VILLI POHJOLA. Puuta, työtä ja työväenliikkeen alkuvaiheita Pohjois-Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VILLI POHJOLA. Puuta, työtä ja työväenliikkeen alkuvaiheita Pohjois-Suomessa"

Transkriptio

1 VILLI POHJOLA Puuta, työtä ja työväenliikkeen alkuvaiheita Pohjois-Suomessa Työväen Arkiston näyttely

2 Työväenliikkeen alku Lapissa Työväenaate levisi Pohjois-Suomeen ja sen kaupunkeihin aluksi rautateiden rakennustyömaiden mukana. Rautatie- ja sahatyöläiset perustivat ensimmäiset työväenyhdistykset Pohjois-Suomen rannikolle. Rautatie tuli Ouluun vuonna 1886, Kemiin vuonna 1903, Tornioon 1904 ja Rovaniemelle vuonna Näistä keskuksista aate virtasi laajan Lapin kyliin vesistöjä pitkin tukkijätkien ja Rovaniemen - Kemijärven rautatietä rakennetaan. Kuvassa työmaan viimeinen sorajuna. Rovaniemen - Kemijärven rautatien rakentaminen. Kuvassa topparoikka Misissä marraskuussa muiden kausityöntekijöiden mukana. Sodankylä ja Kittilä olivat suuria tukkityökeskuksia ja näistä kunnista tuli Lapin ainoita työväestön johtamia punaisia kuntia. Sosialististen aatteiden kantajia olivat tukki- ja sekatyöväki. Perä-Pohjolan eli Oulun pohjoisen vaalipiirin alueella sosialidemokraatteja oli liittynyt puolueeseen vuoden 1905 tilaston mukaan 994 henkilöä. Suurlakon jälkeen jäsenmäärä nousi jyrkästi ollen vuonna henkeä. Rovaniemen ty:n jäsenmäärä oli samana vuonna 112 ja Rovaniemen kolmen eri puolueosaston jäsenmäärä oli yhteensä 206 henkilöä. Vuonna 1912 Oulun pohjoisen vaalipiirin jäsenmäärä oli kohonnut 1980 henkilöön, jotka toimivat 30 eri työväenyhdistyksessä, kahdessa torppariosastossa, nuoriso-osastossa, kymmenessä ammattiosastossa ja kolmessa naisosastossa. Pohjois-Suomessa oli peräti 32 työväentaloa. 2

3 Pohjois-Suomen ensimmäiset työväenyhdistykset perustettiin Ouluun vuonna 1886, Kemiin 1887, Ylitornion Kukkolaan 1895, Ylitornioon 1903 ja Tornioon vuonna Kuvassa Kemin ty:n talo. Suurlakon vaikutuksesta syntyivät Rovaniemen työväenyhdistyksen ohella vuonna 1905 Simonniemen, Alatornion Röytän, Kemin Karihaaran, Kemijärven ja Kuolajärven (Salla) työväenyhdistykset. Kuvassa Kemijärven ty:n talo. Pohjois-Suomi sai ensimmäisen edustajansa valtiopäiville vuonna Hän oli kemiläinen Atte Mantere. Muita työväenaatteen levittäjiä ja pohjoisen vaikuttajia tuolta ajalta olivat agitaattori Frans Lehtonen ja piirisihteeri Adam Laakkonen, tukkityöläisten organisoija Emil Léhen ja Rovaniemen ty:n perustajajäsen Heikki Marttila. Marttila teloitettiin vuoden 1918 kansalaissodassa. Kemi Lapin kaupungeissa työväki alkoi järjestäytyä 1880-luvulla. Kemin työväenseura perustettiin vuonna Tuolloin Kemissä oli noin 500 asukasta. Käsityöläiset, kuten nahkurit, olivat seuran puuhamiehiä. Kemin työväenseura, myöhemmin nimeltään Kemin työväenyhdistys, kokoontui raittiusseuran tiloissa, kunnes oma talo vuonna 1903 valmistui. Rautatien valmistuminen vuonna 1903 vauhditti teollistumista ja työväenjärjestöt kasvoivat nopeasti. Raittius- ja sivistysaate oli työväenseurassa vahvasti esillä ja sen yhteydessä toimi mm. näytelmäseura ja urheiluseura Into. 3

4 Jäsenmäärältään Perä-Pohjolan suurin työväenyhdistys oli Kuolajärven (Sallan) yhdistys, johon kuului vuonna 1906 yli 200 jäsentä. Sodankylän työväenyhdistys perustettiin 1906 ja Kittilän Kuvassa Kuolajärven ty:n talo. Vuoden 1905 vallankumoukselliset tapahtumat ja työväestön radikalisoituminen vaikuttivat työväenliikkeen ja erityisesti ammattiyhdistysliikkeen syntymiseen myös Pohjois-Suomessa. Kemin työväenyhdistyksen alaisuuteen perustettiin suurlakkotapahtumien jälkimainingeissa ompelijatar-, räätäli-, nahkuri-, puuseppien, jalkinetyöntekijäin, palvelijattarien ja ulkotyöläisten ammattiosastot. Kirjaltaja Atte Mantere johti Kemin työväenyhdistyksen toimintaa. Kemin työväenyhdistyksessä oli vuonna jäsentä, joista 56 oli naisia. 4

