et minä arvostelin sitä. No sit me sovittiin, et kumpikin saa ajatella mitä ajattelee. Onhan se tavallaan niin, et jokainen saa tehdä ihan mitä vaan, mut se paita on aika törkeä ja se loukkaa toisia. Mun mielestä Kimmo ei saa pitää sitä koulussa. Rasismi on ihan tyhmää, mut ihan sama mulle jos Kimmo haluaa olla sellainen. Miten sinä olisit toiminut, jos olisit ollut Anne? a) Olisin ollut hiljaa koko asiasta, koska jokainen saa pukeutua kouluun miten haluaa. b) Olisin kieltänyt Kimmoa käyttämästä paitaa koulussa. c) Olisin sanonut Kimmolle, ettei paitaa kannata käyttää missään ja pyytänyt häntä pohtimaan rasistisia ajatuksiaan. Pohdittavaksi: Usein sanotaan kuten Anne edellä, että jokainen saa ajatella mitä ajattelee tai pukeutua miten haluaa. Näytämme kaikki pukeutumisellamme ajatuksiamme, osa enemmän, osa vähemmän. Onko ihan yhdentekevää, että koulussa on HIM:n, Manchester Unitedin tai rasistisella merkillä varustettu paita päällä? Osa merkeistä loukkaa muita nuoria, jolloin oma pukeutuminen ei enää olekaan vain oma asia. Sananvapautta on tärkeää pohtia suhteessa ihmisoikeuksiin. Esimerkiksi rasismia voi näyttää haukkumatta ketään tai käyttämättä väkivaltaa. Pieni merkki vaatteissa, vältteleminen välitunnilla tai pelkkä katse voivat kertoa ulkomaalaisvastaisesta ajattelusta. Vaikka usein sanotaan, että oman pään sisällä saa ajatella mitä haluaa, ajatukset useimmiten näkyvät siinä, kuinka toimimme muiden ihmisten kanssa. Pisteet: Näissä tilanteissa voi toimia monella tavalla ja niihin ei ole vain yhtä oikeaa ratkaisua. Toivottavasti sait kuitenkin useammin b tai c vaihtoehtoja! Nuorisotutkijat Sini Perho, Helsingin Nuorisoasiankeskus ja Anne-Mari Souto, Nuorisotutkimusverkosto Kaisa Leka SYRJINTÄ JA KOULUKIUSAAMINEN 11

12 KOULU JA KAVERIT OPPIMINEN JA KAVERISUHTEET KOULUN ARJESSA Paljon hauskoja hetkiä, meillä oli kuitenkin aika hyvä henki, ja kaikki tuli sillai keskenään toimeen. Olihan siellä sitten semmoista, mitä nyt kaiken näköistä jekkua ja jäynää. Monet oppilaat sanoivat, että pieni nahistelu tai nimittely on vain leikkiä, eikä sitä oteta vakavasti. Kuitenkin on lukuisia esimerkkejä siitä, että leikki voi haavoittaa. Tämä oli palanen 18-vuotiaan Timon muistoista yläkoulun ajoiltaan. Henna muistelee: Oli siellä hauskaa. Ei voi sanoo, et tunnit oli kauhean tylsiä tai sellaisia, meillä oli hirveästi omaa huumoria ja sellaista mukana. Et ihan niinkun hyvälle tuulelle tuli silleen siellä. Kuului siihen joukkoon, ja oli semmonen piiri. Ja ku oli kipeänä, niin oli kauhee: mitäköhän siel on nyt tapahtunut? Että mitäköhän juoruja ja kaikkea? Tutustuin Timoon ja Hennaan sekä heidän luokkatovereihinsa haastatellessani heitä ensin seitsemännellä luokalla ja uudestaan aikuisuuden kynnyksellä. Yllä olevat pienet palaset Timon ja Hennan haastatteluista kuvastavat valoisia koulumuistoja. Kouluun ei tulla vain oppimaan maantietoa tai ruotsin kieltä, vaan myös tapaamaan kavereita. Kun pyysin nuoria muistelemaan kouluaikojaan, muistelu useimmiten alkoi kavereista. Erityisesti ryhmähaastatteluissa muisteltiin kaikkea sitä, mitä tapahtui opiskelun lomassa. Iloisen naurun säestämänä palautettiin mieliin tilanteita, joissa opettajien suunnittelemaa tunnin kulkua haastettiin; sitä jekkua ja jäynää, mistä Timo puhui, tai niitä juoruja, joita Henna muisteli. NYRKKI PÖYTÄÄN Kouluhavainnoissa toistuivat tilanteet, joissa nuoret pyrkivät katkaisemaan oppitunnin virallisen kulun ja tuomaan siihen omia juttujaan. Ahdistavan paljon luokan aikaa vievät usein opettajan ja joidenkin oppilaiden enemmän tai vähemmän kärkevät neuvottelut siitä, mikä kuuluu oppitunnille, mikä ei. Pojat aikaansaavat tyttöjä useammin häiriöksi määrittyvää ääntä ja liikettä tosin eivät vain pojat eivätkä kaikki pojat. Usein myös tytöille juuri sillä hetkellä tärkeimmät kysymykset olivat muualla kuin vaikkapa Suomen historiassa, jota opettaja yritti opettaa. Tyttöjen toimintatapa kuitenkin on tyypillisesti vähemmän näkyvää ja kuuluvaa. He saattavat kirjoitella lappuja toisilleen, kuiskailla tai vetäytyä omiin ajatuksiinsa. Luokassa on lisäksi oppilaita, joita Suomen historia sillä hetkellä kiinnostaa tai jotka haluavat saada hyvän numeron. He saattavat kokea luokan jatkuvan metelin ja hukkaan menneen ajan todella raivostuttavana. Auli pohti haastattelussa 13-vuotiaana: Ne on just pojat, jotka yleensäkin lyö kaiken lyttyyn. Se menee aina lötinäksi sitten, kun ne rupeaa riehumaan siellä. Se riippuu sit ihan siitä opettajasta, kun se antaa niitten riehua. Kun se ei huuda. Mä sanoinkin sille, että sun täytyy huutaa kovempaa, sun täytyy lyödä nyrkki pöytään. Nyrkin pöytään iskeminen voi hiljentää luokan, mutta ei välttämättä tee opiskelua kovin miellyttäväksi kenellekään. Miten koulun arkea voisi kehittää siten, että siellä on hauskaa mutta myös mahdollisuus keskittyä opiskeluun? KIUSAAMINEN KAVERISUHTEIDEN KÄÄNTÖPUOLENA Peruskoulusta voi kuitenkin jäädä myös toisenlainen kuva: ei siellä aina niin hauskaa ollut. Suhteet luokkatovereihin saattavat aiheuttaa myös tuskaa, ja kokemukset 12 SYRJINTÄ JA KOULUKIUSAAMINEN

13 Ala-asteella syrjitään ja kiusataan tosi pienistä asioista. Minäkin sain monta kertaa kuulla haukkuja reppuni tai vaatteitteni takia. Kiusaajat etsivät herkimmän yksilön ja kiusaavat häntä. Yläasteella puhutaan pääasiassa pahaa selän takana, eikä kiusata. Tyttö 9.lk

14 Minua on kiusattu ala-asteella, samoin monia kavereitani. Siitä jää pysyvä muisto. Tyttö 9.lk huonosta ilmapiiristä tai kiusaamisesta sävyttävätkin joidenkin nuorten koulumuisteluita. Hannele kertoo pojasta, joka kiusasi häntä yläkoulussa: Emmä tiedä, oliko se leikillään, vai oliko se tosissaan. Siis kyllä se vissiin leikillään oli, mutta siis niinkun se pysty joskus raivostuttamaan, kun sitä oli suurin piirtein joka päivä. Kun kysyin, miten Hannele sen kesti, hän kertoi: No jos oli hiljaa niin se ei enää jaksanut ja sit se lopetti, et se oli siinä. Ja sit myöhemmin mä olin silleen, et no antaa olla koko jätkä, että en mäkään jaksa sitä. LEIKKI VOI HAAVOITTAA Kiusaamisessa on olennaista toistuvuus sekä hiuksenhieno raja leikkimielisen kinastelun ja loukkaavan kiusaamisen välillä. Eri osapuolet sekä tilannetta seuraavat saattavat tulkita sen eri tavoin, ja jälkikäteen muisteltuna tapahtumille voidaan antaa vielä erilaisia merkityksiä. Monet oppilaat sanoivat, että pieni nahistelu tai nimittely on vain leikkiä, eikä sitä oteta vakavasti. Kuitenkin on lukuisia esimerkkejä siitä, että leikki voi haavoittaa. Tommi kertoi harmistuneena, että opettajat kieltävät lumipallojen heittämisen. Hän perusteli: Ei siinä mitään suurta vaaraa ole. Monilla osuu monta kertaa lumipallo silmään silloin kun se on ollut auki. Se nyt on viisi minuuttia vähän huono, mutta kyllä se lähtee siitä nopeasti ohi. Eihän lumi oo loppujen lopuksi kun vettä, vaikka se tuleekin voimalla päin. Petri taas oli sitä mieltä, että opettajien pitäisi olla valvomassa, jotta lumipalloja ei heiteltäisi. Hän oli saanut lumipallon silmäänsä, ja se oli sattunut kovasti. Hän kertoi, että häntä joskus kiusataan, ja totesi omista tuntemuksistaan: No joskus vähän naurattaakin ja joskus sitten tuntuu vähän pahalta, oon tottunut siihen. KIUSAAMISEN SUKU- PUOLITTUMINEN Erään näkökulman kiusaamiseen tuo sen tarkastelu sukupuolten välisten ja sisäisten suhteiden rakentamisen kautta. Peruskoulun viimeisten luokkien aikana nuoret etsivät omaa tapaansa olla nainen tai mies. He ovat herkkiä pienillekin vihjeille siitä, millaiset tavat liikkua, puhua tai kiinnostuksen kohteet ovat arvostettuja, sallittuja tai paheksuttuja. Kun pojat kiusaavat tai kiusoittelevat tyttöjä, voi taustalla olla miehisen ylemmyyden esittäminen suhteessa toiseen sukupuoleen, mutta tyttöjen pilkkaamisessa voi olla kyseessä myös toisille pojille suunnattu esitys. Toisaalta kiusoittelussa voi olla taustalla huomion hakeminen tytöiltä. Kun pojat kiusaavat toisia poikia, voi kyseessä olla pyrkimys asettaa toisia järjestykseen. Koulussa virallisesti arvostetun koulumenestykseen pohjautuvan kilpailun rinnalle rakentuu vastakkaisia kilpailuja: ahkeruus, naismaisiksi määritellyt kiinnostuksen kohteet tai huono menestys urheilussa saattavat johtaa kiusaamiseen. Yleisesti ottaen pojat käyttävät enemmän ääntä oppitunneilla kuin tytöt. Pojat myös varmistavat, että suurin osa äänitilaa on heidän tyttöjen äänenkäyttöä kontrolloidaan huomautteluin, valituksin ja matkimalla. Esimerkiksi kun eräs tyttö kemian tunnilla huokaisi ihana kun kokeiluneste vaihtoi väriään, seurasi tätä liioitteleva poikien kuoro: IIIHANA! SÖÖTTI! Tyttöjen ajan- ja tilankäyttöä koulussa rajaavat paitsi opettajat, myös poikaoppilaat, joskus myös toiset tytöt. Koulussa tapahtuva kiusaaminen saattaa olla joko seksuaalista tai ainakin sukupuoleen pohjautuvaa ja siihen tottuminen näyttää muodostuvan osaksi tyttöjen ammattitaitoa koulussa. Myös tytöt kiusaavat toisiaan ja poikia. Muodot saattavat olla erilaisia ja vähemmän näkyviä. Henna muisteli 18-vuotiaana häpeissään sitä, miten hän ja hänen kaverinsa kiusasivat Irinaa. Vasta myöhemmin hän oli ajatellut, miten pahalta sen on täytynyt tuntua Irinasta, ja paheksui sitä, etteivät opettajat olleet puuttuneet kiusaamiseen. KENENKÄÄN EI TARVITSE SIETÄÄ KIUSAAMISTA On tärkeätä kertoa kiusaamisesta opettajille, koska se saattaa muutoin jatkua vuodesta toiseen. Kiusaamisen estämiseksi on keskeistä luoda koulun puitteet ja ilmapiiri sellaiseksi, että nuoret kunnioittavat toisiaan ja erilaisuutta. Tähän voidaan vaikuttaa jos koulussa siihen tietoisesti pyritään. Opettajat ovat tietoisia tyttöjen ja poikien välisen suhteen ajoittaisesta jännitteisyydestä. Eräällä tunnilla, jolla pari poikaa puuttui jatkuvasti tyttöjen tekemisiin, huumorintajuinen opettaja huokaisi: Näin kasvatetaan vahvoja suomalaisia naisia kestävät kiusaamisen. Ehkäpä ei tulisi lähteä siitä, että suomalaisten naisten on opittava kestämään kiusaamista. Sen sijaan koulun tulisi tukea tyttöjen ja poikien valmiuksia ymmärtää erilaisuutta ja auttaa toisiaan. Elina Lahelma, kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto Viimeisten kymmenen vuoden aikana noin kuudesosa luokkalaisista pojista on kokenut, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Noin 7 prosenttia luokkalaisista tytöistä ja pojista kokee joka vuosi koulukiusaamista vähintään kerran viikossa luokkalaisista tytöistä noin 15 % on kärsinyt masennuksesta 1990-luvun lopulta lähtien, ja pojistakin lähes 10 %. 14 SYRJINTÄ JA KOULUKIUSAAMINEN

