Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/2013

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/2013 Kaavat ajan tasalle s.12 Kotihoito tukee kotona pärjäämistä s.17 Roope Tonteri nousukiidossa s.11 Neljä numeroa vuodessa. Ole hyvä! Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/

2 Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/2013 SISÄLLYS > Pääkirjoitus... 3 Kokoukset... 3 Tehokkaat uudet toimielimet... 4 Avustukset Lastensuojelu portinvartijana... 6 Rintasyövän seuranta uudistui... 6 Perhevapaalta työelämään... 7 Tavoitteena hyvinvoiva Kouvola... 8 Väliaikaiset pysäköintialueet Latuseuranta neuvoo ladulle Kaupunkilipun suosio kasvoi Roope Tonteri nousukiidossa Indians tähyää korkealle Kouvolan kaavat ajan tasalle Uudet omakotitonttialueet Suuntana yhtenäinen keskusta Ratamo panostaa tulevaisuuteen Päivystykset Kansalaisopiston kevään näyttelyt Koululaisten kesätyöpaikat Kotihoito tukee kotona Onnistunut omistajanvaihdos Nuorten ryhmävaihto Kouvola-päivä s.13 Uusia omakotitontteja Kalalampi ja Kukkuranmäki tarjoavat upeat puitteet omakotirakentajalle. s.7 s.11 Indians tähyää korkealle Kouvolan amerikkalainen jalkapallo on nosteessa. Takaisin työelämään TTL ja Kouvola avustavat perhevapaalta työelämään ponnistamisessa. s.18 Kansainvälisyyttä ryhmävaihdolla Nuorten ryhmävaihto tutustuttaa muihin kulttuureihin ja opettaa samalla yhdessä tekemiseen s.14 Keskusta yhtenäiseksi Keskustan kehittämissuunnitelma sitoo kokonaisuutta yhteen mm. Lasitorilla. s.8 Kouvola panostaa hyvinvointiin Kouvolan hyvinvointipalvelut toimii asukkaan parhaaksi mm. taiteen keinoin. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti on julkinen tiedote, joka jaetaan ilmaisjakeluna koteihin. Lehteä on jaossa myös kaupungin eri palvelupisteissä. Seuraava Kouvola-tiedotuslehti ilmestyy toukokuussa Julkaisija Kouvolan kaupunki / Viestintä, puh Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Anne Käki Toimitusneuvosto Tuija Hanski, Tarja Hurtta, Kaija Lindeman-Lemola, Ilona Manninen, Eija Tiitinen, Susanna Toikander, Sara Vainikka Kannen kuva Johannes Wiehn Toimitus/Taitto Aptual Oy, Kouvola Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola 2013 Kouvola-lehti verkossa Jakelu Jakelupalaute Painos Kouvolan kaupungin tiedotuslehden jakelun suorittaa Jakelusuora Oy. tai puhelimitse arkisin klo 9-16 puh. (05) kpl ISSN-L ISSN Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/2013

3 Elämyksiä erämaaladuilla Kuluva talvi on yksi upeimmista talviurheilun ja -ulkoilun kannalta. Siihen tarjoutuukin mainio tilaisuus Repoveden ulkoilu- ja elämyspäivillä maaliskuuta. Kolmipäiväisessä ulkoilutapahtumassa on ohjelmaa lumikenkäilystä erämaahiihtoon ja monotansseista lumizumbaan. Repoveden rikkumaton luonto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden viettää aikaa ystävien, perheen tai työkavereiden seurassa. Kansallispuiston maisemiin kannattaa kutsua tuttavia kauempaakin! Tule mukaan ja katso tarkempi ohjelma Kevät ja RAK-messut lähestyvät Kouvolan kaupunki on perinteisesti mukana kevään RAKmessuilla Kouvolan jäähallissa Ihmeen hieno kaupunki -teemalla. Kaupungin osastolla M1 on mm. rakentamisen ja asumisen energianeuvonnan piste. Lisäksi osastolla saa tietoa tonttipalveluista, rakennusmääräyksistä ja maankäytöstä. Paikalla on koko messujen ajan mm. rakennustarkastuksen henkilökuntaa ja joukkoliikenteestä osastolla informoi joukkoliikennelogistikko Tero Rämä. Pääkirjoitus Annikki Niiranen, apulaiskaupunginjohtaja Toimintatapojen uudistaminen uuden organisaation perusta Kouvolan kaupunki on vuoden alussa ottanut käyttöön uuden organisaatiomallin. Jotkut puhuvat uuden sukupolven organisaatiosta, toiset prosessiorganisaatiosta; rakkaalla lapsella on monta nimeä. Itse puhun uudesta asiakaslähtöisestä toimintatavasta, joka on ollut organisaation muodostamisen perusta. Organisaatiorakenne ei ratkaise, millaisen mielikuvan kuntalaiset, asiakkaat luovat kaupungin palveluista, mutta se helpottaa henkilöstön mahdollisuuksia toteuttaa hyvää ja laadukasta asiakaspalvelua. Kun saman asiakasryhmän palvelemiseen tarkoitettu henkilöstö työskentelee samassa ketjussa, niin asiakkaan liikkuminen omalla asiakaspolullaan lienee kuitenkin joustavampaa, kuin asiakkaan siirtyminen eri yksiköstä toiseen. Näin ainakin tutkijat väittävät. Koko uudistuksen tavoitteena on ollut asiakkaan roolin ja merkityksen kirkastaminen. Kaupunkina meidän perustehtävämme on huolehtia kuntalaisten palveluista. Tässä tarvitsemme uudenlaista ajattelua. Meidän on luotava menetelmät, joilla mahdollistamme myös asiakkaiden osallisuuden palvelujen kehittämistyöhön. Samalla meidän on luotava sellainen palvelukulttuuri, jossa asiakas osallistuu tasavertaisena kumppanina omaan palvelutapahtumaansa. Tämä on haaste kaupungille ja koko julkiselle palvelutuotannolle. Uusi organisaatiomme ja toimintatapamme antavat osaltaan eväitä tähän haasteeseen vastaamiseen. Toinen tärkeä tavoite uudistuksella on ollut avoimuuden, yhteistyön ja toiminnan jatkuva parantaminen. Lisäksi osaavan henkilöstön arvostaminen, työhyvinvointi ja työtiimien uudenlaisen toimintakulttuurin rakentaminen ovat tärkeässä asemassa. Meidän on luotava henkilöstölle mahdollisuus omassa työyhteisössään ratkaista, miten saavuttaa asetetut tavoitteet. Olemme vastanneet siihen rakentamalla johtamisen tasot siten, että ne muodostavat selkeät vastuut asiakkaista, henkilöstöstä ja toiminnasta. Rakenne mahdollistaa nopean reagoinnin asiakastarpeeseen. Tämäkään haaste ei ole helppo julkisessa organisaatiossa, jossa on totuttu hierarkkiseen ja muodolliseen rakenteeseen. Kouvolassa ollaan uuden toimintakulttuurin rakentamisen alkumetreillä, kun muistamme, että organisaatiomuutos vie aikaa noin kymmenen vuotta. Haasteeseen on tartuttu rohkeasti pyrkimyksenä tuottaa palveluja yhdessä kuntalaisten parhaaksi. Kokoukset Kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokoukset kevätkaudella 2013: Kaupunginvaltuusto maanantaisin klo Kaupunginhallitus maanantaisin klo Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia kokouksia. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan Kouvolan kaupungin kotisivuilla Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/

4 Kouvolan kaupunginhallitus Tavoitteena tehokkuus Tammikuussa Kouvolaa lähti luotsaamaan jälleen uusi päättäjäjoukko. Uudelta kaudelta odotetaan paitsi stressinsietokykyä, myös joustavaa yhteistyötä ja entistä tehokkaampaa päätöksentekoa. Kouvolan uusi kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa vuoden alussa, puheenjohtajanaan Harri Helminen (SDP) sekä varapuheenjohtajinaan Jari Suomela (KOK), Jari Lindström (PS) ja Markku Pakkanen (KESK). Samalla valittiin kaupunginhallituksen, lautakuntien ja jaostojen kokoonpanot kaudelle Edelliskauteen verrattuna Kouvolan uusi luottamushenkilöorganisaatio on keveämpi ja ketterämpi, mm. pitkälti uudelleen järjestäytyneiden lautakuntien vuoksi. Tällä kaudella on paljon uutta Perussuomalaiset huomattavasti suurentuneena puolueena valtuustossa, kokonaan uusi luottamushenkilöorganisaatio ja toimintamalli. Toimielinten valinnat sujuivat silti yllättävän sujuvasti ja sopuisasti, jos vertaa esimerkiksi Imatran tai Iitin tilanteeseen. Puolueiden valtasuhteita ei meillä mitattu suhteellisilla vaaleilla vaan asiat sovittiin jo valintakokousta ennen, kaupunginsihteeri Heikki Spoof sanoo. Kaupunginhallituksen koko kutistui viime kaudelta kahdella jäsenellä 13:een. Hallituksen alaisuudessa toimiviin konsernijaostoon, elinkeinojaostoon ja henkilöstöjaostoon valittiin kuhunkin seitsemän jäsentä. Lautakuntien jäsenmäärä vaihtelee viidestä 13:een: Keskusvaalilautakunta 5 (määrätään erikseen) Tarkastuslautakunta 7 (määrätään erikseen) Lasten ja nuorten lautakunta 13 Aikuisväestön lautakunta 13 Ikäihmisten lautakunta 13 Tekninen lautakunta 13 Maaseutulautakunta 7 Rakennus- ja ympäristölautakunta 7 Vesilaitoksen johtokunta 5 Liikelaitoksen johtokunta 5 Kymen jätelautakunta 4 (Kouvolan osuus) Maaseutulautakunnan alaisuudessa toimii lisäksi erillinen, kolmijäseninen yksityistiejaosto. Kaupunginhallituksen esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja sekä oman toimialansa asioissa apulaiskaupunginjohtaja ja kaupunkikehitysjohtaja. Konserni-, henkilöstö- ja elinkeinojaostoissa esittelijänä toimii kunkin jaoston asiantuntija. Jäsen Jari Larikka KOK, Puheenjohtaja Jukka Nyberg SDP, 1. Varapuheenjohtaja Anssi Tähtinen PS, 2. Varapuheenjohtaja Marjo Lakka SDP Ville Salonen SDP Marjatta Nykänen KOK Kirke Sipiläinen KOK Pekka Korpivaara PS Minna Hietanen PS Kimmo Jokiranta KESK Maija Lehtomäki KESK Sakari Viinikainen SIT Sari Palm KD Varajäsen Tapio Karvonen, KOK Raimo Laine, SDP Jouni Suninen, PS Päivi Kossila, SDP Kari Leinonen, SDP Sinikka Rouvari, KOK Birgit Koskela, KOK Jari Käki, PS Miia Vierula, PS Topi Seppälä, KESK Mirja Lonka, KESK Marja-Terttu Nuorivuori, SIT Sakari Smeds, KD paikat myös medialle. Pienemmissä toimielimissä päätökset saadaan varmasti nopeammin aikaan. Vielä kun saisi jaettua kokoukset lyhyemmiksi puristuksiksi viime vuonna yhden illan asialista venyi joskus pitkäksi, ja kokous sen mukaisesti jopa viisituntiseksi. Siinä vaiheessa puhti on varmasti pois konkareillakin. Tiivistämiseen pyritään valtuustossa lyhentämällä ryhmä- ja valtuutettujen puheenvuoroja muutamaan minuuttiin, mikä on aika haastavaa, Spoof kertoo. Tulevalla kaudella riittää kiperiä kysymyksiä, lukioverkosta ja Ratamo-hankkeesta henkilöstömenoihin. Spoof muistuttaa, että säästöjen keskellä kulttuuritointa ei saa silti unohtaa se määrittää kaupungin vetovoimaa ja imagoa siinä missä palvelutkin. Meillä on myös edelleen loistava, keskeinen sijainti ja upea luonto. Niitä kaikkia tarvitaan, jotta saamme uusia, osaavia kouvolalaisia joukkoomme ja säilytettyä omat nuoremme paikkakunnalla.. 4. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/2013 Tiiviimpää työtä Kaupunginhallitus kokoontuu kaksi kertaa kuussa, valtuusto kesäaikaa lukuun ottamatta noin kerran kuussa ja lautakunnat aina tarvittaessa. Ryhmien pienennyttyä on valtuustosaliin ollut mahdollisuus varata Heikki Spoof, kaupunginsihteeri Puh heikki.spoof@kouvola.fi