5 Pohjoisen työyhtymiä Perä-Pohjolassa metsä-, lastaus-, lossaus- ja uittotöiden työntekijät perustivat 1900-luvun alussa ja erityisesti suurlakon jälkeen työyhtymiä, joita kutsuttiin osuuskunniksi, yhdistyksiksi ja renkaiksi. Ne olivat mielenkiintoinen yrittäjä- ja järjestömuoto, sillä ne olivat samaan aikaan sekä työnantaja että ammattiosasto. Osuuskunnat, lastaus- ja lossausyhdistykset ja tukkityöläisten renkaat ylläpitivät sairas- ja työttömyyskassoja, joihin rahastoitiin osa tuloista ja lopputuotto jaettiin palkkoina. Työosuuskuntia oli eniten satamissa. Niiden perustaminen alkoi Viipurissa vuoden 1905 jälkeen ja levisi sieltä nopeasti pohjoisen satamiin. Osuuskunta otti urakkana esimerkiksi koko laivan lastin purkamisen ja lastauksen. Pohjoisen satamista tukkeja kuljetettiin rannikon sahoille ja kauemmaksikin. Lastausta ja lossausta Kemissä Satama oli Kemissä ja Haukiputaalla suuri kausiluonteinen työnantaja. Kemin työväenseuran jäsenet pohtivat jo vuonna 1887 sitä, että lastaustyö tulisi ottaa työläisten omiin käsiin. Vuonna 1899 satamatyöläiset perustivat osuuskunnan, Kemin Lastausrenkaan, mutta sen toiminta ei päässyt alkua pitemmälle. Vuonna 1905 maalaiskunnista kotoisin olevat miehet perustivat Kemin lastaus- ja lossausyhdistyksen, joka sai vähitellen haltuunsa sataman kaikki työt. Yhdistys oli sekä työnantaja että ammattiosasto ja kuului Suomen Ammattijärjestöön. Yhdistys hankki jäsenilleen hyväpalkkaista ja haluttua satamatyötä ottamalla laivojen lastausurakoita. 20 % tuloista meni yhdistyksen rahastoon. Varoja käytettiin tapaturmien hoitoon ja sairaslomiin, työkalujen kunnostukseen ja työttömyyskorvauksien maksamiseen. Palkat maksettiin jäljelle jääneestä tuloksesta. Kemin lastaus- 5 Kurtinhaudan satamassa lastattiin pääasiassa pyöreätä puutavaraa, paperipuita ja kaivospölkkyjä eli propseja ja jonkin verran Martinniemen sahalta tullutta sahattua puutavaraa. Puut lastattiin proomuihin, jotka kuljettivat lastin kauempana olleeseen laivaan. Kuva: J: Laherma.

6 ja lossausyhdistykseen kuului 264 jäsentä. Vuosien toiminnan jälkeen yhdistyksen jäsenet riitaantuivat ja urakat menivät vähitellen yksityisille kilpailijoille. Toiminta loppui 1910-luvun alussa. Haukiputaan Lastausyhdistys ja Iin työosuuskunta Joonas Laherma ( ) oli kansanedustaja ja Helsingin Työväen Säästöpankin toimitusjohtaja. Hän pääsi vuonna 1907 ylioppilaaksi Oulusta ja oli kahtena kesänä Haukiputaan lastausyhdistyksen konttorinhoitajana Haukiputaan Kurtinhaudalla. Vuosien ja kesällä hän toimi Iin työosuuskunnan toimitusjohtajana. Haukiputaan ja Iin ajoilta Laherma on kirjoittanut laajat muistelmat Työväen Muistitietotoimikunnan kokoelmiin. Haukiputaan lastausyhdistyksen yli 200 jäsenestä suurin osa oli ulkopaikkakuntalaisia lentojätkiä. Kaikki yhdistyksen jäsenet eivät mahtuneet yhtä aikaa töihin, vaan osa jäi aina vonkaamaan uutta laivaa. Ne, joilla oli lähellä mökki, hoitivat palstaansa. Lentojätkät kuluttivat aikaa kortinpeluulla, mutta myös urheillen. Yhdistys toimi vireästi ja rakensi vuonna 1909 oman talon. Haukiputaan lastausyhdistyksen jäseniä vuonna 1909 keskeneräisen talonsa edessä. Kuvassa on vain osa yhdistyksen jäsenistä. Suurin osa oli perheettömiä lentojätkiä, jotka viettivät talvensa Lapin metsissä tukkisavotoissa ja pöllinteossa. Laherma perusteli työpaikan vaihtamista Iihin seuraavasti: Kurtinhaudalla elettiin vielä silloin vähän villin lännen tapaan, viina virtasi vuolaana ja joskus heiluivat puukotkin. Kurtinhaudan satamatyömiehissä oli joukko toispaikkakuntalaisia, liikkuvaa ja levotonta väkeä ja metsissä liikuskeli viinan salakauppiaita ja ammattimaisia kortinpelaajia. Juuri tämän vuoksi lastausyhdistyksen paraat miehet tekivät voitavansa olojen ja tapojen parantamiseksi! (Joonas Laherman muistelmat, Työväen Muistitietotoimikunta sidos 10, s. 2). Joonas Laherma kertoi työpaikastaan Iin työosuuskunnassa vuonna 1909: Iin työosuuskunnalla oli senaatin vahvistamat säännöt ja kaipa se oli merkitty myös kaupparekisteriin. Sen johtoportaaseen eli hallintoon kuului joukko jämeriä ja viisaita miehiä, mielestäni paikkakunnan parhaita. He olivat kaikki siivoja ja oikeamielisiä. Puhetta johti Antti Kinnunen Mo- 6

7 nilla kärkimiehillä oli vähäinen maapala viljeltävänään. Se olikin heillä tärkeä turva perheen kannalta, koska muut tulonsa olivat vaatimattomat. Ja useimmilla ainakin oli asunto omalla maalla, niin että ainakin perunan sai omasta takaa Majapaikakseni sain [1909] äskettäin valmistuneen työväentalon, jossa osuuskuntaa varten oli varattu konttorihuone. Talo oli Etelä-Iin työväenyhdistyksen ja Iin työosuuskunnan yhteinen Se oli vinkkelirakennus, jonka tien suuntaan kulkeva siipiosa oli varattu tilavaa juhlasalia ja näyttämöä varten ja siitä poikittainen siipi sisälsi paitsi mainitun osuuskunnan toimistohuoneen myös ravintolasalin, keittiön ja vahtimestarin asunnon. Molempien siipien väliin jäi tilava eteishalli ja vaatesäiliötila. (Joonas Laherman muistelmat, Työväen Muistitietotoimikunta sidos 10 s.7). Etelä-Iin työväenyhdistyksen talo, joka rakennettiin palaneen talon tilalle 1910-luvulla. Talossa toimi myös Iin työosuuskunnan konttori, jonka toimitusjohtajana v ja toimi nuori Joonas Laherma. Kuva: J. Laherma Martinniemen saha vuonna Kuva: J. Laherma. 7

