VENÄJÄNKIELISTEN KOTOUTUMINEN SUOMALAISEEN YHTEISKUNTAAN ИНТЕГРАЦИЯ РУССКОЯЗЫЧНЫХ ЖИТЕЛЕЙ ФИНЛЯНДИИ В ФИНСКОЕ ОБЩЕСТВО

Transkriptio

1 VENÄJÄNKIELISTEN KOTOUTUMINEN SUOMALAISEEN YHTEISKUNTAAN ИНТЕГРАЦИЯ РУССКОЯЗЫЧНЫХ ЖИТЕЛЕЙ ФИНЛЯНДИИ В ФИНСКОЕ ОБЩЕСТВО INTEGRATION OF RUSSIAN-SPEAKING IMMIGRANTS INTO FINNISH SOCIETY Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry FARO / SVYL Финляндская Ассоциация Русскоязычных Обществ ФАРО Finland s Association of Russian-speaking Organizations FARO Stanislav Stan Marinets, FM, Toiminnanjohtaja

2 Venäläiset kansana Itäslaavilainen venäjän kieltä puhuva kansa. Euroopan suurin kansa: 135 miljoonaa (Venäjällä 80%). Ortodoksinen kristinusko (988 jkr) tärkeä identiteetille. Venäläisten historia alkaa 859 jkr Nestorin kronikasta. Nykyiset ns. isovenäläiset ovat muodostuneet joukosta muinaisia slaavilaisia, balttilaisia ja suomalais-ugrilaisia heimoja sekä viikinkejä ja muita väestöaineksia luvulla Novgorodin ja Kiovan hallinnon hajottua väestöaineksesta erottuivat nykyiset venäläiset, valkovenäläiset ja ukrainalaiset (vähävenäläiset). Venäläisiä (kansakunta) ja venäjänkielisiä (eri kansoja, jotka puhuvat venäjän kieltä äidinkielenä) ei pidä sekoittaa! FARO ry, Stan Marinets 2

3 Stereotypioita ja totuuksia Ennakkoluuloja: venäläiset ovat suhteellisen laiskoja, eivät halua noudattaa sääntöjä; valittavat mielellään, että kaikki on huonosti; ovat taipuvaisia varasteluun ja rikolliseen toimintaan; ovat helposti syttyviä ja rujoja; pitävät nautintoaineista Oikeasti: sivistyneitä ihmisiä, jotka tietävät paljon taiteesta ja kulttuurista; omaavat rikkaat kirjalliset perinteet; vieraanvaraisia, ystävällisiä ja iloisia; sielukkaita ja sydämellisiä; avoimia ja suoria Venäjänkielisiin tulee suhtautua asiallisesti ja ystävällisesti, kuten muihinkin maahanmuuttajiin. Ikävintä on, että varsinkin monet nuoret levittävät käsitystä, että kaikki venäläiset ovat joko huo*** tai rikollisia (Turun Sanomat ) FARO ry, Stan Marinets 3

4 Venäjänkieliset Suomessa - Historiaa 1/3 Suomen venäjänkielinen vähemmistö jakaantuu 2 ryhmään: 1800/1900-luvun vaihteessa Suomeen saapuneisiin ja viim. 20 vuoden aikana tulleisiin. Lisäksi vanhempi/nuorempi sukupolvi Ensimmäiset venäjänkieliset asettautuivat Suomeen ns. Vanha Suomi Ruotsin hävittyä Suuren Pohjan sodan. Venäjä sai osia Viipurin, Savonlinnan ja Käkisalmen lääneistä Suomen sodassa Ruotsi menetti Suomen alueen Venäjälle ( Haminan rauha) syntyi Suomen Suuriruhtinaskunta. Helsinki pääkaupungiksi Venäjänkieliset kauppiaina, aatelistona, virkailijoina Suomessa asui 7400 venäjänkielistä. Venäjän keisarien Aleksanteri I-III kontrolli tiukkaa, sensuuri, kehittyminen hidasta, voimakas väestönkasvu ja heikko maatalous johtivat Suuriin Nälkävuosiin Venäjänkielisten panos Suomen kulttuurin kehitykseen, mm: Sinebrychoffin museo, Hakasalmen huvila, kauppiaiden seuran kirjasto, arkkitehtuuri. Euroopan kriisivuodet: I maailmansodan aikana. FARO ry, Stan Marinets 4