5 Avustukset Vuoden 2013 järjestö- ja yhteisöavustukset haettavana: A. Kulttuuriavustukset (toiminta- ja kohdeavustukset) B. Liikunta-avustukset (toiminta- ja tilavuokra-avustukset/kevät) C. Nuorisoavustukset (toiminta-avustukset, kohdeavustukset haku koko vuoden) D. Maaseutuavustukset (kylätoimintatyön avustukset ja kylien kohdeavustukset) E. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöavustukset F. Muut avustukset (kaupunginhallituksen avustukset) Hakulomakkeet ja jakoperusteet ovat tulostettavissa tai niitä saa yhteispalvelutoimistoista. Hakuohjeet ilmenevät avustusten jakoperusteista. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään klo 15.00:een mennessä hakulomakkeesta ilmenevässä osoitteessa. Lisätietoja: A. Kulttuuriavustukset palveluvastaava Marju Myllymaa, puh tai yhteisötyökoordinaattori Leena Järvenmäki, puh B. Liikunta-avustukset liikuntakoordinaattori Arto Toukonen, puh tai yhteisötyökoordinaattori Leena Järvenmäki, puh C. Nuorisoavustukset palveluvastaava Tuula Soininkallio, puh D. Maaseutuavustukset toimistosihteeri Aila Heikkinen, puh tai maaseutupalvelujen johtaja Sirkka Kettunen, puh E. Sosiaali- ja terveydenhuollon avustukset palveluvastaava Marju Myllymaa, puh tai yhteisötyökoordinaattori Leena Järvenmäki, puh F. Muut avustukset hallintosihteeri Virpi Aalto, puh tai hallintosihteeri Teija Kiviranta, puh Kouvolassa Kaupunginhallitus Yksityistieavustukset hakuun Kouvolan suuri pinta-ala ja maaseutumaisuus heijastuvat suoraan yksityisteiden suurena määränä, ja yksityisteiden kunnossapitoon kuluu euro poikineen. Kaupunki pyrkii silti avustamaan mahdollisimman monia. Kouvolan kaupungilta on mahdollista hakea avustuksia sekä yksityistien kunnossapitoon että perusparannukseen. Kuluvan vuoden talousarviossa yksityisteiden avustuksiin on varattu Avustushakemuksia on ollut Kouvolassa paljon, viime vuonna yli 400 kunnossapitoon ja n. 60 perusparannukseen. Silti kaupunki haluaa avustaa mahdollisimman monia tasapuolisesti, avustusten jaosta päättävän maaseutulautakunnan esittelijä Sirkka Kettunen kertoo. Vuoden 2013 aikana kunnossapitoavustusten jakoperusteita arvioidaan ja samalla tutkitaan mm. omavastuuosuuden määrittelyä. Mahdollisesti tarkistetut jakoperusteet tulevat käyttöön vuonna 2014, jolloin saadaan käyttöön myös sähköinen haku. Sirkka Kettunen, maaseutupalvelujen johtaja puh JAKOPERUSTEET I Yksityistien kunnossapitoavustusten jakoperusteet Tie on järjestäytynyt tiekunnaksi ja merkitty maanmittaustoimiston yksityistierekisteriin Yksityistiet jaetaan kahteen luokkaan, kussakin omat avustuskertoimensa: o Luokka I: valtionavustuskelpoiset tiet, edellytyksenä ELY-keskuksen antama avustuskelpoisuuspäätös o Luokka II: yksistään kaupungin avustusta saavat tiet, edellytyksenä, että tie on vähintään 250 metrin matkalla a) pysyvän asutuksen käytössä, b) muun kaupungin tärkeäksi katsoman kohteen käytössä tai c) ainoa/asutukseen kulkua merkittävästi parantava läpikulkutie Avustuspäätökset tehdään huhtitoukokuun aikana. Lisätietoa yksityistieavustuksista: Markku Talvisto, p , Ritva Järvinen, p tai Yksityistieavustusten hakuaika klo saakka. II Yksityistien perusparannusten jakoperusteet Yksin kaupungin avustamat tiet Tie on järjestäytynyt tiekunnaksi ja merkitty maanmittaustoimiston yksityistierekisteriin Tie on vähintään 250 metrin matkalla a) pysyvän asutuksen käytössä, b) muun kaupungin tärkeäksi katsoman kohteen käytössä tai c) ainoa/asutukseen kulkua merkittävästi parantava läpikulkutie Perusparannushankkeen kustannusarvion määrä vähintään 1.000, enintään Avustus maksetaan ostolaskutositteiden mukaisesti Perusparannushankkeen on oltava valmis ja tarkastus tilattu mennessä Ely-keskuksen (ja kaupungin) avustamat tiet Tie on valtionavustuskelpoinen Ely-keskuksen myönteinen päätös avustuksen myöntämisestä. Hakuvaiheessa riittää kun on hakenut Elyn perusparannusavustusta. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/