8 Työyhtymien elinkaari ei ollut pitkä, sillä yksityiset tulivat voimakkaasti mukaan kilpailuun satamatyöurakoista. Työyhtymät yrittivät pitää yllä hyvää palkkatasoa - ja jos ne menivät lakkoon, urakat menivät yksityisille yhtiöille. Lakko oli monen työyhtymän, niin Iin työosuuskunnan kuin Pohjolan tukkityöläisten renkaan kuolema. Pohjolan tukkityöläisten lakko 1906 Lapin metsätyömaiden asunto- ja työolot olivat 1900-luvun alussa surkeat. Protestimieliala Kemiyhtiötä vastaan kasvoi metsätyömiesten keskuudessa. Kemiyhtiöllä oli Sodankylän ja Sallan (Kuolajärven) alueella kymmenen savottatyömaata. Työmiesten huonot ansiot, heikko asema ja epäinhimillinen kohtelu johtivat suureen lakkoliikkeeseen ja Lapin ammatillisen työväenliikkeen heräämiseen. Rohkeutta tukkijätkille antoi se, että Suomen työläiset olivat saaneet poliittiset oikeudet. Pohjolan jätkät ajattelivat, että kyllä he yhden Kemiyhtiön pystyisivät voittamaan. Toisin kuitenkin kävi. Jätkien lakkoliike alkoi Sallan tukkityöläisten kokouksista Tukkityöläiset, tukinajurit, kaatomiehet ja päiväläiset vaativat parannuksia työ- ja palkkaoloihin savotoissa ja esittivät Kemiyhtiölle 12-kohtaisen vaatimuslistan. Kun yhtiö ei antanut vastausta, lakko julistettiin alkavaksi. Lakkoon meni Sodankylän ja Sallan kunnan alueella vähintään 2200 miestä ja 400 hevosta. Alkanut jätkien lakko oli Pohjois-Suomen merkittävin lakko. Pienempiä lakkoja oli seuraavan kolmen vuoden aikana jatkuvasti Kemiyhtiön työmailla. 8

9 Tukkityöläiset pyrkivät korjaamaan lakolla ja esittämällään vaatimuslistalla savotoiden räikeimpiä epäkohtia. Tuolloin tukkityöläisten oli savotoilla huolehdittava itse majoituksesta ja majapaikan rakentamisesta. Erämaassa oli saatava tuoreita elintarvikkeita ja yhtiön kaupoissa olivat kovat hinnat ja elintarvikkeiden laatu oli huono. Savottajätkien sairaanhoito oli järjestämättä ja työaikarajoituksia ei ollut. Järjestäytyneiden työläisten kannalta ikävintä oli yhtiön ylläpitämä musta lista. Ammattiosastoon kuuluminen vei miehet mustalle listalle eikä heillä sen jälkeen ollut asiaa yhtiön työmaille. Työväenjärjestöjen jäsenyys oli Kemiyhtiön työmailla kielletty. Yleisenä vaatimuksena lakkolaisilla olikin yleinen kokoontumis- ja järjestäytymisvapaus eli lyhyesti oikeutta kansalle. Ruotsalaisten yhtiöiden palveluksessa olleet metsätyömiehet saivat vaatimuksensa läpi, mutta Kemiyhtiö ei antanut periksi. Yhtiön metsäpäällikkö Hugo Richard Sandberg eli Iso-Samperi oli kuin itsevaltias eikä taipunut lakkolaisten vaatimuksiin. Sandberg alensi tuntipalkkaa säälimättömästi 20 penniin talvitöistä. Tästä seurasi kolme erillistä lakkoa: tammikuussa alkanut metsätyölakko, kesäkuussa Kemijoella alkanut uittolakko ja uudelleen syyskuussa alkanut uittolakko. Lakon aikana yhtiö maksoi rikkureille parempaa palkkaa kuin ammattimiehille ja lakkolaisten palkkoja alennettiin periaatteessa tuntuvasti. Paikallisyhteisöt eivät katsoneet hyvällä lakkoja. Rikkureina käytettiin paikallista väkeä, joiden intressien puolustajana Kemiyhtiö itseään piti. Lakkoa pidettiin ulkopuolisten tuomana pahan uhkana, joka rikkoi paikallisyhteisön ja työnantajan välisen harmonian. Varsinkin talonpojat kokivat asemansa uhatuksi lakkojen takia, koska he pelkäsivät lakkojen nostavan myös maatyöväen palkkakustannuksia ja vaikeuttavan työvoiman saantia. Lestadiolaisilla paikkakunnilla lakkoilua vastustettiin, koska sitä johtivat sosialistit, Jumalan pilkkaajat. Paikallisten nuiva suhtautuminen lakkolaisiin johtui lisäksi siitä, että tukkilaiset olivat lentojätkiä, paikasta toiseen siirtyviä miehiä, jotka saattoivat rikkoa paikallisyhteisön normeja. Tukkilaisiin yhdistettiin huoruus, juoppous ja korttipeli. Lopputulos oli, että paikallisten silmissä lakkoilu kääntyikin työväenaatetta ja työväenliikettä vastaan. Pohjolan tukkityöläisten rengas Lakkoliikettä organisoi vuoden 1906 alussa Kemin lastaus- ja lossausyhdistys ja sittemmin Pohjolan tukkityöläisten rengas, joka perustettiin Rovaniemellä Vikajärven kestikievarissa. Renkaan yhteyteen perustettiin työttömyyskassa ja rahankeräys lakkolaisten hyväksi alkoi heti. Pohjolan tukkityöläisten rengas pyrki jätkäkulttuurin kohottamiseen. Järjestön jäseniltä kiellettiin juopottelu, kortinpeluu ja viinanmyynti ja heitä kehotettiin lukemaan ja opiskelemaan. Työkenttä oli tässä suhteessa suuri ja tulokset jäivät paikallisiksi. 9