5 Venäjänkieliset Suomessa - Historiaa 2/ Suomi itsenäistyy ja irtautuu bolševistisesta Venäjästä. Lokakuun vallankumousta ja sisällissotaa pakenevat venäläiset aateliset, upseerit ym. rantautuvat Suomeen. Suurin pakolaistulva 1922: Suomessa jopa venäläistä. Venäläisten määrä vuonna 1939 on yli Venäläisiä yhdistyksiä on kymmenittäin Toinen maailmansota, Suomi Saksan puolella Neuvostoliittoa vastaan. Sodan alkaessa n venäläissyntyistä henkilöä. Talvisota: Suomi ei suostunut rajamuutoksiin ja tukikohdan vuokraamiseen Hangossa Neuvostoliitto hyökkäsi. Venäjänkieliset Suomen kansalaiset palvelivat Suomen riveissä. Talvisota päättyi Moskovan rauhaan : Suomi menetti Karjalan ja Sallan alueen, sotilastukikohdan Hangosta. Suomen Venäjänkielinen väestö elää epäilysten varjossa, osa vankileireille. FARO ry, Stan Marinets 5

6 Venäjänkieliset Suomessa - Historiaa 3/3 Talvisodan jälkeiset Kylmän sodan vuodet. Valvontakomissio painostaa sulkemaan suurimman osan venäjänkielisistä järjestöistä ideologisista syistä. Vanhojen venäläisten määrä on n Mauno Koivisto julistaa paluumuuton. Neuvostoliiton hajottua 1991 venäjänkielisten muutto Suomeen kiihtyy. Suomalaisia sukujuuria omaavat inkerinsuomalaiset tuovat sekä omaa kulttuuriaan, että kieltä. Keskittymiä pääkaupunkiseudulla, Etelä-Karjalassa, Tampereella, Turussa sekä itärajalla Nyt Suomen suurin ja nopeimmin kasvava kielellinen vähemmistö - yli Eri etniset taustat, äidinkielet, maahanmuutto-perusteet jne. Yhdistävä tekijä on kieli. FARO ry, Stan Marinets 6

7 Tilastotietoa Suomen virallinen väkiluku Vieraskielisten määrä (4,9 % väestöstä). Venäjää äidinkielenään puhuvia henkeä. Venäjänkieliset ovat Suomen suurin vieraskielisten maahanmuuttajien ryhmä - 24 %. Saavuttavat suomenruotsalaisten määrän 2050 ( ). Venäläistä ja entisen Neuvostoliiton alkuperää olevien asukkaiden määrä lähes (tilastot vääristävät). Uudellamaalla venäjää äidinkielenään puhuvaa, eli 45 % venäjänkielisen väestön määrästä. (Tilastokeskuksen väestörakennetilastot ) FARO ry, Stan Marinets 7

8 Mitä Venäjä merkitsee Suomelle? Tärkeä kauppakumppani, maiden väliset liikesuhteet nostavat venäjän kielen suosiota myös opiskelussa. Tärkeä turismille: jopa puolet Suomen matkailutuloista Venäjältä - 1,6 miljardia eur/vuosi. Venäjänkielisten määrällä on vaikutusta siihen, millaisia palveluita heille tarjotaan ja kuinka paljon he voivat käyttää äidinkieltään Suomessa virallisissa yhteyksissä. Marginaalinen ryhmä poliittisesti, sillä vähän edustusta päättävissä elimissä. Historialliset muistot haittana nykyaikanakin. FARO ry, Stan Marinets 8

9 Venäjänkielisten kotoutuminen Maahanmuuttajat, uussuomalaiset, etninen vähemmistö? Pätevät samat kotouttamispolitiikan kohdat kuin muihin maahanmuuttajaryhmiin, mm. kotouttamislaki, Suomen valtion kotouttamisohjelma Kulttuuri tärkeä maahanmuuttajien kotoutumisessa: assimilaatio vs. oman identiteetin säilyttäminen. Perustuslain mukaan myös maahanmuuttajilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Venäjänkielisiin kohdistuu edelleen syrjintää ja ennakkoluuloja. Negatiiviset 2-suuntaiset stereotypiat vaikeuttavat integroitumista. Venäläinen mentaliteetti: pitää pärjätä itse ja olla vahva: johtaa sulkeutumiseen ja eristäytymiseen kantaväestöstä. FARO ry, Stan Marinets 9