6 Lastensuojelu portinvartijana Lastensuojelun avulla vastataan ensisijaisesti lapsen hätään, vanhempia kuitenkaan unohtamatta. Liikkeelle lähdetään lastensuojeluilmoituksen jälkeen. Yleensä ilmoitus tulee viranomaiselta tai huolestuneelta yksityiseltä henkilöltä, mutta joskus myös vanhemmilta itseltään. - Lastensuojeluilmoitukset käydään joka aamu läpi. Siitä alkaa seitsemän päivän mittainen käsittelyaika, jonka aikana ratkaistaan, tehdäänkö lastensuojelutarpeen selvitys vai ei. Suurin osa johtaa selvitykseen. Ilmoituksen sisältö kertoo paljon, joskus on kiiretilanteita jolloin täytyy lähteä liikkeelle heti, palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen kertoo. Ilmoitukset vastaanottava ja käsittelevä lastensuojelun avohuollon päivystystiimi tekee myös päätöksen lastensuojelutarpeen selvityksestä. Selvityksessä tavataan asianomaisia ja pyritään saamaan tarkka kuva perheen nykytilanteesta ja tuen tarpeesta. - Monille perheille selvitys on herättävä tekijä, josta lähtee muutos parempaan. Tällaisissa tapauksissa ei yleensä jatkotoimia tarvita, kun tilanteeseen on päästy puuttumaan ajoissa. Tavallaan olemme siis portinvartijana. Jos asiakkuus kuitenkin jatkuu, ryhdytään suunnitelmallisesti tukemaan perhettä; mihin asioihin pitää vaikuttaa ja miten. Kouvolassa sosiaaliohjaajista ja sosiaalityöntekijöistä koostuvat tiimit työskentelevät tiiviissä yhteistyössä perheen sekä muun yhteistyöverkoston, mm. koulujen kanssa. Jos tukitoimetkaan eivät vaikuta, jatkotoimena on enää lapsen huostaanotto, jolloin mietitään pidempiaikaista sijoitusta lapselle. Huostaanottopäätöksestä asiakkuus siirtyy avohuollosta sijaishuollolle. Sijoitusta ei ole koskaan tarkoitus pitkittää, vaan se voidaan päättää heti kun huostaanoton kriteereitä ei enää ole. Huostaanoton kriteereitä arvioidaan jatkuvasti asiakassuunnitelmaneuvotteluissa ja muulla sosiaalityöllä. Myös vanhemmuuden suunnitelmaa tarvitaan Lastensuojelu numeroina Avohuollon asiakkaita n. 900/v, ilmoituksia n. 1500/v Sijaishuollossa huostaan otettuja lapsia 170 (v. 2012) Jälkihuollossa asiakkaita 113 (v. 2012) Henkilöstöä yhteensä 80 Sijaisperheitä 55 Kilpailutettuja perhekoteja tai laitoksia 69 vanhempien tueksi pelkkä lapsen auttaminen ei riitä. Huostaanoton jälkeen tarjotaan jälkihuoltoa. Kouvolan oma perhetukikeskus tarjoaa vastaanottohoitoa, arviointihoitoa, perhekuntoutusta ja turvakotitoimintaa. - Kehitämme toimintamalleja koko ajan, ja varsinkin avohuollon päivystystoimintaa ja perhehoitoa onkin kovasti kehitetty viime aikoina. Ennaltaehkäisevä työ on tärkeää kuinka moni ongelmainen nuori olisi nyt eri tilanteessa jos pystyisimme pysäyttämään negatiivisen kierteen ajoissa? Sanna-Riitta Junnonen palvelupäällikkö, puh sanna-riitta.junnonen@kouvola.fi Lastensuojeluilmoitus Kiireelliset sijoitukset pv Perheen suunnitelmallinen tukeminen Sijoitetun lapsen sosiaalityö ja huostaanottokriteerien arviointi Lastensuojelun avohuolto Lastensuojelun sijaishuolto Ilmoituksen käsittely 7 pv Lastensuojelutarpeen selvitys 30 pv Lapsen huostaanotto Jälkihuolto ja sosiaalinen tukeminen. 6. Rintasyövän seuranta yhteen paikkaan Referaatti Terhi Haimin tekstistä Viime vuonna Kouvolan rintasyöpäpotilaiden seurantakäytäntö uusittiin täysin. Uusi, rintasyöpähoitajalle keskitetty seuranta tuo hoidon tasapuoliseksi kaikille rintasyöpäpotilaille. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, johon sairastuu joka kymmenes työikäinen nainen. Lähes kaikki kouvolalaispotilaat, noin 120 vuosittain, leikataan Pohjois-Kymen sairaalassa. Leikkauksen jälkeen potilas käy seurannassa kaksi kertaa vuodessa viiden vuoden ajan. Seurantakäyntejä on järjestetty terveyskeskuksessa sekä POKS:ssa. Kirurgian apulaisylilääkäri Päivi Palanne lähti kehittämään rintasyövän seurantaa Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/2013 erikoistumisopintojen lopputehtävänään vuonna Haastatellut potilaat pitivät lääkärien vaihtumista joka käynnillä suurimpana epäkohtana, ja kokivat, ettei lääkärien rintasyöpään liittyvä asiantuntemus ja kiinnostus potilaan voinnista ollut riittävä. Myös yhteydenottoa seurantakäyntien välillä pidettiin hankalana, sillä puolet seurantakäynneistä on terveyskeskuksessa ja puolet POKS:ssa. Seurannan uudistaminen aloitettiin siirtämällä seroomapunktiot pois päivystyksestä potilaat ohjattiin suoraan rintasyöpähoitajalle, mikäli leikattu rinta tai kainalo alkoi kerätä nestettä. Potilaiden ei tarvitse jonottaa aikoja, sillä hoitajalle on joka päivä vapaita aikoja. Syyskuussa uudistuksessa edettiin myös määräaikaiskontrolleihin; aluksi pidettiin hoitajakontrolleja muutamana päivänä viikossa, ja kokemusten karttuessa kontrollien määrää on lisätty siten, että vain ensimmäinen ja viimeinen kontrollikäynti ovat lääkärillä ja muut rintasyöpähoitajalla. Uusimistyön aikana potilailta ja henkilökunnalta saatu palaute on ollut pelkästään positiivista; tutulle hoitajalle on helpompi puhua hankalistakin asioista ja yhteydenotto on selkeää. Uudistuksella rintasyövän seuranta on saatu ajanmukaiseksi ja tasapuoliseksi kaikille Kouvolan rintasyöpäpotilaille. Terhi Haimi, sairaanhoitaja Pohjois-Kymen Sairaala puh terhi.haimi@kouvola.fi

7 Takaisin työelämään Edessä vasemmalta ennaltaehkäisevän perhetyön perhetyöntekijät Irma Silventoinen ja Satu Kytösaho sekä perhepuistotoiminnan lastentarhanopettaja Jaana Sihvola ja perhepäivähoitoalueen johtaja Eija Valtonen. Takana neuvolatoiminnan osastonhoitaja Johanna Merta ja palveluvastaava Anita Nikkanen. Perhevapaalta työelämään -hanke valmentaa vanhempia palaamaan takaisin työn pariin vertaistuen ja omien vahvuuksien herättelyn avulla. Kuva: Sara Vainikka Perhevapaalta takaisin työelämään siirtyminen on monelle vanhemmalle haasteellinen paikka; muutos kodin tutuista rutiineista työarkeen pelottaa, ja omasta osaamisestakin voi olla epäilyjä. Lisäksi masennus voi asettaa lisäkapuloita rattaisiin. Vanhempien jääminen työn ulkopuolelle on iso haaste, ei pelkästään perheille vaan koko yhteiskunnalle. Työterveyslaitos käynnisti viime vuoden alussa Perhevapaalta työelämään -tutkimushankkeen, jossa selvitetään vertaisryhmämenetelmän avulla vanhempien työelämään siirtymisen ja mielenterveyden edistämistä sekä kartoitetaan, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneeseen työelämään siirtymiseen. Hanke on suunnattu perhevapaalla oleville vanhemmille, jotka haluavat työelämään takaisin. Mukaan hakeneet vanhemmat arvotaan satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toinen osallistuu neljään ryhmäkokoontumiseen ja toinen saa TTL:n kokoaman tietopaketin. Kokoontumisten ajaksi järjestetään lastenhoito. Tavoitteena on edistää vanhemman työuran hallintaa, itsetuntemusta ja perheiden hyvinvointia, ehkäistä mielenterveysongelmia ja luoda työmenetelmä, joka jää pysyväksi käytännöksi hankkeen jälkeenkin. Hanke kestää kesäkuuhun 2014 saakka. Löydä vahvuutesi Hankkeeseen osallistuu yli 400 perhevapaalla olevaa isää ja äitiä ympäri Suomen. Kouvola lähti mukaan hankkeeseen viime syksynä, palveluvastaava Anita Nikkasen ja neljän TTL:n hankkeeseen kouluttaman ohjaajan luotsaamana. - Ensimmäinen ryhmä kokoontui Puutarhurinkadun perhepuistossa tammikuussa, siihen saimme 12 äitiä mukaan. Lastenhoito järjestyi kätevästi samassa rakennuksessa ohjaajavetoisesti; kaksi ohjasi ryhmäkokoontumisia ja kaksi oli lasten kanssa. Seuraavassa maaliskuun ryhmässä vaihdamme sitten toisin päin. Ehkä sitten saadaan muutama isäkin ryhmään mukaan, ohjaaja Jaana Sihvola toivoo. Kouvolassa vanhempia rekrytoidaan mukaan perhepuistoissa ja neuvoloissa. Ryhmäkokoontumisiin arvotut vanhemmat kokoontuvat neljä kertaa neljän tunnin mittaiseen tapaamiseen, aina aamupäivällä. Kukin kokoontuminen etenee TTL:n Työuran uurtaja -vertaismenetelmän teemojen ja sisältöjen mukaan; omien tavoitteiden ja nykytilanteen kartoittamisesta kyky- jen uudelleen löytämiseen ja suunnitelman luomiseen. Ryhmissä vierailee myös yhteistyötahoja, kuten Työ- ja elinkeinotoimiston edustaja. Harjoitusten, roolipelien ja ryhmäkeskusteluiden kautta löytyy entistä vahvempi, osaamisensa tiedostava vanhempi. - Saimme valtavan hyvä palautetta ensimmäiseltä ryhmältä, erityisesti lastenhoitoa kiiteltiin joillekin se oli jopa ensimmäinen kerta kun oli erossa lapsestaan. Innolla odotamme jo seuraavaa ryhmää. Tällaiselle toiminnalle on selkeä tarve teemme tärkeää ennaltaehkäisevää työtä koko perheen hyväksi. Kaikki vanhemmat mukaan vaan! Perhevapaalta työelämään -hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Kouvolassa palveluvastaava Anita Nikkanen, ohjaajat Jaana Sihvola, Eija Valtonen, Satu Kytösaho ja Irma Silventoinen sekä neuvolatoiminnan osastonhoitaja Johanna Merta ja varhaiskasvatuspäällikkö Helena Kuusisto. Lisätietoa hankkeesta Kouvolan wwwsivuilta, ja Anita Nikkanen, palveluvastaava, lasten hoidon tukeminen kotona Puh anita.nikkanen@kouvola.fi Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/