10 Pohjolan tukkityöläisten renkaan talo, joka 1913 myytiin Rovaniemen työväenyhdistykselle. Pohjolan tukkityöläisten renkaan perustavassa kokouksessa oli päätetty hankkia ammattiosastolle oma toimitila Rovaniemen kirkonkylään. Talollinen Tuomas Ruikka myi ammattiosastolle tontin keskeltä kirkonkylää ja läheltä Kemiyhtiön toimipaikkaa. Tukkityöläiset tekivät talon osittain talkoovoimin. Julius Tenhunen veti rakennusprojektia ja se voitiin ottaa käyttöön helmikuussa vuonna Renkaan talossa oli ammattiosaston toimisto, juhlasali, ravintola ja tiloja iltamia ja tansseja varten. Näyttämö rakennettiin pari vuotta myöhemmin. Kun Pohjolan tukkityöläisten renkaan toiminta vuonna 1909 loppui, sen omaisuus ja Renkaan talo siirtyivät Sahateollisuustyöväen liitolle. Liitto myi talon vuonna 1913 Rovaniemen työväenyhdistykselle, joka oli perustettu vuoden 1906 lopulla. Vuonna 1931 Oy Kansantalo osti sen konkurssipesältä. Talo paloi Lapin sodassa vuonna 1944, mutta paikalle rakennettiin uusi talo vuonna Ruoka loppui kämpillä ja kahakat alkoivat! Savotat olivat kaukana Sodankylän Sompion kairassa. Kun lakko alkoi tammikuussa 1906, Kemiyhtiö sulki omistamansa ruokatavarakaupat. Yhtiöllä oli työmaillaan elintarvikemyynnin monopoli. Työstäkään ei voinut lähteä pois eikä siitä saanut palkkaa ennen kuin savotta oli saatettu loppuun. Jätkät alkoivat nähdä erämaassa nälkää ja syntyi hätätila. Lakkolaiset päättivät käyttää oman käden oikeutta ja mursivat kaupan varastot auki ja hakivat sieltä ruokaa. He kirjasivat kuitenkin kaiken ottamansa tarkasti ylös ja aikoivat maksaa sen yhtiölle myöhemmin. Yhtiö tulkitsi, että oli tapahtunut ryöstö ja yhtiön järjestysmiehet pidättivät murtautujat ja veivät heidät vankilaan Kittilään. Kesällä 1906 uittolakkojen aikaan väkivaltaa ilmeni monilla työmailla. Rikkureita kohti ammuskeltiin ja yhteenottojen uhka oli vielä syksylläkin ilmassa. Lakkoliikehdintää kesti koko vuoden ajan. Oikeudenkäynti Kemiyhtiö vaati pidätetyille lakkolaisille ankaria rangaistuksia paitsi ruokakaupan ryöstöstä myös kansan kiihottamisesta kapinaan ja Jumalan pilkasta. Huhti-toukokuussa 1906 Sodankylän kihlakunnanoikeus langetti lakon aktiivisille puuhamiehille kovat rangaistukset, joita Vaasan hovioike- 10

11 Pohjolan tukkityöläisten lakko Kuvassa osa ruokavarkauksista syytetyistä lakkolaisista kahleissa Sodankylän kihlakunnanoikeudessa. Vas. Juho Javarus, Oskari Turunen, Pekka Äijälä, tuntematon ja vartija. Oskari Turunen sai kihlakunnanoikeudessa 2 vuoden 9 kuukauden tuomion, joka hovioikeudessa koveni kaksinkertaiseksi. us vielä nosti. Esimerkiksi Oskari Turunen sai kihlakunnanoikeudessa kahden vuoden yhdeksän kuukauden tuomion, joka koveni puolella hovioikeudessa. Lakkolaiset pitivät tuomioita kohtuuttomina ja kutsuivat oikeuslaitosta luokkaoikeudeksi. Osa lakkolaisista ja tuomion uhkaamista karkasi paikkakunnalta eikä heitä tuomittu. Lakko hävittiin ja ammattiosaston toiminta loppui Kemiyhtiön kielteinen kanta Pohjolan tukkityöläisten renkaan toimintaan ja sen vaatimukseen kesti vuodesta toiseen. Renkaan jäseniä ei palkattu töihin savotoille eli yhtiö piti heitä sulussa. Sulku kesti vuoden 1909 kesään asti. Lakko sinällään oli vesittynyt, sillä yhtiö sai paljon rikkurityövoimaa aina naapurimaita myöten. Yhtiö mursi vuoden 1909 aikana lakon ja ammattiosaston toiminta loppui. Kun Pohjolan tukkityöläisten rengas perustettiin, siihen kuului noin 800 miestä ja kun se lopetettiin, siihen kuului 643 miestä. Lakkolaisia oli kaikkiaan kolmisen tuhatta. Jätkien lakko loppui, mutta heidän mielestään voimaan astui pakkorauha. Lappilainen työväenliike oli alusta alkaen radikaalin liikkeen maineessa luvulta alkaen radikaalisosialistinen ja korpikommunistinen poliittinen suuntaus tuli Lapissa valtavirraksi. 11