15 Syrjintä ja koulukiusaaminen on tyhmää, mutta yleistä. Meidän koulussa ei avointa kiusaamista kauheasti ole, mutta syrjintää enemmän. Siis sellaista, että ei puhuta ja ollaan niinkuin toinen ei olisi olemassa. Tyttö 9.lk OLEN VIELÄKIN ERILAINEN Lapsena uskoin, että minussa oli jotain vikaa, ja siksi minua kiusattiin. Kiusaajat löysivät minut aina, vaikka kuinka yritin muuttua heidän kaltaisekseen: menestyväksi ja suosituksi. Yritin piilotella vammaisuuttani, hyviä numeroitani, sitä ettei minulla ikinä ollut ollut poikaystävää. Hankin yläasteella piilolinssit, koska ajattelin, että silmälasit tekivät minusta ruman ja kauniista ihmisistä pidetään enemmän kuin rumista. Tein kaikkeni miellyttääkseni muita ihmisiä, erityisesti niitä, jotka kiusasivat minua. Ajattelin, että jos vain olisin kaikille mieliksi he alkaisivat pitää minusta ja saisin ystäviä. Yritin kiivetä ylöspäin luokan sosiaalisia tikapuita niin suurella innolla, että talloin surutta toisia alleni. Kiusattu muuttuu yllättävän helposti kiusaajaksi, jos saa tilaisuuden, koska pelko ulkopuolelle jäämisestä on niin suuri. Mutta vaikka miten yritin muuttaa itseäni kiusaajat löysivät aina uuden tavan loukata minua. Kukaan ei kaivannut minua bileisiin tai pyytänyt mukaan diskoon. Vähitellen oivalsin, että vika ei ehkä ollutkaan minussa. Koululuokan julmassa nokkimisjärjestyksessä joku joutuu aina alimmaiseksi. Kiusaajat tarttuvat mihin tahansa luokkakaverin mitättömään erityispiirteeseen ja kokeilevat, miten hän reagoi, jos häntä piikitellään siitä. Aikuiset jankuttavat jankuttamasta päästyäänkin, että kun kiusaajista ei välitä he lopettavat, mutta miten heistä voisi olla välittämättä? Ei kiusattua voi vaatia muuttamaan itseään niin, että kiusaaminen loppuisi, kiusaajien täytyy muuttua! Toivoisin, että voisin antaa kiusatuille jonkin reseptin kiusaamisen loppumiseksi. Olisipa minulla taikasana, jolla kaikista tulisi ystäviä ja kaikki kutsuttaisiin kaikkien synttäreille! Jos itse voisin kelata elämääni takaisin yläasteelle, jolloin sain koulun pihassa henkisesti turpaan melkein joka päivä, menisin kertomaan kiusaamisesta vanhemmilleni ja vaatisin, että saisin vaihtaa toiseen kouluun. Periaatteessa on tietysti epäreilua, että kiusattu joutuu vaihtamaan koulua vaikka vika on kiusaajissa, mutta periaatteet eivät paljon lohduta kun seisoo koulun pihalla ja yrittää pidätellä itkua. Uusi koulu on uusi alku, siellä ei ole hankalia ihmissuhteita, jotka ovat menneet solmuun jo ekaluokalla, kun joku ei leikkinyt jonkun kanssa. Muutin lukion jälkeen toiselle paikkakunnalle, ja pääsin eroon kiusatun kiltin tytön roolistani. Yhtäkkiä olinkin suosittu! Kun kukaan ei tiennyt, että minua oli aina kiusattu, kukaan ei jatkanut kiusaamista. Olin ollut vuorenvarma, että minua kiusattaisiin vielä vanhainkodissakin, ja oli valtava helpotus huomata, että minussa ei ollutkaan jotain kauheaa vikaa. Olin vain sattunut aina olemaan silmätikkuna päiväkodissa, ala-asteella, yläasteella, riparilla, lukiossa... Olen vieläkin erilainen. Olen vammainen ja piilolinssit eivät enää oikein sovi kuiville silmilleni. Mutta nyt kannan silmälasejani ja sääriproteesejani ylpeydellä. Erilainen on vain yksi tapa kuvata minua, toinen on ainutlaatuinen. Kiusaajat haluaisivat kaikkien olevan samanlaista harmaata massaa, mutta minä haluan erottua joukosta! Kiusaajien kaltaiseksi tavikseksi muuttuminen on nykyään pahin painajaiseni. Kaisa Leka, sarjakuvapiirtäjä, graafikko SYRJINTÄ JA KOULUKIUSAAMINEN 15

16 ETNISET VÄHEMMISTÖT JA KOTOUTUMINEN Maahanmuuttajuus ei sinänsä sisällä kulttuurista erilaisuutta, vaikka näin arkipuheessa oletetaan. Liikkuminen, uuden etsiminen ja löytäminen ovat ihmisen perusominaisuuksia. Alun perin itäisestä Afrikasta liikkeellä lähteneen ihmisjoukon jälkeläiset ovat vähitellen löytäneet tiensä kaikille mantereille ja jopa avaruuteen. Ihmiskunnan historia on pitkälti liikkumisen historiaa, onhan pysyvää kaupunkimaista asutusta ollut olemassa vasta joitakin tuhansia vuosia. Ei siis ihme, että nykymaailmassa ihmiset ovat jatkuvassa liikkeessä. Tänä päivänä ihmiset myös liikkuvat maasta toiseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin historian aikana, vaikka suuria muuttoliikkeitä on toki ollut aikaisemminkin. Jokaisen meistä taustalta löytyy maahanmuuttohistoria, vaikka emme sitä välttämättä tietäisikään. Kuka sitten on maahanmuuttaja? Perusmääritelmä maahanmuuttajalle on, että on syntynyt toisessa maassa, kuin missä nykyään pysyvästi asuu. Maahanmuuttajuus ei siis sinänsä sisällä kulttuurista erilaisuutta, vaikka näin arkipuheessa oletetaan. Maahanmuutosta puhuttaessa on hyvä muistaa, että hyvin monet ihmiset asuvat ainakin jonkun aikaa elämästään ulkomailla ja vain osa muuttaa pysyvästi. Lyhytaikaisia ulkomailla oleskelun syitä ovat muun muassa opiskelu ja työkomennus. Usein lapset muuttavat vanhempiensa kanssa. Nykyisin on myös paljon ylirajaisia perheitä, joissa perheenjäsenet asuvat eri maissa. Joskus nämä järjestelyt voivat kestää vuosia ja jopa vuosikymmeniä. Kansainväliset ihmissuhteet ovat joka tapauksessa tosiasia hyvin suurelle osalle maailman ihmisistä joko suoraan tai välillisesti. MAAHANMUUTTO EI OLE UUTTA Suomessa on asunut maahanmuuttajia niin kauan kuin arkeologia ja historia pystyvät meille asiasta kertomaan. Itse asiassa vasta noin vuotta sitten nykyisen Suomen alueelle on pystytty muuttamaan, koska sitä ennen maa oli jään peittämä ja veden alla. Tänä aikana nykyisen väestön esivanhemmat ovat muuttaneet alueelle. Eurooppalaisesta näkökulmasta Suomi on sijainnut suurten muuttoliikkeiden sivuvirrassa, mutta siitä huolimatta maa on välillä kokenut suuria maahan- ja maastamuuton kausia. Esimerkiksi viimeisen 50 vuoden aikana yli puoli miljoonaa suomalaista on muuttanut Ruotsiin ja moni heistä on jäänyt sinne asumaan. Suomalaiset ovat yhä Ruotsin suurin maahanmuuttajaryhmä luvun lopulta lähtien Suomeen on puolestaan muuttanut paljon uusia asukkaita eri puolilta maailmaa. 16 MAAHANMUUTTAJANA SUOMESSA Kaisa Leka

17 Suomessa on varmaan vaikea olla maahanmuuttaja, kun kaikki ovat esim. ulkonäöltään ja uskonnoltaan samanlaisia. Monet suomalaiset väittävät etteivät ole rasisteja. Todellisuus on kuitenkin muuta. Tyttö 9.lk VANHAT VÄHEMMISTÖT Kun muutosta on kulunut aikaa, niin vähitellen uudet tulokkaat ovat tulleet suomalaisiksi. Suomessa puhutaan usein vanhoista tai kansallisista ja uusista vähemmistöistä, joista monet ovat syntyneet maahanmuuton seurauksena. Vanhoja vähemmistöjä ovat saamelaiset, suomenruotsalaiset, romanit, juutalaiset, tataarimuslimit ja vanhavenäläiset. Saamelaiset ovat Suomen alkuperäiskansa, jota kohdeltiin kauan ala-arvoisesti, mutta viime vuosikymmeninä tilanne on parantunut ja saamelaisten oikeuksiin on kiinnitetty huomiota. Valtaosa suomenruotsalaisten esivanhemmista muutti maahan varhaisella keskiajalla ja he asettuivat asumaan rannikkoseuduille. Suomi oli tuolloin Ruotsin maakunta, joten muuttoliike oli hyvin luonnollinen osa valtakunnan sisäistä liikkumista. Suomenruotsalaiset vaikuttivat merkittävästi siihen, että Suomesta tuli kulttuurisesti länsieurooppalainen. Romaniväestön esivanhemmat saapuivat maahan 1500-luvulla ja siitä lähtien maassa on ollut pysyvä romaniväestö, nykyiseltä kooltaan vajaa henkeä. Venäjän vallan aikana ( ) Suomeen muutti venäläisten lisäksi muun muassa Itä-Euroopan juutalaisia ja tataarimuslimeja Keski-Venäjältä. Yhteensä heitä on parisen tuhatta ja he ovat jo useassa sukupolvessa suomalaisia. Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz on vanhaa juutalaissukua. Atik Ismail, eräs 1980-luvun kuuluisimpia suomalaisia jalkapalloilijoita, on puolestaan juuriltaan tataari. Autonomian aikana ja pian sen jälkeen maahan asettui myös venäläisiä, joista monet olivat uskonnoltaan ortodokseja. Perinteisten vähemmistöryhmien lisäksi Suomeen on muuttanut myös muita. Esimerkiksi maan varhainen teollistuminen oli pitkälti maahanmuuttajien varassa. Kansallissuklaan asemassa olevan Fazerin Sinisen taustalta löytyy sveitsiläisiä ja Stockmannin tavaratalojen taustalta saksalaisia juuria. Tänä päivänä puolestaan Nokia, Kone ja muut suuret yhtiöt vievät suomalaisia uusiin maailmankolkkiin LUVUN MURROS 1990-luvun taite on monessa mielessä keskeinen ajanjakso nykyisen monikulttuurisuuden ja maahanmuuton kannalta. Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena syntyi uusi maailmanjärjestys, joka mahdollisti Suomen liittymisen Euroopan Unioniin ja tämä puolestaan synnytti uusia muuttovirtoja. Brysselinsuomalaiset ja inkeriläi- ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS (%) KOKO VÄESTÖSTÄ ERÄISSÄ EUROOPAN MAISSA VUONNA 2004 Suomen ulkomaalaisväestön suhteellinen osuus on Euroopan alhaisimpia. Esim. Luxemburgissa jopa yksi kolmasosa väestöstä on ulkomaalaisia ja naapurimaassamme Ruotsissakin yli 5 %. Tilatokeskus MAAHANMUUTTAJANA SUOMESSA 17