8 Tavoitteena hyvinvoiva Kouvola Mistä on hyvinvointi tehty? Terveydestä, itsensä toteuttamisesta, onnellisuudesta, sosiaalisesta verkostosta, hyvistä elinoloista... niistä on asukkaan hyvinvointi tehty. Kouvola edistää asukkaidensa hyvinvointia monin eri tavoin. Vuoden alussa aloittanut hyvinvointipalvelujen organisaatio tuo kouvolalaisten saataville tutut liikunta-, kulttuuri- ja terveydenedistämispalvelut yhteen nidottuna, mutta laajemman yhteistyön myötä odotettavissa on uuttakin. Myös kuntalaiset halutaan osallistaa entistä paremmin luomaan yhteistä hyvää. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen on samalla ennaltaehkäisevää työtä koko Kouvolan hyväksi. Terve sielu terveessä ruumiissa Terveyden edistäminen ja liikunta kulkevat käsi kädessä. Liikkuminen luo pohjaa hyvälle fyysiselle terveydelle ja vaikuttaa virkistävästi mieleenkin! Kouvolan terveyden ja liikunnan edistämisen palvelut tarjoaa asukkaalle monipuolisesti liikuntamahdollisuuksia vauvasta vaariin. Hyvinvointia edistäviin palveluihin kuuluu mm. ravitsemusterapia ja neuvonta, tartuntatautien ehkäisy sekä ehkäisevä päihdetyö. Jos liikunnan tai isommankin elämäntapamuutoksen aloittaminen tuntuu vaikealta, voi hakeutua yksilölliseen terveys- tai liikuntaneuvontaan. Kokeneet ammattilaiset ovat tukena ja antavat hyviä vinkkejä. Elinikäistä oppimista Uteliaisuus pitää mielen virkeänä. Jotkut opiskelevat asettamansa päämäärän saavuttaakseen, toiset pelkästä oppimisen ilosta. Kouvolan kirjastot tarjoavat lainattavien materiaalien lisäksi mm. kiinnostavia asiantuntijaluentoja, kirjallisuuspiirejä sekä työja opiskelutilaa mm. pääkirjaston Urbanofficessa. Kirjastoautot vievät valikoimaa kauemmaksikin. Kansalaisopistossa elämän opintie jatkuu monipuolisen kurssivalikoiman parissa, josta löytyy jokaiselle jotakin: kieliä, liikuntaa, kädentaitoja, musiikkia. Lasten ja nuorten taiteen perusopetus antaa vahvan pohjan nuorten kehittymiseeen. Kansalaisopistossa voi opiskella myös verkossa toimivissa opintopiireissä. Parantava taide Taide tarjoaa väylän itseilmaisuun ja -kehittymiseen, mutta sillä on myös voimaannuttava ja parantava vaikutus niin taiteilijalle kuin kokijalle. Poikilo-museot ovat täynnä katseltavaa ja koettavaa, joka ihastuttaa ikään katsomatta; museossa retkeilleet kouvolalaiskoululaiset ovat innostuttaneet vanhempansakin museokäynneille. Vaihtuvien taidenäyttelyiden myötä syntyy aina uusia elämyksiä. Kulttuurikasvatuksella luodaan vahvaa, eheää nuorisoa mm. koululaisten kulttuuripolun ja taidetyöpajatyöskentelyn kautta. Kulttuuripolku antaa tulevaisuudessa mahdollisuuden lisääntyvään taidekasvatukseen kaupungin peruskouluissa. Voimaa yhteistyöstä Uusi organisaatio tuo hyvinvointipalvelut entistä lähemmäs toisiaan. Läheisyys tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää tiedon kulkua ja yhteistyöverkostoja entistä tehokkaammin. Esimerkiksi kehittelyn alla oleva hyvinvointikioski voi tulevaisuudessa olla tie kaikkiin hyvinvointipalveluihin. Tavoitteena on luoda helposti saavutettavia matalan kynnyksen palveluja, jotka vastaavat nykypäivän haasteisiin: stressiin, yksinäisyyteen, syrjäytyneisyyteen. Uudenlainen yhteistyö antaa voimaa ja mahdollisuuksia saavuttaa myös ne, jotka hyvinvointia eniten tarvitsevat. Palveluiden mobilisointi ja sähköistäminen lisää palveluiden tasapuolisuutta kaikille asukkaille. Asukkaat voimavarana Keino parempaan hyvinvointiin löytyy myös kouvolalaisista itsestään. Hyvät ideat kannattaa tuoda julki. Vapaaehtoistyö on yksi hyvinvointia ja vaikuttamista edistävä kanava; yhteisellä ponnistuksella luodaan koko kaupungin hyvää ja samalla tulee itsellekin hyvä fiilis. Hyvinvoinnin edistämisen palvelut Kirsi-Marja Karjalainen palvelupäällikkö Puh Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/2013 Kirjastoautot Regina ja Oravan Matti täydentävät Kouvolan kirjastoverkkoa ja tuovat palveluita ympäri kaupunkia maanantaista perjantaihin

9 Kouvolan pääkirjaston Urban Office tarjoaa väliaikaista työ- ja kokoustilaa esim. ryhmille. Edessä vasemmalta Merja Sali, Kirsi-Marja Karjalainen ja Jaana Vuorio-Palmumaa. Takana vasemmalta Tarja Ala-Mattila, Johanna Vuolasto ja Hanna Karimo-Monder. Terveyden ja liikunnan edistäminen Tarja Alamattila palveluvastaava Puh Palvelut: Terveys- ja liikuntaneuvonta Yksilö- ja ryhmäkäynnit Ohjattu liikunta Tartuntatautien ennaltaehkäisy Ravitsemusterapia Ennaltaehkäisevä päihdetyö Tapahtumat ja luennot Aineisto- ja tiedotuspalvelu Hankkeet Kirjastopalvelut Merja Sali palveluvastaava Puh Palvelut: Tieto-, taide- ja elämyssisältöpalvelut Asiakas- ja aukiolopalvelut Mediakasvatus, lukutaidon ja tiedonhaun palvelut Kansalaisopistopalvelut Hanna Karimo-Monder kansalaisopiston rehtori Puh Palvelut: Opetuspalvelut Neuvontapalvelut Taiteen perusopetuspalvelut Kulttuurinen hyvinvointi Johanna Vuolasto museojohtaja Puh Palvelut: Taidelaitosyhteistyöpalvelut Museopalvelut Kulttuurikasvatuspalvelut Jaana Vuorio-Palmumaa kulttuurikasvatuskoordinaattori Puh Palvelut Kulttuurikasvatuksen suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen Kulttuuripolku Lempo 2013 Teatris 2013 Taikalamppu hanke/ Lasten ja nuorten kulttuuriviikot Taiteen perusopetuksen koordinointi Kulttuuripalkinnot Kulttuuriohjelmien toteuttaminen ja seuranta Kulttuuriavustusten ja -sopimusten valmisteluun osallistuminen Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/

10 Uudet väliaikaiset pysäköintialueet Kouvolan keskustassa Kauppatori Entisen torin kohdalla (torinkannella) Sisäänajo Liikemiehenkadulta, poisajo Kauppamiehenkadun kautta Paikkoja 109 kpl 4 h kiekkopysäköintirajoitus Matkakeskus Nykyisen pysäköintialueen ja Halkotorin välinen alue Sisäänajo nykyisen Matkakeskuksen pysäköintialueen kautta, Halkotorinkadun avautuessa liikenteelle sisäänajo myös Halkotorinkadun kautta Paikkoja 123 kpl Pysäköintiaikaa ei ole rajattu LATUSEURANTA NEUVOO LADULLE Kouvolan latuseurantapalvelu auttaa sivakoimaan aikovia; ladun kunnon näkee suoraan netissä. Kouvolan kaupungin latuseuranta on monikäyttöinen palvelu, joka antaa ajantasaisen tiedon Kouvolan latujen kunnosta. Latujen seuranta perustuu GPS-paikannukseen; latukoneisiin on asennettu kiinteät paikannuslaitteet ja latuhoitajien matkapuhelimiin paikannusohjelma, joten ladun hoidosta saadaan reaaliaikaista tietoa seurantapalveluun. Hiihtäjät pystyvät palvelussa suoraan tarkistamaan, milloin kannattaa ladulle suunnata. Latujen kunnon tunnistaa palvelussa kätevästi värikoodin avulla: sininen on hiihdettävässä kunnossa, ruskea latu on hoitamaton. Kouvolassa on valaistuja latuja yhteensä 110 km, joista noin 70 km kuuluu latuseurannan piiriin. Palvelun latukartasta voi tarkastella latureittejä myös tarkemmin. Väliaikaiset pysäköintialueet ovat käytössä toistaiseksi. Kaupunkilipun suosio kasvoi vuonna 2012 Teksti: Tero Rämä Edullisuus edelleen kaupunkilipun suurin vahvuus Kaupunkilipun suosio kasvoi vuonna Kuukausilippujen myynti ja käyttö ovat Kouvolassa kasvaneet vahvasti vuoden 2008 jälkeen. Viime vuonna kaupunkilippuja myytiin kappaletta, mikä on 12 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaupunkilippumatkoja tehtiin viime vuonna , 10 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Elokuussa tehty kaupunkilipun hinnankorotus hidasti kasvua, mutta ei pysäyttänyt sitä. Elokuun jälkeen myynti kasvoi 10 %, ennen hinnankorotusta 14 %. Hinnankorotuksen jälkeenkin kaupunkilippu on esimerkiksi yksityisautoiluun verrattuna erittäin edullinen vaihtoehto. Kehitystyö jatkuu vuonna 2013 Kouvolassa jatketaan joukkoliikenteen kehittämistä myös kuluvana vuonna. Painopisteenä tulee edelleen olemaan tiedottamisen parantaminen ja joukkoliikenteen näkyvyyden lisääminen. Kaupunki ja liikennöitsijät toimivat tiiviissä yhteistyössä joukkoliikennepalvelun parantamiseksi. Paras paikka saada ajankohtaista tietoa joukkoliikenteestä on kaupungin joukkoliikennesivut osoitteessa joukkoliikenne. Kouvolan bussit Facebookissa: facebook.com/ kouvolanbussit Vuonna 2012 uutena tiedotuskanavana otettiin käyttöön sosiaalinen media. Niinpä Kouvolan joukkoliikenteestä pysyy ajan tasalla tykkäämällä Kouvolan busseista osoitteessa Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/2013