12 Naiset Mukaan Lapinmaalla Osuusliike Lapinmaan Laulu Tuoll on Pohjolan köyhät ne loi Lapinmaa, sitä valvovat työllä ja toimellaan. Suureksi kasvoi ja turvan jo toi, yli Pohjolan kaiken kauniina soi. Lapinmaa, Lapinmaa, Lapin miesten on tää keko, aitta ja auma kukkurapää Lapinmaa, Lapinmaa, Lapin miesten on tää keko, aitta ja auma kukkurapää. Oma lietemme lämpöinen on Lapinmaa, pois hallan se tieltämme karkottaa. Koti yhteinen ehtoinen meidän se on, siksi laulumme kauaksi kaikukohon. Älä käy, älä käy oven vierahan luo, Lapinmaa Lapin naisten aitta on tuo. (Sanat Lyyli Takki) Osuusliike Lapinmaan myymälä Sodankylän Sattasen Jakamossa, missä pidettiin Naiset mukaan -kurssit syyskuussa Kuva: Lyyli Takki. Osuusliike Lapinmaan Naiset Mukaan -toiminta oli merkittävää työväenliikkeen toimintaa Rovaniemellä varsinkin 1930-luvulla, jolloin lapuanliikkeen jälkiseurauksena työväentalolla oli hyvin hiljaista. Rovaniemen naisille järjestettiin monet ruokakurssit ja samalla opetettiin lapsille hyviä pöytätapoja. Sodankylän Naiset mukaan -kurssit syyskuussa Kurssilaiset porkkanannostossa. Kuva: Lyyli Takki. 12

13 Metsä- ja uittotyö Suomen teollistuminen ja modernisoituminen 1800-luvun puolen välin jälkeen perustui maamme suuriin metsävaroihin. Puu oli teollisuutemme merkittävin raaka-aine ja sitä oli paljon Suomen Lapissa. Jälkiä metsänhakkuista näkyi Lapissa jo 1900-luvun alussa. Perä-Pohjolan kansanopiston johtaja Niilo Liakka matkusti vuonna 1907 Lapin savotoilla ja kirjoitti, että tukkiyhtiöt ovat Perä- Pohjolan jo raiskanneet hyvään määrään ja, jos saavat jatkaa, ne tuhoavat sen kokonansa. (Niilo Liakka, Kansan Kalenteri 1908 s.190). Uitot ja savotat Savotat ja uitot tarvitsivat paljon työvoimaa. Lapin kausityövoimaa kutsuttiin tukki- ja lentojätkiksi, tukkilaisiksi tai pelkästään jätkiksi. Puolet 1900-luvun alun tukkijätkistä oli kotoisin muualta kuin Lapista. Lapin väestömäärä kasvoikin savotta-aikoina huomattavasti. Yleensä muualta tulleet olivat eteläisemmän maaseudun tilatonta väestöä, joilla ei ollut ansiomahdollisuuksia kotiseudullaan. Heitä houkuteltiin Lappiin töihin sanomalehti-ilmoituksilla ja hyvillä ansioilla. Vuonna 1899 Kemiyhtiö etsi työvoimaa Lappiin kirkossa luetuilla kuulutuksilla. Lappiin ja erämaahan tullessaan työmiehet joutuivat kuitenkin täysin metsäyhtiön sanelemiin työja palkkaoloihin. Muistelmissa puhutaan jopa orjakontrahteista. Kemiyhtiöllä oli ns. työpassi, johon työmiehen ahkeruus ja soveltuvuus merkittiin. Työväenasiaa ajaneet henkilöt merkittiin yhtiön mustaan kirjaan. 13

14 Työaika oli kesällä 15 tuntia ja ravintona oli työnantajalta ostettu ameriikan läski, voi, leipä, sokeri ja kahvi. Palkka oli miehestä riippuen penniä tunnilta ja varsinkin Kemiyhtiön tarkoitus oli paremminkin laskea palkkoja kuin nostaa niitä. Kauppalaskun jälkeen tukkityöläisen ansio ei ollut kummoinen. Lisäksi työmiehet olivat sidottuja työmaahansa siksi aikaa kuin savotta oli kesken. Vuoden 1905 suurlakon jälkeen myös tukkilaiset heräsivät vaatimaan parannuksia työehtoihinsa. Metsätöiden välillä paikalliset lähtivät yleensä maataloustöihin, joko omille tiloilleen tai töihin alueen taloihin. Kauempaa tullut tukkijätkä saattoi palata kotipaikkakunnalleen, mutta monet jäivät pysyvästi pohjoisen metsä- ja uittotyöhön. Osa asettui aloilleen perheineen, osa jäi kiertämään kulkumiehinä pohjoisen työmaita, kämppä ainoana kotinaan. Vielä 1950-luvun alussa kolme neljästä Suomen maaseudulla asuvasta miehestä oli vuoden aikana ainakin jonkin aikaa metsä- tai uittotöissä. Se oli välttämätön tulonlähde pientilallisille. Kun tilakoko oli Suomessa 1940-luvun alussa noin kymmenen hehtaaria, oli se kymmenen vuotta myöhemmin pari hehtaaria vähemmän. Tämä johtui siirtoväen asuttamisesta ja pientilojen määrän lisääntymisestä. Yhteensä noin 1,5 miljoonan suomalaisen toimeentulo oli näiden pientilojen ja tilapäistöiden varassa. Metsätyöntekijöiden määrä oli korkeimmillaan heti toisen maailmansodan jälkeen luvun alussa savotta- ja uittotöissä oli noin vakinaista ja ainakin tilapäistä työntekijää. Metsätyön koneellistumisen myötä tilapäisten metsätyöntekijöiden määrä aleni nopeasti. Vuonna 1961 heitä oli noin ja vuosikymmenen puolivälissä enää noin puolet tästä määrästä. Modernisoituva maaseutu ei enää pystynyt tarjoamaan työpaikkoja entisessä mitassa. Suuri osa maa- ja metsätalouden työntekijöistä ja sivuansionsa menettäneistä pienviljelijöistä joutui lopettamaan elinkeinonsa ja muuttamaan Etelä-Suomen kaupunkeihin tai siirtolaisiksi Ruotsiin. Savottakämppä, ns. ruukinpirtti, Kemiyhtiön työmaalla Sallajoella vuonna Ruukinpirttejä pidettiin metsätyöläisten asunnoista parhaiten rakennettuina. Savotoiden surkeat työ- ja asuinolot Olosuhteet savotoilla ja uitoilla olivat kovat; työ oli raskasta ja asunto-olot etenkin alkuvuosina olivat huonot. Savottalaiset saattoivat kovillakin pakkasilla olla yötä tulilla tai maakuopassa. Alkuvuosina savottakämppä oli työmaalle rakennettu pieni hirsikämppä, ns. metsäsauna, jonka työporukka itse rakensi työt aloittaessaan. Asuinolosuhteet kohentuivat, kun 1920-luvun lopulla tuli 14