18 set paluumuuttajat ovat saman kolikon eri puolia. Jo hieman aikaisemmin alkanut ns. globalisaation uusi vaihe liitti maan entistä kiinteämmin taloudelliseen ja poliittiseen maailmanjärjestykseen. Lisäksi Suomi on kantanut kansainvälistä humanitaarista vastuuta vastaanottamalla kiintiöpakolaisia eri puolilta maailmaa 1970-luvulta lähtien. Pakolaisia on tähän päivään mennessä tullut Suomeen vajaa henkeä. MAAHANMUUTON SYITÄ Vaikka julkisuudessa annetaan toisin ymmärtää, niin yleisin syy muuttaa Suomeen on rakkaus ja perhe. Avioliitot ulkomaalaisten kanssa ovat yleistyneet pitkälti juuri suomalaisten aikaisempaa suuremman kansainvälisen liikkuvuuden takia. Puolisona ja perheenjäsenenä muuttamisen lisäksi maahan tullaan pakolaisena, turvapaikanhakijana, opiskelemaan ja töihin. Onpa joukossa myös puhtaita seikkailijoita, sillä aivan kuten monet suomalaiset lähtevät nuuhkimaan maailman tuulia Lontooseen, Berliiniin tai Goalle, niin joil- lekin muille Helsinki ja Ranua ovat eksotiikan huippuja. Vuonna 2005 Suomessa asui ulkomailla syntynyttä, eli 3,4 % koko väestöstä. Heistä noin 70 % puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea, eli ns. kotimaisia kieliä. Kotimaisia kieliä puhuvat ovat paluumuuttajia eri maista, etenkin Ruotsista ja Venäjältä, sekä ulkomailla syntyneitä lapsia, joiden vanhemmat ovat olleet esimerkiksi työkomennuksella. Vieraskieliset ovat puolestaan saapuneet käytännössä lähes jokaisesta maailmankolkasta. Suomen ulkomaalaisväestö on tasaisesti kasvanut ja moninkertaistunut 20 vuodessa. Tästä huolimatta maan ulkomaalaisväestön suhteellinen osuus on yhä Euroopan alhaisimpia. Tilanne saattaa kuitenkin olla muuttumassa, sillä odotettavissa olevan työvoimapulan takia työperäisen muuton oletetaan muuttuvan aikaisempaa suuremmaksi. On siis varsin mahdollista, että maahanmuuttajien määrä tulee lähivuosikymmeninä merkittävästi kasvamaan nykyisestä. UUDET VÄHEMMISTÖT Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomeen on syntynyt uusia kansallisia, etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä. Arkielämässä tämä näkyy erilaisina ihmisinä katukuvassa, etnisinä ravintoloina ja esimerkiksi koulunpenkillä. Kun itse kävin koulua 1980-luvulla, niin silloin koulun ainoat ulkomaalaiset olivat vaihto-oppilaita Yhdysvalloista. Tämän päivän koululaisen kokemus luokkatovereistaan on hyvin toisenlainen, etenkin suurimmissa kaupungeissa. Monet uusista vähemmistöistä ovat varsin huomaamattomia niin katukuvassa kuin yleisemminkin, mutta jotkut saavat huomiota täysin suhteettomasti. Huomiota saatetaan kiinnittää ihonväriin, pukeutumiseen, kieleen, ruokatottumuksiin, perhearvoihin, uskontoon ja vastaaviin seikkoihin. MAAHANMUUTTA- JIEN LÄHTÖMAAT Valtaosa Suomen maahanmuuttajaväestöstä on tullut Euroopasta ja etenkin Venäjältä ja Virosta. Euroopan ulkopuolisista ryhmistä suurimpia ovat Somaliasta ja Lähi-idästä (mm. Irak, Iran ja Turkki) muuttaneet. Suurempia ryhmiä muualta maailmasta ovat mm. kiinalaiset, thaimaalaiset ja vietnamilaiset. Uskonnolliselta taustaltaan maahanmuuttajista on arviolta vajaa kolme neljäsosaa kristittyjä, vajaa viidennes muslimeita ja loput muiden uskontojen kannattajia. Suomeen on perustettu suuri joukko erilaisia maahanmuuttajayhdistyksiä, jotka ovat monille tärkeitä kokoontumispaikkoja. Näiden joukkoon lukeutuu niin etnisiä, kulttuurisia, naisten, urheilu- kuin poliittisia yhdistyksiä. Monet ovat myös liittyneet perinteisiin uskonnollisiin yhteisöihin, kuten luterilaiseen, ortodoksiseen ja katoliseen kirkkoon. Myös uusia uskonnollisia yhteisöjä on perustettu ja niiden joukossa on islamilaisia, buddhalaisia, kristillisiä ja sikhiläisiä seurakuntia. Suomessa oli esimerkiksi vuonna 2006 noin 30 moskeijaa, joista valtaosa on perustettu viimeisen 15 vuoden aikana. Vaikka maahanmuuttajia on joka puolella Suomea, niin valtaosa heistä asuu suurimmissa kaupungeissa. Erityisesti pää- SUURIMMAT KANSALAISUUSRYHMÄT VUONNA 2005 Tilatokeskus Valtaosa Suomen maahanmuuttajaväestöstä on tullut Euroopasta ja etenkin Venäjältä ja Virosta. Euroopan ulkopuolisista ryhmistä suurimpia ovat Somaliasta ja Lähi-idästä muuttaneet. 18 MAAHANMUUTTAJANA SUOMESSA

19 Sama asia tai kommentti ei välttämättä häiritse yhtä, mutta on syvästi loukkaava toiselle. Maahanmuuttajilla on täysi oikeus olla täällä, mutta silti jotkut ajattelevat Suomen kuuluvan syntyperäisille suomalaisille. Se on typerää. Tyttö 9.lk kaupunkiseudulla asuu paljon maahanmuuttajia. Vastaavanlainen väestöllinen keskittyminen on tyypillistä kaikkialla maailmassa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että eri puolilla Suomea asuvien kokemukset maahanmuuttajista ovat hyvin erilaisia. Suuria eroja on tosin myös kaupunkien sisällä, sillä monin paikoin maahanmuuttajat asuvat tietyillä asuinalueilla. Pääkaupunkiseudun ULKOMAAN KANSALAISTEN MÄÄRÄ VUOSINA Suomen ulkomaalaisväestö on tasaisesti kasvanut ja moninkertaistunut 30 vuodessa. Vuonna 2005 Suomessa asui noin ulkomaan kansalaista, mutta ulkomailla syntyneitä oli noin Lukujen erot johtuvat siitä, että usein haetaan maan kansalaisuutta, kun siellä on asuttu jonkin aikaa. Tilatokeskus jälkeen eniten maahanmuuttajia asuu Turussa, Tampereella, Lahdessa ja Oulussa. Suhteellisesti eniten heitä asuu Maarianhaminassa, jossa 7,3 % väestöstä oli ulkomaan kansalaisia vuonna Monet pitkään maassa asuneet ovat jo hakeneet ja saaneet Suomen kansalaisuuden. MAAHANMUUTTO KOKEMUKSENA Vaikka ihmiset ovat keskenään erilaisia ja jokainen on oma yksilönsä, niin tutkimuksen avulla on pystytty löytämään yleisiä piirteitä, jotka liittyvät maahanmuuttotilanteeseen ja -kokemukseen. Yksi tärkeä tekijä on muuttosyy, joita on monenlaisia ja joiden vaikutus jatkuu usein kohdemaassa, joskaan ei täysin suoraviivaisesti. Muutto uuteen maahan vaikuttaa yleensä voimakkaasti elämän mahdollisuuksiin ja näköaloihin, sekä myönteisesti että kielteisesti. Usein tehdään ero vapaaehtoisen ja pakotetun muuton välillä. Vapaaehtoisten muuttajien mainitaan usein olevan pakotettuja muuttajia (esim. pakolaiset ja turvapaikanhakijat) paremmassa asemassa, esimerkiksi koska heidän inhimillinen pääomansa vastaa paremmin kohdemaan tarpeita. Pakolaisuuteen ja muuhun pakotettuun muuttoliikkeeseen liittyy myös useammin erilaisia traumaattisia kokemuksia, jotka vaikeuttavat ihmisten sopeutumista. Lisäksi alun perin ei ehkä olisi edes haluttu lähteä mihinkään. KOTOUTUMINEN JA SOPEUTUMINEN Kotoutumista eli integraatiota voidaan tarkastella niin yksilön, perheen, yhteisön kuin yhteiskunnan tasoilla. Integraatio on myös kaksisuuntainen prosessi ja se koskee myös valtaväestöä, sen asenteita ja yhteiskuntarakenteita. Sopeutumis- eli akkulturaatioprosessiin vaikuttavat hyvin monet tekijät, joista sukupuoli on yksi. Kotoutuminen on joka tapauksessa useiden vuosien mittainen muutostila, joka yleisistä piirteistään huolimatta sisältää paljon yksilöllistä ja ryhmätason vaihtelua. Tärkeitä kotoutumiseen vaikuttavia asioita ovat muun muassa koulutustausta, kielitaito ja työllistyminen. Myös kohdemaan asenneilmastoa pidetään keskeisenä tekijänä, joka vaikuttaa maahanmuuttajien viihtyvyyteen ja mahdollisuuksiin. Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi viime vuosina. Tosin joihinkin maahanmuuttajaryhmiin suhtaudutaan yhä varsin varauksellisesti. Muuttoliikkeet eivät kuitenkaan ole vain siirtymistä paikasta toiseen, vaan niiden seurauksena syntyy uudenlaisia riippuvuuksia ja yhteyksiä eri paikkojen ja valtioiden välille. Nämä yhteydet voivat myös synnyttää uusia muuttoliikkeitä ja vähintäänkin muuta ihmisten liikkumista paikkojen välillä. Hieman samalla tavalla kuin ja 1970-luvulla maalta kaupunkiin muuttaneet ylläpitivät suhteita vanhoihin kotipitäjiin, niin monet maahanmuuttajat haluavat säilyttää kontaktin kotiseuduillensa. 19

20 TIESITKÖ, ETTÄ... Suomen väestöstä n. 3 % oli ulkomailla syntyneitä vuona 2005 valtaosa Suomen maahanmuuttajaväestöstä on tullut Euroopasta ja Venäjältä suhteellisesti eniten maahanmuuttajia asuu Maarianhaminassa, jossa n. 7 % väestöstä oli ulkomaan kansalaisia vuonna 2004 NUORET JA LAPSET Maahanmuuttajasukupolvien väliset suhteet ja asema kohdemaassa ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena niin maailmalla kuin Suomessakin. Lapset oppivat kielen ja muut yhteiskunnalliset perustaidot usein vanhempiaan nopeammin, joka saattaa johtaa epätahtiseen sopeutumiseen ja kasvavaan sukupolvien väliseen kuiluun. Tätä kuilua ei kuitenkaan tule liioitella, vaan monesti asiat ratkeavat omalla painollaan. Tosin varsin yleinen havainto maahanmuuttajaperheiden osalta on, että naisia ja tyttöjä kohdellaan suojelevammin kuin miehiä ja poikia, joiden liikkuvuutta seurataan hieman vähemmän. Erityisesti naisten ja tyttöjen seksuaalisuus ja maine ovat huolenpidon ja kontrollin kohteena, jopa tiukemmin kuin entisessä kotimaassa. PERHEEN JA LÄHEIS- TEN MERKITYS Ydinperheen ja läheisten sosiaalisten suhteiden merkitys kasvaa maahanmuuton yhteydessä, koska monet aikaisemmat verkostot katoavat tai ainakin heikentyvät. Tämä on yksi syy siihen, miksi monet maahanmuuttajat ihmettelevät suomalaisten perheiden usein näennäisen vähäistä keskinäistä kanssakäymistä. Toki myös on oikeita kulttuurisia eroja perheen merkityksessä ja perhearvoissa, mutta kulttuurieroja korostavalla puheella on taipumus verrata oman kulttuurin ihannoituja muotoja toisen kulttuurin (huonoihin) käytäntöihin. Lisäksi on syytä muistaa, ettei yhtä oikeanlaista perhemallia ole olemassa. Joskus etenkin nuoret saattavat olla vaikeassa asemassa vanhempiensa ja ympäristön odotusten ristipaineessa. Jotkut omaksuvat kaksi erilaista roolia ja ikään kuin elävät eri elämää eri yhteyksissä, toisten puolestaan omaksuessa joko perheen tai ympäristön koetut arvot sellaisenaan. Muiden hyväksyntä on äärimmäisen tärkeää valtaosalle nuorista ja sen takia saatetaan mennä jopa ajattelemattomuuksiin saakka. Enemmistö nuorista asettuu kuitenkin äärimmäisyyksien välimaastoon ja lisäksi on hyvä muistaa, että myös perheiden omat käytännöt saattavat muuttua ajan myötä. MAAHANMUUTTA- JUUS ON VAIN YKSI OSA PERSOONAA Harva nuori haluaa näyttää haavoittuvuutensa toisten silmissä ja saattaa siksi ulkoisesti suhtautua varsin kepeästi esimerkiksi etniseen taustaansa liittyviin kommentteihin tai rasistisiin vitseihin. Tosin rankka kielenkäyttö, musta huumori ja vastarasismi voivat olla keinoja käsitellä hankalia asioita, joista ehkä ympäristössä halutaan vaieta. Loppujen lopuksi olennaisinta ei ole tietynlainen kielenkäyttö tai neutraali suhtautuminen erilaisuuteen, vaan se että asioista voidaan keskustella avoimesti ja vuorovaikutteisesti. Sama asia tai kommentti ei välttämättä häiritse yhtä, mutta on syvästi loukkaava toiselle. Pahinta on kuitenkin vaikeneminen ja asioiden lakaiseminen maton alle. Tosin neutraalilla kielenkäytöllä pystyy välttämään loukkaavien tilanteiden syntyä. SIIRTOLAISUUS VUOSINA Tilatokeskus Viimeisen 50 vuoden aikana yli puoli miljoonaa suomalaista on muuttanut Ruotsiin ja moni heistä on jäänyt sinne asumaan luvulta lähtien Suomeen on puolestaan muuttanut paljon uusia asukkaita eri puolilta maailmaa. 20 MAAHANMUUTTAJANA SUOMESSA

21 Maahanmuuttajanuorten elämä ei kuitenkaan ole pelkkiä haasteita ja vastamäkeen kapuamista. Oma tausta on rikkaus ja ylpeyden aihe monille ja sen kautta muutkin voivat nähdä suomalaisessa yhteiskunnassa uusia piirteitä. Miksi monet eivät tervehdi naapureitaan? Onko viinanjuonti todellakin suomalaisen mitta? Mitä tarkoittaa vanhempien kunnioitus? Maahanmuuttajanuori on myös poika tai tyttö, koululainen tai opiskelija, urheilija tai nörtti, siinä kuin kaikki muutkin. Maahanmuuttajuus ei ole hänen elämänsä kokonaisuudessaan, vaan yksi osa sitä. Annetaan sen olla vain osa hänen persoonaansa, ei häntä kokonaisuudessaan määrittelevä ominaisuus, jonka alle hukkuvat hänen muut piirteensä, taipumuksensa ja intohimonsa. TIEDÄ, ÄLÄ LUULE Usein ihmisten käsitykset maahanmuuttajista ja muista vähemmistöistä perustuvat hyvin huteraan käsitykseen tosiasiallisesta tilanteesta, yksipuoliseen uutisointiin ja huhupuheisiin. Lisätietoja maahanmuuttoon ja vähemmistöihin liittyen löytyy varsin paljon netistä, mutta myös useita hyviä kirjoja on jo julkaistu. Eräs ajankohtainen kirja aihepiiristä on Suomalaisen Kirjallisuuden seuran julkaisema Ylirajainen kulttuuri: Etnisyys Suomessa 2000-luvulla (Martikainen, 2006). Eiväthän kaikki suomalaisetkaan ole rallikuskeja, alkoholisteja tai saunafriikkejä, kuten eräät naapurikansamme ajattelevat. Tuomas Martikainen, tutkija, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos SUURIMMAT KIELIRYHMÄT VUONNA 2005 Tilatokeskus Ulkomailla syntyneistä noin 70 % puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea, eli ns. kotimaisia kieliä. Vieraskieliset ovat saapuneet käytännössä lähes jokaisesta maailmankolkasta. MAAHANMUUTTAJANA SUOMESSA 21