11 Kouvolan kotirinteestä lumilautailueliittiin Kaupunki palkitsi tuplamestari Roope Tonterin eurolla ystävänpäivänä. Yhteistyötä Tonterin uran tukemiseksi on jatkettu Sotshin olympialaisiin 2014 ulottuvalla sopimuksella. Teksti: Sara Vainikka Kuva: Johannes Wiehn Roope Tonterin (20) ura on nousukiidossa; nuori taituri on edennyt skeittauksen ja lumilautailun Suomen mestaruuksista maailman lumilautailueliittiin. Tästä todistavat tammikuussa saavutetut mestaruudet lumilautailun freestylen MM-kisoissa Kanadassa, kun kultamitaleita ropisi niin big airissa kuin Roopen suosikkilajissa slopestylessa. Kouvolan kaupunki ja Roope Tonteri ovat tehneet menestyksekästä yhteistyötä koko kilpauran ajan, vuodesta Uusi kansainvälisen tason sopimus kesään 2014 asti sisältää mahdollisuuden Sotshin talviolympialaisiin, jossa slopestyle on ensikertaa olympialajina. Yhteistyön myötä Tonteri toimii jatkossakin kotikaupunkinsa positiivisena mainelähettiläänä. Kouvolaan ja kotirinteeseen Mielakkaan on aina kiva tulla. Täällä on myös tärkeimmät tukijat, Roope sanoo ja viittaa Valkealan Miettulassa asuviin vanhempiinsa Pekka ja Tarja Tonteriin. Harjoitusolosuhteet ovat hyvät, tosin toivon, että uuden skeittihallin rakentaminen toteutuu. Rentous menestyksen avain Lumilautailijan arki on oma elämäntyylinsä aina pukeutumisesta ja lajin slangista lähtien. Roopelta rentous tulee kuin itsestään, vaikka uraan kuuluu myös ahkeraa matkustelua mantereelta toiselle. Tuplamestari Tonteri palkittiin kaupungintalolla helmikuussa. Myös lihaskunnosta pidetään huolta, mutta tiukka treenaus tai kilpailullisuus ei kuulu kattaukseen. Pääasia, että on hauskaa ja saisi lautailla mahdollisimman pitkään, hän hymyilee. Kisojen ohella Roope opiskelee matkailualaa Kainuun ammattiopistossa. Tulevia kisoja tai mahdollisia olympialaisia Tonteri ei vielä halua spekuloida, vaan ottaa päivän kerrallaan. Seuraavaksi Roopen tie vie Kouvolasta Japanin kautta Yhdysvaltoihin ja Keski-Euroopasta jälleen takaisin kotirinteisiin. Kuluva kilpailukausi jatkuu toukokuulle asti. Indians vie Kouvolan jenkkifutista maailmalle Lähes kolmekymppinen Kouvola Indians on elämänsä kunnossa; tällä kaudella joukkue pelaa Vaahteraliigassa. Vuonna 1986 vastaperustettu Indians tunnettiin vielä toisella nimellä Team Eterlon kunnioitti nimellään suurimman sponsorinsa, vaahtomuovia valmistavan Espen tuotemerkkiä. Sponsorisopimuksen päätyttyä 90-luvun alussa uusi idea joukkuenimeksi löytyi sponsoriehdokas Koffin uutuusoluesta, Indianista. Kouvola Indiansin matkalle on osunut niin ylä- kuin alamäkiä, joiden aikana edustus on vaihdellut II-divisioonasta amerikkalaisen jalkapallon korkeimpaan sarjaan Suomessa, Vaahteraliigaan. Vuosituhannen vaihteessa koettiin jopa pari pelaamatonta vuotta. Viime vuodet ovat kuitenkin olleet kiihtyvää nousua; viime vuonna joukkue pelasi I-divisioonan loppuottelussa ja kuluvaksi kaudeksi Indians valittiin Vaahteraliigaan. Samalla toimintaan on tullut mukaan niin junioreita, cheerleaderjoukkueita kuin naisjoukkuekin. Pyrkimys on jatkuvasti ylöspäin: Joukkueen tavoitteena on pelata Vaahteraliigassa play off -paikasta. Uskon, että tällä joukkueella se on ihan realistista, kunto on hyvä ja tahto hirmuinen, seuran puheenjohtaja Mika Lindholm sanoo. Joukkueen tähtipelaaja Tatu Niemi on samoilla linjoilla; olisihan se hienoa saada Suomen mestaruus Kouvolaan. Indians odottaa toukokuun lopulla Jyväskylästä starttaavaa Vaahteraliiga-kautta innolla, mutta eniten viittä kotipeliään Kouvolassa. Kotikenttä on aina kotikenttä, ja kouvolalaisyleisö mukana fiiliksissä. Kouvolalaiskatsojat ovat hyvinkin asiantuntevaa porukkaa ja täysillä menossa mukana. Katsojamäärä peleissä on noin 350, ja aina mahtuu mukaan lisää. Jos laji kiinnostaa niin tulkaa mukaan myös toimintaan; tämä laji ei katso kokoa, sukupuolta tai ikää, ja vaikka jenkkifutis on kontaktilaji, niin ei meillä kyllä tappeluita ole pelaajien kesken. Rohkeasti mukaan vaan viihdyttävään harrastukseen, Lindholm vinkkaa. Tähtipelaaja Tatu Niemi odottaa alkavaa kautta. Kouvola Indians kotipelit: Kuusankosken urheilupuisto, Hiekkamäentie su 9.6. klo 18 Indians-Butchers (TV-peli) su 7.7. klo 17 Indians-69ers su klo 17 Indians-Crocodiles su 4.8. klo 17 Indians-Jaguaarit su klo 17 Indians-Roosters Kouvola Indians Mika Lindholm, pj. puh Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/

12 Kaavat ajan tasalle Kouvolan kaavoituksessa on kuluvan vuoden työlistalla niin kaavojen ajanmukaistamisia, kuin tulevien tarpeiden ennakointia. Kaavoituksella luodaan perustaa kaupungin tulevalle rakenteelle ja toiminnoille, jopa vuosikymmenten päähän. Kaavoitustyö onkin pitkälti erilaisten maankäyttötarpeiden hahmottamista, olevan tilanteen kehittämistä, tulevien tarpeiden ennakointia sekä niiden aiheuttamien vaikutusten arvottamista. Kuluvan vuoden työlistalla on 35 asemakaavoituskohdetta sekä 9 yleiskaavoituskohdetta. Viime vuosien suurin työrupeama, vanhentuneiden asemakaavojen tarkistaminen ja niiden ajanmukaisuuden arviointi, jatkuu tänäkin vuonna. Kaavojen pohjatietojen ja varsinaisten asemakaavojen tarkistamisen tuloksena syntyy maankäyttö- ja rakennuslain määräykset täyttävää ajantasakaavaa koko Kouvolan alueelle, ja samalla aineistot saadaan kaupungin omaan sähköiseen karttapalveluun kaikkien kuntalaistenkin hyödynnettäväksi. Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointityötä ei moni kunta ole vielä saanut valmiiksi työn laajuuden vuoksi. Kouvolassa on jo käyty läpi 800 yli 13-vuotiasta kaavasuunnitelmaa, joista noin 100 on todettu suurilta osin toteutumattomiksi. Näistä kymmenkunta on sellaisia kaavoja, jotka toteutuessaan voivat olla ympäristönäkökohtien tai muuttuneen yhdyskuntarakenteen kannalta ongelmallisia. Kyseisiä kaavasuunnitelmia arvioidaan jatkossa yksityiskohtaisemmin, kaavoitusarkkitehti Hannu Purho sanoo. Visioita Yleiskaavoituksessa merkittävin työ on Kouvolan keskeisen kaupunkialueen (Koria, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, Valkealan kk, Utti) osayleiskaava, jossa Lappalanjärven ranta-alueiden läheisyydessä on vireillä useita kaavoituskohteita. Pääpaino kaavamuutoksissa on vanhentuneiden asemakaavojen ajantasaistamisessa ja ranta-alueiden virkistysmahdollisuuksien parantamisessa. Samalla tarkastellaan lisärakentamisen sijoittamista olemassa olevien yhdyskuntajärjestelmien yhteyteen. osoitetaan rakenteen laajenemisalueet seuraavaksi 20 vuodeksi. Kaavoitus luo pohjan keskeisen kaupunkialueen kehittämiselle, kunnallistekniikan rakentamiselle ja palveluiden suunnittelulle. Kaavaluonnos pyritään saamaan nähtäväksi syksyllä Muita vuoden yleiskaavoituskohteita ovat mm. Kasarminmäki-Ruskeasuo-Tanttari -alueen yleiskaavan tarkistus, Niskala- Tervaskangas -osayleiskaava sekä Saarenmaa-Tykkimäki -alueen yleiskaava, joissa luodaan pohjaa alueiden kehittämiselle. Kymijoen rantaosayleiskaavassa ohjataan ja sovitetaan yhteen maankäyttöä Inkeroisten ja Anjalan eteläpuoleisella Kymijoen rantaalueella. Monimuotoisuutta Asemakaavoituksessa työn alla ovat myös Kouvolan keskustan suuret kokonaisuudet: Cumuluksen ja virastotalon korttelit, Matkakeskus, Sarkolan Kiskoraitti sekä Ratamo-keskuksen alue. Parik-säätiön alueen asemakaavan muutoksella tuetaan Kasarminmäen alueen kehittämistä ja toimintojen selkiyttämistä, Kasarmin- ja Sakaristonmäkien kaavoituksella suojataan alueiden arvokasta rakennusperintöä. Kouvolan tehdasalueilla, Myllykoskella, Inkeroisissa ja Kuusankoskella, joissa muokataan entisiä tehtaiden asuinalueita tonteiksi. Kaavoituksessa ja lisärakentamisessa huomioidaan alueilla olevat kulttuurihisto- Kouvolan kaupungin kaavoitusohjelmassa on esitetty useita yleis- ja asemakaavahankkeita Korjalan ja Tervaskankaan kaupallisten alueiden lähistölle Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/2013