15 voimaan ns. kämppälaki, joka velvoitti yhtiöt rakennuttamaan savotan työntekijöille asuinpaikan. Aluksi työporukat vastasivat itse myös ruoanvalmistuksesta, joku työryhmän jäsenistä - yleensä hakkuri eli justeeri ja pokasahamies - toimi kokkina. Kämppäolojen kehittyessä 1930-luvulla yhtiöt alkoivat palkata savottakämpille myös varsinaisia kämppäemäntiä eli kokkeja. Koska työ oli raskasta, oli ruuan oltava vahvaa ja työpäivä alkoikin yleensä poronkäristyksellä luvulle asti metsätyömiehen tärkeimmät työvälineet olivat jänne- eli pokasaha, kirves ja tukkisakset. Pokasahan lempinimi oli nälkäviulu luvun lopulla kaupoissa oli jo tehdasvalmisteisia kaarisahoja ja yhden miehen puunkaatojusteereja eli pukkureita. Näiden lisäksi puiden siirtelyyn tarvittiin koukkuja. Tukinkaatosavotat kestivät tavallisemmin marraskuun lopulta maaliskuun loppupuolelle. Tukkipuut kaadettiin talviaikaan, jolloin ne saatiin jääteitä pitkin kuljetettua vesistöjen varsille varastointipaikalle eli lanssille odottamaan kevään uiton alkamista. Varsinainen hakkuutyö tapahtui työryhmissä, joihin kuului hevosmies ja pari hakkuria. Yleensä hevosmies, jolle yhtiö maksoi koko ryhmän palkan, palkkasi hakkurit. Hevosmiehen tehtävä oli kuljettaa justeeria eli kahden miehen sahaa, jolla tukkipuut kaadettiin. Pokasahallahan ei tukkipuita saanut nurin. Hakkurit kaatoivat ja karsivat puut sekä lastasivat kuorman yhdessä hevosmiehen kanssa. Tällainen työporukka saattoi koostua myös isästä poikineen. Savottaporukka oli kuin perheyritys. Siitä kertoi rovaniemeläinen Eino Hirsivaara, joka oli vuonna 1949 savotassa: Vasemmalla: Metsätyömies kuorii tukkipuuta petkeleellä. Oikealla: Työryhmä kuormaa tukkipuita rekeen. Kuva: Pekka Kyytinen. 15

16 Nyt olen hakkaillut tukkia täällä (Koivukivalon työmaalla) jo kolmisen viikkoa, veljeni Veikon kanssa. Veikko on minua runsaat kahdeksan vuotta nuorempi, eli vasta kuusitoistavuotias. Hevosmiehenä on isämme eli Hirsi-Paavo. Meillä on jo muutamia vuosia ollut Laukki niminen ruunahevonen. Joka on työhevosena parhaita mitä kuvitella saattaa. Voisi huoleti sanoa paras koko savotalla. Ansiot täällä eivät ole olleet kovinkaan kehuttavia, huonoista metsistä johtuen. Nyt olemme kuitenkin saaneet paremman palstan, joten parempaa ansiotakin on toivossa. Työmaalle on valittu luottamusmieskin, sellaisena on työmaalla pitkään työskennellyt kämppämme talonmies Matti Holappa. (Eino Hirsivaaran muistelma, Työväen Muistitietotoimikunta sidos 261 s.195) Keväällä puut parkattiin lanssissa. Tukkipuut uitettiin parkattuina 1930-luvun loppuun saakka, pienempää kuitupuuta parkattiin vielä 1950-luvulla. Tukkikuorman ajoa. Kuva: Emil Uuksulainen. 16 Pölkkyjä nostellaan traktorin lavalle kuljetusta varten. Kuva on vuodelta 1966.

17 Parakkielämää ja puulla parempiin päiviin Työtä palstoilla tehtiin talvella valoisaan aikaan, pimeä aika meni kämpällä työkaluja kunnostaen, korttia pelaten ja juttuja kertoen. Savotoilla saattoi olla mukana pieniä lapsiakin, joille ei ehkä ollut ketään hoitajaa kotona. Lapsista oli myös apua työmailla, kokin apulaisina tai kämpän lämmityksessä. Työmiesten lisäksi savotoilla työskenteli työnjohtajia, kymppejä ja ukkoherroja, jotka suunnittelivat ja valvoivat savotan toimintaa. Savotan yhteydessä oli yleensä kauppa. Kaupanhoitajaa kutsuttiin hartsuherraksi. Puutavarayhtiö saattoi omistaa kaupan ja hinnat olivat kovat. Kerttu Värn muisteli savotoiden kappaoloja ja sitä, kuinka tervetullut Osuusliike Lapinmaa kämpille oli: Savotoilla putosi heti viisi markkaa jauhosäkin hinnasta pois, kun Lapinmaa tuli tänne, se pudotti hintoja täällä. Sitten kun margariinitehtaa trustiutuivat, niin OTK:n margariinitehdas ei nostanut hintoja (Kerttu Värn, s.1913 Rovaniemi, muistelmat Työväen Muistitietotoimikunta sidos 257). Vuonna 1914 Kontiolahdella syntynyt Aarne Karttunen muisteli vuotta 1946 savotassa: Parakki oli kaksiosainen, väliseinä keskellä pituussuunnassa, molemmissa tuvissa tilaa 25:lle miehelle ja emäntien huoneet. Erillistä keittiötä ei ollut, ruokien kypsyttäminen tapahtui kämpän keskellä olevan kaminan kannella. Asuntona parakki oli riiheen verrattuna täysin erilainen, valoisa ja viihtyisä. Emäntämme tuli meidän mukana, toisella puolella yläkämpässä emännöi kaksi nuorta tyttöä. Siihen että siellä piti olla kaksi emäntää, johtui kahdesta syystä. Terävä pää eli kamarissa sijaitseva toimisto oli saanut lisää väkeä, laanipomo ja hartsuherra (kaupanhoitaja) oli majoitettu sinne ja he kävivät tällä kämpällä ruokailemassa. Riihen piti olla asuntona vain parakin valmistumiseen saakka, mutta se sai olla koko talven asuintilana, miesvahvuus kohosi niin suureksi. Meidän kämpän emäntä oli vasta vihitty rouva, mies hoiti kankimiehen tehtäviä, huolehti puiden pilkonnasta, veden kantamisesta, lämmitti kaksi kertaa viikossa saunan (Aarne Karttunen s Kontiolahti, muistelmat Työväen Muistitietotoimikunta sidos 261 s. 14). Kämppäelämä oli vailla ajanvietto mahdollisuuksia. Puuttui radio, lukemista vain pari kertaa viikossa tuleva sanomalehti Karjalainen. Sitä luettiin tarkkaan ja kun kaikki kirjoitukset saatiin luettua, lehti päätyi tupakkamiesten sätkäpaperiksi. Tärkeimmät ajanvietemuodot olivat kortin peluu ja huulen heitto, vitsien kertominen (Aarne Karttunen s Kontiolahti, muistelmat Työväen Muistitietotoimikunta sidos 261 s. 20). 17 Tukkikämpän asukkaita iltapuhdetta viettämässä joskus 1940-luvun loppupuolella.