22 KIRKASOTSAISTA SUVAIT- SEVAISUUTTA VAI SIEDÄTYSHOITOA VAIKKA HAMPAAT IRVESSÄ Yhdestä asiasta nykyajan koululaiset tietävät enemmän kuin opettajansa, oppikirjojensa tekijät ja opetussuunnitelmien laatijat. Nimittäin monikulttuurisuudesta. Monille aikuisille ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat tuttuja vain katukuvasta tai mediakeskusteluista. Etenkään suurimpien kaupunkien kouluissa monikulttuurisuus ei ole enää mikään tulevaisuuden näkymä, uhkakuva tai mahdollisuus. Monikulttuurisuus saattaa istua viereisessä pulpetissa. Saattaa kuitenkin olla, että tuo viereisen pulpetin maahanmuuttajataustainen oppilas ei liiemmin välitä edustaa juuri monikulttuurisuutta. Ehkä hän haluaa edustaa vain itseään. SUUNNITELTUA SUVAITSEVAISUUTTA Koululaisten kannattaisi lukea opetussuunnitelmia. Ne löytyvät netistä. Opetussuunnitelmasta selviää, että liki kaikkien kouluissa opetettujen aineiden on tarkoitus edistää suvaitsevaisuutta, myös liikunnan. Jos opetussuunnitelmat toteutuisivat Tervetuliaistoivotus sisältää vaikeasti toteutettavan ehdon: Olkaa kuin kotonanne, mutta olkaa vain kotonanne. kaikessa ihanteellisuudessaan, Suomessa kasvaisi paraikaa maailman suvaitsevaisin kansa. Peruskoulussa liikuntatunnin alkuverryttelynkin on tarkoitus edistää suvaitsevaisuutta ja kulttuurien keskinäistä ymmärtämistä. Liikunnanopettajalta voikin penätä, kuinka hänen opetuksensa toteuttaa opetussuunnitelmaan kirjattua periaatetta: Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Suvaitsevaisuus on kuitenkin siinä mielessä ongelmallinen ihanne, että se näyttäisi edellyttävän melkoista kykyä nyökytellä päätään ja hymistä ihmeissään. Kun ihmisten väliset suhteet ovat sellaisia kuin ovat siis eivät ihan aina opetussuunnitelmien mukaisia on realistista ajatella, että joskus tulee sanomista ja toisinaan konkreettisempiakin ongelmia. Vaikka asiaa ei opetussuunnitelmissa ihan näin ilmaistakaan, kouluissa opitaan myös elämään ärsyttävien ihmisten kanssa, olivatpa nuo ärsyttävät ihmiset sitten kuinka tavallisia tai erikoisia suomalaisia tahansa. Joskus ärsyttäviä ihmisiä ovat kaikki muut kuin minä. Kun meidän nyt on joka tapauksessa elettävä tässä samassa maailmassa, samassa maassa, samassa kaupungissa, samassa koulussa ja samassa luokassa myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät lukeudu parhaiden ystäviemme joukkoon, on hyvä miettiä itselleen selviytymisstrategia. Suvaitsemisen sijaan saattaisi olla hedelmällisempää ajatella sietämistä. STRATEGIANA SIETÄMINEN Tavallisuus on ihan tutkitustikin tarkoituksenmukainen imagovalinta koulumaailmassa. Jostain syystä miltei mikä tahansa ulkonäköön tai ajatteluun liittyvä poikkeavuus koetaan uhkaksi. Erilaisuus mittaa sietokykyä. Erilaisuuden kanssa eläminen edellyttää ennen kaikkea totuttelua ja sulattelua, rauhallista kuulostelua, haistelua ja maistelua, eräänlaista siedätyshoitoa. Sietäminen on sikäli hyvä käsite, että vaikka se ei kuulosta alkuunkaan niin positiiviselta kuin suvaitseminen, saattaa se hyvinkin osoittautua kenttäoloissa paljon kestävämmäksi ihanteeksi. On paljon realistisempaa vaatia minua sietämään vaikkapa naapurini omituista elämänmenoa kuin suvaitsemaan sitä. Kulttuuriset eroavaisuudet ovat kautta historian herättäneet paitsi kiinnostusta myös epäluuloa. Vieraat asiat, ilmiöt ja ihmiset aiheuttavat epävarmuutta ja pelkoa. Jos ei halua olla omien pelkojensa armoilla, vieraaseen voi yrittää tutustua. Siedätyshoito edellyttää hitaasti lisääntyvää kanssakäymistä vieraan kanssa, molemminpuolista kotoutumista, hidasta 22 MAAHANMUUTTAJANA SUOMESSA

23 Maahanmuuttajat ovat mukava asia, kunhan he suostuvat noudattamaan Suomen lakeja ja maksavat veroja. Heillä on oltava samat oikeudet kuin muillakin. Ei vähempää, muttei myöskään enempää. Tyttö 9.lk On paljon realistisempaa vaatia minua sietämään vaikkapa naapurini omituista elämänmenoa kuin suvaitsemaan sitä. totuttelua toisen läsnäoloon, tuoksuun, ääneen, ulkonäköön, käytökseen, toiminta- ja ajattelutapoihin. Ajan myötä tuo toinen ei välttämättä enää määritykään ensisijaisesti maahanmuuttajaksi, vaan hänestä voi tulla vaikkapa naapuri, luokkatoveri, sukulainen, perheenjäsen tai ystävä. (Toisaalta sukulaisia on joskus pakko sietää, vaikkei heistä pitäisikään.) KOTOUTUMINEN UUTEEN SUOMEEN Se, mitä tapahtuu pienoiskoossa koululuokissa, on tapahtumassa laajemmassa mitassa koko yhteiskunnassa. Tässä mielessä luokkahuoneet ovat koelaboratorioita, joissa testataan monikulttuurisen yhteiskunnan toimivuutta. Nykypäivän koululaiset ovat tahtomattaankin joutuneet koe-eläinten rooliin. Siitä kannattaa ottaa kaikki irti. Joskus on nimittäin hyvä olla etulinjassa. Politiikan ylätasolla monikulttuuristumisen ongelmiin etsitään ratkaisua kotoutumisen käsitteen avulla. Tehtäväksi on asetettu, että maahanmuuttajia on autettava kotoutumaan Suomeen. Siis olemaan maassa maan tavalla. Suomeen kotoutuvien maahanmuuttajien ajatellaan ikään kuin solahtavan Suomeen, kunhan käytännön asiat vain saadaan rullaamaan hyvin. Tulijoiden kulttuurit ovat tervetullut piristysruiske pohjolan harmauteen, mutta jos ne aiheuttavat ongelmia, ne on syytä pitää visusti kotien seinien sisällä. Tervetuliaistoivotus sisältää vaikeasti toteutettavan ehdon: Olkaa kuin kotonanne, mutta olkaa vain kotonanne. LAADUN- VARMISTUKSEN IHANNEMAA Kotoutumisesta puhuttaessa unohdetaan kuitenkin usein pohtia sitä, mihin nuo tulokkaat ovat kotoutumassa. Suomen ajatellaan helposti olevan jotenkin tasalaatuinen, joka osaltaan samanlainen paikka. Tässä laadunvarmistuksen ihannemaassa kasvaa tietysti toinen toistaan samanlaisempia kansalaisia. Kotoutumista ajatellaan ikään kuin matemaattisena yhtälönä, jossa suureen yhtenäiseen kokonaisuuteen lisätään useita pienempiä yksiköitä. Yllättävää kyllä, lopputuloksena on yksi suuri ja yhtenäinen kokonaisuus, joka on hieman entisestään laajentunut, mutta joka ei ole muuttunut laadultaan tai luonteeltaan millään tavoin. Maahanmuuttajien oletetaan toisin sanottuna sopeutuvan Suomeen ja suomalaisuuteen, kun taas Suomi ja suomalaisuus pysyisivät tuossa prosessissa entisellään. Ei tarvita kummoistakaan matemaatikkoa epäilemään laskutoimituksen lopputulemaa. Ehkä olisi viisaampaa ajatella, että myös tuo yhtenäiseksi oletettu Suomi muuttuu, kun siihen lisätään uusia osatekijöitä. Ehkä olisi vielä viisaampaa ajatella, että Suomi ei ole alun alkaenkaan ollut ihan niin tasalaatuinen ja yhdenmukainen kuin sen monesti väitetään olevan. Entäpä jos ajattelisimme niin, että suomalaiset olivat monikulttuurisia jo ennen 1980-luvun lopussa lisääntynyttä maahanmuuttoakin. Että siinä viereisessä pulpetissa on aina istunut joku, joka tavalla tai toisella edustaa monikulttuurisuutta. Olli Löytty, tutkija, Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, Tampereen yliopisto MAAHANMUUTTAJANA SUOMESSA 23

24 IDENTITEETTI, Jokaisella on oma maailmankatsomus, identiteetti ja erilaiset arvot. Ihmisten täytyy pystyä keskustelemaan niistä keskenään, ymmärtää eri kantoja ja väitellä, mutta tehdä se kaikki rakentava tiedonjakaminen ketään syrjimättä tai loukkaamatta. Tyttö 9.lk MAAILMAN maailmankatsomus I Identiteetti on monivivahteinen asia ja sitä on vaikeaa lähestyä yksinkertaisilla selitysmalleilla. Identiteetti koostuu sipulin lailla monesta eri kerrostumasta, jotkut näistä kerrostumista ovat näkyviä ja toiset piilossa. Ihmisen identiteetin sisällöstä saa jonkinlaisen ymmärryksen kysymyksillä kuka minä olen? tai kuka minä haluaisin olla?. Identiteettiä rajaavat varsinkin kysymykset siitä, keitä me emme ole tai keitä me emme halua olla. Identiteetti koostuu toisin sanoen niistä asioista, jotka erottavat yksilön muista ihmisistä. Identiteettien eri osa-alueisiin kuuluvat sosiaalinen identiteetti, etninen identiteetti, kansallinen identiteetti, kulttuuri-identiteetti jne. Sosiaalinen identiteetti koostuu esimerkiksi kaikista niistä ryhmistä, joihin ihminen kuuluu ja samastuu. Identiteettiin vaikuttavat sellaiset asiat kuin sukupuoli, seksuaalisuus, kansallisuus, ikä tai asuinpaikka. Myös tietyn puolueen jäsenyys tai tietystä musiikkilajista pitäminen saattavat vaikuttaa identiteettiin. Joku saattaa määritellä itsensä ensisijaisesti esimerkiksi seurakuntaan kuulumisen kautta, kun taas toiselle harrastusseuran jäsenyys on tärkeä osa itsemäärittelyä. Kaikki ne asiat, joiden kautta ihminen voi määritellä itsensä muodostavat yksilön identiteetin. IDENTITEETTI EI OLE MUUTTUMATON Identiteetin hahmottamisessa tärkeää on sen ymmärtäminen, että ihmisen identiteetti muuttuu tilanteiden mukaan ja suhteessa toisiin ihmisiin. Identiteetti ei toisin sanoen ole muuttumaton asia, johon synnytään, vaikka osa identiteetin aineksista (kuten ihonväri) voivat olla muuttumattomia. Identiteetin palaset saavat myös eri painotuksia eri elämänvaiheissa. Esimerkiksi kun ihminen muuttaa pysyvästi uuteen maahan asumaan, etninen tausta saattaa nousta merkittäväksi omaa identiteettiä muokkaavaksi tekijäksi. Ihminen saattaa ruveta pitämään esimerkiksi omaa kulttuurista alkuperäänsä entistä arvokkaampana ja haluaa vaalia kulttuurissaan tärkeinä pitämiään asioita. Etnisyys ei siten välttämättä rajoitu valtioon, vaan ihmisiä yhdistäviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi sama asuinseutu, sama kieli tai uskonto. Erityisesti nuorista maahanmuuttajista puhuttaessa korostetaan usein etnisen identiteetin merkitystä. Tässä yhteydessä on tärkeä muistaa, että myös suomalaisilla nuorilla on oma etninen taustansa (esimerkiksi se, minkä nuoret kokevat suomalaisuudessa merkittäväksi tai kotoisaksi), joka vaikuttaa identiteetin sisältöön. Etnisyys ei siis ole asia, joka koskisi yksinomaan toisia. Maahanmuuttajien kohdalla tunne ulkopuolisuudesta suhteessa muihin Suomessa asuviin saattaa sen sijaan olla asia, joka vaikuttaa oleellisella tavalla identiteetin muokkaantumiseen. Voi vaan kuvitella, minkälaiseksi itsensä kokee ja määrittelee suhteessa muihin, jos saa usein esimerkiksi ihonvärinsä tai uskontonsa vuoksi muistutuksia siitä, ettei ole Suomesta kotoisin. Suomalaisen yhteiskunnan keskiluokkaisuus, valkoisuus ja miehiset roolimallit saattavat olla myös tekijöitä, jotka vaikuttavat nuorten identiteettimääritelmiin. IHMINEN ON AIKA- KAUTENSA VANKI Ihmisen identiteettiin vaikuttaa elämänkulun muutokset, selkeimmillään esimerkiksi matkailu saattaa avartaa ihmisten tapaa suhtautua omaan taustaansa. Siten matkustaminen tai toisessa maassa asuminen voivat vaikuttaa myös yksilön maailmankatsomukseen tai tapaan hahmottaa maailmaa. Ihminen on myös aina enemmän tai vähemmän sidottu omaan aikakauteensa luvun alun nuorten maailmankuva eroaa huomattavasti esimerkiksi 1970-luvulla eläneiden nuorten maailmankuvasta. Kolmekymmentä vuotta sitten maailmassa elettiin vielä kylmän sodan aikakautta, jolloin vastakkainasettelu idän ja lännen välillä oli huomattava ja pelko ydinsodasta jatkuvasti läsnä. Suomessa puolestaan oltiin riippuvaisia Neuvostoliiton poliittisista muutoksista ja muuttoliike maalta kaupunkeihin oli voimakasta luvulla nuorten tapaan hahmottaa maailmaa vaikuttaa globalisoituminen, kuten maailmanlaajuiset tietoverkot, jotka tuovat aikaisempaa nopeammin muun maailman tapahtumat lähelle suomalaisia nuoria. Myös ystävyysverkostot saavat uusia ulottuvuuksia, kun ihmissuhteita voidaan solmia verkossa globaalisti yli kansallisten rajojen. Terrorismin uhka ja ennen kaikkea jatkuva terrorismiin keskittyvä informaatiotulva vaikuttavat ehkä keskeisimmällä tavalla ihmisten tapaan hahmottaa maailmaa nykypäivänä. Idän ja lännen vastakkainasettelun on korvannut nykymaailmassa islamiin asetetut ennakkoluulot. Nämä arvostukset vaikuttavat konkreettisella tavalla esimerkiksi musliminuorten elämään Suomessa. Yhteiskunnallinen tilanne ja kulttuurinen tausta ovat toisin sanoen asioita, jotka vaikuttavat ihmisen maailmankatsomukseen eli siihen, miten ihminen suhtautuu ympäröivään maailmaan ja itseensä. 24 IDENTITEETTI, MAAILMANKATSOMUS JA ARVOT