13 Uusia pientalotontteja suunnitellaan Haanojan alueen lisäksi mm. Nurmirantaan Valkealan Niinistöön. riallisesti arvokkaat rakennukset ja miljöö. Myllykosken liikekeskustassa kaavoituksella mahdollistetaan alueen kehittäminen. Uusia pientalotontteja puolestaan suunnitellaan mm. Nurmirantaan Valkealan Niinistöön ja Kouvolan Haanojan alueelle. - Omakotitalosta haaveileville Kouvola on unelmapaikka tonttien edullisuuden vuoksi. Suunnitelmissa on tulevaisuudessa tarjota myös isompia, jopa 3000 neliön tontteja harrastuskäyttöön, osin vanhoja tontteja yhdistämällä. Vuoden 2013 kaavoituskatsaus ilmestyy kevään aikana. Kaavoituskatsaus sisältää vuoden 2013 työohjelman lisäksi kuvaukset myös tulevien vuosien kohteista. Jo vireillä olevat ja aiemmin vahvistuneet kaavat ovat ladattavissa Kouvolan www-sivuilla, sekä Tekniikka- ja ympäristötalolla Kuusankoskella. Kouvolan sähköinen kartta-aineisto löytyy osoitteesta Hannu Purho, kaavoitusarkkitehti Puh hannu.purho@kouvola.fi Oman kodin rauhaan Omakotitalosta haaveilevia hemmotellaan kaupungin uudella tonttitarjonnalla Kukkuranmäellä ja Kalalammella. Kouvolan Lehtomäellä sijaitsevan Kalalammen alueelle nousee uusia omakotitalotontteja. Alueen tontit sijaitsevat ns. Lohitien jatkeessa ja ovat parhaillaan kunnallistekniikkarakennustyön alla. Saataville tulee alueelta 26 tonttia, kooltaan m2. Tonttien rakennusoikeus on 0,2 neliötä tontin maapohjan neliömetriä kohden. Tonttiasiamies Kari Kylliäinen ja maankäyttöinsinööri Pekka Kujala kertovat, että tonttien hinnoittelusta päätetään maaliskuussa, jonka jälkeen tontit tulevat avoimeen hakuun, todennäköisesti maalishuhtikuussa. Tarjouskilpailua ei järjestetä vaan tonteilla on listahinta. Kaikki tontit valitaan teknisen lautakunnan arpomassa hakijajärjestyksessä 250 euron varausmaksua vastaan ja sen jälkeen ne vuokrataan myöhemmin tontin voi halutessa ostaa itselleen. Varausaika on puoli vuotta, jonka aikana täytyy tehdä päätös, vuokraako tontin vai ei. Ennen vuokrausta hakijan on esitettävä kuitenkin alustava rakennussuunnitelma, Kylliäinen lisää. Kalalammella tulevia rakentajia kiinnostanee alueen rauhallisuus, puistomaisuus (alue rajautuu Airolanpuiston sisälle) sekä veden läheisyys ja kuitenkin palvelujen lähellä. Myös tonttikoossa löytyy, mistä valita. Kalalammen tonteille pääsee rakentamaan jo syksyllä, joten ei kannata jäädä odottelemaan se unelmien tontti saattaa mennä sivu suun! Toinen työn alla oleva omakotitaloalue on Valkealassa sijaitseva Kukkuranmäki, joka on rakentamisen kannalta ihanteellista hiekkaharjua. Kukkuranmäelle tulee haettavaksi 26 tonttia, suuruudeltaan m2. Hakuun Kukkuranmäen tontit tulevat todennäköisesti samaan aikaan Kalalammen kanssa tällöin voidaan järjestää vain yksi haku jossa ovat molempien alueiden tontit mukana. Kouvolan Lehtomäellä sijaitsevan Kalalammen alueelle nousee uusia omakotitalotontteja. Kouvolassa tonttihinta on todella edullinen pääkaupunkiseutuun verrattuna, toivottavasti kaupunkilaiset ja muuttajat hoksaavat hyödyntää sitä. Vaikka taloustilanne on haastava, uskomme että nämä uudet tontit käyvät kaupaksi. Varsinkin Valkealaan kaavoitetut tontit herättävät kiinnostusta. Kujala kertoo. Uusien tonttien hakemisesta tiedotetaan Kouvolan kaupungin www-sivuilla: Kari Kylliäinen, tonttiasiamies Puh kari.kylliainen@kouvola.fi Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/

14 Suuntana yhtenäinen keskusta Kouvolan keskustavision työstäminen on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Kaupungin ytimeksi on hahmoutumassa keskustan eri toiminta-akselit yhdistävä Lasitori Manskille. Kouvola on käynnistänyt yhteistyön viime syksynä keskustan ideakilpailun voittaneiden suunnittelijoiden - Arkkitehtitoimisto AJAK Oy:n kanssa keskustavision jatkosuunnitelman merkeissä. Työryhmä on saanut taustamateriaaleikseen kaikki keskustavisio-hankkeessa tuotetut materiaalit, mm. työpajojen työstämät ideat sekä kuntalaiskyselystä saadut palautteet. Visiosuunnitelma kattaa aiempaa hahmottelua suuremman alueen ydinkeskustan lisäksi se huomioi myös keskustan toiminta-akselit tai juonteet eri puolilta keskustaa, jotka kohtaavat kävelykatu Manskilla: paikallisuuden ja historian akselin Kasarminmäen ja Kaunisnurmen suunnasta, liikunnan, kulttuurin ja vapaa-ajan akselin Urheilupuiston ja Tykkimäen ja suunnasta, vesiakselin Kotiharjun ja Kuusaanlammen suunnasta Juonne-ajattelu on jalostettu kilpailutöiden pohjalta. Monissa kilpailutöissä viihtyisät keskustan oleskelupaikat ja kulkureitit sekä monipuoliset toiminnot nähtiin ydinkeskustan voimavarana. Uudessa visiossa keskustan ja koko kaupungin keskipisteeksi nousee Lasitori Manskin keskelle, joka yhdistää keskustan akselit ja lähialueet toisiinsa. Keskustavisiossa hahmotellaan ennen kaikkea pitkän aikavälin suuntauksia, mitä voidaan tehdä ja rakentaa seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana, projektipäällikkö Hannu Tylli kertoo. Voisi siis jopa sanoa, että kaikki tiet vievät Manskin Lasitorille. Katettu ja lämmitetty Lasitori on hahmoteltu Keskikadun ja Manskin risteykseen, ja toimii niin viihtyisänä ostos-, oleskelu- kuin tapahtumapaikkanakin. Samalla se yhdistäisi ydinalueen korttelit toisiinsa. Keskustavision suunnitelman luonnos tulee kuntalaisten nähtäväksi ja kommentoitavaksi maaliskuun loppupuolella ja luonnos on nähtävillä noin kolmen-neljän viikon ajan. Nähtävilläolon aikana järjestetään keskustelutilaisuuksia aiheesta, joista ilmoitetaan tarkemmin keskustavision internetsivuilla. Keskustavision etenemistä voi seurata netissä osoitteessa fi/keskustavisio sekä keskustavision omilla Facebook-sivuilla, kouvolankeskustavisio. Tervetuloa mukaan keskusteluun! Hannu Tylli projektipäällikkö Puh hannu.tylli@kouvola.fi KESKUSTAVISIO Kuvat viestittävät akseleille tavoiteltua tunnelmaa - Tärkeä sisääntuloreitti Kuusankosken suunnalta - Yhdistää Kymijoen mutkan liikenteellisesti keskustaan - Kevyenliikenteen yhteyksien kehittäminen VESI-AKSELI - Turvallinen ja sujuva kevyenliikenteen yhteys kaupallisesta keskustasta luontoon - Yhteys virkistysalueille/liikuntapalvelut/kulttuuri/korttelipuutarhat/pienviljely/lasten leikkipaikat/puistokonsertit/hiljaisuuden puisto PUISTO/LUONTO- AKSELI PAIKALLISUUS/ HISTORIA-AKSELI YDINKESKUSTA - Yhteys halkotorille - Yhteys Kasarminmäen vanhalle kasarmialueelle - Eriluonteisia viheralueita LIIKE-AKSELI Toiminta-akselit yhdistävä katettu lasitori - Torien ja aukioiden sarja eteläpuolelta kaupungin ytimeen - Junaradan liityntäpysäköinti akselin varrella. 14. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/2013

15 Kohti tulevaisuuden palveluita Ratamokeskus on valmistuessaan ainutlaatuinen. Silloin asiakkaan pompottelu luukulta luukulle jää pois. Ratamokeskus yhdistää saman katon alle perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Voisi siis sanoa että Ratamon idea on yksi vastaanotto ja sen kautta saa tarvitsemansa terveys- ja sosiaalipalvelut, rauhallisessa ja miellyttävässä ympäristössä. Kaikkea ei silti Ratamoonkaan keskitetä - jatkossakin Kouvolasta löytyy myös erillisiä kuntalaisten tarvitsemia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka osaltaan täydentävät Ratamon tarjontaa. Hyvinvointia Ratamokeskuksen suunnittelun lähtökohtana on sekä asiakkaan että henkilökunnan hyvinvointi, mikä näkyy kaikessa: täysin uusiksi mietityissä, asiakasryhmäkohtaisissa toimintamalleissa, liikkumisreiteissä, tilojen suunnittelussa ja käytössä. Esimerkiksi henkilökunnan ja tavarantoimituksen liikkumiselle on eri alueet kuin asiakkaille näin vältytään esim. päivystyksessäkin turhan tutulta hälinältä ja ruuhkalta. Uudenlainen tilasuunnittelu edesauttaa asiantuntijoiden yhteistyötä ja parantaa tiedon kulkua. Tilojen värit, valot ja akustiikka rauhoittavat tunnelmaa. Ratamokeskuksen suunnittelussa ammennetaan esimiesten ja henkilöstön tietoutta, jota hyödynnetään tilasuunnittelussa esimerkiksi mitkä toiminnot pitää sijoittaa lähekkäin. Ratamokeskuksen toiminnan tavoitteena on kokonaisvaltaiset teknologiaa hyödyntävät palvelut. Sirpa Mäntynen projektipäällikkö Puh sirpa.mantynen@kouvola.fi Laura Moisio projektisuunnittelija Puh laura.moisio@kouvola.fi RATAMO-TERVEYSPalvelut päivystys HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYS Pohjois-Kymen sairaala Sairaalankuja 3 C, Sairaalamäki puh (terveydenhuollon päivystys) puh (sosiaali- ja kriisipäivystys) Ympärivuorokautinen päivystys on tarkoitettu välitöntä ja kiireellistä hoitoa tarvitseville. Päivystyksessä suoritetaan hoidon tarpeen arvio ja potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä, ei tulojärjestyksessä Hätätapaukset hoidetaan ensin Päivystykseen ei ole ajanvarausta Virka-aikana ennen päivystykseen hakeutumista tulee ensin olla yhteydessä omalle terveysasemalle. Terveysasemilla on päiväaikana akuuttiaikoja äkillisiä sairastumisia varten. Tarvittaessa terveysaseman hoitaja tai lääkäri ohjaa päivystykseen Hätätilanteessa tulee soittaa 112 Sosiaali- ja kriisipäivystys: Antaa arvion välittömästä, kiireellisestä sosiaalipalvelujen tarpeesta Järjestää välitöntä henkistä ensiapua ja kriisiapua Ilmoittautua voi päivystyksen triage-hoitajan kautta tai puhelimitse Kouvolan kaupungin hammashoitoloissa Arkisin Ajanvaraus puh klo 8-9 särkypäivystys ja saman päivän aikojen peruutukset klo kiireettömät ajanvaraukset ja tiedustelut Virka-ajan jälkeen Välitöntä ja kiireellistä ensiapua tarvittaessa hakeutukaa Pohjois-Kymen sairaalan lääkäripäivystykseen, puh Viikonloppuisin ja arkipyhinä Ilmoittautuminen päivystävällä vastaanotolla ilman ajanvarausta klo asti: Kouvolan terveysaseman hammashoitola, Marjoniementie 10 Päivystysaika klo puh Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/