18 Tukkikämpän pohjapiirros. Kämpässä sanottiin olevan kaksi päätä: tylsä pää, jossa asuivat työmiehet ja terävä pää, jossa oli työmaan konttori ja työnjohdon asunto. Paljon käytetty iskulause puulla parempiin päiviin iskostui kieleen ja jokaisen mieleen. Vaikka jätkät tekivät työtä parhaan kykynsä mukaan, työtehoa yritettiin kiihdyttää erilaisilla yllykkeillä. Jaettiin kahvia, sokeria ja tupakkaa sisältäviä tehopakkauksia. Niiden sisältämät hyödykkeet olivat korttitavaraa ja yleisessä kaupassa korttiannosten saaminen sattuman varasta. Tehopakkaukset olivat ylimääräistä (Aarne Karttunen s Kontiolahti, muistelmat Työväen Muistitietotoimikunta sidos 261 s. 21) luvulla rakennetut savottakämpät olivat kuin suuria tuotantolaitoksia, neliömäärä asukasta kohden nousi ja viimein työmiehillä oli mm. tilat varusteiden kuivatusta varten luvulla alkanut metsätyön koneellistuminen vähensi tilapäisen metsätyövoiman tarvetta rajusti. Työmiehille alettiin järjestää 1960-luvulla päivittäisiä työmatkakuljetuksia autolla. Sen vuoksi savottakämppien käyttö alkoi vähetä. Kämppäelämään liittyvät ammatit alkoivat käydä tarpeettomiksi. Enää ei tarvittu kämppäemäntiä eli kokkeja, kasöörejä, työnjohtajia eli kymppejä tai ukkoherroja. Metsäkämppäolot paranivat huomattavasti ennen kuin ne loppuivat. Vuoden 1965 alussa Suomessa laskettiin olleen käytössä enää 3500 kämppää, joista osa oli liikuteltavia malleja, joita käytettiin myös taukotupina. Viimeinen savottakämppä sulki ovensa vuonna Metsätyön koneellistuminen Ensimmäiset moottorisahat tulivat markkinoille 1950-luvun alussa. Aluksi sahat olivat raskaita käyttää ja kalliita hankkia ja ne olivat alinomaan epäkunnossa. Moottorisahojen käyttö kuitenkin yleistyi nopeasti muutamassa vuodessa 1960-luvun alussa, jolloin jo kaikilla metsätyömiehillä oli moottorisaha. Ne myös kevenivät koko ajan ja kehittyivät muutenkin käyttäjäystävällisimmiksi. Kun maataloustraktorit yleistyivät 1950-luvulla, niiden käyttöä alettiin kokeilla myös puunajossa. Hevoset ja reet korvautuivat pian traktoreilla. Puun kuljetuksiin tarkoitettuja metsätraktoreita kehi- 18

19 Moottorisahojen tulo savotoille 1950-luvun alussa mullisti kerta heitolla metsätyömiehen työn ja työolot. Ennen erämaan hiljaisuudessa työnsä tehnyt mies olikin nyt valtaisan melun ja bensan katkun keskellä. tettiin ja otettiin käyttöön 1960-luvun lopulla. Metsätyön koneellistuminen vähensi metsätyövoimaa tuntuvasti luvulla yhtiöt mm. Metsähallitus palkkasivat myös ensimmäiset ympärivuotisessa työsuhteessa olevat metsurit. Moottorisahan tuleminen ajoittuu siihen kauteen, jolloin metsurin työ muuttui tavalliseksi ammatiksi. Mies kävi kotoa käsin mopollaan tai autollaan töissä. Tässä kehityksessä ei nuorille lentojätkille tai vanhoille miehille ollut enää tarvetta. 19 Metsätyökoneiden yleistyminen ja kehittyminen vähensivät perinteistä metsätyövoimaa 1960-luvulta alkaen.