25 dentiteetti, KATSOMUS JA ja arvot ARVOT On tärkeä muistaa, että myös suomalaisilla nuorilla on oma etninen taustansa. MONENLAISIA ARVOJA Maailmankatsomus liittyy arvoihin ja arvostuksiin. Arvon voi määritellä esimerkiksi asiaksi, jota pidetään hyvänä ja tavoiteltavana, eli arvokkaana. Arvot jaetaan usein itseisarvoihin ja välinearvoihin. Itseisarvoa tavoitellaan sen itsensä takia, välinearvoa välivaiheena itseisarvoon. Itseisarvoja ovat sellaiset asiat kuin oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja terveys. Välinearvoja puolestaan esimerkiksi raha. Usein keskustelua herättää se, onko aitoja itseisarvoja oikeasti olemassa, vai onko kaikki välineellistä. Eri kulttuureissa arvostetaan eri asioita. Joissakin kulttuureissa esimerkiksi vanhempien kunnioittamista ja auktoriteettiasemaa suhteessa lapsiin pidetään tärkeänä, kun taas esimerkiksi suomalaisessa kulttuurissa korostuu yksilönvapaus, ihmistä ei toisin sanoen määritellä ensisijaisesti perheen jäsenenä. Kollektiivisuutta korostavassa kulttuurissa keskeisiä arvoja ovat puolestaan vastavuoroisuus, velvollisuus, turvallisuus ja toisten tarpeiden kunnioittaminen. Yksilökeskeisessä kulttuurissa tärkeitä arvoja ovat esimerkiksi riippumattomuus, rohkeus ja nautinnon tavoittelu. Maahanmuuttajien kohdalla on vaarana, että valtaväestö niputtaa tietyn lähtömaan maahanmuuttajat yhdeksi yhtenäiseksi etniseksi ryhmäksi, jolla kuvitellaan olevan yhtenäinen etninen ja kulttuuri-identiteetti. Ei pidä unohtaa, että jokainen kokoaa oman käsityksensä etnisyydestään ja muodostaa omanlaisensa käsityksen taustakulttuuristaan sekä itsestään tuon kulttuurin jäsenenä. MAAILMAN- KATSOMUS ON TAPA HAHMOT- TAA MAAILMAA Maailmankatsomuksella tarkoitetaan yksilön tapaa suhtautua sellaisiin elämänkeskeisiin asioihin kuten kuolema, uskonto ja elämän alku Tietynlainen maailmankatsomus auttaa yksilöä suhtautumaan maailmankaikkeuteen. Maailmankatsomukseen vaikuttaa myös yksilön tapa suhtautua siihen, kuka kontrolloi hänen elämäänsä ja kuka on siitä vastuussa. Jotkut ihmiset saattavat esimerkiksi uskoa, että he voivat itse teoillaan vaikuttaa elämänsä kulkuun, kun taas toiset uskovat, että elämä on loppujen lopuksi toisten ulkopuolisten tahojen käsissä, Maailmankatsomukseen ja arvoihin vaikuttaa eikä elämänkohtaloon voi varmaan hyvin paljon vaikuttaa. omat vanhemmat ja Rasistisissa argumentaatioissa identiteetti, etni- identiteettiin taas muiden mielipiteet syys ja kulttuuri määritellään itsestä. helposti luonnollisiksi ja Tyttö 9.lk kiinteiksi kokonaisuuksiksi ja arvot muuttumattomiksi. Ihmiset nähdään siten oman taustansa vangeiksi ja taustalle asetetaan negatiivisia ominaisuuksia. Rasismissa korostuu myös negatiivisella tavalla yksilön vastuu omasta elämästään. Sen sijaan, että huomioitaisiin yhteiskunnan syrjäyttäviä rakenteita, ajatellaan, että ihminen on itse esimerkiksi syypää työttömyyteen ja köyhyyteen. Ihmisten taloudellisia ja sosiaalisia taustoja tai ylipäätään eriarvoisia kasvumahdollisuuksia ei toisin sanoen huomioida. Globaalissa maailmassa on tärkeää, että identiteeteistä, maailmankatsomuksesta ja arvoista käydään jatkuvasti keskustelua ja nimenomaan valtioiden ja kulttuurien rajojen yli. Vain suhteessa muihin ja muualla asuviin ihmisiin yksilö oppii rakentamaan hedelmällisellä tavalla identiteettiään ja maailmankatsomustaan. Maahanmuuttajanuorten vaihteleville identiteeteille ja maailmankatsomuksille on tärkeää antaa tilaa esimerkiksi suomalaisessa kouluopetuksessa, niin että opetus tapahtuu myös maahanmuuttajanuorten omia toiveita toteuttaen. Siten koulu ja perhe voivat lisätä maahanmuuttajanuoren hyvinvointia ja parantaa hänen itsetuntoaan tukemalla hänen etnisen identiteettinsä kehitystä. Veronika Honkasalo, tutkija, Uskontotieteen laitos, Helsingin yliopisto IDENTITEETTI, MAAILMANKATSOMUS JA ARVOT 25

26 MONIKULTTUURISUUS KOULUSSA MITÄ KULTTUURI JA MONIKULTTUURI- SUUS TAKOITTAVAT? Kulttuurilla on ymmärretty ja ymmärretään eri yhteyksissä eri asioita. Joskus termiä käytetään korkeakulttuurin, esimerkiksi taiteen merkityksessä, joskus taas laajasti kuten puhuttaessa kulttuurista elämäntapana. Yhteistä kaikille käyttöyhteyksille on, että kulttuuri liittyy aina jotenkin inhimillisyyteen, siis ihmisten tapaan elää ja toimia. Tässä yhteydessä kulttuuri ymmärretään ihmisryhmän elämäntapana, tapana elää ja käyttäytyä. Monikulttuurisuudesta puhuttaessa täytyy muistaa, että eri kulttuuripiireistä lähtöisin olevien henkilöiden arvot ja normit voivat olla erilaisia, samoin kulttuuriset käytännöt. Itse asiassa myös monikulttuurisuus-sanaa käytetään monessa eri merkityksessä. Joskus tarkoitetaan sitä, että yhteisössä on ihmisiä, joilla on erilaisia kulttuuritaustoja, joskus taas halutaan korostaa moniarvoisuutta. Kulttuurien moninaisuudesta huolimatta aina löytyy kuitenkin myös asioita, jotka ovat kaikille ihmisille yhteisiä: kaikki tarvitsevat ruokaa, vaatteita, lämpöä, turvaa jne. Silti siinä, millaista ruokaa syödään tai miten pukeudutaan, on eroavaisuuksia esimerkiksi eri puolilla maailmaa elävien ihmisten välillä. Usein elinolosuhteet määräävät, millaisia ruoka-, pukeutumis- ym. kulttuureja on aikojen kuluessa syntynyt. MITEN MONIKULTTUURI- SUUS NÄKYY KOULUMAAILMASSA? Ensinnäkin meillä on ns. kotoperäistä kulttuurista monimuotoisuutta; myös suomalaistaustaisilla on erilaisia kulttuuritaustoja, erilaisia tapoja ja perinteitä. Tänä päivänä oppilaiden kansallisten taustojen erilaisuus näkyy siten, että kouluissa on erinäköisiä oppilaita, jotka kenties myös puhuvat eri kieliä. Uskonnolliset taustat voivat myös poiketa, ja tämä tulee ottaa opetuksessa huomioon. Eritaustaisten oppilaiden määrän lisääntyessä opettajilta vaaditaan paljon. Ulkomailta Suomeen muuttaneet oppilaat eivät yleensä osaa suomea, eivätkä tunne Suomen koulujärjestelmää. Oppiaineetkin ovat lähtömaassa olleet osin toisia. Myös suomalaistaustaisilta oppilastovereilta vaaditaan ymmärrystä ja joustavuutta. Ulkomaalaistaustaisilta tovereilta voidaan myös oppia paljon uusia asioita. Päivittäinen kulttuurien välinen kanssakäyminen ja onnistunut yhteistyö on kansainvälisyyskasvatusta parhaimmillaan. MITEN MONI- KULTTUURISUUTTA VOITAISIIN EDISTÄÄ? Monikulttuurisuus ei tarkoita vain eritaustaisia oppilaita, vaan myös itse koulun tulisi olla monikulttuurinen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppitunneilla ei käsiteltäisi asioita pelkästään suomalais-kansallisesta perspektiivistä vaan tutustuttaisiin myös muiden kansojen ja kulttuurien edustajien kokemuksiin ja näkökulmiin. Oleellista on omien kulttuuristen lähtökohtien tunteminen ja oman ajattelun kulttuurisidonnaisuuden tiedostaminen. Lisäksi tarvitaan tietoa toisenlaisista ajattelun ja toiminnan malleista. Henki- 26 MONIARVOISUUS JA MONIKULTTUURISUUS

27 Moniarvoisuus ei tarkoita sitä, että kaikki mielipiteet hyväksytään. Raja kulkee siinä, että toista ei loukata. lö, joka tuntee ainoastaan oman kulttuuripiirinsä elämänmuodon, on taipuvainen pitämään sitä ainoana oikeana. Niinpä vieraiden kulttuurien tuntemus auttaa suhteellistamaan omaa ajattelua: se on vain yksi monien joukossa. Viime kädessä tavoitteena tulisi olla kulttuurinen empatia, kyky samastua toisenlaisista lähtökohdista olevien ihmisten asemaan. Kulttuurinen empatia luo pohjaa todelliselle suvaitsevaisuudelle: kyvylle ottaa toisten, myös erilaisten, ihmisten intressit huomioon. MITÄ HYÖTYÄ MONIKULTTUURI- SUUDESTA VOI OLLA? Parhaimmillaan kulttuurinen monimuotoisuus on rikastuttava asia. Se on voimavara, joka tarjoaa mahdollisuuksia paitsi uuden oppimiseen myös uudenlaisten toimintatapojen kehittämiseen. Täysin homogeenisessa, samanlaisten, samalla tavalla ajattelevien ihmisten ryhmässä ei ole jännitettä. Niinpä siinä ei myöskään tapahdu kehitystä. Erilaisten toimintatapojen ja näkemysten kohtaamisesta syntyvä jännite voi myös avata totutuista poikkeavia näkökulmia ja toimia siten virikkeenä erilaisille innovaatioprosesseille. MITÄ MONIARVOI- SUUS TARKOITTAA, ENTÄ ERIARVOISUUS? Moniarvoisuus tarkoittaa, että hyväksytään arvojen ja maailmankatsomusten erilaisuus. Moniarvoisuus ei kuitenkaan tarkoita kaikki käy -asennetta. Kaikilta vaaditaan sitoutumista joihinkin yhteisesti hyväksyttyihin pelisääntöihin. Eriarvoisuutta on monenlaista ja monentasoista, se voi olla piiloista tai näkyvää. Sekä meillä Suomessa että etenkin maailmanlaajuisesti ihmiset ovat monessa suhteessa selvästi eriarvoisia. Joskus eriarvoisuus on kuitenkin vaikeasti havaittavaa. Moniarvoisuutta voitaisiin edistää puhumalla siitä, että kulttuuri, tavat ja arvot ovat opittuja asioita; ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa elää. Ja keskustelemalla siitä, missä hyväksymisen ja suvaitsevaisuuden rajat kulkevat. Mitä voidaan hyväksyä ja mitä ei. Se mikä ei vahingoita yhteisön toimintaa tai loukkaa ketään, tulee yleensä hyväksyä. Pirkko Pitkänen, monikulttuurisuuskasvatuksen professori, Tampereen yliopisto MONIARVOISUUS JA MONIKULTTUURISUUS 27