16 Kouvolan kansalaisopiston kevään 2013 tapahtumat ELIMÄKI Kuvataide- ja käsityöryhmien sekä kuvataidekoulun näyttely Entinen kunnanvirasto, avoinna klo 11-15, avajaiset 7.4. klo Avoimet ovet kudontatilassa vanhalla kunnantalolla klo Avoimet ovet kuvataidetilassa Mustilan koululla klo Kansalaisopiston kevätjuhla klo 19, Elimäen seurakuntakeskus JAALA Kuvataide- ja muotoiluryhmien, kädentaitoryhmien sekä kuvataidekoulun näyttely Jaalan Taidetupa, avoinna ma-pe 9-16, la 9-14, su KOUVOLA 3.4. Runoryhmä: Pöytälaatikkorunoilijoita klo 13, opiston auditorio Runoryhmä: Pöytälaatikkorunoilijoita klo 17.30, opiston auditorio Kuvataide- ja käsityötaidekoulun näyttely Kouvola-talo, 2.krs, kuvataide- ja kuvanveistotilat, avoinna ma-pe 11-19, la-su Musiikkimatinea klo 18, Kouvolan kaupungintalon juhlasali KUUSANKOSKI Kuvataideryhmien sekä kuvataide- ja käsityötaidekoulun näyttely Kuusankoskitalon galleria, avoinna arkisin ja la-su Kädentaitoryhmien näyttely Kuusankoskitalon galleria, avoinna ma-pe ja la-su Tilkkutyö- ja kudontaryhmien näyttely Kuusankoskitalon galleria, avoinna arkisin ja la-su VALKEALA Kädentaitoryhmien näyttely Kustaan Galleria, avoinna ti-to 10-19, pe ja la Kuvataide- ja muotoiluryhmien sekä kuvataide- ja käsityötaidekoulun näyttely Kustaan Galleria, avoinna ma-to 10-19, pe-la Musiikkimatinea klo 18, Valkealan lukion auditorio Koululaisten kesätyöpaikat Kouvolan kaupunki tarjoaa kesätyöpaikan 300 nuorelle. Paikkoja voivat hakea kouvolalaiset koululaiset ja opiskelijat, jotka ovat syntyneet vuosina Paikoista 70 jaetaan sosiaalisin perustein ja loput arvotaan. Paikkoja haetaan kaupungin internetsivujen kautta osoitteessa Hakuaika on Valituille ilmoitetaan päätöksestä toukokuun alussa. Lisätietoja antaa työvoimasuunnittelija Juha Mäkelä, puh , juha.makela@kouvola.fi. Toisen asteen yhteishaku MINNE OPISKELEMAAN? Peruskoulunsa päättävillä on pian edessään valinnan hetki mihin jatkaa opiskeluja? Yhteishaku toisen asteen opintoihin käynnistyy ja jatkuu maaliskuun puoliväliin. Opiskelupaikkaa haetaan netissä Kouvolan kaupungin tarjoamista opiskeluvaihtoehdoista saat lisätietoa edukouvola.fi sivustolta Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/2013

17 on ylläpitää kotona pärjäämistä, avustaen ja tukien mutta ei puolesta tehden. Kotihoito avustaa mm. aamu- ja iltatoimissa, peseytymisessä, ruokailussa, lääkehoidossa, kuten insuliinipiikin antamisessa sekä haavahoidoissa. Myös saattohoito kuuluu kotihoidon piiriin. Kotihoitoa täydennetään erilaisilla tukipalveluilla, mm. ateria-, kauppa- ja turvapalveluilla sekä päiväkeskustoiminnalla. Omaiset mukaan Tukea omassa kodissa Vuoden alussa Kouvolan kotihoidon vastuualueeseen yhdistettiin päiväkeskukset, turvapalvelut ja palveluasuminen henkilökuntineen ja asiakkaineen henkilökuntaa on nyt 323. Toiminta jakautuu pohjoiseen, keskiseen ja eteläiseen toiminta-alueeseen, joissa kussakin on omat työskentelytiimit ja asiakkaat. Kotihoito tarjoaa toimintakykyä ylläpitävää asiakaspalvelua, joka edesauttaa pärjäämään kotona mahdollisimman pitkään. Oma koti on mielekkäin paikka kuntoutumiseenkin. Kotihoito on asiakkaan tukemista ja toimintakyvyn ylläpitämistä asiakkaan omassa kodissa. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat kotisairaanhoito, kotipalvelu, saattohoito sekä tukipalvelut. Kotihoitoa tarvitaan, kun arki kotona ei enää suju omin avuin tai omaisten tuella. Kotihoidon alueet Pohjoinen alue Kuusankoski, Valkeala, Jaala n. 700 asiakasta Henkilökuntaa tiimiä + yöpartio - 4 kotihoidon ohjaajaa Päiväkeskukset: Mäkikylän, Jaalan ja Valkealan päiväkeskukset Varppitien palveluasunnot toimintaan mukaan lähtien Tukipalvelut Aluejohtaja: Anne Koivula, puh Heinäkuussa voimaan tuleva vanhuspalvelulaki turvaa palveluita ikääntyville, laissa kotiin annettavat palvelut määritellään ensisijaisiksi. Kotihoito vastaa juuri tähän haasteeseen. Suurin osa, yli 80 % kotihoidon parissa olevasta n asiakkaastamme kuukausitasolla on yli 65-vuotiaita ja loput esim. terveydellisten ongelmien vuoksi apua tarvitsevia. Säännöllisen kotihoidon lisäksi teemme tarvittaessa tilapäisiä kotikäyntejä, palvelupäällikkö Riitta-Liisa Mynttinen kertoo. Kotihoitoon hakeutuminen tapahtuu useimmiten omaisen, sairaalan tai lyhytaikaispalvelun kautta. Joskus asiakas ottaa itse yhteyttä. Kotihoidon tarve määritellään aina yksilöllisellä palvelutarvekartoituksella ja jokaiselle kotihoitoon otetulle asiakkaalle tehdään oma hoito- ja palvelusuunnitelma. Palvelutarvekartoituksen tekee kotihoidon asiakasvastaava. Kotihoito painottuu asiakkaan henkilökohtaiseen huolenpitoon ja hoitoon. Tavoitteena Keskinen alue Entinen Kouvola + Kaipiainen n. 800 asiakasta Henkilökuntaa tiimiä + yöpartio - 5 kotihoidon ohjaajaa Päiväkeskukset: Kaunisnurmen, Kotiharjun ja Sippolan päiväkeskukset Kotiharjun palveluasuminen yhdistetty kotihoidon toimintaan Tukipalvelut Toiminta keskitetty Savonkadun toimipisteeseen Kaipiaista lukuun ottamatta Aluejohtaja: Tiina Köninki, puh Kotihoito on tiiviissä yhteydessä asiakkaan omaisiin - omaiskeskustelut antavat usein toista näkökulmaa asiakkaan kotihoitoon. Omaisille järjestetään yhteisiä infotilaisuuksia palveluasunnoissa, ja aina voi myös ottaa yhteyttä, jos joku asia askarruttaa. Yksin asuvaa ikäihmistä voivat huomioida muutkin kuin omaiset ja kotihoitaja: - Jos huomaa, että naapurissa asuu yksinäinen vanhus niin pieni juttutuokiokin auttaa yksinäisyyteen. Voi keksiä yhteistä tekemistä, vaikka kävelylenkki. Tärkeintä on, että huomioidaan. Lisää kotihoidosta Riitta-Liisa Mynttinen kotihoidon palvelupäällikkö Puh riitta-liisa.mynttinen@kouvola.fi Eteläinen alue Anjala, Elimäki, Koria, Inkeroinen, Myllykoski n. 600 asiakasta Henkilökuntaa 86-7 tiimiä + yöpartio - 3 kotihoidon ohjaajaa Päiväkeskukset: Myllykosken ja Elimäen päiväkeskukset Tukipalvelut Toiminta keskitetty Keltakankaalle, lisäksi tiimit Korialla ja Elimäellä Aluejohtaja: Anne Heikkilä, puh Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/