20 Uitot Tukkipoika se lautallansa on hyvin sorja, eikä hän tarvitse olla, talonpojan orja. Koska uiton mukana liikuttiin, ei uittoväelle rakennettu kiinteitä majapaikkoja. Ponttuulle tai kopukan päälle rakennetuissa kojuissa oli tulisijat. Joitakin tilapäisiä parakkeja saattoivat uittoyhtiöt rakentaa pääväylien varsille. Sen sijaan uittoyhtiön tai -yhdistysten piiriesimiehille rakennettiin kiinteät asunto- ja toimistotilat ja rannalle uittokalustovajat. Taloissa yöpyi tilapäisesti myös laivaväkeä. Pääosa uittoväestä muodostui maaseudun nuorista miehistä, tilattomista ja vähävaraisista. Uittotyöväki jakautui uittoyhdistyksien ja sahayhtiöiden työntekijöihin. Uiton kannalta tärkeä työvoima oli halpaa, paikallista ja ammattitaitoista. Sotien jälkeen ongelmaksi nousi tällaisen työvoiman saanti, kun aiemmin osavuotiseen työhön tyytyväinen pienviljelijöistä muodostuva työvoima alkoi siirtyä maalta kaupunkeihin ympärivuotiseen palkkatyöhön. Myös muuta metsätyötä koskettanut työvoimapula johti osaltaan metsätyön koneellistumiseen. Moni suomalainen elokuva liittyy tukki- ja uittojätkien tulemiseen kylälle. Tukkilaisromantiikkaa ylistettiin lauluissa ja runoissa: Tukkipoika se lautallansa on hyvin sorja, eikä hän tarvitse olla, talonpojan orja. Kesäisin uittojen mukana liikkuneet tukkijätkät ja uittomiehet olivat jossain määrin myös seikkailua etsiviä maaseudun vähävaraisia nuoria, mutta valtaosa savotta- ja uittotyömiehistä oli kuitenkin perheellisiä pienviljelijöitä. Uiton luonne alkoi muuttua, kun irtotukkien uitto loppui luvun alussa yleistyi puiden uitto nipuissa, jotka sidottiin yhteen pitkiksi lautoiksi ja joita hinaaja veti. Työvoiman tarve uitoissa väheni huomattavasti luvun alussa yleistyi myös autoniputus eli puut sidottiin nipuiksi jo 20

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Naiset nipunlaskussa Varistaipaleen kanavalla

Naiset nipunlaskussa Varistaipaleen kanavalla Naiset nipunlaskussa Varistaipaleen kanavalla Varistaipaleen kyläyhdistys päätti 2006 keväällä, että heinäkuussa 2007 järjestetään Varistaipaleen kanavalla järjestyksessään toinen Naiset nipunlaskussa-tapahtuma.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

TUTKIJOIDEN METSÄPALAVERI Koli 15.-17.9.2004. Markku Rauhalahti METSÄTEKNOLOGIAN KEHITYSKUVIA

TUTKIJOIDEN METSÄPALAVERI Koli 15.-17.9.2004. Markku Rauhalahti METSÄTEKNOLOGIAN KEHITYSKUVIA TUTKIJOIDEN METSÄPALAVERI Koli 15.-17.9.2004 Markku Rauhalahti METSÄTEKNOLOGIAN KEHITYSKUVIA Noin viisi vuosisataa sitten puu ja siitä saatavat tuotteet terva, hiilet, polttopuu, sahatavara jne. alkoivat

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Kuva vasemmalla: Tästä alkaa hevosponttuunin teko. Tukit, joista suurin osa on tuulenkaatoja, on saatu kuljetettua työmaalle.

Kuva vasemmalla: Tästä alkaa hevosponttuunin teko. Tukit, joista suurin osa on tuulenkaatoja, on saatu kuljetettua työmaalle. Tässä harvinainen kuvasarja hevosponttuunin valmistuksesta. Ponttuuni valmistettiin Sonkajärven Koirakoskella vuonna 1984. Alunperin diafilmille otetut kuvat on digitoitu keväällä 2014. Kuvia on yhteensä

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Punaiset teloitettiin tai toimitettiin kenttätuomioistuinten kuultavaksi. Tuomioistuinten tuomiot vaihtelivat kuolemantuomioista vapautuksiin.

Punaiset teloitettiin tai toimitettiin kenttätuomioistuinten kuultavaksi. Tuomioistuinten tuomiot vaihtelivat kuolemantuomioista vapautuksiin. Käsky Kirja ajoittuu vuoteen 1918, jolloin käytiin Suomen sisällissota. Sodan osapuolia olivat punakaartilaiset sekä suojeluskaartit (punaiset ja valkoiset). Sisällissota päättyi valkoisten ylivoimaiseen

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

RaMeC UUTISET nro 1/2013

RaMeC UUTISET nro 1/2013 RaMeC UUTISET nro 1/2013 1. 200 mm :n, 300 mm :n ja 400-500 mm :n TUKIN KLAPITUSTEHO RaMeC 520 :lla TYÖTEHOMITTAUKSIA Pituus tyvi halk. cm latva halk. cm m 3 jatkuva teho 1) 6m 25 18 0,22 8.0 heitto m

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KEHITYS OY LYHYESTI

HAUKIPUTAAN KEHITYS OY LYHYESTI HAUKIPUTAAN KEHITYS OY LYHYESTI Haukiputaan Kehitys Oy toimi yli 30 vuotta Haukiputaan kunnan elinkeinoyhtiönä. Uuden Oulun perustamisen myötä yhtiön rooli supistui toimitilojen tarjoajaksi yrityksille

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa. MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on monta taloa. Keskustassa on viisi koulua. Huoneessa on monta hyllyä.

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2006 Sisällysluettelo PAMin jäsenet... 3 Sopimusalajakauma 31.12.2006...3 Jäsenten ikäjakauma 31.12.2007...4 Palkansaajien määriä ja %-osuus työvoimasta... 4 Palkansaajien määriä

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 Vuoden 2010 tilastojen valossa VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry n 17.2.2012 n Vakuutusalan tasa-arvoraportti 2011 n 2 Vakuutusalan työvoima Alalla työskenteli vuonna 2010

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013

Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013 Pönttömyyntitapahtuma Joensuun torilla 20.4.2013 Joensuun torilla järjestettiin 20.4.2013 pönttömyyntitapahtuma, jonka yhteydessä esiteltiin lintuharrastusta. Myimme kaikkiaan n. 5 isoa telkänpönttöä,

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XII. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan kertomus vuodelta 1917 *) oli seuraavaa sisällystä: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuuluivat vuonna 1917 Toimiston johfilosofiantohtori

Lisätiedot