28 KUVITTELE, ETTÄ MAAILMASSA OLISI VAIN YKSI MAKU... KAIKKI SAMAA VAI SEKOITUSTA Ihmisillä on monenlaisia mieltymyksiä asioiden suhteen. Teemme erilaisia valintoja makujen, tyylin, kulttuurin ja persoonallisuutemme mukaan. Ajatellaan valintojen tekemistä esimerkiksi irtokarkkeja myyvässä kaupassa: joku haluaa keskittyä yhteen karkkilaatuun, toiselle sekoitus on ainoa oikea vaihtoehto. Makeisten maailmassa asia on helppoa jokainen toimii oman mieltymyksensä mukaan. Jos ostetaan yhteinen pussi, täytyy tosin ottaa huomioon kavereiden toiveet. Vähän samasta asiasta on kyse moniarvoisessa yhteiskunnassa eli monia arvoja kunnioittavassa tavassa elää. Vaikka makeisia on kovia ja pehmeitä, erivärisiä ja värittömiä, happamia ja makeita ovat ihmiset kuitenkin eri asia kuin karkit. Myös meitä ihmisiä on monenlaisia, mutta kaikki me haluamme tulla arvostetuiksi ja hyväksytyiksi omina itsenämme. Ihmiset kaikkialla maailmassa arvostavat ystävyyttä, läheisiään ja perheenjäseniään. Ihmiset eroavat monilla tavoin toisistaan, mutta on myös paljon asioita, jotka yhdistävät kaikkia maailman ihmisiä keskenään! Monikulttuurisessa maailmassa on olennaista löytää niitä asioita, jotka ovat kaikille tärkeitä ja yhteisiä. Tällöin on tärkeää tietää, mitkä asiat ja arvot ovat kaikille yhteiset eräänlaiset yhteiset pelisäännöt. KUVITTELE, ETTÄ MAAILMASSA OLISI VAIN YKSI LAULU Mieti itseäsi: mitä vaatteita sinulla on päälläsi, millaisia tavaroita käytät normaalina päivänä? Luultavasti huomaat tavaroiden valmistusmaan ja alkuperän johtavan eri puolille maailmaa. Useimpien Suomen asukkaiden elämä liittyy erottamattomasti kansainvälisyyteen ja kansainvälisiin asioihin. Mieti itseäsi: mitä vaatteita sinulla on päälläsi, millaisia tavaroita käytät normaalina päivänä? Luultavasti huomaat tavaroiden valmistusmaan ja alkuperän johtavan eri puolille maailmaa. Samalla lailla kouluopetuksessa käsiteltävät aiheet ja sisällöt ovat täynnä viittauksia kansainvälisyyteen kaukaisiin tai läheisiin maihin sekä ihmisiin, kulttuureihin ja asioihin. Tämä koskee varmaan myös koulussa tarjottavaa ruokaa, siellä vietettäviä juhlia ja huomioitavia tapahtumia. Entä mitä teet koulun jälkeen ja vapaa-ajallasi? Usein harrastukset ja viihde liittävät ihmiset myös osaksi laajemman maailman menoa. Elokuvat, tv-sarjat ja musiikki ovat luonteeltaan kansainvälisiä. Netin kautta on helppo pitää yhteyttä samasta asiasta kiinnostuneiden harrastajien kesken. Nettipeleissä esimerkiksi aikavyöhyke saattaa ratkaista enemmän keiden kanssa pelataan kuin se, missä pelaajat asuvat tai mistä maasta tulevat. Erilaisuudesta on hyötyä myös nettipelien maailmoissa: kamppailtaessa erilaisissa tehtävissä vastassa on monenlaisia haasteita. Yhdenmukaisuus ei myöskään tosimaailmassa ole liiallisena kovinkaan innostavaa. KULTTUURIEN VÄLISTÄ VUORO- VAIKUTUSTA Globalisaatiosta on puhuttu viimeaikoina paljon. Globalisaatio tarkoittaa maiden ja kansojen välisten yhteyksien lisääntymistä. Yhteydet ja riippuvuus toisista voivat olla myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksiltaan. Ihmiset, ajatukset, tavarat ja tuotteet ovat liikkuneet myös aiemmin. Maiden ja kansojen elämässä on aina ollut kysymys vuorovaikutuksesta. Monet kansainväliset vaikutukset ovat niin olennainen osa arkeamme, ettei niitä tule edes ajatelleeksi. Kulttuurissa on kyse monenlaisista tavoista elää ja toimia. Kulttuuriin kuuluu taiteen ja musiikin ohella ihmisten käyttäytyminen, pukeutuminen ja ajatukset eri asioista. Kielen kautta annetaan asioille nimet ja merkitykset ajatellaan ja sanotaan miten asiat ovat. Tiettyjen asioiden muuttaminen käy yhtä helposti kuin vaatteiden vaihtaminen. Toiset ihmisiin ja kulttuuriin liittyvät ominaisuudet eivät automaattisesti näy päällepäin eikä niitä pysty välttämättä helposti muuttamaan. Se mitä pidetään oikeana ja vääränä näkyy kyllä ihmisten teoissa, mutta ei väistämättä henkilön ulkonäössä. Voitko helposti sanoa katsomalla jotakuta mitä mieltä hän on politiikasta, uskonnosta, ystävyydestä, rakkaudesta jne.? Entä mitkä asiat näkyvät helpommin ihmisen ulkokuoresta? Voiko sinun ulkomuodostasi päätellä oletko 28 MONIARVOISUUS JA MONIKULTTUURISUUS

29 oikea- tai vasenkätinen, ihastunut tai surullinen? Pidätkö ajatuksesta, että sinun kykyjäsi ja taitojasi arvioitaisiin ulkonäkösi, nimesi tai muun seikan perusteella? MONIARVOISUUS JA MONIKULTTUURI- SUUS MITÄ IHMETTÄ? Monikulttuurisuus on suosittu sana. Mutta mitä sillä tarkoitetaan voi vaihdella kovastikin. Monikulttuurisuus voidaan käsittää ihmisten elämässä vaikuttavaksi seikaksi, joko hyväksi tai pelottavaksi asiaksi. Jokaisen olisi hyödyllistä pohtia omalta osalta miten monikulttuurisuuden ymmärtää ja miten siihen suhtautuu. Jokaisen tulee tietää ja tuntea omat ajatuksensa, jotta voi ahdistumatta kohdata erilaisia näkökantoja. Erilaisten tapojen pohtiminen, joilla suhtautua myönteisesti erilaisuuteen on kiistatta tärkeimpiä asioita, joita koulu voi oppilaille opettaa. Eräitä ajatuksia monikulttuurisuuteen liittyen: 1) Monikulttuurisuus tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa elää erilaisia ihmisiä ja kulttuureja. (Erilaisia kulttuureja ja kieliä sisältävä yhteiskunta kuten kahden kansalliskielen Suomi, jossa asuu useisiin kulttuureihin kuuluvia ihmisiä, joiden kotimaa on Suomi.) 2) Toinen monikulttuurisuudelle annettu merkitys kuvaa tilannetta, jossa erilaiset väestö- ja kulttuuriryhmät ovat tasavertaisia ja ryhmien välillä vallitsee kunnioitus. (Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa asettaa ilman hyväksyttävää syytä eriarvoiseen asemaan. Eri kulttuurisia ja kielellisiä taustoja edustavien ryhmien tulisi elää tasa-arvoisessa rinnakkaiselossa.) 3) Kolmanneksi monikulttuurisuus tarkoittaa toimintatapoja, joilla lakien ja sääntöjen avulla ohjataan ihmisten ja ryhmien toimintaa. (Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjimisen esimerkiksi vammaisuuden, kansallisuuden tai uskonnon perusteella. Laki myös edellyttää, että viranomaiset edistävät yhdenvertaisuutta.) Mieti mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä? Eroavatko ne muiden ihmisten tärkeinä pitämistä asioista? Miten erimielisyydet tulisi selvittää? MONIARVOISUU- DESTA YHDEN- VERTAISUUTEEN Kulttuuri on osa tapaamme toimia, olla ja kokea asioita. Sen avulla ihmiset tulkitsevat mitä maailmassa tapahtuu: käsitykset oikeasta ja väärästä sekä kauniista ja rumasta opitaan oman kulttuurin kautta. Kuitenkin samaan kulttuuriin kuuluvien kesken on paljonkin eroja ja erilaisia käsityksiä. Kyse ei ole kuitenkaan ainoastaan kulttuurieroista, vaan kaikista eroista. Eroja voi olla fyysisten ominaisuuksien, seksuaalisuuden ja terveyteen liittyvien asioiden osalta. Mutta erilaisuuden lisäksi kysymys on myös yhtäläisyyksistä. Samaa sukupuolta olevien ihmisten rakkaudessa on kyse samasta asiasta kuin eri sukupuolten välisessä ihastumisessa. Kyse on toiseen ihmiseen ihastumisesta ja kiintymisestä. Monikulttuurisessa koulussa hyödynnetään oppilaiden ja opettajien ominaisuuksia ja kunnioitetaan eroja myös toimintatavat ottavat eroavaisuudet huomioon sisältöjen kannalta. MONIARVOISUUS JA MONIKULTTUURISUUS 29

30 Moniarvoisuus ei tarkoita sitä, että kaikki mielipiteet hyväksytään. Raja kulkee siinä, että toista ei loukata. Itselle ja toisille tärkeitä asioita kunnioitetaan. Koulun kannalta onnistunut lopputulos olisi sellainen tilanne, jossa oppilaat osaavat tulla toimeen erilaisuuden ja erojen kanssa. He osaavat käsitellä vaikeuksia ja haasteita, mutta löytää myös voimaa ja uusia ajatuksia moninaisuudesta. Ihmisten kanssakäyminen perustuu vuorovaikutukseen. Vuorovaikutustaidot ovat välttämätön taito, jossa voi oppia paremmin kuuntelemaan, oppimaan toisilta ja perustelemaan omia mielipiteitään. Näitä taitoja pääsee käyttämään niin koulussa, työssä, harrastuksissa kuin vapaa-ajalla. Monikulttuurisuuden merkitys kouluissa syntyy siitä, kuinka mm. kiistanalaisia asioita, erimielisyyksiä sekä erilaisia arvoja käsitellään. Oleellista on avoimuus pohtia ja tehdä yhdessä. Koulussa on olemassa yhteinen arvopohja, jonka tulisi perustua ihmisoikeuksien kunnioitukseen. Moniarvoisuusajattelun lähtökohta on, että vaikka ihmiset ovat erilaisia, he ovat yhdenvertaisia keskenään. Erilaisuuden hyväksyminen on avain syrjimättömyyteen, suvaitsevaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen. Matti Cantell, suunnittelusihteeri, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Monikulttuurisuus on mielestäni hieno asia. On varmasti upeaa elää kahden kulttuurin vaikutuksessa, vaikka se voi tietysti olla vaikeaakin. Pidän kuitenkin monikulttuurisuutta suuressa arvossa. Tyttö 9.lk IDI AMIN ASIKAINEN: PIDÄN ISÄNI SYNNYINMAATA OSALTANI OMANANI Lähteet: Yhdenvertaisuus.fi kokoaa yhteen yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä edistäviä materiaaleja. / Euroopan komission syrjinnän vastainen sivusto: 30 MONIARVOISUUS JA MONIKULTTUURISUUS

31 Hei Amin, kerrotko hieman itsestäsi? Olen 30-vuotias kirkkonummelainen, jossa olen asunut koko ikäni. Tällä hetkellä nyrkkeilen ammatikseni kokopäiväisesti. Kuinka urasi nyrkkeilijänä alkoi? Urani alkoi kaverini Joni Turusen kanssa samaan aikaa, kun hiivimme nyrkkeilysalin ikkunan taakse katsomaan hänen veljensä Tonin harjoittelua. Myöhemmin sitten mekin uskaltauduimme mukaan harjoituksiin vuonna Olet suomalainen, mutta isäsi on marokkolainen. Mitä monikulttuurisuus merkitsee sinulle? Osaa suhtautua eri kulttuureista tulleisiin ihmisiin oikealla tavalla, koska onhan tämä tellus kuitenkin pieni maailman kylä. Isäni synnyinmaata pidän myös osaltani omanani. Miten kahden kulttuurin jäsenenä oleminen vaikutti koulukokemuksiisi? Olen tuntenut olevani aina täysin suomalainen, mutta olen saanut valtavasti kokemuksia vieraillessani isäni kotimaassa. IDI-kutsumanimeni on perua kouluajoiltani, jolloin etunimeni Amin oli monille aika outo suomalainen nimi. Miten koulukiusaamista voitaisiin mielestäsi vähentää? Mielestäni kaikkeen koulukiusaamiseen pitäisi puuttua erittäin tehokkaasti, jopa koulusta erottamisen uhalla. Mitä arvostat Suomessa? Entä mitä haluaisit muuttaa? Arvostan turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja vapautta. En haluaisi varsinaisesti muuttaa mitään muuta kuin sääolosuhteita. Koen, että meillä on kaikki yleisesti ottaen hyvin. Mitä nimesi Amin tarkoittaa? Nimeni tarkoittaa rehellistä ihmistä, kaikille ei samanlaista nimeä suoda. Onko sinulla tulevaisuuden haaveita? Toivon voivani elää terveenä pitkän elämän, yhdessä lasteni ja perheeni kanssa, kavereita koskaan kuitenkaan unohtamatta. Nyrkkeilyssä haluan voittaa keskisarjan maailmanmestaruuden. Mitä haluaisit lopuksi sanoa nuorille tytöille ja pojille? Opiskelkaa, liikkukaa ja urheilkaa. Terve mieli terveessä kehossa. Kiitos haastattelusta! 31