10 Venäjänkielisten kotoutumisen ongelmia 1/2 EU:n ulkopuolelta tulleella vammaisella nuorella on 3 vuoden karenssi, ennen kuin hän saa vammaisetuuksia; eläkeikäisellä vammaisella karenssi on 5 vuotta. Maahanmuuttajavanhusten- ja vammaisten tilanne usein heikko: palvelutarpeisiin vastaaminen on haaste, Venäjän-eläke ja vammaiseläke lasketaan tuloksi, ikääntyvillä myös riski jäädä yksin. Tulkkauksen järjestämisessä puutteita, mm. kiireellisissä tapauksissa. Viranomaistiedotus venäjän kielellä ei ole aina riittävä: puute saattaa johtaa tietämättömyyteen omista oikeuksistaan ja palvelumahdollisuuksistaan, väärinkäsityksiin, joskus mediassa esillä oleviin lastensuojelukiistoihin. Yhdistykset tukevat myös tiedottamisessa. Venäjän kielen tason ylläpitäminen, yhteydet venäläiseen kulttuuriin ja identiteettiongelmat. FARO ry, Stan Marinets 10

11 Venäjänkielisten kotoutumisen ongelmia 2/2 Kotouttamisohjelmassa puhutaan maahanmuuttajajärjestöjen tukemisesta, mutta rahoitus heikkoa. Median joskus luoma epätodellinen kuva venäjänkielisistä sekä ympäristön kielteinen asenne johtavat monet ihmiset passivoitumiseen ja syrjäytymiseen (erityisesti erityisryhmät). Nuorten keskuudessa vieläkin havaittavissa arkuutta käyttää äidinkieltään avoimesti tai paljastaa juurensa. Kulttuurierot (mentaliteetti), tiedon puute ja heikko suomen kielen taito voivat estää venäjänkielisiä asiakkaita hakeutumasta julkisten palvelujen piiriin. Tässä kolmannen sektorin rooli on tuen tarjoajana tärkeä, mutta järjestöjä ei tueta tarpeeksi. FARO ry, Stan Marinets 11

12 Venäjänkielisten kotoutumisen hyviä puolia Venäjänkielisten perhe-, nuoriso- ja sosiaalipalvelujen määrä kasvaa itäalueilla ja Uudellamaalla, pienillä paikkakunnilla tilanne on heikko. Omalääkärijärjestelmä: omaa äidinkieltä puhuva lääkäri/hoitaja. Venäjänkielisen tiedon ja palvelujen saatavuus paranee, enemmän materiaalia palveluista (esim. infopankki.fi). Venäjänkielisten järjestöjen rooli tärkeä sekä osallistumisen väylänä, että tiedon ja palveluiden tuottajana, tukevat peruspalveluja, kuntia ja kotouttamistoimia, kun jokin taho ei pysty tarjoamaan palveluita. Tiedotus- ja mediatoiminta venäjäksi kehittyy: kirjasto Espoon Selloon, YLE Novosti TV-uutislähetykset (+ radio), Helsingin Sanomat: HS Po-russki palvelu, lisäksi venäjänkielisiä lehtijulkaisuja, radio ja enemmän venäjänkielisiä ohjelmistoja TV:ssä. Valtion julkisten palveluiden asiakkaina venäjänkieliset ovat suurin ryhmä mm. TE-toimistoissa, joihin palkataan venäjänkielisiä työntekijöitä. Myös KELA, poliisi ja sosiaalitoimet seuraavat mallia. FARO ry, Stan Marinets 12