18 Omistuksenvaihdos onnistui - grillin toiminta jatkui Elimäkeläinen Maileena Aarni työskenteli grillikahvio Herkkutuvan yrittäjänä Korialla yli kymmenen vuoden ajan. Aarnin yrittäjäkumppanin jättäytyminen sivuun sekä työntekijöiden sairastelu kuitenkin aiheuttivat Aarnin voimien loppumisen. Hän päätti myydä yrityksensä. AVAIMET VAIHTOON Neljännes Kouvolan seudun yrityksistä on pian eläkeikään tulevien henkilöiden omistuksessa. Jollei näille yrityksille löydy jatkajia, Kouvolan seutu menettää lähivuosina suuren määrän työpaikkoja ja verotuloja. Avaimet vaihtoon on Kouvola Innovationin projekti, jonka tavoitteena on luoda Kouvolan seudulle yhteinen toimintamalli yritysten omistuksenvaihdosten onnistumiseen. - Yritin hoitaa asiaa ensin kiinteistönvälitysfirman kautta, mutta sitten huomasin lehdessä Kinnon mainoksen ja otin yhteyttä, hän kertoo. Kinnon yritysasiamies Jukka Antila alkoi etsiä Herkkutuvalle sopivaa ostajaa. Yritys laitettiin myyntiin kesäkuussa ja sopiva ostaja löytyi jo syksyllä. - Sekin aika tuntui pitkältä, mutta Antila rauhoitteli sanomalla, että älä polta pelihousujasi, Aarni naurahtaa. Antila oli Aarnin mukana ostajaehdokkaiden tapaamisissa aina kaupantekohetkeen asti. Aarni kiitteleekin koko omistuksenvaihdosprosessin ajalle ulottunutta tukea. - On hyvä, että neuvovia ihmisiä löytyy, ja vieläpä ilmaiseksi. Grillikahvio ei ollut päivääkään kiinni, vaan uudet yrittäjät jatkoivat toimintaa heti minun lopetettuani. Maileena Aarni löysi yrityksellensä uuden omistajan Kinnon avulla. Useat kouvolalaiset yritykset ovat lähivuosina vaarassa lopettaa toimintansa yrittäjien eläkkeelle jäämisen seurauksena. Yritysten elinkaarta voitaisiin kuitenkin jatkaa onnistuneen omistuksenvaihdoksen kautta. Omistuksenvaihdostilanteessa uutta yrittäjää voivat auttaa alkuun esimerkiksi valmiiksi käytössä olevat työvälineet tai vakiintunut asiakaskunta. Marja Katajainen, projektipäällikkö Puh marja.katajainen@kinno.fi Uusia kokemuksia ryhmävaihdosta. 18. Nuorten ryhmätapaamiset tai nuorisovaihdot ovat osa CIMO:n (Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus) Youth in Action Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelmaa. Idea on simppeli: löydä kiinnostava idea, kokoa samanhenkisten vuotiaiden ryhmä ja lähde toteuttamaan ideaa kahden tai useamman eurooppalaisen nuorisoryhmän kanssa. Työn tuloksena tulevat muut maat ja kulttuurit tutuiksi, ja ehkäpä syntyy uusia ystäviäkin. Kätevää! Ylärivissä vasemmalta Henna Rämä, Mila Mäkipaakkanen, Anniina Kaalinpää ja Niina Sormunen. Alarivissä vasemmalta Jenni Tohka, Netta Toivonen, Janita Jyräs, Iida Pilli-Sihvola, Elina Hämäläinen ja Veera Salmi. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/2013 Kouvola isännöi nuorisovaihtoa nyt toista kertaa. Hirvelän koulun tyttöporukalle idea nuorisovaihdosta syntyi yhteisen YLE:lle tehdyn lyhytfilmiproduktion jälkeen. 13-päisen katraan ja nuoriso-ohjaaja Jani Appelgrenin mukaan tiimiin tuli vielä nuoriso-ohjaaja Virpi Kärkäs ja kaksi tyttöä Naukion koulusta. Pääteemaksi valittiin ryhmäläisten nuorisovaltuustotoiminnan ja kiinnostuksen viitoittamana nuorisovaikuttaminen eri kulttuureissa. Kakkosteemaksi tuli terveet elämäntavat. Vaihdon järjestely aloitettiin viime toukokuussa, kun kokoonnuttiin ryhmänä ensimmäistä kertaa. Ilmoittauduimme nuorisoohjelman käyttämän SALTO-YOUTH:n tietokantaan, josta sitten italialaisten ja pohjoisirlantilaisten samanhenkiset ryhmät meidät löysivät ja ottivat yhteyttä. Italialaisten kanssa ehdittiin jo tehdä alustavia suunnitelmia eli irlantilaiset hyppäsivät mukaan hieman myöhemmin, Kärkäs kertoo. Kolmen ryhmän ensitapaaminen järjestetään Kouvolassa maaliskuun lopulla, ja vuoden loppuun mennessä on tarkoitus vierailla myös Italiassa ja Pohjois- Irlannissa. Tapaamiseen on mietitty kaikkea kivaa: sählyä, nuorisovaltuustoon tutustumista, Kouvolassa ja Helsingissä kiertelyä, työpajoja, eri pääsiäisperinteitä sekä syntymäpäiväjuhlat. Myös italialaiset ja irlantilaiset luovat omaa ohjelmaa tapaamiseen. Ryhmien tukikohtana toimii Nuorisokeskus Anjala. Tarkoituksena on, että nuoret eivät tule valmiiseen pöytään vaan ovat mukana myös rahoituksen keräämisessä. Nuoret ovat mm. pitäneet kioskia Voikkaan ja Myllykosken nuorisotilojen diskoissa ja myyneet pipareita. Kioskin alkuhankintoja varten nuorilta ja ohjaajilta kerättiin 20. Muu rahoitus saadaan CIMO:lta ja tarvittaessa Kouvolan nuorisopalveluilta. Nuoret ovat itse kustantaneet vain parinkympin kioskitarpeet. Seuraavassa, heinäkuussa Pohjois-Irlannissa järjestettävässä tapaamisessa matkakulujen omakustannusosuus on 30 %. Kokonaisuutena nuorisovaihto on pitkäkestoinen oppimiskokemus ideasta loppuarviointiin. Kouvolan nuoret odottavat tapaamista sen tuomia kokemuksia jo innolla: - Nuoret rohkeasti mukaan ryhmää etsimään ja vaihtoa järjestämään, tytöt huikkaavat. Maritta Rihu, koordinaattori Puh maritta.rihu@kouvola.fi

19 Nappaa parhaat kierrätysideat messuiltamme! Seuraa Vihreää Kouvolaa osoitteessa kouvolapaiva sekä Facebookissa! Kouvola-päivää vietetään teemalla Vihreä Kouvola Neljävuotiasta Kouvolaa juhlitaan toukokuussa. Tämän vuoden ohjelmassa on huomioitu erityisesti luontokohteet. Vihreä Kouvola -teema sopii päivään hyvin: onhan kaupungissamme runsaasti upeita luontokohteita ja -reittejä, kauniita puistoja sekä vesistöjä. Lisäksi teemaan nivoutuvat rikas kulttuurihistoria, luomu- ja lähiruoan tuotanto, uusiutuva energia ja toimiva jätehuolto. Kouvola-päivänä asukkaita kannustetaan suosimaan joukkoliikennettä tai pyöräilyä. Tapahtumiksi on suunniteltu teeman mukaisesti mm. puisto- ja patsaskierroksia, luontopolkukävelyjä sekä lähi- ja luomuruokaan ja uusiutuvaan energiaan keskittyviä kierroksia. Liikunnan ystäville on tarjolla vauhdikkaampaa menoa pyörävaelluksen, melonnan, uinnin ja frisbeegolfin muodossa. Myös Kymijoen maisemia päästään ihailemaan. Vihreässä Kouvolassa nähdään lisäksi kierrätystaidetapahtuma sekä Lasten lauantai ja nuorisokonsertti Manskilla. Tapahtumista ja aikatauluista tiedotetaan tarkemmin kevään aikana. Kouvola lasten silmin Kouvola lasten silmin julkaisu on Kouvola Innovation Oy:n YES-keskuksen sekä kaupungin viestinnän ja varhaiskasvatuksen yhteishanke. Martta Kaikki eskarilaiset ja eskari ope näkivät Verlassa Oskari-haamun, joka on kiltti. Anita YES-keskuksen yrittäjäkasvatustoiminnan yhtenä tehtävänä on nostaa esiin lasten luovuutta ja kekseliäisyyttä. Tämän julkaisun aineisto osoittaa heiltä löytyvän hyvin molempia ominaisuuksia. Keväällä 2012 Kouvolan päiväkotien eskarilaiset kiersivät eri kohteissa tutustumassa omaan kotikaupunkiinsa. Vierailujen antina syntyi piirustuksia ja kertomuksia vierailukohteista. Aineiston valitsivat, taittoivat ja toimittivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulun oppilaat näyttötyönään. Kouvolaa markkinoidaan lasten silmin nähtynä mm. OmaMökki-messuilla Helsingin Messukeskuksessa ja RAK-messuilla Kouvolassa. Julkaisu löytyy myös Kouvolan nettisivuilta kouvola.fi/esitteet Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/

20 Yhteystiedot Kouvolan kaupunki Torikatu 10 (PL 85) Kouvola vaihde Kouvolan Matkailu Kauppalankatu 5, Kouvola (sisäänkäynti Keskikadulta) Matkailuneuvonta ja asiakaspalvelu: puh Avoinna: ma-pe klo Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/2013 Yhteispalvelupisteet Elimäen yhteispalvelupiste Elimäen kirjasto Avoinna ke-pe 9-15 Vanhamaantie 17, Elimäki Puh Kelan avustavat asiakaspalvelut Jaalan yhteispalvelupiste Jaalan kirjasto Avoinna ma klo 9-17, ti-ke klo 9-15 Jaalantie 36, Jaala Puh Kouvolan yhteispalvelupiste Avoinna ma klo 9-17, ti-pe klo 9-15 Torikatu 10, A-ovi, Kouvola Puh Kuusankosken yhteispalvelupiste Avoinna ma klo 9-17, ti-pe klo 9-15 Valtakatu 33, Kuusankoski Puh Kelan avustavat asiakaspalvelut Valkealan yhteispalvelupiste Avoinna ma klo 9-17, ti-pe klo 9-15 Kustaa III tie 10, Valkeala Puh Myllykosken yhteispalvelupiste Myllykosken kirjasto Avoinna ma klo 9-17, ti-pe klo 9-15 Paperitehtaantie 10, Myllykoski Puh Kelan avustavat asiakaspalvelut