32 SAMASTA MUOTISTA Synnyin siellä, kasvoin täällä. Siinä välissä opin paljon. Sain kokemuksia, ymmärrystä ja opin selviytymään aina senhetkisen kehitykseni mukaisella tavalla. Kaikesta koetusta piirtyi pikkuhiljaa sieluuni maisema, jonka kautta opin ymmärtämään ja näkemään ympäristöäni. Sen myötä piirtyi kuva myös itsestäni. Koin ja opin järjellä tai tunteella miten vain. Kaikesta kokemastani jää jälki, halusin tai en. Mukanani kulkee myös perimä. Sellainen johon en voi itse vaikuttaa, vaikka ehkä toisinaan haluaisinkin, suuntaan tai toiseen. Näiden kaikkien asioiden summana määrittelen itseni ja koetan suhteuttaa sitä ympäristööni, aina sen mukaan millaisen palautteen ympäristöltäni saan. Niin toimii lapsi. Aikuisena osaan jo jättää ympäristöltä saadut palautteet toisinaan omaan arvoonsa. En välitä. Tiedän oikeuteni. Entäpä kun katsahdan toiseen ihmiseen, samanlaiseen. Hyväksynkö hänet, erinäköisen ja kokoisen päältä ja sisältä? Samankaltaisen iloineen ja suruineen. Ehkä syntynyt täällä, kasvanut tuolla. Tuohon väliin kokenut kokoisensa elämän. Mennyt rikki hylätyksi tulemisesta tai kokenut tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on. Yhtä inhimillisen kuin itse olen. ITSENSÄ NÄKEMINEN JA HYVÄKSYMINEN PUOLIMATKASSA TOISEN LUO Suvaitsevaisuus tarkoittaa sitä, että suvaitsee kaikkia niitä ihmisiä, jotka eivät ole, toimi tai ajattele samalla tavalla kuin minä. Ympärilleni katsoessani näen monenlaisia peilejä, jotka heijastuvat ihmisistä. Aina en näe itsestäni kaunista kuvaa. Joistain peileistä näen haurautta ja pelkoa. Pelot tulevat usein asioista, joista kokemukset voivat olla huonoja. Tuntematonkin pelottaa, joka ei vastaa tuttua ja turvallista. Sitä, mitä on oppinut hallitsemaan tai jota ei osaa asettaa opittuihin muotteihin, tai jotka eivät vastaa valmiiksi määriteltyjä asioita. Pelot muuttuvat helposti uhkaksi ja asioiksi, joista on päästävä eroon, koska ei osaa suhtautua tai toimia niiden kanssa. Heikkouden ja pelon näkeminen itsessä haastaa kasvuun, valintojen tekemiseen tai yhtä hyvin niiden peilien edessä voi sulkea silmänsä ja toivoa, ettei koskaan nähnytkään. On helpompi kieltää kuin todeta, että totta se on, ja tehdä asialle jotain. Vaikka toisinaan yritän kiertää itselleni eteen tulevat vaikeat asiat, voinkin silti huomata törmääväni niihin yllättäen arjen keskellä. Huomaan, että on vaikea hyväksyä toisessa ihmisessä sellaista, mitä olisi vaikea nähdä itsessä tai sellaisen asian voisi juuri ja juuri sallia, kunhan se pysyy kaukana omasta elämästä. ENTÄ JOS MINÄ KUULUN NIIHIN, JOITA EI SUVAITA? Eräänä päivänä käsitin, että olla suvaitsevainen ei tarkoita pelkästään sitä, että suvaitsee erilaisia vähemmistöjä, erilaisia kulttuureita tai tapoja. Suvaitsevaisuus tarkoittaa sitä, että suvaitsee kaikkia niitä ihmisiä, jotka eivät ole, toimi tai ajattele samalla tavalla kuin minä. Osaisin asettua toisen asemaan. Kuunnella toisen kokemuksia vähättelemättä ja halua irrottautua hetkeksi omasta etuoikeutetusta asemastaan toisen vierelle ja katsoa maailmaa hänen silmin. Toisinaan se vaatii oman ajattelutavan muuttamista tai omien tottumusten ja tapojen kyseenalaistamista, ja se jos joku on hyvinkin vaikeaa. Olisi niin mukava olla oikeassa. Kertoa kuinka asiat tulisi olla ja kokea. Ja niinhän ne pitäisi olla, että minä en tunne epävarmuutta, eikö vain? LASTEN VIISAUS JA AVOIMUUS Lapsia seuratessa sitä ihmettelee uudelleen ja uudelleen, kuinka valmiita ja avoimia he ovat. Eivät he alun perin synny maailmaan määrittelemään toistensa elämää. Kaikki mitä he näkevät tai kokevat kuuluvat elämään sellaisenaan. Heille on ihan sama, minkä näköinen tai kokoinen kaveri leikkii samalla hiekkalaatikolla, kunhan siinä leikit vain etenevät. Ei siinä ehdi arvostelemaan toisen haalareita tai tukan väriä, kun olennaisinta on yhdessä tekemisen ja olemisen riemu. Hiekkalaatikolla kannetaan keltaisella muovilapiolla hiekkaa paikasta toiseen ja täytellään sinisiä pikku sankoja. Välillä tyhjennetään ja taas täytetään. Siirrytään leikkimään autoilla tai kaivureilla. Kaivetaan hiekkaan koloja ja kuvia. Kaikkein olennaisin on siinä. Lapsi elää hetkessä avoimena kaikelle ja kaikille. Missä vaiheessa heistä alkaa tuntua toisen kaverin haalarit väärän väriseltä tai kiharat hiukset häiritseviltä? Usein se muutos tapahtuu sillä välin, kun heille käydään vaihtamassa märät vaatteet kuiviin tai pikku saappaat suurempiin. Ennen sitä he saattoivat ihmetellä miksi toinen itkee. Itkee kuten itsekin. Leikin jatkumiseen riittää 32 SUVAITSEVAISUUTTA VOI OPPIA!

33 Pelot muuttuvat helposti uhkaksi ja asioiksi, joista on päästävä eroon, koska ei osaa suhtautua tai toimia niiden kanssa. vain ymmärrys, että itku voi tulla, jos sattuu kovasti. Leikki jatkuu, mutta yritetään jatkaa leikkiä hieman varovaisemmin. Olisiko meillä isommilla tästä jotain opittavaa? Itkettää kun sattuu kovasti. Naurattaa kun tuntuu hyvältä. Samasta piparkakkumuotista valettu. Taikinassa vain hieman eri määrä jauhoja ja hiivaa. Jokaisella on uunissa oma paikkansa ja silloin näkee uunin eri kulmalta. Anu Rohima Mylläri, kirjailija, Hyvien tapojen lähettiläs Anu Rohima Mylläri on adoptoitu Suomeen vuonna -80. Hän kuuluu ensimmäisiin kansainvälisen adoption kautta saapuneisiin lapsiin Suomessa. Nyt hän on 29-vuotias ja työskentelee UKK-instituutissa tutkimuskoordinaattorina sekä ohjaa lasten taide- ja kulttuurikasvatusta. Häneltä ilmestyi kirja Adoptoitu (Otava) keväällä Bangladeshissa syntyneen ja kaksivuotiaana eteläpohjalaiseen pienviljelijäperheeseen adoptoidun Anun kirja on poikkeuksellinen ja koskettava kasvu- ja selviytymistarina ja ajatuksia herättävä kannanotto ajankohtaiseen adoptiokeskusteluun. Kuva: Otava/Pertti Messo 33

34 OLE MUUTOS, JONKA HALUAT NÄHDÄ! Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry koordinoi Suomessa vuosina eurooppalaista Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia -nuorisokampanjaa. Kampanjan tavoitteena on innostaa nuoria toimimaan erilaisuuden hyväksymisen, yhdenvertaisuuden ja moniarvoisuuden puolesta ja vastustaa syrjintää sen kaikissa muodoissa. Kampanjan sanomana on, että kaikilla on oikeus tulla kunnioitetuksi omana itsenään, olipa hänen uskontonsa, ihonvärinsä, kielensä, kulttuurinsa, seksuaalinen suuntautuneisuutensa, ikänsä, terveydentilansa tai kansallisuutensa mikä tahansa. Kampanja puhuu kaikkien oikeuden puolesta tulla kohdelluksi yhdenvertaisena ja muistuttaakseen, että vaikka kaikki olemme erilaisia, olemme myös samanarvoisia. ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN VAATII TOIMINTAA Kampanjan tavoitteena on haastaa erityisesti nuoret toimimaan, jotta kaikkia kohdeltaisiin samanarvoisina yhteiskunnassamme. Suvaitsevaisuutena pidetään aivan liian usein välinpitämättömyyttä ja laiskaa sivustakatsomista, jossa vältetään erilaisuuteen kantaa ottamista. Tähän kampanja tahtoo saada aikaan muutoksen. Uskomme, että erilaisuuden hyväksyminen vaatii enemmän. Se edellyttää omien ennakkoluulojen tunnustamista, vaikeiden kysymysten kysymistä ääneen ja ennen kaikkea kohtaamisia ja toimintaa. Toimintaa yhdenvertaisuuden ja moniarvoisuuden puolesta, keskusteluja, puuttumista syrjintään ja kiusaamiseen, aktiivista huomioimista ja mukaan ottamista sekä erilaisuuden tuomista esiin rikkautena eikä uhkana. Se on pieniä toimia arjessa: hymyjä, tervehtimistä tai mukaan pyytämistä. Ja puuttumista, kun huomaa jotain kohdeltavan inhottavasti, puuttumista rasististen tai homoja halventavien vitsien kerrontaan, loukkaavaan kielenkäyttöön tai naljailuihin. Voimme muuttaa ympäristöämme suvaitsevaisemmaksi pienillä arkipäiväisillä valinnoilla ja toiminnallamme silloin, kun olisi helpompaa olla hiljaa tai kääntää katse muualle. Suvaitsematto- Voimme muuttaa ympäristöämme suvaitsevaisemmaksi pienillä arkipäiväisillä valinnoilla ja toiminnallamme silloin, kun olisi helpompaa olla hiljaa tai kääntää katse muualle. maan käytökseen puuttumattomuudella myös vahvistamme suvaitsemattomuutta ja syrjintää ylläpitäviä rakenteita. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia -kampanja avattiin keväällä Jo ensimmäisen puolen vuoden aikana tuhannet nuoret ovat osallistuneet sen toteuttamiseen eri puolilla Eurooppaa. Suomessa kampanja on innostanut nuoria toimimaan monipuolisesti omalla paikkakunnallaan ja valtakunnallisesti edistääkseen kampanjan tunnuksen, Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia, toteutumista. Esittelen tässä kaksi erilaista kampanjatoimintamallia, joiden toteuttamisessa olen itse ollut aktiivisesti mukana. Nämä kaksi esimerkkiä ovat vain pieni osa kampanjatapahtumista. Muihin nuorten kehittelemiin ja toteuttamiin ideoihin voit tutustua sivustolla. Haastan myös kaikki mukaan toteuttamaan kampanjaa. Meiltä saat siihen apua ja ajatuksia herättäviä kampanjamateriaaleja jaettavaksi! Älä katso sivusta, valita tai synkistele tilannetta. Tule mukaan kampanjoimaan ja ole muutos, jonka haluat nähdä! FESTIVAALIKIERTUE ERILAISUUDEN PUOLESTA KAMPAN- JOINTI VOI OLLA HUIPPUHAUSKAA! Keväällä 2006 kampanjan suunnitteluryhmä mietti miten viedä kampanjasanoma nuorten pariin innostavalla ja uudella tavalla. Joku keksi idean tilapäistatuoinneista ja niiden jakamisesta kesän rockfestivaaleilla. Miten idea syntyi, siitä ei ole tarkkaa tietoa. Monien kehittelyvaiheiden kautta kuitenkin meillä oli loppukeväästä hallussamme tilapäistatuointia sekä ilmaisliput lähes kaikille Suomen suurimmille rockfestivaaleille sekä tärkeimpänä ryhmä luovaa hulluutta ja innostusta pursuavia nuoria. Itse olin mukana osalla festivaaleista. Festarikiertue oli aivan mielettömän hauska ja ajatuksia herättävä tapa tehdä kampanjaa. Kiinnitimme tatuointeja tuhansien nuorten kroppiin ja keskustelimme erilaisuudesta ja siihen liittyvistä teemoista heidän kanssaan. Emme saarnanneet tai valistaneet vaan jaoimme tatskoja ja juttelimme mukavia erilaisuudesta ja sen arvostamisesta odotellessamme niiden kiinnitäytymistä. Toisinaan keskustelimme pitkäänkin seksuaalivähemmistöjen kohtaamista ennakkoluuloista Suomessa, vammaisten oikeuksista yhdenvertaiseen kohteluun tai rasismista, toisinaan vaihdoimme vain muutaman sanan. Oli ihanaa huomata, miten lähes kaikki halusivat ottaa kampanjatatuoinnin ja osoittaa siten puolustavansa jokaisen oikeutta olla oma itsensä ja tulla kohdelluksi yhdenvertaisena. Muistan aina Provinssirockin päättäneen keikan, kun tuhatpäinen yleisö eli musiikin mukana ja kampanjatatuoinnit 34 SUVAITSEVAISUUTTA VOI OPPIA!