13 Venäjän kieli kotoutumisessa Puutteita venäjän opetuksessa äidinkielenä: opiskelijoiden heikko motivaatiotaso, tunnit kouluajan ulkopuolella, opetus usein muussa kuin oppilaan koulussa, ryhmät koostuvat eri-ikäisistä ja -tasoisista oppilaista, puute ammattitaitoisista venäjän kielen opettajista ja opetusmateriaalista, ei saa arvosanaa. Venäjän opiskelu vieraana kielenä nousee suosiossa myös aikuisten keskuudessa ja sen opetusta lisätään. ETNO kiinnitti 2002 huomiota siihen, että venäjänkieliset eivät saa riittävästi koulutusta ja tietoa äidinkielellään. Helsingin suomalais-venäläinen koulu ja Itä-Suomen koulu ainoat venäjän opetukseen painottuneet oppilaitokset. Lapsille ja nuorille tarvitaan enemmän kuntien, koulujen ja yhdistysten järjestämiä iltapäiväkerhoja ja toimintaa. Lasten päiväkotitoimintaa venäjäksi vähän (mm. Kidson lakkautettu), joten lasten venäjän kielen kehitys uhan alla. FARO ei aja venäjän tunnustamista vähemmistökieleksi, joka oikeuttaisi venäjänkieliset saamaan opetusta ja hallintopalveluja omalla äidinkielellään. FARO ry, Stan Marinets 13

14 Venäjänkielisten kotoutuminen tehokkaammaksi Taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuus ja moninaisuus tukevat oman kielen ja kulttuurin ylläpitämistä. Yhdistysten kulttuuri-, liikunta- ja sosiaalipalvelut tukevat kotoutumista, kielen ja kulttuurin säilymistä tarvitaan enemmän resursseja ja yhteistyötä sekä dialogia valtion ja virastojen kanssa. Tarve kaksisuuntaiselle integraatiolle: kantaväestön ja maahanmuuttajien välinen vuorovaikutus. Ryhmän tavoittamiseksi tieto oikeisiin kanaviin. Kansojen välinen ymmärtämättömyys johtuu mm. siitä, että ei osata kieltä eikä olla tekemisissä keskenään enemmän kanssakäyntiä maahanmuuttajien ja kantaväestön välille! FARO ry, Stan Marinets 14

15 Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto FARO Perustettu Valtakunnallinen venäjänkielisten yhdistysten kattojärjestö. 34 jäsenjärjestöä eri alueilla: pääkaupunkiseutu, Imatra, Jyväskylä, Kotka, Lappeenranta, Pori, Tampere, Turku. Venäjänkielisten edustus- ja edunvalvontaelin sekä asiantuntija. Edistää venäjänkielisen väestön kielellisiä, kulttuurillisia, oikeudellisia ja sosiaalisia intressejä, valvoo väestöryhmän etuja ja oikeuksia, tekee aloitteita ja esityksiä, antaa lausuntoja viranomaisille, kiinnittää viranomaisten ja yhteiskunnan huomion Suomen venäjänkielisen väestön kysymyksiin, tukee jäsenjärjestöjensä toimintaa, kutsuu koolle kokouksia ja neuvottelutilaisuuksia, järjestää seminaareja ja eri tilaisuuksia, perustaa työryhmiä ja komissioita, harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa, antaa lausuntoja medialle. FARO ry, Stan Marinets 15

16 Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto FARO Liiton edustajat osallistuvat eri tilaisuuksiin ja tapahtumiin, sekä toimivat valtakunnallisissa elimissä, komissiossa ja työryhmissä, mm.: ETNO, Monikulttuuriasiain neuvottelukunta, Ihmisoikeusvaltuuskunta, Vähemmistöasiain neuvottelukunta, Poliisin yhteistyöfoorumi, Taiteen edistämistoimikunta, No Hate Speech -kampanja. Yhteistyökumppanit mm.: Helsingin Yliopisto, Cultura-säätiö, Lastensuojelun keskusliitto, Monika-Naiset, Moniheli, Suomi-Venäjä-Seura, Väestöliitto ja moni muu. Yhteystiedot: / info@faro.fi / FARO ry, Stan Marinets 16

17 Kiitos Kotouttamisesta ja suomalaisuudesta voi katsoa lisää teatteri Bio Rexistä! IHME-teos 2014 True Finn Tosi suomalainen by Yael Bartana FARO ry, Stan Marinets 17