35 Suvaitsevaisuutena pidetään aivan liian usein välinpitämättömyyttä ja laiskaa sivustakatsomista, jossa vältetään erilaisuuteen kantaa ottamista. vilkkuivat olkapäillä, pohkeissa tai yläselissä. Harvoin olen tuntenut sellaista iloa ja ylpeyttä! ELÄVÄ KIRJASTO MURTAA ENNAKKOLUULOJA Toinen uusi ja puhutteleva toimintamalli käsitellä kampanjan teemoja on ollut elävä kirjasto. Sen tavoitteena on antaa mahdollisuus kohtaamisiin ja kanssakäymiseen erilaisten ihmisten kesken. Mielikuvituksemme, ennakkoluulomme ja stereotypiamme ohjaavat helposti suhtautumistamme ihmisiin ja ihmisryhmiin, joista meillä on vain vähän tietoa. Usein saamme tietomme eri vähemmistöistä ja heidän kulttuuristaan telkkarista, internetistä tai lehdistä. Ennakkoluulomme vaikuttavat käytökseemme ja valitettavan usein johtavat syrjintään ja poissulkemiseen. Elävä kirjasto on tanskalaisten nuorten kehittämä menetelmä, joka pyrkii pureutumaan tähän ongelmaan. Elävä kirjasto on aivan kuin tavallinen kirjasto, josta lukijat lainaavat kirjan tietyksi ajaksi. Elävällä kirjastolla ja tavallisella kirjastolla on vain yksi ero: elävän kirjaston kirjat ovat ihmisiä, ja he käyvät henkilökohtaista keskustelua lukijoidensa kanssa. Elävän kirjaston kirjat eivät myöskään ainoastaan puhu, vaan he voivat myös vastata lukijoiden kysymyksiin ja haastaa lainaajat pohtimaan asioita uudesta näkökulmasta. Elävän kirjaston avulla ovat nuoret haastaneet muun muassa eduskunnassa viime joulukuussa kansanedustajat kuuntelemaan ja kohtaamaan erilaisia nuoria omina itsenään. MIKÄ KIRJA SINÄ OLISIT? Elävä kirjasto auttaa ihmisiä kohtaamaan omat ennakkoluulonsa kasvotusten yksilötasolla. Kirjoiksi lupautuneet nuoret ovat olleet erityisen rohkeita asettaessaan yhden omista identiteeteistä esille ja itsensä muiden lainattaviksi. Monille aikuisille on ollut vaikeaa ymmärtää elävän kirjaston idea ja monet ovat luulleet, että kirjat näyttelevät roolinsa. Elävän kirjaston kirjat antavat kuitenkin itsensä muiden tutustuttavaksi juuri sellaisina kuin he ovat ja ovat valmistautuneet kertomaan omasta elämästään ventovieraille lainaajille. Tietysti kirjoilla on myös oikeus olla vastaamatta epämiellyttäviksi tai liian tunkeileviin kysymyksiin sekä lopettaa lainan lyhyeen niin halutessaan. Kirjaston säännöt voidaan yksinkertaistaa seuraavasti: lainaaminen perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen ja lainaajan tulee palauttaa kirja samassa henkisessä ja fyysisessä kunnossa kuin hän on sen lainannut. Elävä kirjasto toteutettiin ensimmäisen kerran vuoden 2000 Roskilden festivaaleilla Tanskassa, josta se on viime vuosien aikana levinnyt eri puolille Eurooppaa. Suomessa ensimmäinen kirjasto järjestettiin viime vuoden toukokuussa. Kirjaston järjestäminen on haasteellista, mutta myös hauskaa ja ajatuksia herättävää kaikille mukana oleville. Kaikki kirjaston järjestelyihin joko kirjastonhoitajina tai kirjoina osallistuneet ovat kertoneet oppineensa paljon toisiltaan sekä itsestään. Kirjoina on ollut muun muassa feministejä, muslimeja, lesboja, aktivisteja, transseksuaaleja, hiv-positiivisia, entisiä nuorisorikollisia, graffiittimaalareita, teiniäitejä, saamelaisia, romaneja, koulukiusattuja, metsästäjiä, juutalaisia ja poliiseja vain muutamia mainitakseni. Kirjaston voi järjestää omalla paikkakunnalla yhdessä eri järjestöjen kanssa. Jokaiselta paikkakunnalta löytyy omanlaisensa kirjavalikoima ja omat suosikkikirjat. Minkä kirjan sinä haluaisit lainata? Entä mitä kaikkia kirjoja olisit? Riikka Jalonen, projektisihteeri, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry SUVAITSEVAISUUTTA VOI OPPIA! 35

Kun vanhempi on trans*

Kun vanhempi on trans* Seta Transtukipiste Kun vanhempi on trans* Linda Korpikoski 15.3.2013 Sisällys 1 Apua, vanhempani on trans!... 3 1.1 Mitä minun kannattaa tehdä?... 4 1.2 Transmikä?... 4 1.3 Eikö sukupuoli ole itsestään

Lisätiedot

Sisältö. Valtasuhteet koulussa. Aluksi. normatiivisuus rakentuu? Bongaa hetero! Kertomus Ei tarvitse olla vahvempi kuin on

Sisältö. Valtasuhteet koulussa. Aluksi. normatiivisuus rakentuu? Bongaa hetero! Kertomus Ei tarvitse olla vahvempi kuin on Sisältö 1 Aluksi 9 14 Kertomus Ei tarvitse olla vahvempi kuin on 15 Kertomus Sori vaan kaverit, mutta olen somali 19 2 Valtasuhteet koulussa 22 25 Kertomus Onko sinulla poikaystävää? 27 Kertomus Kelaten

Lisätiedot

Silloin ajattelen, että olisi helpompaa olla suomalainen tai ainakin jokin

Silloin ajattelen, että olisi helpompaa olla suomalainen tai ainakin jokin Silloin ajattelen, että olisi helpompaa olla suomalainen tai ainakin jokin muu kuin venäläinen. Venäläisten maahanmuuttajien kokemuksia kotoutumisesta Joensuun seudulla Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

3 / 2014 Perhe ja parisuhde. Irtonumero 3

3 / 2014 Perhe ja parisuhde. Irtonumero 3 3 / 2014 Perhe ja parisuhde Irtonumero 3 DREAMWEAR CLUB R.Y. SISÄLTÖ 3/2014 Sisällys, yleisiä tiedotuksia 2 Pääkirjoitus 3 Erilainen parisuhde - hämmennyksestä näkemiseen 5 Transtukipisteelle voi tulla

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 1 Tämä opas on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut?

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa ja Laimio Anne 1 Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa, Laimio

Lisätiedot

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa Keinoja ja ideoita yhdenvertaisuuden tueksi Jukka Lehtonen Tutkimukset ja selvitykset 8/06 SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT SUOMEN KUNNISSA Keinoja

Lisätiedot

Kun kulttuurit tulevat tiskille

Kun kulttuurit tulevat tiskille OPAS 4 2013 eila isotalus Kun kulttuurit tulevat tiskille Opas kulttuurienväliseen osaamiseen asiakaspalvelussa Opas kulttuurienväliseen osaamiseen asiakaspalvelussa Sisältö Miksi puhua kulttuurista?...

Lisätiedot

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Tämä työkirja on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukea vanhemmille -aineistoa. Työkirjan on

Lisätiedot

En ole rasisti, mutta...

En ole rasisti, mutta... En ole rasisti, mutta... Suvi Keskinen, Anna Rastas & Salla Tuori (toim.) En ole rasisti, mutta Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä Vastapaino & Nuorisotutkimusverkosto Tampere 2009 Vastapaino

Lisätiedot

Kirjan voi ladata maksutta osoitteesta www.nektaria.fi

Kirjan voi ladata maksutta osoitteesta www.nektaria.fi Mitä ihmettä? Opas ammattilaisille. Seksuaalikasvatusta 3-9 -vuotiaille. Katriina Bildjuschkin, Susanna Ruuhilahti Nektaria ry Kansi: Nina Cord Piirros, sivu 4, Mervi Lahkela Graafinen suunnittelu ja taitto:

Lisätiedot

Kymmenen kysymystä kasvatuksesta

Kymmenen kysymystä kasvatuksesta Kymmenen kysymystä kasvatuksesta Toim. Elina Nivala Lasten Keskus Kymmenen kysymystä kasvatuksesta Toim. Elina Nivala Lasten Keskus Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys

Lisätiedot

Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajalle

Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajalle Kaveritaidot kaikille Opas luokanopettajalle Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n keskusjärjestön

Lisätiedot

Alkoholi jokaisen oma asia? Tehtäviä ja näkökulmia nuorten alkoholikasvatukseen

Alkoholi jokaisen oma asia? Tehtäviä ja näkökulmia nuorten alkoholikasvatukseen Alkoholi jokaisen oma asia? Tehtäviä ja näkökulmia nuorten alkoholikasvatukseen Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen

Lisätiedot

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla

Mitä se oikeesti on? Raportti. - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Raportti Mitä se oikeesti on? - Ajatuksia nuorista, työelämästä ja nuorisotakuun edistämisestä Porvoon seudulla Anu Sipilä Bestis Nuorisotakaajat Porvoossa Sisällys Mistä aloittaa?... 1 Peruskoulu... 2

Lisätiedot

4.10.2013 PAASITORNI AIVORIIHI NUORTEN SUHTAUTUMISESTA MONIKULTTUURISUUTEEN Yhteenveto suomalaisten nuorten ajatuksista

4.10.2013 PAASITORNI AIVORIIHI NUORTEN SUHTAUTUMISESTA MONIKULTTUURISUUTEEN Yhteenveto suomalaisten nuorten ajatuksista Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Jan Wieland, Walter ry 4.10.2013 PAASITORNI AIVORIIHI NUORTEN SUHTAUTUMISESTA MONIKULTTUURISUUTEEN Yhteenveto suomalaisten nuorten ajatuksista 1 SISÄLTÖ Projektin tavoite

Lisätiedot

Parasta oli kaikki. Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta. Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015. Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry

Parasta oli kaikki. Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta. Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015. Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015 Parasta oli kaikki Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry Tekstit ja toimitus: Katri Mäkeläinen Kuvat: Fahima Rezaei,

Lisätiedot

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7. Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7. Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7 2013 Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas 1 Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima Julkaisija: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tilaukset: Ylioppilaiden

Lisätiedot

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana Paja 1 Miksi kukaan ei ole koskaan puhunut mulle asioita, joita te puhutte?, kysyin. Parikymmentä vuotta elämää elettynä vail la aikuisen

Lisätiedot

Nuoren koulusuhde ja sen muotoutuminen kouluvuosien aikana

Nuoren koulusuhde ja sen muotoutuminen kouluvuosien aikana Luku I Pahan olon taustamaisemia Nuoren koulusuhde ja sen muotoutuminen kouluvuosien aikana Anna-Liisa Lämsä Tarkastelen tässä artikkelissa nuorten koulusuhdetta ja opiskelijaryhmittäisiä jaotuksia koulussa

Lisätiedot

KUVAT: Lahja Kallinen. nuoret lastensuojelun kehittäjät

KUVAT: Lahja Kallinen. nuoret lastensuojelun kehittäjät N TEKSTI: Johanna Barkman, Pesäpuu ry Riina Pekkala, Perhehoitoliitto ry ja Sinut ry Anna Rainio, Helsingin yliopisto Suvi ja Milla-Kristiina, foorumilaiset KUVAT: Lahja Kallinen 1 nuoret lastensuojelun

Lisätiedot

MUN ELÄMÄNI runo ja kirjoituskilpailun järjestivät seudulliset nuorisotiedotushankkeet yhdessä Lasten ja nuorten kulttuuriasiamies

MUN ELÄMÄNI runo ja kirjoituskilpailun järjestivät seudulliset nuorisotiedotushankkeet yhdessä Lasten ja nuorten kulttuuriasiamies MUN ELÄMÄNI runo ja kirjoituskilpailun järjestivät seudulliset nuorisotiedotushankkeet yhdessä Lasten ja nuorten kulttuuriasiamies hankkeen kanssa. Kilpailu tuotti noin 80 kiinnostavaa nuorten kirjoittajien

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS 2. Valehtelisin, jos väittäisin SYRJINTÄ JA SYRJIMÄTTÖMYYS SUOMESSA

YHDENVERTAISUUS 2. Valehtelisin, jos väittäisin SYRJINTÄ JA SYRJIMÄTTÖMYYS SUOMESSA YHDENVERTAISUUS 2 Valehtelisin, jos väittäisin SYRJINTÄ JA SYRJIMÄTTÖMYYS SUOMESSA Valehtelisin, jos väittäisin SYRJINTÄ JA SYRJIMÄTTÖMYYS SUOMESSA SISÄMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 7.4.2014

Lisätiedot

esikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s.

esikko Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. esikko ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI 4 2007 Miesnumero ISÄ. Ei enää vain elatusvelvollinen s. 4 Luolamies olohuoneessa s. 8 Uuvutko toisten murheista? s. 10 Liiton vastuunkantajat s. 14 esikko

Lisätiedot

MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA?

MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA? MITÄ TAPAHTUU HUOMENNA? [ TYÖNANTAJUUDELLE ] VÄITEKIRJA-SARJA mitä tapahtuu huomenna? [ TYÖNANTAJUUDELLE ] KIRJOITTAJAT Maria Vesanen & Emma Varis KUVITUS JA TAITTO Lea-Maija Laitinen KUSTANTAJA Strateginen

Lisätiedot

Vanhustenpäivä 5.10.2014

Vanhustenpäivä 5.10.2014 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4

Lisätiedot